KOULUTUS, TYÖHYVINVOINTI & JOHTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUS, TYÖHYVINVOINTI & JOHTAMINEN"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 6/12 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Sosiaalinen media muuttaa työskentelytapoja Valittamisesta vaikuttamiseen KOULUTUS, TYÖHYVINVOINTI & JOHTAMINEN

2 MP_KehElin_175x257_Joulu_08_CON :24 Page 1 13.

3 n PÄÄKIRJOITUS 6/2012 Arvon hekin ansaitsevat T ämä lehden numero on täynnä asiaa elintarvikkeen vierestä. Teemana on koulutus, työhyvinvointi & johtaminen. Kaikki ovat aiheita, joista jatkuvasti toivotaan juttuja lehteen, vaikka ne eivät olekaan suoraan elintarvikeasiaa. Niinhän se on, että elintarvikeketjussa toimivien ammattilaisten koulutuksen, työhyvinvoinnin ja johtamisen pitää olla kunnossa, jos mieli jaksaa tehdä laadukkaita tuotteita tuotetietoisille ja yhä vaativammille kuluttajille. Vaikka peruskoulutus on kunnossa, niin maailman muuttuessa täydennyskoulutusta tarvitaan. Ajanmukainen täsmäkoulutus parantaa myös johtamiskäytäntöjä ja lisää työhyvinvointia. Eläkeikien noustessa työelämässä on yhä enemmän varsin korkeassa iässäkin olevia työntekijöitä, joiden tulisi pärjätä eri tavalla ajattelevien nuorten, ns. Y-sukupolven kanssa. Ja luonnollisesti tietysti päinvastoin! Viime aikoina olemme joutuneet lukemaan surullisia uutisia yt-neuvotteluista ja irtisanomisista tähän asti hyvin menestyneissäkin elintarvikeyrityksissä. Ja moni ammattilainen on kokenut potkut suoraan nahoissaan. Syitä irtisanomisiin on varmasti monia, ja useimmat syyt lienevät pinnan alla, suuren yleisön tavoittamattomissa. Toivoa vain voi, että syynä ei ainakaan olisi väärä pelko, hätiköinti ja toivottomuus. Uskon, että hyvällä ennakoivalla täydennyskoulutuksella ja johtamisella on mahdollisuus tehdä uudelleen suuntauksia niin ajoissa, että irtisanomisiin ei tarvitsisi mennä. Ja toisaalta asianmukainen koulutus ja johtaminen paranta- vat työhyvinvointia, jolloin työntekijät jaksavat puhaltaa yhteen hiileen ja jopa innovoida arkisen työn keskellä. Tänä päivänä kuluttajat pyritään saamaan tuotekehitykseen mukaan, mutta miten ovat yrityksen ns. linjatyöntekijät? Kuunnellaanko heitä? Eihän vai käy niin, että potkujen myötä pannaan ulos myös monta hyvää ideaa ja myös sitä perustaa, mihin laadukkaat elintarvikkeet ovat kautta aikojen perustuneet? Kuka muuten opettaa Y-sukupolven ihmiset samaan vastuullisuuteen, mikä monissa vanhemmissa työntekijöissä on nähtävissä? Suomessa on pitkälti vaikuttanut sotien jälkeinen jälleenrakentamisen meininki. Ollaanko se vähitellen menettämässä? Onko itsekkyys ja oman edun tavoittelu syrjäyttämässä tarvikealallakin vuosikymmenien saatossa syntyneen pääoman? elinlähestyessä monet kuitenkin pysähtyvät pohtimaan elämän arvoja. Joulun Tosin pinnallisuus ja markkinahumu saattavat antaa äkkiseltään aivan toisen kuvan siitä, mikä ihmiselle on tärkeää. Toivon mukaan vuoden vaihtuessa meillä elintarvikealan ammattilaisilla on entistä suurempi into taistella kotimaisen laadukkaan ruuan puolesta. Se onnistuu vain arvostamalla ammattilaisia, kuuntelemalla heitä. Ja jos nyt niin pahasti kävisi, että vielä joudutaan irtisanomisiin, niin autetaan työtöntä ammattilaista auttamaan itseään elämässä eteenpäin. Ketään ei saa jättää tyhjän päälle. Auttaminen on viimeinen kiitos ansioituneelle, selkänahkansa yhteisen hyvän eteen antaneelle työntekijälle. Arvon hekin ansaitsevat! Toimituksen väki toivottaa lehden lukijoille lämpöisiä joulutunnelmia ja toiveikasta Uutta Vuotta! Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT Kuva: Saija ahvenainen

4 s.30 Traineesta junior brändipäälliköksi ETM Riikka Mononen päätyi trainee-ohjelman kautta Valion ruoan valmistustuotteiden junior brändipäälliköksi. s.32 Hyvällä mentorilla aikaa Elintarvikeylioppilaiden Mentor- Klubin puheenjohtaja Tiia Mörsky sanoo, että hyvällä mentorilla on aikaa mentorointiin ja laajat verkostot ohjata nuorta eteenpäin s.46 Perusasiat säilyvät trendeistä huolimatta Ruokatrendit ovat tulleet ja menneet, mutta perusasiat ovat säilyttäneet arvonsa. Kuva: Saarioinen Kuva: Pirjo huhtakangas Kuva: Pirjo huhtakangas Sisältö Pääkirjoitus: Arvon hekin ansaitsevat, Raija Ahvenainen-Rantala...3 Kolumni: Näkökulman vaihdos tarpeen valittamisesta vaikuttamiseen, Marja-Liisa Manka...8 Puheenvuoro: Pidetään työpaikat Suomessa, Risto Tanskanen Puheenvuoro: Miksi ruokapalvelut eivät johda ruokatoimialan kehittymistä! Jarmo Markula Pakina: Johtamisoppeja ja -floppeja, Heikki Manner...59 n Ajankohtaista Elintarviketeollisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa, Leena Hyrylä Tekesin julkinen tutkimus uudistui, Jari Toivo Uutta näkemystä kouluruokailuun, Margit Kojo n Teema: Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen Työhyvinvointi henkilöstöhallinnon suurin haaste, Pirjo Huhtakangas...20 Tietoja ja taitoja työhyvinvointitoimintaan on petrattava, Elina Ravantti & Rauno Pääkkönen...22 Työn imulla on paljon hyviä seurauksia, Anna Vanhala...26 Sosiaalinen media muuttaa työskentelytapoja, Pirjo Huhtakangas...28 Trainee-ohjelman kautta junior brändipäälliköksi Valiolle, Pirjo Huhtakangas...30 Opiskelija ja konkari oppivat mentor-työskentelyssä, Pirjo Huhtakangas...32 Innovaatioita nopeuttamassa OECD:n tutkijana Espanjassa, Hannu Haapala...34 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot kehittävät ruokapalveluja, Enni Mertanen...36 Elintarvikebiotekniikan opetus uudistuu Kuopiossa, Jenni Korhonen...38 Elintarvikeala mukana erikoistumiskoulutuksen pilot-hankkeessa, Johanna Mattila...38 n Ravitsemus & terveys Ravitsemuksen merkitys terveydelle on selkeä, mutta haastava, Kaisu Meronen...40 n Talous & markkina Puheenvuoro: Myynnin uusi aika, Mikko Sihvonen & Maria Itkonen...42 Ruuan valintaperusteet muuttuvat, Ari Peltoniemi & Tapani Yrjölä...44 Ruokia julistettu pannaan ja toisia ylistetty, Mia Hemming...46 Neljä vuosikymmentä porkkananviljelijänä, Tuulevi Aschan...48 n Tiede & tutkimus Mikrobit ja entsyymit hyvän leivän leipureina, Katri Hartikainen Elintarviketeollisuuden työasuhygieniassa kehitettävää, Pertti Moilanen...52 Opinnäytetöitä...54 n Tapahtumia Huippututkijat pohtivat ravinnon ja ympäristön vaikutuksia geenien toimintaan, Marjukka Kolehmainen, Matti Uusitupa & Kaisa Poutanen...56 Ruotsin elintarvikepäivät ilman rajoja, Virpi Varjonen...58 Juhlaseminaarissa pohdittiin yrittäjyyden menestyksen avaimia, Raija Ahvenainen-Rantala...60 SIAL maailman elintarvikkeet ja teknologia Pariisissa, Heikki Manner...63 n Palstat Alkupaloja Tunnustuksia...64 Nimityksiä...65 Haarukassa...66 Tapahtumakalenteri...68 Hankintaopas...69 n ETS-sivut IPSJ syysretkellä Iisalmessa, Kaisa Raninen...73 ATJ vieraili Saarioisella, Suvi Luoma...74 ETS-palsta, Anna Kojo...74

5 s.20 Kuva: jaakko jaskari, oy jaskari WorldWide ltd Työhyvinvointi henkilöstötyön suurin tulevaisuuden haaste Vuoden 2010 lopussa toteutetun henkilöstöbarometrikyselyn mukaan työhyvinvointi on tulevaisuuden suurin haaste työpaikoilla. Henkilöstöjohdon ryhmä HENRYn toiminnanjohtaja Leena Malin sanoo, että suomalaisilla työpaikoilla on oleellista myös itsensä johtaminen. Ihmisten pitää kantaa työpaikoilla vastuu osaamisestaan ja muistaa, että olemme kaikki ihmisiä ja myös nauru ja anteeksianto kuuluvat työhön, Malin tähdentää. Teemat & erikoisteemat Nro ilmestyy teema 6/ Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen 1/ Analytiikka & tuotekehitys 2/ Prosessit, ravitsemus & aistittava laatu Kalateollisuus 3/ Tuotanto, pakkaaminen & logistiikka 4/ Raaka-aineet & lisäaineet Sopimusvamistus 5/ Hygienia & jäljitettävyys Lihateollisuus 6/ Yrittäjyys, markkinointi & koulutus n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 5

6 Roquette Nordica Oy Ahventie 4 A Espoo, Finland Tel fax

7 TärkkelyssiirapiT Valmistetaan tärkkelystä pilkkomalla ja niiden makeus, viskositeetti ja hygroskooppisuus riippuvat siirappien koostumuksesta. Tärkkelyssiirappeja käytetään makeuttajina, kiteytymisen estoaineina, sideaineina, rakennetta parantamaan tai kantaja-aineina. Yleisimmät sovellukset ovat makeiset, hillot, jäätelöt, maitopohjaiset jälkiruoat, leivonnaiset, keksit, juomat, aamiaismurot sekä erilaiset kastikkeet. Ota yhteyttä niin kerromme lisää!

8 n KOLUMNI Näkökulman vaihdos tarpeen valittamisesta vaikuttamiseen Kävin kesällä Retretissä, jonne oli pystytetty maailmanlopun meiningistä kertovia teoksia, luolavertauksia. Pimeälle seinälle elävästi heijastettu teos Viimeinen kvartaali miltei pysäytti veret. Se loihti silmien eteen oikean hikipajan: maan uumenissa työläiset hakkasivat kalliota hakkaamasta päästyäänkin monotonisen musiikin säestyksellä. Siinä oli Fukusimaa, ulkoistamista ja tulosvaroitusta kerrakseen. Jäljelle jäi vain autio saari tyhjyyteen. Valituskuorojen esitykset eri maailmankolkilta viimeistelivät tuhon tunnelman. Suomesta alkunsa saanut valituskuoroliike on levinnyt maailmalle, kuoroja on jo yli sata. Valittamisen aiheista ei ole pulaa kenellä on kamala esimies ja kenellä ilkeä työkaveri. Valittaminen on kuitenkin vaarallista, koska negatiivisuuden kierre imaisee helposti mukaansa, niin henkilökohtaisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Eräs teos viritti kuitenkin toivoa: kuvanveistäjä Pekka Jylhän Vielä ei ole liian myöhäistä -teoksessa kymmenen täytettyä metsäjänistä piti ringissä toistensa käpälistä. Mutta mitä tähän tarvittaisiin? Ehkäpä meidän pitäisi nousta luolasta päivänvaloon ja miettiä tietoisesti yhdessä, miten voisimme vahvistaa kaikkea sitä hyvää, mikä jo on ulottuvillamme sen sijaan, että etsimme jatkuvasti valittamisen aiheita. Tämä ei tarkoita silmien sulkemista ongelmilta, mutta myönteisyys laajentaa havaintokykyämme. Keksimme silloin paremmin ratkaisuja pulmiimme, siitä kertovat monet tutkimukset. Ja niitä ideoita kaipaamme juuri tällä hetkellä. Työpaikalla pitäisikin nyt keskittyä siihen, mikä lisäisi tekemisen meininkiä, työn imua ja innostusta. Erityisesti johdolla ja esimiehillä on tärkeä rooli toiveikkuuden ja myönteisyyden lietsomisessa, koska ne tarttuvat. Palaverit voisi aloittaa kyselemällä, mitä hyvää työntekijöille on viime aikoina sattunut, työssä tai kotona. Jokaisen työn arvostaminen ja hyvistä suorituksista kehuminen lisäävät yhteisöllisyyttä, sosiaalista pääomaa. Sen on todettu vähentävän sairastamista ja myös masennuksen ilmenemisen riskiä. Vastuu yhteisöllisyyden kasvattamisesta jakautuu myös työyhteisölle ja sen jokaiselle jäsenelle. Eräällä työpaikalla oli vuosia pidetty kahvihuoneen pöydällä murinalaatikkoa, johon kukin saattoi laittaa nimettömästi valituksiaan. Siitä tehtiin hyvän mielen laatikko, johon jokainen sai kirjoittaa kiitoksen ja ilon aiheitaan, arjen pieniä pilkahduksia. Toisella työpaikalla eräs työntekijä lähetti jokaiselle työkaverilleen sähköpostin otsikolla suruviesti: Tervetuloa hautajaisiin. Kaikkien työntekijöiden läsnäolo on tarpeellinen. Laitetaan kuoppaan Joku Muu. Sen jälkeen alkoi tapahtua: kukin otti itse vastuun tekemisistään ja huolehti, että työympäristö pysyy siistinä ja turvallisena ja taukotilassa on aina tuoretta kahvia työkavereillekin. Hyvinvoivat työntekijät ovat jokaiselle työnantajalle tulevaisuuden menestystekijä. Aineettomat tuotannontekijät muodostavat jopa % yrityksen tulevaisuuden arvosta, sen sijaan koneiden ja automaation tuoma arvo on huomattavasti pienempi. Aineeton pääoma kasvaa hyvästä ilmapiiristä, reilusta johtamisesta, organisaation toimivuudesta, sananvallasta oman työn tekemiseen sekä työntekijöiden hyvinvoinnista. Siksi ei ole yhdentekevää, miten työpaikoilla voidaan. Työhyvinvointia on syytä johtaa, sille pitää asettaa tavoitteet, miettiä toimenpiteet ja seurata niiden toteutumista sopivilla tunnusluvuilla, ei vain peräpeiliin katsovilla sairauspoissaoloilla. Näillä uusilla, joustavuutta, johtamisen laatua, yhteisöllisyyttä ja työniloa kuvaavilla mittareilla voidaan ehkäistä mahdollisia ongelmia. Mitä aikaisemmin tartutaan työhyvinvoinnin haasteisiin, sitä pienempinä riskit toteutuvat. Työntekijöidenkin on syytä olla mukana toimenpiteiden suunnittelussa, koska siten tavoitteisiin sitoudutaan paremmin. Suunnitelman tekeminen voidaan aloittaa kysymällä, Kuva: Merja ojala mikä meillä lisäisi työniloa? Lisäksi jokainen voisi kysyä itseltään, mitä minä voisin tehdä? Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä. Joka päivä kannattaa tehdä jotakin kivaa: liikkua, lukea, oppia, harrastaa ja haaveilla. Eräässä tutkimuksessa työntekijät kirjasivat päivittäin ilonaiheitaan ja opettelivat rentoutumisen taidon, minkä ansiosta heidän voimavaransa lisääntyivät, muun muassa elämäntyytyväisyys ja hallinnan tunne. Samalla myös terveydentila koheni. Marja-Liisa Manka professori, työhyvinvointi, FT, YTM Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto 8 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I

9 Kehittyvä Elintarvike 23. vuosikerta Aikakauslehtien liiton ISSN-L jäsenlehti ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ AVUSTAJAT TOIMITUSKUNTA 6/2012 NEUVOTTELUKUNTA ILMOITUSMYYNTI ULKOASU JA PAINO TILAUSHINTA 2013 KANSIKUVA LEHDEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki p./f. (09) Raija Ahvenainen-Rantala p Pirjo Huhtakangas p Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Eila Järvenpää Tiina Luoma Heikki Manner Erkki Vasara Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Eila Järvenpää Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Janne Sallinen Tarja Suomalainen Marleena Tanhuanpää Jari Toivo Päivi Tähtinen Infoteam Oy p. (09) f. (09) Vammalan Kirjapaino Oy Jyri Leskinen Kestotilaus 59 /vsk. määräaikaistilaus 65 /vsk. oppilaitokset 48 /vsk. irtonumero 9,50 + postituskulut vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50 /kpl + postituskulut Hintoihin lisätään arvonlisävero Plugi Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo assistentti-taloudenhoitaja PL 115, HELSINKI p , f. (09) Laadukkaat ja tutkitut teollisuuden raaka-aineet suolasta sitruunahappoon varmasti ja ajallaan.

10 n alk u P aloja Lapin luonnonantimet kiinnostavat Lapin luonnonmarjojen, yrttien ja vihannesten tulevaisuutta pohdittiin joulukuussa, kun luonnontuotealan tutkijat, ammattilaiset sekä alasta kiinnostuneet kokoontuivat Tulevaisuuden mahdollisuudet -seminaariin Rovaniemelle. Päivän aikana paneuduttiin muun muassa väinönputken aromiaineisiin sekä pakurikäävän bisnesmahdollisuuksiin. Pakurikääpä on raaka-aine, jolle on nyt paljon kysyntää. Sen jälkeen kun Evira salli pakurikäävän käytön ravintolisissä, Suomenkin markkinoille on tullut runsaasti pakurikääpätuotteita. Suurimmat markkinat ovat kuitenkin Kaukoidässä, vanhempi tutkija Rainer Peltola MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksesta kertoi. Väinönputki on sipulin ohella Pohjolan ensimmäisiä viljelykasveja. Pakurikääpä esiintyy luonnossa useimmiten hies- ja rauduskoivuissa. Muovipakkausten öljy voidaan korvata Ruuan ilmastovaikutusten laskenta yhdenmukaiseksi Suomalaiset elintarvikealan yritykset saivat käyttöönsä tuotteiden ilmastovaikutusten eli hiilijalanjälkien laskentaa yhdenmukaistavan suosituksen. Luotettava ja vertailukelpoinen tieto auttaa kuluttajaa tekemään ilmastoystävällisiä valintoja. MTT:ssä kehitetty laskentasuositus tukee myös yrityksiä päästöjen vähentämisessä. MTT:n Foodprint -hankkeessa kehitetty laskentasuositus sisältää kaikki tuotteen ilmastovaikutukseen vaikuttavat tekijät alkutuotannosta kauppaan ja kotitalouksiin asti. VTT on kehittänyt menetelmän, jonka avulla biopohjaisten muovipakkausten laatua voidaan parantaa merkittävästi. Uudet biopohjaiset muovipakkaukset ovat ekologisia ja ominaisuuksiltaan parempia kuin markkinoilla olevat perinteiset muovipakkaukset. Muovipakkausten valmistuksessa käytettävä öljy on jatkossa mahdollista korvata kokonaan uusiutuvilla raaka-aineilla. Muovien valmistukseen vuosittain käytettävä öljymäärä vastaa noin viittä prosenttia maailman kokonaisöljynkulutuksesta. Kaikista muoveista noin 40 % käytetään pakkauksiin. lisätietoja: tutkimusprofessori ali harlin, Suositus kattaa kaikki elintarvikeryhmät. Tämäntasoista ohjeistusta ei ole käytössä vielä missään muualla maailmassa, tutkija Hannele Pulkkinen kertoo. Suositusta on tehty tiiviissä yhteistyössä elintarvike- ja pakkausalan yritysten kanssa. MTT:n yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa Fazer, HK Ruokatalo, SOK, Stora Enso ja Tanhuanpään tila. lisätietoja: Luomuvalvonta yksityistettäväksi tai Eviraan? Maa- ja metsätalousministeriön asettama selvitysmies Sampsa Heinonen ehdottaa, että maataloustuotannon luomuvalvonta joko siirretään ELY-keskuksilta Eviran hoidettavaksi tai yksityistetään. Valvonnan keskittäminen Eviraan tehostaisi resurssien käyttöä. Tässä mallissa käytännön valvontaa hoitaisivat Eviran alueelliset toimipaikat, joita on kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Luomuvalvonnan yksityistäminen puolestaan olisi varmin tapa saada valvontaan joustavasti lisää uusia voimavaroja. Luomuvalvontaa hoitavat yksityiset organisaatiot useimmissa EU-maissa. MSC-kalatuotteiden määrä kasvaa Suomessa Suomen vähittäiskauppa on innostunut ympäristömerkityistä kala- ja äyriäistuottei sta. MSC-merkittyjen tuotteiden määrä Suomen markkinoilla on yli kaksinkertaistunut vuoden aikana. Suomi onkin yksi MSC:n (Marine Stewardships Council) nopeimmin kasvavista markkina-alueista koko maailmassa. Kasvun ansiosta suomalaiset voivat valita jo 360 erilaisesta MSC-merkitystä kala- tai äyriäistuotteesta. lisätietoja: Luonnonlaidunlihalle kehitetään kriteerejä WWF Suomi ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio kehittävät yhdessä eläintuottajien kanssa kriteerejä luonnonlaidunlihan tuotannolle. Perinneympäristöt, eläimet ja ihmiset hyötyisivät toimivasta ja uskottavasta luonnonlaidunlihan kriteeristöstä. Tänä syksynä perustetussa kahdeksanhenkisessä työryhmässä on edustajia WWF Suomesta, Suomen Lammasyhdistyksestä ja Pihvikarjaliitosta. lisätietoja: 10 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I

11 Villiruualle oma ilme Suomalaista villiruokaa (Wild Food) viedään maailmalle uuden ilmeen voimalla. Maailmankuulu suomalainen suunnittelija Klaus Haapaniemi on luonut villiruualle oman visuaalisen ilmeen. ELO-säätiö on määrittänyt villiruuan yhdeksi suomalaisen ruokakulttuurin vahvuudeksi. Wild Food on nouseva ruokatrendi, jonka povataan yltävän vientituotteeksi saakka. Uusi visuaalinen Wild Food -ilme henkii suomalaista aitoutta, puhtautta ja mytologiaa. Ilme sisältää tunnuksen, logon ja värimaailman. Visuaalisen ilmeen suunnitteluryhmään kuuluivat Klaus Haapaniemen lisäksi ELO-säätiön hallituksen jäsen ja muotoilija Harri Koskinen sekä graafinen suunnittelija Leena Solastie. TEGERA 8180 STAR 3 Vinyylikäsine, jossa ei ole ftalaatteja. Märkiin ja öljyisiin ympäristöihin, kuten suurkeittiöihin. Kuvioitu kämmen. Cat. III EN 388 EN 374 EN TEGERA 8190 STAR 2 Puolipitkä vinyylikäsine. Joustava, ergonomisesti muotoiltu ja erittäin pitävä. Märkiin ja öljyisiin ympäristöihin. Kalkkunaketjulle portaali Cat. III EN EN 374 EN 374 Kalkkunankasvattajien, teurastamon ja alkutuotannon neuvonnan työkaluksi on valmistunut uusi Kalkkunaketju.fi -portaali. Järjestelmän avulla lintujen kasvatuksen seurantatiedot voidaan siirtää internetiin ja siten tuottaa ajantasaista tietoa koko kasvatuksen ajan. Tällä tavoitellaan nopeaa reagointia ja tilojen taloudellisen tuloksen parantamista. Portaali tehtiin osana Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hanketta, jota koordinoi Satafood Kehittämisyhdistys ry ja toteuttavat myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Vaasan yliopisto sekä MTT. Hankealueeseen kuuluvat Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. Vuoden 2013 loppuun kestävää hanketta rahoittavat alueen Ely-keskukset, ja yksityisestä rahoitusosuudesta vastaa Länsi-Kalkkuna Oy. TEGERA 993 Joustava viiltosuojakäsine Dyneema -kuidusta, jota voi käyttää myös aluskäsineenä. EN 388 Cat. II 1442 Ruokaketju työllistää Ruokaketju on merkittävä työllistäjä maakunnissa, ilmenee ainutlaatuisista ruuantuotannon talousvaikutuksia koskevista selvityksistä. Ala työllistää suoraan lähes ihmistä Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Päijät- Hämeessä yhteensä. Selvästi suurin työllistävä vaikutus on Varsinais-Suomessa, jossa elintarvikealalla toimii työntekijää. Varsinais-Suomessa elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan BKT:hen voi nousta neljänneksellä eli noin 344 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Päijät-Hämeessä kasvuluvut ovat noin 186 miljoonaa, Kanta-Hämeessä ja Keski- Suomessa vajaat 100 miljoonaa euroa. Ruokaketjun eri osista elintarvikkeiden kaupalla on suurin vaikutus talouteen ja työllisyyteen kaikissa tutkituissa maakunnissa: elintarvikkeiden kaupan työllisyysvaikutus nousee kerrannaisvaikutuksineen yhteensä yli henkilöön. Ruoantuotannon vaikuttavuus -raportit löytyvät sähköisinä versioina osoitteesta TEGERA 817 Joustava ja kestävä vinyylikertakäyttökäsine. Ftalaatiton, puuteroimaton. Sopii esimerkiksi elintarviketeollisuuteen ja terveydenhoitoalalle. Cat. III EN 388 EN

12 n P uheenvuoro Pidetään työpaikat Suomessa Liian moni yritys pohtii, pitäisikö tuotantoa siirtää Suomesta lähemmäksi markkinoita, halvempien työvoimien maihin. Suomalaisen työn kannalta on syytä huoleen, kun satoja teollisuus- ja teollisuuden palveluyrityksiä laskee toimintansa olevan kannattavampaa esimerkiksi Puolassa, Baltian maissa tai Kiinassa. Eniten työpaikkoja on menetetty teknologiateollisuudessa, kun tuotantoa siirtyy halvempien työvoimakustannusten maihin. Elintarviketeollisuuden hyvin kehittynyt vienti Venäjälle tasapainottaa alan työpaikkojen pysymistä Suomessa, vaikka myös elintarvikealan tuotantoa on siirtynyt Viroon, Puolaan ja Venäjälle. Suomalainen työvoima on tulevaisuudessakin rakennemuutospuheista huolimatta riippuvainen teollisuustuotannosta. Palvelusektori ei kompensoi teollisuuden työpaikkojen vähentymistä, koska palvelut ovat suurelta osin teollisuudesta ulkoistettuja töitä. Nämä palvelutyöt lisääntyvät ja vähenevät tuotantotyön muutoksien vanavedessä. Suomalaisten työpaikkojen erityispiirrettä tarvitaan. Johto ja työntekijät ovat tiukan paikan tullen löytäneet toisensa, lyöneet kättä päälle ja ruvenneet kehittämistoimiin. Porukalla on uudistettu sujuvampia työtapoja sekä karsittu turhia töitä ja kustannuksia. Taantuman aikana elintarviketeollisuuden rooli työllistäjänä korostuu. Alan suhdanteet eivät vaihtele hyvien ja huonojen aikojen myötä muiden alojen tapaan, koska ruoka on ihmisille jokapäiväinen ostos. Suomalaisen ruuan laadulla sekä ruoka-aineiden alkuperän ja lähiruuan arvostuksen lisääntymisellä on positiivisia vaikutuksia suomaiselle elintarviketeollisuudelle ja työpaikkojen pysymiselle Suomessa. Kallis työvoima kompensoitava Tuottavuustoiminnan tavoitteena on työpaikkojen pitäminen Suomessa ja uusien luominen. Tuottavuutta on lisättävä, jotta voidaan kompensoida kilpailijoita kalliimpia työvoima- ja kuljetuskustannuksia. Palkkoja ei voida alentaa, joten työpaikkojen resurssit on saatava tehokkaaseen käyttöön. Hyvällä työn organisoimisella ja johtamisella varmistetaan tuotteiden ja palvelujen kilpailukyky: toimitusnopeus ja -varmuus, laatu sekä kustannustehokkuus. Tuottavuus -sanalla on huono kaiku, koska tuottavuustoimintaan ryhdytään usein liian myöhään. Tuottavuuden laiminlyönti johtaa saneeraustoimiin. Tuottavuustoiminnan tarkoitus on joka päivä varmistaa, että olemassa olevat resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Se edellyttää panostamista henkilöstön työnjakoon, motivoitumista edistävään johtamiseen ja hyvään osaamiseen. Esimiesten toiminta on avainasemassa. Johtamisen tarkoitus on saada aikaan yhteinen ymmärrys esimiehen ja työporukan kesken työpaikan vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Kun yhteinen ymmärrys saavutetaan ja luodaan osallistumisen foorumit, ihmiset ovat valmiita kehittämään työpaikalleen fiksumpia ja tuottavampia työtapoja. Tuotteiden ja työmenetelmien uudistamiseksi tarvitsemme uutta, tehokkaampaa innovaatioiden tuottamista työpaikoille. Innovaatiot eivät saa olla enää vain johdon ja suunnittelijoiden yksinoikeus, vaan on kehitettävä foorumit koko henkilöstön osallistumiselle. Tavoitteena on moninkertaistaa ideoiden määrä ja lisätä uusia näkökulmia innovaatioiden tuottamiseen, kun toiminta ulotetaan työpaikan kaikille organisaatiotasoille. Vanhat keinot tuottavuuden lisäämiseksi eivät enää toimi. Tuottavuus ei parane työntekijöiden juoksunopeutta lisäämällä. Sen tuloksina on saatu sairauspoissaolokustannuksia ja kuluja ennenaikaisista työkyvyttömyyseläkkeistä. Nykyaikainen tuottavuustoiminta edellyttää tuottavuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin yhdistämistä. Johtaminen ja esimiestyö ratkaisevat Ihmisten johtamisen mysteeri on, miten muuttaa painostus uteliaisuudeksi. Työpaikoilla tarvitaan uteliaisuutta ideoida ja tuottaa uusia työnteon tapoja, joita ei ainakaan välittömästi kopioida kilpailijamaihin. Painostusta kokeva ryhmän jäsen ei luo uutta, vaan tarrautuu toimintatapoihin, joilla on siihen saakka tullut toimeen. Ketään ei voida määrätä motivoitumaan, mutta hyvällä esimiehen ja työporukan yhteistyöllä luodaan motivoitumista vahvistava ilmapiiri. Esimieheltä odotetaan valmentavaa roolia ja työyksikön kehittämistä, jossa erilaiset persoonat voivat hyödyntää henkilökohtaiset vahvuutensa. Kehittäminen tarkoittaa nopeampia toimitusaikoja, toimitusvarmuutta, tuotteiden ja prosessien toiminnan laatua sekä turhien kustannusten vähentämistä. Kuva: SaMi Kulju Palaverit ovat kehittämisen foorumeja Uusien työmenetelmien kehittäminen vaatii systemaattisuutta. Palaverit ovat oikein toteutettuina jatkuvan kehittämisen foorumeja. Ne ovat kuin työn pysäkkejä, joissa säännöllisesti pysähdytään ratkaisemaan ongelmiksi koettuja asioita. Nykyaikainen faktapalaute tarkoittaa, että työpaikalle on sovittu mittarit, joiden trendeistä jokainen näkee osallistumisensa vaikutukset. Parhaimmillaan palaverit ja arkityö muodostavat kehittämisprosessin, kun palaverissa ratkaistaan työryhmän voimin työn sujumista hankaloittavia ongelmia, löydetään ratkaisu ja tehdään ratkaisun mukaisia muutoksia työtapoihin. Palaverien tarkoituksena on toimia foorumeina, joissa yhdessä muutetaan työmenetelmiä siten, etteivät työssä kohdatut ongelmat toistu. Sen jälkeen arkityössä ajetaan uudet työtavat sisään ja seurataan niiden vaikutuksia yksikön työn kehittymiseen. π Risto Tanskanen tuottavuusasiantuntija Työelämän kehittäminen ja tuottavuus Työturvallisuuskeskus TTK 12 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I

13 Miksi ruokapalvelut eivät johda ruoka toimialan kehittymistä! Toimialan politisoitumisella on hintansa. Olen päätynyt tähän tosiasiaan vetäessäni ruokapalveluita käsittelevää kurssia yli kymmenen vuoden ajan joka toinen vuosi yliopistolla Viikissä. Onhan Suomessa elintarviketoimialan alku- ja loppupäät eli maatalous ja ruokapalvelut ne alueet, joissa politiikan suora vaikutus on hyvin vahva. Yli puolet ruokapalvelujen volyymista kulkee edelleen julkisen sektorin yksiköiden kautta. Vaikka alalla on yksityisiäkin yhtiöitä, sitä on leimannut julkishallinnon intressit. Analogiaa voisi hakea siitä, missä elintarviketeollisuus olisikaan, jos yli 50 prosenttia sen volyymista kulkisi kuntien ja valtion sinänsä hyvää tarkoittavien valmistajien ja ostajien sisäpiirissä. Mitä ruokapalveluissa olisikaan tapahtunut, jos poliittinen ote alueesta ei olisi ollut yhtä tiukka, vaan julkisen sektorinkin yksiköt olisivat joutuneet toimimaan omillaan? Spekuloidaanpa hiukan. Varmaankin yhteistyön kehitys olisi ollut aikaisempaa ja nopeampaa. Pienten keittiöiden olisi pitänyt löytää nopeammin toisensa ilman valtion tai kunnan taustaa. eurooppalainen asiantuntijaverkostomme tukee asiakkaitamme tuotekehityksessä kymmenessä eri maassa. Ala ei ole vielä löytänyt vienti-identiteettiään Analogiaa voi hakea alueen yksityisen puolen kehityksestä. Ruokapalveluiden nykykuva olisi tällaisen kehityksen jälkeen kotimaisten ja kansainvälisten ketjujen värittämä. Nythän sillä isolla ruokapalvelupuolella eli kuntapuolella tämä on vasta alussa. Kunnat ovat joutuneet ottamaan myös toimialakehittäjän roolin, kun ovat ruokapalveluliikelaitosten omistajia. Todennäköisesti kansainväliseen toimintaan olisi vapaan mallin kautta saatu paremmat lähtökohdat, jos sitä olisi päästy aiemmin harjoittelemaan. Suomalainen ruokapalveluala ei ole vielä löytänyt omaa vienti-identiteettiään. Suurimmalle osalle toimijoista se on ollut myös saavuttamattomissa. Nykyisen tiukan talouden aikana suomalainen ikeamainen järkiote ruokapalveluihin olisi varmasti kysyttyä: edullisesti hyvää perusruokaa kaikille. Nyt vain vaikuttaa siltä, että ala jää sekavan tilanteensa vuoksi jälkilaineisiin seuraavassakin kansainvälistymisen aallossa, kun siirrytään yksilökeskeisempään ruoka-aikaan. Teollistuvat ruokapalvelut haastavat valmisruokateollisuuden Kotimaassa sentään edetään ja investoidaankin. Valmisruokateollisuus saa teollistuvista ruokapalveluista kovan kilpailijan. Perinteisellä valmisruokateollisuudella oli etsikkoaikansa, mutta se ei siihen tarttunut. Modernit mallit kuten massaräätälöinti jäivät ajatusten tasolle. Mihinkään logistiikkaa kummempaan yhteistyöhön kaupan kanssakaan valmisruokateollisuus ei päässyt. Totuuden hetki koittaa, kun siitä tutusta lähikeskuskeittiöstä, joka on päiväsaikaan hoitanut koulut, päiväkodit, työpaikat ja muut julkiset alat, tulee kotiovelle tarjous: Meiltä saat makaronilaatikkosi 20 reseptistä valiten tuoreena kotiovellesi kotiin palatessasi. Samalla täydennämme ruoka- ja jääkaappisi! Kun tähän päästään, voidaan puhua jo ruokatoimialan johtajuudesta palveluilla. π Jarmo Markula yrittäjä Innoliito

