plan B SUOMEN HYVINVOINTI ON TURVATTAVA Sivut Otetaan käyttöön

Transkriptio

1 10 Pohjoisen poika Arkadianmäelle 16 Media mullistaa 34 Korsisaaren kyydissä 45 Harri Syrjänen ei pärjää ilman pekonia 30 Tuotanto kuntoon ennen lihasten paukuttelua 3/2011 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi Otetaan käyttöön plan B SUOMEN HYVINVOINTI ON TURVATTAVA Sivut 12 14

2 Yritys, voisiko myyntilaskutuksen hoitaa fiksummin? Sähköinen laskutus säästää aikaa ja vaivaa sekä laskuttajalta, laskujen maksajalta ja tilitoimistoltakin. Tutustu osoitteessa myyntilaskut.fi Heeroksen tilitoimistokumppaneihin ja hyödynnä sähköisen taloushallinnon mahdollisuudet. Katso esimerkkilaskelmat ja käynnistä laskumaattori. Näet konkreettisesti mitä Heeroksen sähköinen myyntilaskutus ja verkkolaskut tuottavat yrityksellesi. Kaikkien yhteydenottopyynnön lähettäneiden kesken arvotaan 1699 euron arvoinen Tunturi Tango Forte -sähköpolkupyörä.

3 PÄÄKIRJOITUS 3 Yhteistyökansa antto Tuoreen eduskuntamme kansanedustajan keski-ikä on 48 vuotta, kertovat tilastot. Vuosikymmenissä laskettuna 1960-luvulla syntyneiden ryhmä on suurin, sillä on 71 edustajaa ja 35,5 prosenttia kaikista edustajista. Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi yltää 1950-luvulla syntyneiden ryhmä, jolla on 51 edustajaa ja 25,5 prosenttia paikoista. Kolmanneksi tulevat 1970-luvulla syntyneet 41 paikallaan ja 20,5 prosentin osuudellaan. Neljäntenä ovat 1940-luvulla syntyneet 27 paikallaan ja 13,5 prosentilla ja vihdoin viidentenä luvulla syntyneet nuoret edustajat, joiden paikkaluku on 10 ja prosenttiosuus 5. Nuoremmat sukupolvet ovat edeltäjiään fiksumpia. Edellinen jaottelu on karkea, mutta suunnasta kertova; aiempaan eduskuntaan verrattuna edustajien keski-ikä aleni nelisen vuotta ja tosinuorten edustajien sisäänmarssi oli komeaa kautta maan. Ja kun yleisesti vielä sanotaan, että nuoremmat sukupolvet ovat edeltäjiään fiksumpia, voidaan Suomessa odottaa jatkossa harjoitettavan kaikinpuolista järkipolitiikkaa maan ja sen kansalaisten hyödyksi. Oireita tällaisesta on luettavissa tässäkin lehdessä, jossa kaksikin uutta nuorta kansanedustajaa eri artikkeleissa esittää näkemyksiään yhteiskuntamme kehittämisestä. Tosin eduskuntapolitiikan perinteisten nokkimissääntöjen mukaan vie aikansa, ennen kuin uudet nuoret edustajat saamistaan korkeista äänimääristä riippumatta ovat omissa ryhmissään päätöksenteon kärkipaikoilla, mutta sinne he ovat joka tapauksessa matkalla, tuleviksi johtajiksemme ja edustajiksemme Euroopassa ja muualla maailmassa. Tämänkertaisessa vaalitaistelussa käytetty retoriikka sekä kolmen suhteellisen tasavahvan eduskuntaryhmän syntyminen on antanut perustan arvioida, että hallitusneuvotteluista on tulossa vaikeimmat miesmuistiin. Onkin selvää, että perussuomalaisten menestys lisää Jyrki Kataisen johtamien hallitusneuvottelujen tuskaa, mutta ylitsepääsemättömiä esteitä Kokoomuksen, SDP:n ja Perussuomalaisten yhteishallitukselle ei liene olemassa. Ja tämä johtuu taas siitä minkä puolueiden johtajatkin varmasti tietävät että me suomalaiset olemme enemmistöltämme mieluimmin talon rakentajia kuin raunioiden repijöitä, enemmän yhteiskuntarauhan vaalijoita kuin riidan kylväjiä. Tätä käsitystä vahvistaa myös Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n jo ennen vaaleja tekemä tutkimus (s. 26), jonka mukaan suomalaisten asenteissa ei ole tapahtumassa polarisaatiota, eivätkä esimerkiksi eri ikäryhmien, sukupuolten ja sosioekonomisten ryhmien asenteet ole loitontuneet toisistaan, vaikka maa valmistautuikin vaaleihin protestihengessä. Hyvää kesää lukijat, hyvää elämää yrittäjät. jouko.lantto@yrittajat.fi

4 Toukokuu Onko vastakkainasettelun aika alkanut? Suomen eduskuntavaalien tulos hämmensi politiikan valistuneet tarkkailijat kautta Euroopan perussuomalaisten musertavan vaalimenestyksen jälkeen. Talouden näkymät ovat nyt kuitenkin paljon utuisemmat verrattuna edeltävien vaalien jälkeiseen tilanteeseen, EVA:n tutkija Ilkka Haavisto sanoo. Pääkirjoitus 3 Yhteistyökansa Makasiini 6 Poimintoja yrittäjän maailmasta Hän 10 Heikki Autto on eduskunnan toiseksi nuorin kansanedustaja Yhteiskunta 12 Nuoret laittavat kuviot uusiksi Markkinointi & myynti 16 Digitalisaatio muuttaa maailman avoimeksi 20 Kilpailua asiakkaiden huomiosta 22 Megatrendien haistelua Kolumni 19 Säkki päässä Mikä moka! 24 Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä Politiikka 26 Eduskuntavaalien tulos myllersi politiikkaa Yrittäjät 30 Tuotanto kuntoon ennen lihasten paukuttelua 34 Korsisaari-yhtiöissä pyörät pyörivät 38 Hyvää bisnestä vai surkeaa liiketoimintaa?

5 20 Brändilupaukset totta vai tarua? Toimivaa brändiä ei voi ostaa ulkoa, vaan se on rakennettava sisältäpäin yhdessä omien ihmisten kanssa. 42 Tavoitteet todeksi askel kerrallaan Entinen huippulumilautailija, juontajanakin tunnettu Laidback Productions Oy:n toimitusjohtaja Aleksi Litovaara on ehtinyt olla niin monessa mukana, etta mies itsekin muistaa hommistaan vain pienen osan. 46 Vapautta olla vapaalla Polkupyöräily harrastuksena yleistyy, eikä ihme: Pyörien kehityksen ja mielenkiintoisten alalajien ansiosta aiempaa useamman tarpeisiin ja tavoitteisiin löytyy sopiva menopeli. 42 Urheiluvuosien draivi siirtyi yrittäjyyteen Ystäväkirja 45 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa Vapaa-aika 46 Pyöräilystä virtaa pitkään päivään 50 Kesäpuuhaa museossa Kulttuuri 56 Kulttuurin hienostunut kehto Ulkomaat 60 Kerää kokemusta ennen Y-uraa 64 Demokraattinen Arabimaa on olemassa Maailmanpyörä 63 Ajankohtaista maailmalta Historia 68 Korkeakoulutasoinen yrittäjyysopetus aloitettiin 1980-luvulla 70 Gotlieb Daimler ja Karl Benz aloittivat autoilun Uutismaailma 72 Poimintoja Kolumni 74 Muutatettakoon

6 6 MAKASIINI» Kokoajana Helinä Hirvikorpi Historiaa Lopella Veneet vesille Uusia veneinnovaatioita Tekes on Vene-ohjelmassaan tutkinut veneenostajan profiilia ja tulevaisuuden tarpeita. Uusia innovaatioita on testattu venevalmistajien kanssa oikeassa ympäristössä. Ohjelmassa on selvinnyt, että uusi veneilykohderyhmä ovat nuorehkot perheettömät naiset. Kimpassa omistettavat tai vuokrattavat veneet eivät sido liikaa pääomaa ja yhdessä veneily on hauskempaa. Tälle naiskohderyhmälle voisi keksiä uusia palveluja. Suomalainen veneteollisuus on pk-yritysvetoista ja uusia ideoita tarvitaan. Markkinat ovat kuitenkin maailmanlaajuiset, joten työntöapu on tarpeen. Tekes rahoittaa venevalmistajien kehitysprojekteja. RODEO.fi Marsalkka Mannerheimille rakennettiin 75-vuotispäivälahjaksi metsästysmaja vuonna 1942 Lieksajärven rannalle. Sodan melskeessä rakennus purettiin ja siirrettiin sisemmäksi Suomeen Lopelle, Punelia-järven rantaan. Yrittäjät Teuvo Zetterman ja Heikki Kujansuu ovat perustaneet Majan Herrat Oy:n, joka huolehtii tilausravintolan, kelohuvilan ja paviljongin tarjoiluista, olipa kyseessä firman kokous tai perhe juhlat. Ruokalistalta voi poimia Mannerheimin lempiruokia vorschmackista alkaen. Ja jos oikein historiaan heittäydytään, saattaa pöytään istua everstejä ja itse marski näyttelijä Timo Närhisalon esittämänä.»» Itse Mannerheim saattaa syödä samassa pöydässä. Näyttelijä Timo Närhisalo. Lähiruokaa Eat&Joy Maatilatori keskittyy pientuottajien lähiruokaan, luomutuotteisiin ja elintarvikkeisiin, joita on prosessoitu mahdollisimman vähän. Sortimentti käsittää noin tuotetta 300 pientuottajalta. On hauskaa kun Maatilatori saa tilan ison marketin sisällä, eli yrittäjät pääsevät framille uudella tavalla. Luomulihaa, valikoima kotimaisten juustoloiden erikoisjuustoja sekä juureen leivottua leipää. Liiketoiminnasta vastaavan Uni One Oy:n osakas Aki Arjola korostaa yksilöllisen asiakaspalvelun, neuvonnan ja opastuksen merkitystä. Osakkaana on myös muotoilija Harri Koskinen, joka on suunnitellut uusimman Maatilatorin ilmeen hirsiseinineen. Joskus lähiruuasta ponnahtaa liikkeelle suurikin yritys, kuten Snellman, jonka toimitusjohtaja Martti Vähäkangas esitteli yrityksen kansainvälistymisstrategiaa toukokuun alun elintarvikepäivässä.

7 MAKASIINI 7 Raha on sellainen asia, johon ei tässä maassa osata suhtautua. Ei sitä saisi hankkia, ei sitä saisi olla, mutta samaan aikaan pitäisi kaikille saada ja mieluummin sama summa. Kyllä ne ovat keksineet pienyrittäjälle tässä maassa niin monta kuponkia täytettäväksi, hyvä että ehtii töissä niiden täyttelemiseltä käydä. Kari Hotakainen: Ihmisen osa Kasvun vimma TEM julkisti huhtikuulla Kasvuyrityskatsauksen Meillä on kasvuyrityskriteerit täyttäviä kasvuyrityksiä 691 kpl. Räjähdysmäisesti kasvavia (+ 100 % kolmen vuoden aikana) 23 kpl. Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen huomautti, että kasvuyritykset loivat kolmen vuoden tarkastelujaksolla yli uutta työpaikkaa. Tarkastelujaksolla firmat vähensivät Suomessa noin työpaikkaa, mutta kasvavat yritykset palkkasivat yhteensä yli henkeä lisää. Suomalaiset kasvuyritykset ovat erilaisia ja erinäköisiä, yhteistä nimittäjää niille ei ole. Valtaosa on syntynyt osaamista vaativille palvelualoille. Tietysti julkistamisseminaarissa pohdittiin taas kovasti, miten Suomeen saadaan lisää kasvavia yrityksiä. Paikalla oli salillinen julkisia toimijoita. Teki mieli huudahtaa, että niin kauan kuin kateus ja tasapäistäminen ovat vallalla suomalaisessa mentaliteetissa, kasvuyritykset ovat edelleen harvassa. Niin kauan kuin vaurastuminen on synti ja siitä rangaistaan, yritykset sinnittelevät tavallisella toimeentulotasolla. Katsotaan nyt mitä uusi hallitus tekee. Miten meillä menee Joskus on hyvä tietää oman yrityksen arvo. Ainakin omistajat ja yritysjohto ovat siitä kiinnostuneita. Suomen Asiakastieto Oy on luonut Arvoanalyysin, joka on puolueeton ja vertailukelpoinen arvio yrityksen käyvästä arvosta. Siinä eritellään yrityksen taloudellista kehitystä, kilpailuasetelmaa markkinoilla, liiketoimintanäkymiä ja toimialan piirteitä. Miten minun yritykseni poikkeaa toimialan kehityksestä. Jos haluaa asemoida yrityksen menestymistä kilpailijoihin nähden, voi tilata Kilpailija-analyysin. Tieto on valtaa. ¾Ostaisiko kesäksi punaiset vai violetit kengät? Rikastava eläkepommi Eläkeläiset elvyttävät taloutta Erikoiskauppa uskoo myyntinsä kasvavan tänä vuonna. Jos kulkee Helsingin Aleksia, huomaa että uusia liikkeitä on syntynyt useita, esimerkiksi tiettyjen vaatemerkkien ympärille. Iso puhallus Suomen talouteen ovat suuret ikäluokat, joilla on käyttää ihan eri tavalla rahaa ostoksiin ja palveluihin kuin edellisillä sukupolvilla. Ja he myös käyttävät. Julkisuudessa puhutaan kuitenkin vain ikääntyvien lisärasituksesta koko yhteiskunnalle. Nykyiset ja tulevat eläkeläiset elvyttävät taloutta tehokkaasti. Kansantalous on kokonaisuus, joka hyötyy siitä, että eläkeläiskuluttajat panevat rahansa kiertämään. Meillä puhutaan kuitenkin pelkästään raskaasta huoltosuhteesta. Raihnaisuus alkaa vasta yleensä yli 80 ikävuoden jälkeen.

8 8 MAKASIINI Kahvi ja pulla Nyt on laskettu, että suomalaiset käyttivät viime vuonna kahvia 10 kiloa per nuppi. Maahan tuotiin raakakahvia 66,5 miljoonaa kiloa Väli- ja Etelä-Amerikasta ja paahdettua kahvia 7,3 miljoonaa kiloa, lähinnä Hollannin satamista. Mutta kun menee kahvilaan, on tehtävä useita valintoja: ottaako kahvi, latte, cappucino, espresso, makusiirapilla vai ilman. Naapuri osti yli 700 euroa maksavan keittimen, joka jauhaa pavuista halutunlaista juomaa. Kahvin ympärille on syntynyt kokonaan uutta liiketoimintaa, kun erikoiskahveja sekoitellaan ja myydään pikku putiikeissa. Sen sijaan panimojuomien kulutus laski viime vuonna yli 24 miljoonaa litraa. Onko tuoppi vaihtunut kahviin ja pullaan? RODEO.FI Markkinointi rules Sieltä ne taas nousevat, valkovuokot, vaikka päällä oli kaksi metriä lunta. Antoisaa kesää kaikille yrittäjille! Palataan asiaan syyskuussa. Markkinointi jäi Suomessa jalkoihin, kun Neuvostoliiton kauppa kukoisti. Tuolloin menetettiin markkinointiosaamista. Avoin globaali kilpailu pakottaa nyt ottamaan kaikki keinot käyttöön, insinööritieto ei yksin riitä. Vimpain ei puhu itse puolestaan, se pitää myydä ja myynnin taustalla on joukko toimenpiteitä, kuten markkinointi. Koska yrityksen hallituksen tehtävä on varmistaa yrityksen menestys, siihen tarvitaan liiketoimintaosaamista, joka perustuu markkinoinnin syvään ymmärtämiseen. Liiketoimintaosaamista ei voi olla ellei ymmärrä asiakasta, Leena Paananen sanoo. Hän on työskennellyt pitkään markkinointiviestinnässä Salomaa-yhtiöiden toimitusjohtajana, mutta hänen mielestään markkinointi on paljon laajempi käsite kuin mainonta. Markkinoinnin tehtävä on erilaistaa yritystä. Markkinointi merkitsee varsin suuria valintoja, ratkaisuja jakeluteissä, miten asiakkuudet määritellään ja hoidetaan. Tämän takia markkinointi on johdon asia, nykyisin hallitusammattilaisena työskentelevä Paananen linjaa. Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 29. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) Päätoimittaja Jouko Lantto Toimittajat Riikka Koskenranta Lotta Tammelin Mirka Moilanen Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Anna Lantee, Joni Halmelahti Ilmoitusmyynti Alma360/Asiakasmedia PL 356, Helsinki Puhelin Faksi (09) Ilmoitushinnat 2/ / x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Sini Pennanen

9 Luotettavat Toyota-mallit yrityksille asiantuntijalta! TOYOTA HIACE. Hiacen legendaarinen kestävyys minimoi käyttökustannukset. HUIPPULUOKAN LEASING-TARJOUS HIACESTA! (sis. alv. 23 %) Hiace 2.5 D-4D 95 4 ov. 48 kk/60 tkm 434 / kk 48 kk/80 tkm 463 / kk Hiace 2.5 D-4D 117 5ov 4WD pitkä 48 kk/60 tkm 500 / kk 48 kk/80 tkm 533 / kk TOYOTA HILUX. Vahvoja ominaisuuksia vaativiin töihin! TOYOTA DYNA. Dynan 3.0 litran D-4D-moottoreissa suorituskyky ja taloudellisuus ovat luokkansa huippua. Dynaa voit ajaa B-kortilla. TOYOTA AVENSIS. Auto, joka on suuri myös luonteeltaan. Avensis 1,6 Terra Edition Suomen Yrittäjien jäsenet saavat Avensikseen metallivärin veloituksetta! Tarjous voimassa saakka meillä jäsenkorttia näyttämällä. Toyota Itäkeskus ja Toyota Airport ovat yritysautopalveluiden asiantuntujoita. Meiltä saat kilpailukykyisimmät tarjoukset ja Suomen luotettavimmat autot! Ota yhteyttä tai tule paikanpäälle tutustumaan kattavaan hyötyajoneuvovalikoimaan. Toyota Airport MetroAuto Group Veli-Matti Kaltiainen, puh Ohtolankatu 6, Vantaa, Koivuhaka. Ma-pe 9-17, la Huoltopalvelut, puh Toyota Itäkeskus MetroAuto Group Bengt Lindroos, puh Visbynkatu 3, Helsinki. Ma-pe 9-17, la Huoltopalvelut, puh Hilux-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta , arvioitu autovero 6 842,74, arvioitu kokonaishinta ,74. Hiace-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta , arvioitu autovero 5 035,61, arvioitu kokonaishinta ,61. DYNA-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta , arvioitu autovero 5 447,44, arvioitu kokonaishinta ,44 (hinnat ilman lavarakenteita). Avensis-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta ,10, arvioitu autovero 5 395,13, arvioitu kokonaishinta ,23. EU-yhdistetty kulutus 5,4-7,0 l/100 km, CO 2 -päästöt g/km. Hintoihin lisätään liikekohtaiset toimituskulut. Takuu 3 vuotta/ km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta.

10 10 HÄN» Heikki Autto on eduskunnan toiseksi nuorin kansanedustaja Pohjoisen oma poika Kokoomuksen vastavalittu kansanedustaja ja Suomen Yrittäjien entinen elinkeinopoliittinen asiamies Heikki Autto epäilee vahvan tulevaisuudenuskon olleen nuoren miehen menestyksen salaisuus huhtikuun eduskuntavaaleissa. Haluttiin pohjoisen oma nuori ihminen edustamaan kaikkea sitä positiivista tulevaisuudenuskoa, jota Lapissa on. Minua äänestettiin joka puolelta Lappia ja uskon, että myös hyvin tasaisesti kaikista ikäryhmistä. Todennäköisesti äänestäjiä oli jopa yli perinteisten puoluerajojen, Heikki Autto pohtii. Eduskuntatyön uusia haasteita innolla odottava tuore kansanedustaja aikoo seurata kevään hallitusneuvotteluja jännittyneenä. Autto epäilee erityisesti Euroopan rahoitusvakauteen liittyvien kysymysten vaativan selvittelyä neuvotteluissa. Kunhan ne saadaan selvitettyä heti hallitusneuvottelujen aluksi, uskoo Autto loppuneuvottelujen olevan aika yksituumaisia. Lisää työtä nuorille Tuore kansanedustaja on sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan lisää työtä ja kevyempää verotusta, jotta velkaantuminen voidaan pysäyttää ja uskoo asian olevan myös hallitusneuvotteluiden keskeisimpiä kysymyksiä. Hallitusneuvotteluiden tärkeimmät väännöt käydään sen ympärillä, mitä työkaluja otetaan käyttöön, jotta yritysten olosuhteet uusien työpaikkojen luomiseen olisivat parhaat mahdolliset. Nuori mies pitääkin erityisesti nuorten työllistymistä tärkeänä päämääränä seuraavalla hallituskaudella. Kaikkein tärkeintä on, että nuoret suomalaiset saadaan töihin. Työnteon tulee aina olla joutenoloa kannattavampaa. Jotta uusia työpaikkoja syntyy kestävällä tavalla, on yrittäjyyden kannusteet turvattava ja työllistämisen kynnystä madallettava. Byrokratian taakkaa yrittäjiä kohtaan tulee Auton mielestä keventää niin, että käytännöt virtaviivaistuvat kaikilla eri hallinnon osa-alueilla. Nykyinen hyvä yritysverotuksen perusratkaisu tulee miehen mukaan säilyttää ja yrittäjien verorasitusta keventää niin, että yrittäjä, joka pystyy saamaan liiketoiminnallaan itselleen tuloa keskiverto palkansaajan ansion verran, ei joudu maksamaan palkansaajaa kovempia veroja. Nykyiselläänhän keskivertopalkansaajan tulotason saavuttava yrittäjä palkitaan yritysriskin kantamisesta huomattavasti kovemmalla verotuksella, Autto muistuttaa.

11 TEKSTI Mirka Moilanen, KUVA Lapland Memories Oy 11 Hän Heikki Autto Taustat juuret Olen kotoisin Tunturi-Lapista. Lapsuudenkotini on Enontekiöllä Hetan kylässä ja kouluni olen käynyt Muoniossa. Käsivarren lapsuuden maisemat ovat jättäneet vahvan leiman, joka ei Lapin miehestä lähde, vaikka nyttemmin Tunturi-Lapin maisemat ovat vaihtuneet Lapin pääkaupunkiin Rovaniemeen. Ihminen Olen urheilullinen ja aikaansaava persoona. Hyvät hermot yhdistettynä kohteliaaseen käytökseen ovat varmasti ominaisuuksia, joista on hyötyä myös politiikassa. Opinnot Koulutukseltani olen hallintotieteiden maisteri Lapin Yliopistosta pääaineena julkishallinto ja sivuaineena mm. kansantaloustiede. Kandidaatin tutkielman tein puolustusvoimien johtajakoulutuksen tarjoamista valmiuksista hyvän julkisjohtamisen näkökulmasta. Pro gradu -tutkielmani puolestaan käsitteli valtuustosopimuksia kaupunkien päätöksenteon apuvälineinä. Aiempi työelämä Olen työskennellyt aiemmin kolme vuotta Kokoomuksen puoluetoimistossa järjestöpäällikön sijaisena, kun Kokoo- mus nousi hallitusvastuuseen vuoden 2007 vaalien jälkeen. Kuluneen talven olen työskennellyt Suomen Yrittäjillä elinkeinopoliittisena asiamiehenä. Perhe ja vapaa-aika Vaimoni Saara on myös urheilullinen ihminen, joten yhteisiä urheiluharrastuksia riittää. Toisaalta työt pitävät niin kiireisenä ja vievät jatkuvasti pois kotoa, että vapaa-ajalla riittää hyvin se, että saa olla kahdestaan kotona. Myös Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtajuuteen liittyvät tehtävät haukkaavat merkittävän siivun vapaa-ajasta. Vapaa-aika Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Ernest Hemingwayn Vanhus ja Meri. Klassikko, joka mielestäni syystäkin on noteerattu yhdeksi maailmankirjallisuuden merkkiteoksista. Kirja pitää sisällään monenlaista symboliikkaa, johon yrittäjä voi samaistua. Teoksen päähenkilöllä on sellaista tulevaisuuden uskoa, vahvaa tahtoa ja kunnianhimoa, joita myös menestyvällä yrittäjällä täytyy olla. Kun lähdetään kauas merelle suuremman saaliin perässä, on ratkaisut tehtävä yksin ja luottamus omiin kykyihin on silloin oltava vahva, ettei usko lopu kesken. Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Kilpisjärven kylä Enontekiöllä. Ilman, että on käynyt Kilpisjärvellä, ei voi uskoa, että Suomessa on niin hienoja paikkoja. Työstä Työn sisältö Lainsäätäminen, jossa korostuu erityisesti omien valiokuntajäsenyyksien sekä oman eduskuntaryhmän kautta tehty työ. Omalle vaalipiirille tärkeät kysymykset korostuvat erityisesti valtion talousarviosta päätettäessä, koska Lapin mahdollisuuksiin investoiminen tuo tulevaisuudessa varmasti huomattavan määrän uutta työtä ja talouden dynamiikkaa myös koko Suomeen. MIKÄ MOTIVOI On suuri kunnia saada tehdä tätä työtä. Haluan myös aivan erityisesti nostaa esiin Lapin mahdollisuudet, joita itse näen valtavasti. VIELÄ SAAVUTTAMATTA Tästähän se työ vasta alkaa. NUorelta kansanedustajalta useimmiten kysytty kysymys Koska eläkeindeksin taitto poistetaan ja siirrytään takaisin ns. puoliväli-indeksiin? //

12 12 YHTEISKUNTA» Nuoret laittavat kuviot uusiksi ½ ½ Suoraan julkiseen yritysten tukemiseen liit tyvät kustannukset ovat valtion budjetissa noin 600 miljoonaa euroa vuodessa, josta yli puolet maksetaan Tekesin kautta. Jos huomioidaan lisäksi julkiset takaukset, korkotuet ja lainat sekä kuntien tuki yrityksille, summa nousee yli kahteen miljardiin, Lasse Männistä ja Taneli Tikka laskevat.

13 TEKSTI Jouko Lantto, KUVAT Sini Pennanen 13 Suunnitelmaa Suomen hyvinvoinnin pelastamiseksi Korkean teknologian, palveluiden tai luovien alojen born global -yritysten toiminnassa korostuu verkottuneisuus. Suomen taloudellinen hyvinvointi on nojannut menneet vuosikymmenet vientivetoiseen paperiteollisuuteen luvun loppupuolella Suomen vientivaltiksi kohosi IT-ala matkapuhelinliiketoiminnan siivittämänä. Maailma on kuitenkin muuttunut ja moni perinteisesti hyvinvointia tahkonnut toimiala ja yritys kamppailevat rakennemuutoksen kourissa, tuore kansanedustaja Lasse Männistö (KOK) määrittää. 29-vuotias Männistö on yksi Luova toimisto Bolder Helsingin perustajista ja samalla vankka kasvuyrittäjyyden puolestapuhuja. Mistä Suomelle uudet työn menestystarinat? Teollisen ajan ajattelumallit ja prosessit eivät enää johda parhaisiin lopputuloksiin, Männistö sanoo, vaikkakin uskoo, että kansainväliset suuryrityksemme loppujen lopuksi selviävät rakennemuutoksesta voittajina. Vaikeampi tilanne kohtaa kuitenkin suomalaisten työpaikkoja. Teollisuus ei toivottavasti koskaan katoa maastamme, mutta yksin sen työpaikkojen varaan emme enää voi hyvinvointiamme laskea. Lasse Männistön rinnalla tulevien aikojen työpaikkahuolta kantaa 33-vuotias Taneli Tikka, sarjayrittäjä, jolla on niin ikään vuosien kokemus kasvuyritystoiminnasta. Hänen mukaansa suoma- Synty on turhautumisessa Esitys Suomen innovaatio- ja kasvuyrittäjyyspolitiikan suuntaamisesta uudelleen on syntynyt Lasse Männistön ja Taneli Tikan turhautumisesta Suomen yrittäjyyskulttuuriin ja jäykkiin rakenteisiin, jotka eivät kykene reagoimaan maailman ja liike toiminnan muutoksiin. Omakohtaiset kokemukset yrittäjyydestä ja liiketoiminnasta ovat toimineet yhtenä pontimena esitykselle. Suhteellisen nuorella urallaan Lasse Männistö on toiminut sekä liike-elämän ja politiikan näköalapaikoilla. Ennen uutta kansanedustajan pestiä hän toimi ministerin avustajana. Männistö on palkittu parhaasta Helsingin kauppakorkeakoulun maisterin tutkinnosta lukuvuonna Taneli Tikka on toiminut lukuisten yrityksen toimitusjohtajana, perustanut yrityksiä, neuvotellut 11 rahoituskierrosta suomalaisten ja kansainvälisten pääomasijoittajien kanssa ja tehnyt useita yrityskauppoja. Hän toimii tällä hetkellä useiden kasvuyritysten hallituksissa, kuten myös pörssiyhtiö Sopranon hallituksessa ja verkkopalvelu divisioonan johtajana. Tietotekniikan liitto nimesi hänet vuoden 2010 tietotekniikkavaikuttajaksi.

14 14 laisille työpaikkoja tarjoavat uudenlaiset yritykset rakentavat toimintansa vahvan osaamispohjan omaavan tiimin, innovatiivisten liiketoimintamallien ja verkoston tuoman voiman varaan. Suomi ei tarvitse uutta Nokiaa hyvinvointinsa turvaksi. Suomi tarvitsee lukuisia vihaisia lintuja. Innovaatio- ja kasvuyrittäjyyspolitiikasta Suomen yrityksiin suuntautuva innovaatio- ja kasvuyrittäjyyspolitiikka nojaa lukuisiin eri instituutioihin sekä tukimuotoihin, Männistö ja Tikka laskevat ja toteavat, että itse kullekin näistä asetetaan lukuisia tavoitteita aina aluepoliittisesta tietyn alueen tukemisesta yritysten kasvun tavoitteluun. Yli sata tahoa myöntää yli tuhatta eri tukea. Tukiviidakko on sekava niin tavoitteiltaan, toimintamalleiltaan kuin toimijatahoiltaan. Heidän mukaansa tukien myöntämisessä painottuu myös poliittista ohjausta noudattavan virkamieskoneiston näkökulma yritysten liiketoimintaan. Ajoittain tukien myöntämistä on ohjannut jopa ajatus virkamieskoneiston yritystä paremmasta sen oman liiketoiminnan tuntemuksesta. Leimallista julkisten yritystukien kentälle on myös se, että toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurata on varsin kirjavaa ja sen luotettavuus kyseenalaista. Ei ole mikään ihme, että mm. useat tutkijat ovat kyseenalaistaneet suomalaisen yritystukijärjestelmän vaikuttavuuden. Jotakin muuta kuin nykyistä Uskallamme kyseenalaistaa virkamiespohjaisten instituutioiden kyvykkyyden arvioida born global -yritysten todellisia menestyksen eväitä, Lasse Männistö ja Taneli Tikka tulittavat. Ainakaan tämä ei voi tapahtua selkeiksi piirrettyjen perinteisten liiketoimintasuunnitelmien ja niiden orjallisen noudattamisen kautta, he summaavat. Joka tapauksessa uskallamme väittää, että parempia mekanismeja jyvien seulomiseksi akanoista on olemassa. Olisi myös tärkeää, että aitoa seulontaa edes tehtäisiin. Harvemmille tulisi antaa enemmän. Samalla pelkän menestyjien seulonnan sijaan tulisi keskittyä luomaan olosuhteet, joissa yllättäviä onnistumisia voi syntyä myös alueilta, joille ei edes ymmärretä katsoa tai keskittyä, nykyjärjestelmän kriitikot sanovat. Laajassa mittakaavassa julkisten yritystukien ja niiden myöntämisen piirissä työskentelee nykyisellään jopa julkisen sektorin työntekijää. Tavoitteena on, että määrä puolittuu vuoteen 2015 mennessä, jolloin arvioitu kustannussäästö organisaatiorakenteiden kevenemisen ja henkilöstömäärän vähenemisen myötä on 100 miljoonaa euroa. // Suomen kasvuyrittäjyyden edellytysten pelastamiseksi Lasse Männistö & Taneli Tikka Yrityksiin kohdistuvan innovaatioja tk-politiikan painopistettä on siirrettävä julkisista yritystuista yrityksille annettaviin tk-toiminnan verokannustimiin. Kansainvälisten esimerkkien (Norja, Alankomaat) mukaisesti vuosina yritystukia leikataan 35 prosenttia (200 miljoonaa euroa) ja kohdennetaan vastaavan suuruinen panostus yritysten tk-toiminnan verohelpotuksiin. Kasvuyrittäjyyspolitiikka uudistetaan markkinavetoiseksi ja yksityisten sijoitusten kannustimiin perustuvaksi nykyisen julkisen tuen ja virkamiespäätösten sijaan. Yritystukijärjestelmän hajanaisuutta karsitaan tavoitteena yritystukien ja julkisin varoin pääomasijoituksia tekevien tahojen määrän väheneminen ja hallinnon keveneminen. Suomi ei tarvitse uutta Nokiaa hyvinvointinsa turvaksi. Suomi tarvitsee lukuisia vihaisia lintuja. keskitetään toiminta yhdelle suoria julkisia yritystukia myöntävälle taholle ja korkeintaan muutamalle julkisia pääomasijoituksia tekevälle taholle.

15 VAHINGON SATTUESSA YKSI YHTEYDENOTTO RIITTÄÄ. Pikaisella silmäyksellä yrittäjän voi olla vaikea havaita eroja vakuutusyhtiöiden välillä. Mutta kun yrityksessäsi sattuu vahinko, alkavat erot näkyä. Meille riittää, että teet vahinkoilmoituksen osoitteessa if.fi tai soitat meille. Otamme asian saman tien hoitoomme ja huolehdimme, että vahinkoja ryhdytään korjaamaan. Koska käsittelemme Pohjoismaissa enemmän vahinkoja kuin kukaan muu (1,4 miljoonaa vuodessa), tiedämme jo kenen asiantuntijan puoleen kulloinkin kannattaa kääntyä. Ymmärrämme myös, kuinka tärkeää on toimia nopeasti, jotta vahinko haittaisi mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Oma yhteyshenkilösi pitää sinut ajan tasalla koko käsittelyn ajan. Nämä seikat selittävät osaltaan sen, että tyytyväisimpiä asiakkaitamme ovat ne, joille on sattunut vahinko ja että he antavat meille arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1-5. Mielestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. if.fi

16 16 MARKKINOINTI & MYYNTI» Digitalisaatio muuttaa maailman avoimeksi TEKSTI JA HENKILÖKUVA Marja Kasanen Media muuttaa maailmankuvaa Digitalisaatio on muuttamassa nykymaailmaa entistä avoimemmaksi ja osallistavammaksi. Sillä on vaikutusta myös yritysmaailman toimintakulttuuriin, johon sosiaalinen media tuo uusia ulottuvuuksia. Sosiaalinen media on laaja ilmiö, joka käsittää niin Facebookin ja Twitterin kuin blogit ja keskustelufoorumit. Kyse on kulttuurimuutoksesta, joka on nuoremmille ikäpolville normaalia arkipäivää mutta johon vanhemmat ikäluokat vasta totuttelevat, tutkija Tanja Aitamurto sanoo. Osallistava kulttuuri, johon sosiaalinen media kuuluu yhtenä osana, vaikuttaa siihen, miten ihmiset kommunikoivat ja millaista viestintää he odottavat kuluttajina ja asiakkaina. Asiakkaalla on entistä enemmän voimaa vaikuttaa netissä, lisää puolestaan toimittaja ja viestintäalan yrittäjä Taneli Heikka. Digitalisaatio on antanut kuluttajalle välineet tuoda äänensä kuuluville ja valita tuotteita ja palveluita entistä helpommin. Aitamurto ja Heikka ovat perehtyneet syvällisesti sosiaalisen median mahdollisuuksiin kirjassaan Uusi kultakausi, jonka he ovat kirjoittaneet yhdessä Petteri Kilpisen ja Matti Posion kanssa. Vuorovaikutuksessa on voimaa Digitaalinen maailma on tullut jäädäkseen, eikä siitä kannata jättäytyä pois. Parhaimmillaan sosiaalisen me-

17 17 RODEO.fi Pamfletti uuden digiajan puolesta Parhaimmillaan sosiaalisen median käyttö johtaa asiakkaan ja yrityksen väliseen aitoon vuorovaikutukseen ja jopa tuoteinnovaatioihin. dian käyttö johtaa asiakkaan ja yrityksen väliseen aitoon vuorovaikutukseen ja jopa tuoteinnovaatioihin. Liiketoimintamahdollisuuksien oivaltaminen vaatii kuitenkin sosiaalisen median pelikentän tuntemista, Aitamurto sanoo. On ymmärrettävä, mikä voima sosiaalisella verkostoitumisella ja jakamisella on ja miten ne toimivat, jotta voi kehittää omia liiketoimintamalleja. Sosiaalista mediaa voi käyttää apuna esimerkiksi tuotekehityksessä ja asiakaspalvelussa. Yhdysvalloissa moni yritys käyttää sosiaalista mediaa luontevasti osana tuotekehitystä, ja kuluttajien kokemusperäistä tietoa osataan käyttää hyväksi. Kun asiakas osallistuu omistamansa tuotteen, kuten esimerkiksi mp3-soittimen jatkokehittämiseen, valmistaja pääsee käsiksi hiljaiseen tietoon. Sen Tutkija Tanja Aitamurto, viestintäyritys Avaja Openin toimitusjohtaja Taneli Heikka, mainostoimisto TBWA:n Suomen toimitusjohtaja Petteri Kilpinen ja Aamulehden sunnuntailiitteiden tuottaja Matti Posio ovat kirjoittaneet teräväsanaisen pamfletin, jossa he tuulettavat reippaasti Suomen vallitsevia digi- ja teknologiavastaisia asenteita. Uusi kultakausi -kirja innostaa kansalaisia käyttämään valtaa sosiaalisen median avulla niin taloudessa, mediassa kuin politiikassakin ja saa pohtimaan avoimen digiyhteiskunnan etuja ja sulkeutuneisuuden haittoja. Uusi kultakausi, WSOY 2011

18 18»» Tanja Aitamurto ja Taneli Heikka puhuvat avoimen digi taalisen maailman puolesta ja pitävät tärkeänä sitä, että yritykset lähtevät mukaan sosiaaliseen mediaan. Läpinäkyvyys tekee haavoittuvaksi ansios ta voidaan valmistaa vastaavia parempia laitteita, mikä on molempien etu, Aitamurto toteaa. Uuden sukupolven peli Nuoret sukupolvet ovat tottuneita sosiaalisen median käyttäjiä, jotka etsivät verkosta kaiken. Jos yritys ei ole verkossa, se ei ole olemassa. Nykypolvet ovat kasvaneet osallistavaan kulttuuriin. Sosiaalisen median myötä yrityksille muodostuvat uudet kriteerit ja standardit, Tanja Aitamurto sanoo. Taneli Heikan mukaan tietoa etsittiin ennen hakukoneella, nyt kuluttajat käyttävät tiedonhakuun yhä enemmän Facebookia ja YouTubea. Jos yritys ei ole niissä, se on digitaalisesti syrjäytynyt, hän summaa. Vaikka yritys ei itse olisi sosiaalisessa mediassa, siitä saatetaan kuitenkin puhua siellä. Viime syksynä Facebook ilmoitti, että yksi sen suosituimmista statuspäivityksistä on suositusten kysyminen. Ihmiset kyselevät Facebookissa esimerkiksi, missä ravintolassa kannattaa syödä tai mistä löytäisi hyvän hammaslääkärin lapselleen. Tietoa jaetaan sosiaalisessa mediassa sekä hyvässä että pahassa. Jos firma ei ole lainkaan verkossa, sen sivuille ei myöskään voi linkata, Aitamurto sanoo. Työyhteisö muuttaa muotoaan Digitalisaation aikakaudella kasvaneiden uusien sukupolvien myötä myös johtaminen ja työyhteisöjen toimintatavat muuttuvat merkittävästi. Sosiaalista mediaa käyttävät ihmiset ovat tottuneet keskustelemaan ja saamaan vastauksia, Heikka sanoo. Uuden ajan johtajan on otettava riski ja asetuttava alttiiksi keskustelulle, muuten hän ei saavuta työyhteisön luottamusta. Tulevaisuudessa työtä tehdään asiantuntijoiden parvina digitaalisessa verkostossa. Niissä johtajana toimii se, joka taitaa kulloisenkin työvaiheen parhaiten, Heikka jatkaa Johtajuus ei enää ole elinikäinen palkinto, vaan pätevyyden perusteella saatu hetken aikaa kestävä tehtävä, joka siirtyy verkostossa seuraavalle työvaiheiden edetessä. // Liiketoimintamahdollisuuksien oivaltaminen vaatii sosiaalisen median pelikentän tuntemista. Sosiaalinen media voi olla yritykselle riski, sillä läpinäkyvyys tekee haavoittuvaksi eikä negatiivista palautetta voi estää. Viestinnässä on viisasta välttää ylilyöntejä ja käyttää tervettä maalaisjärkeä, sanoo tutkija Tanja Aitamurto ja kertoo esimerkin. Yrityksen toimitusjohtajalla voi olla paljon seuraajia Twitterissä, jolloin hänen on syytä miettiä tarkkaan, mitä sanoo tai miten käyttää huumoria, ettei tule väärinymmärretyksi. Jos yritys tekee virheen tai töppää pahasti, sen pitää reagoida tilanteeseen mahdollisimman nopeasti ja avoimesti. Yhdysvalloissa tehdyssä lentoyhtiöiden asiakaspalvelututkimuksessa kävi ilmi, että mitä nopeammin asiakkaiden Twitterillä lähettämiin vihaisiin valitusviesteihin vastattiin, sitä positiivisempi oli lopputulos. Tutki ja kokeile Yrittäjä Taneli Heikka puolestaan lupaa, että vanhanaikainen asiakaspalvelu toimii aina. Kun kohtelee asiakasta hyvin, saa lisäksi hyvää mainosta. Mikäli toimii tökerösti, saa taatusti huonon maineen, joka leviää verkossa nopeasti, hän tietää. Vaikka sosiaalisen median käyttö lisääntyy yritysmaailmassa, on asias ta Aitamurron ja Heikan mukaan tehty liian monimutkaista ja virallista. Ohjeistojen kirjoittamiseen käytetään yrityksissä liikaakin aikaa, Aitamurto sanoo. Tärkeintä olisi tutkia ja kokeilla, mikä välineet sopivat omalle yritykselle.

19 KOLUMNI 19 Säkki päässä Sukupolvi sitten pidettiin toimivien markkinoiden ehtona julkista ja yhteistä tietoa tavaran hinnanmuodostukseen vaikuttavista tekijöistä. Niinpä suomalaiset pörssiyhtiöt pakotettiin ilmoittamaan suurimmat osakkaansa, ja isommat ostot piti liputtaa. Pidettiin selvänä, että osake- ja osakasrekistereistä näki ainakin suurin piirtein, missä käsissä osakkeita oli merkittäviä määriä ja kuka osti ja kuka möi. Alkuun porvaristo vastusti tätä avoimuuden vaatimusta, koska sitä ajoivat punikki Esko Seppänen ja pienten osakesäästäjien järjestöt. Nämä häiriköt koettiin uhkana omistuksen yksityisyydelle, ja moni haikaili takaisin sveitsiläistyyppisiä haltijaosakkeita, joita harmaat juristit pinosivat yhtiökokouksissa pöydille tuntemattomien päämiestensä edustajina. Esko Seppänen ei erityisesti korostanut sitä, että hänen ajamansa avoimuus oli kotoisin USA:n pörssisäädöksistä. Kun porvaristo oppi käymään pörssikauppaa, se havaitsi, että kauppaa on vaarallista käydä säkki päässä, ja avoimuus toteutui. Ja samalla sisäpiirisäädökset. Ja välittäjätoiminta tuli auktorisoinnin varaiseksi ja valvotuksi. Silloisena pankkiirina en käsitä, millä välittäjät nykyään elävät. Ulkomaisille osakkaille perustettiin hallintarekisterit, mikä helpotti kai lyhytaikaista kauppaa ja sellaista omistamista, jossa äänioikeus ei kiinnosta. Tämä johti jo 1990-luvulla siihen, että jotkut suomalaisetkin siirsivät omistuksensa offshore-käsiin ja hallintarekistereihin, ja samalla suomalaisen verottajan näkymättömiin. Kotimaisenkin omistuksen häivyttämistä hallintarekisteriin perustelee oikein viranomaistaho sillä, että se säästää kustannuksia, jotka tosin ovat vain murto-osa siitä mitä ne olivat 1980-luvulla, kun arvopaperit olivat papereita. Välityspalkkiot olivat 1 %. Silloisena pankkiirina en käsitä, millä välittäjät nykyään elävät. Alan palveluiden hinnoitteluperusteet ovat vertailukelvottomat, mutta raha kai otetaan rahastosijoittajilta. Jotka itse ostavat ja myyvät, eivät maksa mistään. Online-välityspalveluissa jokainen voikin ostaa ja myydä ilman varsinaista välittäjää tai meklaria kaikkien maiden osakkeita. En haluaisi olla töissä yhtiössä, josta ei tiedetä kuka sen omistaa. Jos harjoittaisin osakekauppaa, pitäisin tärkeänä tuntea omistusrakenteet. Niillä on vaikutusta likviditeettiin, kursseihin ja riskeihin. Haluaisin kaupankäynnin olevan kattavasti tilastoitua, ja että se tapahtuisi valvottujen pörssien ja välittäjien kautta, ja että välittäjien volyymit ja markkinaosuudet näkisi jostakin. Tällaista tietoa ei hajonneilla markkinoilla enää ole. 30 vuotta sitten pörsseistä sai kynällä kirjoitetut kauppalistat. Tietokoneesta ei saa mitään. Tämä ei ole enää markkinataloutta, vaan basaarin ja kolhoositorin yhdistelmä cyberavaruuden läpinäkymättömissä puskissa. On palattu iloisesti kivikauteen, ja moni saa vielä nuijasta päähänsä. // Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja.

20 20 MARKKINOINTI & MYYNTI» Kilpailua asiakkaiden huomiosta TEKSTI Lea Lillkål ja Pirjo Vesander Brändilupaukset - totta vai jargonia? Brändi ei ole yrityspaketin päälle liimattu etiketti. Kysymys on koko yritystoiminnan ytimestä, eli missä kilpailussa olemme mukana ja kenen kanssa ja mikä tekee meistä erilaisen ja halutun. Toimivaa brändiä ei voi ostaa ulkoa, vaan se on rakennettava sisältäpäin yhdessä omien ihmisten kanssa. Parhaimmillaan brändi on totta, kun sanat, teot ja ilme ovat yhtä. Kyse ei ole kalliista rahoista, vaan kirkkaasta ajattelusta, sanoista ja teoista. Kalliiksi tämä tulee vasta sitten, kun kotiläksyt ovat jääneet tekemättä. Brändin sisältöä on kirkastettava tilanteiden mukaan. Brändi on asiakkaalle annettu lupaus, ja se luo mielikuvan yrityksestä asiakkaille ja muille sidosryhmille. Yrityksen ihmiset ja yhteistyökumppanit lunastavat asiakaslupausta omalla toiminnallaan joka päivä. Yrityksen brändi on kuin kolikko, jossa on kaksi puolta: toisella puolella asiakkaat ja toisella henkilöstö. Jos brändi ei toimi yrityksen sisällä, ei se menesty kunnolla sen ulkopuolellakaan. Tyhjää ei voi tarjota Varsin hektisessä ja nopearytmisessä maailmassa yritykset kilpailevat asiak-

21 21 Brändi on asiakkaalle annettu lupaus ja se luo mielikuvan yrityksestä asiakkaille ja muille sidosryhmille. kaidensa ajasta ja huomiosta. Vastauksen kysymykseen Mitä yrityksesi tekee pitäisi tulla yhtä nopeasti ja helposti kuin miten kysymys esitettiin. Yritys ei voi antaa asiakkailleen sitä, mitä sillä itsellään ei ole. Vakuuttava, aito ja todenmukainen vastaus kysymykseen vaikka hissimatkan aikana saa kysyjän huomion. Uskottavuus edellyttää, että yrityksellä on erilaisia ja eripituisia versioita kerrottavaksi aina kyseisen kohderyhmän ja tilanteen mukaan. Kertomusten sisällöt muuntuvat, mutta ydinsanoma pysyy aina samana. Osuus asiakkaan lompakosta Kaj Storbacka on varsin osuvasti kuvannut kirjassaan Asiakkuuden ehdoilla käsitettä asiakkuusosuus eli mikä osuus yrityksellä on asiakkaan lompakosta, mikä osuus asiakkaan ajatuksista ja mikä osuus asiakkaan sydämestä. Yritykset pyrkivät vangitsemaan asiakkaidensa ajatuksia ja sydämiä lyhyillä iskulauseilla siitä, mikä on keskeinen lupaus asiakkaille. Jokainen haluaa antaa itsestään mahdollisimman hyvän kuvan ja nasevasti. Erottavuutta vahvistetaan erilaisilla laatusanoilla esim. dynaaminen, johtava, suurin, edelläkävijä, korkealaatuinen, innostava. Varsinainen erinomaisuutta korostava tarina tulee iskulauseen jälkeen. Iskulauseissa on myös oma ansansa. Niiden tulee olla luontevia ja niiden on mahduttava moneen suuhun, asiakkaan kuin yrityksen työntekijänkin. Niihin voi sokaistua, niihin voi turtua ja niiden hehku voi himmentyä. Niiden on elettävä ajassa ja niihin on löydettävä uusia kiteytyksiä. Paras tulos saadaan, kun se mitä kerromme = miten toimimme = miltä näytämme. Tyytyväiset suosittelevat Monien tutkimusten mukaan ihmiset haluavat työskennellä yrityksissä, joilla on hyvä maine. Tyytyväisten asiakkaiden kanssa on mukava olla tekemisissä, ja yritykseensä tyytyväiset työntekijät pyrkivät puolestaan omassa työssään parhaimpaansa. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että brändin puolestapuhujien ja yrityksen tuloksen välillä on vahva yhteys. Puolestapuhujat onnistuvat omalla sitoutumisellaan saamaan asiakkaat tyytyväisiksi ja suosittelevat yritystä aktiivisesti sekä uusille asiakkaille että työntekijöille. Samoin kuin tyytyväiset työntekijät tukevat brändiä erinomaisella asiakaspalvelulla, tyytymättömät tai katkerat voivat luoda suurta vahinkoa puutteellisilla tai välinpitämättömillä vastauksilla asiakkaiden tiedusteluihin ja pyyntöihin. Jokainen yrityksen työntekijä on toiminnallaan, sanoin ja teoin, yrityksen brändi-manageri vahvistaen tai heikentäen brändiä. // Brändilupaukset koetuksella Brandit elävät yrityksen ulkopuolella, mutta ne elävät myös yrityksen sisällä. Brändi lupaukset joutuvat koetukselle ja niiden toimivuus mitataan asiakasrajapinnassa, jokaisessa kosketuspisteessä asiakkaan kanssa. Positiiviset kokemukset ja tunteet ovat ne, jotka saavat asiakkaan palaamaan takaisin ja suosittelemaan yritystä muille.

22 22 MARKKINOINTI & MYYNTI» Megatrendien haistelua TEKSTI Riikka Koskenranta RODEO.FI Reagoi ajoissa Megatrendien haistelua voi harrastaa kuka vain liikkuessaan ja reissatessaan. Millaista tietoa yrittäjän kannattaisi poimia korvan taakse tulevaisuuden ilmiöistä? Finpron ennakointitiimi on tunnistanut tulevaisuuden ilmiöitä Terveysmonitorit ja hoivarobotit. Yksi kiintoisimmista tulevat tarjoamaan ratkaisun näihin haasteisiin. ilmiöistä liittyy väestön ikääntymiseen, hoivahenkilökunnan määrän vähenemiseen ja elintasosairauksien yleistymiseen, luonnehtii Finpron ennakointiasiantuntija Elina Hiltunen. Teknologiset innovaatiot, kuten terveysmonitorit ja hoivarobotit, Taskukokoinen elämä. Kodin teknologian ohjaamiseen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja viihteeseen ovat tulossa laitteet, jotka kokoavat koko elämän yhteen paikkaan, Hiltunen jatkaa. Tulevaisuudessa sosiaalinen media mahdollistaa myös sen, että liikumme eri yhteisöissä erilaisissa rooleissa ja persoonissa. Palvelukulttuurin ääripäät. Palvelukulttuurissa on nousemassa kaksi ääri-ilmiötä. Näitä ovat innovatiiviset itsepalvelukonseptit ja räätälöidyt henkilökohtaiset palvelut. Elina Hiltusen mukaan keskittämisen liiketoimintamantraa puolestaan korvataan mielikuvituksellisilla yllättävien ja erilaisten tuotteiden sekä palveluiden yhdistelmillä ja yhteistyökumppanuuksilla. Sääret vahataan ja tomaatteja ostetaan samalla istumalla, selittää Hiltunen.

23 Kaipaatko varallisuutesi hoitoon uusia näkökulmia? Kokeneet asiantuntijamme tarjoavat osaamisensa käyttöösi. Kartoitamme yhdessä tilanteesi ja tavoitteesi, ja teemme kanssasi joustavan suunnitelman varallisuutesi hoitoon. Tutustu monipuolisiin palveluihimme ja jätä yhteydenottopyyntösi osoitteessa nordeaprivatebanking.fi tai varaa aika tapaamiseen puh Nordea on valittu parhaaksi Private Banking -palvelujen tarjoajaksi Pohjoismaissa vuosina (Euromoney-lehden Annual Private Banking and Wealth Management -tutkimukset)

24 24 Mikä moka!» Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä TEKSTI Lotta Tammelin, KUVA J-P Palmulaakso Päätteetön MIES nulle muistisäännön, että Juha on kuin Juhani, mutta ilman nipäätettä. Otin säännön käyttöön. Jossain vaiheessa päivää halusin kysyä Juhalta jotakin ja sanoin: Hei Juha ilman niitä, mitä mieltä sinä olet? Koulutustila räjähti raikuvaan nauruun, ja tajusin samassa, mitä olin juuri päästänyt suustani. Pyytelin kovasti anteeksi, ja sanoin tarkoittaneeni ni-päätettä. Kaikilla oli suunnattoman hauskaa. Kyselin parikymppiseltä Juhalta päivän päätteeksi, että toivottavasti mokastani ei koidu hänelle mitään haittaa. Juha katsoi Olin urani alkuvaiheessa vetämässä huoltoyhtiön asentajille asiakaspalvelukoulutusta Imatralla. Paikalla oli tusinan verran eri-ikäisiä miehiä, ja halusin luoda koulutukselle hyvän tunnelman, joten aloitimme tietenkin nimistä. Painoin nimiä mieleeni, mutta paikalla oli monta miestä, joiden nimi alkoi j-kirjaimella: Juha, Janne, Juhani, Jaakko, Jorma ja Jarmo. Olin ihmeissäni ja mietin, miten ihmeessä erotan erityisesti Juhan Juhanista. He olivat vielä hyvin samannäköisiäkin. Yhteistuumin kehitimme miminua tiukasti silmiin ja sanoi, että voit olla varma, että aiheutuu. Hänestä tuli lipsahdukseni takia Juha ilman niitä. Tilanteesta teki erityisen hassun se, että paikalla oli iso miesporukka. Toivon, ettei Juha saanut minkäänlaisia traumoja sattuneesta. Opin mokastani sen, ettei kannata yrittää olla turhan nokkela. Kannattaa ajatella asioita hiukan suoraviivaisemmin. //

25 Kaupan työn johtamisen tutkinto, MTt Käytännöllistä oppia myymälän esimiehen ja työnjohdon rooliin Opit kohtaamaan ja johtamaan myymälän arkea. Tunnet työlain, ymmärrät ja tuet tiimiäsi sekä olet motivoitunut kehittämään myymälän toimintaa. Sparraat henkilöstöäsi asiakkaan kohtaamiseen. Ilmoittaudu heti: markinst.fi Koulutus alkaa Erica Selin on Intrafix Oy:n toimitusjohtaja. Intrafix Oy auttaa suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä toteuttamaan unelmansa ja menestymään omassa liiketoiminnassaan. Erica on Liikkeenjohdon Konsultit ry:n (LJK) jäsen, Eurobunt- ja Guideline -strategia konsultti sekä sertifioitu TMC-tervehdyttämiskonsultti. Hän on myös Speakers Forum Finlandin asiantuntijapuhuja. Lisäksi Erica on myös NLP Trainer, sertifioitu Social Panorama Consultant sekä erikoistunut myös henkiseen valmennukseen. Kysy lisää: Eeva-Kristiina Eronen puh Tunnistettava muutos. markinst.fi

26 26 POLITIIKKA» Eduskuntavaalien tulos myllersi politiikkaa TEKSTI Jouko Lantto, KUVA Pekka Sipola Onko vastakkainasettelun aika alkanut? Suomen eduskuntavaalien tulos hämmensi politiikan valistuneet tarkkailijat kautta Euroopan perussuomalaisten musertavan vaalimenestyksen jälkeen. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen on juuri aloittanut hallitusyhteistyötunnustelut, joiden lopullisena tavoitteena on saada Suomeen aikaiseksi perustaltaan kolmen suhteellisen tasavahvan puolueen hallitus. Jos hän tässä tehtävässä onnistuu, ei jatkoa kuitenkaan ole povattu auvoisaksi, koska kokoomuksen, sosialidemokraattien ja perussuomalaisten vaalilupaukset ja eurooppalaisen yhteistyön näkemykset olivat ja ovat niin kaukana toisistaan.

27 27 Verokeskustelu on ollut äärimmäisen populisistista kaikille pitäisi olla ihan selvää, että yritysten ja pääomien verotusta kiristämällä ei julkista taloutta oikaista. ½½Kukaan ei tiedä, mitä Euroopan ajautumisesta finanssikriisiin seuraisi. Selvää lienee, ettei Suomi voi päästä kuin koira verä - jästä eikä liioin olla vapaamatkustajana, EVA:n tutkija Ilkka Haavisto sanoo. Edellisen perusteella voisi myös otaksua, että meillä jo normiksi tulleet koko vaalikauden kestävien hallitusrintamien aikakausi olisi nyt ohi ja vastassa olisi aiempaa repivämmän politiikan jakso. Tämä jää tietenkin nähtäväksi, mutta ainakaan kansalaistutkimuksen perusteella sanottu kehitys ei ole itsestäänselvyys. Vahva tahto muuttaa suuntaa Eri kansalaisryhmien erilaisista näkemyksistä huolimatta Suomi ei ole henkisesti jakautumassa kahtia, Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tutkija Ilkka Haavisto sanoo. Haavisto selvitti ennen vaaleja maalikuussa 2011 yhdessä Pentti Kiljusen kanssa suomalaisten arvoja ja asenteita tutkimuksella, joka on jatkunut jo vuodesta 1984 alkaen. Haaviston mukaan tutkimus osoitti, että suomalaisten asenteissa ei ole tapahtumassa polarisaatiota, eivätkä esimerkiksi eri ikäryhmien, sukupuolten ja sosioekonomisten ryhmien asenteet ole loitontuneet toisistaan, vaikka maa valmistautikin vaaleihin protestihengessä. EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan kansalaisten tyytymättömyys puolueisiin oli ennen vaaleja lisääntynyt. Ilmiö ei kuitenkaan perinteiseen tapaan johtanut selän kääntämiseen politiikalle, vaan päinvastoin sekä politiikan kiinnostavuus että usko mahdollisuuteen muuttaa politiikan suuntaa olivat kasvussa. Entistä utuisemmat talousnäkymät Ilkka Haaviston mukaan uuden hallituksen toivotaan pureutuvan etenkin työttömyyden ja köyhyyden torjuntaan sekä terveydenhuollon remonttiin. Myös vastuullinen valtiontalouden hoito on politiikan nouseva trendi, hän jatkaa. Kriittisyys kehitysapua ja maahanmuuttoa kohtaan olivat EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan kansalaisten keskuudessa kasvussa jo ennen vaaleja. Verotuksessa kansa puolestaan haluaisi mieluummin alea kuin kiristyksiä. Hyvinvointivaltiota kuitenkin kannatetaan, mutta palveluja ja tulonsiirtoja halutaan kohdentaa voimakkaammin niitä eniten tarvitseville. Edellä sanottujen kansalaistavoitteiden laadussa ja määrässä ei liene mitään yllättävää. Myös EVA:n Ilkka Haavisto toteaa, että Suomessa on viime aikoina totuttu varsin tasaiseen yllätyksettömään politiikan tekoon. Hallitukset ovat istuneet täy-

28 28 det kaudet ja ohjelmaa on pyritty toteuttamaan melko säntillisesti. En usko että tämä muuttuisi radikaalisti uuden hallituksen myötä. Verrattuna vaikkapa edeltävien vaalien jälkeiseen tilanteeseen, ovat talouden näkymät nyt kuitenkin paljon utuisemmat niin omien kilpailuetujemme kuin maailmantalouden tilankin suhteen. Yrittäjämyönteiset suomalaiset, konservatiiviset persut EVA:n tutkimustuloksiin viitaten Ilkka Haavisto toteaa, että suomalaiset suhtautuvat yleensä varsin myönteisesti yrittämiseen ainakin periaatteellisella tasolla. Sama pätee myös näihin kolmeen potentiaaliseen hallituspuolueeseen ja niiden kannattajiin, hän jatkaa. Käytännössä esimerkiksi verotus kuitenkin hiertää. Yhteinen pohja tuleville verolinjauksille pitäisi saada luotua hallitusneuvotteluissa, siksi kaukana näiden kolmen puolueen linjaukset olivat toisistaan ennen vaaleja. Pääomatuloverotus ja yrittäjien osinkojen verotus ovat kuitenkin olleet jo pitkään äärimmäisen pinnallisen ja populistisenkin keskustelun pelinappulana, Haavisto määrittää ja arvioi, että talouspoliittisesti perussuomalaiset ovat pikemminkin vasemmalla kuin oikealla, mikä voi tuottaa kokoomukselle harmaita hiuksia vielä monessa käänteessä. Toisaalta sosiaalisten arvojen kohdalla perussuomalaiset ovat suhteellisen suvaitsevaisia demareita ja kokoomuslaisia paljon konservatiivisempia, mikä voi tuottaa politiikan tekoon monenlaisia yllätyksiä, hän sanoo. Silti näille puolueille saattaa olla helppoa löytää yhteinen linja esimerkiksi perussuomalaisille tärkeästä maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä. Ongelmia löytynee etenkin talouspolitiikasta, koska verotuksessa kokoomus siirtäisi verotuksen painopistettä kohti kulutusta, mitä demarit ja perussuomalaiset ovat sanoneet vastustavansa. Demarit ovat myös lukinneet kantojaan jo etukäteen tärkeässä työurien jatkamista koskevassa kysymyksessä ja saanevat taustatukea perussuomalaisilta, Haavisto pohtii. Katseet kasvutekijöihin Hallitusohjelmaneuvottelujen kynnyksellä Ilkka Haavisto kehottaa asioista kiinnostuneita kiinnittämään huomionsa yhä uudelleen verotukseen, jonka mahdollisessa uudistamisessa vaanii vaaroja. Olisin huolissani yrittäjien verotuksesta, jonka osalta vaara piilee kahtaalla: verotus voi sekä kiristyä, että monimutkaistua entisestään. Itse kannustaisin hallitusneuvottelijoita tekemään rohkeita kasvua tukevia linjauksia, Haavisto sanoo. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi veronkevennykset ja työttömyysturvan muutokset. Velkaantumista ei voida torjua veroja korottamalla, vaan vahvistamalla kasvua ja hillitsemällä julkisten menojen kasvua. EVA:n tutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat veronkevennyksiä ei korotuksia sekä kannattavat valtiontalouden tarkkaa pitoa. // TEKSTI Riikka Koskenranta Yritykset lentoon talous- ja työmarkkinauudistuksin Suomen taloudella on haastavat vuodet edessä, ja pian valittavalla hallituksella ratkaisun avaimet käsissään. Saksa tarjoaa yhden esimerkin: kuinka 2000-luvun taitteessa Euroopan sairaaksi mieheksi kutsuttu valtio nousi kurimuksestaan työvoimapoliittisten uudistusten siivittämänä. Saksalaiset yritykset ovat menestyneet 2000-luvulla hyvin. Maan menestymistä selittää neljä merkittävää tekijää: työmarkkinoiden joustavuus, maltillinen palkkakehitys, työvoimapoliittiset uudistukset ja vahva teollinen perusta, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen, ETLAn, tutkimuksesta ilmenee. Monet asiantuntijat ajattelevat maltillisen palkkakehityksen olevan merkityksellisin asia Saksan talouden menestykseen, tutkimusraportin tekijä, EK:n asiantuntija Seppo Saukkonen kertoo. Toinen raportin tekijä tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen ETLAsta kertoo yritysten kilpailukyvyn parantuneen mm luvulla toteutet tujen laajojen työvoimapoliittisten uudistusten vuoksi. Työmarkkinoiden joustavuutta on parannettu laajentamalla mahdollisuuksia järjestää työaikoja, palkkausta ja palkankorotuksia yritysja työpaikkatasolla. Työvoimapoliittisilla uudistuksilla, niin sanotuilla Hartz-reformeilla, on sekä pyritty lisäämään työvoiman tarjontaa leikkaamalla työttömyysturvan tasoa ja etenkin sen kestoa että kasvattamaan työvoiman kysyntää purkamalla työmarkkinoiden sääntelyä. Nämä toimet ovat edistäneet työllistämistä. Vahva teollinen perusta on edelleenkin Saksan taloudellisen menestyksen kivijalka. Siinä yhtenä tekijänä on laaja Mittelstand (pk-yritysten ja perheyritysten joukko).