Arjen turvaa kunnissa

Transkriptio

1 Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Marko Palmgren, Markku Iso-Heiko, Ritva Kinnula, Marja Mathlein, Ulla-Maija Perttunen Arjen turvaa kunnissa -hankkeen väliraportti Lapin aluehallintovirasto

2 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa - Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille - Väliraportti 2013 Marko Palmgren, Markku Iso-Heiko, Ritva Kinnula, Marja Mathlein, Ulla-Maija Perttunen Rovaniemi 2014

3 Aluehallintovirasto Tekijät Marko Palmgren, Lapin aluehallintovirasto Markku Iso-Heiko, Kemijärven kaup./pelkosenniemen kunta Ritva Kinnula, Pudasjärven kaupunki Marja Mathlein, Tornion kaupunki Ulla-Maija Perttunen, Posion kunta Julkaistu Rahoittaja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rahoituspäätöksen päivämäärä, diaarinumero ja hankenumero , 2631/ , Julkaisun nimi Arjen turvaa kunnissa. Hyvinvointia ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Tiivistelmä Arjen turvaa kunnissa -hankkeesta Arjen turvaa kunnissa -hankkeen ydintavoitteena on kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyötä tehostava toimintamalli, joka lisää arjen turvaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa harvaan asutulla maaseudulla. Toimintamalli rakennetaan yhdessä kuntien, järjestöjen ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja tehostava ja suunnittelua yksinkertaistava toimintamallista tulee keskeinen osa kuntien vuotuista toiminnan ja talouden suunnittelua sekä paikallisten resurssien tehokasta käyttöä. Hanke pohjautuu Lapissa vuodesta 2007 lähtien toteutettuun sisäisen turvallisuuden laaja-alaiseen verkostoyhteistyöhön ja Maaseudun arjen turvaverkosto -hankkeen (4/2009 9/2011) tuloksiin. Maaseudun arjen turvaverkosto -hankkeessa mallinnettiin Lapin sisäisen turvallisuuden verkostoyhteistyö. Lapin mallia hyödynnettiin valmisteltaessa kansallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman alueellisen yhteistyön toimintamallia vuonna Sisäisen turvallisuuden ohjelman toteutus perustuu alueellisiin toimeenpanosuunnitelmiin, joita toteutetaan laajassa yhteistyössä aluehallintovirastojen johdolla. Kansallisilla ja alueellisilla ohjelmilla ja toimeenpanosuunnitelmilla ei ole merkitystä, mikäli toiminta ei jalkaudu kunta- ja kylätasolla. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tarkoitus on käynnistää Lapin alueellisen verkostoyhteistyötä vastaava toimintamalli kuntatasolle, jotta olemassa olevat sekä paikalliset että alueelliset resurssit ja toimintamallit saadaan tukemaan kuntalaisten arjen turvaa ja tuomaan helpotusta kuntien taloudelliseen tilanteeseen. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnat ovat Lapissa Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio ja Tornio sekä Koillismaalla Pudasjärvi. Hankkeella on keskeiset vahvuudet ovat: vertaiskehittäminen sekä alueellisten ja kansallisten toimijoiden tuki. Hankkeen avulla tiivistetään pilottikuntien, muiden viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän toimijoiden välistä yhteistyötä ja kannustetaan kuntalaisia vastuunottoon sekä omasta että lähipiirin hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Kuntalaisten hyvinvointia lisäämällä vähennetään korjaavasta työstä, onnettomuuksista ja syrjäytymisestä aiheutuvia kustannuksia. Keskeistä toimintamallissa on olemassa olevien resurssien aiempaa tehokkaampi koordinointi ja hyödyntäminen sekä painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä ehkäisevään työhön. Lapin ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ajalle (Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen, Toimenpide 321: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut). Euroopan julkishallinnon instituutti EIPA valitsi hankkeessa kehitettävän toimintamallin Euroopan parhaaksi Maastrichtissa marraskuussa Kilpailussa etsittiin parhaita käytäntöjä taloudellisen kriisin taltuttamiseksi ja siihen osallistui 230 toimintamallia 26 Euroopan maasta. EIPA:n arvioinnin mukaan toimintamallissa käsiteltiin onnistuneesti maaseudun kehittämisen ja kansalaisten hyvinvoinnin haasteita tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveystoimen resurssit ovat vähenemässä. Hankkeessa kehitetty toimintamalli on huippu innovaatio, joka rikkoo julkishallinnon perinteistä siilomentaliteettia poikkihallinnollisella ja sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä. Asiasanat Hyvinvointi, maaseudun suunnittelu, sisäinen turvallisuus, turvallisuus, yhteistyö, verkostoituminen ISSN (painettu) ISBN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä Julkaisija Kieli Suomi Paino Hinta

4 Sisällysluettelo Yhteenveto Miksi hyvinvointi- ja turvallisuustyötä tulee tehostaa? Harvaan asutuilla alueilla väestö vähenee ja ikääntyy Kunnat kansallisten ohjeistusten paineessa Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tavoitteet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteet Hankkeen tavoitteet ja tavoiteltavat tuotokset Hankkeen hallinnointi, ohjaus- ja aikataulutus Hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtamisen toimintamalli Kokonaisvaltainen tietopohja Yhteiset tavoitteet yhteiset resurssit Arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet Päätöksenteko ja seuranta Johtopäätökset...30 Lähteet...32 Liitteet...34

5 Arjen turvaa kunnissa -hankkeen perustiedot Hallinnoija Hankeen suunnittelu Rahoitus Ohjelma Toimintalinja 3 Toimenpide 321 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto, Lapin AVI Veli-Matti Ahtiainen, SPR Rauno Kuha, MTT Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Toteutusalue Lappi, Koillismaa (Pudasjärvi) Tavoite Hankkeen ydintavoitteena on kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyötä tehostava toimintamalli, joka lisää arjen turvaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa Pilottikunnat Kemijärven, Pudasjärven ja Tornion kaupungit sekä Pelkosenniemen ja Posion kunnat Hankehenkilöstö Projektipäällikkö Marko Palmgren, Lapin aluehallintovirasto Projektityöntekijä Ulla-Maija Perttunen, Posion kunta Projektityöntekijä Ritva Kinnula, Pudasjärven kaupunki Projektityöntekijä Marja Mathlein, Tornion kaupunki Projektityöntekijä Markku Iso-Heiko, Kemijärven kaupunki ja Pelkosenniemen kunta Toteutusaika: Rahoituspäätös: Käytännön toteutus: Käytännön toteutus alkoi projektipäällikön aloittaessa työnsä. Pilottikunnissa projektityöntekijät aloittivat kahden vuoden työskentelyjaksonsa syksyllä 2012 ( ). Yhteistyötahot: Julkisen sektorin, järjestöjen ja elinkeinoelämän toimijat kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla 5

6 Yhteenveto Arjen turvaa kunnissa -hankkeen ydintavoitteena on kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyötä tehostava toimintamalli, joka lisää arjen turvaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa. Toimintamallilla haetaan lisäarvoa paikalliseen hyvinvointi- ja turvallisuustyöhön tehostamalla olemassa olevien resurssien käyttöä. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen keskeinen kysymys on: Pystytäänkö vähemmillä tai samansuuruisilla resursseilla lisäämään ja parantamaan palvelujen laatua maaseudulla koordinoimalla eri tahojen toimintoja ja rakentamalla niistä käyttäjälähtöisiä palvelukokonaisuuksia? Viidessä pohjoisessa kunnassa on yhdessä kehitetty laaja-alaista hyvinvointi- ja turvallisuustyötä tehostavaa toimintamallia, joka lisää arjen turvaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa. Toimintamallissa osoitetaan, miten julkisen sektorin, järjestöjen ja yrittäjien tiiviillä yhteistyöllä on mahdollista löytää kuntiin merkittävästi lisää resursseja ja varmistaa kuntalaisille tärkeät palvelut ilman lisärahoitusta. Toimintamallissa selkeytetään kuntajohtamista ja tehostetaan olemassa olevien resurssien käyttöä. Mallissa hyödynnetään olemassa olevia hyviä käytäntöjä, esimerkiksi sähköistä hyvinvointikertomusta. Toimintamallia pilotoidaan Lapissa Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Posiolla ja Torniossa sekä Koillismaalla Pudasjärvellä. Pilottikunnat ovat vakuuttuneita siitä, että olemassa olevien resurssien paremmalla suuntaamisella ja painopisteen siirtämisellä korjaavasta ennalta ehkäisevään työhön saadaan yhtä aikaa lisää hyvinvointia ja turvallisuutta kuntalaisille sekä merkittäviä säästöjä kunnille. Pilottikunnissa on käynnistetty määrätietoiset toimenpiteet kunnissa olevien yhteisten resurssin paremman hyödyntämisen ja vähemmän byrokraattisen toiminnan toteuttamiseksi. Työ tehdään yhdessä kunnan johdon, kunnan eri toimialojen, muiden viranomaisten, järjestöjen, yritysten ja seurakunnan kanssa eli kaikkien kunnassa toimivien tahojen kanssa. Esille on noussut muun muassa huomioita siitä, että kunnat, seurakunnat ja eri järjestöt tarjoavat lapsiperheille ja nuorille suunnattuja palveluita kunnan samoille alueille, osan kunnasta ollessa ilman kyseisiä palveluita. Suunnittelemalla toimintaa yhdessä ja yhdistämällä resurssit saadaan parempaa palvelua suuremmalle joukolle. Jo ensimmäisissä kokouksissa heräsi kysymys, miksi näin ei ole toimittu aikaisemmin? Miksi uutta toimintamallia lähdettiin rakentamaan? Kuntien tehtävänä on huolehtia kuntalaisistaan. Kunnille onkin asetettu 535 lakisääteistä tehtävää ja yli 900 niihin liittyvää velvoitetta. Kuntien tulee tehdä myös yli 20 lakisääteistä ohjelmaa, jotta kuntalaisten hyvinvointi turvataan. Erilaisten ohjelmien ja lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi jokaisessa Suomen kunnassa on kymmeniä erilaisia työryhmiä. Lisäksi jokaisessa kunnassa toteutetaan tälläkin hetkellä kymmeniä erilaisia hankkeita, joissa on kymmeniä päätoimisia projektityöntekijöitä tuomassa arjen turvaa kuntalaisille. Kehittämishankkeet tuottavat jatkuvasti hyviä käytäntöjä toisten kuntien ja toimijoiden toteutettavaksi. Kunnan poliittisen ja virkamiesjohdon näkökulmasta nykyisessä johtamisjärjestelmässä on yksi ongelma kuntalaisen arjen turvaa ja siihen liittyvää kokonaisuutta ei enää kukaan pysty hahmottamaan. Elämme pirstaleisessa järjestelmässä, jossa kukin pyrkii tekemään lakisääteisiä tai muuten määriteltyjä tehtäviään omissa siiloissaan yhä pienenevillä resursseilla. Tästä on seurauksena se, että hyvinvointiyhteiskuntamme on muuttunut hyvinvointikolhujen paikkailuyhteiskunnaksi, jossa jokainen toimija pyrkii tekemään parhaansa ja olosuhteiden pakosta joutuu suuntaamaan pienet resurssinsa viimesijaisiin korjaavin toimenpiteisiin eli tekemään niin sanottua tulipalojen sammuttelua. Kuntalaisten hyvinvointi- ja turvallisuusvajeet heijastuvat kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin, jotka ovat noin 60 prosenttia kuntien budjeteista. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat olleet kasvussa luvulta lähtien ja luvulla kustannukset ovat jopa kaksinkertaistuneet. Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäville toimintamalleille on tarvetta erityisesti kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusten 6 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

7 kasvun hillitsemiseksi. Suomen kuntatalouden kehityksestä tehdyn raportin 1 mukaan voimakkaassa kasvussa oleviin sosiaali- ja terveystoimen kokonaismenoihin aiheutuu kasvupainetta vuosikymmeniksi pelkästään väestön ikääntymisestä johtuen 2. Toimintamalli pähkinänkuoressa Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa tavoiteltavan toimintamallin idea on hyvin yksinkertainen: kootaan kaikki toimijat yhteen ja päätetään yhdessä, mikä kunnassa on tärkeintä ja aletaan yhdessä tehdä asioita, jotka parantavat kuntalaisten arjen turvaa. Näin kunta ja muut toimijat pääsevät yhteiseen työhön, jossa ihmisten tarpeita katsotaan kokonaisuutena ja yhteisin resurssein päästään tulipalojen sammuttelusta kohti ennakoivaa työotetta. Näin saadaan yhteisiin tarpeisiin helpommin myös lisärahoitusta hankkeiden muodossa, kun eri tahot ovat sitoutuneita yhteiseen päämäärään. Näin saadaan käyttöön myös hyviä käytäntöjä, joita on kehitetty eripuolilla Suomea jo vaikka kuinka paljon. Lisäksi näin syntyy jatkuvasti uusia paikallisia yhteistoimintamalleja, joilla arjen turvaa voidaan parantaa ja joille vain mielikuvitus asettaa rajat. Parasta toimintamallissa on se, että juustohöylämallin negatiivisesta kierteestä päästään positiiviseen kierteeseen, jossa ehkäisevään työhön ja ihmisten osallisuuteen panostaminen tuo säästöjä, joita voidaan käyttää uusiin investointeihin työpaikkojen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi sekä ihmisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Toimintamalli on tiivistettynä seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Johtamista ja resurssien käyttöä tehostava paikallinen toimintamalli Johtamista ja resurssien käyttöä tehostava paikallinen toimintamalli 1. Kokonaisvaltainen tietopohja - Sähköinen hyvinvointikertomus 3 kokoaa kuntien lakisääteiset ohjelmat, seurantaindikaattorit, paikalliset tarpeet (mm. kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset) ja olemassa olevat resurssit. 2. Yhteiset tavoitteet yhteiset resurssit - Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmä (mm. kunnan poliittinen ja virkamiesjohto, muut viranomaiset, järjestöt, elinkeinoelämä ja seurakunta) määrittelee paikallisista tarpeista nousevat painopistealueet. 3. Arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet - Paikallisesti sovittuihin painopistealueisiin (esim. ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, lasten ja lapsiperheiden palvelut) muodostetaan arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet. Asukaslähtöiset palvelukokonaisuudet muodostetaan eri tahojen olemassa olevista toiminnoista esimerkiksi palvelumuotoilun avulla. Palveluaukot paikataan toimintoja mukauttamalla, yhteistyöllä tai yhteisillä hankkeilla. Valmiita toimintamalleja on saatavilla kansallisista ja alueellisista hyvien käytäntöjen työkalupakeista Päätöksenteko ja seuranta - Painopistealueet kirjataan kuntastrategiaan, kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä budjetointijärjestelmään. Eri tahojen toimenpiteet kirjataan sähköiseen hyvinvointikertomukseen (sopimuksellisuus). Näin erityisesti järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja hankkeet pääsevät tasavertaiseen kumppanuuteen kunnan kanssa ja niiden merkitys sekä resurssit arjen turvan kokonaisuudelle tulevat esille. 1 Loikkanen & Nivalainen 2010, Kuvio 9. 3 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämä hyvinvointijohtamisen väline, joka on siirtynyt Suomen Kuntaliiton omistukseen. Sähköinen hyvinvointikertomus on jo käytössä lähes 300 kunnassa. 4 Esim. Sisäasiainministeriö 2012 Tie turvallisempaan huomiseen Sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytännöt; Lapin aluehallintovirasto 2013 Turvallisempi huominen 73 hyvinvointi- ja turvallisuustoimenpidettä Lapin kuntien ja paikallisen toiminnan tueksi. 7

8 Toimintamallin levitettävyys kansallisesti ja kansainvälisesti Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa kehitettävää toimintamallia on esitelty erilaisissa tilaisuuksissa paikallistasolta kansalliselle ja jopa kansainväliselle tasolle. Pilottikuntien poliittisen ja virkamiesjohdon sekä alueellisten ja kansallisten kumppaneiden palaute on ollut hyvää ja innostunutta aikaikkuna yhteisten resurssien paremmalle hyödyntämiselle on auki. Myös kansalliset ja alueelliset ohjelmat kannustavat laajaalaiseen yhteistyöhön ja monia hyviä käytäntöjä paikallisen yhteistyön tehostamiseksi on kehitteillä. Julkisen talouden kestokyky on kovilla niin Euroopassa kuin Suomessa yleisesti ja erityisesti kuntakentällä. Pilottikuntien toimintamallissa on kyse siitä, millä tavalla paikalliset tarpeet ja olemassa olevat resurssit saadaan yhteensovittua siten, että saadaan luotua sujuvaa ja turvallista arkea tukevat asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet. Hankkeessa ei tarvitse kehittää ja keksiä uusia yksittäisiä toimintamalleja, vaan pyrkiä rakentamaan olemassa olevista toimijoista, toiminnoista ja hyvistä käytännöistä kokonaisuus, jonka avulla sekä kuntalaisten arjen turva että kuntien taloudellinen tilanne paranee. Euroopan julkishallinnon instituutti EIPA valitsi Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa kehitetyn toimintamallin Euroopan parhaaksi alueelliseksi toimintamalliksi marraskuussa European Public Sector Award EPSA kilpailussa etsittiin luovia ratkaisuja Euroopan taloudellisen kriisin taltuttamiseksi ja siihen osallistui 230 toimintamallia 26 Euroopan maasta 5. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen toimintamalli arvioitiin erittäin vaikuttavaksi, vaikkakin todelliset sosioekonomiset tulokset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä 6. 5 Lisätietoja: European Public Sector Award 2013: 6 Liite 1. European Institute of Public Admistration 2013: Evaluation Summary Notes 8 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

9 1. Miksi hyvinvointi- ja turvallisuustyötä tulee tehostaa? 1.1 Harvaan asutuilla alueilla väestö vähenee ja ikääntyy Lapin ja Koillismaan kunnissa on harva asutus, pitkät välimatkat, väkiluku vähentymässä ja samaan aikaan vanhusväestön suhteellinen määrä on kasvanut, pienet toiminnalliset resurssit, korkea työttömyysaste ja palvelut etääntymässä 7. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen ydintavoitteena on kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvointija turvallisuusyhteistyötä tehostava toimintamalli, joka lisää arjen turvaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa harvaan asutulla maaseudulla. Maaseudun tyyppijaotteluiden mukaan Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnat voidaan lukea harvaan asutuksi maaseuduksi 8. Kuvio 1. Kuntapohjainen ja paikkatietopohjainen maaseudun tyyppijaottelu 9 Erityisesti paikkatietopohjainen maaseudun tyyppijaottelukartta näyttää toteen, että Lappi ja Koillismaa ovat pääasiassa harvaan asuttua ja hyvin harvaan asuttua maaseutua. Hankkeen pilottikuntien osalta paikkatietopohjaisessa tarkastelussa Pelkosenniemen ja Posion kunnat sekä Pudasjärven kaupunki ovat harvaan asuttua maaseutua myös keskustaajamien osalta. Kemijärven kaupungin keskusta näkyy kartassa kaupunkimaista asukasrakennetta kuvaavana pisteenä. Tornio näyttäytyy kartassa pilottikunnista monimuotoisimpana kaupungin keskustan ympärillä on ydinmaaseutua, kaupungin läheistä maaseutua ja harvaan asuttua maaseutua. Tornio onkin väkiluvullisesti tarkasteltuna pilottikunnista suurin. 7 Liite 1. Indikaattoreiden kehitys pilottikunnissa (asukasluku, huoltosuhde, alle 18 -vuotiaiden määrä, yli 65 -vuotiaiden määrä, erikoissairaanhoidon kustannukset ja työttömyysprosentti). Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2012 (SOTKAnet) 8 Kuvio 1. 9 Malinen ym ja Helminen ym

10 Suomen väkiluku oli vuonna 1990 hieman alle viisi miljoonaa asukasta ja nyt se on lähes 5,5 miljoonaa asukasta. Lapin väkiluku oli 1990 luvulla pitkään asukkaan paremmalla puolella, mutta sen jälkeen lasku on ollut tasaista ja nyt väkiluku on noin asukasta. Suomen väkiluku nousee, mutta harvaan asuttujen alueiden väkiluku on laskussa. Hankkeen pilottikunnista ainoastaan Tornio on onnistunut kääntämään laskevan trendin lievään, mutta tasaiseen, nousuun 10. Pilottikuntien väkiluvun lasku ja huoltosuhteen nousu ovat huolestuttavia trendejä etenkin, kun tarkastellaan pilottikuntien alle 18 -vuotiaiden ja yli 65 -vuotiaiden osuutta väestöstä 11. Tornion kehitys on samansuhtaista suhteessa koko maan ja Lapin keskiarvoihin eli huoltosuhde on hienoisessa nousussa, ikääntyneiden määrä kasvussa ja alle 18 -vuotiaiden määrä laskussa suhteessa muuhun väestöön. Muiden pilottikuntien osalta tilanne näyttääkin huolestuttavalta alle 18 -vuotiaiden osuus väestöstä on romahtanut ja ikäihmisten osuus kasvanut erittäin nopeasti. Esimerkiksi1990 -luvun alkupuolella Pelkosenniemen väestöstä noin 25 prosenttia oli alle 18 - vuotiaita, kun nyt niitä on enää kymmenisen prosenttia. Kemijärvellä puolestaan yli 65 -vuotiaita oli alle 13 prosenttia, kun nyt heidän osuutensa lähentelee 30 prosenttia kemijärveläisistä. 1.2 Kunnat kansallisten ohjeistusten paineessa Kuntien tehtävänä on huolehtia kuntalaisistaan. Kunnille on asetettu 535 lakisääteistä tehtävää ja yli 900 niihin liittyvää velvoitetta. Kuntien tulee tehdä myös yli 20 lakisääteistä ohjelmaa, jotta kuntalaisten hyvinvointi turvataan. Erilaisten ohjelmien ja lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi jokaisessa Suomen kunnassa on kymmeniä erilaisia työryhmiä. Lisäksi jokaisessa kunnassa toteutetaan tälläkin hetkellä kymmeniä erilaisia hankkeita, joissa on kymmeniä päätoimisia projektityöntekijöitä tuomassa arjen turvaa kuntalaisille ja joista jatkuvasti tulee roppa kaupalla hyviä käytäntöjä toisten kuntien ja toimijoiden toteutettavaksi. Kuviossa 2. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa tehdyn alkukartoituksen yhteenvetoa. Kuvio 2. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen alkukartoituksen alustavat tulokset pilottikuntien hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvistä ohjelmista, strategioista, työryhmistä ja hankkeista. 10 Pilottikuntien väestömäärän kehitys vuosina , Liite Pilottikuntien huoltosuhde sekä alle 18 -vuotiaiden ja yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä, Liite Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

11 Kunnan poliittisen ja virkamiesjohdon näkökulmasta nykyisessä johtamisjärjestelmässä on yksi ongelma se, että kuntalaisen arjen turvaa ja siihen liittyvää kokonaisuutta ei enää kukaan pysty hahmottamaan. Elämme erittäin pirstaleisessa järjestelmässä, jossa kukin pyrkii tekemään lakisääteisiä tai muuten määriteltyjä tehtäviään yhä pienenevillä resursseilla. Tästä on seurauksena se, että hyvinvointiyhteiskuntamme on oikeastaan muuttunut hyvinvointikolhujen paikkailuyhteiskunnaksi, jossa jokainen toimija pyrkii tekemään parhaansa, mutta joutuukin tekemään viimesijaisia korjaavia toimenpiteitä eli niin sanottua tulipalojen sammuttelua. Kuntalaisten hyvinvointi- ja turvallisuusvajeet heijastuvat kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin, jotka ovat noin 60 prosenttia kuntien budjeteista. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat olleet kasvussa luvulta lähtien, ja luvulla kustannukset ovat jopa kaksinkertaistuneet kunnissa. Kuviossa 3. esitetään sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kasvu Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa, verrokkeina kokomaan ja Lapin vastaava kehitys. Kuvio 3. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten kasvu vuosina euroina/asukas. Verrokkeina koko maan ja Lapin vastaava kehitys. 12 Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäville toimintamalleille on tarvetta erityisesti kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Suomen kuntatalouden kehityksestä tehdyn raportin 13 mukaan voimakkaassa kasvussa oleviin sosiaali- ja terveystoimen kokonaismenoihin aiheutuu kasvupainetta vuosikymmeniksi pelkästään väestön ikääntymisestä johtuen Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2013 (SOTKAnet) 13 Loikkanen & Nivalainen 2010, Kuvio 9. 11

12 Suomalaisten hyvinvointi selvityksen 15 mukaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on uudistamisen tarpeessa. Tarvitaan uusia toimintatapoja, jotta eriarvoisuuden kasvu saadaan taitettua ja päästään sosiaalisesti kestävään hyvinvoinnin kehitykseen. 16 Työ- ja elinkeinoministeriön Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköt, Erkki Virtanen ja Kari Välimäki, ovat korostavat yhteistyön merkitystä ratkaistaessa haasteita kansalaisten tarpeiden mukaisten, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävien palveluiden järjestämiseksi 17. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu tänä päivänä hyvinvointikolhujen paikkaamiseen. Ehkäisevästä työstä puhutaan, mutta kuntien työ keskittyy pääasiassa korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseen talousarviovuosi kerrallaan. Kyse ei ole kuitenkaan vain kuntien lyhytnäköisyydestä, vaan siitä, että kokonaisnäkemystä kunnan tilanteesta ei hallussa. Sadat lakisääteiset tehtävät, kymmenet lakisääteiset ohjelmat, lukuisat työryhmät pirstaloituna eri hallinnonaloille ja lautakunnille saavat aikaan sen, että kuntajohtamista tehdään palakerrallaan. Tornion kehitysjohtaja Sampo Kangastalo kuvasi tilannetta osuvasti: tilanne on kuin lattialle olisi heitetty tuhannen palan palapeli. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa haetaan pilottikuntiin sekä sosiaalisesti että taloudellisesti kestäviä ratkaisuja, joilla lisätään kuntalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtamista ja koordinaatiota kehittämällä lisätään yhteistyötä julkisen, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Paremmalla koordinoinnilla olemassa olevat resurssit suunnataan aiempaa tehokkaammin yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen. Painopisteen siirtämisellä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön lisätään ihmisten hyvinvointia sekä turvallisuutta ja pitkällä aikavälillä vähennetään korjaavasta työtä aiheutuvia kustannuksia. Hyvällä koordinoinnilla eri toimijat saadaan mukaan ehkäisevän työn palvelukokonaisuuksien muodostamiseen. Hankkeessa rakennetaan pilottikuntiin hyvinvointi- ja turvallisuustyön toimintamalli, joka pitää sisällään sekä koordinoinnin että elinkaarimallin mukaan organisoidut hyvinvointitarjottimet eri väestöryhmien tarpeisiin. Vaikka tässä luvussa onkin kritisoitu kansallisia ohjeistuksia ja määräyksiä, näyttää kuitenkin siltä, että kansallisissa linjauksissa on tapahtumassa samanaikaista ja samansuuntaista liikettä, kuin pilottikunnissa. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä ollaan karsimassa, sähköisestä hyvinvointikertomuksesta on muodostumassa kuntajohtamisen väline (lakisääteiset ohjelmat, seurantaindikaattorit) ja hallitusohjelma sekä eri ministeriöiden ohjelmat korostavat asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia, ongelmien ennalta ehkäisyä, laaja-alaista yhteistyötä. Esimerkiksi syrjäytyminen ja työttömyys ovat uhkatekijöitä, joihin lähes kaikissa kansallisissa ohjelmissa etsitään keinoja taustalla on ihmisten hyvinvoinnin lisäksi huoli julkisen talouden kestävyydestä. Kuntien pirstaleista normi- ja ohjelmaohjausta helpottaa tulevaisuudessa valtion keskushallinnon uudistus, mikäli se toteutuu kuten hallitus on iltakoulussaan linjannut: Tavoitteena on muodostaa valtioneuvostosta toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä yhtenäisempi kokonaisuus seuraavasta hallituskaudesta 2015 alkaen. Valtion virastojen sekä ministeriöiden rakenteita ja toimintatapoja uudistetaan rakenteellisesti siten, että strateginen ohjaus vahvistuu ja toimintaprosessit tulevat nykyistä yhtenäisemmiksi Vaarama & Moisio & Karvonen Vaarama & Moisio & Karvonen 2010, Virtanen & Välimäki 2010: Helsingin Sanomien vieraskynäkirjoitus Valtiovarainministeriö Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

13 2. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tavoitteet 2.1. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteet Arjen turvaa kunnissa -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 19 toimintalinjaa 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja toimenpidettä 321: Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut. Toimintalinjan 3 ensisijaiset tavoitteet maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi ovat seuraavat: Taulukko 1. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjan 3 ensisijaiset tavoitteet 20 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjan 3 ensisijaiset tavoitteet 1. Hidastaa harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun vähenemistä sekä vaikuttaa työllisyyden paranemiseen samassa suhteessa koko maassa. 2. Tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntymistä ja elinkeinojen monipuolistumista. Vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa. Edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä työtilaisuuksien luomiseksi maaseudulle. Lisätä maaseudun osaamista yrittäjyyden sekä tietotekniikan ja muun teknologian alueilla. 3. Lisätä maaseudun vetovoimaisuutta asuin- ja vapaa-ajan ympäristönä. Vaikuttaa kylien ja muiden vastaavien asuinalueiden säilymiseen vireinä ja toimivina. Toimenpiteen 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut tavoitteena on maaseudun monipuolinen ja kaupunkirakenteeseen nähden tasavertainen palvelurakenne mukaan lukien kulttuuri- ja vapaaajan palvelut, yritysten palvelut ja valmiudet tietoyhteiskunnan hyödyntämiseen. Toimenpiteessä 321 rahoitetaan hankkeita, joilla aktivoidaan, suunnitellaan, selvitetään tai kehitetään maaseudun palveluja huomioiden eri väestö- ja toimijaryhmät, esimerkiksi yritykset, järjestöt, kylät asukkaineen sekä eri ikäryhmät. 21 Toimenpide 321 perustuu siihen, että hyvät ja toimivat palvelut ovat ehdoton edellytys sille, että maaseutu säilyy asuttuna ja kehittyy. Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalveluihin liittyvällä toimenpiteellä ei ole tarkoitus korvata kunnan tai valtion vastuulla olevien lakisääteisten peruspalvelujen rahoitusta, vaan turvata ja täydentää olemassa olevia palveluita lisäämällä toimijoiden yhteistyötä, parantamalla osaamisen tasoa ja kehittämällä uusia toimintamalleja Hankkeen tavoitteet ja tavoiteltavat tuotokset Arjen turvaa kunnissa -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjaa 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja toimenpidettä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ,

14 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut. Seuraavissa taulukoissa ovat Arjen turvaa kunnissa - hankkeen ydintavoite ja alatavoitteet. Taulukko 2. Maaseudun arjen turvaverkosto -hankkeen ydintavoite Hankkeen ydintavoite 23 Kehittää kuntiin laaja-alainen hyvinvoinnin ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli arjen turvan lisäämiseksi sekä palvelutuotannon monipuolistamiseksi harvaan asutulla maaseudulla. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää kuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyön sekä organisointia että sisältöä. Hankkeessa kehitetään toimintamalli, joka yksinkertaistaa laajaalaisen hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtamista ja koordinointia. Toimintamalli liitetään kuntien toiminnanja talouden suunniteluun ja toimintamalliin sisällytetään palvelutarjottimet, jotka lisäävät arjen turvaa ja monipuolistavat palvelutuotantoa. Toimintamalli tehostaa hyvinvointi- ja turvallisuustyötä ja luo poikkihallinnollisia ja sektorirajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia eri väestöryhmien tarpeisiin. Samalla siirretään painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön, jolla saadaan taloudellista säästöä korjaavan työn kustannuksiin sekä inhimillisesti parempaa tukea kuntalaisten arkeen. Taulukko 3. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen osatavoitteet Hankkeen osatavoitteet Laatia yhdessä pilotti kuntien kanssa, joustava, kuntakohtainen sekä laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli 2. Edistää uusien ja innovatiivisten hyvinvointia ja turvallisuutta lisäävien palvelujen syntymistä harvaanasutuille alueille 3. Liittää hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma osaksi kunnan toiminnan- ja talouden suunnittelua 4. Perustaa kuntiin hyvinvoinnin ja turvallisuuden monialainen työryhmä tukemaan ja koordinoimaan laaja-alaista yhteistyötä sekä toiminnan kehittämistä 5. Tukea kunnissa jo toimivia ja tarvittaessa perustaa kuntiin uusia, hyvinvoinnin ja turvallisuuden operatiivisia, monialaisia työryhmiä tarjoamaan apua ja osaamista yksittäisen ihmisen, perheen tai yhteisön kokemiin akuutteihin kriisi- tai ongelmatilanteisiin (Esim. perheväkivalta, koulupudokkaat ja nuoret rikoksentekijät) 6. Mahdollistaa suunnitteluvaiheesta lähtien elinkeinoelämän ja järjestöjen mukaan tuleminen hyvinvoinnin ja turvallisuuden rakentamiseen Arjen turvaa kunnissa -hankkeen osatavoitteiden toteuttaminen mahdollistaa hankkeen ydintavoitteen toteutumisen. Hankkeessa tavoiteltavat tuotokset ovat Taulukossa Lapin aluehallintovirasto 2012a: Arjen turvaa kunnissa -hankkeen hankesuunnitelma Lapin aluehallintovirasto 2012a: Arjen turvaa kunnissa -hankkeen hankesuunnitelma Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

15 Taulukko 4. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tuotokset Hankkeen tuotokset Paikallisen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli hyvinvointi- ja turvallisuuspalvelujen parantamiseksi ja turvallisuuden tunteen parantamiseksi 2. Esitys toimintamallista hyvinvointi- ja turvallisuuspalvelujen tuottamiseksi harvaan asutulla alueella 3. Hankkeen loppuraportti Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa kehitetään jokaiseen pilottikuntaa toimintamalli, joka tehostaa paikallistason hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyötä, parantaa palveluja ja lisää arjen turvallisuuden tunnetta. Hyvinvointi- ja turvallisuustyön organisointi kunnissa mallinnetaan myös yleiseksi toimintamalliksi, jota voidaan levittää muihin kuntiin. 25 Lapin aluehallintovirasto 2012a: Arjen turvaa kunnissa -hankkeen hankesuunnitelma

16 3. Hankkeen hallinnointi, ohjaus- ja aikataulutus Lapin aluehallintoviraston hallinnoima Arjen turvaa kunnissa -hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Hanke sijoittuu ohjelman toimintalinjaan 3 Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen sekä toimenpiteeseen 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut. Hanke sai rahoituspäätöksen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta Kolmivuotiseksi suunnitellun hankkeen toteutusaika on , mutta käytännössä hanke alkoi , koska hankesuunnittelu, rahoituspäätöksenteko ja projektipäällikön valintaprosessi verottivat toteutusaikaa. Koska hanke ajoittuu maaseuturahaston ohjelmakauden loppuun, ei hanketta voi jatkaa toisesta päästä. Hankkeen tavoitteet, tuotokset ja vaikutukset pystytään toteuttamaan aikatauluja tiivistämällä. Arjen turvaa kunnissa -hanke sai rahoituspäätöksen Lapin ELY-keskukselta Hankkeen käytännön toteutus alkoi projektipäällikön aloittaessa työnsä. Projektityöntekijät pilottikunnissa aloittivat kahden vuoden työsarkansa syksyllä 2012 ensimmäinen elokuussa ja viimeiseksi palkattu marraskuussa. Hankkeen projektityöntekijöiden työpanos hankkeelle päättyy siten alkusyksystä Hankkeen etenemistä seuraa ja ohjaa kolme keskeistä työryhmää: johtoryhmä, ohjausryhmä ja tukiryhmä. Hankkeen johtoryhmän tehtävänä on ohjata ja tukea hankkeen sisällöllistä toteutusta kansallisten ja alueellisten ohjelmien näkökulmasta. Johtoryhmä koostuu hankkeen tavoitteiden toteuttamisen kannalta keskeisten kansallisten ja alueellisten toimijoiden edustajista. Johtoryhmän kokoonpano on seuraavassa taulukossa Taulukko Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

17 Taulukko 5. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen johtoryhmä Taustataho Nimi Nimike Lapin aluehallintovirasto Timo E. Korva, pj. ( asti) Kaisa Ainasoja, pj. ( lähtien) Ylijohtaja Ylijohtaja Sisäasiainministeriö Tarja Mankkinen Sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Sosiaali- ja terveysministeriö Merja Söderholm Neuvotteleva virkamies Suomen Kuntaliitto ry Christell Åström Erityisasiantuntija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Hilkka Vihinen Professori Suomen Punainen Risti Leena Kämäräinen Kotimaan valmiustoiminnan päällikkö Suomen sosiaali ja terveys ry Laura Simik Erityisasiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Anne Lounamaa Kehittämispäällikkö Lapin liitto Ritva Kauhanen Maakunta-asiantuntija Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Hannu Linjakumpu Kaisa Kostamo-Pääkkö Osastopäällikkö Kehitysjohtaja Lapin poliisilaitos Martti Kallio Poliisipäällikkö Peräpohjolan poliisilaitos Seppo Kinnunen Poliisipäällikkö Suomen Punainen Risti, Lapin piiri Sirkka-Liisa Oinaala Toiminnanjohtaja Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Auvo Kilpeläinen ( asti) Arja Kilpeläinen ( lähtien) Varapuheenjohtaja Varapuheenjohtaja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Terttu Savolainen Ylijohtaja Pohjois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Leila Helaakoski Vastuualueen johtaja Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto, tukiryhmän pj. Pelastusylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Marko Palmgren, johtoryhmän siht. Projektipäällikkö Arjen turvaa kunnissa -hankeen ohjausryhmän keskeiset tehtävät liittyvät hankeen hallinnointiin ja seurantaan. Ohjausryhmä koostuu hankkeen hallinnoijana toimivan aluehallintoviraston, hankkeen rahoittajan eli elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustajasta ja hankkeen pilottikuntien edustajista. Seuraavassa taulukossa 27 on Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tukiryhmän edustajat. 27 Taulukko 6. 17

18 Taulukko 6. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen ohjausryhmä Taustataho Nimi Nimike Lapin aluehallintovirasto Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Timo E. Korva, pj. ( asti) Kaisa Ainasoja, pj. Eija Harju Ylijohtaja Ylijohtaja Hankeasiantuntija Kemijärven kaupunki Juha Narkilahti Sivistysjohtaja Pelkosenniemen kunta Jaana Koskela Kunnansihteeri Posion kunta Mika Riipi (3/2013 asti) Tomi Timonen (4/2013 lähtien) Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Pudasjärven kaupunki Kaarina Daavittila Kaupungin johtaja Tornion kaupunki Sampo Kangastalo Kehitysjohtaja Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto, tukiryhmän pj. Pelastusylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Marko Palmgren, ohjausryhmän siht. Projektipäällikkö Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tukiryhmä muodostuu hankeen valmistelussa keskeisesti mukana olleista toimijoista. Tukiryhmän keskeinen tehtävä on toimia hankkeen projektipäällikön tiiviinä tukiverkostona hankkeen käytännön toteutuksessa. Tukiryhmän koostumus on taulukossa 7. Taulukko 7. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen tukiryhmä Taustataho Nimi Nimike Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto, tukiryhmän pj. Pelastusylitarkastaja Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Sanna Ylitalo Rauno Kuha Järjestökoordinaattori Projektipäällikkö Suomen Punainen Risti, Lapin piiri Veli-Matti Ahtiainen Projektipäällikkö Pohjoisimman Lapin Leader ry Hanna-Leena Talvensaari Toiminnanjohtaja Lapin aluehallintovirasto Marko Palmgren Projektipäällikkö Hankkeen jokaisella projektityöntekijällä on kunnassaan edellä mainitun tukiryhmän kaltainen tiivis tukiverkosto, joka ohjaa ja tukee hankkeen toimintaa pilottikunnassa. Tukiryhmään kuuluu esimerkiksi kaupungin-/kunnanjohtaja, hallintojohtaja, keskeiset viranhaltijat ja yhteistyökumppanit. Arjen turvaa kunnissa -hanke ajoittuu kuntien valtuustokauden kannalta sopivasti. Syksyllä 2012 valitittiin uudet valtuutetut ja heidän toimikautensa kestää Tämä mahdollistaa hyvinvointi- ja turvallisuustyön uuden toimintamallin käyttöönoton tilanteessa, jossa kuntien ohjelma- ja strategiatyö suuntaa uudelle nelivuotiskaudelle. Kuviossa 3. on Arjen turvaa kunnissa -hankkeen toteutusvaiheet aikajanalla. 18 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

19 Kuvio 4. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen toteutusvaiheet Hankkeen eteneminen näyttää aikajanalla kuvattuna johdonmukaiselta ja suoraviivaiselta, mutta käytännössä vaiheet limittyvät tiiviisti toisiinsa ja toteutuvat monilta osin myös päällekkäin. 19

20 4. Hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtamisen toimintamalli Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Pudasjärvi ja Tornio) on kehitetty hyvinvointi- ja turvallisuustyön toimintamallia, joka tehostaa kuntatason johtamista ja resurssien käyttöä. Pilottikunnissa ei ole pyritty kehittämään yksittäisiä työvälineitä, vaan soveltamaan valtakunnallisesti tunnustettuja hyviä käytäntöjä sekä yksinkertaistamaan resurssijohtamista. Alla olevaan taulukoon 28 on kiteytetty toimintamalli neljään kokonaisuuteen, joista kerrotaan tarkemmin seuraavissa alaluvuissa. Neljässä alaluvussa toimintamalli esitellään viiden pilottikunnan yhteisenä toimintamallina sekä tuodaan esille kuntakohtaisia sovelluksia kussakin kokonaisuudessa. Taulukko 8. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen paikallista resurssijohtamista tehostava toimintamalli Johtamista ja resurssien käyttöä tehostava paikallinen toimintamalli 1. Kokonaisvaltainen tietopohja - Sähköinen hyvinvointikertomus 29 kokoaa kuntien lakisääteiset ohjelmat, seurantaindikaattorit, paikalliset tarpeet (mm. kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset) ja olemassa olevat resurssit. 2. Yhteiset tavoitteet yhteiset resurssit - Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyöryhmä (mm. kunnan poliittinen ja virkamiesjohto, muut viranomaiset, järjestöt, elinkeinoelämä ja seurakunta) määrittelee paikallisista tarpeista nousevat painopistealueet. 3. Arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet - Paikallisesti sovittuihin painopistealueisiin (esim. ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, lasten ja lapsiperheiden palvelut) muodostetaan arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet. Asukaslähtöiset palvelukokonaisuudet muodostetaan eri tahojen olemassa olevista toiminnoista esimerkiksi palvelumuotoilun avulla. Palveluaukot paikataan toimintoja mukauttamalla, yhteistyöllä tai yhteisillä hankkeilla. Valmiita toimintamalleja on saatavilla kansallisista ja alueellisista hyvien käytäntöjen työkalupakeista Päätöksenteko ja seuranta - Painopistealueet kirjataan kuntastrategiaan, kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä budjetointijärjestelmään. Eri tahojen toimenpiteet kirjataan sähköiseen hyvinvointikertomukseen (sopimuksellisuus). Näin erityisesti järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja hankkeet pääsevät tasavertaiseen kumppanuuteen kunnan kanssa ja niiden merkitys sekä resurssit arjen turvan kokonaisuudelle tulevat esille Kokonaisvaltainen tietopohja Kunnissa tehdään Arjen turvaa kunnissa -hankkeen kartoituksen 31 mukaan runsaasti erilaisia lakisääteisiä ja muita suunnitelmia. Nämä dokumentit eivät juuri päädy kunnan talouden- ja toiminnan suunnittelun pohjaksi. Hankkeessa määriteltiin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että sähköinen hyvinvointikertomus on kunnan johtamisen keskeinen väline. Kuviossa 5. on esitelty sähköisen hyvinvointikertomuksen asemoituminen osaksi kuntajohtamisen välineitä. 28 Taulukko Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämä hyvinvointijohtamisen väline, joka on siirtynyt Suomen Kuntaliiton omistukseen. Sähköinen hyvinvointikertomus on jo käytössä lähes 300 kunnassa. 30 Esim. Sisäasiainministeriö 2012 Tie turvallisempaan huomiseen Sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytännöt; Lapin aluehallintovirasto 2013 Turvallisempi huominen 73 hyvinvointi- ja turvallisuustoimenpidettä Lapin kuntien ja paikallisen toiminnan tueksi. 31 Kuvio 2. sivulla Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

21 Kuvio 5. Sähköinen hyvinvointikertomus osana kunnan omia ohjausvälineitä 32 Sähköinen hyvinvointikertomus on kuntajohtamisen keskeinen väline, joka kokoaa lakisääteiset suunnitelmat ja runsaan valikoiman indikaattoreita ja siten antaa tietopohjan, mistä kunnan hyvinvointia voidaan tarkastella suhteessa vertailukuntiin, maakuntaan ja koko Suomeen. Seuraavassa kuviossa esitetään sähköisen hyvinvointikertomuksen tietoperusta eli hyvinvoinnin ulottuvuudet, joista indikaattoreiden avulla saadaan kokonaiskuva kunnan elinvoimaisuudesta ja elinkaarimallin mukaisesti väestöryhmien hyvinvoinnista. Kuvio 6. Sähköisen hyvinvointikertomuksen yhteinen tietopohja ja käsitteet Lähde: 21

22 Sähköiseen hyvinvointikertomukseen teemoihin kytketyt indikaattorit antavat yhden, joskin tärkeän kuvauksen paikallisesta hyvinvoinnin tilanteesta. Tärkeää kuitenkin on huomioida, että tilastotieto kulkee 1-2 vuotta jäljessä. Tämän vuoksi indikaattorien tuloksia täytyy tarkastella asiantuntijoiden kanssa, jotta tietäisimme mistä kulloisessakin indikaattorituloksessa on kysymys, mitä tekijöitä indikaattorien takaa on löydettävissä ja mikä tilanne on juuri nyt. Indikaattoritiedon ja asiantuntijatiedon lisäksi sähköiseen hyvinvointikertomukseen on tärkeää kytkeä myös asukaslähtöinen tieto. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa selvitettiin, millaisena kylillä asuva väestö näkee oman ja lähiyhteisönsä arjen turvan ja siihen liittyvät kehittämisen kohteet. Tätä tietoa kartoitettiin kylien hyvinvointija turvallisuuskartoituksen avulla, joka on nyt alkanut siirtyä kylien elinvoimasuunnitelmien suuntaan. Kyläkartoitusten avulla kerättiin tietoa kylien ihmisten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja heidän näkemyksensä siitä, mitä asioille pitäisi tehdä ja kuka/ketkä sitä ryhtyvät tekemään. Nämä kartoitukset tuovat sähköiseen hyvinvointikertomukseen asukas- ja kyläkohtaista tietoa suunniteltaessa kunnan toimintaa ja taloutta. Pilottikunnissa on erilaisia malleja asukas- ja kylälähtöisen tiedon käsittelyprosessista. Kuviossa 7. on avattu Tornion kylien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun prosessi. Kuvio 7. Tornion kylien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnittelun prosessi Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa käytetty kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitusten toimintamalli on rakennettu siilohallintomaiseen kuntajohtamiseen, joten tähän toimintamalliin se ei sellaisenaan sovi. Kyläkartoitusten väline tulisi olla jatkossa yhteensopiva sähköisen hyvinvointikertomuksen jaottelun mukaisesti eli kyläläiset ottaisivat kantaa kylän elinvoimaisuuteen ja esimerkiksi infrastruktuuriin liittyviin asioihin sekä elämänkaariajattelun mukaisesti eri ikäryhmien tilanteeseen. Kyläkartoitukset voitaisiin toteuttaa avoimina tilaisuuksina tai kansalaisraateina oleellista on, että kylien asukkailla on mahdollisuus olla mukana ja vaikuttaa omaan ja yhteisön elinolosuhteisiin. Jatkossa kylien ja järjestöjen toiminta- ja kehittämisavustukset voidaan kytkeä asukaslähtöisiin tarpeisiin vastaamiseen, jolloin kyläkartoitukset eivät jää toiveiden tynnyreiksi, vaan asukkaita ja yhteisöjä osallistaviksi välineiksi. Tämä voidaan nähdä myös askeleena kohti osallistuvaa budjetointia. 33 Sormunen Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

23 4.2. Yhteiset tavoitteet yhteiset resurssit Hankkeen tavoitteena on tehostaa hyvinvointi- ja turvallisuustyön resurssien käyttöä pilottikunnissa sekä muodostaa kuntiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli. Toimintamallin avulla saatetaan kunnan alueella toimivat tahot tekemään yhdessä töitä asukkaiden hyvinvoinnin ja arjen turvan edistämiseksi. Näitä tahoja ovat mm. aluehallintovirastot, järjestöt, kunta, yritykset, kyläyhdistykset, seurakunta, pelastuslaitos, poliisi ja eri hankkeet. Pilottikuntien yhteistyötä ja olemassa olevien resurssien käyttöä koordinoimaan on perustettu laaja-alaiset hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtotyöryhmät valmistelemaan esityksiä kaupungin sähköisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman painopistealueista. Taulukossa 9. on pilottikuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyönjohtoryhmien koostumukset ja kokoontumiset. Taulukko 9. Pilottikuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyönjohtoryhmien koostumukset ja kokoontumiset Pilottikuntien hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmien koostumukset ja kokoontumiset Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Pudasjärvi Tornio Kaupunki: - hallituksen pj, pj - valtuuston pj. - kaupunginjohtaja - sivistystoimenjohtaja - sosiaali- ja terveys - toimenjohtaja - yritysasiamies - teknisen - osaston johtaja - talous- ja kehittämisjohtaja - suunnittelusihteeri Muut julkiset toimijat: - Lapin pelastuslaitos, - palopäällikkö - Lapin poliisilaitos, - poliisi - Lapin TE-toimisto, johtaja Kemijärven seurakunta: - Kirkkoherra Järjestöjen edustaja: - Järjestökiehinen ry:n pj. Yrittäjien edustaja: - Kemijärven yrittäjät ry, pj. Hankkeet: - PLL ry Hankkeen ajan: - Lapin AVI, pelastusylitarkastaja - Lapin AVI, hankkeen projektipäällikkö - projektityöntekijä, sihteeri Kunta: - kunnanjohtaja, pj. - hallituksen pj. - valtuuston pj. - kehitysjohtaja - sivistysosaston johtaja - sosiaaliosaston johtaja - teknisen os. johtaja - vapaa-ajan ohjaaja - kunnansihteeri - vanhusneuvoston ed. - vammaisneuvoston ed. Kuntayhtymä: - PSKTTKY:n johtaja Muut julkiset toimijat: - Lapin pelastuslaitos, - palopäällikkö - Lapin poliisilaitos, poliisi - Lapin TE-toimisto, johtaja Pelkosenniemen seurakunta: - kirkkoherra Järjestöjen edusta: - järjestöjen keskenään valitsema Yrittäjien edustaja: - Pelkosenniemen yrittäjät ry - Pyhä-Luosto matkailuyhdistys Hankkeet: - PLL ry Hankkeen ajan: - Lapin AVI, pelastusylitarkastaja - Lapin AVI, hankkeen projektipäällikkö Kunta: - kunnanjohtaja, pj. - hallituksen pj. - valtuuston pj. - hyvinvointiltk:n pj. - toimintaympäristöpalv. palvelujohtaja - hyvinvointipalvelut palvelujohtaja - kunnan henkilöstön edustaja Muut julkiset toimijat: - Lapin pelastuslaitos, palopäällikkö - Lapin poliisilaitos, poliisi Posion seurakunta: - diakoni Järjestöjen edustaja: - Järjestöfoorumissa valittu Kylien edustaja: - Kylienneuvoston edustaja Yrittäjien edustaja: - Posion Yrittäjät ry Hankkeen ajan: - Lapin AVI, pelastusylitarkastaja - Lapin AVI, hankkeen projektipäällikkö - hankkeen proj.tt, siht. Kaupunki: - kaupunginjohtaja, pj. - hallituksen pj. - valtuuston pj. - valiokuntien pj:t 3 - Oulunkaaren kuntayht. johtaja (sote) - hallintojohtaja - opetus- ja sivistysjohtaja - tekninen johtaja - palvelusuunnittelija - hyvinvointikoordinaattori, siht. Muut julkiset toimijat: - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos, palotarkastaja - Koillismaan kihlakunnan poliisilaitos, rikoskomissaari - Pohjois-Pohjanmaan ELY, yksikön päällikkö - Pohjois-Suomen AVI, neuvotteleva virkamies Seurakunta: - Pudasjärven seurakunta, kirkkoherra Järjestöjen edustaja: - Pudasjärven järjestöjen valitsema edustaja - Pudasjärven kyläneuvoston nimeämä edustaja Yrittäjien edustajat: - Pudasjärven yrittäjien edustaja, hallituksen jäsen - Syötteen yrittäjien edustaja, hallituksen jäsen Hankkeen ajan: - Lapin AVI, pelastusylitarkastaja - Lapin AVI, hankkeen projektipäällikkö Kaupunki: - kaupunginjohtaja, pj. - hallituksen pj. - valtuuston pj. - kehitysjohtaja - sivistystoimenjohtaja - perusturvajohtaja - tekninenjohtaja Muut julkiset toimijat: - Lapin pelastuslaitos, pelastuspäällikkö - Lapin poliisilaitos, ylikonstaapeli - Lapin TE -toimisto, apulaisjohtaja - Koulutuskuntayhtymä Lappia, johtaja Seurakunta: - Tornion seurakunta, kirkkoherra/diakoniatt. Järjestöjen edustaja: - Järjestökeskus Majakka, tj. Yrittäjien edustajat: - Lapin Yrittäjät, varatj. - Tornion Yrittäjät, pj. Hankkeen ajan: - Lapin AVI, pelastusylitarkastaja - Lapin AVI, hankkeen projektipäällikkö - hankkeen proj.tt., siht. 23

24 Kokoontumiset: Kokoontumiset: Kokoontumiset: Kokoontumiset: Kokoontumiset: Hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmän tehtävänä on valmistella, resursoida ja jalkauttaa kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli. Käsitellä ja tehdä esitykset kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta esille nousseiden kehittämiskohteiden painopistealueista valtuustokaudelle ja kyseiselle talousarviovuodelle asiantuntijatyöryhmän valmistelusta. Tehtävänä on myös koordinoida kunnassa toimivat tahot tekemään yhdessä töitä asukkaiden hyvinvoinnin ja arjen turvan edistämiseksi sekä seurata tavoitteiden toteutumista neljännesvuosittain rinnan talousarvion toteutumisen kanssa. Taulukossa 10. on pilottikunnissa päätetyt painopistealueet, joihin kussakin kunnassa ensimmäiseksi rakennetaan arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet. Taulukko 10. Pilottikunnissa valitut painopistealueet Pilottikunnissa valitut painopistealueet Kemijärvi Työikäisten ja lapsiperheiden tulomuuton lisääminen, Lapset, lapsiperheet ja varhaisnuoret, Ennaltaehkäisevään työotteeseen siirtyminen kaikessa toiminnassa, Ikäihmiset Pelkosenniemi Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, väestön ikärakenteen muuttaminen elinkeinojen ja elinkeinorakenteiden edistäminen ja monipuolistaminen koko kunnan alueella Posio Lapsiperheet - Kotihoidon henkilöstöresurssin kohdentaminen lapsiperheisiin Ikäihmiset - Ikääntyvän väestön kotona asumisen edistäminen Pudasjärvi Lapset, lapsiperheet ja nuoret Tornio Lapset, lapsiperheet ja varhaisnuoret 4.3. Arjen turvaa tukevat palvelukokonaisuudet Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa järjestettiin syksyllä 2013 toimijatreffejä, joissa esiteltiin kunnan ensimmäiset painopistealueet, joita lähdetään rakentamaan yhdessä kunnan, järjestöjen, seurakunnan, yritysten, oppilaitosten ja muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa yhdessä. Tilaisuuksiin osallistui kymmeniä toimijoita. Eniten osallistujia oli kunnasta ja järjestöistä. Taulukossa 11. on prosessikuvaus palvelukokonaisuuksien rakentamisesta toimijatreffien avulla. 24 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

25 Taulukko 11. Prosessikuvaus toimijatreffeistä palvelukokonaisuuksiin. Prosessikuvaus toimijatreffeistä palvelukokonaisuuksiin 1. Toimijoille esitellään painopistealueet ja perusteet, miksi esimerkiksi ikäihmisten palvelut on valittu kehittämiskohteeksi 2. Toimijatreffeillä kirjataan ja todetaan olemassa oleva toiminta sekä yhteiset huolenaiheet palveluverkon katvealueista 3. Yhteensovitetaan olemassa olevaa toimintaa, muodostetaan yhdessä uusia toimintamuotoja ja haetaan tarvittaessa yhteisiä hankkeita 4. Viedään toimijatreffien tulokset hyvinvointi- ja turvallisuustyönjohtoryhmään. Kirjataan sovitut toimenpiteet sähköiseen hyvinvointikertomukseen (sopimuksellisuus). Näin erityisesti järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja hankkeet pääsevät tasavertaiseen kumppanuuteen kunnan kanssa ja niiden merkitys sekä resurssit arjen turvan kokonaisuudelle tulevat esille. Pilottikuntien ensimmäisillä toimijatreffeillä on päästy yhteiseen ymmärrykseen siitä, että toimimalla yhdessä voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja saada paljon enemmän aikaa, kuin yksin toimien. Prosessitaulukon vaiheet on periaatteessa käyty läpi, mutta varsinainen palvelukokonaisuuksien rakentaminen tapahtuu pitemmällä aikavälillä ja siihen tarvitaan laaja-alaisen johtoryhmän tukea. Pilottikuntien palvelukokonaisuuksia aletaan muodostaa keväällä 2014, mutta alla olevassa taulukossa on jo joitakin esimerkkejä siitä, että palvelukokonaisuuksien rakentaminen on enemmän kiinni asenteista ja mielikuvituksesta, kuin lisäresurssien tarpeesta. Käytännössä toimintamalli tuottaa esimerkiksi tällaisia konkreettisia yhteistyömuotoja arjen turvan edistämiseen: Kemijärvellä on yhdistetty järjestöjen osaamista, tyhjiä tiloja ja vapaaehtoisia toimijoita. MLL, eläkeläisjärjestöt, kyläyhdistykset ja seurakunta yhdistivät voimavaransa, kun huomasivat, että lapsiperheille olisi tärkeä olla tukimuotoja myös kylillä. He ovat perustamassa perhekahviloita kylätaloille. Näin lapset ja vanhemmat saavat tukea, eläkeläiset virikkeitä päiväänsä, sukupolvet kohtaavat, asuinviihtyvyys nousee, kylätaloille saadaan toimintaa ja järjestöt sekä seurakunta tavoittavat hyvän joukon ihmisiä. Toimintamalleja on otettu käyttöön: TLP- ja Lapin ensi- ja turvakodin raskaus-, vanhemmuus- ja päihteet toimintamalli. Palveluyksiköiden tuottajille on järjestetty kohtaamisia, jolloin he ovat tietoisia toistensa palveluista ja se taas estää päällekkäistä työtä ja edistää niiden palveluiden löytämistä joita ei vielä ole. Kemijärvellä tästä on esimerkkinä nuorten matalan kynnyksen kriisipalvelut, jossa kohdattiin Lastensuojelun perhetyöntekijöiden, Pelkosenniemen kunnansihteerin, etsivän nuorisotyön, Setlementti Tunturilan Askel-hankkeen ja Lapin ensija turvakodin kanssa. Palaverissa yllätyttiinkin siitä, että palveluntarjoajia on yllättävän paljon ja yhteistyötä älyttömän vähän jos ollenkaan. Ikäihmisten kotona asumista on päätetty tukea kolmeportaisella palvelusetelimallilla, jolloin saadaan myös yrittäjät toimintaan mukaan. Ikäihmisiä ajatellen on myös hankinnassa monipalveluauto Kemijärvelle (valtuuston päätös ). Autoon mietitään ainakin kirjaston-, apteekin- ja terveyspalveluja, äänestysmahdollisuus ja atk:n käyttömahdollisuus (myös tablettien muodossa). Pelkosenniemellä eri tahojen toimijat ovat päättäneet koota yhteisen toimintakalenterin ensi vuodelle ja ovat jo tehneet uuden asukkaan -oppaan. 25

26 Posiolla kehitetään poikkeusolojen hätätilanneviestintä- ja toimintamalleja VAPEPA:n, kunnan, pelastuslaitoksen, radioamatöörien, kylätoimijoiden, yhdistysten, metsästäjien, poromiesten ja yritysten kesken. Pudasjärvellä on alettu tukea ikäihmisten kotona asumista yhdistämällä Itellan postikuljetuksiin ruokakuljetus (ma-ke-pe). Lisäksi ikäihmisille on otettu käyttöön siivouksen palveluseteli, kauppakassipalveluseteli ja lumityön palveluseteli. Palvelusetelituottajat on auktorisoinut Pudasjärven kaupungille sotepalveluita tuottava Oulunkaaren kuntayhtymä. Kauppakassi-setelillä vanhus, joka itse ei saa kauppa-asioita hoidetuksi, on mahdollisuus hankkia kauppatavaroiden kotiinkuljetus auktorisoituneelta palveluntuottajalta. Käytännössä Hetekylässä palveluntuottajana on Niemitalon juustola ja Ervastin kyläkaupasta kotiinkuljetuksen toimittaa Pohjanrahti Oy. Oulunkaaren kuntayhtymän palveluohjaaja kartoittaa asiakkaan kanssa yhdessä lähiverkoston ja yleensä aina löytyy omainen tai naapuri auttamaan lämmityksessä, kauppamatkoissa, pienissä pihatöissä yms. Yhteistyössä Kauko ja Kerttu hankkeen kanssa on sivukylille saatu myös kylätyöntekijöitä, jotka ovat mainio lisäapu palvelutuotantoon. Pudasjärven kaupunki on aloittanut kehittämis- ja toimintatukien myöntämisperusteiden valmistelun, jossa huomioidaan elinvoimaisten, viihtyisien ja turvallisten kylien ja taajaman kehittäminen sekä kaiken ikäisten asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun, toteutukseen ja päätöksentekoon. Tämä on ensi askel osallistavaan budjetointiin. Torniossa suunnitellaan Perheiden taloa (perhekeskus), jossa kunnan, seurakunnan, järjestöjen, hankkeiden ja yritysten toimijat pystyvät ilman lisärahoitusta toteuttamaan lapsiperheille viikko-ohjelmaa, joka tuo myös arki-illoille ja viikonlopuille tekemistä sekä tukea niin lapsille kuin vanhemmille. Lisäksi Torniossa kehitetään 2014 kevään aikana varhaisnuorten ennaltaehkäiseviä palveluja mm. nivelvaiheen tukea kouluille, kaikille avoimia perheille suunnattuja liikunta- ja harrastustoimintoja sekä kylien nuorisotoimintaa Päätöksenteko ja seuranta Hankkeen tavoitteena on laatia pilottikuntiin laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli ja liittää se osaksi kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua (TTS) sekä kuntastrategiaa. Järjestöt, vapaaehtoistoiminta, hankkeet, seurakunta ja elinkeinoelämä pääsevät tasavertaiseen kumppanuuteen kunnan kanssa, kun ne tulevat mukaan päätöksentekoon suunniteltaessa arjen turvan kokonaisuutta. Seuraavassa kuviossa Pudasjärven kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtamisen organisaatiokaavio. 26 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

27 Kuvio 8. Pudasjärven kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtamisen organisaatiokaavio Päätöksenteon näkökulmasta toimintamallin ydin on laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmä, joka saa pienemmän, valmistelevan työryhmän kokoaman aineiston käsiteltäväkseen. Valmisteleva työryhmä on käynyt läpi hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedot sekä kyläkartoituksesta nousseet että toimijatreffeiltä tulleet esitykset, analysoinut ja tiivistänyt ne laaja-alaiselle johtoryhmälle, joka pystyy tämän tiedon perusteella laatimaan toimenpidesuunnitelmat. Koska laaja-alaisessa työryhmässä on kattava kunnan, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustus, eri tahot ovat mukana päätöksenteosta lähtien ja ovat valmiita sitoutumaan yhdessä sovittuun. Kaikkien resurssit tulevat arjen turvan kokonaisuuden kannalta tehokkaaseen käyttöön. Tätä toimintatapaa, jossa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori suunnittelevat ja organisoivat yhdessä palveluja sopien paikallisesti niiden toteuttamisesta ja mahdollistaen palvelujen monituottajamallin, sanotaan sopimuksellisuudeksi. Sopimuksellisuudessa näiden eri sektoreiden välille kehittyy uusi toimintakulttuuri, joka edistää yhteistoimintaa. Sopimuksellisuudessa vaaditaan vastavuoroista luottamusta, kommunikaatiota ja oikeudenmukaisuutta 34. Laajaan koko valtuustokauden hyvinvointikertomukseen on kunnassa valittu painopistealueet sekä kehittämiskohteet ja niitä tarkennetaan vuosittaisissa hyvinvointikertomuksissa. Tavoitteiden saavuttamisen aste on arvioitavissa valituilla mittareilla. Esim. kunnassa on voitu päättää kotihoidon henkilöstöresurssin kohdentamisesta enenevässä määrin lapsiperheisiin. Sitä, toteutuuko tavoite, voidaan arvioida asiakasmääriä seuraamalla ja laskemalla, minkä verran kotihoidon tunteja on suunnattu lapsiperheille. Hyvinvointikertomus käsitellään kunnan päätöksentekoelimistä ylimmällä tasolla eli valtuustossa. Hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Säännöllisyydestä ja laaja-alaisuudesta on hyötyä. Säännöllisyys takaa sen, että indikaattoritietojen seurantaa on jatkuvasti ja muutoksien syihin pystytään paneutumaan nopeasti, jolloin myös toimenpiteiden vaikuttavuus paranee. Laajaalaisuuden vuoksi kunnan, järjestöjen ja elinkeinoelämän välille syntyy pysyvä ja tavoitteellinen, 34 Husberg

28 sopimuksellisuuteen perustuva hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyö, jota pystytään suunnitelmallisesti johtamaan. Juuri se, kuinka laaja-alaisessa hyvinvointi- ja turvallisuustyön johtoryhmässä päätetyt asiat viedään käytäntöön, on oma prosessinsa. Ratkaisut ovat paikallisia. Laaja-alaisessa johtoryhmässä sovittuihin painopistealueisiin muodostetaan palvelukokonaisuudet. Yhteistyön etuna on, että huomatut palveluaukot paikataan joko toimintoja mukauttamalla, yhteistyöllä tai yhteisillä hankkeilla. Tällä tavoin voidaan myös edistää uusien hyvinvointi- ja turvallisuuspalvelujen syntymistä. Laaja-alaiselle johtoryhmälle asioita valmistelevan työryhmän tehtävänä on indikaattoritietojen seuranta, jotta hyvinvoinnin painopisteitä voidaan vuosittain tarkentaa. Johtoryhmä käsittelee seurantaraportit, ryhtyy toimenpiteisiin ja tekee omavalvontaa arvioidessaan, onko resurssien tehokkaammassa hyödyntämisessä ja palvelukokonaisuuksien muodostamisessa onnistuttu. Alla olevassa kuviossa on luonnos Tornion kaupungin talouden ja toiminnan sekä hyvinvointikertomuksen vuosikellosta, jonka avulla esimerkiksi asukaslähtöisen tiedon kerääminen, painopisteiden asettaminen ja palvelukokonaisuuksien rakentaminen tapahtuu oikeaan aikaan. Kuvio 9. Tornion kaupungin talouden ja toimintojen sekä hyvinvointikertomuksen vuosikello Arjen turvaa kunnissa -hankkeen pilottikunnissa on käynnistetty sähköisen hyvinvointikertomuksen laajaalainen hyödyntäminen osana kuntajohtamista. Tulokset ovat rohkaisevia sähköinen hyvinvointikertomus vaikuttaa koordinoivalta johtamisvälineeltä eli juuri siltä, mitä kunnissa tarvitaan. Sähköisen hyvinvointikertomuksen täysimittainen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin sitä, että kunnissa päästään 28 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

29 kuntakellon mukaiseen rytmiin. Pilottikunnissa sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreita voidaan paremmin hyödyntää vuoden 2015 toiminnan ja taloudensuunnittelun prosessissa. Samoin voidaan hyödyntää toimijatapaamisista nousseiden palvelukokonaisuuksien rakentaminen. Vuosi 2014 on hankkeen tulosten ja toimintamallin testaamisen kannalta erityisen tärkeä silloin punnitaan se, millaisia palvelukokonaisuuksia toimintamalli käytännössä tuottaa. 29

30 5. Johtopäätökset Hankkeen alkukartoitukset pilottikunnissa osoittavat, että hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyötä tehostavalle toimintamallille on tarvetta. Alkukartoitusten mukaan pilottikunnissa on kymmeniä ohjelmia, strategioita, työryhmiä ja hankkeita, jotka kaikki pyrkivät osaltaan parantamaan hyvinvointia ja turvallisuutta sekä huolehtimaan riittävistä ja asiakaslähtöisistä palveluista. Pirstaleinen ja siilohallintomainen toimintatapa kansalliselta tasolta paikallistasolle on herättänyt keskustelua myös valtakunnallisesti. Esimerkiksi valtiovarainministeriön teettämä kuntien tehtävien kartoitus kertoo, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä on ainakin Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa kehitettävälle toimintamallille on tilaus ja tarve. Toimintamallissa on kyse siitä, millä tavalla paikalliset tarpeet ja olemassa olevat resurssit saadaan yhteensovittua siten, että saadaan luotua sujuvaa ja turvallista arkea tukevat asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet. Hankkeessa ei välttämättä tarvitse kehittää ja keksiä uusia yksittäisiä toimintamalleja, vaan pyrkiä rakentamaan olemassa olevista toimijoista, toiminnoista ja hyvistä käytännöistä kokonaisuus, jonka avulla kuntalaiset saavat laadukkaita, monipuolisia ja tarpeitaan vastaavia palveluja. Hankkeen onnistuminen perustuu koordinaation onnistumiseen. Mikäli olemassa olevista palasista saadaan koottua toimiva kokonaisuus, saavutetaan hankkeessa lopputulos, joka vastaa paikallisia, alueellisia ja kansallisia tarpeita hyvinvointi- ja turvallisuustyön paikallisessa johtamisessa, olemassa olevien resurssien tehokkaammassa hyödyntämisessä ja asukaslähtöisten palvelukokonaisuuksien muodostamisessa. Pilottikunnissa kehitettävää toimintamallia on esitelty erilaisissa tilaisuuksissa paikallistasolta kansalliselle tasolle ja jopa kansainvälisellä tasolla saakka. Pilottikuntien poliittisen ja virkamiesjohdon sekä alueellisten ja kansallisten 36 toimijoiden palaute on ollut hyvää ja innostunutta aikaikkuna yhteisten resurssien paremmalle hyödyntämiselle on auki. Myös kansalliset ja alueelliset ohjelmat kannustavat laaja-alaiseen yhteistyöhön ja monia hyviä käytäntöjä paikallisen yhteistyön tehostamiseksi on kehitteillä. Julkisen talouden kestokyky on kovilla niin Euroopassa kuin Suomessa yleisesti ja erityisesti kuntakentällä. Pilottikuntien toimintamallissa on kyse siitä, millä tavalla paikalliset tarpeet ja olemassa olevat resurssit saadaan yhteensovittua siten, että saadaan luotua sujuvaa ja turvallista arkea tukevat asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet. Hankkeessa ei tarvitse kehittää ja keksiä uusia yksittäisiä toimintamalleja, vaan pyrkiä 35 Hiironniemi 2013b, Esimerkit sisäasianministeriön ja Suomen Kuntaliiton kiinnostuksesta: 1. SM:n kansliapäällikkö Päivi Nergin johtamassa turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantatyöryhmässä todettiin, että Arjen turvaa kunnissa -hanke vaikuttaa erittäin lupaavalta ja tarpeelliselta ja että keskeistä on saada myös valtakunnan tason toimijat tekemään yhteistyötä ja sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin. Työryhmä päätti, että hankkeen etenemisestä kuullaan uudelleen vuoden 2013 lopulla. Sisäasiainministeriö 2012b. 2. Kuntaliitto valmistelee hanketta, jolla kehitetään kuntapalveluja ja palvelurakennetta. Hanke arvioi kahta palvelumallia ja kahta toimintamallia (Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa pilotoitava toimintamalli). Valitut mallit kartoitetaan, avataan ja konkretisoidaan. Lisäksi käynnistetään selvitys eri toiminta- ja palvelumallien hyödyistä: Pystytäänkö vähemmillä tai samansuuruisilla resursseilla lisäämään ja parantamaan palvelujen laatua maaseudulla esim. koordinoimalla eri tahojen toimintoja ja rakentamalla niistä käyttäjälähtöisiä palvelukokonaisuuksia. Kuntaliitto valmistelee myös maaseudun palveluohjelmaa, jonka työstämisessä Arjen turvaa kunnissa -hanke on ollut mukana. Maaseudun palveluohjelman ja Arjen turvaa kunnissa -hankkeen keskeiset elementit kuntien palveluiden organisoinnissa ovat samat. 30 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

31 rakentamaan olemassa olevista toimijoista, toiminnoista ja hyvistä käytännöistä kokonaisuus, jonka avulla sekä kuntalaisten arjen turva että kuntien taloudellinen tilanne paranee. Euroopan julkishallinnon instituutti EIPA valitsi Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa kehitetyn toimintamallin Euroopan parhaaksi alueelliseksi toimintamalliksi marraskuussa European Public Sector Award EPSA kilpailussa etsittiin luovia ratkaisuja Euroopan taloudellisen kriisin taltuttamiseksi ja siihen osallistui 230 toimintamallia 26 Euroopan maasta 37. Arjen turvaa kunnissa -hankkeen toimintamalli arvioitiin erittäin vaikuttavaksi, vaikkakin todelliset sosioekonomiset tulokset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Hankkeessa käsiteltiin onnistuneesti maaseudun kehittämisen ja kansalaisten hyvinvoinnin haasteita tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveystoimen resurssit ovat vähenemässä. Myös muilla Euroopan alueilla haasteet ovat samankaltaiset. Hankkeessa kehitetty toimintamalli on huippu innovaatio, joka rikkoo julkishallinnon perinteistä siilomentaliteettia poikkihallinnollisella ja sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä 38. Kuva 1. European Public Sector Award EPSA voittajat kolmessa kategoriassa: kansallinen, alueellinen ja paikallinen sarja. Kuva 2. European Public Sector Award EPSA palkinto: Mother Europe. 37 Lisätietoja: European Public Sector Award 2013: 38 Liite 1. European Institute of Public Admistration 2013: Evaluation Summary Notes 31

32 Lähteet Helminen, V.; Nurmio, K., Rehunen, A.; Ristimäki, M.; Oinonen, K.; Tiitu, M.; ym. (2012) Kaupunginmaaseudun aluetypologian muodostamisperiaatteet - tekninen menetelmäkuvaus. Suomen ympäristökeskus SYKE. Osoitteessa: Hiironniemi, Silja (2013a) Kuntien tehtävien kartoitus, Raportti Valtiovarainministeriön julkaisuja 2/2013. Valtiovarainministeriö. Osoitteessa: _kartoitus_finaali_netti.pdf Hiironniemi, Silja (2013b) Kunnille sälytetty 535 erilaista tehtävää. Kunta TV. Haastattelu Osoitteessa: Husberg, Antonia (2013) Parempia palveluja tehokkaammalla kunta-kylä-asukasyhteistyöllä. Kuntaliitto Kangastalo, Sampo (2013) Lapissa kehitetty yhteistyömalli palkittiin Euroopan parhaana. Sisäasiainministeriön tiedotustilaisuus Tornion kaupungin kehitysjohtaja Sampo Kangastalon puheenvuoro. Lapin aluehallintovirasto (2012a) Arjen turvaa kunnissa -hankkeen hankesuunnitelma Lapin aluehallintovirasto. Lapin aluehallintovirasto (2012b) Turvallisempi huominen 72 hyvinvointi- ja turvallisuustoimenpidettä Lapin kuntien ja paikallisen toiminnan tueksi. Lapin aluehallintovirasto. Loikkanen, Heikki & Nivalainen, Henna (2010) Suomen kuntatalouden kehitys: Miten tähän on tultu? Kuntien takauskeskuksille tehty raportti Malinen, Pentti & Kytölä, Liisa & Keränen, Heikki & Keränen, Reijo (2006) Suomen maaseututyypit Maa- ja metsätalousministeriö 7/2006. Suomen metsätalousministeriö. Vammala. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (2007, muutettu , , , ) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille Osoitteessa: Suomen_maaseudun_kehittamisohjelma_051012_FI.pdf Palmgren, Marko (2011) Lapin malli sisäisen turvallisuuden verkostoyhteistyössä Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää arjen turvaa. Maaseudun arjen turvaverkosto -hankkeen loppuraportti. Lapin aluehallintoviraston julkaisuja 1/2011. Lapin aluehallintovirasto. Rovaniemi. Sormunen, Anne (2013) Kuntajohtaminen Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi. Diaesitys seminaarissa: Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön hyvät käytännöt Mikkelissä. Sisäasiainministeriö (2011) Arjen turvaa yhteistyöllä. Ehdotus alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamalliksi. Sisäasiainministeriön julkaisuja 23/2011. Sisäasiainministeriö. Sisäasiainministeriö (2012a) Tie turvallisempaan huomiseen. Sisäisen turvallisuuden ohjelman hyvät käytännöt. Sisäasiainministeriön julkaisuja 29/2012. Sisäasiainministeriö. Sisäasiainministeriö (2012b) Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantatyöryhmä Pöytäkirja id Sisäasiainministeriö Sisäisen turvallisuuden sihteeristö. 32 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

33 Sisäasiainministeriö (2012c) Turvallisempi huominen. Sisäisen turvallisuuden ohjelma. Sisäasiainministeriön julkaisuja 26/2012. Sisäasiainministeriö. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2013) Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2012) Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Tukeva-hanke Oulun seutu (2012) TUKEVA -työkalupakki (lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden toimintamalleja). Osoitteessa: Vaarama, Marja & Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari (toim.) (2010) Suomalaisten hyvinvointi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Valtioneuvosto (2012) Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma. Osoitteessa: Valtiovarainministeriö (2012) Peruspalveluohjelma Aluehallintovirastojen strategia-asiakirja. Valtiovarainministeriön julkaisuja 29a/2009. Valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriö (2013) Hallituspuolueiden puheenjohtajat linjasivat keskushallinnon uudistamisen tavoitteita. Valtiovarainministeriön tiedote 182/2013, Osoitteessa: Viljanen, Ritva & Mankkinen, Tarja (2010) Turvallinen ja moniarvoinen Suomi sisäinen turvallisuus ja maahanmuutto Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus Sisäasiainministeriön julkaisut 25/

34 Liitteet LIITE 1 EVALUATION SUMMARY NOTES EPSA : Development of Wellbeing and Civil Safety in Municipalities Submitted by the Regional State Administrative Agency for Lapland The project Development of Wellbeing and Civil Safety in Municipalities strengthens the stable rural development in the context of an ageing population with a strong replication potential in comparable remote rural areas. It addresses successfully one of the big challenges on wellbeing of citizens, which is a great challenge for all European regions. 1. Innovation This project is truly creative: taking into account both the increased complexity of joint public actions bringing together several administrative jurisdictions and civil society organisations, it intends to significantly go beyond the "silo" type of PA by creating cross-functional and cross-sectoral working groups that are aligned to municipalities budgeting cycles, in a remote rural region, Lapland, where the resources allocated to healthcare and wellbeing are decreasing but the needs are increasing (notably due to the ageing of rural population). The project approach has already been labelled as a Best Practice by the Finnish Government. 2. Appropriateness of Actions Taken The programme attempts to cope with the decrease of public resources available for ensuring public health and safety, the increase of citizens demand of welfare and the marketisation of public services by means of a simplification of roles and tasks within the public institutional framework in charge and a deeper involvement of NGOs and non-profit organisations on a social need basis. This approach is highly professional, fully appropriate and introduces real innovative reengineering of administrative processes. 3. Impact/Results The results so far documented for the implementation phase are impressive. A radical simplification of the way public services are organised in some municipalities as well as increased participation of stakeholders is observed. The real socio-economic impact is likely to be high in the long run, already with savings of 2-3 million foreseen for the participating municipalities per year. Yet, the project has recently been started and is still in its first phase of deployment. Unforeseen negative and side effects might appear later in the process. 34 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa

35 4. Sustainability The anchoring at local level and the base investment from EU and Regions are good conditions to secure sustainability. It brings together the relevant partners in a government-to-government and government-to-citizens win-win cooperative game. The commitment of the central government to its success is strong. The critical phase might come when there is a transition from one person or institution to the next. 5. Transferability and Learning Capacity The transferability of the project, which is already labelled as a "Best Practice", to other regions in Finland, and also to other Nordic countries having the same politico-administrative system is demonstrated. Anchoring the project at national level and linking it to national programmes is a strong driver for further transfers. By activating different groups and institutions, learning is further stimulated. Thus, the project has a significant replication potential. The transferability to other cultural contexts in Europe, with a different provincial and municipal organisation and other political culture is more challenging. 6. Stakeholder Support The systematic public consultation and the tight cooperation between public regional and local authorities, private entities and NGOs on a social need basis lie at the heart of the project. The integration of the third sector in the political and managerial system of municipalities stands as an evidence in this respect. 7. Social Equity This project is all about ensuring social equity. It addresses in priority residents of rural, low populated areas with high unemployment rates and difficult access to public health and safety services. 8. Effects on Economic Growth Globally, the programme has a positive effect on economic growth. It favours the social cohesion at a regional and national level by maintaining the socioeconomic integration of the resident of rural and remote areas. It may fight unemployment by boosting of the third sector in those areas. Significant improvement in the performance could allow true economies in welfare budgets, or at least prevent the risk of their explosion (considering figures of the recent past, net expenditure per capita on public social health expenditures raising 180% in two decades, which is not sustainable anymore). Thus the model could be able to reallocate significant resources from service provision into growth areas and innovation to create work. However, due to the short time the project has been running, the direct effect on the networking is still based on estimates (if any growth impulse can be traced directly). 35

36 36 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa LIITE 2.

37 37

38 38 Lapin aluehallintovirasto Arjen turvaa kunnissa