KIRKKO KESKELLÄ ELÄMÄÄ

Transkriptio

1 KIRKKO KESKELLÄ ELÄMÄÄ ORIMATTILAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2016

2 2 A. TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI 1. Millainen on Orimattilan kaupunki Orimattilan seurakunta sijaitsee Orimattilan kaupungissa. Kokonaispinta-alaltaan Orimattilan kaupunki on 814 neliökilometriä, josta maapinta-alaa 785 neliökilometriä ja vesipinta-alaa 29 neliökilometriä. Artjärven kunta liittyi Orimattilan kaupunkiin Asukkaita on Kaupungin veroprosentti on vuoden 2013 alussa 19,75. Orimattilan kaupungin visio 2020 on seuraava: Itsenäinen Orimattila on uudistumiskykyinen ja yhteisöllinen maaseutukaupunki, asukkaistaan huolehtiva kasvukeskus. Yhdyskuntarakenne nojautuu vahvaan keskustaan ja aktiivisesti toimiviin kyliin. Viimeisten vuosien aikana Orimattila on Päijät-Hämeen alueella ollut muuttovoittokunta. Tulevaisuudessa paikkakunnalla on nykyistä enemmän muualta muuttaneita lapsiperheitä ja vanhenevaa väestöä. Huoltosuhde kuvaa työikäisten määrän suhdetta alle 15-vuotiaiden sekä yli 64- vuotiaiden määrään. Vuonna 2011 Orimattilassa oli 100 työikäistä kohden 59,4 ei-työikäistä. Vuodelle 2020 arvioidaan täällä olevan 100 työikäistä kohden 72,6 ei-työikäistä. Vuonna 2011 yli 65-vuotiaita oli kaupunkilaisista 19,6%, mutta vuonna 2025 heitä arvioidaan olevan 26,3%. Kaupunkistrategia 2020 esittää liitteessään kaupungin strategiatyöryhmän johtopäätöksiä toimintaympäristön muutosvoimien tarkastelusta: Laadukkaat ja asukaslähtöiset peruspalvelut korostuvat: Kaupunkilaisten palvelutarpeiden kasvuun vastaaminen palvelurakenteen kehittämisellä ja asukaslähtöisellä toiminnalla, investoinnit terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen korostuvat, tarvitaan monialaista yhteistyötä, ei vain kaupungin toimintaa, orimattilalaisten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen korostuu. Halutaan säilyttää vaikutusvalta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa niin, että lähipalvelut turvataan. Toimintarakenteita on kehitettävä: Palvelurakenteen kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa, tilaajatoiminnan ja omistajaohjauksen vahvistaminen, kuntayhtymien kehittäminen hallinnollisesti tehokkaiksi ja vastaamaan kuntien erilaisiin tarpeisiin. Kaupunkirakenteen kehittäminen kokonaisuutena on tärkeää: Kaupungin profiilin rakentuminen vahvuuksien varaan, Hennan alueen rakentuminen, luonnon ja kestävän kehityksen huomioon ottaminen, uudet liikenteelliset vaihtoehdot. Uusia palvelukäytänteitä tarvitaan: Uusien sähköisten palvelujen tuottamistapojen hyödyntäminen, sähköisen asioinnin toimintamallit käyttöön, sosiaalisen median ja digitaalisen median hyödyntäminen, keskitetty asiakaspalvelupiste. Yhteistyötaidot, yhteisöllisyys ja kumppanuus korostuvat: Yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä on kehitettävä eri toimijoiden kesken (mm. kolmas sektori, srk, yhdistykset, kaupungin toimijat, oppilaitokset, valtion viranomaiset), lisättävä kykyä päästä yhteistyöhön ja kumppanuuteen vaikuttavien tahojen kanssa, yhteisöllisyyttä tuettava asuinalueilla, järjestöissä ja maankäytön suunnittelussa. 2. Millainen on Orimattilan seurakunta? 2.1. Seurakunnan koko ja kirkon jäsenyys Seurakunnan väkiluku oli vuoden 2012 lopussa , absoluuttinen jäsenmäärä pienentyi 136 hengellä vuoteen 2011 verrattuna. Vuonna 2012 kastettuja oli 147 ja kuolleita 185. Kirkollisia vihkimisiä suoritettiin 29, siviilivihkimisiä oli sama määrä. Kirkkoon liittyi samana vuonna 30 (v ) henkeä, ja siitä erosi 101 (v ) henkeä. Muualta seurakunnan jäseniksi muutti 615

3 3 ihmistä ja seurakunnasta pois muuttaneita oli 637. Artjärven seurakunta liittyi kuntaliitoksen myötä Orimattilan seurakuntaan kappeliseurakuntana Tässä vaiheessa seurakunnan jäsenmäärä nousi noin 1200 hengellä. Orimattilan kaupunki mieltää itsensä maaseutukaupungiksi. Vastaavasti seurakunta näyttäytyy maaseutuseurakuntana. Keskeisin indikaattori tälle on kirkkoonkuulumisprosentti (81,5% vuonna 2012, 82,0% vuonna 2011), joka on reilusti korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (76,4% vuonna 2012 ja 77,2% vuonna 2011) ja korkeampi kuin naapuriseurakunnissa. Kirkollisiin perinteisiin sitoutuminen on myös Orimattilassa väljempää kuin menneinä vuosina ja vuosikymmeninä. Edelleenkin kuitenkin syntyneistä lapsista kastetaan meillä yli 90%, samoin 15- vuotiaiden ikäluokasta rippikoulun käy samoin noin 90%. Kirkollisen vihkimisen suosio on pudonnut. Kirkkoon pääsääntöisesti edelleen kuulutaan, vaikka henkilökohtaista sidettä toimintaan ei säännöllisesti ole. Kirkon jäsenyyden ydin ei olekaan osallistumisessa, vaan kasteen perusteella saatavissa lahjoissa ja Jumalan sanassa Seurakunnan taloudellinen tilanne Seurakunnan taloudellinen tilanne on olennaisesti muuttunut strategian laatimishetkestä vuonna 2007 syksyyn 2013 mennessä. Verotulot kääntyivät laskuun vuonna 2009 ja ensimmäinen alijäämäinen tilinpäätös tuli vuonna 2010 ja seuraava Myös vuoden 2013 talousarvio on laadittu alijäämäiseksi. Näin jälkikäteen ei edes kirkollisveroprosentin nosto vuonna ,5:stä 1,7:ään ollut riittävä talouden tasapainoa korjaava päätös. Syksyllä 2013 kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se korottaisi veroprosenttia 0,1 prosenttiyksiköllä varainhoitovuodelle Vuonna 2011 Artjärven seurakunta liittyi Orimattilan seurakuntaan kappeliseurakuntana. Ennen liittymistä Artjärven seurakunnan toteuttama mittava investointi seurakuntakotiin merkitsi yhdistymisen jälkeen Orimattilan seurakunnalle taloudellista painetta lainanhoitokulujen muodossa. Kun sekä Artjärven että Orimattilan seurakunta olivat voimakkaasti investoineet seurakuntakoteihin ennen liittymistä rahoitusaseman parantamiseksi, myytiin sekä Orimattilan seurakunnan että Artjärven kappeliseurakunnan pappilat ja muodostetusta asunto-osakeyhtiöstä 8 asunto-osaketta eli puolet Orimattilan seurakunnan hallussa olevista asunto-osakkeista. Vuonna 2012 yhteisöverot romahtivat koko maassa ja Orimattilan seurakunnassa 27,74 %. Tällä hetkellä meneillään on kirkon seurakuntarakenteiden kehityshanke Uusi seurakuntayhtymä 2015, jonka pääperiaatteena on, että tulevaisuudessa kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin, jotka ovat kevytrakenteisia itsekannattavia palveluorganisaatioita. Seurakuntarakenteiden kehityshankkeen toteutuminen edellyttää kuitenkin kirkolliskokouksen ¾ määräenemmistöpäätöstä kirkkolain muuttamiseksi. Mikäli hanke toteutuu, realistinen toteutumisvuosi voisi olla Talouden suunnittelussa muistettava ja huomioitava 1. Toiminnan säilyttäminen nykytasolla edellyttää talouden tasapainottamistoimenpiteitä. 2. Viimeisten vuosien ylijäämille on käyttöä rahoitusaseman ylläpidossa. 3. Seurakuntarakenteet muuttuvat, jos sitä koskevat esitykset hyväksytään kirkolliskokouksessa 3/4 määräenemmistöllä.

4 Seurakunnan vahvuuksia ja haasteita Vuoden 2012 aikana työntekijät ja luottamushenkilöt ovat pohtineet seurakunnan vahvuuksia ja haasteita. Näistä suurimpina nähtiin seuraavat: Vahvuuksia rakenteissa ja kiinteistöissä - on resursseja, tiloja, työntekijöitä, taloudellinen tilanne vielä kohtuullinen - maaseutumainen kaupunkimiljöö seurakuntalaiset tuttuja - sopivan kokoinen seurakunta Vahvuuksia työyhteisössä - pysyvä ja kokenut työntekijäjoukko, osaajia kaikissa työmuodoissa - johtamiskulttuuri pääsääntöisesti toimii - toimiva työyhteisö - Artjärvellä ei tarkkoja työlokeroita Vahvuuksia toiminnassa - yhteinen työnäky ja halu viedä työtä eteenpäin - seurakuntalaisia, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä yleensä kuullaan kaikenlaisissa asioissa - työmahdollisuuksia riittää, ovet avoinna - seurakunnan toiminnan monipuolisuus ja kattavuus vauvasta vaariin Haasteita rakenteissa - emäseurakunnan ja kappeliseurakunnan yksiköt erikokoiset - seurakunta- ja kuntarakenteen tulevat muutokset - haavoittuva taloustilanne - seurakunnalla paljon kiinteistöjä hoidettavana Haasteita työyhteisössä - työmuodot liian erillään - henkilöstön ikärakenne Haasteita toiminnassa - nuorten ja keski-ikäisten aikuisten tavoittaminen - jumalanpalveluselämän kehittäminen kaikkia palvelevaksi - seurakunnan toiminta ei kiinnosta seurakuntalaisia, osallistujamäärät - kuorotoiminnan monipuolisuus - toiminnan tavoittavuus ja resurssit kentältä tuleviin haasteisiin vastaamiseen - sosiaalisen median hyödyntäminen - vapaaehtoistoiminnan kehittäminen

5 5 B. ORIMATTILAN SEURAKUNNAN TOIMINTA-AJATUS JA KESKEISET STRATEGISET LINJAUKSET Seurakuntamme toiminta-ajatus on seuraava: Orimattilan seurakunta rohkaisee uskomaan kolmiyhteiseen Jumalaan ja elämään vastuullisina kristittyinä maailmassa. Orimattilan seurakunnan toiminta-ajatus nousee koko kirkon perustehtävästä. Sen on muotoillut kirkon Herra. Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesus antoi opetuslapsilleen selvän tehtävän: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." Luterilaisen tunnustuksen mukaan sana ja sakramentit luovat kirkon. Niiden hoitamisesta ei luovuta missään tilanteessa. Toiminta suunnataan ensisijaisesti seurakunnan koko jäsenistölle ja kaikille orimattilalaisille. Seurakunta on avoin kaikelle sellaiselle yhteistyölle, jossa ei luovuta sen perustehtävästä. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Orimattilan kaupunki ja järjestöt. Toiminta-ajatuksemme velvoittaa meitä kaikkia vastuulliseen elämään suhteessa lähimmäisiin ja ympäristöön. Erityisesti pitkän tähtäimen näkökulma nostaa esiin ympäristöarvot. Strategia on tietoisesti ja tarkoituksella laadittu väljäksi ja yleiseksi. Jokaisen työmuodon tehtävänä on soveltaa seurakunnan yhteistä strategiaa omassa toiminnassaan. Vastaavasti luottamushenkilöiden vastuulla on tehdä päätöksiä, jotka ovat linjassa yhteisen strategian kanssa. C. VISIO 2016 JA STRATEGIA SEN SAAVUTTAMISEKSI Seurakuntamme visio vuodesta 2016 on seuraava: Vuonna 2016 Orimattilan seurakunnassa 1. evankeliumin ääni kuuluu kirkkaana, 2. yhteys ja kohtaaminen on tärkeää ja 3. jäsenyys vahvistaa yhteisöllisyyttä. 1. Evankeliumin ääni kuuluu kirkkaana. - Mitä se on ja miten se saavutetaan? Seurakunta on olemukseltaan ennen kaikkea hengellinen yhteisö. Sana ja sakramentit ovat luterilaisen tunnustuksen mukaisesti keskeisellä sijalla. Tätä selkeää perustehtävää seurakunta hoitaa uskollisesti kaikissa työmuodoissaan. Jumalanpalvelus toimii voimanlähteenä arkiviikolle. Kirkolliset toimitukset ovat hengellisiä tapahtumia, joissa evankeliumi ja ihminen kohtaavat aidosti. Kirkko perinteisine ja turvallisine toimintamuotoineen edustaa näin kirkon uskoon sitoutumista.

6 6 Sanoman ydin säilyy elävänä. Evankeliumi ei muutu, vaikka armoa ja toivoa välitetään uusilla välineillä ja lähestymistavoilla. Seurakunnan tehdessä yhteistyötä eri tahojen kanssa evankeliumin kirkas ääni on aina mukana. Kulttuuriperinteen siirtäminen merkitsee myös hengellisen perinteen siirtämistä. Perheitä ja sukuja rohkaistaan kristilliseen kasvatukseen ja vaalimaan kristillisiä tapoja. Yksittäisiä seurakuntalaisia rohkaistaan pitämään itseään kristittyinä. 2. Yhteys ja kohtaaminen on tärkeää. - Mitä se on ja miten se saavutetaan? Usko toimii ja näkyy arjessa. Kaikki kastetut ovat kristittyjä ja kastettujen välinen yhteys on uskon yhteyttä. Kasteesta nousee lähimmäisvastuu, joka toteutuu omassa elämänpiirissä ja kaukaisen lähimmäisen hyväksi. Seurakunnan toiminnassa hyväksytään elämän monimuotoisuus: erilaiset hengelliset perinteet, erilaiset elämänvalinnat. Seurakunnan tilaisuudet koskettavat koko ihmistä, niin älyä kuin tunnettakin. Niissä on tilaa kysymyksille ja etsimiselle valmiiden vastausten sijaan. Toiminnallisia, aktiivisen osallistumisen mahdollistavia tilaisuuksia järjestetään. Seurakunta avautuu aina ihmisen hädälle, erityisesti pienten ja suurten kriisien aikana. Seurakunta luo tilanteita, joihin mahtuu monenikäisiä. Seurakunnan toiminnassa elämänkaaren eri tilanteissa olevat ihmiset kohtaavat. Teemajumalanpalveluksia järjestetään. Kohtaaminen verkossa on myös aitoa kohtaamista. Nettiympäristö välittää edelleen informaatiota, mutta on selkeästi muuttunut myös toimintaympäristöksi ja vuorovaikutteiseksi kohtaamisen paikaksi. 3. Jäsenyys vahvistaa yhteisöllisyyttä. - Mitä se on ja miten se saavutetaan? Seurakunta on liikkeellä, matkalla oleva Jumalan kansa, johon kuuluminen vahvistaa ja tukee sen yksittäisiä jäseniä. Kirkon jäsenyyden säilyminen merkitsee vastavoimaa juurettomuudelle ja irrallisuudelle. Jokainen seurakunnan jäsen on yhtä arvokas riippumatta osallistumisaktiivisuudesta. Jotta jäsenyys koetaan merkitykselliseksi, seurakunnan edustajien tulee kohdata oman yhteisönsä jäsenet aidosti ja ihmisläheisesti. Seurakunnan edustajat voivat olla työntekijöitä, vapaaehtoisia tai luottamushenkilöitä. Osallisuus ja lähimmäisyys näkyvät kohtaamisissa. Kohtaamista tapahtuu jo olemassa olevissa yhteyksissä ja verkostoissa. Kiinnittyminen kotiseurakuntaan kiinnittää myös asuinpaikkakuntaan. Vaikka kaikki kaupunkilaiset eivät ole seurakunnan jäseniä, seurakunta on vahvasti läsnä kaupungin elämässä. Seurakunnalla on paikalliset kasvot. Erityisesti paikkakunnalle muuttavat uudet seurakuntalaiset otetaan huomioon. Seurakuntayhteyden löytyminen uudessa elämäntilanteessa tukee identiteettiä, niin etteivät kaikki juuret katkea. Maalaisseurakunnan omaleimaisuus säilyy. Seurakunnalla on toimintaa sekä keskustassa että kylillä. Kinkerit ovat säilyneet luontevina kohtaamisen paikkoina, joihin uudetkin kyläläiset löytävät tiensä. Vapaaehtoistyö ja verkostoituminen eri toimijoiden kanssa mahdollistavat laajan kosketuspinnan orimattilalaiseen arkeen.

7 7 Kristillinen kasvatus takaa uskon perinnön siirtymisen ja kirkon jäsenyyden säilymisen. Lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat myönteisiä kokemuksia seurakuntayhteydestä. Niistä välittyy tietoisuus: on koti johon voi palata. Elämänkaaren taitekohdissa tapahtuvaa kohtaamista voidaan laajentaa. Kirkollisten toimitusten yhteydessä tavattuja ihmisiä kutsutaan vertaisryhmätilanteisiin. Näin tietoisuus seurakunnan jäsenyyden merkityksestä ja kokemus uskon kannattelemana olosta vahvistuu. D. ORIMATTILAN SEURAKUNNAN ARVOT Orimattilan seurakunnan arvot ovat 1. Pyhyyden kunnioittaminen 2. Lähimmäisen kunnioittaminen ja 3. Oikeudenmukaisuus 1. Pyhyyden kunnioittaminen Me kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa. Elävä evankeliumi on meille tärkeä. Me sitoudumme Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen, jonka mukaan pelastumme yksin armosta. Armo on uskomme kulmakivi ja ydin: Jumala rakastaa meitä sellaisina kuin olemme. Me elämme armosta ja sen välittäminen on keskeinen tehtävämme. 2. Lähimmäisen kunnioittaminen Näemme jokaisessa ihmisessä Jumalan kuvan. Kunnioitamme lähimmäistä hänen lähtökohdistaan riippumatta. Vaikutamme siihen, että työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten kesken vallitsisi hyvä ilmapiiri ja keskinäinen luottamus. Kuuntelemme aidosti toisiamme. 3. Oikeudenmukaisuus Ratkaisemme asiat tasapuolisesti. Kohtelemme kaikkia oikeudenmukaisesti. Edistämme tasapuolisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Tavoitteenamme on avoin ja arvostava vuorovaikutus työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten kesken. E. ORIMATTILAN SEURAKUNNAN RESURSSIEN KEHITTYMINEN VUOTEEN 2016 Tulonmuodostus Seurakunnan suurin tuloerä on verotulot. Vuoden 2012 verotulot olivat milj. euroa. Kirkollisveron (ansio- ja pääomaverotulot) osuus on 92,41 % ja yhteisöveron 7,6 %. Tuloveroprosentti on 1,7 vuodesta Verotulojen suotuisa kehitys katkesi 2009 ansio- ja pääomaverotulojen osalta ja yhteisöverossa tapahtui romahdus Yhteisöveron kasvu on jatkossakin niukkaa ja vaikeasti ennustettavaa. Artjärven seurakunnan liittymisestä Orimattilan seurakuntaan kappeliseurakuntana on kerrottu kohdassa A 2.2., jossa on myös kerrottu meneillään olevasta seurakuntarakenteiden kehittämishankkeesta Uusi seurakuntayhtymä Orimattilan seurakunta liittyy vuonna 2015 KIPA:aan, joka on kirkkohallituksen toimeenpanema koko kirkon yhteinen hanke. KIPA:ssa palkkojen ja kirjanpidon koneellinen käsittely siirtyy seurakunnan taloushallinnosta yhteisessä palvelukeskuksessa toteutettavaksi. Hankkeesta ei tule välittömiä kustannussäästöjä seurakunnille. Ennustelukujen esittäminen on tässä tilanteessa mahdotonta.

8 8 Omaisuus Artjärven seurakunnan liittyessä Orimattilan seurakuntaan Orimattilan seurakunnan omistukseen tulivat pappila, kirkko ja seurakuntakoti, joista pappila myytiin Asunto-osakeyhtiön osakkeiden myyntiä on selvitetty kohdassa A 2.2. Asunto-osakkeita on edelleen muissa yhtiöissä. Metsäomaisuutta on v noin 220 ha, Artjärvellä tästä noin 20 ha. Metsiä hoidetaan metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Nykyinen suunnitelma kattaa vuodet Toimitilat Seurakunta omistaa seuraavat toimitilat: Kirkot: Orimattilan, Kuivannon ja Artjärven kirkko sekä leirikodin riihikirkko. Kokoontumis- ja toimistotilat: Orimattilan ja Artjärven seurakuntakodit, leirikoti rantasaunoineen, Vanha pappila, Anninkammari, Heinämaan rukoushuone, nuorisotila Mispa, Orimattilan virastotalo. Huoltorakennukset: Orimattilan ja Artjärven hautausmaiden huoltorakennukset ja vainajien säilytystilat, Kuivannon hautausmaan huoltorakennus. Nykyiset toimitilat ovat kaikki edelleen käytössä vuonna Kuivannon kirkon käyttö vihki- ja siunauskirkkona säilyy, muussa käytössä on haasteita. Uusia toimitiloja ei ole rakennettu. Hennan uuden asuinalueen alkuvaiheessa seurakunnalla on toimintaa vuokratiloissa. Entisestään kasvaneella Pennala-Pasinan alueella toimitaan tulevaisuudessa myös vuokratiloissa. Henkilöstö ja vapaaehtoiset Vuonna 2016 Orimattilan seurakunta on hyvä ja haluttu työpaikka. Henkilöstö lisääntyi Artjärven liittyessä Orimattilaan kuudella henkilöllä, joista kolme liittymävaiheessa osa-aikaista. Lastenohjaajan toimi on muutettu kokoaikaiseksi työtehtävien laajennettua koko seurakunnan alueelle. Henkilöstörakenne tulee seuraavien vuosien aikana jossain määrin muuttumaan. Henkilöstösuunnitelma laaditaan viimeistään vuonna Työntekijät myös toimivat nykyistä enemmän työalarajojen yli. Seurakunnan jäsenten ikääntyminen merkitsee vanhustyön lisääntymistä, toisaalta eläkeikäisissä on paljon vapaaehtoispotentiaalia. Tukipalvelut muuttuvat KIPAN käyttöönoton myötä. Epävarmuustekijöitä ovat esim. työvoiman saatavuus yleisesti ja kirkkoon sitoutuneen työvoiman saanti erityisesti, ikääntyvän henkilöstön erityiskysymykset, taloudellisesta tilanteesta nousevat paineet henkilöstökysymyksissä. Työntekijän roolissa korostuu valmentajan, kouluttajan ja innostajan työ. Pitkän tähtäyksen työnäkyä ajatellen on mietittävä, mitä toimintaa voi olla ilman työntekijäpanosta. Vapaaehtoisten rooli resurssina korostu. Uusia vapaaehtoisia tarvitaan ja koulutetaan jatkuvasti. F. ORIMATTILAN SEURAKUNNAN ORGANISAATIO JA HALLINTO Kuntarakenteiden muutosprosessi on menossa koko maassa. Sen ratkaisut vaikuttavat myös seurakunnan päätöksiin. Seurakunnan kannalta ratkaisevaa on, millaisessa muodossa kirkkohallituksen suunnittelema seurakuntarakenteiden kehityshanke toteutuu. Syksyllä 2013 näyttää siltä, että vuonna 2016 Orimattilan seurakunta on osa jotain seurakuntayhtymää. Kappeliseurakuntarakenne on ehkä arvioitu uudelleen. Oma seurakuntaidentiteetti voi säilyä monenlaisissa seurakuntarakenteissa. Omien toimintatapojen vaaliminen ei saa johtaa sisäänpäinkääntymiseen. Seurakunnan organisaatio muuttuu koko kirkon seurakuntarakennemuutoksen toteutuessa.

9 9 G. HELMIKUUSSA 2008 HYVÄKSYTYN STRATEGIAN ARVIOINTIA Strategian yhteinen laatimisprosessi oli mielekäs ja sisälsi paljon yhteistä keskustelua. Aikanaan tehdyt sisällölliset linjaukset tuntuvat oikeilta edelleen syksyllä Toiminta-ajatus ja strategiset linjaukset, visio ja arvot ovat ennallaan. Strategian suhteellisen kompaktiin muotoon ollaan tyytyväisiä. Rakenteissa on kuitenkin tapahtunut (seurakuntaliitos Orimattila-Artjärvi) ja tapahtumassa (talouskehitys, seurakunta- ja kuntarakenteiden muutos) sellaisia muutoksia, jotka muokkaavat radikaalisti toimintaympäristöä. Tulevaisuus on strategiaa päivitettäessä enemmän hämärän peitossa kuin se oli sitä laadittaessa. Seurakuntatyö on jatkunut viimeisten vuosien aikana strategian linjausten mukaisesti, eikä perustyöstä epävarmempien tulevaisuudennäkymien takia ole juuri jouduttu tinkimään. Seurakuntaliitoksen takia strategian päivittäminen viivästyi. Vuonna 2011 toimintakautensa aloittanut uusi valtuusto ei ole päässyt tarpeeksi parhaalla mahdollisella tavalla perehtymään yhdessä strategiaan. H. STRATEGIAN SEURANTA Työntekijät ja luottamushenkilöt seuraavat vuosittain strategian toteutumista. Tällöin tarkastellaan sitä, onko liikuttu vision suuntaan. Jos ympäröivä todellisuus muuttuu, strategiaakin muutetaan sopeuttaen sitä muuttuneisiin tilanteisiin. Valtuustokauden alkaessa luottamushenkilöt perehdytetään strategian sisältöön. Sama koskee uutta työntekijää, jonka perehdyttäjän vastuulla strategiatiedotus on. Orimattilan seurakunnan strategia on syntynyt vuoden 2007 ja alkuvuoden 2008 aikana. Kirkkoneuvosto nimeämässä strategiatyöryhmässä olivat mukana Annakaisa Rantala, Jaakko Rissanen, Outi Vainio, Pertti Laaksonen, Kirsti Laatunen, Timo Kyrö, Tapio Hutri ja Niina Saarinen. Työntekijät ja luottamushenkilöt työstivät strategiaa Juha Kauppisen johdolla 30.5., ja Lokakuussa sama joukko ilmaisi kirjallisesti mielipiteensä seurakunnan arvoista. Strategian päivittämisen piti tapahtua vuoden 2012 loppuun mennessä, mutta se siirtyi vuoteen Vuonna 2012 kaikki työntekijät ja luottamushenkilöt pohtivat seurakunnan vahvuuksia ja haasteita päivitystä varten. Strategian päivitys sovittiin tulevaisuustyöryhmän tehtäväksi. Ryhmän jäseniä ovat Jussi Karinen, Pertti Laaksonen, Kirsti Laatunen , Sirkka-Liisa Papinaho , Annakaisa Rantala, Hannu Rantala, Jouko Rintaniemi, Jaakko Rissanen, Mauno Saarinen, Outi Vainio ja Markku Viljanen. Tulevaisuustyöryhmä on käsitellyt päivitystä ja ja kirkkoneuvosto esittää päivitystä kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi