Tampereen vammaispalvelut. Talousarvio 2013: Timo P. Nieminen. Lue liite s Miten kaupunki käyttää veroeurot tamperelaisten palveluihin? s.

Transkriptio

1 Julkinen tiedote - jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen TAMPEREEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI Tampereen vammaispalvelut Lue liite s Talousarvio 2013: Miten kaupunki käyttää veroeurot tamperelaisten palveluihin? s. 4 5 Timo P. Nieminen uskoo pormestarimalliin TAMPERE-lehti s. 31

2 Tavoitteena hyvinvoivat tamperelaiset Ensi vuoden talousarvion valmistelua ovat varjostaneet kuntatalouden synkät näkymät. Tiukasta taloustilantees ta huo limatta Tampereella halutaan turvata nykyinen palvelutaso. Myös investoin titaso pysyy edelleen korkea na; ensi vuonna kaupunki investoi 148 miljoonalla eurolla. Tampereen kaupunkistrategiaa to - teutetaan talousarviota sitovalla 52 toiminnallisella tavoitteella. Keskeisiä pai notuksia ovat kaupunkilaisten hyvin voinnin lisääminen, kaupungin veto - voi man vahvistaminen ja osaaminen, kaupunkiseudun rakenteen eheys ja ilmastonmuutoksen hillintä sekä tuottavuuden parantaminen. Palvelujen ensi vuoden strategiset painopisteet ovat asiakaslähtöisyys ja palveluiden tasapuolinen saatavuus. Päivähoitopaikkoja lisätään ja perheille kehitetään myös kotiin kohdennettavia tukitoimia. Sijaishuollossa kasvatetaan perhehoidon osuutta. Ensi vuoden aikana avataan uusi Tipotien sosiaalija terveysasema, ja Vuoreksessa valmistuu koulukeskuksen ensimmäinen vaihe. Painopisteisiin kuuluu myös Näsilinnan perusparannuksen aloittaminen. Jukolan ja Impivaaran perusparannuksen ensimmäisen vaiheen valmistumisen myötä tehostettua palveluasumista pystytään lisäämään. Ikäihmisten kotona asumista tuetaan ja vähennetään sairaalassa asumista. Tampereen kaupungin ensi vuoden budjetin kokonaissumma on 1,6 miljardia euroa. Lue Tampere-lehdestä sivuilta 4 5, miten kaupunki käyttää tämän summan tamperelaisten palveluihin ja hyvinvointiin. JOULUTORIN HERKKUJA saa myös Hämeenkadun puolelta Tänä vuonna joulutorin myyntikojut avaavat ensimmäistä kertaa luukkunsa Hämeenkadun puolelle. Neljästä mökistä myydään kadulla helposti syötävää kalaa, lämpimiä omenoita kastikkeiden ja strösseleiden kera, suolaisia ja makeita kreppejä sekä vohveleita. Saksalaisia vohveleita tarjoillaan joulutorilla enimmäistä kertaa. Torin puolella myydään saksalaisia manteleita, bratwurstia ja muita herkkuja, kertoo joulutorin tuottaja Rami Lehtinen. Joulutorin täyttää 50 mökkiä, joista voi ostaa ruoan lisäksi käsityöläisten tuotteita ja ravintolasta hehkuviiniä. Torille pääsee tänä vuonna peräti viiden portin kautta. Kaksi niistä on uusia, mutta perinteisten porttien näköisiä. Joulutorin avaa pormestari Timo P. Nieminen yhdessä Saksan suurlähettilään Dr. Thomas Götzin kanssa kello 17. Avajaisissa laulaa Piccolon kamarikuoro solistinaan Joel Hallikainen. Joulupukki kunnioittaa läsnäolollaan avajaisia. Hatanpään lukiolaiset järjestävät torille ohjelmaa joka päivä. Historian siipien havinaa ja jatkuvuutta on luvassa näytelmäsarjalla, jota esitetään joka vuosi jouluun 2016 saakka. Tämän vuoden esityksissä nähdään tamperelaista joulun viettoa sadan vuoden takaa. Lukiolaiset tuovat torille myös hevitiernapojat sekä laulu- ja askarteluiltoja. Viime vuonna torille tupsahtaneet tontut saapuvat tänäkin vuonna Tampereen ammattiopistosta. Tontut tarttuvat rivakasti töihin niin kuin tonttujen kuuluukin. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat tulevat puolestaan auttamaan tekniikassa, tuotannossa ja sosiaalisen median parissa. Joulutori on avoinna Keskustorilla joka päivä klo SISÄLTÖ 3 Pormestari verkostoitui kansainvälisesti 4 Nykyinen palvelutaso pyritään turvaamaan 5 Tilaajapäälliköt kommen - toivat talousarviota 6 Uusia Alue-Alvareita etsitään 7 10 Kaupunki kuuluu myös vammaisille tamperelaisille 11 Tukiperhe luo rajoja ja tuo turvaa 12 Apua tarjolla nuorille ja heidän perheilleen 13 Monitoimitalo 13 tarjoaa tekemistä 14 Yrityskylä vie lapset töihin 14 Tamperelaisten koulutusosaaminen kiinnostaa 15 Vierailut rikastuttavat koulupäiviä 15 Budget for 2013 in English ARI JÄRVELÄ 16 Parhaat bussituunaajat valittiin TAMPERE-lehti Tampereen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa: helmikuussa, huhtikuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jae taan jokaiseen tamperelais talouteen. Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: neuvonta@tampere.fi Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista. Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Tampereen kaupunki PL 487, Tampere toimitus.tampere@tampere.fi Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Aila Rajamäki aila.rajamaki@tampere.fi, puh Toimitussihteeri: Viestintäsuunnittelija Tuuli Oinonen tuuli.oinonen@tampere.fi, puh Taitto: Marja Muhonen Paino: SLY-Lehtipainot Oy, 2012 Painos: kpl Kannen kuva: Rami Saarikorpi Kannessa Näsinneula valotaideteoksena lokakuun lopussa. ISSN: X (painettu), (verkkolehti) Seuraava Tampere-lehti ilmestyy Tampere-lehti verkossa: QR-lukija käytössä? Nappaa lehti mobiilipäätteeseesi! 2 TAMPERE-lehti

3 Tästä puhutaan nyt Tampereen ensimmäinen pormestari Timo P. Nieminen listaa vuonna 2007 alkanutta kauttaan vähän haikeana. Kaupunginvaltuusto valitsee hänen työnsä jatkajan 21. tammikuuta. Nyt tosin on jo sovittu, että Nieminen on mukana tammikuun loppuun siirtämässä käynnissä olevia projekteja uudelle pormestarille. Hän tietää, että kokemusten jakaminen on tarpeen. Kun Nieminen aloitti pormestarina, eläkkeelle jäänyt kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen antoi hänelle tärkeitä vinkkejä. Niemiselle siirtyminen eläkeläiseksi on suurempi loikka kuin monelle muulle vapaaherraksi ryhtyvälle. Siinä katkeaa pitkäaikainen side. Hän aloitti Tampereen kunnallispolitiikassa jo 24-vuotiaana. Nieminen valittiin kokoomuksen valtuutetuksi vuonna Ura on jatkunut jo runsaat 40 vuotta. Tunnen kaupungin perinpohjaisesti. Olen kasvanut sen kanssa yhtä matkaa. Nieminen ei aio jatkaa kunnallispolitiikassa, kuten monet kaupunginjohtajat eri puolella Suomea ovat tehneet. Tampereellahan entinen kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen valittiin juuri valtuustoon ja hänen edeltäjänsä Pekka Paavola vaikutti työuransa jälkeen pitkään kunnallispolitiikassa. Ei mikään Ärjylä Timo P. Nieminen tunnetaan pehmeisiin arvoihin luottavana johtajana, jolle ajan kanssa saavutettu luottamus ja toverillisuus merkitsevät paljon. En johda kersantti Ärjylä -tyyppisesti. Se ei yksinkertaisesti sovi nykyaikaan. Ihmiset ovat muuttuneet. Hän uskoo, että myönteisyydellä saadaan paljon aikaan. Nieminen on tyytyväinen kautensa tuloksiin. Yksi niistä on juuri pormestarimallin pioneerityö. Malli on osoittanut toimintakykynsä. Uskon, että tulevaisuudessa aika monet muutkin kaupungit innostuvat mallista, jossa kaupunginhallituksessa puhetta johtavan pormestarin luottamus punnitaan vaaleissa. Nieminen myöntää, että pioneerityö on välillä tuntunut myös raskaalta, kun kaikki käytännöt on pitänyt luoda työn ohessa. PIONEERI NIEMINEN uskoo pormestarimalliin TEKSTI Matti Wacklin KUVA Kimmo Torkkeli Kilpailutuksessa varaa parantaa Timo P. Nieminen pitää pormestariaikansa toisena keskeisenä tuloksena tilaaja tuottaja-mallin vakiinnuttamista. Parantamista on vielä paljon muun muassa hankintojen kilpailuttamisessa, mutta koko ajan on menty eteenpäin. Tilaaja tuottaja-mallin ansiosta kau pungin työvoimaa on vähennetty lä hinnä eläköitymisten kautta tuhat työn tekijää. Nieminen tietää, että vanhuspalveluiden kehittäminen on hänen seuraajansakin keskeinen haaste. Jo 1970-luvulla ikäihmisille asuntoja rakennuttavan Tampereen Kotilinnasäätiön hal lituksessa mukana ollut pormestari on nähnyt rivakan kehityksen. Vielä 1960-luvulla monet tamperelaisvanhukset asuivat kurjissa oloissa kylmissä kivijalkahuoneistoissa. Nyt tilanne on toinen. Tampereen kaupunki on ikäihmisillekin hyvä paikka. Kun Koukkuniemen 100 miljoonaa euroa maksava uudistus saadaan kokonaan valmiiksi vuonna 2020, tilanne kohenee entisestään. Kyse ei ole kuitenkaan vain rakenteista. Aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen tuottaa itsessään hyvinvointia. Kansainvälisyyttä Kiinaan asti Timo P. Nieminen sanoo, että kansainvälinen verkostoituminen on välttämätöntä. Se on korostunut viime vuosina Tampereellakin. Pormestari on ollut itse aktiivinen kansainvälisten yhteyksien kehittämisessä. Kansainvälistyminen on merkityksellistä jo kaupungin yritysten vientihankkeiden vuoksi, mutta se on tärkeää myös kulttuurisesti ja turismin näkökulmasta. Viime vuosien tärkeimpiä uusia avauksia on ollut Pietariin yhdessä Helsingin ja Kotkan kanssa avattu toimisto. Toinen tärkeä avaus on Kiinan kolmanneksi suurimman kaupungin Guangzhoun eli entisen Kantonin saaminen Tampereen ystävyyskaupungiksi. Se on tukenut vientiponnisteluja ja yliopistojen välistä yhteistyötä, mutta suhde kiinalaiskaupungin kanssa on tuonut myös muuta hyvää. Timo P. Niemisen rooli yhteistyön kehittämisessä on huomattu Guangzhoussa. Hänet on palkittu työstään Kiinassa harvinaisella Kapok-palkinnolla. Veneretkiä ja maailmanparannusta Pormestari uskoo, ettei aika käy eläkeläisenä pitkäksi. Näsijärvellä jo vuosia kesäisin seilannut, perheen mökinkin virkaa tekevä moottorivene nähdään todennäköisesti liikenteessä entistä useammin. Niemisillä on Pyhätunturilla mökki, jonka käyttö varmasti lisääntyy. Timo P. Nieminen ei mene vannomaan, että maailmanparantaminen loppuu kokonaan. Jo nyt kymmenkunta toimijaa on kysellyt minua mukaan touhuihinsa. Vielä en tiedä lähdenkö, sanoo Nieminen arvoituksellisesti. Tampere ei ole valmis, mutta paljon olemme saaneet aikaan. Uskon, että pormestarimalli on tullut jäädäkseen. Uusi valtuusto aloittaa tammikuussa Neljäksi seuraavaksi vuodeksi valittu kaupunginvaltuusto aloittaa työnsä tammikuussa. Valtuusto valitsee kokouksessaan 21. tammikuuta keskuudestaan pormestarin sekä omasta palvelutuotannosta vastaavat johtokunnat ja valtuuston puheenjohtajat. Kaupunginvaltuusto valitsee neljä apulaispormestaria ja päättää kaupunginhallituksen ja palvelujen järjestämisen hoitavien tilaajalautakuntien kokoonpanosta 28. tammikuuta. Tampereen kaupunginvaltuuston 67 valtuutetusta 22 on uusia. Kaupunginvaltuustoon valittiin lokakuun kuntavaaleissa kokoomuksesta 17 valtuutettua, sdp:stä 16, vihreistä 10, perussuomalaisista 9, vasemmistoliitosta 7, keskustasta 3, kristillisdemokraateista 2, skp:stä 1, rkp:stä 1 ja sitoutumattomien yhteislistalta 1 valtuutettu. TAMPERE-lehti

4 Tästä puhutaan nyt Vuoden 2013 talousarvio Tampereen ensi vuoden talousarvion valmistelua on leimannut epävarmuus Euroopan talouden kehityksestä ja kuntatalouden synkkenevät näkymät. Siitä huolimatta Tampereella halutaan turvata nykyinen palvelutaso. Myös investointien taso pysyy edelleen korkeana. Tampereen kaupungin vuoden 2013 talousarvion loppusumma on 1,6 miljardia euroa. Kaupungin menojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna 2 prosenttia. Veroprosentit pysyvät Tampereella ensi vuonna ennallaan. Tuloveroprosentti on edelleen 19, ja myös kiinteistöveroprosentit säilyvät samoina. Ensi vuonna Tampere saa verotuloja arviolta 815 miljoonaa euroa. Verotulojen lasketaan kasvavan 3,8 prosenttia eli yhteensä 30 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien arvioidaan kasvavan 26 prosenttia eli 62 miljoonaa euroa tämän vuoden toteutumaan verrattuna. Suurin osa tästä kasvusta johtuu Tampereen seudun ammattiopiston eli Tredun perustamisesta, mikä lisää valtionosuuksia 55,8 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan valtionosuuksia arvioidaan saatavan 302,3 miljoonaa euroa. Vuosikate on ensi vuonna 70,7 miljoonaa euroa positiivinen. Se kattaa 81 prosenttia poistojen määrästä. Tulos talousarvioesityksessä on 16,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Lainamäärää varaudutaan kasvattamaan ensi vuonna enimmillään 75 miljoonalla eurolla. Asukaskohtainen lainamäärä nousee ensi vuoden lopussa 1875 euroon. Pormestari Timo P. Niemisen mukaan kaupungin talous on pysynyt kohtuullisen hyvänä ja asukaskohtainen lainamäärä on ensi vuoden jälkeenkin suurten kaupunkien pienimpiä. Tampere investoi 148 miljoonalla Tampereella väestönkasvu jatkuu edelleen voimakkaana, mutta kaupunki kykenee vastaamaan palvelutarpeen kasvuun. Tampereen väkiluku kasvaa vuosittain noin 2000 asukkaalla. Tampereen väkiluku oli elokuun lopussa , ensi vuoden lopussa tamperelaisia on arviolta jo Väkiluvun kasvu tuo mukanaan monenlaisia haasteita palveluiden järjestämiselle. Ensi vuonna Tampere investoi 148 miljoonalla eurolla. Pormestari Niemisen mukaan investoinneilla vastataan kaupungin kasvuun ja rakentamistarpeisiin. Uusille asukkaille on rakennettava asuinalueita, joiden toteutus on kallista. On järkevää rakentaa alue olemassa olevien julkisten ja kaupallisten palvelujen läheisyyteen aina kun se on mahdollista. Tampere varautuu ensi vuonna merkittävien kaupungin elinvoimaisuutta edistävien hankkeiden aloittamiseen. Ranta-Tampellan ja tunnelin rakentaminen tukee voimakkaasti keskustan alueen elinvoimaisuut- Nykyinen palvelutaso halutaan turvata haasteista huolimatta TEKSTI Aila Rajamäki KUVA Ari Järvelä ta, kun 3500 asukasta tulee keskustan kaupallisten palvelujen piiriin, pormestari toteaa. Pormestari Nieminen korostaa, että tunnelin rakentaminen mahdollistaa myös muiden keskustan kehittämishankkeiden toteuttamisen, kuten Santalahden asuinalueen, Onkiniemen ja Särkänniemen kehittämisen, Ratapihankadun ja aseman seudun täydennysrakentamisen sekä Hämeenkadun rauhoittamisen läpiajoliikenteeltä. Näin turvataan keskustan vetovoimaisuus ja tuhansien uusien asuntojen ja työpaikkojen rakentuminen, Nieminen sanoo. Tilakeskus rakentaa ensi vuonna 57,6 miljoonalla eurolla. Tähän sisältyvät muun muassa Koukkuniemen peruskorjaukset 10,3 miljoonalla eurolla sekä koulujen, päiväkotien, sosiaalija terveyspalvelujen ja kulttuuri- ja liikuntapalvelujen perusparannushankkeet 11,2 miljoonalla eurolla. Hervannan teknillisen lukion laajennukseen investoidaan 8,2 miljoonaa euroa. Ensi vuoden suurimpia yhdyskuntarakenteen investointikohteita ovat Rantaväylän tunneli, johon on ensi vuodelle varattu 6,5 miljoonaa euroa, Vuores 8,2 miljoonaa euroa ja keskustahanke 3,1 miljoona euroa. Katuraitiohankkeelle on varattu ensi vuonna 0,4 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi Tampereen Vesi investoi yhteensä 23 miljoonaa euroa Pienten lasten määrän kasvu jatkuu Tampereella. Vuorekseen avattiin uusi Klaavan päiväkoti elokuussa. vedenjakelun ja viemäriverkoston parantamiseen. Uusiin asuinalueisiin investoidaan 4,8 miljoonalla eurolla. Näitä ovat muun muassa Hervantajärven Hiidenmäki ja Risson alueet, Lielahden Niemenranta, Lentävänniemen alueet ja Härmälänranta. Työpaikkojen kasvulle luodaan edellytyksiä kaavoittamalla muuhun kuin asuntotuotantoon tarkoitettuja tontteja Lahdesjärven ja Myllypuron Kolmenkulman ja Taysin alueille. Tampereen kaupungin tärkeimmät tunnusluvut 2013 Asukasluku ( ) Veroprosentti 19,00 Talousarvion loppusumma 1,6 miljardia euroa Toimintamenojen kasvu 2,0 prosenttia Vuosikate 70,7 miljoonaa euroa Tulos 16,4 miljoonaa euroa Investoinnit yhteensä 148,2 miljoonaa euroa Lainamäärän kasvu 75,0 miljoonaa euroa Lainaa euroa/asukas 1875 euroa Toimintamenot ydinprosesseittain Lasten ja nuorten kasvun tukeminen en 341,4 milj.e, 25 % Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 459,1 milj.e, 33 % Ikäihmisten hyvinvointi 177,4 milj.e, 13 % Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 141,9 milj.e, 10 % Konsernihallinto 96,6 milj.e, 7 % Kaupunkiympäristön kehittäminen 95,8 milj.e, 7 % Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 78,9 milj.e, 6 % 4 TAMPERE-lehti

5 Vuoden 2013 talousarvio Pienten lasten määrä kasvaa edelleen Taru Kuosmanen Lasten ja nuorten kasvun tukemisen tilaajapäällikkö Alle kouluikäisten määrän kasvu jatkuu Tampereella. Päivähoidon palvelutarpeeseen vastataan lisäämällä päivähoitopaikkoja sekä tarjoamalla muita ratkaisuja, kuten avoin varhaiskasvatus, hoitopaikkatakuu, sopimuspäivät, kesäajan maksuttomuusvaihtoehdot ja Tampere-lisä. Yksityisille perhepäivähoitajille maksettavaa kunnallista lisää korotetaan. Päivähoidon palveluohjaus ja -neuvonta keskitetään yhteen paikkaan vuoden 2013 alusta alkaen. Hyvinvointineuvolatoiminnan laajentamista jatketaan siten, että ensi vuoden lopussa se kattaa vähintään 84 prosenttia äitiys- ja lastenneuvoloista. Perusopetuksessa oppilaan tuen kehittäminen esi- ja alkuopetuksessa luokilla jatkuu. Toimintamalli laajenee lukuvuonna kahdeksaan uuteen yksikköön. Kaupunki hakee edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. Lastensuojelun ehkäisevää työtä vahvistetaan esimerkiksi laajentaen alakouluikäisille ja heidän perheilleen suunnattua nopean puuttumisen perhetyötä sekä vahvistaen psykiatrisen työn osaamista yläkouluissa. Perusopetus, nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö toteuttavat osaltaan nuorten yhteiskuntatakuuta. Vuoden 2013 alusta Tampere vastaa muun muassa lastensuojelupalvelujen järjestämisestä myös Oriveden asukkaille. Vuoreksen koulukeskuksen ensimmäinen vaihe valmistuu kesällä Koulun lisäksi rakennukseen valmistuvat tilat päiväkodille ja terveydenhuollon palveluille. Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman uudisrakennukseen Tipotiellä siirtyvät muun muassa Pyynikin hyvinvointineuvola, perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö, keskuslastenneuvola, nuorisopsykiatrian poliklinikka ja nuorisoneuvola. Ikäihmisille uusia palvelukeskuksia Eeva Päivärinta Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen tilaajapäällikkö Ikäihmisten palveluissa haasteena on se, että asiakkaiden tarpeet kasvavat vuosittain 5 6 prosentin vauhtia, mikä tarkoittaa palvelujen jatkuvaa kehittämistarvetta tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Palvelurakenteen onnistunutta muutostyötä jatketaan siirtäen painopistettä yhä enemmän tehostettuun palveluasumiseen ja kotona tapahtuvaan hoitoon ja siten kohti valtakunnallisia suosituksia. Vuonna 2013 omaishoidon tuen asiakkaiksi otetaan nykyiseen tapaan kaikki kriteerit täyttävät asiakkaat. Hervannan alueen ikäihmisten palveluiden palvelutaso nousee ensi vuoden alusta merkittävästi, kun Keinupuiston tiloissa aloittaa päiväkeskuksen lisäksi uudelleen palvelukeskustoiminta. Palvelukeskustoiminta alkaa myös Taatalassa, mikä parantaa palvelutarjontaa eteläisellä palvelualueella. Lisäksi koko kaupungin alueella kirjaston ja museon kiertävät muistelulaukut, erilaiset luovan toiminnan ryhmät, teemapäivät ja tapahtumat koskettavat ihmisiä palvelu- ja päiväkeskuksissa, vanhainkodin tai sairaalan osastoilla sekä kodeissa. Palveluiden lisäksi Tampereella pyritään myös parantamaan ikäihmisten osallistumista päätöksentekoon kehittämällä vanhusneuvoston asemaa osana ensi vuonna voimaan astuvan vanhuspalvelulain pilotointia. TampereSenior nostaa esiin ikääntyvän väestön näkökulman kaikilla elämänalueilla. Ohjelma tukee myös uutta ajattelua luovia hankkeita aina asuinalueiden kehittämisestä asumiseen ja palvelujen järjestämiseen. Terveysnysse jatkaa ainakin ensi vuoden Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen vs. tilaajapäällikkö Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen vuoden 2013 talousarviossa tavoitteena on lakisääteisten palvelujen turvaaminen asukkaiden palvelutarpeiden lisääntyessä. Terveydenhuoltolain mukaisesti ensihoidon palvelut siirtyvät Pirkanmaan sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle ensi vuoden alusta lähtien. Syksyllä 2013 avataan Pyynikin uusi terveysasema Tipotiellä. Uusiin tiloihin muuttaa palveluja muun muassa nykyisen Pyynikin sosiaali- ja terveystalon tiloista sekä Rahola-Pispalan ja Tesoman terveysasemilta. Terveysnysse-pilottia jatketaan vuoden 2013 loppuun saakka, ja toiminta arvioidaan vuoden aikana. Kehitysvammahuollossa laitoshoidon vähentäminen ja asumispalvelujen lisääminen ovat keskeisiä tavoitteita. Laitoshoidosta muuttaville kehitysvammaisille valmistuu vuoden 2013 alussa 15-paikkainen ympärivuorokautista palvelua tarjoava asumisyksikkö Kalkkuun. Päihdeongelmaisille henkilöille perustetaan Vuolteenkadulle määräaikainen päiväkeskus, jossa annetaan myös ohjausta muihin kaupungin palveluihin. Tampereen ja Oriveden kaupungit muodostavat vaiheittain vuosien 2013 ja 2014 aikana sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, jonka isäntäkuntana toimii Tampere. Talousarvio sisältää myös Orivedelle järjestettävät päihde- ja mielenterveyspalvelut, sosiaalisen tuen palvelut ja vammaispalvelut. Uintikeskusta remontoidaan Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen tilaajapäällikkö Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen ensi vuoden painopiste on nykyisten palvelujen säilyttämisessä. Tampere järjestää ensi vuoden alusta alkaen myös Ylöjärven kaupungin kansalaisopistopalvelut. Uuden opiston nimi on Tampereen seudun työväenopisto. Ikurin liikuntakeskus on vuoden alusta täydessä käytössä. Keväällä alkaa Tampereen uintikeskuksen perusparannus, joka valmistuu kesällä Ylöjärvellä olevasta Peltomäen leirintäalueesta luovutaan ensi vuoden alussa. Ensi vuonna valmistaudutaan Lielahden aluekirjaston avaamiseen keväällä Aineistokokoelman pohja pitää luoda jo ensi vuonna. Tehtävä on haastava tiukan talousarvion takia. Muumilaakso muuttaa Metsosta väliaikaisesti Tampereen taidemuseon pohjakerrokseen, jossa osa teoksista on esillä, kunnes Muumilaaksolle saadaan uudet pysyvät tilat. Tampereella järjestetään heinäkuussa alle 23-vuotiaiden yleisurheilun EMkilpailut. Muita merkittäviä tapahtumia ovat muun muassa voimistelun kaikkien lajien SM-kilpailut, salibandyn Champions Cup sekä Tampereen Sävel. Tampereen seudun ammattiopisto aloittaa Tuija Mannila Osaamisen ja elinkeinotoiminnan edistämisen vs. tilaajapäällikkö Osaamis- ja elinkeinopalveluiden vuoden alun suurin muutos on Pirkanmaan koulutuskonsernin ja Tampereen ammattiopiston yhdistyminen uudeksi Tampereen seudun ammattiopistoksi Treduksi, joka toimii ensi vuonna 19 toimipisteessä. Opiskelijoille yhdistyminen näkyy entistä laajempina opiskelumahdollisuuksina saman katon alla. Lukiokoulutuksen taloushaasteiden vuoksi on mahdollista, että joistakin valinnaisista kursseista karsitaan. Monipuoliset opiskelumahdollisuudet säilyvät silti edelleen. Palveluverkkoa kehitettiin tänä vuonna muun muassa uuden luovien alojen lukion toiminnan aloituksella. Seuraavaksi vuorossa on Hervantaan vuonna 2014 valmistuva Tampereen teknillinen lukio. Työllisyyspalveluita kehitetään kuntakokeilussa, johon Tampere valittiin mukaan kesällä. Yhteistyöhanke kehittää asiakkaan ohjausta palveluihin, palvelutarjontaa sekä välityömarkkinamahdollisuuksia. Elinkeinopalveluissa keskeistä on houkutella alueelle osaajia, investointeja ja matkailijoita sekä edistää yritysten syntyä ja kasvua sekä alueen innovatiivisuutta toimintaympäristöjä kehittämällä. Ydinkeskusta suunnittelun kärkikohde Risto Laaksonen Kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajapäällikkö Kaupungin tulevaisuuden kehittämisen kannalta merkittävää on Kantakaupungin yleiskaava työn aloitus. Asuntokaavoituksen kohteina ovat esimerkiksi Vuoreksen Isokuusi, Lentävänniemen ja Tesoman keskusta sekä Santalahti ja työpaikka-alueina Lahdesjärvi, Kolmenkulma ja Taysin alue. Tampereen ydinkeskusta on suunnittelun kärkikohde. Strategisen osayleiskaavan laatiminen alkaa, ja liikenneverkkosuunnitelmassa ratkaistaan katuverkon periaatteet, kuten muuttuuko Hämeenkatu kävely- ja joukkoliikennekaduksi tai mitkä keskustan kaduista rakennetaan hidas- tai kävelykaduiksi. Myös keskustan maanalaista pysäköintiä suunnitellaan. Kunkunparkin asemakaavan valmistelu alkaa. Keskustan kehittämisohjelman kohteiden suunnittelu jatkuu. Tampereen rautatieaseman ympäristöä aina Naistenlahteen ulottuvalla alueella selvitetään yhdessä muun muassa valtion liikenneviranomaisten kanssa. Rantaväylän tunnelista valmistuvat toteutussuunnitelmat ja tarkistettu kustannusarvio. Tunneli mahdollistaa keskustan hankkeiden, kuten Ranta-Tampellan ja Santalahden asuinalueen, Onkiniemen ja Särkänniemen kehittämisen, Ratapihankadun ja aseman seudun täydennysrakentamisen sekä Hämeenkadun rauhoittamisen läpiajoliikenteeltä ja raitiotien ohjaamisen sen kautta. Kaupunkiraitiotien hankesuunnitelma avaa vaiheittaista toteutusta, kustannusarviota, maankäytön kehittämismahdollisuuksia reitin varrella ja toteutusmallia. TAMPERE-lehti

6 Ihmisten asialla Alue-Alvarissa voi vaikuttaa Alueellinen työryhmä eli Alue- Alvari on asukkaiden ja kaupungin yhteistyöelin. Sen jäseniksi pääsevät alueen yhdistysten ja seurojen edustajat sekä muut alueensa asioista kiinnostuneet asukkaat. Kaupunginhallitus nimittää työryhmän kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Alue-Alvarit toimivat Etelä-, Kaakkois-, Koillis- ja Länsi-Tampereella. Alvareiden toiminnan aluerajaukset perustuvat kaupungin palvelualuejaotteluun. Alue-Alvarit ottavat kantaa valmisteilla ja suunnitteilla oleviin asioihin. Ne osallistuvat myös kaupungin talousarvion ja strategian laadintaan. Kaupunki on sitoutunut kuulemaan työryhmiä ja tiedottamaan sille alueen suunnitelmista. Työryhmissä käsitellään kaikkia palveluita päivähoidosta liikuntaan, kouluista kaavoitukseen. Alue-Alvarit voivat myös itse tehdä aloitteita kaupungin käsiteltäväksi ja ilmoittautua osalliseksi kaavoitushankkeissa. Kaikki Alue-Alvarin tilaisuudet ja työryhmien kokoukset ovat avoimia, eli niihin voivat osallistua nekin, joita ei ole nimitetty jäseniksi. Kaakkois-Alvari Kaukajärviseuran Pia Vastamäki kuuli esittelyn Alvari-toiminnasta ja totesi, että mukaan täytyy ilman muuta lähteä. Pidin ajatuksesta, että tärkeitä asioita voidaan ottaa esille rennosti keskustellen. Alvarissa ei tehdä päätöksiä, mutta alueen asukkaiden ääni saadaan kuuluviin, Vastamäki kuvaa. Kaakkois-Alvari on täyttänyt Vastamäen odotukset. Työryhmän kannanotot ovat löytäneet tiensä päättäjien papereihin, ja kaupungin edustajien kanssa on päästy pohtimaan niitä myös kasvotusten. Alueitten edustajat voivat ottaa esil- Alvari on toiminut viisi vuotta Ensimmäinen Alue-Alvari aloitti Länsi-Tampereella keväällä Jo vuoden 2008 lopulla valtuusto päätti vakiinnuttaa kokeiluna alkaneen toiminnan koko kaupunkiin. Heti ensimmäiseksi Länsi-Alvari sai pohdittavakseen kaupungissa alkaneen palveluverkkosuunnitelman. Alvari-toiminnan ansiosta asukkaat saavat tietoa aluetta kos kevista suunnitelmista jo alku vaiheessa. Näin he myös pääsevät hyvissä ajoin kertomaan näkemyksensä suunnittelijoille ja päättäjille. Vaikuttaminen Alvarin kautta on pitkäjänteistä ja sitoutunutta työskentelyä. Alue-Alvareilla ei ole päätösvaltaa, vaan niiden kautta kootaan alueen asukkaiden ajatuksia ja tarpeita jo valmisteluvaiheessa, vuorovaikutussuunnittelija Sirpa Koivu kertoo. Vaikuttaminen ei ole sitä, että esitetään jokin toivomus tai vaade, ja se sitten hoituu esitetyllä tavalla. Aina Alvarit eivät myöskään ole yksimielisiä. Tamperelaisten ääni kuuluviin TEKSTI Päivi Stenroos le myös sellaisia pieniä, mutta tärkeitä seikkoja, joista palveluita suunnittelevilla ei ehkä ole tietoa, esimerkiksi oman lähiympäristön hyviä liikunta- ja ulkoilupaikkoja, Vastamäki sanoo. Vastamäki kiittää Alue-Alvaria yhteisöllisyyden lisäämisestä. Alvari-toiminta kokoaan yhteen edustajia monelta asuinalueelta ja niiden erilaisista yhdistyksistä. Siitä saa oman alueen toiminnalle uusia ideoita, Vastamäki toteaa. Vuodesta 2007 lähtien Alue-Alvarit ovat olleet mukana yli 350 asian käsittelyssä. Alvareiden työsarka on laaja ja moninainen. Työryhmissä on pohdittu esimerkiksi kirjastopalveluita, nuorisotiloja, kevyen liikenteen reittejä, tiivistysrakentamista ja poikittaisliikennettä. On myös otettu kantaa talousarvioon ja palveluverkkoon. Alvarit ovat tehneet myös aloitteita, joista käytännön toimiin ovat johtaneet muun muassa terveyskioskia ja kylätalotoiminnan suunnittelua koskeneet aloitteet. Alue-Alvareiden käytössä on 5000 euroa vuodessa aluetta kohti talkoisiin, kotiseutujuhliin ja muiden tapahtumien järjestämiseen. Viiden vuoden aikana aluerahalla on järjestetty kaupunginosissa lähes 150 erilaista tapahtumaa. On toteutettu kotiseutu- ja kulttuurijuhlia, kerhoja, julkaistu lehtiä ja edistetty ympäristön siisteyttä. Viisi vuotta täyttänyttä Alvaritoimintaa juhlistettiin marraskuussa pormestarin tarjoamilla kakku kahveilla. tamassa toimintaansa. Niemisen Ari Niemisen, Pia Vastamäen ja Heidi Rantalan mielestä asukkaat mukaan on järkevää pyrkiä vaikut- pystyvät vaikuttamaan hyvin Alue-Alvareiden kautta. tamaan päätöksiin jo suunnitteluvaiheessa. Erityisesti minua kiinnostavat maankäyttö, kaavoitus, rakentaminen ja metsänhoito. Kasvavan kaupungin ongelma on, mihin rakennetaan, otetaanko tilaa puistoista ja metsistä, ja miten säilytetään monimuotoinen ympäristö, Nieminen kertoo. Alvarin antia on ollut se, että kaupungin henkilöstön kanssa on päässyt suoraan tekemisiin, kun nämä käyvät esittelemässä asioita. Tämä madaltaa muunkin vaikuttamisen kynnystä. Niemisen mukaan myös Alue-Alvareiden jakama pieni vuosittainen alueraha on ollut hyödyllinen. Sillä on tuotu alueelle uudenlaista toimintaa, kesätapahtumia ja uusia tapaa mispaikkoja, hän kertoo. Koillis-Alvari Leinolan Omakotiyhdistyksen sihteeri Heidi Rantala on Koillis-Alvarin puheenjohtaja. Koillis-Alvarissa ovat mukana niin pinta-alaltaan laaja Teisko kuin asukasmäärältään suuri Linnainmaa. Asukkaat ovat mukana erilaisissa työryhmissä, ja näin eri alueiden toiveet ja odotukset voidaan ottaa huomioon, Rantala sanoo. Linnainmaan kehittyminen on ollut Koillis-Alvarissa keskeisenä asiana, sillä se palvelee lähialueidenkin asuk- Ilmoittaudu Alue- Alvareiden jäseneksi Alue-Alvareiden jäseneksi ilmoit tau tumis aika on Sähköinen ilmoittautumislomake ja -ohje ovat inter netissä osoitteessa tampere.fi/alvari. Painettuja Iomakkeita ja ilmoittautumis ohjeita on saatavana keskusvirastotalon aulan neuvonnasta ja palvelupiste Frenc kel - listä. Niitä voi myös pyytää oman alueen vuorovaikutussuunnittelijalta. Etelä-Alvari: Rantaperkiö, Härmälä, Sarankulma, Peltolammi, Multisilta, Palokallio, Lakalaiva, Lahdesjärvi, Rautaharkko, Taatala, Viinikka, Nekala, Koivistonkylä, Nirva, Veisu, Korkinmäki, Muotiala, Vuohenoja ja Järvensivu. Lisätietoja: vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen, p Kaakkois-Alvari: Hankkio, Haihara, Kaukajärvi, Lukonmäki, Hallila, Hervanta, Rusko, Hervantajärvi ja Vuores. Lisätietoja: vuorovaikutussuunnittelija Sirpa Koivu, p Koillis-Alvari: Takahuhti, Pappila, Ristinarkku, Aakkula, Turtola, Viiala, Messukylä, Hankkio, Linnainmaa, Leinola, Kumpula, Vehmainen, Holvasti, osa Ruotulaa ja Huikasta, Atala, Tasanne, Olkahinen Aitolahti ja Teisko. Lisätietoja: vuorovaikutussuunnittelija Annamaria Valanto-Pyhältö, p Länsi-Alvari: kaupunginosat Hyhkystä länteen eli Epilä, Epilänharju, Haukiluoma, Hyhky, Ikuri, Kaarila, Kalkku, Lamminpää, Lentävänniemi, Lielahti, Lintulampi, Myllypuro, Niemi, Pohtola, Rahola, Ristimäki, Ryydynpohja, Tesomajärvi, Tohloppi ja Villilä. Lisätietoja: vuorovaikutussuunnittelija Birgitta Tunturi, p , sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@tampere.fi Etelä-Alvari Ari Nieminen ilmoittautui mukaan heti, kun kuuli, että Etelä-Alvari oli aloitkaita. Muun muassa kirjaston ja uimahallin saaminen on ollut tiiviisti esillä. Terveysnysseä Rantala katselee tyytyväisenä, sillä siinä näkyy kaikkien Alvarien kädenjälki. Rantala rohkaisee uusia ihmisiä mukaan Alvari-toimintaan. Kohtuullisella ajankäytöllä ja maalaisjärjellä selviää tässä oikein hyvin, Rantala sanoo. Länsi-Alvari Raija Lahti on lähtenyt mukaan Länsi- Alvarin toimintaan Epilä-Seuran kautta. Raija Lahti on varajäsenenä, ja hänen miehensä Matti varsinainen jäsen. Tarpeelliset Alvari-kokoukset hoituvat pariskunnan kesken puoliksi. Lahdella ei ollut Alvarin suhteen alkuun suuria odotuksia, mutta aktiivinen toiminta lähti nopeasti käyntiin. Epilä nousi esille yhtenä Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen mahdollisena sijoituspaikkana, ja se sai paikalliset ottamaan kantaa. Sen jälkeen, kun Alvarin toimintaan pääsi kunnolla sisälle, on tuntunut, että sitä kautta annetut kommentit otetaan huomioon päätöksenteossa, Lahti sanoo. Toinen keskeinen Alvarin anti on paikallistuntemuksen lisääntyminen. Kuuden Epilässä asutun vuoden jälkeenkin lähikaupunginosissa on vielä paljon löydettävää. Länsi-Alvarissa käsitellään paljon Tesoman ja Lielahden asioita, joten ne ovat tulleet palveluineen aivan uudella tavalla tutuiksi, Lahti kertoo. 6 TAMPERE-lehti