KOULUTUS, TYÖHYVINVOINTI & JOHTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTUS, TYÖHYVINVOINTI & JOHTAMINEN"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 6/12 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Sosiaalinen media muuttaa työskentelytapoja Valittamisesta vaikuttamiseen KOULUTUS, TYÖHYVINVOINTI & JOHTAMINEN

2 MP_KehElin_175x257_Joulu_08_CON :24 Page 1 13.

3 n PÄÄKIRJOITUS 6/2012 Arvon hekin ansaitsevat T ämä lehden numero on täynnä asiaa elintarvikkeen vierestä. Teemana on koulutus, työhyvinvointi & johtaminen. Kaikki ovat aiheita, joista jatkuvasti toivotaan juttuja lehteen, vaikka ne eivät olekaan suoraan elintarvikeasiaa. Niinhän se on, että elintarvikeketjussa toimivien ammattilaisten koulutuksen, työhyvinvoinnin ja johtamisen pitää olla kunnossa, jos mieli jaksaa tehdä laadukkaita tuotteita tuotetietoisille ja yhä vaativammille kuluttajille. Vaikka peruskoulutus on kunnossa, niin maailman muuttuessa täydennyskoulutusta tarvitaan. Ajanmukainen täsmäkoulutus parantaa myös johtamiskäytäntöjä ja lisää työhyvinvointia. Eläkeikien noustessa työelämässä on yhä enemmän varsin korkeassa iässäkin olevia työntekijöitä, joiden tulisi pärjätä eri tavalla ajattelevien nuorten, ns. Y-sukupolven kanssa. Ja luonnollisesti tietysti päinvastoin! Viime aikoina olemme joutuneet lukemaan surullisia uutisia yt-neuvotteluista ja irtisanomisista tähän asti hyvin menestyneissäkin elintarvikeyrityksissä. Ja moni ammattilainen on kokenut potkut suoraan nahoissaan. Syitä irtisanomisiin on varmasti monia, ja useimmat syyt lienevät pinnan alla, suuren yleisön tavoittamattomissa. Toivoa vain voi, että syynä ei ainakaan olisi väärä pelko, hätiköinti ja toivottomuus. Uskon, että hyvällä ennakoivalla täydennyskoulutuksella ja johtamisella on mahdollisuus tehdä uudelleen suuntauksia niin ajoissa, että irtisanomisiin ei tarvitsisi mennä. Ja toisaalta asianmukainen koulutus ja johtaminen paranta- vat työhyvinvointia, jolloin työntekijät jaksavat puhaltaa yhteen hiileen ja jopa innovoida arkisen työn keskellä. Tänä päivänä kuluttajat pyritään saamaan tuotekehitykseen mukaan, mutta miten ovat yrityksen ns. linjatyöntekijät? Kuunnellaanko heitä? Eihän vai käy niin, että potkujen myötä pannaan ulos myös monta hyvää ideaa ja myös sitä perustaa, mihin laadukkaat elintarvikkeet ovat kautta aikojen perustuneet? Kuka muuten opettaa Y-sukupolven ihmiset samaan vastuullisuuteen, mikä monissa vanhemmissa työntekijöissä on nähtävissä? Suomessa on pitkälti vaikuttanut sotien jälkeinen jälleenrakentamisen meininki. Ollaanko se vähitellen menettämässä? Onko itsekkyys ja oman edun tavoittelu syrjäyttämässä tarvikealallakin vuosikymmenien saatossa syntyneen pääoman? elinlähestyessä monet kuitenkin pysähtyvät pohtimaan elämän arvoja. Joulun Tosin pinnallisuus ja markkinahumu saattavat antaa äkkiseltään aivan toisen kuvan siitä, mikä ihmiselle on tärkeää. Toivon mukaan vuoden vaihtuessa meillä elintarvikealan ammattilaisilla on entistä suurempi into taistella kotimaisen laadukkaan ruuan puolesta. Se onnistuu vain arvostamalla ammattilaisia, kuuntelemalla heitä. Ja jos nyt niin pahasti kävisi, että vielä joudutaan irtisanomisiin, niin autetaan työtöntä ammattilaista auttamaan itseään elämässä eteenpäin. Ketään ei saa jättää tyhjän päälle. Auttaminen on viimeinen kiitos ansioituneelle, selkänahkansa yhteisen hyvän eteen antaneelle työntekijälle. Arvon hekin ansaitsevat! Toimituksen väki toivottaa lehden lukijoille lämpöisiä joulutunnelmia ja toiveikasta Uutta Vuotta! Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT Kuva: Saija ahvenainen

4 s.30 Traineesta junior brändipäälliköksi ETM Riikka Mononen päätyi trainee-ohjelman kautta Valion ruoan valmistustuotteiden junior brändipäälliköksi. s.32 Hyvällä mentorilla aikaa Elintarvikeylioppilaiden Mentor- Klubin puheenjohtaja Tiia Mörsky sanoo, että hyvällä mentorilla on aikaa mentorointiin ja laajat verkostot ohjata nuorta eteenpäin s.46 Perusasiat säilyvät trendeistä huolimatta Ruokatrendit ovat tulleet ja menneet, mutta perusasiat ovat säilyttäneet arvonsa. Kuva: Saarioinen Kuva: Pirjo huhtakangas Kuva: Pirjo huhtakangas Sisältö Pääkirjoitus: Arvon hekin ansaitsevat, Raija Ahvenainen-Rantala...3 Kolumni: Näkökulman vaihdos tarpeen valittamisesta vaikuttamiseen, Marja-Liisa Manka...8 Puheenvuoro: Pidetään työpaikat Suomessa, Risto Tanskanen Puheenvuoro: Miksi ruokapalvelut eivät johda ruokatoimialan kehittymistä! Jarmo Markula Pakina: Johtamisoppeja ja -floppeja, Heikki Manner...59 n Ajankohtaista Elintarviketeollisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa, Leena Hyrylä Tekesin julkinen tutkimus uudistui, Jari Toivo Uutta näkemystä kouluruokailuun, Margit Kojo n Teema: Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen Työhyvinvointi henkilöstöhallinnon suurin haaste, Pirjo Huhtakangas...20 Tietoja ja taitoja työhyvinvointitoimintaan on petrattava, Elina Ravantti & Rauno Pääkkönen...22 Työn imulla on paljon hyviä seurauksia, Anna Vanhala...26 Sosiaalinen media muuttaa työskentelytapoja, Pirjo Huhtakangas...28 Trainee-ohjelman kautta junior brändipäälliköksi Valiolle, Pirjo Huhtakangas...30 Opiskelija ja konkari oppivat mentor-työskentelyssä, Pirjo Huhtakangas...32 Innovaatioita nopeuttamassa OECD:n tutkijana Espanjassa, Hannu Haapala...34 Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot kehittävät ruokapalveluja, Enni Mertanen...36 Elintarvikebiotekniikan opetus uudistuu Kuopiossa, Jenni Korhonen...38 Elintarvikeala mukana erikoistumiskoulutuksen pilot-hankkeessa, Johanna Mattila...38 n Ravitsemus & terveys Ravitsemuksen merkitys terveydelle on selkeä, mutta haastava, Kaisu Meronen...40 n Talous & markkina Puheenvuoro: Myynnin uusi aika, Mikko Sihvonen & Maria Itkonen...42 Ruuan valintaperusteet muuttuvat, Ari Peltoniemi & Tapani Yrjölä...44 Ruokia julistettu pannaan ja toisia ylistetty, Mia Hemming...46 Neljä vuosikymmentä porkkananviljelijänä, Tuulevi Aschan...48 n Tiede & tutkimus Mikrobit ja entsyymit hyvän leivän leipureina, Katri Hartikainen Elintarviketeollisuuden työasuhygieniassa kehitettävää, Pertti Moilanen...52 Opinnäytetöitä...54 n Tapahtumia Huippututkijat pohtivat ravinnon ja ympäristön vaikutuksia geenien toimintaan, Marjukka Kolehmainen, Matti Uusitupa & Kaisa Poutanen...56 Ruotsin elintarvikepäivät ilman rajoja, Virpi Varjonen...58 Juhlaseminaarissa pohdittiin yrittäjyyden menestyksen avaimia, Raija Ahvenainen-Rantala...60 SIAL maailman elintarvikkeet ja teknologia Pariisissa, Heikki Manner...63 n Palstat Alkupaloja Tunnustuksia...64 Nimityksiä...65 Haarukassa...66 Tapahtumakalenteri...68 Hankintaopas...69 n ETS-sivut IPSJ syysretkellä Iisalmessa, Kaisa Raninen...73 ATJ vieraili Saarioisella, Suvi Luoma...74 ETS-palsta, Anna Kojo...74

5 s.20 Kuva: jaakko jaskari, oy jaskari WorldWide ltd Työhyvinvointi henkilöstötyön suurin tulevaisuuden haaste Vuoden 2010 lopussa toteutetun henkilöstöbarometrikyselyn mukaan työhyvinvointi on tulevaisuuden suurin haaste työpaikoilla. Henkilöstöjohdon ryhmä HENRYn toiminnanjohtaja Leena Malin sanoo, että suomalaisilla työpaikoilla on oleellista myös itsensä johtaminen. Ihmisten pitää kantaa työpaikoilla vastuu osaamisestaan ja muistaa, että olemme kaikki ihmisiä ja myös nauru ja anteeksianto kuuluvat työhön, Malin tähdentää. Teemat & erikoisteemat Nro ilmestyy teema 6/ Koulutus, työhyvinvointi & johtaminen 1/ Analytiikka & tuotekehitys 2/ Prosessit, ravitsemus & aistittava laatu Kalateollisuus 3/ Tuotanto, pakkaaminen & logistiikka 4/ Raaka-aineet & lisäaineet Sopimusvamistus 5/ Hygienia & jäljitettävyys Lihateollisuus 6/ Yrittäjyys, markkinointi & koulutus n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. I Kehittyvä Elintarvike 6/2012 5

6 Roquette Nordica Oy Ahventie 4 A Espoo, Finland Tel fax

7 TärkkelyssiirapiT Valmistetaan tärkkelystä pilkkomalla ja niiden makeus, viskositeetti ja hygroskooppisuus riippuvat siirappien koostumuksesta. Tärkkelyssiirappeja käytetään makeuttajina, kiteytymisen estoaineina, sideaineina, rakennetta parantamaan tai kantaja-aineina. Yleisimmät sovellukset ovat makeiset, hillot, jäätelöt, maitopohjaiset jälkiruoat, leivonnaiset, keksit, juomat, aamiaismurot sekä erilaiset kastikkeet. Ota yhteyttä niin kerromme lisää!

