Lausunto Luukan asemakaavan ehdotuksesta, Masku

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunto Luukan asemakaavan ehdotuksesta, Masku"

Juha Manninen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lausunto VARELY/3902/2016 Maskun kunnanhallitus Viite: Maskun kunnan lausuntopyyntö Lausunto Luukan asemakaavan ehdotuksesta, Masku Lausuntopyyntö koskee päivättyä ehdotusta Lukan asemakaavaksi. ELY-keskus on antanut lausunnon kaavan lähtökohdista ja selvitystarpeista. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja selvityksiä on tämän jälkeen täydennetty. Kaavaselostuksen mukaan "tavoitteena on laajentaa Luukan alueen vanhusten palveluun suuntautuvaa toimintaa sekä toteuttaa alueelle sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittymä". Kaava-alue sijoittuu valtatie 8:n ja Luukan palvelukeskuksen väliselle peltoalueelle. Kaavan pohjakartasta puuttuu valtatien nelikaistaistamisen yhteydessä rakennettu läntisempi ajorata. Suunnittelualue on yleiskaavassa pääosin julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Lisäksi aluetta koskevat mm. pohjavesimerkinnät yleiskaavamääräyksineen ja valtatien suoja-aluevaraus EV. Kaavaehdotuksessa on osoitettu palvelurakennusten korttelialue (P), jonka rakennusoikeus on selostuksen mukaan yhteensä noin 8490 k-m². Ehdotuksessa rakennusten sallittu kerrosluku on kaksi. Pohjavedet ja rakennettavuus Suunnittelualue sijoittuu Humikkala-Alhon pohjavesialueelle ja pohjavedenottamon suoja-alueelle. Kaava-asiakirjoja on täydennetty pohjavesiselvityksellä ja rakennettavuusselvityksellä. Selvityksen mukaan kaava-alueen ympäristössä mitattujen pohjavedenpintojen perusteella pohjavesi virtaa alueella etelään/kaakkoon kohti Humikkalan vedenottamoa. Paksun savikerroksen takia rakentamisella ei ole pohjaveden muodostumista vähentävää vaikutusta, ja lisäksi paksu savikerros suojaa pohjavettä likaantumiselta. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin Itsenäisyydenaukio 2 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi PL Turku

2 VARELY/3902/ (5) Pohjavesiselvityksen mukaan kaava-alueen eteläosassa Maskunjoen vieressä ja mahdollisesti alueen länsireunassa esiintyvän kitkamaalajikerroksen maalaji ja pohjaveden mahdollinen paineellisuus olisi hyvä selvittää tarkemmin. Alueelta tehdyissä kairauksissa ei havaittu alueella esiintyvän orsivesikerroksia tai paineellista pohjavettä. Selvityksen mukaan on kuitenkin mahdollista, että pohjavesi on paineellista. Maskunjoen varrelle, jossa esiintyy vettä johtavia maakerroksia, ei suositella rakennettavaksi isoja rakennuksia, sillä maanpinta viettää joelle päin pitkältä matkalta. Kaavaan liitetyssä rakennettavuusselvityksessä kaava-alueen pohjoisosa luokiteltiin vaikeasti rakennettavaksi pehmeiköksi, jossa rakennukset voidaan perustaa paalujen varaan. Kadut ja kunnallistekniikka voidaan perustaa maanvaraisena, mutta riski painumille on olemassa ilman pohjanvahvistusta tai kevennystä. Suurin osa kaava-alueesta luokiteltiin erittäin vaikeasti rakennettavaksi syväksi pehmeiköksi, jossa rakennusten rakentaminen edellyttää pohjanvahvistustoimenpiteitä. Rakennukset suositellaan perustettavaksi tukipaaluille. Katujen ja kunnallistekniikan perustaminen vaatii selvityksen mukaan todennäköisesti pohjanvahvistusta tai kevennystä. Rakennettavuusselvityksen mukaan alueella suositellaan tehtäväksi tarkentavia tonttikohtaisia pohjatutkimuksia paalupituuden/massanvaihtosyvyyden tarkempaa määrittelyä varten, mikäli alueelle kaavaillaan rakennusten rakentamista. Maskunjoen läheisyyteen rakennettaessa pitää varmistua alueen stabiliteetista. Humikkalan vedenottamon suoja-aluemääräykset (Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös , nro 82/2002/3, dnro 99102) kieltävät yleisten pysäköintialueiden rakentamisen, joten julkisten rakennusten parkkialueiden rakentaminen vaatii luvan hakemista aluehallintovirastolta. Suoja-aluemääräyksen mukaan alueella ei myöskään saa suorittaa sellaista maankaivua tai muuta toimenpidettä, josta voi aiheuta pohjaveden likaantumista tai haitallista pintavesien imeytymistä maaperään eikä ilman aluehallintoviraston lupaa sellaista toimenpidettä, joka voi aiheuttaa haitallista pohjaveden purkautumista. ELY-keskus toteaa yhteenvetona ja johtopäätöksinään seuraavaa. Kaavatyön yhteydessä teetettyjen pohjavesi- ja rakennettavuusselvitysten perusteella kaava-alue on vaikeasti rakennettavaa pehmeikköä, jonka rakentaminen vaatii pohjanvahvistustoimenpiteitä ja paalutuksia. Rakentaminen sijoittuu osittain pohjavesialueelle ja vedenottamon suojaalueelle pohjavesimuodostuman reunavyöhykkeelle, jossa saattaa esiintyä paineellista pohjavettä. Selvitysten perusteella suunnitellut rakentamistoimenpiteet edellyttävät vesilain mukaista lupaa, koska toimenpiteet voivat muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja muutos voi

3 VARELY/3902/ (5) Liikennemelu ja tärinä aiheuttaa pohjavesiesiintymän tilan huononemista, olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta tai muutoin aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai vedenkäytölle talousvetenä. (VL 3 luku 2 ). Lisäksi vesilain mukainen lupa tarvitaan suojaaluepäätöksestä poikkeamiseen (VL 4 luku 12 ). Pohjavesivaikutukset tulee selvittää tarkemmin ja edellä mainittu vesilain mukainen lupa tulee hakea ennen mahdollisten rakennuslupien myöntämistä alueelle. Asemakaavassa on syytä antaa kaavamääräyksiä em. vielä rakennuslupavaiheessa tarvittavista pohjavesiselvityksistä. Vesilain mukaisen luvan tarpeesta on syytä antaa informatiivinen kaavamääräys rakentamisen lupakäsittelyä varten. Asemaavojen sisältövaatimusten (MRL 54 ) mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteisiin sisätyvissä eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevissa erityistavoitteissa todetaan melun ja tärinän ehkäisemisen osalta: "Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa." Valtioneuvoston päätöksillä on annettu melulle ohjearvoja sisä- ja ulkotiloihin. Hoitolaitokset, potilastilat yms. on niissä rinnastettu asumistoimintoihin. Asumiseen käytettävillä alueilla ja hoitolaitoksia palvelevilla alueilla melutason ohjearvo (ulkona) on päivällä 55 db ja yöllä 50 db (45 db uudet alueet). Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db ja yöohjearvon (klo 22-7) 30 db. Asemakaavaehdotuksessa ei ole esitetty arviota liikennemelun ja tärinän vaikutuksista eikä tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Tältä osin kaava on puutteellinen ja sitä tulee vielä täydentää. Lähtökohtana valtatien melun vaikutusten arvioinnissa voi käyttää tien suunnittelun yhteydessä laadittuja melulaskelmia ja karttoja. Valtatien 8 tiesuunnitelman melumallinnuksessa (ote alla) asemakaavan suunnittelualue sijoittuu db:n melualueelle ja osittain vielä db:n melualueelle. Tiesuunnitelmassa on mallinnettu keskimääräinen päivämelu klo 7-22 vuonna 2040, kun siinä suunniteltu melusuojaus on rakennettuna. Valtatielle toteutettu melusuojaus ei välttämättä ole aivan

VARELY/3902/2016 4 (5) kaavaehdotus ja ote tiesuunnitelman kartasta (liite) laskennassa käytetyn oloinen vaikutuksiltaan, mutta antanee hyvän lähtökohdan kaavan jatkosuunnittelulle.

4 VARELY/3902/ (5) kaavaehdotus ja ote tiesuunnitelman kartasta (liite) laskennassa käytetyn oloinen vaikutuksiltaan, mutta antanee hyvän lähtökohdan kaavan jatkosuunnittelulle. Lopuksi Riittävän alhaisen sisämelutason varmistamiseksi on melualueella syytä antaa kaavamääräyksiä rakennusten ääneneristävyydelle. Ne voidaan antaa myös kaavan yleismääräyksissä. Rakentamisen sijoittelulla tai sijoittelua koskevilla kaavamääräyksillä voidaan toteuttaa ulkotilojen melusuojausta. Meluntorjunnasta asemakaavoituksessa on oppaissa: FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maankaytto_ja_rakennuslaki_200 0_sarja/Opas_12_Asemakaavamerkinnat_ja_maaraykse(4437) sekä Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa: Rakentamisen vaikutuksia taajamakuvaan on vaikea arvioida mm. koska ehdotuksen ohjeellinen tonttijako jättää toteutuksen epäselväksi. Rakentamisen suuren määrän takia kaavassa on hyvä antaa esim. yhtenäistä rakentamistapaa koskevia suunnittelumääräyksiä.

5 VARELY/3902/ (5) ELY-keskus katsoo, että kaavaa tulee edellä todettujen seikkojen osalta vielä täydentää ja tarkistaa. Lausunto on laadittu yhteistyössä ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön sekä liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueen kanssa yksikönpäällikkö Anna-Leena Seppälä johtava maankäytön asiantuntija Risto Rauhala Merkintä sähköisestä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. LIITE VT 8, Raisio-Nousiainen, Tiesuunnitelma, meluselvitys Lehti 4/7 TIEDOKSI Varsinais-Suomen liitto Nosto Consulting Oy ELY-keskus, ympäristönsuojeluyksikkö, Sanna-Liisa Suojasto ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue, Raimo Järvinen

6 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Seppälä Anna-Leena :26 Esittelijä Rauhala Risto :05

Samankaltaiset tiedostot

Lausunto luonnokseen kunnantalon tontin asemakaavan muutokseksi, Nousiainen

Lausunto 1.2.2019 / wepdwukmtcw 136480C1 ASIA VARELY/228/2019 Nousiaisten kunnanhallitus nousiaisten.kunta@nousiainen.fi Viite: Nousiaisten kunnan lausuntopyyntö 7.1.2019 Lausunto luonnokseen kunnantalon