MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

Transkriptio

1 MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma

2 Hankkeen tausta Järjestöt ja yhdistykset tarjoavat palveluita kylissä enemmän kuin kuntaorganisaatiossa on yleensä tiedetty. Palvelut ovat usein kohderyhmiltään ja ajallisestikin päällekkäisiä muiden kolmannen sektorin toimijoiden ja kunnan omien palveluiden kanssa. Yhteistoiminnan keinoin ja yhdistämällä alueelliset ja paikalliset resurssit on mahdollista tuottaa harvaan asutulle maaseudulle enemmän hyvinvointia lisääviä lähi- ja etäpalveluja kuin tällä hetkellä tehdään. Toimintamallin ottaminen kunnissa käyttöön edellyttää kuitenkin vetoapua ja osaamista. Tätä vetoapua Maaseudun arjen palveluverkosto- hanke mukaan tuleville kunnille tarjoaa. Hakija Lapin liitto on Lapin kuntien yhteinen kehittäjä ja edunvalvoja, joka johtaa maakunnallista aluekehitystyötä Lapissa. Lapin liitto laatii maakunnan pitkän aikavälin kehitysohjelmat sekä niitä täydentävät alakohtaiset ohjelmat, joita maakunnan toimijat yhdessä toteuttavat. Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeen omistaja ja toteuttaja on Lapin liitto. Hankkeen yhteistyökumppanina on Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankkeelle perustetaan kummankin maakunnan toimijoista koottu ohjausryhmä, joka ohjaa ja valvoo hankkeen käytännön toteutumista rahoittajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi hankkeelle perustetaan kansallisen tason johtoryhmä. Johtoryhmän kautta kansalliset tarpeet ja tietotaito välittyvät verkostoyhteistyöhön, kuntien kehittämisteemoihin ja maakunnallisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyöhön. Johtoryhmään ovat ilmoittaneet osallistuvan mm. Suomen Kuntaliitto ry, Sisäministeriö, Suomen Punainen Risti. Kumpaankin maakuntaan sijoitetaan yksi verkostokoordinaattori. Verkostokoordinaattorin tehtävänä on vetää alueensa kunnissa läpi toimintaprosessit ja välittää kokemusta kuntien välillä. Lappiin palkattava verkostokoordinaattori hoitaa myös hankehallintoon liittyvät tehtävät. Verkostokoordinaattoreiden tukena toimivat alueille perustettavat työryhmät. Kolmantena työntekijänä toimii koko verkostoa koordinoiva verkostojohtaja. Verkostojohtaja vastaa valtakunnan tason yhteistyöstä, johtoryhmän toiminnasta, viestinnästä sekä uusien kuntien rekrytoimisesta mukaan hankkeeseen. Hänen tehtävänään on myös Lapin maakunnallisen sähköisen hyvinvointikertomuksen kokoaminen. Hankkeen tarve ja tausta Kuntien taloudellisesta tilanteesta ja yhteiskunnan rakennemuutoksesta johtuen maaseudun lähipalvelut ovat vähentyneet ja palvelut ovat siirtyneet yhä enenevässä määrin kuntakeskuksiin. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisen kannalta toimivien, asukkaiden hyvinvointia, elinvoimaisuutta ja arjen turvallisuutta lisäävien palvelujen varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Maaseudun arjen palveluverkosto -hanke pohjautuu Lapissa vuodesta 2007 lähtien toteutettuun sisäisen turvallisuuden laaja-alaiseen verkostoyhteistyöhön sekä maaseudun Arjen turvaverkosto -hankkeen (4/2009-9/2011) ja Arjen turvaa kunnissa -hankkeen (1/ /2014) tuloksiin. Maaseudun arjen turvaverkosto - hankkeessa mallinnettiin laaja-alaisen hyvinvointi- ja arjen turvallisuuden alueellisen yhteistyön toimintamalli ja Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa vastaava paikallinen yhteistoimintamalli. Hankkeiden tulokset ovat osoittaneet, että palveluntarjoajia kylissä on enemmän kuin on kunnissa tiedetty ja palvelut ovat monesti kohderyhmiltään ja ajallisestikin päällekkäisiä. Hankkeissa on myös todettu ja todennettu, että yhteistoiminnan keinoin, yhdistämällä alueelliset ja paikalliset resurssit on mahdollista tuottaa harvaan asutulle maaseudulle nykyisillä resursseilla enemmän hyvinvointia ja turvallisuutta lisääviä

3 palveluja, kuin tällä hetkellä tuotetaan. Sopimuksellisesti toteutettava yhteistoiminta tukee merkittävästi kuntaa ja vahvistaa paikallista järjestö- ja elinkeinoelämää. Kunnilla, muilla julkisen sektorin toimijoilla, järjestöillä, elinkeinoilla ja hankkeilla on yhtenevät hyvinvointija turvallisuustavoitteet, paljon osaamista ja pienet resurssit. Järjestöt tuottavat mm. matalan kynnyksen lähi- ja etäpalveluja ja koulutusta. Kunnat tuntevat huonosti järjestöjen palvelutarjontaa. Sekä kunnat että järjestöt hyötyisivät koordinaatiosta ja kumppanuudesta - avoin verkostoyhteistyö on mahdollisuus. Hankkeen tavoitteet Maaseudun arjen palveluverkosto -hankkeen päämääränä on lisätä harvaan asuttujen alueiden ihmisten hyvinvointia ja arjen turvallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Hankkeen ensimmäinen päätavoite on rakentaa maaseutukuntiin laaja-alaisia ja eri sektorirajat ylittäviä yhteistyöverkostoja, joiden avulla varmistetaan ja monipuolistetaan harvaanasutun alueen lähi- ja etäpalveluja. Samalla haetaan synergioita kuntien työllisyyshankkeiden kanssa. Hankkeen tuella perustetaan ja vakiinnutetaan paikallinen palvelujen yhteistoimintaverkosto kuntaan. Tavoitteena on laajentaa toimintamallia Lapin naapurimaakuntiin ja toteuttaa hanke kahden maakunnan - Lapin ja Pohjois- Pohjanmaan - yhteisenä hankkeena. Toisena päätavoitteena on lisätä kunnissa ja maaseutujärjestöissä turvallisuusriskien hallintaan liittyvää osaamista. Yhteistoimintaa kohdistetaan erityisesti niihin teemoihin, joissa tunnistetaan riskianalyysien avulla suurimpia turvallisuusvajeita. Hankkeen kolmas päätavoite on luoda turvallisuusverkosto, joka on ongelmatilanteen tai kriisin sattuessa viranomaisten käytettävissä. Turvallisuusverkosto luodaan jalkauttamalla kuntiin hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli pysyväksi yhteistoimintamuodoksi. Maaseudun arjen palveluverkosto- hankkeessa työstetään myös Lapin maakunnallinen hyvinvointikertomus. Tarkoituksena on koota kuntien sähköisistä hyvinvointikertomuksista maakunnan hyvinvointikertomus ja muodostaa siitä järjestöjen toiminnan huomioiva työkalu tulevan (sote-) itsehallintoalueen hyvinvointijohtamiseen. Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa Yhteistoimintaverkostossa kunta, paikalliset järjestöt, elinkeinojen edustajat ja Leader-toimintaryhmät, seurakunnat, ELY-keskukset, maakuntien liitot sekä muut toimijat mahdollistavat paikallisten resurssien koordinoinnin ja yhteiskäytön. Yhteisesti sovitulla toimintamallilla tuotetaan ennalta ehkäiseviä matalan kynnyksen lähi- ja etäpalveluja maaseudulla. Yhteistyöverkosto ja toimintatavat muotoutuvat kussakin kunnassa omanlaisekseen - hankkeessa haetaan kullekin kunnalle sopiva toimintamuoto. Hankkeen toimesta ohjataan kunta, muut viranomaiset sekä kyseisen kunnan kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän toimijat löytämään yhteisiä tavoitteita ja toteuttamaan niihin liittyviä toimenpiteitä yhteistoimin. Alueelliset toimijat tukevat paikallisia toimijoita tavoitteiden toteuttamisessa. Kunnat osallistuvat hankkeeseen 2 vuotta kestävän työskentelyjakson ajan. Prosessi kunnissa kulkee vaiheittain: 1. Valitaan kehittämisen teemat

4 Kunnassa päätetään kehittämisen teemoista, esimerkiksi: lapsiperheiden palvelut, nuorten palvelut ja syrjäytymisen ehkäisy, työllistyminen, ikäihmisten palvelut - kehittämisen teemat nousevat esiin kuntien sähköisistä hyvinvointikertomuksista - hyvinvointitiedolla johtaminen 2. Tehdään kartoitukset - valitun kehittämisteema-alueen paikallisten toimijoiden selvittäminen - valitun teema-alueen olemassa olevan palvelutarjonnan selvittäminen - teema-alueeseen liittyvien, toiminnassa olevien hankkeiden selvittäminen 3. Käynnistetään yhteistoiminta - yhteistyöryhmän perustaminen (edustus: kunta, kylät, järjestöt, elinkeinot, TE-keskukset, poliisi, pelastuslaitos, seurakunnat ym.) - toimintamallin käyttöönotosta / yhteistyöstä sopiminen - valitun teeman painotuksista sopiminen 4. Toteutetaan toimijatapaamiset - kootaan palveluntuottajat ja kohderyhmät yhteen - arvioidaan kriittiset tarpeet - määritellään käytännön toimenpiteet 5. Tehdään yhteistyötä kuntien työllisyyshankkeiden kanssa - työvoimareservi on mahdollisuus/resurssi 6. Siirretään osaamista - verkosto-osaamisen ja riskien hallinnan koulutusta ja päivitystä - hyvienkäytäntöjen mallintaminen palvelumuotoilun avulla - riskienhallinta- ja palvelumuotoiluosaamista hankitaan ostopalveluna 7. Kehitetään harvaanasutun seudun turvallisuusverkosto - järjestö ja toimija kartoituksen pohjalta syntyneessä turvallisuusverkostossa tunnistetaan harvaanasuttujen alueiden turvallisuusvajeet - yhdessä kuntien työllisyyshankkeiden ja järjestöjen kanssa ryhdytään koordinoidusti tyydyttämään tunnistettuja tarpeita ja tuotetaan arjen turvallisuutta lisääviä palveluja 8. Turvataan toiminnan jatkuminen ja vaikutusten seuranta - yhteistyöryhmä vahvistaa toteutettavat toimenpiteet (sopimuksellisuus) - toimenpiteiden kirjaus ja seuranta kunnan sähköisessä hyvinvointikertomuksessa - paikallisten ja alueellisten verkostojen ylläpito ja verkostoveturin tehtävät Riskinhallinnan kannalta on olennaisen tärkeää, että kunnan johto ja erityisesti kunnanjohtaja sitoutuu hankkeeseen ja toimintamalliin ja vie sitä läpi kuntaorganisaation. Myös järjestöjen avain henkilöiden sitoutuminen on toimintamallin toteutumisen kannalta tärkeää. Maakuntajohtaja antaa kasvot koko maaseudun arjen palveluverkostolle.

5 Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä alueelliseen ohjelmaan tai paikalliseen strategiaan. Miten aiemmat hankkeet on huomioitu? Lappi-sopimuksen mukaan harvan asutuksen palvelurakenteen haasteisiin vastataan luomalla palveluverkosto, joka perustuu vahvaan kumppanuusmalliin, jossa ovat mukana asiakkaat, yritykset, julkiset toimijat ja oppilaitokset. Kolmas sektori on tärkeä kumppani uudenlaisessa lappilaisessa palvelutuotannossa, hyvinvoinnin edistämisessä ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Kehittämistoimenpiteenä Lappisopimuksessa esitetään Arjen turvaa mallin laajentaminen Lappiin sekä myös muille sektoreille. Lapin alueellisen maaseudun kehittämisstrategian asuinmaaseudun kehittämisen tavoitteista hanke tukee mm. maaseudun asukkaiden yhteistyön lisäämistä, yhteistyön lisäämistä julkisten palveluiden tuottajien ja yksityisten tahojen /kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, uusien palvelumallien kehittämistä ja maaseudun kilpailukyvyn lisäämistä viihtyisänä asuinympäristönä. Maaseudun arjen palveluverkosto -hanke pohjautuu Lapissa vuodesta 2007 lähtien toteutettuun sisäisen turvallisuuden laaja-alaiseen verkostoyhteistyöhön sekä maaseudun Arjen turvaverkosto -hankkeen (4/2009-9/2011) ja Arjen turvaa kunnissa -hankkeen (1/ /2014) tuloksiin. Maaseudun arjen turvaverkosto - hankkeessa mallinnettiin laaja-alaisen hyvinvointi- ja arjen turvallisuuden alueellisen yhteistyön toimintamalli ja Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa vastaava paikallinen yhteistoimintamalli. Toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat sekä aikataulu Maaseudun arjen palveluverkosto- hankkeen ensimmäisenä vuotena toiminta käynnistetään mukaan sitoutuneissa 16 kunnassa. Toisen hankevuoden puoliväliin mennessä mukaan on rekrytoitu vähintään 14 uutta kuntaa. Pohjois-Pohjanmaan kuntia oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus aktivoida ensimmäisen hankevuoden aikana, koska Lapista ja Kainuusta oli mukaan sitoutunut jo suuri määrä kuntia. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueen kunnista on hankkeeseen nyt sitoutuneet Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven ja Utajärven kunnat. Kunnat osallistuvat hankkeeseen 2 vuotta kestävän työskentelyjakson ajan. Hanke toteutetaan välisenä aikana. Hyödynsaajia ovat harvaan asutun maaseudun asukkaat sekä harvaan asutulla maaseudulla toimivat yhteisöt ja yritykset, kunnat sekä elinkeinoelämän edustajat. Kunnilla on mahdollisuus saada palveluverkoston tuella toiminnallisten hyötyjen lisäksi myös merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Pudasjärven kunnasta on arvioinut taloudellisia hyötyjä seuraavasti: "Kun otetaan huomioon vielä ikäihmisille tapahtuva ruoanjakelu sivukylille Postin avulla ja yhdistysten kautta tarjottava kylätalkkaritoiminta, mitkä mahdollistavat ikäihmisten pitempään kotona selviytymisen, niin säästöjä tulee tosi paljon. Haja-asutusalueen liikuntapaikkojen, latujen, reittien ja laavujen yms. kunnossapitäminen tuo myös säästöjä, koska järjestöjen tekemää työtä avustetaan toiminta- ja kehittämistukien kautta verrattuna siihen jos palvelut tehtäisiin kaupungin työnä taajamasta käsin. Työllisyyden säästöt kuntaosuumaksuissa ovat n euroa / vuosi. Liikuntapaikat, reitit yms. arvio n euroa / vuosi Ikäihmisten palvelut ja ruoan jako: säästö laitospaikoissa - arvio n euroa / vuosi Kokonaissäästö vuositasolla on arviolta euroa / vuosi."

6 Miten hankkeen toteutumista arvioidaan? Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen jälkeen toiminnan jatkuminen turvataan perustamalla kuntien yhteistyöryhmien toiminta sopimuksellisuuteen. Sopimuksilla vahvistetaan toteutettavat toimenpiteet ja paikallisten sekä alueellisten verkostojen ylläpito ja verkostoveturin tehtävät. Keskeisenä työkaluna tulee jatkossakin toimimaan kunnan sähköinen hyvinvointikertomus, johon toimenpiteet kirjataan ja niitä myös seurataan hyvinvointikertomuksen avulla. Maakunnallinen hyvinvointikertomus toimii hyvänä mittarina toimenteiden ja hankkeen toteutumisen vaikuttavuudelle alueellisesti. Tiedottaminen Verkostomaisen yhteistoiminnan yksi keskeisistä onnistumisen edellytyksistä on avoin vuorovaikutus ja tiedottaminen. Hankkeen tiedottamisen keskiössä ovat erilaiset verkostotapaamiset, jotka voivat olla myös työpajoja sekä pienimuotoisia seminaareja. Yhteyden pito kuntiin on jatkuvaa ja tiivistä. Hankkeelle luodaan omat verkkosivut. Tarkempi tiedotussuunnitelma luodaan hankkeen alussa.