8 n KOLUMNI Näkökulman vaihdos tarpeen valittamisesta vaikuttamiseen Kävin kesällä Retretissä, jonne oli pystytetty maailmanlopun meiningistä kertovia teoksia, luolavertauksia. Pimeälle seinälle elävästi heijastettu teos Viimeinen kvartaali miltei pysäytti veret. Se loihti silmien eteen oikean hikipajan: maan uumenissa työläiset hakkasivat kalliota hakkaamasta päästyäänkin monotonisen musiikin säestyksellä. Siinä oli Fukusimaa, ulkoistamista ja tulosvaroitusta kerrakseen. Jäljelle jäi vain autio saari tyhjyyteen. Valituskuorojen esitykset eri maailmankolkilta viimeistelivät tuhon tunnelman. Suomesta alkunsa saanut valituskuoroliike on levinnyt maailmalle, kuoroja on jo yli sata. Valittamisen aiheista ei ole pulaa kenellä on kamala esimies ja kenellä ilkeä työkaveri. Valittaminen on kuitenkin vaarallista, koska negatiivisuuden kierre imaisee helposti mukaansa, niin henkilökohtaisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Eräs teos viritti kuitenkin toivoa: kuvanveistäjä Pekka Jylhän Vielä ei ole liian myöhäistä -teoksessa kymmenen täytettyä metsäjänistä piti ringissä toistensa käpälistä. Mutta mitä tähän tarvittaisiin? Ehkäpä meidän pitäisi nousta luolasta päivänvaloon ja miettiä tietoisesti yhdessä, miten voisimme vahvistaa kaikkea sitä hyvää, mikä jo on ulottuvillamme sen sijaan, että etsimme jatkuvasti valittamisen aiheita. Tämä ei tarkoita silmien sulkemista ongelmilta, mutta myönteisyys laajentaa havaintokykyämme. Keksimme silloin paremmin ratkaisuja pulmiimme, siitä kertovat monet tutkimukset. Ja niitä ideoita kaipaamme juuri tällä hetkellä. Työpaikalla pitäisikin nyt keskittyä siihen, mikä lisäisi tekemisen meininkiä, työn imua ja innostusta. Erityisesti johdolla ja esimiehillä on tärkeä rooli toiveikkuuden ja myönteisyyden lietsomisessa, koska ne tarttuvat. Palaverit voisi aloittaa kyselemällä, mitä hyvää työntekijöille on viime aikoina sattunut, työssä tai kotona. Jokaisen työn arvostaminen ja hyvistä suorituksista kehuminen lisäävät yhteisöllisyyttä, sosiaalista pääomaa. Sen on todettu vähentävän sairastamista ja myös masennuksen ilmenemisen riskiä. Vastuu yhteisöllisyyden kasvattamisesta jakautuu myös työyhteisölle ja sen jokaiselle jäsenelle. Eräällä työpaikalla oli vuosia pidetty kahvihuoneen pöydällä murinalaatikkoa, johon kukin saattoi laittaa nimettömästi valituksiaan. Siitä tehtiin hyvän mielen laatikko, johon jokainen sai kirjoittaa kiitoksen ja ilon aiheitaan, arjen pieniä pilkahduksia. Toisella työpaikalla eräs työntekijä lähetti jokaiselle työkaverilleen sähköpostin otsikolla suruviesti: Tervetuloa hautajaisiin. Kaikkien työntekijöiden läsnäolo on tarpeellinen. Laitetaan kuoppaan Joku Muu. Sen jälkeen alkoi tapahtua: kukin otti itse vastuun tekemisistään ja huolehti, että työympäristö pysyy siistinä ja turvallisena ja taukotilassa on aina tuoretta kahvia työkavereillekin. Hyvinvoivat työntekijät ovat jokaiselle työnantajalle tulevaisuuden menestystekijä. Aineettomat tuotannontekijät muodostavat jopa % yrityksen tulevaisuuden arvosta, sen sijaan koneiden ja automaation tuoma arvo on huomattavasti pienempi. Aineeton pääoma kasvaa hyvästä ilmapiiristä, reilusta johtamisesta, organisaation toimivuudesta, sananvallasta oman työn tekemiseen sekä työntekijöiden hyvinvoinnista. Siksi ei ole yhdentekevää, miten työpaikoilla voidaan. Työhyvinvointia on syytä johtaa, sille pitää asettaa tavoitteet, miettiä toimenpiteet ja seurata niiden toteutumista sopivilla tunnusluvuilla, ei vain peräpeiliin katsovilla sairauspoissaoloilla. Näillä uusilla, joustavuutta, johtamisen laatua, yhteisöllisyyttä ja työniloa kuvaavilla mittareilla voidaan ehkäistä mahdollisia ongelmia. Mitä aikaisemmin tartutaan työhyvinvoinnin haasteisiin, sitä pienempinä riskit toteutuvat. Työntekijöidenkin on syytä olla mukana toimenpiteiden suunnittelussa, koska siten tavoitteisiin sitoudutaan paremmin. Suunnitelman tekeminen voidaan aloittaa kysymällä, Kuva: Merja ojala mikä meillä lisäisi työniloa? Lisäksi jokainen voisi kysyä itseltään, mitä minä voisin tehdä? Elämässä on hyvä olla muutakin kuin työtä. Joka päivä kannattaa tehdä jotakin kivaa: liikkua, lukea, oppia, harrastaa ja haaveilla. Eräässä tutkimuksessa työntekijät kirjasivat päivittäin ilonaiheitaan ja opettelivat rentoutumisen taidon, minkä ansiosta heidän voimavaransa lisääntyivät, muun muassa elämäntyytyväisyys ja hallinnan tunne. Samalla myös terveydentila koheni. Marja-Liisa Manka professori, työhyvinvointi, FT, YTM Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto 8 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I

9 Kehittyvä Elintarvike 23. vuosikerta Aikakauslehtien liiton ISSN-L jäsenlehti ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) JULKAISIJA TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ AVUSTAJAT TOIMITUSKUNTA 6/2012 NEUVOTTELUKUNTA ILMOITUSMYYNTI ULKOASU JA PAINO TILAUSHINTA 2013 KANSIKUVA LEHDEN TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SEKÄ ETS R.Y:N JÄSENASIAT Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki p./f. (09) Raija Ahvenainen-Rantala p Pirjo Huhtakangas p Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea Raija Ahvenainen-Rantala Pirjo Huhtakangas Eila Järvenpää Tiina Luoma Heikki Manner Erkki Vasara Juha Ahvenainen Sampsa Haarasilta Eila Järvenpää Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Janne Sallinen Tarja Suomalainen Marleena Tanhuanpää Jari Toivo Päivi Tähtinen Infoteam Oy p. (09) f. (09) Vammalan Kirjapaino Oy Jyri Leskinen Kestotilaus 59 /vsk. määräaikaistilaus 65 /vsk. oppilaitokset 48 /vsk. irtonumero 9,50 + postituskulut vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50 /kpl + postituskulut Hintoihin lisätään arvonlisävero Plugi Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo assistentti-taloudenhoitaja PL 115, HELSINKI p , f. (09) Laadukkaat ja tutkitut teollisuuden raaka-aineet suolasta sitruunahappoon varmasti ja ajallaan.

10 n alk u P aloja Lapin luonnonantimet kiinnostavat Lapin luonnonmarjojen, yrttien ja vihannesten tulevaisuutta pohdittiin joulukuussa, kun luonnontuotealan tutkijat, ammattilaiset sekä alasta kiinnostuneet kokoontuivat Tulevaisuuden mahdollisuudet -seminaariin Rovaniemelle. Päivän aikana paneuduttiin muun muassa väinönputken aromiaineisiin sekä pakurikäävän bisnesmahdollisuuksiin. Pakurikääpä on raaka-aine, jolle on nyt paljon kysyntää. Sen jälkeen kun Evira salli pakurikäävän käytön ravintolisissä, Suomenkin markkinoille on tullut runsaasti pakurikääpätuotteita. Suurimmat markkinat ovat kuitenkin Kaukoidässä, vanhempi tutkija Rainer Peltola MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksesta kertoi. Väinönputki on sipulin ohella Pohjolan ensimmäisiä viljelykasveja. Pakurikääpä esiintyy luonnossa useimmiten hies- ja rauduskoivuissa. Muovipakkausten öljy voidaan korvata Ruuan ilmastovaikutusten laskenta yhdenmukaiseksi Suomalaiset elintarvikealan yritykset saivat käyttöönsä tuotteiden ilmastovaikutusten eli hiilijalanjälkien laskentaa yhdenmukaistavan suosituksen. Luotettava ja vertailukelpoinen tieto auttaa kuluttajaa tekemään ilmastoystävällisiä valintoja. MTT:ssä kehitetty laskentasuositus tukee myös yrityksiä päästöjen vähentämisessä. MTT:n Foodprint -hankkeessa kehitetty laskentasuositus sisältää kaikki tuotteen ilmastovaikutukseen vaikuttavat tekijät alkutuotannosta kauppaan ja kotitalouksiin asti. VTT on kehittänyt menetelmän, jonka avulla biopohjaisten muovipakkausten laatua voidaan parantaa merkittävästi. Uudet biopohjaiset muovipakkaukset ovat ekologisia ja ominaisuuksiltaan parempia kuin markkinoilla olevat perinteiset muovipakkaukset. Muovipakkausten valmistuksessa käytettävä öljy on jatkossa mahdollista korvata kokonaan uusiutuvilla raaka-aineilla. Muovien valmistukseen vuosittain käytettävä öljymäärä vastaa noin viittä prosenttia maailman kokonaisöljynkulutuksesta. Kaikista muoveista noin 40 % käytetään pakkauksiin. lisätietoja: tutkimusprofessori ali harlin, Suositus kattaa kaikki elintarvikeryhmät. Tämäntasoista ohjeistusta ei ole käytössä vielä missään muualla maailmassa, tutkija Hannele Pulkkinen kertoo. Suositusta on tehty tiiviissä yhteistyössä elintarvike- ja pakkausalan yritysten kanssa. MTT:n yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa Fazer, HK Ruokatalo, SOK, Stora Enso ja Tanhuanpään tila. lisätietoja: Luomuvalvonta yksityistettäväksi tai Eviraan? Maa- ja metsätalousministeriön asettama selvitysmies Sampsa Heinonen ehdottaa, että maataloustuotannon luomuvalvonta joko siirretään ELY-keskuksilta Eviran hoidettavaksi tai yksityistetään. Valvonnan keskittäminen Eviraan tehostaisi resurssien käyttöä. Tässä mallissa käytännön valvontaa hoitaisivat Eviran alueelliset toimipaikat, joita on kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Luomuvalvonnan yksityistäminen puolestaan olisi varmin tapa saada valvontaan joustavasti lisää uusia voimavaroja. Luomuvalvontaa hoitavat yksityiset organisaatiot useimmissa EU-maissa. MSC-kalatuotteiden määrä kasvaa Suomessa Suomen vähittäiskauppa on innostunut ympäristömerkityistä kala- ja äyriäistuottei sta. MSC-merkittyjen tuotteiden määrä Suomen markkinoilla on yli kaksinkertaistunut vuoden aikana. Suomi onkin yksi MSC:n (Marine Stewardships Council) nopeimmin kasvavista markkina-alueista koko maailmassa. Kasvun ansiosta suomalaiset voivat valita jo 360 erilaisesta MSC-merkitystä kala- tai äyriäistuotteesta. lisätietoja: Luonnonlaidunlihalle kehitetään kriteerejä WWF Suomi ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio kehittävät yhdessä eläintuottajien kanssa kriteerejä luonnonlaidunlihan tuotannolle. Perinneympäristöt, eläimet ja ihmiset hyötyisivät toimivasta ja uskottavasta luonnonlaidunlihan kriteeristöstä. Tänä syksynä perustetussa kahdeksanhenkisessä työryhmässä on edustajia WWF Suomesta, Suomen Lammasyhdistyksestä ja Pihvikarjaliitosta. lisätietoja: 10 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I

11 Villiruualle oma ilme Suomalaista villiruokaa (Wild Food) viedään maailmalle uuden ilmeen voimalla. Maailmankuulu suomalainen suunnittelija Klaus Haapaniemi on luonut villiruualle oman visuaalisen ilmeen. ELO-säätiö on määrittänyt villiruuan yhdeksi suomalaisen ruokakulttuurin vahvuudeksi. Wild Food on nouseva ruokatrendi, jonka povataan yltävän vientituotteeksi saakka. Uusi visuaalinen Wild Food -ilme henkii suomalaista aitoutta, puhtautta ja mytologiaa. Ilme sisältää tunnuksen, logon ja värimaailman. Visuaalisen ilmeen suunnitteluryhmään kuuluivat Klaus Haapaniemen lisäksi ELO-säätiön hallituksen jäsen ja muotoilija Harri Koskinen sekä graafinen suunnittelija Leena Solastie. TEGERA 8180 STAR 3 Vinyylikäsine, jossa ei ole ftalaatteja. Märkiin ja öljyisiin ympäristöihin, kuten suurkeittiöihin. Kuvioitu kämmen. Cat. III EN 388 EN 374 EN TEGERA 8190 STAR 2 Puolipitkä vinyylikäsine. Joustava, ergonomisesti muotoiltu ja erittäin pitävä. Märkiin ja öljyisiin ympäristöihin. Kalkkunaketjulle portaali Cat. III EN EN 374 EN 374 Kalkkunankasvattajien, teurastamon ja alkutuotannon neuvonnan työkaluksi on valmistunut uusi Kalkkunaketju.fi -portaali. Järjestelmän avulla lintujen kasvatuksen seurantatiedot voidaan siirtää internetiin ja siten tuottaa ajantasaista tietoa koko kasvatuksen ajan. Tällä tavoitellaan nopeaa reagointia ja tilojen taloudellisen tuloksen parantamista. Portaali tehtiin osana Kotimaisten kalkkunantuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hanketta, jota koordinoi Satafood Kehittämisyhdistys ry ja toteuttavat myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Vaasan yliopisto sekä MTT. Hankealueeseen kuuluvat Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. Vuoden 2013 loppuun kestävää hanketta rahoittavat alueen Ely-keskukset, ja yksityisestä rahoitusosuudesta vastaa Länsi-Kalkkuna Oy. TEGERA 993 Joustava viiltosuojakäsine Dyneema -kuidusta, jota voi käyttää myös aluskäsineenä. EN 388 Cat. II 1442 Ruokaketju työllistää Ruokaketju on merkittävä työllistäjä maakunnissa, ilmenee ainutlaatuisista ruuantuotannon talousvaikutuksia koskevista selvityksistä. Ala työllistää suoraan lähes ihmistä Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Päijät- Hämeessä yhteensä. Selvästi suurin työllistävä vaikutus on Varsinais-Suomessa, jossa elintarvikealalla toimii työntekijää. Varsinais-Suomessa elintarviketeollisuuden vaikutus maakunnan BKT:hen voi nousta neljänneksellä eli noin 344 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Päijät-Hämeessä kasvuluvut ovat noin 186 miljoonaa, Kanta-Hämeessä ja Keski- Suomessa vajaat 100 miljoonaa euroa. Ruokaketjun eri osista elintarvikkeiden kaupalla on suurin vaikutus talouteen ja työllisyyteen kaikissa tutkituissa maakunnissa: elintarvikkeiden kaupan työllisyysvaikutus nousee kerrannaisvaikutuksineen yhteensä yli henkilöön. Ruoantuotannon vaikuttavuus -raportit löytyvät sähköisinä versioina osoitteesta TEGERA 817 Joustava ja kestävä vinyylikertakäyttökäsine. Ftalaatiton, puuteroimaton. Sopii esimerkiksi elintarviketeollisuuteen ja terveydenhoitoalalle. Cat. III EN 388 EN

12 n P uheenvuoro Pidetään työpaikat Suomessa Liian moni yritys pohtii, pitäisikö tuotantoa siirtää Suomesta lähemmäksi markkinoita, halvempien työvoimien maihin. Suomalaisen työn kannalta on syytä huoleen, kun satoja teollisuus- ja teollisuuden palveluyrityksiä laskee toimintansa olevan kannattavampaa esimerkiksi Puolassa, Baltian maissa tai Kiinassa. Eniten työpaikkoja on menetetty teknologiateollisuudessa, kun tuotantoa siirtyy halvempien työvoimakustannusten maihin. Elintarviketeollisuuden hyvin kehittynyt vienti Venäjälle tasapainottaa alan työpaikkojen pysymistä Suomessa, vaikka myös elintarvikealan tuotantoa on siirtynyt Viroon, Puolaan ja Venäjälle. Suomalainen työvoima on tulevaisuudessakin rakennemuutospuheista huolimatta riippuvainen teollisuustuotannosta. Palvelusektori ei kompensoi teollisuuden työpaikkojen vähentymistä, koska palvelut ovat suurelta osin teollisuudesta ulkoistettuja töitä. Nämä palvelutyöt lisääntyvät ja vähenevät tuotantotyön muutoksien vanavedessä. Suomalaisten työpaikkojen erityispiirrettä tarvitaan. Johto ja työntekijät ovat tiukan paikan tullen löytäneet toisensa, lyöneet kättä päälle ja ruvenneet kehittämistoimiin. Porukalla on uudistettu sujuvampia työtapoja sekä karsittu turhia töitä ja kustannuksia. Taantuman aikana elintarviketeollisuuden rooli työllistäjänä korostuu. Alan suhdanteet eivät vaihtele hyvien ja huonojen aikojen myötä muiden alojen tapaan, koska ruoka on ihmisille jokapäiväinen ostos. Suomalaisen ruuan laadulla sekä ruoka-aineiden alkuperän ja lähiruuan arvostuksen lisääntymisellä on positiivisia vaikutuksia suomaiselle elintarviketeollisuudelle ja työpaikkojen pysymiselle Suomessa. Kallis työvoima kompensoitava Tuottavuustoiminnan tavoitteena on työpaikkojen pitäminen Suomessa ja uusien luominen. Tuottavuutta on lisättävä, jotta voidaan kompensoida kilpailijoita kalliimpia työvoima- ja kuljetuskustannuksia. Palkkoja ei voida alentaa, joten työpaikkojen resurssit on saatava tehokkaaseen käyttöön. Hyvällä työn organisoimisella ja johtamisella varmistetaan tuotteiden ja palvelujen kilpailukyky: toimitusnopeus ja -varmuus, laatu sekä kustannustehokkuus. Tuottavuus -sanalla on huono kaiku, koska tuottavuustoimintaan ryhdytään usein liian myöhään. Tuottavuuden laiminlyönti johtaa saneeraustoimiin. Tuottavuustoiminnan tarkoitus on joka päivä varmistaa, että olemassa olevat resurssit ovat tehokkaassa käytössä. Se edellyttää panostamista henkilöstön työnjakoon, motivoitumista edistävään johtamiseen ja hyvään osaamiseen. Esimiesten toiminta on avainasemassa. Johtamisen tarkoitus on saada aikaan yhteinen ymmärrys esimiehen ja työporukan kesken työpaikan vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Kun yhteinen ymmärrys saavutetaan ja luodaan osallistumisen foorumit, ihmiset ovat valmiita kehittämään työpaikalleen fiksumpia ja tuottavampia työtapoja. Tuotteiden ja työmenetelmien uudistamiseksi tarvitsemme uutta, tehokkaampaa innovaatioiden tuottamista työpaikoille. Innovaatiot eivät saa olla enää vain johdon ja suunnittelijoiden yksinoikeus, vaan on kehitettävä foorumit koko henkilöstön osallistumiselle. Tavoitteena on moninkertaistaa ideoiden määrä ja lisätä uusia näkökulmia innovaatioiden tuottamiseen, kun toiminta ulotetaan työpaikan kaikille organisaatiotasoille. Vanhat keinot tuottavuuden lisäämiseksi eivät enää toimi. Tuottavuus ei parane työntekijöiden juoksunopeutta lisäämällä. Sen tuloksina on saatu sairauspoissaolokustannuksia ja kuluja ennenaikaisista työkyvyttömyyseläkkeistä. Nykyaikainen tuottavuustoiminta edellyttää tuottavuuden ja henkilöstön työhyvinvoinnin yhdistämistä. Johtaminen ja esimiestyö ratkaisevat Ihmisten johtamisen mysteeri on, miten muuttaa painostus uteliaisuudeksi. Työpaikoilla tarvitaan uteliaisuutta ideoida ja tuottaa uusia työnteon tapoja, joita ei ainakaan välittömästi kopioida kilpailijamaihin. Painostusta kokeva ryhmän jäsen ei luo uutta, vaan tarrautuu toimintatapoihin, joilla on siihen saakka tullut toimeen. Ketään ei voida määrätä motivoitumaan, mutta hyvällä esimiehen ja työporukan yhteistyöllä luodaan motivoitumista vahvistava ilmapiiri. Esimieheltä odotetaan valmentavaa roolia ja työyksikön kehittämistä, jossa erilaiset persoonat voivat hyödyntää henkilökohtaiset vahvuutensa. Kehittäminen tarkoittaa nopeampia toimitusaikoja, toimitusvarmuutta, tuotteiden ja prosessien toiminnan laatua sekä turhien kustannusten vähentämistä. Kuva: SaMi Kulju Palaverit ovat kehittämisen foorumeja Uusien työmenetelmien kehittäminen vaatii systemaattisuutta. Palaverit ovat oikein toteutettuina jatkuvan kehittämisen foorumeja. Ne ovat kuin työn pysäkkejä, joissa säännöllisesti pysähdytään ratkaisemaan ongelmiksi koettuja asioita. Nykyaikainen faktapalaute tarkoittaa, että työpaikalle on sovittu mittarit, joiden trendeistä jokainen näkee osallistumisensa vaikutukset. Parhaimmillaan palaverit ja arkityö muodostavat kehittämisprosessin, kun palaverissa ratkaistaan työryhmän voimin työn sujumista hankaloittavia ongelmia, löydetään ratkaisu ja tehdään ratkaisun mukaisia muutoksia työtapoihin. Palaverien tarkoituksena on toimia foorumeina, joissa yhdessä muutetaan työmenetelmiä siten, etteivät työssä kohdatut ongelmat toistu. Sen jälkeen arkityössä ajetaan uudet työtavat sisään ja seurataan niiden vaikutuksia yksikön työn kehittymiseen. π Risto Tanskanen tuottavuusasiantuntija Työelämän kehittäminen ja tuottavuus Työturvallisuuskeskus TTK 12 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I

13 Miksi ruokapalvelut eivät johda ruoka toimialan kehittymistä! Toimialan politisoitumisella on hintansa. Olen päätynyt tähän tosiasiaan vetäessäni ruokapalveluita käsittelevää kurssia yli kymmenen vuoden ajan joka toinen vuosi yliopistolla Viikissä. Onhan Suomessa elintarviketoimialan alku- ja loppupäät eli maatalous ja ruokapalvelut ne alueet, joissa politiikan suora vaikutus on hyvin vahva. Yli puolet ruokapalvelujen volyymista kulkee edelleen julkisen sektorin yksiköiden kautta. Vaikka alalla on yksityisiäkin yhtiöitä, sitä on leimannut julkishallinnon intressit. Analogiaa voisi hakea siitä, missä elintarviketeollisuus olisikaan, jos yli 50 prosenttia sen volyymista kulkisi kuntien ja valtion sinänsä hyvää tarkoittavien valmistajien ja ostajien sisäpiirissä. Mitä ruokapalveluissa olisikaan tapahtunut, jos poliittinen ote alueesta ei olisi ollut yhtä tiukka, vaan julkisen sektorinkin yksiköt olisivat joutuneet toimimaan omillaan? Spekuloidaanpa hiukan. Varmaankin yhteistyön kehitys olisi ollut aikaisempaa ja nopeampaa. Pienten keittiöiden olisi pitänyt löytää nopeammin toisensa ilman valtion tai kunnan taustaa. eurooppalainen asiantuntijaverkostomme tukee asiakkaitamme tuotekehityksessä kymmenessä eri maassa. Ala ei ole vielä löytänyt vienti-identiteettiään Analogiaa voi hakea alueen yksityisen puolen kehityksestä. Ruokapalveluiden nykykuva olisi tällaisen kehityksen jälkeen kotimaisten ja kansainvälisten ketjujen värittämä. Nythän sillä isolla ruokapalvelupuolella eli kuntapuolella tämä on vasta alussa. Kunnat ovat joutuneet ottamaan myös toimialakehittäjän roolin, kun ovat ruokapalveluliikelaitosten omistajia. Todennäköisesti kansainväliseen toimintaan olisi vapaan mallin kautta saatu paremmat lähtökohdat, jos sitä olisi päästy aiemmin harjoittelemaan. Suomalainen ruokapalveluala ei ole vielä löytänyt omaa vienti-identiteettiään. Suurimmalle osalle toimijoista se on ollut myös saavuttamattomissa. Nykyisen tiukan talouden aikana suomalainen ikeamainen järkiote ruokapalveluihin olisi varmasti kysyttyä: edullisesti hyvää perusruokaa kaikille. Nyt vain vaikuttaa siltä, että ala jää sekavan tilanteensa vuoksi jälkilaineisiin seuraavassakin kansainvälistymisen aallossa, kun siirrytään yksilökeskeisempään ruoka-aikaan. Teollistuvat ruokapalvelut haastavat valmisruokateollisuuden Kotimaassa sentään edetään ja investoidaankin. Valmisruokateollisuus saa teollistuvista ruokapalveluista kovan kilpailijan. Perinteisellä valmisruokateollisuudella oli etsikkoaikansa, mutta se ei siihen tarttunut. Modernit mallit kuten massaräätälöinti jäivät ajatusten tasolle. Mihinkään logistiikkaa kummempaan yhteistyöhön kaupan kanssakaan valmisruokateollisuus ei päässyt. Totuuden hetki koittaa, kun siitä tutusta lähikeskuskeittiöstä, joka on päiväsaikaan hoitanut koulut, päiväkodit, työpaikat ja muut julkiset alat, tulee kotiovelle tarjous: Meiltä saat makaronilaatikkosi 20 reseptistä valiten tuoreena kotiovellesi kotiin palatessasi. Samalla täydennämme ruoka- ja jääkaappisi! Kun tähän päästään, voidaan puhua jo ruokatoimialan johtajuudesta palveluilla. π Jarmo Markula yrittäjä Innoliito

14 n ajank ohtais ta Elintarviketeollisuus tarjoaa työtä ja toimeentuloa Syksyllä 2012 julkaistun pkyritysbarometrin mukaan yrityksistä 35 prosenttia arvioi toimialan suhdannenäkymien paranevan tulevan vuoden aikana ja vain 15 prosenttia ennakoi näkymien heikkenevän. Elintarvikeyritykset suhtautuvatkin pääosin luottavaisesti tulevaisuuteen. Elintarvikealaa pidetään melko vakaana toimialana maailmantalouden suhdanteissa. Taantuma kuitenkin vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen, jolloin kuluttajat suosivat valinnoissaan edullisempia perustuotteita sekä kauppojen private label -tarjontaa. Innovatiiviset, kasvavat yritykset ovat tärkeitä kansantalouden kasvun ja työllisyyden takia. Noin puolet pk-yritysbarometriin vastanneista elintarvikeyrityksistä luonnehti itseään mahdollisuuksien mukaan tai voimakkaasti kasvuhakuiseksi. Vahvaa kasvua hakevien yritysten määrä on melko pieni, sillä vain kahdeksan prosenttia barometriin vastanneista yrityksistä kuvasi itseään voimakkaasti kasvuhakuiseksi. Yrityskentässä tapahtuu muutoksia vuosittain: osa lopettaa, osa ajautuu konkurssiin, mutta alalle perustetaan myös uusia yrityksiä. Toimialaraportin julkistamistilaisuudessa Esa Wrang listasi kasvupotentiaalia ja mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle mm. seuraavilla segmenteillä: terveysvaikutteiset ja terveyttä edistävät tuotteet allergiavapaat elintarvikkeet luomutuotteet eettiseen kuluttamiseen perustuvat tuotteet Convenience & Premium -tuotteet etnoruoka/suomalainen ruoka/ villi ruoka kauratuotteet lasten tuotteet seniorituotteet Vuonna 2011 alalle syntyi 141 yritystä ja toimintansa lopetti 105 yritystä. Myös erilaisia lähi- ja luomuruokamyymälöitä on perustettu viime vuosina. Elintarviketeollisuus on prosessiteollisuutta, missä jatkuvasti investoidaan tuotantotiloihin ja teknologiaan. Ala on merkittävä investoija. Sen tälle vuodelle suunnittelemat kotimaan investoinnit ovat lähes 490 miljoonaa euroa. Viime vuonna elintarviketeollisuus investoi Suomeen noin 405 miljoonalla ja vuonna 2010 noin 314 miljoonalla eurolla. Elintarviketeollisuudessa keskeisin investoinnin tarkoitus on ollut vanhan tuotantokapasiteetin korvaaminen ja samalla automatisoinnin lisääminen. Osa kapasiteetista on vajaakäytössä, ja myyntiä ei yleensä kapasiteetin puute rajoita. Muuttuva toimintaympäristö suuntaa kehittämistä Investointien lisäksi yritykset panostavat tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Elintarvikeyritysten on vastattava eri tahoilta tuleviin odotuksiin sekä tarjottava hyvänmakuisia ja vastuullisesti tuotettua ruokaa yksilöityvämmälle ja nauttimastaan ruuastaan kiinnostuneelle kuluttajalle. Ruuasta on tullut tärkeä harrastamisen kohde erilaisissa kotitalouksissa. Elintarvikealan kehittämistä suuntaavat erilaiset kuluttajatrendit sekä arvomaailmat. Ne kuuluvat ruokamaailmaan yhtä kiinteästi kuin vaateteollisuuteen. Esimerkiksi viime vuonna yritykset panostivat lisäaineiden käytön vähentämiseen. Toisaalta muutokset luovat mahdollisuuksia. Karppaus eli hiilihydraattitietoinen ruokavalio vähensi erityisesti leivän kulutusta viime vuonna. Monet leipomot tekivät onnistuneesti kauppaa tuotteilla, joissa hiilihydraattipitoisuutta oli alennettu. Yritysten kokema epävarmuus trendeihin reagoimiseen johtuu usein siitä, että on vaikea ennakoida, kuinka kauan ilmiö kestää ja miten se näkyy kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Lisäksi trendien runsaus vaikeuttaa valintoja. Vuorovaikutus ruuan tuottajien ja kuluttajien välillä on lisääntynyt esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Yritykset eivät kuitenkaan riittävästi hyödynnä kehittyvän teknologian mahdollistamia keinoja esimerkiksi asiakas- tai markkinatiedon keräämisessä sekä tuotekehityksessä. Sosiaalinen media voidaan valjastaa palvelemaan kuluttajien ja yrittäjien välistä vuorovaikutusta. Tuotekehityksessä yhtenä metodina voidaan käyttää joukkoistamista (crowdsourcing). Esimerkiksi Moilas-konsernissa on lanseerattu parvileipomispalvelun kautta kehitettyjä uusia tuotteita. Kasvu on mahdollista Elintarvikeala nähdään kasvualueena eri tahoilla, vaikka kulutus kotimarkkinoilla ei merkittävästi kasva. Kasvua on haettava maamme rajojen ulkopuolelta tai tuotteiden jalostusarvon nostamisesta. Lisäksi on kehitettävä kuluttajia kiinnostavia tuoteuutuuksia tai -parannuksia. Erikoistuminen sekä luomu- ja lähiruoka tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hallitus on sitoutunut ohjelmassaan edistämään luomu- ja lähiruuan käyttöä. Ruoka tarjoaa mahdollisuuksia ja lisäarvoa myös matkailun kehittämiselle ja elämysten tarjontaan. Valinnoilla on myös työllisyysvaikutus. Elintarviketeollisuusliiton Syö Suomi Kasvuun -kampanjalla on muistutettu, että valinnoilla voi vaikuttaa suomalaiseen elintarvikeketjuun ja hyvinvointiin. Jos jokainen ostaa kuukausittain yhdellä lisäeurolla enemmän Suomessa valmistettuja ruokia tai juomia, syntyy maahamme vuodeksi 1500 uutta työpaikkaa. Elintarvikkeiden vienti on kehittynyt suotuisasti. Viennin arvo kasvoi viime vuonna lähes 1,6 miljardiin euroon. Venäjä on tärkein vientimaa 26,5 ja Ruotsi toiseksi tärkein 16,3 prosentin osuudella koko viennistä viime vuonna. Tärkeimmät vientituoteryhmät olivat juustot, alkoholijuomat, voi ja muut maitorasvat, ohra, sianliha, kaura, sokerikemian tuotteet ja suklaa. Elintarviketeollisuusliiton jäsenyritysten ulkomaan liiketoimintojen arvo vuonna 2011 oli yli 4,2 miljardia euroa. Vuonna 2011 Suomeen tuotiin teollisia elintarvikkeita ja alkutuotannon tuotteita lähes 4,0 miljardin euron arvosta, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 13,6 prosenttia. Tuon- 14 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I

15 Teollisuus ja alkutuotanto kulkevat käsi kädessä Elintarviketeollisuus on Suomessa suurin kulutustavaroiden valmistaja ja tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala. Elintarviketeollisuus on erittäin merkittävä kotimarkkinatoimija ja Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia. Ala on riippuvainen yhä enemmän kannattavuuden heikkenemisen kanssa painiskelevasta alkutuotannosta. Ala tarvitsee kotimaisia, kohtuuhintaisia, laadukkaita raaka-aineita ja luonnontuotteita sekä hyvää vettä vastatakseen lisääntyvään elintarviketuontiin. Elintarviketeollisuus työllistää yli henkilöä noin toimipaikassa. Yritysten ja toimipaikkojen määrät vaihtelevat tilastoittain. Ruoka Suomi -teemaryhmän keräämien tilastojen mukaan Suomessa on lähes elintarvikeyritystä. Monialaisista maatiloista vajaa 480 harjoittaa elintarvikkeiden jalostusta, määrä on laskenut 2000-luvulla. Valtaosa elintarvikeyrityksistä on mikroyrityksiä. Suomalaisen elintarvikeketjun rikkaus on sen monimuotoisuus, missä suuret yritykset vastaavat volyymistä ja pienet yritykset tarjoavat valikoimiin monipuolisuutta ja paikallisia erikoisuuksia. Elintarviketeollisuuden toimipaikkoja on kaikkialla Suomessa. Elintarvike- ja juomateollisuudessa 63 prosentissa toimipaikoista työskentelee alle viisi henkilöä. Koko elintarvikeketju työllistää noin henkilöä eli 12 prosenttia työllisestä työvoimasta. Vaikka työntekijöiden määrän väheneminen elintarviketeollisuudessa jatkuu, ala tarvitsee ammatillisesti erilaisia työntekijöitä tulevaisuudessa. Esimerkiksi leipomoissa on paljon nuorta työvoimaa. Leivän voi tienata myös perustamalla oma yritys. Elintarvikealalla on myös paljon kausityöpaikkoja. nista merkittävimpiä tuotteita ovat alkoholijuomat, hedelmät, raakakahvi, juusto, vihannekset ja kasvikset sekä tuore kala. Ruuan kauppatase on valitettavan alijäämäinen. Kohti kansainvälisiä markkinoita Toimialajohtaja, johtava konsultti Esa Wrang totesi TEMin toimialapalvelun elintarviketeollisuuden toimialaraportin julkistamistilaisuudessa, ettei suomalaisen elintarviketeollisuuden kansainvälistyminen ole tuotteista kiinni, vaan tekemisestä. Wrangin mukaan vienti olisi mahdollista kaksinkertaistaa. Ruotsin elintarvikevienti on arvoltaan noin kolme miljardia euroa. Suurelle osalle kansainvälistymään pyrkivistä suomalaisista elintarvikeyrityksistä potentiaalisimmat markkinat löytyvät Suomen lähialueilta. Itämeren alueen maat ovat luonnollisin kansainvälistymisen kohdealue, niin kilpailukykymme, kulutustottumusten kuin logistiikankin osalta. Suomen nykyinen elintarvikevienti ja elin- Potentiaalisia kasvumahdollisuuksia tarjoaa muun muassa villiruoka, kuten suomalaisille tutut riista, järvikalat, metsämarjat ja sienet. Kuvat: raija ahvenainen-rantala & Pirjo huhtakangas tarviketeollisuuden ulkomaille etabloitunut liiketoiminta ovat alueellisesti erittäin fokusoituneita. Kuitenkin kaukaisia markkinoita, kuten Aasiaa tai USA:ta, voidaan valloittaa vain terävillä kärki- tai niche-tuotteilla. Suomalaisyritysten mahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla ovat parhaat korkeaan osaamiseen tai erikoistumiseen perustuvissa tuotteissa (Taulukko). Kun haetaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta, kohderyhmän valinta ja tuotteistaminen ovat tärkeitä. Kansainvälisillä markkinoilla korostuu viimeisteltyjen tuotteiden tarve. Myös tuotteiden lisäarvo on tuotava selvästi esille, ja brändäyksen pitää olla kunnossa. Kansainvälistymiseen liittyviin kotiläksyihin kuuluu kansainvälistymisstrategian suunnittelu ja valinta, markkinaselvitykset, kilpailija-analyysit, soveltuvien jakelupartnereiden valinta, kohdemarkkinoiden trendien ja kuluttajien ostokäyttäytymisen tunteminen, myyntikanavien valinta ja kehittäminen sekä varautuminen riittävillä resursseilla pitkään prosessiin. Esa Wrang kertoi, että yleensä läpimenon minimiaika on 18 kuukautta. π Leena Hyrylä toimialapäällikkö Kaakkois-Suomen ELY-keskus p elintarviketeollisuuden toimialaraportti julkaistiin Siihen sisältyy Finpro ry:n laatima kansainvälistymiskatsaus teemalla Market opportunities of health enhancing Food Products. Katsaus on kattava ja sisältää lukuisia benchmarkesimerkkejä kaikista tutkituista markkina-alueista (italia, Saksa, venäjä, iso-britannia, usa ja aasia). lisätietoja: I Kehittyvä Elintarvike 6/