14 n ajank ohtais ta Elintarviketeollisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa Syksyllä 2012 julkaistun pkyritysbarometrin mukaan yrityksistä 35 prosenttia arvioi toimialan suhdannenäkymien paranevan tulevan vuoden aikana ja vain 15 prosenttia ennakoi näkymien heikkenevän. Elintarvikeyritykset suhtautuvatkin pääosin luottavaisesti tulevaisuuteen. Elintarvikealaa pidetään melko vakaana toimialana maailmantalouden suhdanteissa. Taantuma kuitenkin vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen, jolloin kuluttajat suosivat valinnoissaan edullisempia perustuotteita sekä kauppojen private label -tarjontaa. Innovatiiviset, kasvavat yritykset ovat tärkeitä kansantalouden kasvun ja työllisyyden takia. Noin puolet pk-yritysbarometriin vastanneista elintarvikeyrityksistä luonnehti itseään mahdollisuuksien mukaan tai voimakkaasti kasvuhakuiseksi. Vahvaa kasvua hakevien yritysten määrä on melko pieni, sillä vain kahdeksan prosenttia barometriin vastanneista yrityksistä kuvasi itseään voimakkaasti kasvuhakuiseksi. Yrityskentässä tapahtuu muutoksia vuosittain: osa lopettaa, osa ajautuu konkurssiin, mutta alalle perustetaan myös uusia yrityksiä. Toimialaraportin julkistamistilaisuudessa Esa Wrang listasi kasvupotentiaalia ja mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle mm. seuraavilla segmenteillä: terveysvaikutteiset ja terveyttä edistävät tuotteet allergiavapaat elintarvikkeet luomutuotteet eettiseen kuluttamiseen perustuvat tuotteet Convenience & Premium -tuotteet etnoruoka/suomalainen ruoka/ villi ruoka kauratuotteet lasten tuotteet seniorituotteet Vuonna 2011 alalle syntyi 141 yritystä ja toimintansa lopetti 105 yritystä. Myös erilaisia lähi- ja luomuruokamyymälöitä on perustettu viime vuosina. Elintarviketeollisuus on prosessiteollisuutta, missä jatkuvasti investoidaan tuotantotiloihin ja teknologiaan. Ala on merkittävä investoija. Sen tälle vuodelle suunnittelemat kotimaan investoinnit ovat lähes 490 miljoonaa euroa. Viime vuonna elintarviketeollisuus investoi Suomeen noin 405 miljoonalla ja vuonna 2010 noin 314 miljoonalla eurolla. Elintarviketeollisuudessa keskeisin investoinnin tarkoitus on ollut vanhan tuotantokapasiteetin korvaaminen ja samalla automatisoinnin lisääminen. Osa kapasiteetista on vajaakäytössä, ja myyntiä ei yleensä kapasiteetin puute rajoita. Muuttuva toimintaympäristö suuntaa kehittämistä Investointien lisäksi yritykset panostavat tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Elintarvikeyritysten on vastattava eri tahoilta tuleviin odotuksiin sekä tarjottava hyvänmakuisia ja vastuullisesti tuotettua ruokaa yksilöityvämmälle ja nauttimastaan ruuastaan kiinnostuneelle kuluttajalle. Ruuasta on tullut tärkeä harrastamisen kohde erilaisissa kotitalouksissa. Elintarvikealan kehittämistä suuntaavat erilaiset kuluttajatrendit sekä arvomaailmat. Ne kuuluvat ruokamaailmaan yhtä kiinteästi kuin vaateteollisuuteen. Esimerkiksi viime vuonna yritykset panostivat lisäaineiden käytön vähentämiseen. Toisaalta muutokset luovat mahdollisuuksia. Karppaus eli hiilihydraattitietoinen ruokavalio vähensi erityisesti leivän kulutusta viime vuonna. Monet leipomot tekivät onnistuneesti kauppaa tuotteilla, joissa hiilihydraattipitoisuutta oli alennettu. Yritysten kokema epävarmuus trendeihin reagoimiseen johtuu usein siitä, että on vaikea ennakoida, kuinka kauan ilmiö kestää ja miten se näkyy kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Lisäksi trendien runsaus vaikeuttaa valintoja. Vuorovaikutus ruuan tuottajien ja kuluttajien välillä on lisääntynyt esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Yritykset eivät kuitenkaan riittävästi hyödynnä kehittyvän teknologian mahdollistamia keinoja esimerkiksi asiakas- tai markkinatiedon keräämisessä sekä tuotekehityksessä. Sosiaalinen media voidaan valjastaa palvelemaan kuluttajien ja yrittäjien välistä vuorovaikutusta. Tuotekehityksessä yhtenä metodina voidaan käyttää joukkoistamista (crowdsourcing). Esimerkiksi Moilas-konsernissa on lanseerattu parvileipomispalvelun kautta kehitettyjä uusia tuotteita. Kasvu on mahdollista Elintarvikeala nähdään kasvualueena eri tahoilla, vaikka kulutus kotimarkkinoilla ei merkittävästi kasva. Kasvua on haettava maamme rajojen ulkopuolelta tai tuotteiden jalostusarvon nostamisesta. Lisäksi on kehitettävä kuluttajia kiinnostavia tuoteuutuuksia tai -parannuksia. Erikoistuminen sekä luomu- ja lähiruoka tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan edistämään luomu- ja lähiruuan käyttöä. Ruoka tarjoaa mahdollisuuksia ja lisäarvoa myös matkailun kehittämiselle ja elämysten tarjontaan. Valinnoilla on myös työllisyysvaikutus. Elintarviketeollisuusliiton Syö Suomi Kasvuun -kampanjalla on muistutettu, että valinnoilla voi vaikuttaa suomalaiseen elintarvikeketjuun ja hyvinvointiin. Jos jokainen ostaa kuukausittain yhdellä lisäeurolla enemmän Suomessa valmistettuja ruokia tai juomia, syntyy maahamme vuodeksi 1500 uutta työpaikkaa. Elintarvikkeiden vienti on kehittynyt suotuisasti. Viennin arvo kasvoi viime vuonna lähes 1,6 miljardiin euroon. Venäjä on tärkein vientimaa 26,5 ja Ruotsi toiseksi tärkein 16,3 prosentin osuudella koko viennistä viime vuonna. Tärkeimmät vientituoteryhmät olivat juustot, alkoholijuomat, voi ja muut maitorasvat, ohra, sianliha, kaura, sokerikemian tuotteet ja suklaa. Elintarviketeollisuusliiton jäsenyritysten ulkomaan liiketoimintojen arvo vuonna 2011 oli yli 4,2 miljardia euroa. Vuonna 2011 Suomeen tuotiin teollisia elintarvikkeita ja alkutuotannon tuotteita lähes 4,0 miljardin euron arvosta, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 13,6 prosenttia. Tuon- 14 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I

15 Teollisuus ja alkutuotanto kulkevat käsi kädessä Elintarviketeollisuus on Suomessa suurin kulutustavaroiden valmistaja ja tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala. Elintarviketeollisuus on erittäin merkittävä kotimarkkinatoimija ja Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia. Ala on riippuvainen yhä enemmän kannattavuuden heikkenemisen kanssa painiskelevasta alkutuotannosta. Ala tarvitsee kotimaisia, kohtuuhintaisia, laadukkaita raaka-aineita ja luonnontuotteita sekä hyvää vettä vastatakseen lisääntyvään elintarviketuontiin. Elintarviketeollisuus työllistää yli henkilöä noin toimipaikassa. Yritysten ja toimipaikkojen määrät vaihtelevat tilastoittain. Ruoka Suomi -teemaryhmän keräämien tilastojen mukaan Suomessa on lähes elintarvikeyritystä. Monialaisista maatiloista vajaa 480 harjoittaa elintarvikkeiden jalostusta, määrä on laskenut 2000-luvulla. Valtaosa elintarvikeyrityksistä on mikroyrityksiä. Suomalaisen elintarvikeketjun rikkaus on sen monimuotoisuus, missä suuret yritykset vastaavat volyymistä ja pienet yritykset tarjoavat valikoimiin monipuolisuutta ja paikallisia erikoisuuksia. Elintarviketeollisuuden toimipaikkoja on kaikkialla Suomessa. Elintarvike- ja juomateollisuudessa 63 prosentissa toimipaikoista työskentelee alle viisi henkilöä. Koko elintarvikeketju työllistää noin henkilöä eli 12 prosenttia työllisestä työvoimasta. Vaikka työntekijöiden määrän väheneminen elintarviketeollisuudessa jatkuu, ala tarvitsee ammatillisesti erilaisia työntekijöitä tulevaisuudessa. Esimerkiksi leipomoissa on paljon nuorta työvoimaa. Leivän voi tienata myös perustamalla oma yritys. Elintarvikealalla on myös paljon kausityöpaikkoja. nista merkittävimpiä tuotteita ovat alkoholijuomat, hedelmät, raakakahvi, juusto, vihannekset ja kasvikset sekä tuore kala. Ruuan kauppatase on valitettavan alijäämäinen. Kohti kansainvälisiä markkinoita Toimialajohtaja, johtava konsultti Esa Wrang totesi TEMin toimialapalvelun elintarviketeollisuuden toimialaraportin julkistamistilaisuudessa, ettei suomalaisen elintarviketeollisuuden kansainvälistyminen ole tuotteista kiinni, vaan tekemisestä. Wrangin mukaan vienti olisi mahdollista kaksinkertaistaa. Ruotsin elintarvikevienti on arvoltaan noin kolme miljardia euroa. Suurelle osalle kansainvälistymään pyrkivistä suomalaisista elintarvikeyrityksistä potentiaalisimmat markkinat löytyvät Suomen lähialueilta. Itämeren alueen maat ovat luonnollisin kansainvälistymisen kohdealue, niin kilpailukykymme, kulutustottumusten kuin logistiikankin osalta. Suomen nykyinen elintarvikevienti ja elin- Potentiaalisia kasvumahdollisuuksia tarjoaa muun muassa villiruoka, kuten suomalaisille tutut riista, järvikalat, metsämarjat ja sienet. Kuvat: raija ahvenainen-rantala & Pirjo huhtakangas tarviketeollisuuden ulkomaille etabloitunut liiketoiminta ovat alueellisesti erittäin fokusoituneita. Kuitenkin kaukaisia markkinoita, kuten Aasiaa tai USA:ta, voidaan valloittaa vain terävillä kärki- tai niche-tuotteilla. Suomalaisyritysten mahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla ovat parhaat korkeaan osaamiseen tai erikoistumiseen perustuvissa tuotteissa (Taulukko). Kun haetaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta, kohderyhmän valinta ja tuotteistaminen ovat tärkeitä. Kansainvälisillä markkinoilla korostuu viimeisteltyjen tuotteiden tarve. Myös tuotteiden lisäarvo on tuotava selvästi esille, ja brändäyksen pitää olla kunnossa. Kansainvälistymiseen liittyviin kotiläksyihin kuuluu kansainvälistymisstrategian suunnittelu ja valinta, markkinaselvitykset, kilpailija-analyysit, soveltuvien jakelupartnereiden valinta, kohdemarkkinoiden trendien ja kuluttajien ostokäyttäytymisen tunteminen, myyntikanavien valinta ja kehittäminen sekä varautuminen riittävillä resursseilla pitkään prosessiin. Esa Wrang kertoi, että yleensä läpimenon minimiaika on 18 kuukautta. π Leena Hyrylä toimialapäällikkö Kaakkois-Suomen ELY-keskus p elintarviketeollisuuden toimialaraportti julkaistiin Siihen sisältyy Finpro ry:n laatima kansainvälistymiskatsaus teemalla Market opportunities of health enhancing Food Products. Katsaus on kattava ja sisältää lukuisia benchmarkesimerkkejä kaikista tutkituista markkina-alueista (italia, Saksa, venäjä, iso-britannia, usa ja aasia). lisätietoja: I Kehittyvä Elintarvike 6/

16 n ajank ohtais ta Tekesin julkinen tutkimus uudistui Kiinnostus uusia rahoitusmuotoja kohtaan on ollut yllättävän suurta. Tekesin nykyisen strategian myötä uudistettiin myös julkisen tutkimuksen rahoitusta. Uudet projektityypit ovat olleet käytössä tämän vuoden alusta ja pikku hiljaa niistä on kertynyt kokemusta niin asiakkailla eli tutkimusorganisaatioilla kuin Tekesin omassa toiminnassa. Täysin uusia projektityyppejä on kaksi: Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa ja Strategiset tutkimusavaukset. Tärkein huomio on se, että kiinnostus on ollut jopa ennakoitua suurempi. Kehittymistä kuitenkin edelleen vaaditaan. Tutkimusongelmien ratkomista Kaikille Tekesin julkisen tutkimuksen rahoituksen kanssa tekemisissä olleille on tuttua projektityyppi Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus. Se on siis projektityyppi, jossa tutkimuksen ohjauksessa ja seuraamisessa on kiinteästi mukana mahdollisia hyödyntäjiä (yleensä yrityksiä) ja jossa nämä myös osallistuvat tutkimuksen kustannuksiin. Emme vain aiemmin käyttäneet projektityypistä juuri tätä nimeä. Aiemmin tällaisia projekteja rahoitettiin Tavoitteena tutkimustoiminnan tehostaminen niin ohjelmissa kuin kohdentamattomissa ns. vapaissa hauissa. Ohjelmat jatkavat kuten aiemminkin, mutta vapaita hakuja ei enää järjestetä. Tämä on ollut monelle pettymys, mutta muutos on perusteltua, jotta saamme aikaiseksi isompia kokonaisuuksia valituille tutkimusaiheille ja sitä kautta parempaa vaikuttavuutta. Kaupallista hyödyntämistä Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -projektityyppi antaa mahdollisuuden aloittaa kaupallistamisen valmistelun toimet samalla, kun itse tutkimusta vielä viedään eteenpäin. Tavoitteena pitää olla joko uuden yrityksen syntyminen tai kaupallistaminen olemassa olevan yrityksen uutena liiketoimintana. Kahdella ensimmäisellä hakukierroksella on saatu hyviä projektiehdotuksia ja aika montaa on rahoitettukin. Isoimpina puutteina on havaittu kaupallistamisen valmistelun irrallisuus eli projektiehdotus on naamioitu tämän projektityypin mukaiseksi, mutta ei sitä aidosti ole. Vaatimuksena on, että idea on sillä asteella, että kaupallistamisen valmistelu on ajankohtainen. Toinen yleinen puute on ollut idean kaupallisen merkittävyyden rajallisuus, eli arvioitu liiketoiminnan laajuus ei ole houkutteleva. Tekesin elintarvikealan ohjelmien aikaan ja sen jälkeen vapaissa hauissa rahoitettujen tutkimusprojektien tuloksena on syntynyt paljon hyvää uutta osaamista ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavia tuloksia. Samalla näiden projektien yksi tärkeä merkitys eli verkottaminen on toteutunut hyvin. Jo päättyneiden projektien ja kokonaisuuksien tarkastelu kuitenkin osoittaa, että aina kaikki ei ole onnistunut, kuten on alun perin kuviteltu. Monessa tapauksessa tutkimusriski on toteutunut ja tuloksissa ei ole päästy lähellekään tavoitetta. Se on hyväksyttävä tosiseikka, eli näin aina välillä käy ja se on osa riskinottoa. Joskus taas näkyy se, että tutkimus on edennyt suunnitelman mukaisesti ja uutta tietoa ja osaamista on syntynyt, mutta hyödyntäjiä ei ole löytynyt. Tämä on tietenkin laajempi asia, eikä mitenkään elintarvikealan oma ongelma. Moni oikeaksi kaupalliseksi innovaatioksi päätynyt idea on lähtöisin julkisen tutkimuksen maailmasta. Tätä kehityskaarta yritetään nyt osaltaan tehostaa uusilla projektityypeillä. Tekesin rahoitusjohtaja Jari Toivo kehottaa elintarvikealan tutkijoita olemaan aktiivisia ja esittämään ehdotuksia strategisten tutkimusavausten teemoiksi, joissa visioidaan pitkälle tulevaisuuteen eli kurkotetaan vastarannalle, ei lähisaarelle. Kuva: elina toivo Visioiden toteuttamista Strategisilla tutkimusavauksilla pyritään saamaan liikkeelle uusia ja merkittäviä aloitteita, joilla voidaan arvioida olevan suuri merkitys tulevaisuudessa. Hyödyntämisen aikajänne saa olla pitkä ja riski suuri, mutta samalla asian merkityksen pitää olla iso. Tekesin julkisen tutkimuksen projektityypit Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Kehitetään osaamista ja ratkaisuja elinkeinoelämän tunnistettuihin tarpeisiin yhteistyössä sen kanssa. Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Tutkimusprojekteissa edistetään idean kehittymistä ja valmistellaan samanaikaisesti sen kaupallistamista uutena liiketoimintana. Strategiset tutkimusavaukset Strategiset tutkimusavaukset synnyttävät uutta huippuosaamista elinkeinoelämässä tärkeiksi ennakoiduille osaamisaloille. 16 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I

17 Tekes toteutti kohdennetun haun aiheesta Yksilöllinen terveys ja hyvinvointi, johon tuli satakunta hakemusta. Niiden joukossa oli joitakin erittäin onnistuneita, mutta valitettavasti suuri osa vanhojen asioiden kirjoittamista uudelleen. Sama havainto on muidenkin aihepiirien hauista. Tavoitteena on, että projektit ovat aidosti loikkia uusiin asioihin. Uudet aloitteet tervetulleita Tällä hetkellä elintarvikealaan liittyvään tutkimukseen ei Tekesissä ole suoraan kohdistettuja panostuksia kuten esimerkiksi elintarvikealan ohjelmaa. Elintarvikealan tutkijoiden kannattaa seurata muiden Tekesin ohjelmien aiheita ja hakuja. Mukana on ohjelmia, jotka osittain soveltuvat elintarvikealan tutkimukseen. Yksi tällainen on Green Growth Tie kestävään talouteen. Tekes on juuri käynnistänyt ohjelmavalmistelun aiheesta Biologisen tiedon hallinta. Jos ohjelma toteutuu, on se aihepiiriltään elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen kannalta mielenkiintoinen. Elintarvikealan tutkijoiden kannattaa olla aktiivisia esittämään ehdotuksia Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -hauissa. Tällöin täytyy pitää mielessä, että idea on siinä vaiheessa, että kaupallistamisen valmistelu on ajankohtaista. Eli tutkimuspohjaa pitää olla riittävästi ja myös visiota siitä, minkälaisesta ja minkä suuruisesta liiketoiminnasta saattaisi olla kysymys. Oleellista on myös varmistaa, että tutkimusorganisaatiolla on oikeudet kyseisen idean hyödyntämiseen. Tässä vaiheessa olevista ideoista kannattaa keskustella Tekesin asiantuntijoiden kanssa jo ennen hakemuksen jättämistä. Seuraava haku päättyy Strategisten tutkimusavausten osalta ei ole tällä hetkellä valmiiksi suunniteltua hakuteemaa, joka suoraan koskisi elintarvikealan tutkimusta. Tällainen on ollut suunnittelupöydällä, mutta sen toteutuminen on epävarmaa. Elintarvikealan tutkijoilla onkin tuhannen taalan paikka tehdä Tekesin asiantuntijoille aloitteita mahdollisista hakuteemoista tuleville hakukierroksille. Tekes kartoittaa mahdollisia aiheita ja keskusteluttaa kiinnostusta erilaisiin aiheisiin. Siitä huolimatta tutkijoiden oma aktiivisuus on tärkeää eli perusteltuja toiveita on tarpeen tuoda pöytään. Elintarviketoimiala on meille kaikille tärkeä nyt ja tulevaisuudessa, ja varmasti valmis tarpeelliseen uudistumiseen. Sitä tukemaan tarvitaan ensiluokkaista erilaisia osaamisia yhdistävää hyvin johdettua tutkimusta! π Luodaan yhdessä yksilöllinen tuote LaadukkaiLLa ja turvallisilla teollisuuden raaka-aineilla. Jari Toivo rahoitusjohtaja julkinen tutkimus Tekes jari.toivo(at)tekes.fi

18 n ajank ohtais ta Uutta näkemystä kouluruokailuun Kaikkea ei ole vielä tehty kouluruuan arvostuksen kohentamiseksi. Kouluruoka voi parhaimmillaan olla koulun brändi. Maa- ja metsätalousministeriön hanke tarjoaa mielenkiintoisia ideoita koulujen ruokapalvelujen käytön lisäämiseksi. Tammikuun loppuun mennessä pidetään kahdeksan kouluruuan arvostuksen nostamistilaisuutta eri puolella Suomea. Kouluruokailusta vastaavat ammattilaiset vakuuttavat, kuinka kouluaterian laatutavoitteet on määritelty ja kuvattu, kuinka kouluateria täyttää annetut ravitsemussuositukset, kuinka ruoka valmistetaan korkealaatuisista raaka-aineista, kuinka oppilaat osallistuvat ruokalistojen suunnitteluun ja miten verovaroilla tehdään hyvää ja monipuolista ruokaa. Kouluruokailun vastuut ja vaikuttamiset ovat pirstaloituneet liiaksi. Sen parissa toimivat mm. Opetushallitus, Valtion ravitsemuskeskus, Maito- ja terveys, Leipätiedotus, Maa- ja kotitalousnaiset, Marttaliitto, Suomen kuluttajaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kuntaruokailun asiantuntijat (KRA), Suomen Sydänliitto, Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Elo-säätiö jne. Lisäksi ovat mm. viralliset suositukset ja lautasmallit, kouluruokailun käsikirja, kouluruokailusuositus, raportit, hankkeet, edistämisohjelmat, EU:n kouluhedelmätuki, huolilausunnot ja nettiversiot. Ruoka- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti Margit Kojo toivoo koulujen rehtoreilta ja opettajilta suurempaa mielenkiintoa kouluruokailua kohtaan. Kuva: Foto Mannelin Puheet ja teot eivät vielä kohtaa Miksi nämä panostukset ja toiminnot eivät saa riittävästi aikaan muutoksia kouluruokailun käytettävyydessä? Miksi kouluruoka on pettymys liian usealle oppilaalle ja valmistetun ruuan hävikki huomiota herättävää arkikäytäntöä? THL:n kouluterveyskysely vuonna 2011 osoitti, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun kouluissa alhaisimmillaan vain noin 43 % ilmoitti syövänsä koululounaan joka päivä, ja koko maassa vain 70 % oppilaista käyttää koulujen ruokapalveluja kokonaan tai osittain. Suomen lasten parlamentin mukaan lapsia kuullaan kouluruoka-asiassa vain neljäsosassa Suomen kouluja. EU:n mittakaavassa katsottuna suomalainen kouluruokailu on edelläkävijä. Mittareina ovat kouluruuan saatavuus ja sen lakisääteisyys: jokaisella koululaisella on oikeus maksuttomaan ateriaan. Suomalaista kouluruokailua esitellään myös maailmalla. Useimmiten käytännössä todellisuus on toista. Suomalainen kouluruokailu on omanlaistansa, ja Suomessa on tuudittauduttu upean kouluruuan illuusioon. Esimerkiksi MMM:n Ruokavisa-hankkeen aikuiset ja viralliset tahot esittävät asioita näin: Nuoria voidaan auttaa ymmärtämään yhteisöllisyyttä, ihmissuhteiden hoitoa, ja kokonaisvaltaista inhimillistä hyvinvointia ja oppilas oppii tekemään vastuullisia valintoja eri tilanteissa. Tämä, jos mikä, on ympäripyöreää liturgiaa, missä arkikäytännön konkretia puuttuu. Siksi puheet ja teot eivät aina kohtaa. Asiakaspalvelu keskiössä Viimeisimmät tutkimukset Suomen lasten parlamentin 2010 mukaan osoittavat, että kouluruokailun kehittämisessä on erityisesti huomioitava asiakkaiden mielipiteet nykyistä laajemmin ja mitattava asiakastyytyväisyyttä. Kouluruuan käytön ja arvostuksen nostamistilaisuudet Lehden ilmestymispäivään mennessä on pidetty kuusi kouluruuan käytön ja arvostuksen nostamistilaisuutta kahdeksasta MMM:n hankerahoituksella eri puolella Suomea. Tilaisuuksien keskiönä ovat olleet kouluruokailun vaateet käytettävyyden edistämiseksi ja asiakkaan arvostuksen nostaminen aikuinen/lapsi -asenteesta asiakaspalvelija/asiakas -asenteeseen sekä sen tiedostaminen, että asiakas lapsi tai nuori on työnantaja. Kouluyhteisön henkilöstön vaikuttavuudella on merkitystä oppilaiden tukemisessa ja ohjaamisessa käyttämään ruokapalveluja oman jaksamisen ja virkeytensä edistämiseksi. Oleellisinta on, miten ammattilaiset muuttavat ruuan lasten ja nuorten mielissä itsestäänselvyydestä merkitykselliseksi, jotta ruoka käy kaupaksi. Kouluruokailu on nähtävä asiakkaan tarpeista lähtevänä palveluna, missä ruoka-alan ammattilaiset tuovat tuotettaan esille ja seisovat ruokansa takana. Tämä lisää koululaisten mielenkiintoa ja luotettavuutta kouluruokailua kohtaan. Tilaisuuksien aihe ja ajankohtaisuus ovat olleet mielenkiinnon kohteena. Se on saanut kouluyhteisön eri sidosryhmiä osallistumaan tilaisuuksiin, mutta erityisesti koulujen rehtorien ja opettajien kiinnostus saisi olla vielä laajempaa. Onko kouluruokailu niin arkinen, itsestään selvä asia, että se sujuu omalla painollaan vai onko aikuisten asenteissa muutostarvetta? Tilaisuuksien aihealueet ovat tuoneet kuulijoille laajempaa näkökantaa siitä, miten aikuisella on myös vastuuta ja vaikutusmahdollisuutta edistää osaltaan kouluruokailun arvostusta lasten ja nuorten keskuudessa. Se, miten kouluruoka muutetaan itsestään selvyydestä merkitykselliseksi, tuo aikuisille haasteita ja panostamisen tarvetta. Tilaisuudet ovat saaneet aikaiseksi keskustelua kouluruokailusta. Myös päättäjät ovat havahtuneet näkemään, että kouluruokailu parantaa terveyttä ja hyvinvointia ja laskee kustannuksia. 18 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I

19 Vastuu lasten ja nuorten ruokailutottumuksista ja tavoista kuuluu vanhemmille, kouluyhteisöille ja kuntapäättäjille. Kaikki yhdessä voivat lisätä kouluruuan arvostusta ja sen kehittymistä. Ensinnäkin koulujen ruokailuajat on laitettava uuteen tarkasteluun ja järkevämpiin jaksottamisiin. Opetushallituksen ja Stakesin raportti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa vuodelta 2007 sisältää mm. selvitystä kouluruokailun liian aikaisesta aloituksesta, ja tähän asiaan törmään käytännössä edelleen. Ruokailu on aivan liian varhain, aloitus klo on aika yleistä, jopa klo 10.00, kun sen tulisi olla aikaisintaan klo Käytännössä toimivampi järjestely onnistuu, kun kouluyhteisön vastuulliset aikuiset ensin itse sisäistävät asian ja lähtevät yhteistyössä edelleen kehittämään ja toteuttamaan piintyneistä tavoista poikkeavaa käytäntöä. Toiseksi on lisättävä osallistavaa vuorovaikutusta kouluruuan ympärillä osana arkikäytäntöä, jossa ruoka-alan ammattilaiset vastaavat ruokailijoiden muuttuviin tarpeisiin, toteuttavat asiakaspalvelua ja ottavat oppilaita mukaan ruuan tarjoamiseen, pienempien opastamiseen ja keittiöissä pienien tehtävien jakamiseen. Lisäksi on otettava käytännöksi opettajien, rehtorien ja kouluavustajien osallistuminen kouluruokailuun yhdessä oppilaiden kanssa. Samalla he tuovat opetuksellista ja kasvatuksellista näkökulmaa ruokailutapahtumaan. Myös oppilaiden vanhemmat, terveydenhoitajat, koululääkärit ja kuntapäättäjät on haastettava ja sitoutettava aidosti kehittämään ja nostamaan kouluruuan arvostusta. Lasten saatava vaikuttaa Uutta näkemystä kouluruokalautaselle saadaan lasten ja nuorten vaikuttamisen kautta, mitä ei ratkaista rahalla, vaan innovatiivisilla näkemyksillä. Oppilaat ottavat tehtäviä mielellään vastaan, kun he pääsevät yhdeksi peluriksi, vaikuttamaan meidän koulun ruokaan. Kouluruokailussa on erittäin paljon rakenteellisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia osallistua oppilaiden ruokakasvatukseen. Näitä päämääriä voidaan avata lapsille ja heidän vanhemmilleen esimerkiksi siten, että keittiöhenkilöstö kertoo oppilaille luokassa, miksi eri ruokalajeja on listalla, mikä on niiden ruokakulttuurinen tausta ja miten aina ei heti tarvitse pitää kaikesta, vaan ruokia voi opetella syömään. Lasten ruokakasvatus edellyttää kokemuksellista osallistumista. Siksi mm. uudet ruokalajikkeet laitetaan etukäteen maistettavaksi ennen varsinaista linjastotarjoilua. Tällä tavalla vaikutetaan suoranaisesti myös valmistetun ruuan hävikkiin. Ruokailutila on tekemisen paikka Parhaimmillaan koulun ruokailutila parantaa oppimista ja lisää lasten ja nuorten mielenkiintoa koko ruokailutapahtumaa kohtaan. Kouluruokailussa voidaan oppilaiden osallistuvuutta lisätä mm. asettamalla ruokasaliin emäntä tai isäntä ohjaamaan pienempiä oppilaita ruokalinjastossa, ruokalinjaston siisteyden ylläpidossa tai astiapalautuksen ja lajittelun ohjauksessa. Muita osallistavia keinoja ovat mm. oppilaiden työt ruokasalissa, toisin sanoen taidenäyttely, kouluruokalajien kehittäminen esim. luokat vuorotellen, kouluruokailun alistaminen oppilaitten avoimeen arviointiin ja yhteistoiminnallinen kehittämistyöryhmä, jossa on oppilasedustus mukana. Rehtorilla yksikkönsä johtajana ja tavoitteiden luojana on toimintavalta tarjota eväitä, joiden avulla opettajat ensisijaisesti voivat edesauttaa kouluruuan käyttöä ja sen ympärillä tapahtuvaa toimintaa, joka kirjataan myös opetussuunnitelmaan. Koko kouluyhteisössä voidaan vaikuttaa eri tavoilla: mm. pöytäjärjestelyt ja vaihtelut ruokailutilassa, vanhempien ja valtuuston henkilöiden kutsuminen kouluruokailuun sekä koulukohtainen jaettava kouluruoka kunniakirja hyvin suunnitellusta menekkiruuasta. Erilaisia tekemisiä löytyy, mutta niiden ideoiminen on annettava ensin lasten ja nuorten tehtäväksi, eikä vain aikuisten. Ruokailutottumusten ja tapojen muuttaminen ei tapahdu pelkästään uuden tiedon avulla. Muutos lähtee siitä, että ruokaan liittyvät käytännöt ovat tulleet ensinnäkin aktiiviseen keskusteluun ja kouluyhteisön sisällä herätetään keskustelua. Kun asiat tehdään näkyviksi ja tuodaan yhteiseen pohdintaan, uudet ratkaisutkin tulevat hyväksyttäviksi ja kirjattavaksi, jolloin asian omaisia on helpompi sitouttaa ja asioiden toteutumista seurata. Se mahdollistaa uusien ideoiden syntymistä. Ajankohtaisimpia haasteita on saada etenkin 8- ja 9-luokkalaiset ruokailemaan, mutta näiden varttuneempien kapinointiin ei pidä kuitenkaan keskittyä. Heidät pitää ottaa mukaan yhteistyöhön ja huomioida omassa palveluroolissa sopeutumiskykyä ja tilannehallintaa, sillä nuoret ovat haastava ryhmä sekä ruoka-asiakkaina että opetettavina. π Margit Kojo ruoka- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti p margit.kojo(at)kolumbus.fi Liinat pöydillä lisäävät viihtyvyyttä. Kuva: Margit Kojo Kaunis esille laitto lisää ruokien houkuttelevuutta. Kuva: Margit Kojo Värilliset, kauniit astiat lisäävät oppilaiden ruokaviihtyisyyttä ja arvostusta ruokaa kohtaan. Kuva: Margit Kojo Lapin alueella sijaitsevan koulun ruokalan esimerkillisen siisti linjasto kalaruokapäivänä. Menekki oli hyvä,ja palautteena ruuasta oli sen maistuvuus. Kuva: Margit Kojo I Kehittyvä Elintarvike 6/

20 n teem a Työhyvinvointi henkilöstötyön suurin haaste Uudet sukupolvet valtaavat työelämää. Työmarkkinoille on jo tullut 1980-luvulla syntynyt Y-sukupolvi ja nyt myös 1990-luvulla syntynyt Z-sukupolvi. He vaativat aivan toisenlaista johtamisotetta kuin aiemmat sukupolvet. Nämä diginatiivit haluavat elämältään muutakin kuin rahaa ja menestystä. Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRYn toiminnanjohtaja Leena Malin perää työpaikoille valmiuksia aitoon dialogiin työn sisällöstä, vapaa-ajasta, palkitsemisesta ja johtamisjärjestelmistä. Hän kehottaa miettimään, mitkä arvot ohjaavat ihmisiä ja työntekoa työpaikoilla luvulla syntyneen tango-sukupolven ja 1950-luvulla syntyneen rock-sukupolven taustat heijastuvat työelämässä. Y-sukupolvessa on enemmän niitä, joille työ ei ole samanlainen arvo kuin vanhemmille sukupolville. Z-sukupolvea leimaa kaiken lävistävä tietotekniikka ja pinnallisuus. Heille kaikki pitäisi tarjota twitter-muodossa. Työpaikoilla on ikärasismia puolin ja toisin, eikä kanssakäyminen ole helppoa. Toisaalta erot eri sukupolvien välillä voivat olla pieniä ja nuoret melko konservatiivisia, Leena Malin kertoo. X-sukupolvi jatkaa työelämässä pitkään Muutoksia työn tekemisen tapoihin tulee vääjäämättä. Suomessa ja Pohjoismaissa työpaikoilla on entistä vähemmän hierarkista johtamista. Sekä työntekijät että esimiehet ovat hankkineet hyvän koulutuksen ja keskustelevat entistä tasapuolisemmin keskenään. Nyt parikymppiset nuoret ovat kasvaneet kansainvälisessä maailmassa ja verkoissa. Keskustelukulttuuri työpaikoilla muuttuu niin, että keskusteluihin osallistuu jokainen työntekijä. Työpaikoilla pitää arvioida omia asenteita ja arvoja suhteessa tulijoiden asenteisiin ja arvoihin ja käydä avointa keskuste- lua siitä, mitä tuloksia pitää saada aikaan. Esimiestyö on yhä vaativampaa, kun töitä tehdään yhteisillä ehdoilla, Leena Malin tarkentaa. Mutta millaisia työpaikat ovat vuonna 2020, kun uudet sukupolvet ottavat ohjia käsiinsä? Leena Malin uskoo, että 1950-luvulla syntynyt X-sukupolvi on niin hyväkuntoinen ja hyvin koulutettu, että se jatkaa työelämässä tavalla tai toisella pitkään. Kauppatieteilijästä tuli henkilöstöammattilainen HENRYn toiminnanjohtaja Leena Malin on kauppatieteilijä, joka tähtäsi opiskeluaikanaan kansainväliseen kauppaan. Noin 30-vuotiaana hänestä tuli Mikkelin kesäyliopiston toiminnanjohtaja, missä työssä vierähti vuotta. Hän oli järjestämässä yritysjohdolle ja henkilöstölle suunnattua tapahtumaa, Mikkelin kesäpäiviä, kun yhteistoimintalaki oli juuri tullut voimaan. Ensimmäiset Mikkelin kesäpäivät järjestettiin vuonna 1980, ja innostunutta väkeä oli paikalla yli 300. Tapahtuma on edelleen yt-toimikuntien traditio vuosittain ja varmasti omassa kategoriassaan maan pisimpään jatkunut työelämätapahtuma. Se oli neutraali foorumi keskustella yt-laista ja alan asioista. Mikkelin kesäpäivät -tapahtuma johdatti minut myös HENRYyn, Leena Malin kertoo. HENRY ry perustettiin vuonna 1990, mutta sen juuret juontavat vuonna 1946 perustettuun Sosiaalipäälliköiden kerhoon, jossa olivat mukana lähinnä suurten yritysten HENRYn toiminnanjohtaja Leena Malin toivoo, että suomalaisilla työpaikoilla arvioidaan omia asenteita ja arvoja suhteessa uusien työntekijöiden asenteisiin ja arvoihin ja käydään avointa keskustelua siitä, mitä tuloksia pitää saada aikaan. Kuva: jaakko jaskari, oy jaskari WorldWide ltd henkilöstöjohtajat. Koulutuspäälliköiden yhdistys perustettiin 1950-luvulla ja Henkilöstöhallinnollinen yhdistys 1960-luvulla. Nämä järjestöt yhdistyivät HENRYksi. Leena Malin aloitti Henryn toiminnanjohtajan tehtävässä vuonna Nyt järjestössä on noin jäsentä, joista satakunta on kannattajajäsenyrityksiä. Vuodesta 2002 lähtien on järjestetty joka toinen vuosi HENRY Foorumi, joka on henkilöstöalan suurin koulutustapahtuma. Idea syntyi vuonna 2000, kun HENRY täytti kymmenen vuotta. Vuorovuosin pidetään HEN- RY Foorumi ja kaksipäiväinen Uudista ja uudistu -messutapahtuma. Mikä HENRYssä koukuttaa sen toiminnanjohtajaa vielä 15 työvuoden jälkeenkin? Monipuolisuus, työelämän ja johtamisen erilaiset näkökulmat, toiminnan vapaus sekä vuorovaikutus jäsenistön ja sidosryhmien kanssa. Tässä työssä saa nähdä koko suomalaisen työelämän kirjon, hän summaa. 20 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha

Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha Pakkaus on välttämätön hyvä ei välttämätön paha 17.1.2017 Kajaani 1 Suomen Pakkausyhdistys ry Pakkausalan yhteistoimintajärjestö perustettu 1954 Toiminta-ajatus: pakkausalan toimintaedellytysten edistäminen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa

YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa YHTEISTYÖLLÄ LISÄARVOA RUOKAKETJUILLE Elintarvikeyritysten aktivointi Kaakkois-Suomessa 1.8.2016-31.1.2018 VERKON VAIHTOEHDOT VOIMAVARAKSI- TYÖPAJA 3.11.2016 Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle

Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä. Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä Prof. Pirjo Ståhle Elintarvikeketjun tietopääoma kilpailutekijänä Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 14.11.2007 Prof. Pirjo Ståhle Kolme suurta muutosvoimaa kilpailukyvyn perustana Globalisaatio Teknologia

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Mitä kuluttaja tuumii luomusta?

Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Tervetuloa Mitä kuluttaja tuumii luomusta? Ohjelma klo 9.30 Luomubrunch klo 0.00 Luomun kuluttajabarometrin 203 tulokset, toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila/Pro Luomu ry klo 0.30 Luomun rooli suomalaisessa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 LUONNONTUOTEALA Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 Viikko 23 on Villiruokaviikko Luonto on täynnä ruokaa ELO-säätiö ELO-säätiö on Suomalaisen ruokakulttuurin

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, 12.10.2016 Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot