Anna-Kristiina Järvi, Konsernihallinto

Transkriptio

1 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (53) Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-18:30 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Ari Leinonen, puheenjohtaja Hannele Lehto-Laurila, 1. varapuheenjohtaja Mirjam Karila, 2. varapuheenjohtaja Pipsa Allén Juha Jormanainen Mika Koivisto Eija Nurmi Veijo Mikola Vesa Parantainen Jari Salonen Elisa Vuorinen Muut saapuvilla olleet Heikki Arikka Aarre Lehtonen Ari Korhonen, Konsernihallinto Anna-Kristiina Järvi, Konsernihallinto Antti Korte, Tekninen keskus Juha Sandberg, Sosiaali- ja terveyskeskus Marja-Riitta Pulkkinen, Konsernihallinto Mari Koivunen, Konsernihallinto Outi Reinikainen, Konsernihallinto Petra Määttänen, Konsernihallinto kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja, esittelijä talousjohtaja tekninen johtaja sosiaali- ja terveysjohtaja suunnittelupäällikkö, poistui klo jälkeen viestintäpäällikkö kaupunginlakimies, poistui klo jälkeen pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Ari Leinonen puheenjohtaja Petra Määttänen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Raisio, Pipsa Allén Veijo Mikola

2 Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (53) Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, Petra Määttänen Pöytäkirjanpitäjä

3 Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (53) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Esityslistan hyväksyminen Raision kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosiksi Seudullinen elinkeinosopimus ja yhteistyön organisoiminen Turun seudun puhdistamo Oy:n uusien osakkaiden ottaminen ja sopimusten päivittäminen Vuoden 2015 talousarviopäätöksen mukainen konsernin sisäinen kiinteistöjärjestely Eron myöntäminen Kyösti Sjömanille valtuuston varajäsenyydestä Hyvinvointikertomus Valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen aloite koskien rakennusja lupamääräyksien tarkistamista nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamisen mahdollistamiseksi uudella teknologialla Kiinteistön Ylikulma kauppakirjan hyväksyminen Tilausten toteutuminen Talousarvion toteutuminen Valtuuston päätösten täytäntöönpano/ Turun Pientalosäätiön raportti vuoden 2015 avustuksen käytöstä Musiikin esityskorvaukset Teostolle vuonna Konsernihallinnon viranhaltijoiden johtosääntöjen ja hallintosäännön perusteella tekemien päätösten tiedoksi saattaminen/syys-lokakuu Lautakuntien pöytäkirjat Kaupunginhallituksen ilmoitusasiat/ Rakentamisvelvoiteajan jatkaminen/kiinteistö , Kiinteistö Oy Ohikulkutien Koivuniitty Lausunto maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisesta 48 Muutoksenhaku Muutoksenhakuohjeet

4 Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (53) 304 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Päätös Kaupunginhallitus toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (53) 305 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen Päätösehdotus Päätös Kaupunginhallitus valitsee tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Veijo Mikolan ja Pipsa Allénin. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

6 Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (53) 306 Esityslistan hyväksyminen Päätösehdotus Päätös Kaupunginhallitus päättää käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

7 Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (53) Asianro 1018/ / Raision kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosiksi Suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen : On kulunut jo seitsemän vuotta siitä, kun valtuusto edellisen kerran hyväksyi kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman. Uuden ohjelman päivittäminen aloitettiin keväällä Ohjelman valmistelua ohjaavaan työryhmään ovat kuuluneet konsernijaoston puheenjohtaja Hannele Lehto-Laurila, (pj.), kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Leinonen, kaupunginjohtaja Ari Korhonen, suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen (siht.), korkeakouluharjoittelija Niko Aalonen, sekä Raision Yrittäjien edustaja Jarkko Ahlgren, varajäsenenään Sami Aalto. Myös tekninen johtaja Antti Korte osallistui ohjausryhmän työhön. Oheisaineistossa luonnos Raision kaupungin elinkeinopoliittiseksi ohjelmaksi Aiempaan ohjelmaan verrattuna kaupungin elinkeinopolitiikan toimintaajatusta on avarrettu jatkuvan kehittämisen ja palveluhenkisyyden suuntaan. Kaupungin perinteisten keinojen tehokas ja joustava maapolitiikka, laadukas tonttireservi, päätöksenteon nopeus ja ratkaisuhakuisuus sekä hyvä yritysyhteistyö rinnalle on noussut uusina myös yrittäjyyskasvatus ja yrittäjien tasapuolinen kohtelu. Varsinaisissa tavoitteissa jatkuvuutta edustavat: - aktiivinen ja nopea maankäyttöpolitiikka - hyvä yritysilmasto - olemassa olevan yrityskannan toimintaedellytysten turvaaminen. Uusia tavoitteita ovat: - yritysten kehityshankkeiden ja laajentumisen edistäminen - edistyksellisten vihreiden toimialojen sijoittuminen Raisioon - yrittäjyyskasvatus opetuksen kaikilla tasoilla Elinkeinopoliittisen ohjelman seuranta esitetään täysin uudistettavaksi. Vuosittain tilinpäätöksen yhteyteen laaditaan elinkeinopoliittinen katsaus. Katsaus sisältää keskeisten mittareiden pohjalta laaditun arvion elinkeinotoimintojen kehittymisestä Raisiossa. Lisäksi tarkastellaan kaupungin toiminnan vaikutuksia elinkeinoelämän kehittymiseen. Näiden pohjalta tunnistetaan tulevat painopisteet ja tarpeet. Katsaus on samalla osa yritysvaikutusten arviointia, joka toteutetaan kokonaisvaltaisena vuosittaisena arviointina. Lausunnot

8 Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (53) Konsernijaosto pyysi lausunnot Raision elinkeinopoliittisen ohjelman luonnoksesta Raision Yrittäjät ry:ltä, Turun Seudun kehittämiskeskukselta, Rasekolta, tekniseltä lautakunnalta, sivistyslautakunnalta, vapaaaikalautakunnalta, sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. Lausunnot oheisaineistossa Kooste lausunnoista: Raision Yrittäjät ry toteaa mm., että ohjelmaluonnos kattaa elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet. Ohjelmaa esitetään täydennettäväksi lisäämällä tiedot yritysten jakautumisesta kokoluokittain työntekijämäärän mukaan ja sisällyttämällä seurantamittarit ja tavoitetasot osaksi ohjelmaa. Lisäksi ehdotetaan vuosittain järjestettävää yrittäjien ja kaupungin yhteistä hankintatilaisuutta. Raision Yrittäjät ry. korostaa myös elinkeinopoliittisen viestinnän merkitystä. Rasekon näkökulmasta on tärkeää, että kaupungilla olisi elinkeinoasiamies tai vastaava, jonka kanssa tehdään käytännön yhteistyötä. Koulutuskuntayhtymä korostaa myös sitä, että kaupunki voisi hankkia sidosyksiköltään kilpailuttamatta nykyistä enemmän palveluita, joilla tuetaan yritysten toimintaedellytyksiä. Lausunnossa todetaan, että ohjelma on hyvä raami, joka kaipaa konkretiaa esim. sen suhteen, kuinka yritysten kehityshankkeita edistetään. Turun Seudun Kehittämiskeskus toteaa mm., että seudun elinkeinopolitiikan kannalta on tärkeää, että seudun kunnat asemoivat omaa elinkeinopolitiikkaansa ja asettavat sille selkeitä tavoitteita. Lisäksi Tsek korostaa koordinoidun elinkeinopoliittisen yhteistyön merkitystä seudun ja kuntien elinvoiman kannalta. Tekninen lautakunta, sivistyslautakunta ja vapaa-aikalautakunta eivät esitä huomautuksia ohjelmaluonnokseen. Tekninen lautakunta toteaa, että ohjelman luonnoksessa esitetyt tavoitteet ja keinot tukevat tekniselle keskukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Ympäristölautakunnan ei ollut mahdollista antaa lausuntoa pyydetyssä ajassa kokousaikataulujensa vuoksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan lausunnossa todetaan mm., että sosiaali- ja terveysalan yrittäjien osuus tulee tulevaisuudessa kasvamaan voimakkaasti. Lisäksi lausunnossa korostetaan, että houkuttelevien asuntoalueiden toteuttamisella ja laadukkailla julkisilla palveluilla on elinkeinopoliittista merkitystä osaavan työvoiman houkuttelemiseksi. Ohjausryhmä päätti ohjelmaluonnokseen tehtävistä muutoksista käsitellessään saatuja lausuntoja kokouksessaan ja sähköpostitse

9 Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (53) Lausuntokierroksen jälkeen ohjelmaluonnoksessa tuodaan aiempaa selkeämmin esille koko kaupunkiseudun vetovoimaisuuden tärkeyttä ja asiakaslähtöisen asenteen merkitystä kaupungin yrityspalveluissa. Sen sijaan elinkeinopoliittisesta viestinnästä ei ole lisätty mainintaa ohjelmaan. Raision kaupungin perusviestit on määritelty kaupungin viestintäohjeissa. Viestinnän keinoin korostetaan strategisesti merkittäviä viestejä, joiden avulla Raisiota profiloidaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti myös yritysilmapiirin ja elinkeinopolitiikan suhteen. Konsernijaosto käsittelee elinkeinopoliittisen ohjelman luonnosta ennen kaupunginhallituksen kokousta. Konsernijaoston tekemät mahdolliset muutokset esitellään kokouksessa. Oheismateriaali 1 Elinkeinopoliittisen ohjelman lausunnot.pdf 2 Elinkeinopoliittinen ohjelma pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Raision kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi

10 Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (53) Asianro 871/ / Seudullinen elinkeinosopimus ja yhteistyön organisoiminen Kaupunginsihteeri Petra Määttänen : Raision kaupunginvaltuusto päätti irtisanoa voimassa olevan elinkeinosopimuksen. Irtisanomisaika on irtisanomista seuraavan kalenterivuoden eli vuoden 2015 loppuun. Tarkoitus oli uudistaa sopimusta ja tavoitteena, että uusi sopimus saataisiin voimaan vuonna Kaupunginhallitus on käsitellyt elinkeinosopimuksen valmistelutyöryhmän luonnosta uudeksi elinkeinosopimukseksi sekä palvelusopimukseksi Sopimuksen uudistamista ja yhteistyön organisoimista käsiteltiin myös valtuuston seminaarissa Naantalissa ja kaupunginhallituksen seminaarissa Turun kaupunkiseudun kuntakokous pyysi lausuntoa luonnoksesta sopimukseksi Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä sekä luonnoksesta Turun Seudun Kehitys Oy:n osakassopimukseksi. Raision kaupunginhallitus antoi lausuntonsa Kh Uudessa toimintamallissa elinkeinoyhteistyö viedään tarkoitusta varten perustettavaan elinkeinoyhtiöön (Turun Seudun Kehitys Oy). Luonnos uudeksi elinkeinosopimukseksi sekä yhtiöjärjestykseksi on liitteenä. Elinkeinoyhtiön hallituksessa on kullakin osakaskunnalla edustaja, Turulla kaksi ja muilla yksi. Yhtiö pitää vuosittain kaksi sääntömääräistä yhtiökokousta ja lisäksi on tarkoitus perustaa elinkeinoyhteistyön neuvottelukunta, johon kutsutaan laajasti eri toimijatahoja keskustelemaan elinkeinoelämän kehittämisestä seudulla. Sopimus elinkeinoyhteistyöstä tehdään neljäksi vuodeksi kerrallaan. -> Kaupunginhallitus päätti, että sopimus solmittaisiin toistaiseksi voimassa olevana, yhden vuoden irtisanomisajalla. Varsinaisen yhtiöjärjestelyn osalta esitetään, että yhtiö toimisi Turku Science Parkin alla ja ostaisi tarvittavat elinkeinopalvelut Turun Science Parkilta, jonne Turun kaupungin palveluksessa oleva TSEK:n henkilökunta siirtyisi. Palveluiden ostoista laaditaan erillinen palvelusopimus, jossa määritellään tarkemmin ostettavat palvelut, rahoitus, elinkeinorahaston suuruus jne. Rahoituksen taso säilytetään nykyisenä, mutta osa rahoituksesta on sidottu elinkeinorahastoon, josta rahoitetaan sekä yhteisiä hankkeita että kuntien omia koko seudun elinkeinoelämää palvelevia hankkeita. Lausunnolle lähetetyssä materiaalissa ei varsinaisiin rahoituksen tasoihin oteta kantaa kuin taus-

11 Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (53) tamateriaalissa, mutta alustavan valmistelun perustella Raision osuus elinkeinorahastossa olisi euroa, josta euroa olisi kuntakohtaista osuutta. Raision kaupunki toteaa, että esitetty järjestely luo edellytykset elinkeinopoliittisen yhteistyön tekemiselle Turun seudulla. Elinkeinoyhteistyön siirtämistä yhtiömuotoiseksi toiminnaksi voi pitää perusteltuna niin toiminnan kehittämisen kuin päätöksenteonkin näkökulmasta. Yhtiön hallituksen on oltava lähellä operatiivista toimintaa ja rajapinta elinkeinoelämän toimijoihin on oltava selkeä. Raision kaupungilla ei ole huomautettavaa palvelusopimusmenettelyyn, edellyttäen että elinkeinorahastomalli ja muut palvelunostoon liittyvät kysymykset toteutuvat aiotusti. Erityisen tärkeänä seudullisena palveluna Raision kaupunki pitää Potkurin yrityspalveluita. Elinkeinotoimijoiden kokoaminen yhtenäiseen kokonaisuuteen luo edellytykset yhteistoiminnan kautta saavutettavaan tehokkuuteen. Järjestelmän läpinäkyvyydestä on kuitenkin syytä pitää erityistä huolta, jotta kaikki yhteistyöhön osallistuvat tahot ovat selvillä mitä elinkeinoyhteistyöhön varatuilla rahoilla tehdään. Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Lausuntokierroksen jälkeen sopimuksiin tehtiin muutos siten, että sopimus on toistaiseksi voimassa oleva samanlaisella irtisanomisajalla kuin nykyinenkin elinkeinosopimus kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran sopimus on mahdollista irtisanoa v. 2017, mikä tarkoittaa, että alkuun toiminnalle turvataan kolmen vuoden toiminta-aika. Kaupunginvaltuustossa päätettäisiin nyt hyväksyä liitteenä olevat Elinkeinosopimus ja Elinkeinosopimuksen palvelusopimus. Varsinaiset yhtiön käynnistämiseen liittyvät asiakirjat kuten osakassopimus ja yhtiöjärjestys tulevat ensi vuoden puolella päätöksentekoon. Sisältöön vaikuttavia tekijöitä ovat vielä liikkeenluovutusprosessi, Turku Science Parkin yhtiöjärjestys, kilpailutus- ja alv-kysymysten läpikäynti ja varsinaiset päätökset osakepääomasta. Lisäksi tulee päättää, että siirtymäaika jatketaan nykyisellä elinkeinosopimuksella, jonka irtisanominen perutaan. Mikäli Raision kaupunki tekee kielteisen päätöksen, ei tällä hetkellä ole olemassa muuta seudullisen elinkeinoyhteistyön foorumia.

12 Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (53) Elinkeinoyhteistyön uudistaminen Elinkeinoyhtiö Elinkeinoyhteistyö viedään toteutettavaksi perustettavaan yhtiöön. Yhtiöllä ei ole toimitusjohtajaa lukuun ottamatta henkilökuntaa, vaan yhtiö ostaa palvelunsa ulkoa. Pääasiallinen palvelun tuottaja on Turku Science Park Oy. Rahoitus Seudulliseen elinkeinoyhteistyöhön varattu rahoitus pidetään aiemmalla maltillisella asukaskohtaisella tasolla. Kaikki elinkeinoyhteistyöhön osallistuvat kunnat rahoittavat yhteistyötä samansuuruisella asukaskohtaisella panoksella. Uutta on, että rahoituksesta varataan 3,85 euroa / asukas elinkeinorahastoon. Puolet tästä rahasta on varattu kuntakohtaisesti toteutettaviin hankkeisiin. Rahoituksen taso päätetään kunnan ja yhtiön välillä sovittavassa palvelusopimuksessa, joka on kaksivuotinen. Ensimmäiselle palvelusopimuskaudelle esitettävä rahoitustaso on 9,85 euroa / asukas. Sopimuskausi Sopimus on toistaiseksi voimassa oleva samanlaisella irtisanomisajalla kuin nykyinenkin elinkeinosopimus kuitenkin siten, että ensimmäisen kerran sopimus on mahdollista irtisanoa v. 2017, mikä tarkoittaa, että alkuun toiminnalle turvataan kolmen vuoden toiminta-aika. Esitystä irtisanomisajan pituudeksi muutettiin kuntien lausuntokierroksen jälkeen. Elinkeinosopimuksen lisäksi kunnat sopivat yhtiön kanssa palvelusopimuksen. Palvelusopimusjakso on kaksivuotinen. Jos kunta irtisanoo elinkeinosopimuksen, jatketaan kauden loppuun aina viimeisimmällä palvelusopimuksella. Elinkeinorahasto Elinkeinorahasto jaetaan kiinteään osaan sekä kuntakohtaiseen osaan. Rahaston Kiinteä osa Kiinteästä osasta rahoitetaan vuosittain yhtiökokouksen talousarviopäätöksen mukaisesti Turun seudun yleisiä hankkeita tai avustuksia, jotka hyödyttävät seutua Turun seudun elinkeinosopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Kiinteä osuus maksetaan vuosittain rahastoon.

13 Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (53) Rahaston Kuntakohtainen osa Kuntakohtaisesta osasta kukin kunta voi rahoittaa omia elinkeinohankkeitaan tai yhdessä muiden kuntien tai toimijoiden kanssa toteutettavia hankkeita, jotka edistävät Turun seudun elinkeinosopimuksen tarkoitusta. Kuntakohtainen osuuden käyttö on kunkin kunnan omassa harkinnassa, mutta TSEK Oy:n hallituksen on kuitenkin hyväksyttävä elinkeinorahastosta rahoitettava kuntakohtainen hanke. Mikäli kunta ei tilivuoden aikana käytä kaikkea kuntakohtaista elinkeinorahaa, kasvaa ko. kunnan omaisuus rahastossa käyttämättä jääneiltä osin. Mikäli kuntakohtaisia osuuksia ei ole käytetty palvelusopimuksen päättyessä, palautetaan osuudesta 50 % osakaskunnalle ja 50 % maksetaan elinkeinorahastoon. Tämä toimii kannustimena kuntakohtaisten elinkeinohankkeiden toteuttamiseksi. Elinkeinorahastoon maksettu 50 %:n kuntakohtainen osuus muuttuu tällöin rahaston kiinteän osan varallisuudeksi. Siirtymäaika Uusi elinkeinoyhtiö aloittaa toimintansa Siirtymäaika jatketaan nykyisellä elinkeinosopimuksella. Oheismateriaali 3 Seutusopimus_uusi_versio_2016-.pdf 4 Elinkeinosopimuksen palvelusopimus_turun_seudun_kehitys (2).pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan Elinkeinosopimuksen sekä Palvelusopimuksen ehdollisesti siten, että sopimukset tulevat Raision kaupunkia sitoviksi sillä edellytyksellä, että kaupunginvaltuusto hyväksyy myöhemmin perustettavan yhtiön osakassopimuksen ja muut perustamisasiakirjat. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että toimintaa jatketaan vanhalla elinkeinosopimuksella enintään vuoden 2016 loppuun. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.

14 Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (53) Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Pöytäkirjaan merkittiin, että suunnittelupäällikkö Marja-Riitta Pulkkinen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen kello

15 Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (53) Asianro 682/ / Turun seudun puhdistamo Oy:n uusien osakkaiden ottaminen ja sopimusten päivittäminen Kaupunginsihteeri Petra Määttänen : Turun seudun puhdistamo Oy:n osakkaat kokoontuivat neuvottelemaan yhtiön osakaspiirin laajentamisesta ja sopimuksiin suunnitelluista muutoksista. Raision kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan Turun seudun puhdistamo Oy:n esittämät neuvottelutavoitteet yhtiön osakaspiirin laajentamisesta sekä nykyisten osakkaiden omistusten tasaamisesta puhdistamopalvelun käytön mukaiseksi, yhtiöjärjestyksen muutoksista sekä osakkaiden välisten sopimusten päivittämisestä. Samalla todettiin, että varsinainen päätös kokonaisuutena ja muutoksista sopimuksiin tehdään myöhemmässä vaiheessa johtosääntöjen edellyttämällä tavalla. Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja tekninen johtaja Antti Korte: Turun seudun puhdistamo Oy laajentaa osakaspohjaansa. Auralle, Pöytyälle, Oripäälle ja Marttilalle tarjotaan mahdollisuutta merkitä yhtiön osakkeita maksullisessa osakeannissa. Turun seudun puhdistamo Oy:n osakkaiden välisissä sopimuksissa yhteiseksi tavoitteeksi on muun muassa kirjattu uusien osakkaiden mukaan ottaminen puhdistamoyhteistyöhön. Osakassopimuksen kohdassa 8.6 todetaan: Osakkaiden pyrkimyksenä on se, että myös muut Turun seudun kunnat voivat tulla jätevesiyhteistyön piiriin, tulla yhtiön Osakkaiksi ja ryhtyä puhdistuttamaan jätevetensä Keskuspuhdistamolla. Näin ollen Turun seudun puhdistamo Oy noudattaa sille alkuperäisesti julkisen palvelun tuottajana asetettua pyrkimystään saada uusia osakkaita. Tavoite on saattaa kaikki palveluita yhtiöltä hankkivat kunnat tasa-arvoiseen asemaan. Aura, Pöytyä ja Oripää ovat solmineet yhtiön kanssa sopimuksen jäteveden puhdistuspalvelusta. Näiden sopimusten tekohetkellä Turun seudun puhdistamo oli mukana seudullisessa vesiyhtiöselvityksessä, joka esti uusien osakkaiden mukaantulon. Selvitys on päättynyt, eikä mainittua estettä uusien osakkaiden ottamiselle enää ole. Näin ollen yhtiö esittää, että tilanne nyt korjattaisiin suuntaamalla asiakaskunnille merkittäväksi yhtiön osakkeita. Marttilan kanssa yhtiöllä ei vielä ole asiakassopimusta, mutta Marttilan kanssa on sovittu siitä, että se alkaa toimittaa jätevesiään puhdistettavaksi yhtiölle alustavasti vuosien vaihteessa. Marttilalle yhtiö ei esitä lainkaan asiakassopimuksen tekemistä, vaan lähtee liikkeelle suoraan osakkuusasemasta.

16 Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (53) Asiakaskunnilta puhdistamopalvelusta veloitettava summa eroaa laskentaperusteiltaan hieman yhtiössä muuten käytetystä. Näin yhtiö joutuisi ylläpitämään kahta päällekkäistä laskentajärjestelmää asiakassopimusten olemassaolon vuoksi. Tämän vuoksi yhtiö esittää, että asiakaskunnat saataisiin osakkaiksi mahdollisimman nopeasti, jo tänä vuonna. Asiakaskunnille ja Marttilalle on esitetty osakkuusvaihtoehtoa ja ne ovat suhtautuneet siihen lähtökohtaisen positiivisesti. Päätöksentekoprosessi on näissä neljässä kunnassa vielä kesken. Uusien osakkaiden ottaminen tapahtuisi suunnatulla osakeannilla. Osakeannin lisäksi uusien kuntien mukaantulo edellyttää tämänhetkisten osakkaiden välisten sopimusten muuttamista joiltakin osin. Turun seudun puhdistamon osakkuus edellyttää osallisuutta osakkaiden välisiin osakaskannan laajentumissopimukseen, osakassopimukseen ja johtamissopimukseen ( ). Olennaisin muutos näihin sopimuksiin on se, että kapasiteettivaraukset, jotka osakkaat ovat yhtiöstä tehneet, tulee muuttaa siten, että myös uusien kuntien varaukset ovat mukana. Lisäksi nykyisissä sopimuksissa on joitakin kohtia, joita ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa uusiin osakkaisiin. Osakkaiden välisten sopimusten muutokset toteutettaisiin allekirjoittamalla liittymissopimus, jossa osapuolina olisivat yhtiö, vanhat osakkaat sekä uudet osakkaat. Liittymissopimuksesta määriteltäisiin ne muutokset, joita nykyisiin sopimuksiin oltaisiin tekemässä. Luonnos liittymissopimuksesta on liitteenä. Uusien osakkaiden ottamisella ei ole vaikutusta vanhoilta osakkailta puhdistamopalvelusta perittäviin maksuihin. Osakeomistuksen yhtiössä tulee perustua palvelun käytön määrään. Uusille osakkaille suunnattava osakemäärä perustuu niiden suhteelliseen osuuteen kaikkien osakkaiden suhteellisesta kapasiteettivarauksesta. Yhtiön nykyinen omistuspohja on seuraava: Osakas Osakkeet Om. osuus % Turku ,5 % Kaarina 840 8,8 % Lieto 344 3,6 % Rusko 40 0,4 % Paimio 256 2,7 % Raisio 932 9,8 % Naantali 276 2,9 % Masku 124 1,3 % Nousiainen 76 0,8 % Mynämäki 105 1,1 % yht 9513

17 Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (53) Yhtiö on laatinut laskelman palvelun käyttömääriin (kapasiteettivaraukset) perustuvista omistusosuuksista siten, että mukana ovat sekä osakkaat että asiakaskunnat että Marttila. Alla olevassa taulukossa on esitetty kapasiteettivarauksiin perustuvat omistusosuudet. Kapasiteettivaraukseen perustuva osakemäärä olisi Auran osalta 73 kpl, Pöytyän osalta 50 kpl, Oripään osalta 16 kpl ja Marttilan osalta 32 kpl. Osakkeita annettaisiin uusille osakkaille merkittäväksi edellä mainitut kappalemäärät. Maksettu merkintähinta sijoitettaisiin yhtiön osakepääomaan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Osakkeen käypä hinta arvioidaan osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti käyttäen arviointipohjana sitä samaa laskentakaavaa, jolla yhtiön osakkeita aiemmin hankkineet osakkaat ovat osakkeita merkinneet. Merkintähinta koostuu osakkeen nimellisarvosta (1000 euroa/osake) ja osakepääoman lisäykselle laskettavasta korosta laitoksen rakentamisen aloittamisesta lähtien. Kunkin asiakaskunnan kustannus osakkeiden hankkimisesta olisi sen palvelun käyttömäärän (kapasiteettivarauksen) mukaan laskettu osakemäärä kerrottuna nimellisarvolla + korolla. Alla on kuvattu osakkeiden hankinnan kokonaishinnat per kunta. Laskelmaan vaikuttaa se, mihin päivään saakka koron osuutta lasketaan eli milloin uusi osakas maksaa osakkeet. Alla olevassa laskelmassa korko on laskettu saakka.

18 Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (53) Kunta Osakepääoma Korko Yhteensä Aura Pöytyä Oripää Marttila yht Oheismateriaali 5 Liittymissopimus.pdf 6 Sopimus Turun seudun puhdistamo oyn osakaskannan laajentamisesta liitteineen.pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto päättää hyväksyä liitteenä olevat Turun seudun puhdistamo Oy:n osakkaiden välisiin sopimuksiin esitetyt muutokset. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi

19 Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (53) Asianro 754/ / Vuoden 2015 talousarviopäätöksen mukainen konsernin sisäinen kiinteistöjärjestely Kaupunginsihteeri Petra Määttänen : Kaupunginvaltuusto päätti talousarviopäätöksessä vuodelle 2015, että Raision kaupunki perustaa kiinteistöyhtiön ja toteuttaa konsernin sisäisen kiinteistöjärjestelyn, jonka tulosvaikutteinen arvo olisi n. 4 M. Kokouksessaan kaupunginhallitus päätti yksimielisesti käynnistää kiinteistöyhtiön perustamisen ja että yhtiötä koskevat asiakirjat tuotaisiin kaupunginhallitukselle erikseen päätettäväksi. Vuoden 2015 aikana talous on sujunut ennakoitua paremmin, mutta tarvittaessa mahdollisuus konsernin sisäisiin omaisuusjärjestelyihin loppuvuoden aikana on olemassa. Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Konsernijärjestelyiden lähtökohtainen tavoite on ollut taseeseen kirjattujen edellisten tilikausien ylijäämän kasvattaminen ja positiivisen vuosituloksen tekeminen. Raision kaupungin talous vuodelta 2014 toteutui ennakoitua paremmin ja edellisten tilikausien alijäämä parantui 1,0 M :n ylijäämäiseksi. Kaupunginvaltuusto päätti talousarviosta vuodelle Talousarviopäätöksen mukaan vesihuoltotoiminta tullaan yhtiöittämään vuoden 2016 aikana ja vuoden tulos on 12,3 miljoonaa euroa positiivinen. Talousarvion mukainen vuositulos on 1,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Viimeisimmän ennusteen mukaan Raision 2015 tulos olisi noin 0,5 M alijäämäinen ilman esitettyä kiinteistöjärjestelyä. Tämä ei vielä johda Raision kaupungin taseen ylijäämää alijäämäiseksi ja vaikka näin kävisikin, alijäämä tulee tasoittumaan vuoden 2016 aikana vesihuoltotoiminnan yhtiöittämisen myötä. Talousarviopäätöksen mukaiselle kiinteistöyhtiöjärjestelylle ei ole tässä kohtaa alkuperäisen tavoitteen mukaista tarvetta. Lisäksi kiinteistöjärjestelyihin liittyvät veroseuraamukset voivat lisätä ulkopuolisen rahoituksen tarvetta vuoden lopussa. Kiinteistösiirtojen osalta lähitulevaisuudessa on tarpeen selvittää sote-kiinteistöt arvoineen ja arvioida niiden tuleva omistuspohja.

20 Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (53) Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää, että talousarviossa 2015 päätettyä kiinteistöjärjestelyä ei toteuteta kuluvan vuoden aikana. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

21 Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (53) Asianro 113/ / Eron myöntäminen Kyösti Sjömanille valtuuston varajäsenyydestä Kyösti Sjöman pyytää eroa Raision kaupunginvaltuuston varajäsenyydestä henkilökohtaisista syistä. Kyösti Sjöman on ollut Perussuomalaiset ry:n varavaltuutettu. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto myöntää Kyösti Sjömanille eron valtuuston varajäsenyydestä. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

22 Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (53) 312 Hyvinvointikertomus 2015 Asianro 1081/ /2013 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg : Hyvinvointikertomus on tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. (Lähde: THL 2009) Hyvinvointikertomuksen tekemiselle on kaksi tärkeää perustelua: Ensimmäinen peruste on, että laki velvoittaa kuntia tekemään hyvinvointikertomuksen: Toukokuussa 2011 astui voimaan uusi terveydenhuoltolaki, jonka pykälässä 12 todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Toisena perusteena on, että hyvinvointikertomuksen tekeminen toimii kunnan tärkeän tehtävänä eli kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perustana (kuntalaki). Kertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kertomus toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon kokoamisessa, raportoinnissa ja seurannassa sekä resursoinnin suunnittelussa. Luottamushenkilöille se on työväline päätöksenteossa, resursoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Hyvinvointikertomuksen tekeminen kuuluu kunnan pysyvien rakenteiden toimijoille. Kertomuksen tekeminen kuuluu sekä kunnan hyvinvointiryhmälle että johtoryhmälle (tai muille vastaaville kunnassa toimiville ryhmille). Kertomusta tekevien ryhmien tulee olla poikkihallinnollisia eli niiden tulee muodostua kunnan eri hallinnonalojen edustajista eikä pelkästään sosiaali- ja terveystoimen edustajista. Poikkihallinnollisten ryhmien ansiosta myös vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä tulee kaikkien yhteiseksi asiaksi. Sähköinen hyvinvointikertomus on uusi, kunnille maksuton työväline ja julkinen asiakirja. Se kytkee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua. Se nostaa esiin poikkihallinnolliset hyvinvoinnin taustatekijät, vahvuudet ja kehittämistarpeet. Näin se auttaa kuntaa edistämään asukkaidensa hyvinvointia sekä vastaamaan uuden terveydenhuoltolain velvoitteisiin.

23 Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (53) Sähköisen hyvinvointikertomuksen etuja: - Helppo käyttää. - Hyödyntää teknologiaa. - Kokoaa samaan asiakirjaan koko hyvinvointitiedon, -ohjelmat ja - strategiat. - Käyttää valmiita, kansallisesti määriteltyjä hyvinvointi-indikaattoreita eli osoittimia ja hakee automaattisesti kunnan em. indikaattori-tiedot. - Rakentuu kunnan vuosikellon mukaisiin vaiheisiin, mikä helpottaa ja aikatauluttaa kertomuksen tekemistä. - Hyvinvointikertomuksen eri vaiheissa kirjattu tieto voidaan viedä kunnan muihin kuntasuunnitteluasiakirjoihin. Vienti tapahtuu nyt manuaalisesti. - Mahdollistaa kaikkien hallinnonalojen osallistumisen kuntalaisten hyvinvointia edistävien toimenpide-ehdotuksien laatimiseen ja toimintaan sitoutumiseen. - Voidaan käyttää terveydenhuoltolain molempiin velvoitteisiin: Sekä laajan, neljän vuoden välein tehtävän hyvinvointikertomuksen tekemiseen että hyvinvointitiedon vuosittaiseen raportointiin. Sähköinen hyvinvointikertomus koostuu kahdesta osiosta: 1. Laaja hyvinvointikertomus (kerran valtuustokaudessa) - Toimikautensa päättävän ja aloittavan valtuuston työtä tukeva työväline, joka suositellaan valmisteltavaksi valtuustokauden viimeisenä eli neljäntenä vuotena - Auttaa hyvinvointitiedon siirtymisessä valtuustokaudelta seuraavalle (arvoja, asenteita, käytäntöjä, osaamista, tavoitteita ja kehittämistoimia) - Tarkoitettu koko valtuustokauden aikaiseen tarkasteluun, arviointiin ja suunnitteluun 2. Vuosittainen raportointi eli vuosittainen hyvinvointikertomus (kerran vuodessa) - Toimikaudellaan olevan valtuuston työtä tukeva työväline, joka valmistellaan valtuustokauden jokaisena vuotena - Tarkennetaan tavoitteita, toimenpiteitä, resursointia ja mittareita hyödyntäen erityisesti kunnan omaa hyvinvointitietoa ja indikaattoreita

24 Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (53) Oheismateriaali 7 Raision kaupungin hyvinvointikertomus Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan hyvinvointikertomuksen omalta osaltaan ja ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy hyvinvointikertomuksen. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi

25 Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (53) Kaupunginvaltuusto Tekninen lautakunta Asianro 216/ / Valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen aloite koskien rakennus- ja lupamääräyksien tarkistamista nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamisen mahdollistamiseksi uudella teknologialla Päätöshistoria Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Pipsa Allén jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: "Turun kauppakamari on lähettänyt kannustekirjeen Varsinais-Suomen kuntiin, jotta kunnat muuttaisivat rakennus- ja lupamääräyksiä nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamisen mahdollistamiseksi uudella teknologialla. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uuden mikro-ojitusteknologian käyttöönoton. Tämä uusi tekniikka mahdollistaa tietoliikennekaapeleiden nykyistä nopeamman asennuksen entistä pienemmillä ympäristöhaitoilla ja vauhdittaa yhteyksien saatavuutta Varsinais-Suomessa. Em. on lainaus Turun kauppa-kamarin kirjeestä. Mikro-ojitusteknologiasta on hyviä kokemuksia Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa uutta teknologiaa hyödyn-nettiin ensimmäisen kerran Kangasalan kunnassa kesällä Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Raision kaupunki tarkastelee rakennus- ja lupamääräyksiä tarvittavilta osiltaan, jotta mikro-ojitusteknologian käyttöönotto tulee mahdolliseksi. Kunnioittaen Ari Leinonen Pipsa Allén Seija Sorsavirta Heikki Laine Pasi Puoskari Auli Raunio Mikko Maliranta Janne Koskelainen Jari Salonen Jonni Moislahti Nils-J. Broberg Harri Ylitalo Ari Jutila Elina Ylönen Marjukka Hulkkonen"

26 Raision kaupunki Pöytäkirja 26 (53) Päätös Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus lähettää valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen allekirjoittaman aloitteen rakennus- ja lupamääräysten muuttamiseksi nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamisen mahdollistamiseksi uudella teknologialla teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Tekninen lautakunta Kaupungininsinööri Vesa-Matti Eura : Mikro-ojitus (Micro Trenching) tarkoittaa kuitukaapeleiden asentamista timanttisahattuun tai jyrsittyyn uraan, jonka leveys on 3 15 senttimetriä ja syvyys senttimetriä. Mikro-ojitusteknologialla kaapeli voidaan asentaa maan alle tekemällä asfalttiin vain kapea ura. Menetelmä muun muassa pienentää asfalttipaikkauksia ja mahdollistaa töiden tekemisen myös talvella. Asennusnopeus on Soneran mukaan 2 3-kertainen verrattuna perinteiseen menetelmään. Siten jopa 300 metriä valokuitua voidaan vetää päivässä alkaen asfaltin avaamisesta sen uudelleen pinnoittamiseen. Sonera on testannut menetelmää Naantalissa pari vuotta sitten. Vastaavia kaivumenetelmiä ovat esimerkiksi suuntaporaus, ketjukaivaus ja maasahaus. Ne edellyttävät normaalimenetelmiä vähäisempiä kaivantoja kiinteistöjen tonteilla sekä mahdollistavat talvikaivaukset. Mikro-ojitus on sisällytetty Rakennusteollisuus ry:n ylläpitämiin rakennustapaohjeisiin (Infra-RYL). Teknisen keskuksen johtosäännön mukaan kaupungininsinööri myöntää kaivu- ja sijoitusluvat katuverkolla tapahtuvaan kaivutyöhön. Rakennusjärjestyksessä ei vaadita varsinaista rakennuslupaa johtoreittiä varten. Kaivulupaa myönnettäessä vaatimuksena on, että työ tehdään katujen rakennustapaohjeen mukaisesti (Infra-Ryl). Kaivutapaa ei määrätä. Usein lupapäätöksessä vaaditaan kaivamattoman tekniikan käyttöä esimerkiksi katuja alitettaessa. Yhtään sijoituslupaa mikrokaivutekniikalla rakennettavaan kaivantoon ei ole haettu Raisiossa. Kunnallistekniset palvelut tekee katujen saneeraus- ja uudisrakennuskohteet hyvässä yhteistyössä kaapelitoimijoiden kanssa. Tämän ansioista Raisiossa katualueilla on hyvät kaapelireittivarauksen ja kaapeliputkivaraukset.

27 Raision kaupunki Pöytäkirja 27 (53) Erityisesti tänä vuonna Raisiossa on erityisen paljon aukikaivettuja johtoreittejä. Tähän on syynä Fortumin/Carunan hanke, jossa keskijännitelinjoja muutetaan ilmajohdoista maakaapeloinneiksi. Keskijännitelinjoja ei voida tehdä kapeilla/keveillä kaivannoilla korkeajännitteisten kaapeleiden suojaetäisyysvaatimusten ja kaapelin suuren taivutussäteen vuoksi. Johtoreittien kaivutekniikkaa ei ole tarpeen määrätä erikseen rakennus- ja lupamääräyksissä Raisiossa. Nykyinen käytäntö, jossa kaivantovaatimukset määräytyvät kunnallistekniikan yleisten rakennustapaohjeiden mukaan on toimiva. Päätösehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle edellä olevan valmistelun mukaisen vastauksen valtuutettu Ari Leinosen ym. tekemään valtuustoaloitteeseen. Päätös Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus 1 merkitsee teknisen lautakunnan valmisteleman vastauksen valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen tekemään aloitteeseen tiedokseen, 2 ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee teknisen lautakunnan valmisteleman vastauksen valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen tekemään aloitteeseen tiedokseen, ja 3 ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen tekemän aloitteen loppuunkäsitellyksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi

28 Raision kaupunki Pöytäkirja 28 (53) Asianro 891/ / Kiinteistön Ylikulma kauppakirjan hyväksyminen Mittausteknikko Pertti Verho : Ritva, Raimo ja Reijo Mörö ovat tarjonneet Raision kaupungille ostettavaksi osoitteessa Hosleniuksenkuja 4 sijaitsevaa kiinteistöä Ylikulma. Kiinteistörekisterin mukaan kiinteistön Ylikulma pinta-ala on 1100 m². Kiinteistöllä on v rakennettu peruskuntoinen bruttoalaltaan n. 96 m² suuruinen omakotitalorakennus. Kiinteistö on ollut asuttuna vuoden 2009 loppuun asti. Viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana rakennukseen on uusittu ikkunat, suoritettu katon maalaus ja tehty keittiöremonttia. Keskuslämmitys on ollut toiminnassa lokakuulle 2015 asti. Raision kaupunginvaltuuston hyväksymässä ja voimaan tulleessa keskikaupungin osayleiskaavassa mm. Hosleniuksenkujan alue kuuluu ydinkaupungin tiivistämiseen ja kehittämiseen tähtääviin kohteisiin, jossa ajan myötä omakotitaloalue tulee muuttumaan keskustan toimintoja palvelevaksi alueeksi. Tähän päästään ainoastaan siten, että alueen kiinteistöjen omistus saadaan keskitettyä yksiin käsiin. Raision kaupungin tavoitteena on ollut kasvattaa maanomistustaan alueella ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin. Tällä hetkellä kaupunki omistaa 25 % Soliniuksenkujan ja Hosleniuksenkujan varsilla olevista omakotitalokiinteistöistä. Viimeisin kiinteistö alueelta on hankittu v Esitän, että Raision kaupunki ostaa Lempi ja Pauli Viktor Mörön jakamattomien kuolinpesien osakkailta kiinteistön Ylikulma hintaan euroa. Liitteet 1 Kauppakirja Mörö Oheismateriaali 8 Kiinteistö Ylikulma sijaintikartta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteen mukaisen kauppakirjan. Pöytäkirja tämän asian osata tarkastetaan heti.

29 Raision kaupunki Pöytäkirja 29 (53) Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Ritva Mörö Raimo Mörö Reijo Mörö Armi Peltonen, Tekninen keskus, talous- ja hallintopalvelut Pirjo Peltomäki, Tekninen keskus, talous- ja hallintopalvelut Pertti Verho, Maankäyttöpalvelut Maija Lehto, Maankäyttöpalvelut Leevi Heinonen, Tilapalvelut

30 Raision kaupunki Pöytäkirja 30 (53) 315 Tilausten toteutuminen Asianro 60/ /2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain syyskuun lopussa sekä tilausten toteumat lautakunnittain. Koko kaupunki Laskennallinen toteuma syyskuun lopussa on 75 %. Lomarahat maksettiin keskitetysti kesäkuussa, joten se nostaa henkilöstökulujen toteumaa. Kaupungin toimintatuotot ovat 35,1 miljoonaa euroa (vähennystä viime vuoteen 5,9 %) ja ovat talousarviosta 64,8 %. Toimintakulut ovat -124,4 miljoonaa euroa (kasvua viime vuoteen 3,2 %) ja ovat talousarviosta 73,7 %. Toimintakate on -89,2 miljoonaa euroa (kasvua viime vuoteen 7,2 %), toteumaprosentti on 77,9 %. Vuosikate on 11,0 miljoonaa euroa (viime vuonna 15,3 miljoonaa euroa) ja tilikauden tulos 4,7 miljoonaa euroa (viime vuonna 8,8 miljoonaa euroa). Verotulojen toteutuminen ja ennuste Tammi-marraskuussa kunnallisverotilitykset ovat olleet 0,8 % viimevuotta suuremmat. Marraskuun kunnallisverotilitys on aina pienempi suhteessa muihin kuukausiin, koska kunnallisverojen lopullinen tilitys tasataan. Arvio vuoden 2015 kunnallisverotilityksistä on 85,0 miljoonaa euroa. Tämän arvion mukaan talousarviosta jäädään kunnallisverojen osalta noin miljoonaa euroa. Yhteisöverojen toteuma marraskuun lopussa on viimevuotta 10,8 % suurempi. Arvion mukaan talousarvio ylitetään yhteisöverojen osalta noin 0,4 miljoonaa euroa. Kiinteistöverot tilitetään kunnille pääosin syys- ja marraskuussa. Kiinteistöveroja on vuodelta 2015 laitettu maksuun 7,57 miljoonaa euroa. Kunnallisveron lopullinen toteuma on vielä epävarma joulukuun osalta, mutta arvion mukaan talousarvion kaikkien verolajien verotulotavoitteesta tullaan jäämään noin 0,5 miljoonaa euroa. Valtionosuudet Tämän hetkisen ennusteen mukaan valtionosuudet tulevat toteutumaan noin 1,4 miljoonaa euroa suurempina kuin talousarviossa.

31 Raision kaupunki Pöytäkirja 31 (53) Konsernihallinto Konsernihallinnon toimintatuotot ovat pienentyneet 46,2 % viime vuoteen verrattuna ja ovat talousarviosta 23,7 %. Konsernihallinnon tuloarvio pitää sisällään omaisuuden siirtoon liittyvän konsernijärjestelyn, jonka vaikutus on 4,0 miljoonaa euroa. Tämä vaikuttaa toteumaprosenttiin merkittävästi. Arvion mukaan myyntituloista tullaan jäämään sähkönmyynnin osalta noin 0,5 miljoonaa euroa. Konsernihallinnon toimintakulut ovat pienentyneet 8,0 % viime vuoteen verrattuna ja ovat talousarviosta 82,3 %. Konsernihallinnon talousarviomenojen vähennyksenä näkyy miljoonan euron kohdentamaton säästötavoite. Sosiaali- ja terveys Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan toimintatuotot ovat pienentyneet 3,9 % viime vuoteen verrattuna ja ovat talousarviosta 69,3 %. Huomioon tulee ottaa, että tulojen kertyminen vuoden aikana ei ole säännöllistä. Toimintakulut ovat kasvaneet 6,0 % viime vuoteen verrattuna ja ovat 75,7 % talousarviosta. Toimintakate on 78,2 % talousarviosta. Sivistyskeskus (sis.vapaa-aika) Sivistyslautakunnan toimintatuotot ovat toteutuneet etupainotteisesti valtion tukien ja avustusten johdosta. Toimintatuotot ovat kasvaneet 11,8 % viime vuoteen verrattuna ja ovat 82,9 % talousarviosta. Hankerahoituksen jaksottamisesta riippuen osa tuloista saattaa siirtyä käytettäväksi vasta vuoden 2016 puolelle. Vapaa-aikalautakunta on kerännyt 5,3 % enemmän tuottoja kuin viimevuonna ja on 69,8 % talousarviosta. Sivistyslautakunnan toimintakulujen kasvu on 1,2 % viime vuoteen verrattuna ja 73,8 % talousarviosta. Vapaa-aikalautakunnan toimintakulujen kasvu on 2,6 % viimevuoteen verrattuna ja 69,8 % talousarviosta. Tekninen keskus (sis. ympäristö) Ympäristölautakunnan toimintatuotot ovat kasvaneet 3,0 % viimevuoteen verrattuna ja ovat 79,5 % talousarviosta. Toimintakulut ovat kasvaneet 0,6 % viime vuoteen verrattuna ja ovat 66,4 % talousarviosta. Teknisen lautakunnan toimintatuotot ovat pienentyneet 2,4 % viime vuoteen verrattuna ja ovat 72,6 % talousarviosta. Arvion mukaan vesihuollon tulojen vähennyksen seurauksena tekninen keskus tulee jäämään toimintatuottojen osalta talousarviosta. Toimintakulut ovat pienentyneet 2,1 % viime vuoteen verrattuna ja ovat 66,2 % talousarviosta. Toimintakate on 60,8 % talousarviosta.

32 Raision kaupunki Pöytäkirja 32 (53) Investoinnit (myynnit) Investoinneista on toteutunut 59,3 % eli 7,9 miljoonaa euroa. Maanmyyntitavoitteesta on syyskuussa saavutettu 0,5 miljoonaa euroa. Koko vuoden myyntitavoite on 1,0 miljoonaa euroa ja tämän hetken arvion mukaan tavoite saavutetaan. Sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiiri julkaisee kuukausittain jäsenkuntalaskutuksen poikkeamat tasaerälaskutuksesta-kaavion. Lokakuun kaavion mukaan sairaanhoitopiirin laskutus poikkeaa Raision osalta -1,8 %, Ruskon osalta poikkeama on 1,6 %. Erikoissairaanhoidon osalta talousarvioon on varattu vuositasolla vähemmän kuin tämän vuoden sairaanhoitopiirin tasaerälaskutus, Ruskon kohdalla erotus on Aikaisemmin on ennustettu, että erikoissairaanhoidon osalta talousarvion ylitys olisi , mutta lokakuun tasaerälaskutus-kaavion perusteella ennuste loppuvuodelle näyttää positiivisemmalta kuin aikaisemmin. Tämän lisäksi sairaanhoitopiirin hallitus on tehnyt päätöksen palvelujen hinnanalennuksista, jotka tulevat vaikuttamaan alenevasti sairaanhoitopiirin loppuvuoden laskutukseen. Tämän hetken ennuste on, että erikoissairaanhoidon kustannukset pysyvät talousarviossa, mutta lopullinen kustannusten suuruus saadaan tietää vasta sairaanhoitopiriin tasauslaskun yhteydessä loppuvuodesta. Ennuste loppuvuodelle Viimeisimmän arvion mukaan näyttää siltä, että verotuloista jäädään noin 0,5 miljoonaa euroa verrattuna talousarvioon. Sosiaali- ja terveyslautakunta arvioi, että talousarviossa pysytään sekä menoissa ja tuloissa siten, että nettokulut pysyvät talousarviossa. Sivistyslautakunnan arvioidaan alittavan talousarvion nettokulut noin 0,1 miljoonaa euroa. Teknisen lautakunnan arvioidaan alittavan talousarvionsa siten, että nettokulut alittavat talousarvion noin 1,3 miljoona euroa. Muut lautakunnat arvioidaan pysyvän talousarviossa. Valtionosuuksien ennustetaan toteutuvan noin 1,4 miljoonaa euroa parempina kuin talousarviossa. Suurimmat riskit sisältyvät tulotavoitteiden saavuttamiseen ja sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Tilikauden tulos on syyskuussa +4,7 miljoonaa euroa. Edellä mainituilla lautakuntien ennusteilla ja oletuksella että erikoissairaanhoidon kustannukset pysyvät talousarviossa tulos päätyy 0,5 miljoonaa euroa miinukselle. Loppuvuoteen liittyy kuitenkin vielä joitain epävarmuustekijöitä, joista suurin epävarmuus liittyy sairaanhoitopiriin erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Ennusteessa ei ole otettu huomioon omaisuuden siirtoon liittyvää konsernijärjestelyä.

33 Raision kaupunki Pöytäkirja 33 (53) Henkilöstö Talousarvion, henkilöstömäärän ja henkilötyövuosien toteutumisesta laaditaan raportit lautakunnittain maaliskuun lopun, kesäkuun lopun sekä syyskuun lopun tilanteesta. Raportit tuodaan valtuuston tietoon. Liitteenä ovat henkilöstön lukumäärä konsernihallinnon ja lautakuntien osalta Henkilötyövuosien raportoiminen ei ole mahdollista nykyisellä palkkajärjestelmällä. Henkilöstön lukumäärät löytyvät Talousarvion tilausten toteutuminen kirjan sivulta 2. Oheismateriaali 9 Talousarvion tilausten toteutuminen pdf Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedokseen ja ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee tilausten toteutuman tiedokseen. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.

34 Raision kaupunki Pöytäkirja 34 (53) 316 Talousarvion toteutuminen Asianro 60/ /2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun lopussa, verotulojen toteuma marraskuun lopussa sekä erikoissairaanhoidon jäsenkuntalaskutuksen poikkeamat kaavio lokakuun lopussa. Koko kaupunki Laskennallinen toteuma lokakuun lopussa on 83,3 %. Lomarahat maksettiin keskitetysti kesäkuussa, joten se nostaa henkilöstökulujen toteumaa. Kaupungin toimintatuotot ovat 39,4 miljoonaa euroa (vähennystä viime vuoteen 2,3 %) ja ovat talousarviosta 72,8 %. Toimintakulut ovat -138,1 miljoonaa euroa (kasvua viime vuoteen 3,0 %) ja ovat talousarviosta 81,8 %. Toimintakate on -98,7 miljoonaa euroa (kasvua viime vuoteen 5,2 %), toteumaprosentti on 86,1 %. Vuosikate on 11,6 miljoonaa euroa (viime vuonna 14,8 miljoonaa euroa) ja tilikauden tulos 4,6 miljoonaa euroa (viime vuonna 8,1 miljoonaa euroa). Verotulojen toteutuminen ja ennuste Tammi-marraskuussa kunnallisverotilitykset ovat olleet 0,8 % viimevuotta suuremmat. Marraskuun kunnallisverotilitys on aina pienempi suhteessa muihin kuukausiin, koska kunnallisverojen lopullinen tilitys tasataan. Arvio vuoden 2015 kunnallisverotilityksistä on 85,0 miljoonaa euroa. Tämän arvion mukaan talousarviosta jäädään kunnallisverojen osalta noin miljoonaa euroa. Yhteisöverojen toteuma marraskuun lopussa on viimevuotta 10,8 % suurempi. Arvion mukaan talousarvio ylitetään yhteisöverojen osalta noin 0,4 miljoonaa euroa. Kiinteistöverot tilitetään kunnille pääosin syys- ja marraskuussa. Kiinteistöveroja on vuodelta 2015 laitettu maksuun 7,57 miljoonaa euroa. Kunnallisveron lopullinen toteuma on vielä epävarma joulukuun osalta, mutta arvion mukaan talousarvion kaikkien verolajien verotulotavoitteesta tullaan jäämään noin 0,5 miljoonaa euroa.

35 Raision kaupunki Pöytäkirja 35 (53) Valtionosuudet Tämän hetkisen ennusteen mukaan valtionosuudet tulevat toteutumaan noin 1,4 miljoonaa euroa suurempina kuin talousarviossa. Konsernihallinto Konsernihallinnon toimintatuotot ovat pienentyneet 41,8 % viime vuoteen verrattuna ja ovat talousarviosta 27,1 %. Konsernihallinnon tuloarvio pitää sisällään omaisuuden siirtoon liittyvän konsernijärjestelyn, jonka vaikutus on 4,0 miljoonaa euroa. Tämä vaikuttaa toteumaprosenttiin merkittävästi. Arvion mukaan myyntituloista tullaan jäämään sähkönmyynnin osalta noin 0,5 miljoonaa euroa. Konsernihallinnon toimintakulut ovat pienentyneet 9,7 % viime vuoteen verrattuna ja ovat talousarviosta 89,6 %. Konsernihallinnon talousarviomenojen vähennyksenä näkyy miljoonan euron kohdentamaton säästötavoite. Sosiaali- ja terveys Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan toimintatuotot ovat pienentyneet 0,9 % viime vuoteen verrattuna ja ovat talousarviosta 80,0 %. Huomioon tulee ottaa, että tulojen kertyminen vuoden aikana ei ole säännöllistä. Toimintakulut ovat kasvaneet 5,6 % viime vuoteen verrattuna ja ovat 83,9 % talousarviosta. Toimintakate on 85,4 % talousarviosta. Sivistyskeskus (sis.vapaa-aika) Sivistyslautakunnan toimintatuotot ovat toteutuneet etupainotteisesti valtion tukien ja avustusten johdosta. Toimintatuotot ovat kasvaneet 15,8 % viime vuoteen verrattuna ja ovat 92,8 % talousarviosta. Hankerahoituksen jaksottamisesta riippuen osa tuloista saattaa siirtyä käytettäväksi vasta vuoden 2016 puolelle. Vapaa-aikalautakunta on kerännyt 2,7 % enemmän tuottoja kuin viimevuonna ja on 76,4 % talousarviosta. Sivistyslautakunnan toimintakulujen kasvu on 1,2 % viime vuoteen verrattuna ja 81,8 % talousarviosta. Vapaa-aikalautakunnan toimintakulujen kasvu on 3,8 % viimevuoteen verrattuna ja 79,3 % talousarviosta. Tekninen keskus (sis. ympäristö) Ympäristölautakunnan toimintatuotot ovat vähentyneet 3,5 % viimevuoteen verrattuna ja ovat 82,2 % talousarviosta. Toimintakulut ovat kasvaneet 1,0 % viime vuoteen verrattuna ja ovat 72,7 % talousarviosta. Teknisen lautakunnan toimintatuotot ovat kasvaneet 3,0 % viime vuoteen verrattuna ja ovat 77,6 % talousarviosta. Arvion mukaan vesihuollon tulojen vä-