16 n ajank ohtais ta Tekesin julkinen tutkimus uudistui Kiinnostus uusia rahoitusmuotoja kohtaan on ollut yllättävän suurta. Tekesin nykyisen strategian myötä uudistettiin myös julkisen tutkimuksen rahoitusta. Uudet projektityypit ovat olleet käytössä tämän vuoden alusta ja pikku hiljaa niistä on kertynyt kokemusta niin asiakkailla eli tutkimusorganisaatioilla kuin Tekesin omassa toiminnassa. Täysin uusia projektityyppejä on kaksi: Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa ja Strategiset tutkimusavaukset. Tärkein huomio on se, että kiinnostus on ollut jopa ennakoitua suurempi. Kehittymistä kuitenkin edelleen vaaditaan. Tutkimusongelmien ratkomista Kaikille Tekesin julkisen tutkimuksen rahoituksen kanssa tekemisissä olleille on tuttua projektityyppi Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus. Se on siis projektityyppi, jossa tutkimuksen ohjauksessa ja seuraamisessa on kiinteästi mukana mahdollisia hyödyntäjiä (yleensä yrityksiä) ja jossa nämä myös osallistuvat tutkimuksen kustannuksiin. Emme vain aiemmin käyttäneet projektityypistä juuri tätä nimeä. Aiemmin tällaisia projekteja rahoitettiin Tavoitteena tutkimustoiminnan tehostaminen niin ohjelmissa kuin kohdentamattomissa ns. vapaissa hauissa. Ohjelmat jatkavat kuten aiemminkin, mutta vapaita hakuja ei enää järjestetä. Tämä on ollut monelle pettymys, mutta muutos on perusteltua, jotta saamme aikaiseksi isompia kokonaisuuksia valituille tutkimusaiheille ja sitä kautta parempaa vaikuttavuutta. Kaupallista hyödyntämistä Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -projektityyppi antaa mahdollisuuden aloittaa kaupallistamisen valmistelun toimet samalla, kun itse tutkimusta vielä viedään eteenpäin. Tavoitteena pitää olla joko uuden yrityksen syntyminen tai kaupallistaminen olemassa olevan yrityksen uutena liiketoimintana. Kahdella ensimmäisellä hakukierroksella on saatu hyviä projektiehdotuksia ja aika montaa on rahoitettukin. Isoimpina puutteina on havaittu kaupallistamisen valmistelun irrallisuus eli projektiehdotus on naamioitu tämän projektityypin mukaiseksi, mutta ei sitä aidosti ole. Vaatimuksena on, että idea on sillä asteella, että kaupallistamisen valmistelu on ajankohtainen. Toinen yleinen puute on ollut idean kaupallisen merkittävyyden rajallisuus, eli arvioitu liiketoiminnan laajuus ei ole houkutteleva. Tekesin elintarvikealan ohjelmien aikaan ja sen jälkeen vapaissa hauissa rahoitettujen tutkimusprojektien tuloksena on syntynyt paljon hyvää uutta osaamista ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavia tuloksia. Samalla näiden projektien yksi tärkeä merkitys eli verkottaminen on toteutunut hyvin. Jo päättyneiden projektien ja kokonaisuuksien tarkastelu kuitenkin osoittaa, että aina kaikki ei ole onnistunut, kuten on alun perin kuviteltu. Monessa tapauksessa tutkimusriski on toteutunut ja tuloksissa ei ole päästy lähellekään tavoitetta. Se on hyväksyttävä tosiseikka, eli näin aina välillä käy ja se on osa riskinottoa. Joskus taas näkyy se, että tutkimus on edennyt suunnitelman mukaisesti ja uutta tietoa ja osaamista on syntynyt, mutta hyödyntäjiä ei ole löytynyt. Tämä on tietenkin laajempi asia, eikä mitenkään elintarvikealan oma ongelma. Moni oikeaksi kaupalliseksi innovaatioksi päätynyt idea on lähtöisin julkisen tutkimuksen maailmasta. Tätä kehityskaarta yritetään nyt osaltaan tehostaa uusilla projektityypeillä. Tekesin rahoitusjohtaja Jari Toivo kehottaa elintarvikealan tutkijoita olemaan aktiivisia ja esittämään ehdotuksia strategisten tutkimusavausten teemoiksi, joissa visioidaan pitkälle tulevaisuuteen eli kurkotetaan vastarannalle, ei lähisaarelle. Kuva: elina toivo Visioiden toteuttamista Strategisilla tutkimusavauksilla pyritään saamaan liikkeelle uusia ja merkittäviä aloitteita, joilla voidaan arvioida olevan suuri merkitys tulevaisuudessa. Hyödyntämisen aikajänne saa olla pitkä ja riski suuri, mutta samalla asian merkityksen pitää olla iso. Tekesin julkisen tutkimuksen projektityypit Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Kehitetään osaamista ja ratkaisuja elinkeinoelämän tunnistettuihin tarpeisiin yhteistyössä sen kanssa. Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Tutkimusprojekteissa edistetään idean kehittymistä ja valmistellaan samanaikaisesti sen kaupallistamista uutena liiketoimintana. Strategiset tutkimusavaukset Strategiset tutkimusavaukset synnyttävät uutta huippuosaamista elinkeinoelämässä tärkeiksi ennakoiduille osaamisaloille. 16 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I

17 Tekes toteutti kohdennetun haun aiheesta Yksilöllinen terveys ja hyvinvointi, johon tuli satakunta hakemusta. Niiden joukossa oli joitakin erittäin onnistuneita, mutta valitettavasti suuri osa vanhojen asioiden kirjoittamista uudelleen. Sama havainto on muidenkin aihepiirien hauista. Tavoitteena on, että projektit ovat aidosti loikkia uusiin asioihin. Uudet aloitteet tervetulleita Tällä hetkellä elintarvikealaan liittyvään tutkimukseen ei Tekesissä ole suoraan kohdistettuja panostuksia kuten esimerkiksi elintarvikealan ohjelmaa. Elintarvikealan tutkijoiden kannattaa seurata muiden Tekesin ohjelmien aiheita ja hakuja. Mukana on ohjelmia, jotka osittain soveltuvat elintarvikealan tutkimukseen. Yksi tällainen on Green Growth Tie kestävään talouteen. Tekes on juuri käynnistänyt ohjelmavalmistelun aiheesta Biologisen tiedon hallinta. Jos ohjelma toteutuu, on se aihepiiriltään elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen kannalta mielenkiintoinen. Elintarvikealan tutkijoiden kannattaa olla aktiivisia esittämään ehdotuksia Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -hauissa. Tällöin täytyy pitää mielessä, että idea on siinä vaiheessa, että kaupallistamisen valmistelu on ajankohtaista. Eli tutkimuspohjaa pitää olla riittävästi ja myös visiota siitä, minkälaisesta ja minkä suuruisesta liiketoiminnasta saattaisi olla kysymys. Oleellista on myös varmistaa, että tutkimusorganisaatiolla on oikeudet kyseisen idean hyödyntämiseen. Tässä vaiheessa olevista ideoista kannattaa keskustella Tekesin asiantuntijoiden kanssa jo ennen hakemuksen jättämistä. Seuraava haku päättyy Strategisten tutkimusavausten osalta ei ole tällä hetkellä valmiiksi suunniteltua hakuteemaa, joka suoraan koskisi elintarvikealan tutkimusta. Tällainen on ollut suunnittelupöydällä, mutta sen toteutuminen on epävarmaa. Elintarvikealan tutkijoilla onkin tuhannen taalan paikka tehdä Tekesin asiantuntijoille aloitteita mahdollisista hakuteemoista tuleville hakukierroksille. Tekes kartoittaa mahdollisia aiheita ja keskusteluttaa kiinnostusta erilaisiin aiheisiin. Siitä huolimatta tutkijoiden oma aktiivisuus on tärkeää eli perusteltuja toiveita on tarpeen tuoda pöytään. Elintarviketoimiala on meille kaikille tärkeä nyt ja tulevaisuudessa, ja varmasti valmis tarpeelliseen uudistumiseen. Sitä tukemaan tarvitaan ensiluokkaista erilaisia osaamisia yhdistävää hyvin johdettua tutkimusta! π Luodaan yhdessä yksilöllinen tuote LaadukkaiLLa ja turvallisilla teollisuuden raaka-aineilla. Jari Toivo rahoitusjohtaja julkinen tutkimus Tekes jari.toivo(at)tekes.fi

18 n ajank ohtais ta Uutta näkemystä kouluruokailuun Kaikkea ei ole vielä tehty kouluruuan arvostuksen kohentamiseksi. Kouluruoka voi parhaimmillaan olla koulun brändi. Maa- ja metsätalousministeriön hanke tarjoaa mielenkiintoisia ideoita koulujen ruokapalvelujen käytön lisäämiseksi. Tammikuun loppuun mennessä pidetään kahdeksan kouluruuan arvostuksen nostamistilaisuutta eri puolella Suomea. Kouluruokailusta vastaavat ammattilaiset vakuuttavat, kuinka kouluaterian laatutavoitteet on määritelty ja kuvattu, kuinka kouluateria täyttää annetut ravitsemussuositukset, kuinka ruoka valmistetaan korkealaatuisista raaka-aineista, kuinka oppilaat osallistuvat ruokalistojen suunnitteluun ja miten verovaroilla tehdään hyvää ja monipuolista ruokaa. Kouluruokailun vastuut ja vaikuttamiset ovat pirstaloituneet liiaksi. Sen parissa toimivat mm. Opetushallitus, Valtion ravitsemuskeskus, Maito- ja terveys, Leipätiedotus, Maa- ja kotitalousnaiset, Marttaliitto, Suomen kuluttajaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kuntaruokailun asiantuntijat (KRA), Suomen Sydänliitto, Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Elo-säätiö jne. Lisäksi ovat mm. viralliset suositukset ja lautasmallit, kouluruokailun käsikirja, kouluruokailusuositus, raportit, hankkeet, edistämisohjelmat, EU:n kouluhedelmätuki, huolilausunnot ja nettiversiot. Ruoka- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti Margit Kojo toivoo koulujen rehtoreilta ja opettajilta suurempaa mielenkiintoa kouluruokailua kohtaan. Kuva: Foto Mannelin Puheet ja teot eivät vielä kohtaa Miksi nämä panostukset ja toiminnot eivät saa riittävästi aikaan muutoksia kouluruokailun käytettävyydessä? Miksi kouluruoka on pettymys liian usealle oppilaalle ja valmistetun ruuan hävikki huomiota herättävää arkikäytäntöä? THL:n kouluterveyskysely vuonna 2011 osoitti, että esimerkiksi pääkaupunkiseudun kouluissa alhaisimmillaan vain noin 43 % ilmoitti syövänsä koululounaan joka päivä, ja koko maassa vain 70 % oppilaista käyttää koulujen ruokapalveluja kokonaan tai osittain. Suomen lasten parlamentin mukaan lapsia kuullaan kouluruoka-asiassa vain neljäsosassa Suomen kouluja. EU:n mittakaavassa katsottuna suomalainen kouluruokailu on edelläkävijä. Mittareina ovat kouluruuan saatavuus ja sen lakisääteisyys: jokaisella koululaisella on oikeus maksuttomaan ateriaan. Suomalaista kouluruokailua esitellään myös maailmalla. Useimmiten käytännössä todellisuus on toista. Suomalainen kouluruokailu on omanlaistansa, ja Suomessa on tuudittauduttu upean kouluruuan illuusioon. Esimerkiksi MMM:n Ruokavisa-hankkeen aikuiset ja viralliset tahot esittävät asioita näin: Nuoria voidaan auttaa ymmärtämään yhteisöllisyyttä, ihmissuhteiden hoitoa, ja kokonaisvaltaista inhimillistä hyvinvointia ja oppilas oppii tekemään vastuullisia valintoja eri tilanteissa. Tämä, jos mikä, on ympäripyöreää liturgiaa, missä arkikäytännön konkretia puuttuu. Siksi puheet ja teot eivät aina kohtaa. Asiakaspalvelu keskiössä Viimeisimmät tutkimukset Suomen lasten parlamentin 2010 mukaan osoittavat, että kouluruokailun kehittämisessä on erityisesti huomioitava asiakkaiden mielipiteet nykyistä laajemmin ja mitattava asiakastyytyväisyyttä. Kouluruuan käytön ja arvostuksen nostamistilaisuudet Lehden ilmestymispäivään mennessä on pidetty kuusi kouluruuan käytön ja arvostuksen nostamistilaisuutta kahdeksasta MMM:n hankerahoituksella eri puolella Suomea. Tilaisuuksien keskiönä ovat olleet kouluruokailun vaateet käytettävyyden edistämiseksi ja asiakkaan arvostuksen nostaminen aikuinen/lapsi -asenteesta asiakaspalvelija/asiakas -asenteeseen sekä sen tiedostaminen, että asiakas lapsi tai nuori on työnantaja. Kouluyhteisön henkilöstön vaikuttavuudella on merkitystä oppilaiden tukemisessa ja ohjaamisessa käyttämään ruokapalveluja oman jaksamisen ja virkeytensä edistämiseksi. Oleellisinta on, miten ammattilaiset muuttavat ruuan lasten ja nuorten mielissä itsestäänselvyydestä merkitykselliseksi, jotta ruoka käy kaupaksi. Kouluruokailu on nähtävä asiakkaan tarpeista lähtevänä palveluna, missä ruoka-alan ammattilaiset tuovat tuotettaan esille ja seisovat ruokansa takana. Tämä lisää koululaisten mielenkiintoa ja luotettavuutta kouluruokailua kohtaan. Tilaisuuksien aihe ja ajankohtaisuus ovat olleet mielenkiinnon kohteena. Se on saanut kouluyhteisön eri sidosryhmiä osallistumaan tilaisuuksiin, mutta erityisesti koulujen rehtorien ja opettajien kiinnostus saisi olla vielä laajempaa. Onko kouluruokailu niin arkinen, itsestään selvä asia, että se sujuu omalla painollaan vai onko aikuisten asenteissa muutostarvetta? Tilaisuuksien aihealueet ovat tuoneet kuulijoille laajempaa näkökantaa siitä, miten aikuisella on myös vastuuta ja vaikutusmahdollisuutta edistää osaltaan kouluruokailun arvostusta lasten ja nuorten keskuudessa. Se, miten kouluruoka muutetaan itsestään selvyydestä merkitykselliseksi, tuo aikuisille haasteita ja panostamisen tarvetta. Tilaisuudet ovat saaneet aikaiseksi keskustelua kouluruokailusta. Myös päättäjät ovat havahtuneet näkemään, että kouluruokailu parantaa terveyttä ja hyvinvointia ja laskee kustannuksia. 18 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I

19 Vastuu lasten ja nuorten ruokailutottumuksista ja tavoista kuuluu vanhemmille, kouluyhteisöille ja kuntapäättäjille. Kaikki yhdessä voivat lisätä kouluruuan arvostusta ja sen kehittymistä. Ensinnäkin koulujen ruokailuajat on laitettava uuteen tarkasteluun ja järkevämpiin jaksottamisiin. Opetushallituksen ja Stakesin raportti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa vuodelta 2007 sisältää mm. selvitystä kouluruokailun liian aikaisesta aloituksesta, ja tähän asiaan törmään käytännössä edelleen. Ruokailu on aivan liian varhain, aloitus klo on aika yleistä, jopa klo 10.00, kun sen tulisi olla aikaisintaan klo Käytännössä toimivampi järjestely onnistuu, kun kouluyhteisön vastuulliset aikuiset ensin itse sisäistävät asian ja lähtevät yhteistyössä edelleen kehittämään ja toteuttamaan piintyneistä tavoista poikkeavaa käytäntöä. Toiseksi on lisättävä osallistavaa vuorovaikutusta kouluruuan ympärillä osana arkikäytäntöä, jossa ruoka-alan ammattilaiset vastaavat ruokailijoiden muuttuviin tarpeisiin, toteuttavat asiakaspalvelua ja ottavat oppilaita mukaan ruuan tarjoamiseen, pienempien opastamiseen ja keittiöissä pienien tehtävien jakamiseen. Lisäksi on otettava käytännöksi opettajien, rehtorien ja kouluavustajien osallistuminen kouluruokailuun yhdessä oppilaiden kanssa. Samalla he tuovat opetuksellista ja kasvatuksellista näkökulmaa ruokailutapahtumaan. Myös oppilaiden vanhemmat, terveydenhoitajat, koululääkärit ja kuntapäättäjät on haastettava ja sitoutettava aidosti kehittämään ja nostamaan kouluruuan arvostusta. Lasten saatava vaikuttaa Uutta näkemystä kouluruokalautaselle saadaan lasten ja nuorten vaikuttamisen kautta, mitä ei ratkaista rahalla, vaan innovatiivisilla näkemyksillä. Oppilaat ottavat tehtäviä mielellään vastaan, kun he pääsevät yhdeksi peluriksi, vaikuttamaan meidän koulun ruokaan. Kouluruokailussa on erittäin paljon rakenteellisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia osallistua oppilaiden ruokakasvatukseen. Näitä päämääriä voidaan avata lapsille ja heidän vanhemmilleen esimerkiksi siten, että keittiöhenkilöstö kertoo oppilaille luokassa, miksi eri ruokalajeja on listalla, mikä on niiden ruokakulttuurinen tausta ja miten aina ei heti tarvitse pitää kaikesta, vaan ruokia voi opetella syömään. Lasten ruokakasvatus edellyttää kokemuksellista osallistumista. Siksi mm. uudet ruokalajikkeet laitetaan etukäteen maistettavaksi ennen varsinaista linjastotarjoilua. Tällä tavalla vaikutetaan suoranaisesti myös valmistetun ruuan hävikkiin. Ruokailutila on tekemisen paikka Parhaimmillaan koulun ruokailutila parantaa oppimista ja lisää lasten ja nuorten mielenkiintoa koko ruokailutapahtumaa kohtaan. Kouluruokailussa voidaan oppilaiden osallistuvuutta lisätä mm. asettamalla ruokasaliin emäntä tai isäntä ohjaamaan pienempiä oppilaita ruokalinjastossa, ruokalinjaston siisteyden ylläpidossa tai astiapalautuksen ja lajittelun ohjauksessa. Muita osallistavia keinoja ovat mm. oppilaiden työt ruokasalissa, toisin sanoen taidenäyttely, kouluruokalajien kehittäminen esim. luokat vuorotellen, kouluruokailun alistaminen oppilaitten avoimeen arviointiin ja yhteistoiminnallinen kehittämistyöryhmä, jossa on oppilasedustus mukana. Rehtorilla yksikkönsä johtajana ja tavoitteiden luojana on toimintavalta tarjota eväitä, joiden avulla opettajat ensisijaisesti voivat edesauttaa kouluruuan käyttöä ja sen ympärillä tapahtuvaa toimintaa, joka kirjataan myös opetussuunnitelmaan. Koko kouluyhteisössä voidaan vaikuttaa eri tavoilla: mm. pöytäjärjestelyt ja vaihtelut ruokailutilassa, vanhempien ja valtuuston henkilöiden kutsuminen kouluruokailuun sekä koulukohtainen jaettava kouluruoka kunniakirja hyvin suunnitellusta menekkiruuasta. Erilaisia tekemisiä löytyy, mutta niiden ideoiminen on annettava ensin lasten ja nuorten tehtäväksi, eikä vain aikuisten. Ruokailutottumusten ja tapojen muuttaminen ei tapahdu pelkästään uuden tiedon avulla. Muutos lähtee siitä, että ruokaan liittyvät käytännöt ovat tulleet ensinnäkin aktiiviseen keskusteluun ja kouluyhteisön sisällä herätetään keskustelua. Kun asiat tehdään näkyviksi ja tuodaan yhteiseen pohdintaan, uudet ratkaisutkin tulevat hyväksyttäviksi ja kirjattavaksi, jolloin asian omaisia on helpompi sitouttaa ja asioiden toteutumista seurata. Se mahdollistaa uusien ideoiden syntymistä. Ajankohtaisimpia haasteita on saada etenkin 8- ja 9-luokkalaiset ruokailemaan, mutta näiden varttuneempien kapinointiin ei pidä kuitenkaan keskittyä. Heidät pitää ottaa mukaan yhteistyöhön ja huomioida omassa palveluroolissa sopeutumiskykyä ja tilannehallintaa, sillä nuoret ovat haastava ryhmä sekä ruoka-asiakkaina että opetettavina. π Margit Kojo ruoka- ja ravitsemusalan kehittämiskonsultti p margit.kojo(at)kolumbus.fi Liinat pöydillä lisäävät viihtyvyyttä. Kuva: Margit Kojo Kaunis esille laitto lisää ruokien houkuttelevuutta. Kuva: Margit Kojo Värilliset, kauniit astiat lisäävät oppilaiden ruokaviihtyisyyttä ja arvostusta ruokaa kohtaan. Kuva: Margit Kojo Lapin alueella sijaitsevan koulun ruokalan esimerkillisen siisti linjasto kalaruokapäivänä. Menekki oli hyvä,ja palautteena ruuasta oli sen maistuvuus. Kuva: Margit Kojo I Kehittyvä Elintarvike 6/

20 n teem a Työhyvinvointi henkilöstötyön suurin haaste Uudet sukupolvet valtaavat työelämää. Työmarkkinoille on jo tullut 1980-luvulla syntynyt Y-sukupolvi ja nyt myös 1990-luvulla syntynyt Z-sukupolvi. He vaativat aivan toisenlaista johtamisotetta kuin aiemmat sukupolvet. Nämä diginatiivit haluavat elämältään muutakin kuin rahaa ja menestystä. Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRYn toiminnanjohtaja Leena Malin perää työpaikoille valmiuksia aitoon dialogiin työn sisällöstä, vapaa-ajasta, palkitsemisesta ja johtamisjärjestelmistä. Hän kehottaa miettimään, mitkä arvot ohjaavat ihmisiä ja työntekoa työpaikoilla luvulla syntyneen tango-sukupolven ja 1950-luvulla syntyneen rock-sukupolven taustat heijastuvat työelämässä. Y-sukupolvessa on enemmän niitä, joille työ ei ole samanlainen arvo kuin vanhemmille sukupolville. Z-sukupolvea leimaa kaiken lävistävä tietotekniikka ja pinnallisuus. Heille kaikki pitäisi tarjota twitter-muodossa. Työpaikoilla on ikärasismia puolin ja toisin, eikä kanssakäyminen ole helppoa. Toisaalta erot eri sukupolvien välillä voivat olla pieniä ja nuoret melko konservatiivisia, Leena Malin kertoo. X-sukupolvi jatkaa työelämässä pitkään Muutoksia työn tekemisen tapoihin tulee vääjäämättä. Suomessa ja Pohjoismaissa työpaikoilla on entistä vähemmän hierarkista johtamista. Sekä työntekijät että esimiehet ovat hankkineet hyvän koulutuksen ja keskustelevat entistä tasapuolisemmin keskenään. Nyt parikymppiset nuoret ovat kasvaneet kansainvälisessä maailmassa ja verkoissa. Keskustelukulttuuri työpaikoilla muuttuu niin, että keskusteluihin osallistuu jokainen työntekijä. Työpaikoilla pitää arvioida omia asenteita ja arvoja suhteessa tulijoiden asenteisiin ja arvoihin ja käydä avointa keskuste- lua siitä, mitä tuloksia pitää saada aikaan. Esimiestyö on yhä vaativampaa, kun töitä tehdään yhteisillä ehdoilla, Leena Malin tarkentaa. Mutta millaisia työpaikat ovat vuonna 2020, kun uudet sukupolvet ottavat ohjia käsiinsä? Leena Malin uskoo, että 1950-luvulla syntynyt X-sukupolvi on niin hyväkuntoinen ja hyvin koulutettu, että se jatkaa työelämässä tavalla tai toisella pitkään. Kauppatieteilijästä tuli henkilöstöammattilainen HENRYn toiminnanjohtaja Leena Malin on kauppatieteilijä, joka tähtäsi opiskeluaikanaan kansainväliseen kauppaan. Noin 30-vuotiaana hänestä tuli Mikkelin kesäyliopiston toiminnanjohtaja, missä työssä vierähti vuotta. Hän oli järjestämässä yritysjohdolle ja henkilöstölle suunnattua tapahtumaa, Mikkelin kesäpäiviä, kun yhteistoimintalaki oli juuri tullut voimaan. Ensimmäiset Mikkelin kesäpäivät järjestettiin vuonna 1980, ja innostunutta väkeä oli paikalla yli 300. Tapahtuma on edelleen yt-toimikuntien traditio vuosittain ja varmasti omassa kategoriassaan maan pisimpään jatkunut työelämätapahtuma. Se oli neutraali foorumi keskustella yt-laista ja alan asioista. Mikkelin kesäpäivät -tapahtuma johdatti minut myös HENRYyn, Leena Malin kertoo. HENRY ry perustettiin vuonna 1990, mutta sen juuret juontavat vuonna 1946 perustettuun Sosiaalipäälliköiden kerhoon, jossa olivat mukana lähinnä suurten yritysten HENRYn toiminnanjohtaja Leena Malin toivoo, että suomalaisilla työpaikoilla arvioidaan omia asenteita ja arvoja suhteessa uusien työntekijöiden asenteisiin ja arvoihin ja käydään avointa keskustelua siitä, mitä tuloksia pitää saada aikaan. Kuva: jaakko jaskari, oy jaskari WorldWide ltd henkilöstöjohtajat. Koulutuspäälliköiden yhdistys perustettiin 1950-luvulla ja Henkilöstöhallinnollinen yhdistys 1960-luvulla. Nämä järjestöt yhdistyivät HENRYksi. Leena Malin aloitti Henryn toiminnanjohtajan tehtävässä vuonna Nyt järjestössä on noin jäsentä, joista satakunta on kannattajajäsenyrityksiä. Vuodesta 2002 lähtien on järjestetty joka toinen vuosi HENRY Foorumi, joka on henkilöstöalan suurin koulutustapahtuma. Idea syntyi vuonna 2000, kun HENRY täytti kymmenen vuotta. Vuorovuosin pidetään HEN- RY Foorumi ja kaksipäiväinen Uudista ja uudistu -messutapahtuma. Mikä HENRYssä koukuttaa sen toiminnanjohtajaa vielä 15 työvuoden jälkeenkin? Monipuolisuus, työelämän ja johtamisen erilaiset näkökulmat, toiminnan vapaus sekä vuorovaikutus jäsenistön ja sidosryhmien kanssa. Tässä työssä saa nähdä koko suomalaisen työelämän kirjon, hän summaa. 20 Kehittyvä Elintarvike 6/2012 I

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Enterprise Forum /0, Oulun yliopisto 8.0.0 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarvikeala muutoksessa muutos

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILLE KIVINEN OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA 14.3.2012 SEUROJENTALO SEURALA, HÄMEENKOSKI 1 Osuuskauppa Hämeenmaa 2 Hämeenmaan toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Luomua myös vientimarkkinoille

Luomua myös vientimarkkinoille Luomua myös vientimarkkinoille Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry. 10.4.2014 Kansallinen Ruokastrategia 2030 - elintarvikeala on kasvuala Mistä kasvua? Tuonnin kanssa kyettävä

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Yhteinen vientibrändi suomalaiselle ruoalle ja juomalle!

Yhteinen vientibrändi suomalaiselle ruoalle ja juomalle! Yhteinen vientibrändi suomalaiselle ruoalle ja juomalle! Agronomiliitto, Helsinki 25.10.2014 TEAM FINLAND ELINTARVIKEALAN VIENTIOHJELMA 2015-2020 Esa Wrang, Toimialajohtaja Finpro ry Elintarvikkeiden vientiohjelman

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Elintarvikealan Team Finland vientiohjelma

Elintarvikealan Team Finland vientiohjelma Elintarvikealan Team Finland vientiohjelma Elintarviketeollisuuden kansainvälistyminen Biotaloudesta maaseudun veturiseminaari Helsinki 09.09.2014 Esa Wrang, toimialajohtaja, elintarvikkeet Finpro, Export

Lisätiedot

Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma

Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma Pirjo Hakanpää 4.3.2015 Huittinen Tekes -palvelut 2 Elintarvikkeiden vientiohjelman taustaa Elintarvikevienti ja kansainvälistymien Suomen elintarvikevienti

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Menestyksen eväät Suomelle

Menestyksen eväät Suomelle Menestyksen eväät Suomelle HALLITUSOHJELMA 2015 elinvoimaa kotimarkkinoille kilpailukykyä elinkeinoelämälle kohtuullisuutta verotukseen työrauhaa järkevää sääntelyä kasvua maailmalta Kuva: Apetit RUOKA-ALA

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Leipomosektori- Kasvua naapurimaista

Leipomosektori- Kasvua naapurimaista Leipomosektori- Kasvua naapurimaista Leipää ja Lähiruokaa - toimialapäivä Säätytalo, Helsinki 8.12.2015 1 Elintarvikkeiden viennin taustaa Suomen elintarvikevienti on kasvussa ja sen arvo on tällä hetkellä

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Oulustako lähiruokakaupunki? -seminaari, Oulu 20.9.2012 Heidi Valtari, Ruoka-Suomi -teemaryhmä Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Elintarvikeyritykset

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu

Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Verkostotapaaminen 5.6.2014 Joensuu Jaana Lerssi-Uskelin 6.6.2014 - Työhyvinvointifoorumin mahdollistamana - Verkosto työpaikan työhyvinvointitoimijoille - Verkosto jonka toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen

Lisätiedot

Toimihenkilötyön tuottavuus. 7.2.2013 EK - STTK Tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013

Toimihenkilötyön tuottavuus. 7.2.2013 EK - STTK Tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013 Toimihenkilötyön tuottavuus 7.2.2013 EK - STTK Tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013 TTK liittojen tuottavuustyön tukena Työturvallisuuskeskus TTK:n toiminnan tavoitteena on parantaa työturvallisuuden työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 KUOPIO 22.3.2013 Kari Venäläinen, Tekes teknologia-asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus OTO Golden Gavia kv-palvelun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot