Poliitikot julkishallinnon reformien ja kehittämisen ohjaajina

Transkriptio

1 Kansanedustaja Hannes Manninen Julkishallinnon asiantuntijaluentosarja, valtio-opin laitos Poliitikot julkishallinnon reformien ja kehittämisen ohjaajina Kansanedustaja Hannes Manninen 1 1. HALLINTOREFORMIN DILEMMA Kaikki pitäisi uudistaa, mutta mikään ei saisi muuttua Poliitikon ja vallan kehäpäätelmä: sinun on hankittava valtaa voidaksesi vaikuttaa, mutta jos vaikutat, voit menettää valtasi jokainen johtava poliitikko Euroopassa tietää mitä pitää tehdä, mutta ei sitä, miten voitetaan sen jälkeen vaalit (Luxemburgin pääministeri Juncker) Kansanedustaja Hannes Manninen 2

2 2. VIRANHALTIJOIDEN JA POLIITIKKOJEN NÄKÖKULMA HALLINTOREFORMEIHIN Viranhaltijoiden näkökulma on lähtökohtaisesti taloudellis-tekninen, mutta suurena ongelmana on viranomaisten oman reviirin suojelu Poliitikoilla on ongelmana muutosvastarinnasta aiheutuva poliittinen hinta eli vallan väheneminen Kansanedustaja Hannes Manninen 3 3. HALLINNON REFORMIT JA YHTEISKUNNAN KEHITYSVAIHE (1/2) 3.1. Hyvinvointiyhteiskunnan rakennusvaihe Kasvun ja organisaatioiden lisääminen: uusia ministeriöitä ja keskusvirastoja uusia hyvinvointipalveluja, suunnittelun valtakausi (vyörytysstrategia) uutta lainsäädäntöä: mm. kansanterveyslaki (1972), peruskoulun käynnistäminen asteittain (1972) ja lasten päivähoitolaki (1973) ongelmana rahan riittävyys, muutoin helppoa Kansanedustaja Hannes Manninen 4

3 3. HALLINNON REFORMIT JA YHTEISKUNNAN KEHITYSVAIHE (2/2) 3.2. Ylikypsän yhteiskunnan purkaminen ja reformointi Kustannusten alentaminen sekä rakenteelliset reformit (esim. tuottavuusohjelma), joiden tuloksena organisaatioiden määrä pienenee ja ne ohenevat Ongelmina henkilöstön, asiakkaiden sekä eri intressiryhmien muutosvastarinta, joka näkyy poliittisena hintana vaaleissa Voimavarojen niukkuus ja muutosvastarinta tekevät muutokset vaikeiksi Välillisen demokratian toimintamekanismi ongelmallinen ylikypsässä yhteiskunnassa Kansanedustaja Hannes Manninen 5 4. HALLINNON KASVUN AIKA (1/3) 4.1.Hallitusohjelmat hallinnon kasvun ohjaajina Itsenäisyytemme alkuajoista aina ja 1970-luvuille saakka hallitusohjelmat olivat yleensä lyhyitä ja pääministerin julistuksenomaisia puheita Vuodesta 1995 alkaen hallitusohjelmista on tullut erittäin pitkiä ja hyvin yksityiskohtaisia Hallitusohjelmien toteuttamista jarrutti pitkään hallitusten lyhytikäisyys, jonka vuoksi yksityiskohtaisemmat tavoitteet jäivät vain ohjelmiksi Kansanedustaja Hannes Manninen 6

4 4. HALLINNON KASVUN AIKA (2/3) 4.2. Esimerkkejä hallitusohjelmiin kirjatuista hallinnon uudistuksista (joista osa ei toteutunut) Rafael Erichin hallitus ( ): ruotsinkieliset srk:t omaksi hiippakunnaksi Lauri Ingmanin hallitus ( ): uuden lääninjaon valmistelua jatketaan (HM 50.3 ) Rafael Paasion hallitus ( ): kouluhallinto ja koulutoiminnan keskushallinto uudistetaan ja luodaan koulutoimen aluehallinto Mauno Koiviston hallitus ( ): kuntauudistuksen toteuttaminen Kansanedustaja Hannes Manninen 7 4. HALLINNON KASVUN AIKA (3/3) Ahti Karjalaisen II hallitus ( ): perustetaan Kehitysaluerahasto sekä ympäristönsuojeluvirasto, tehdään periaatepäätös maakunnallisen itsehallinnon toteuttamisesta 1970-luvun alkupuoliskolla, siirretään poliisiasiat sisäministeriöstä oikeusministeriöön Rafael Paasion II hallitus (1972): tutkitaan mm. virastojen ja laitosten hajasijoitusmahdollisuudet Kalevi Sorsan I hallitus ( : mm. selvitetään valtion yhtiöiden holdingyhteisö tai muu vastaava järjestelmä, perustetaan elinkeinovirasto (kilpailukomitea) sekä työsuojeluhallitus, kiirehditään oikeuslaitoksen kokonaisuudistusta Kansanedustaja Hannes Manninen 8

5 5. HALLINNON SUPISTAMISEN AIKA (1/2) Holkerin hallitus ( ): mm. tuottavuus, keskushallintouudistuksen aloitus, vapaakuntakokeilu, normitalkoot Ahon hallitus ( ): mm. keskus-virastojen lakkauttaminen muuttamalla niitä liikelaitoksiksi, delegoimalla toimivaltaa, uudistamalla valtion paikallishallintoa, kuntien valtionosuudet laskennallisiksi, liikelaitoksia on myöhemmin osakeyhtiöitetty ja osa niistä yksityistetty Lipposen I hallitus ( ): mm. valtion aluehallinnon kokoaminen ja lääniuudistus Lipposen II hallitus ( ): mm. Kainuun hallintokokeilu (ei mainittu hallitusohjelmassa), seutukokeilu Kansanedustaja Hannes Manninen 9 5. HALLINNON SUPISTAMISEN AIKA (2/2) Vanhasen I hallitus ( ): mm. pääkaupunkiseudun yhteistyö, kunta- ja palvelurakenneuudistus (ei mainittu hallitusohjelmassa), kihlakuntahallinnon purkaminen Vanhasen II hallitus (2007-): mm. valtion aluehallintouudistus sisältäen läänien lakkauttamisen, työministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön yhdistäminen työ- ja elinkeinoministeriöksi sekä kunta- ja aluehallintoasiat sisäasiainministeriöstä valtiovarainministeriöön Kansanedustaja Hannes Manninen 10

6 6. MITEN PARAS-HANKE SYNTYI? Kuntatalouden ahdinko ja tulevaisuuden näkymät, väestörakenteen muutos Ministerinä rakensin puitteita: mm. kuntien valtionosuusjärjestelmän muutos ja alijäämän kattamisvelvollisuus, mutta ne eivät riittäneet Hallituksen politiikkariihessä esitin laaja-alaista palvelurakenneuudistusta, johon sosialidemokraatit vaativat kuntauudistusta asetettiin virallinen kunta- ja palvelurakennehanke: rakenteiden sekä toiminta- ja tuottamistapojen muutos sekä niiden aikataulutus Kansanedustaja Hannes Manninen Kansanedustaja Hannes Manninen 12

7 Kansanedustaja Hannes Manninen vuotta täyttäneet vuotta täyttäneet 2003 ja vuotta täyttäneet 2020 Koko maa 15,6 % % väestöstä 6,0-9,9 (14) 10,0-19,9 (221) 20,0-29,9 (207) 30,0-32,4 (2) Koko maa 22,8 % % väestöstä 11,2-19,9 (42) 20,0-29,9 (240) 30,0-39,9 (161) 40,0-42,3 (1) Lähde: Tilastokeskus Lähteet: /RKTilastokeskus, Suomen Karttapohja Genimap OyKuntaliitto (RK) Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste /RK Karttapohja Genimap Oy Kansanedustaja Hannes Manninen 14

8 Sosiaali- ja terveyspalvelumenot ikäryhmittäin etuusmuodon mukaan vuonna 2004, euroa Euroa Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Kansanedustaja Hannes Manninen Ikä Sairausvakuutuksen kattamat lääkkeet ja palvelut Lähde: STM Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kokonaismenot ikäryhmittäin 2002 ja 2020 Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kokonaismenot ikäryhmittäin 2002 ja MEUR yhteensä Stakes / CHESS Ikäryhmä Kansanedustaja Hannes Manninen 16

9 50 Arvioitu henkilöstötarpeen muutos, kumulatiivinen muutos vuodesta 2006, 100 henkilöä Kaikki työlliset Kuntien henkilökunnan arvioitu lisätarve Työlliset yht. 1) Yksityinen sektori Yksityinen sektori Arvioitu kunnallisen henkilöstön lisätarve ) Ennuste Prognose, VM, MoF, Kuntien Kuthanek henkilökunnan tarve Kuthanekin laskelmia Kansanedustaja Hannes Manninen Kansanedustaja Hannes Manninen 18

10 6.PARAS-HANKKEEN ORGANISOINTI JA TYÖTAPA Ohjausryhmä: pj:nä alue- ja kuntaministeri, kaikkien merkittävien puolueiden edustus, projektipäällikkö, pysyvät asiantuntijat ja alatyöryhmät Kolme vaihtoehtoista mallia: 1. peruskuntamalli, 2. aluekuntamalli ja 3. sosiaali- ja terveyspiirimalli Aluekierros maakunnissa: 19 aluetilaisuutta, joissa noin 6000 osanottajaa Jokaisella puolueella oli oma seuranta/taustaryhmänsä: itselläni lisäksi kolmen henkilön idearyhmä 41 ohjausryhmän kokousta sekä paljon epävirallisia pienempien ryhmien neuvotteluja Virallinen poliittinen käsittely peruspalveluministeriryhmässä (pj. valtiovarainministeri) Kansanedustaja Hannes Manninen PARAS-HANKKEEN TULOKSENA MAHDOLLISTAVA MALLI Kuntaliitokset yhteistyö tasavertaisina Maakuntakeskusten ja niitä ympäröivien kuntien yhteistyö Vuorovaikutteiset neuvottelut Seurantatutkimus Selonteko 2010 Johtopäätökset Kansanedustaja Hannes Manninen 20

11 PARAS-hankkeen vaiheet ja aikataululuonnos Suunnitteluvaihe V/2005 V/2006 Päätöksenteko ja täytäntöönpanon valmisteluvaihe VI/2006 XII/2008 Täytäntöönpanovaihe I/2009 XII/2012 Uudistuksen suunnittelu PARAS-HANKKEEN I VAIHE Uudistuksen täytäntöönpanon valmistelu PARAS-HANKKEEN II VAIHE Uudistuksen täytäntöönpano Valtioneuvoston päätöksentekovaihe XI/2005-VI/2006 Puitelain laatiminen ja hyväksyminen eduskunnassa ( ) Uudistukseen liittyvien lakien säätäminen ja hyväksyminen eduskunnassa ( ) Uudistuksen täytäntöönpanon ohjaus ja arviointi PARAS-HANKKEEN III VAIHE Suomen Kuntaliiton organisoima kehittämistyö VIII/2006-XII/2012 Kansanedustaja Kuntaosasto Hannes Manninen Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lainsäädännön kolme komponenttia Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Laki kuntajakolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Kansanedustaja Kuntaosasto Hannes Manninen

12 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 1 Lain tarkoitus 2 Soveltamisala 3 Suhde aluejakoihin 4 Keinot 5 Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen 6 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut 7 Suunnitteluvelvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla 8 Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät 9 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat 10 Kunnan selvitys ja uudistuksen toimeenpanosuunnitelma 11 Valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12 Tietojärjestelmien ja yhteispalvelun kehittäminen 13 Henkilöstön asema 14 Selonteko 15 Asetuksenantovaltuus tietojen toimittamisesta 16 Voimaantulo Kansanedustaja Kuntaosasto Hannes Manninen Uudistuksen toteutus / puitelain säätäminen eduskunnassa yksityiskohtainen sektorivalmistelu puitelakiin pohjautuen, materiaalia uuteen hallitusohjelmaan 2007 puitelaki voimaan helmikuussa 2007 uusi hallitus huhtikuusta 2007 sektorilainsäädännön valmistelua ministeriöissä kunnat suunnittelivat uudistuksen toteutusta kunnat toimittivat uudistuksen toimeenpanosuunnitelmat ja selvitykset elo-/joulukuussa 2007 suunnitelmien ensivaiheen analysointi valmistuu, syvempi analysointi jatkuu arviointi- ja tutkimusohjelma (ARTTU) käynnistyy Kansanedustaja Kuntaosasto Hannes Manninen

13 Uudistuksen toteutus / kunnat ja alueet jatkavat uudistuksen toteutuksen valmistelua ja päätöksentekoa lisäselvitykset helmikuussa 2008, neuvottelut 14 kunnan kanssa keväällä ja 20 kanssa syksyllä syksy 2008: kunnallisvaalit 2009 useat vahvemmat kunnat ja yhteistoiminta-alueet aloittavat uusia lakeja voimaan kuntien tehtävä sitovat päätökset uudistuksen toteuttamisesta syksyllä 2009: hallituksen selonteko eduskunnalle lainsäädännön toimeenpano uudistuksen seuranta Kansanedustaja Kuntaosasto Hannes Manninen LOPUKSI Jotta uudistustyössä onnistuttaisiin, on päättäjien hyvä muistaa muutamia totuuksia : jos haluat muutosta, löydät aina keinot jos et halua muutosta, löydät aina selitykset uudistus on tehtävä tavalla, joka ei ole mahdoton, mutta joka silti on uudistus, eikä vain uudistuksen varjo (Santeri Alkio, Maalaispolitiikkaa I, 1916) huonompikin linja on parempi kuin linjattomuus tietoa ei jaeta koskaan riittävästi mitä mielikuvituksellisimpia huhuja liikkuu niin on miltä näyttää ole kärsivällinen, sillä uudistus voi joskus jopa onnistua Kansanedustaja Hannes Manninen 26

14 Päätöksenteko uudistuksista on usein vaikeaa eikä kompromisseilta voi välttyä! Kansanedustaja Hannes Manninen 27 Tällaiseksi uudistus ajateltiin NÄINKIN VOI KÄYDÄ! tällaiseksi se suunniteltiin Kansanedustaja Hannes Manninen Kansanedustaja Hannes Manninen 29 tällaisena se toteutettiin ja tällaiseksi se saatiin korjattua! Kansanedustaja Hannes Manninen Kansanedustaja Hannes Manninen 31

15 PARAS-hankkeen internet-lähteitä laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ( em. lain valtiopäiväasiakirjat (kirjoita hakukenttään asian tunnus kohdalle HE 155/2006) ( valtiovarainministeriön PARAS-sivusto ( PARAS-hankkeen I vaiheen loppuraportti ( PARAS tuoreeltaan tulkittuna-kirja (Kunnallisalan kehittämissäätiö, 2006) ( Kansanedustaja Hannes Manninen 32