Raitiotieallianssi. Pohjavesikohteet, OsaX

Transkriptio

1 Raitiotieallianssi Pohjavesikohteet, OsaX

2 Sisältö 1 Johdanto Hankealueen pohjavesiolosuhteiden yleiskuvaus Koko hankealuetta koskevat yleiset pohjavesivaikutukset Pohjavesiolosuhteet, pohjavesivaikutukset ja toimenpiteet katuosuuksittain HO1.1 PIRKANKATU HO1.4 ITSENÄISYYDENKATU HO1.5 SAMMONKATU HO1.6 RIEVÄKATU HO1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ (POHJOISOSA) HO1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ (ETELÄOSA) HO1.8 INSINÖÖRINKATU 1.10 MAKKARAJÄRVENKATU HO2.1 ATOMIPOLKU JA HERMIANKATU 2.2 VARIKKO HO3.1 TEISKONTIE 3.5 TENNISKATU Yhteenveto

3 1 JOHDANTO Tässä raportissa on esitetty Tampereen raitiotiehankkeen osa 1 alueen pohjavesiolosuhteiden nykytila ja alustava arvio raitiotiehankkeen pohjavesivaikutuksista, sekä toimenpide-ehdotukset haitallisten pohjavesivaikutuksien ennalta ehkäisemiseksi. Raportin alussa käsitellään pohjavesiolosuhteita alueellisella tasolla ja tämän jälkeen yksityiskohtaisemmin kuvaan 1 merkittyjen katuosuuksien mukaisesti, vaikkakaan pääsääntöisesti pohjavesiolosuhteet eivät vaihtele katuosuuksittain. Raportin yhtenäisen jäsentelyn ja luettavuuden kannalta on kuitenkin perusteltua pitäytyä katuosuuksittain tapahtuvassa tarkastelutavassa. Lähtöaineiston rungon muodostavat tiedot pohjaveden havaintoputkista ja pohjaveden pinnan tasoista. Lähtöaineisto on pääosin peräisin Tampereen kaupungin ja Tampereen Veden tietokannoista, vähemmässä määrin muista lähteistä kuten ympäristöhallinnon Oiva-palvelusta. Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvityksestä 1 sekä eliöstö ja biotooppiselvityksestä 2 on poimittu tiedot suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevista lähteistä. Lähteiden sijaintitiedot saatiin Tampereen kaupungilta. Pohjaveden laadullisen tilan osalta lähtöaineistona on käytetty Tampereen Veden toimittamaa materiaalia, sekä ympäristöhallinnon Oiva-palvelun materiaalia. Lisäksi työssä käytettiin apuna ilmakuvia (ESRI), Maanmittauslaitoksen maastotietokannan11/2015 aineistoa, sekä Maanmittauslaitoksen 2- ja 10 metrin korkeusmalliaineistoa ( Raportin laati Riku Hakoniemi Pöyry Finland Oy:stä. 3

4 Kuva 1. Hankerajaus Osa 1. 2 HANKEALUEEN POHJAVESIOLOSUHTEIDEN YLEISKUVAUS Hankealueen laajuudesta johtuen pohjavesiolosuhteet vaihtelevat huomattavasti alueittain. Joitain koko hankealuetta koskevia yleistyksiä voidaan kuitenkin tehdä. Lukuun ottamatta painanteita, pohjavesi sijaitsee pääsääntöisesti kohtalaisen syvällä maanpinnasta, eikä näin ollen rakentamisen kannalta tarkasteltuna aiheuta merkittäviä ongelmia. Sen sijaan painanteiden alueella (mm. Vihioja, Hervannan kanjoni) pohjavesi on ainakin paikoin paineellista, pohjaveden painetason sijaitessa lähellä maanpinnan tasoa, ajoittain jopa maanpinnan tason yläpuolella (arteesinen pohjavesi). Raitiotielinja sijoittuu noin 600 metrin matkalla Aakkulanharjun I-luokan pohjavesialueelle (tunnus ). Pohjavesialueella sijaitsee toiminnassa oleva Messukylän vedenottamo. Vedenottamon kaivot sijaitsevat noin 2 kilometrin etäisyydellä raitiotielinjasta. Raitiotiehankeen toteutuksessa huomioidaan Aakkulanharjun pohjavesialue siten, ettei pohjaveden määrälliseen taikka laadulliseen tilaan kohdistuvia haittavaikutuksia pääse syntymään. Hankealueen ympäristössä sijaitsee kohtalaisen runsaasti lähteitä 1 (52 kpl) joista lähimpänä raitiotielinjaa sijaitsevien sijainti on esitetty kuvassa 2. 4

5 Kuva 2. Suunniteltavan raitiotielinjan läheisyydessä sijaitsevat lähteet 1, sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket, sekä Aakkulanharjun pohjavesialue. 3 KOKO HANKEALUETTA KOSKEVAT YLEISET POHJAVESIVAIKUTUKSET Ennalta arvioiden raitiotiehanke ei ole luonteeltaan sellainen, että siitä aiheutuisi merkittäviä pohjaveden määrälliseen tai laadulliseen tilaan kohdistuvia vaikutuksia. Hankkeen rakentamisen aikaiset pohjavesivaikutukset eivät merkittävästi poikkea normaalista katu- tai ratarakentamisesta. Raitiotien käytönaikaiset pohjavesivaikutukset eivät myöskään merkittävästi poikkea normaalisti liikennöitävän katualueen pohjavesivaikutuksista. Raitiotiehankkeen voidaan katsoa pienentävän pohjaveden laadulliseen tilaan kohdistuvia riskitekijöitä, mikäli raitiotien käytön seurauksena moottoriajoneuvojen liikennemäärät hankealueella pienentyvät. Tällöin riski nestemäisen polttonesteen kulkeutumiselle pohjaveteen mm. onnettomuuksien, ajoneuvojen polttoainejärjestelmän vuotojen ja vastaavien seurauksena vähentyy. Pohjaveden määrälliseen tilaan kohdistuva tyypillisin rakentamisen aikainen vaikutus syntyy tilanteessa, jossa rakennustyö ulottuu pohjaveden pinnan tason alapuolelle. Tällöin pohjaveden pinnan tasoa joudutaan usein laskemaan, jotta rakentaminen voidaan toteuttaa kuivatyönä. Tämän ns. työnaikaisen kuivatuksen vaikutuksesta pohjaveden pinnan taso rakennettavan kohteen ympäristössä saattaa laskea. Raitiotiehanke- 5

6 alueella pohjaveden pinta sijaitsee pääosin syvällä maanpinnasta ja raitiotielinjaus kulkee suurimman osan matkaa nykyisen maanpinnan tasolla, joten merkittäviä työnaikaisia pohjaveden alentamistoimenpiteitä ei ole odotettavissa. Hankkeen yhteydessä toteutettavista maanalaisten putkien ja johtojen siirroista ei aiheudu merkittäviä pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia, sillä pääosin putki- ja johtolinjat sijaitsevat 2 3 metrin syvyydellä maanpinnasta ja pohjaveden pinnan tason yläpuolella. Lähtökohtaisesti raitiotiehankkeesta aiheutuvat pohjaveden laadulliseen tilaan kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat poikkeustilanteisiin ja erityisesti rakentamisen aikaisiin poikkeustilanteisiin. Koko hankealue huomioiden, todennäköisin pohjaveden laadullista tilaa uhkaava riskitekijä on nestemäisen haitta-ainetta päätyminen pohjaveteen esim. onnettomuuden seurauksena. Rakentamisen aikana riski haitta-aineen päätymiselle pohjaveteen on suurempi kuin raitiotien käytön aikana mm. siksi, että rakentamisen yhteydessä vettä läpäisemätön tai heikosti läpäisevä ja pohjavettä osaltaan suojaava pintakerros poistetaan väliaikaisesti (esim. asfaltti poistetaan ja tien rakennekerrokset tai luonnon pohjamaa paljastetaan). Suurimman riskin muodostaa nestemäisen haitta-aineen päätyminen työnaikaiseen kaivantoon, jolloin sen nopea ja esteetön kulkeutuminen pohjaveteen on mahdollista. Haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen rakentamisen aikana voidaan ehkäistä seuraavilla toimenpiteillä: Kielletään moottoriajoneuvojen ja työkoneiden tankkaus, huolto sekä nestemäisten kemikaalien varastointi kaivannoissa ja alueilla, joilla pohjavettä suojaava pintakerros (asfaltti tms.) on poistettu. Vältetään moottoriajoneuvojen ja työkoneiden tankkausta, huoltoa sekä nestemäisten aineiden varastointia kaivantojen välittömässä läheisyydessä. Työnaikaisten liikennejärjestelyiden avulla pyritään työmaan ulkopuolinen liikennöinti ohjaamaan etäämmälle kaivannosta. Pidetään kerralla auki kaivettavan osuuden maapinta-ala pienenä ja kaivanto auki mahdollisimman lyhyen aikaa. Varaudutaan öljyn imeyttämiseen (työkohteessa oltava imeyttämiseen soveltuvaa imeytysainetta, turvetta tai purua). Syvimpien kaivantojen kohdalla varaudutaan tarvittaessa pumppaamaan nestemäinen haitta-aine pois kaivannosta. Tiedotetaan ja opastetaan kohteessa työskenteleviä pohjavesiriskeistä ja pohjaveden suojaustoimenpiteistä sekä toimista poikkeustilanteissa. Lopuksi yhtenä koko hankealuetta koskevana ja pohjaveden laadulliseen tilaan kohdistuvana vaikutuksena voidaan pitää arseenipitoisen kalliokiviaineksen käyttöä maarakentamisessa, erityisesti mikäli tällaista materiaalia sijoitetaan raitiotien Aakkulanharjun pohjavesialueella kulkevalle osuudelle. Tällöin riskinä on arseeniin liukeneminen ja kulkeutuminen pohjaveteen, jolloin pohjaveden arseenipitoisuus saattaa kohota. Arseenipitoisuuden kohoaminen heikentää pohjaveden käytettävyyttä talousvetenä. Arseenin liukenemista pohjaveteen ja sen aiheuttamaa pohjavesiriskiä voidaan ehkäistä seuraavilla toimenpiteillä: 6

7 Rakentamisessa käytettävän kalliokiviaineksen arseenipitoisuus määritettään ennen rakentamista. Korkean arseenipitoisuuden omaavaa kalliokiviainesta ei käytetä rakentamisessa lainkaan. Aakkulanharjun pohjavesialueella ei varastoida arseenipitoisia kalliokiviaineksia, eikä pohjavesialueella kulkevalla raitiotieosuudella käytetä arseenipitoista kalliokiviainesta rakentamisessa. 4 POHJAVESIOLOSUHTEET, POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET KA- TUOSUUKSITTAIN 4.1 HO1.1 PIRKANKATU HO1.4 ITSENÄISYYDENKATU POHJAVESIOLOSUHTEET Hankealueen alkuosa (Ho1.1 Ho1.4) sijoittuu Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle (kuva 3). Vajovesivyöhyke on ohuin Tammerkosken läheisyydessä, pohjaveden pinnan sijaitessa noin 3,5 4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Tammerkoskesta länteen ja itään edettäessä vajovesivyöhykkeen paksuus kasvaa ja pohjavesi sijaitsee syvemmällä maanpinnasta. Pohjaveden pinnan tasotietojen perusteella pohjaveden päävirtaus suuntautuu kohti Tammerkoskea ja Näsijärveä ts. Tammerkosken itäpuoleiselta alueelta kohti länsi-lounasta ja Tammerkosken länsipuoleiselta alueelta kohti itä-kaakkoa. Pohjaveden kyllästämän irtomaapeitteen paksuus vaihtelee pääsääntöisesti muutamasta metristä noin 10 metriin. Paikoin kalliopinta nousee pohjaveden pinnan tason yläpuolelle, jolloin maapohjavettä ei tällaisilla kohdin esiinny lainkaan. POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Pohjaveden pinta sijaitsee suhteellisen syvällä maanpinnasta, joten rakentamistyön aikana ei todennäköisesti jouduta laskemaan pohjaveden pinnan tasoa. Pohjaveden määrälliseen tilaan ei kohdistu rakentamisen eikä käytön aikaisia vaikutuksia. Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi muita riskitekijöitä ei ole. 7

8 Kuva 3. Katuosuuksien Ho1.1 Ho1.4 läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket. 4.2 HO1.5 SAMMONKATU POHJAVESIOLOSUHTEET Katuosuuden Ho1.5 länsiosassa vajovesivyöhykkeen paksuus on keskimäärin 10 m ja itäosassa 15 metriä ja enemmänkin. Pohjaveden pinnan taso katuosuuden länsiosassa on noin +95 ja itäosassa Pohjaveden kyllästämän irtomaapeitteen paksuus on länsiosassa vähäinen, paikoin kalliopinta nousee pohjaveden pinnan tason yläpuolelle. Itäosassa pohjaveden kyllästämän irtomaapeite on paksumpi, metriä. Katuosuuden puolivaiheilla on havaittu pohjaveden pinta noin tasolla +99. Kyseinen pinta edustaa orsivedenpinnan tasoa, eikä varsinaisen pohjavesikerroksen vedenpinnan tasoa. Alueella saattaa paikallisesti esiintyä orsivettä, mutta yhtenäisen laajaalaisemman orsivesikerroksen esiintyminen on kairauksien perusteella epätodennäköistä. Pohjaveden pinnan tasotietojen perusteella pohjaveden päävirtaus suuntautuu todennäköisimmin kohti itä-kaakkoa. 8

9 POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Pohjaveden pinta sijaitsee syvällä maanpinnasta, joten rakentamistyön aikana ei jouduta laskemaan pohjaveden pinnan tasoa. Pohjaveden määrälliseen tilaan ei kohdistu rakentamisen eikä käytön aikaisia vaikutuksia. Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi muita riskitekijöitä ei ole. Kuva 4. Katuosuuden Ho1.5 läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket. 4.3 HO1.6 RIEVÄKATU POHJAVESIOLOSUHTEET Katuosuus Ho1.6 sijoittuu Iidesjärven pohjoispuolelle, noin m etäisyydelle rantaviivasta ja luode-kaakko suuntaisen harjuselänteen pohjoispuolelle. Katuosuudelle ei sijoitu pohjaveden havaintoputkia, mutta ympäristön havaintoputkien perusteella, pohjaveden pinnan taso alueella on noin

10 Vajovesivyöhykkeen paksuus on noin 5 10 metriä ja pohjaveden kyllästämän irtomaapeitteen paksuus on arviolta noin 5 metriä katuosuuden pohjoisosassa ja katuosuuden eteläosassa 10 metriä. Pohjaveden päävirtaus suuntautuu todennäköisesti itä-kaakkoon ja etelään. Katuosuuden itäosa sijoittuu Aakkulanharjun luokitellulle pohjavesialueelle ja noin 2 kilometrin etäisyydelle Messunkylän vedenottamon lähimmästä ottokaivosta. Lähimmillään 200 metrin etäisyydellä Rieväkadusta, Iidesjärven rannan ja Aakkulanharjun rinteen välissä sijaitsee lähde (kuva 5, Elämän lähde). Lähde on arvioitu luonnontilaiseksi (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys, 2011.). POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Pohjaveden pinta sijaitsee kohtalaisen syvällä maanpinnasta, joten rakentamistyön aikana ei jouduta laskemaan pohjaveden pinnan tasoa. Pohjaveden määrälliseen tilaan ei kohdistu rakentamisen eikä käytön aikaisia vaikutuksia. Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi, tulee kaikissa rakentamistoimenpiteissä erityisesti ottaa huomioon katuosuuden eteläosan sijoittuminen vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Rakentamistoimenpiteitä suunniteltaessa on otettava huomioon mitä vesilain 3:2 :ssä on säädetty. Mikäli hanke voi muuttaa pohjaveden määrää tai pohjaveden laatua, ja tämä muutos olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä, on hankkeella oltava lupaviranomaisen lupa. Ennalta arvioiden raitiotiehankkeesta ei aiheudu vesilain 3:2 :ssä kuvattuja muutoksia, eikä hanke näin ollen vaadi vesilain mukaista lupaa. Vesilain 2:11 :n mukaan luonnontilaisen lähteen luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Ennalta arvioiden raitiotiehanke ei vaaranna Iidesrannan Elämän lähteen luonnontilaisuutta. 10

11 Kuva 5. Katuosuuden Ho1.6 läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket, sekä Aakkulanharjun pohjavesialueen ja Iidesrannan lähteen 1 sijainti. 4.4 HO1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ (POHJOISOSA) POHJAVESIOLOSUHTEET Katuosuuden Ho1.7 pohjoisosa sijoittuu noin 500 metrin matkalta Aakkulanharjun pohjavesialueelle (vedenhankinnan kannalta tärkeä I-luokan pohjavesialue). Messunkylän toiminnassa olevan vedenottamon kaivo sijaitsee lähimmillään 2 kilometrin etäisyydellä raitiotielinjasta. Aakkulanharjun pohjavesialueella, Hervannan valtaväylän välittömässä läheisyydessä pohjavedessä on todettu orgaanisia haitta-aineita. Haitta-aineiden alkuperä ja levinneisyys eivät tämän selvityksen laadintahetkellä olleet vielä selvillä. Välittömästi Aakkulanharjun pohjavesialueen eteläpuolella raitiotielinja kulkee noin 500 metrin matkan painanteessa (Mutaojan painne). Mutaojan painanteen jälkeen raitiotielinja nousee leveämmälle harjulle, jota halkoo hyvin kapea painanne (Vihiojan painanne). Pohjaveden pinnan taso raitiotielinjalla, Aakkulanharjun pohjavesialueella kulkevalla osuudella on noin ja vajovesivyöhykkeen paksuus noin 2 5 metriä. Pohjaveden kyllästämän irtomaapeitteen paksuus on paikoin jopa 25 metriä. 11

12 Aakkulanharjun pohjavesialueella on pohjaveden pinnan tasotietojen perusteella pohjavettä kerääviä piirteitä, toisin sanoen pohjavesi saattaa paikoin virrata ympäristöstä (lähinnä pohjavesialueen pohjoispuolelta) kohti pohjavesialuetta. Osa pohjavedestä purkautuu pohjavesialueen eteläpuolen painanteen alueelle (Mutaojan painanne). Varsinaisen harjumuodostuman alueella pohjaveden pinnan gradientti on pieni, mikä viittaa maa-aineksen erittäin korkeaan vedenjohtavuuteen. Mutaojan painanteen kohdalla esiintyy paineellista pohjavettä. Pohjaveden pinnan taso sijaitsee lähellä maanpinnan tasoa ja paikoin pohjaveden painetaso sijaitsee jopa maanpinnan tason yläpuolella (arteesista pohjavettä). Hyvin todennäköisesti Mutaojan painanne toimii pohjavesiä keräävänä alueena ts. painenteen pohjoispuolelta (Aakkulanharjun pohjavesialue) ja eteläpuolelta pohjavesiä purkautuu painanteeseen. Tästä on osoituksena myös kuvassa 6 Mutaojan painanteen eteläpuolella, lähdettä kuvaavalla symbolilla esitetty nimeämätön tihkupinta (Tampereen kaupunkialueen pienvesiselvitys, 2011). Mutaojan painanteen eteläpuolella sijaitsevalla harjulla pohjaveden pinnan taso on noin , vajovesivyöhykkeen paksuus noin 5 7 metriä ja pohjaveden kyllästämän irtomaapeitteen paksuus on paikoin 10 metriä, mutta todennäköisesti pääsääntöisesti tätä vähemmän. Pohjavesi todennäköisesti virtaa kohti pohjoisessa sijaitsevaa Mutaojan painannetta ja etelässä sijaitsevaa Vihiojan painannetta. Vihiojan painanteen kohdalla pohjaveden pinnana taso on noin Todennäköisesti painanteen keskiosalla esiintyy paineellista pohjavettä. Iidesjärven rannan ja Aakkulanharjun rinteen välissä sijaitsee lähde (kuva 6, Elämän lähde). Lähde on arvioitu luonnontilaiseksi (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys, 2011.). POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Mutaojan painanteen kohdalla raitiotie on suunniteltu siten, että vallitsevan pohjaveden pinnan tason yläpuolelle rakennetaan penkere, jonka päälle raitiotien rakenteet sijoitetaan. Näin ollen pohjaveden pinnan tasoa ei lasketa työnaikaisesti. Lopullisessa tilanteessa myös raitiotien kuivatusjärjestelmä sijoittuu vallitsevan pohjaveden pinnan tason yläpuolelle, eikä näin ollen vaikuta ympäristön pohjaveden pinnan tasoon. Vihiojan painanteen kohdalla raitiotie on suunniteltu rakennettavaksi sillalle (Korkinmäen raitiotiesilta), eivätkä raitiotien rakenteet kallion pintaan asti lyötäviä teräspaaluja lukuun ottamatta sijoitu vallitsevan pohjaveden pinnan tason alapuolelle. Käytettävät teräspaalut ovat onttoja, pohjastaan suljettuja ja lopuksi umpeen betonoitavia, joten paineellinen pohjavesi ei pääse purkautumaan paalun läpi ylempiin maakerroksiin. Paineellisen pohjaveden purkautuminen ylempiin maakerroksiin paalun ulkovaipan ja maakerrosten välistä rajapintaa myöden on epätodennäköistä. Näin ollen pohjaveden pinnan tasoon kohdistuvien vaikutuksien syntyminen on epätodennäköistä. Siinäkin tilanteessa, että paineellista pohjavettä purkautuisi ylempiin maakerroksiin, pohjaveden pinnan tasoon kohdistuvat vaikutukset jäisivät hyvin paikallisiksi ja vähäisiksi. Vaikutukset eivät ulottuisi Aakkulanharjun pohjavesialueelle. Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi, tulee kaikissa rakentamistoimenpiteissä erityisesti ottaa huomioon katuosuuden pohjoisosan sijoittuminen vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Aakkulanharjun pohjavesialueella, Hervannan valtaväylän läheisyydessä pohjavedessä havaittujen orgaanis- 12

13 ten haitta-aineiden alkuperä ja levinneisyys on selvitettävä ennen rakentamisen aloittamista. Rakentamistoimenpiteitä suunniteltaessa on otettava huomioon mitä vesilain 3:2 :ssä on säädetty. Mikäli hanke voi muuttaa pohjaveden määrää tai pohjaveden laatua, ja tämä muutos olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä, on hankkeella oltava lupaviranomaisen lupa. Ennalta arvioiden raitiotiehankkeesta ei aiheudu vesilain 3:2 :ssä kuvattuja muutoksia, eikä hanke näin ollen vaadi vesilain mukaista lupaa. Vesilain 2:11 :n mukaan luonnontilaisen lähteen luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Ennalta arvioiden raitiotiehanke ei vaaranna Iidesrannan Elämän lähteen luonnontilaisuutta. Kuva 6. Katuosuuden Ho1.7 pohjoisosan läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket, sekä Aakkulanharjun pohjavesialueen ja Iidesrannan lähteen 1 sijainti. 4.5 HO1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ (ETELÄOSA) POHJAVESIOLOSUHTEET 13

14 Katuosuuden Ho1.7 eteläosa sijoittuu pääosin kallioiselle alueelle, jolta ei ole mitattua tietoa pohjaveden pinnan tasosta. Irtomaapeitteen paksuus on kairauksien perusteella pääsääntöisesti alle 1 metrin, joten maapohjavettä ei alueella tämän perusteella esiinny käytännössä lainkaan. Aivan katuosuuden Ho1.7 eteläosassa sijaitsee koillis-kaakko suuntainen kapea painanne (Hervannan kanjoni), jonka kohdalla irtomaapeitteen paksuus on paikoin ainakin 8 metriä. Hervannan kanjonin alueella esiintyy myös maapohjavettä, joka saattaa olla paineellista. POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi, tulee Hervannan kanjonin kohdalla ottaa huomioon mahdollisesti paineellisena esiintyvä pohjavesi. Virtausyhteyden luomista vettä heikosti läpäisevän irtomaakerroksen alapuolelta yläpuolelle tulee välttää. Raitiotien linjaus sijoittuu osittain nykyisen liikennekäytävän ulkopuoleiselle alueelle. Hulevesien johtaminen pois tulevan raitiotielinjan läheisyydestä saattaa jonkin verran vähentää alueella muodostuvan pohjaveden määrää. Pohjaveden muodostuminen on tälläkin hetkellä kallioisuudesta johtuen vähäistä, joten muutos ei ole merkittävä. Alueella ei myöskään ole vedenhankinnallista merkitystä. Kuva 7. Katuosuuden Ho1.7 eteläosan läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket. 14

15 4.6 HO1.8 INSINÖÖRINKATU 1.10 MAKKARAJÄRVENKATU POHJAVESIOLOSUHTEET Katuosuudella Ho1.8 irtomaapeite on pääsääntöisesti hyvin ohut (< 1 m) tai puuttuu kokonaan, eikä alueella tästä syystä esiinny merkittävästi maapohjavettä. Katuosuuksilla Ho1.9 ja Ho1.10 irtomaapeite on hieman edellistä katuosuutta paksumpi, mutta kuitenkin edelleen pääsääntöisesti ohut (< 2 m). Maapohjavettä todennäköisesti ei juuri esiinny lukuun ottamatta Ho1.9 ja Ho1.10 rajalla sijaitsevaa kapeata painannetta, sekä katuosuuden Ho1.10 lopussa sijaitsevaa pienehköä painannetta. POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi muita riskitekijöitä ei ole. Kuva 8. Katuosuuksien Ho1.8 Ho1.10 läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket ja lähteet 1. 15

16 4.7 HO2.1 ATOMIPOLKU JA HERMIANKATU 2.2 VARIKKO POHJAVESIOLOSUHTEET Katuosuudella Ho2.1 irtomaapeite on ohut (<2 m) lukuun ottamatta aivan itäisimmän osan painannetta, missä paikoin saattaa esiintyä jopa 12 metrin paksuudelta irtomaita. Maapohjavettä esiintyy katuosuuden itäosan painanteen alueella, missä pohjaveden pinnan taso tai painetaso sijaitsee lähellä maanpinnan tasoa. Alueella saattaa esiintyä myös paineellista pohjavettä. Varikko Ho2.2 sijoittuu osittain avokalliolle. Avokallioita ympäröivät länsi ja itäpuolella painanteet, joissa irtomaakerroksien paksuus saattaa olla jopa 12 m. Irtomaapeite koostuu yleisesti ylhäältä alaspäin turpeesta, savesta ja moreenista. Moreenissa esiintyvä pohjavesi saattaa olla paineellista. POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi, varikon alueella luontainen pohjaveden muodostuminen saattaa vähentyä vettä läpäisemättömien pintojen lisääntymisen ja hulevesien poisjohtamisen myötä. Alueella ei kuitenkaan nykyisellään muodostu merkittävästi pohjavettä, eikä alueella ole merkitystä vedenhankinnan kannalta. Näin ollen pohjaveden muodostumisen vähentymisen vaikutukset eivät ole merkittäviä. Typpiyhdisteiden pitoisuus pohjavedessä saattaa kallion louhinnan seurauksena kohota. Tämä johtuu louhinnassa käytettävien räjähdysaineiden räjähtämättömän osuuden jäämistä. Vaikutukset rajoittuvat louhittavan alueen välittömään läheisyyteen. Alueella esiintyvän savikerroksen puhkaiseminen saattaa johtaa paineellisen pohjaveden purkautumiseen savikerroksen yläpuoliseen kerrokseen ja samalla pohjaveden painetason laskuun. Pohjaveden painetason lasku saattaa lisätä maan kokoonpuristumisen riskiä ja maanvaraan perustettujen rakenteiden ja rakennusten painumariskiä. Varikon suunnittelussa tulee huomioida huomioon paineellisen pohjaveden esiintyminen. 16

17 Kuva 9. Katuosuuksien Ho2.0 Ho2.1 läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket ja lähteet HO3.1 TEISKONTIE 3.5 TENNISKATU POHJAVESIOLOSUHTEET Katuosuudella Ho3.1 irtomaapeite on keskimäärin noin 5 metriä paksu, katuosuuden itäosassa länsiosaa paksumpi. Pohjaveden pinta sijaitsee katuosuuden Ho3.1 länsiosassa todennäköisesti yli 3 metrin syvyydellä maanpinnasta ja maapohjavesikerroksen paksuus on pieni. Katuosuuden itäosassa pohjaveden pinta sijaitsee noin 5 6 metrin syvyydellä maanpinnasta ja maapohjavesikerroksen paksuus on myös pieni. Katuosuudella Ho3.2 irtomaapeitteen keskimääräinen paksuus on yli 5 metriä, paikoin noin 10 metriä. Pohjaveden pinta sijaitsee arviolta yli 4 metrin syvyydessä maanpinnasta ja maapohjavesikerroksen paksuus on pieni. Katuosuudella Ho3.3 irtomaapeitteen paksuus vaihtelee huomattavasti, länsiosassa irtomaapeitteen paksuus on paikoin jopa 10 metriä ja itäosassa paikoin alle 2 metriä. Todennäköisesti alueella ei esiinny merkittävästi maapohjavettä. Katuosuuksilla Ho3.4 ja Ho3.5 irtomaapeitteen paksuus vaihtelee voimakkaasti, olleen paksuimmillaan noin 10 metriä. Katuosuudella Ho3.5 esiintyy kallio paljastumia. Todennäköisesti alueilla ei esiinny merkittävästi maapohjavettä. Pohjaveden pinta saattaa paikoin, erityisesti katuosuuden Ho3.5 itäosassa sijaita lähellä maanpinnan tasoa. 17

18 Katuosuuden Ho3.5 itäpuolella sijaitsee lähteitä, joista lähin noin 100 metrin etäisyydellä. Lähimpänä tieosuutta sijaitseva lähde (Kaupin lähde) on arvioitu luonnontilaltaan lähes luonnontilaiseksi 1. Kahden seuraavaksi lähinnä katuosuutta sijaitsevien lähteiden Kaupin lähde 3 ja Kaupin lähde 5 luonnontilaisuuden on arvioitu tuhoutuneen metsänhoitotoimenpiteiden seurauksena 1. Noin 300 metrin etäisyydellä katuosuuden itäpuolella sijaitseva Myllypellon lähde on arvioitu luonnontilaiseksi. POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi muita riskitekijöitä ei ole. Lähimpänä katuosuutta Ho3.5 sijaitsevan lähteen (Kaupin lähde) vesi on hyvin todennäköisesti pääosin peräisin lähteen luoteis-pohjoispuolella sijaitsevalta kallioselänteeltä. Kyseisen kallioselänteen alueelle ei ole suunniteltu toimenpiteitä, eikä näin ollen raitiotiehankkeella ennalta arvioiden muuta kyseisen lähteen luonnontilaa, eikä muidenkaan etäämpänä katuosuudesta Ho3.5 sijaitsevien lähteiden luonnontilaa. Kuva 10. Katuosuuksien Ho3.1 Ho3.5 läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket ja lähteet 1. 18

19 5 YHTEENVETO Raitiotiehankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittäviä pohjaveden määrälliseen tai laadulliseen tilaan kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Hankkeen mahdolliset vaikutukset eivät eroa normaalista katu- tai ratarakentamisen vaikutuksista. Pääsääntöisesti pohjaveden pinnan taso sijaitsee syvällä maanpinnasta ja raitiotien rakenteet sijoittuvat pääsääntöisesti vallitsevan pohjaveden pinnan tason yläpuolelle, jolloin pohjaveden pinnan työnaikaista alentamista ei pääsääntöisesti tarvita. Koska raitiotien rakenteet sijoittuvat pääosin vallitsevan pohjaveden pinnan tason alapuolelle, myöskään käyttötilanteessa raitiotien kuivatusjärjestelmät eivät alenna pohjaveden pinnan tasoa, eivätkä tällä tavoin vaikuta pohjaveden määrälliseen tilaan. Paineellista pohjavettä esiintyy tai saattaa esiintyä erityisesti painanteiden alueilla. Tällaisilla alueilla raitiotien rakenteet saattavat ulottua pohjaveden painetason alapuolelle, minkä seurauksena paineellisen pohjaveden purkautuminen yläpuolisiin maakerroksiin on mahdollista, mutta epätodennäköistä. Paineellinen pohjavesi huomioidaan hankkeen jatkosuunnittelussa. Pohjaveden laadulliseen tilaan kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat lähtökohtaisesti poikkeustilanteisiin, lähinnä rakentamisen aikana tapahtuviin onnettomuuksiin, joilta suojaudutaan lähinnä toiminnallisin keinoin. VIITTEET 1 Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys. Tampereen kaupunki. Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/ Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys. Tampereen kaupunki. Ympäristönsuojelun julkaisuja 19