STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON YVA- MENETTELY

Transkriptio

1 PROKON WIND ENERGY FINLAND OY STORBÖTETIN TUULIVOIMAPUISTON YVA- MENETTELY YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA TIIVISTELMÄ FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20973

2

3 PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 1 YHTEENVETO Hankkeen tausta ja kuvaus Tuulivoimapuistohankkeen taustalla ovat ne ilmastopoliittiset tavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin ja EU:n jäsenvaltiona. Monipuolinen energiantuotanto on nostettu esiin keskeisenä tavoitteena myös Pohjanmaan maakuntaohjelmassa vuosille Lisäksi Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa on visiona, että Pohjanmaa tulee vuoteen 2040 mennessä tunnetuksi uusiutuvan energiantuotannon edelläkävijänä ja suurista tuulivoimapuistoistaan. Hankkeesta vastaava Tuulivoimapuiston alue on pääosin yksityisessä omistuksessa, ja PROKON Wind Energy Finland Oy on tehnyt vuokrasopimukset alueen maanomistajien kanssa. Tuulivoimapuistosta on suunniteltu useampia vaihtoehtoja, joista suurin käsittää enintään 32 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden yksikköteho tulee todennäköisesti olemaan noin 3 MW, jolloin yhteenlaskettu kapasiteetti olisi enintään noin 100 MW. Vuosittainen nettotuotanto olisi näin ollen arviolta 340 GWh, joka vastaa noin asunnon vuosittaista sähkönkulutusta ilman sähkölämmitystä. Sähkönsiirto tuulivoimapuistosta sähkönjakeluverkkoon toteutettaisiin 110 kv:n voimalinjalla. Storbötetin tuulivoimapuistohankkeessa hankkeesta vastaava on PROKON Wind Energy Finland Oy, joka on PROKON-konsernin suomalainen tytäryhtiö. PROKON on johtava saksalainen tuulivoimaa suunnitteleva, rakentava, rahoittava ja käyttävä yhtiö. Se on vuodesta 1995 lähtien suunnitellut, rahoittanut ja toteuttanut 49 tuulivoimapuistoa, joissa on kaikkiaan 296 tuulivoimalaa. Rakennettujen voimaloiden nimellisteho on noin 490 MW. PRO- KONin tuulivoimapuistojen sähköntuotanto oli noin MWH vuonna PROKON on käynnistänyt Suomessa useita tuulivoimapuistohankkeita viime vuoden aikana. Aikataulu Ennen varsinaisen YVA-menettelyn aloittamista on hankkeesta vastaava tehnyt talven aikana teknisen sijoitussuunnitelman. YVA-ohjelman laatiminen käynnistettiin helmikuussa 2013 sähkösuunnittelun ohessa. Yhteysviranomainen asettaa YVA-ohjelman julkisesti nähtäville kesällä Varsinainen arviointityö aloitetaan tämän jälkeen, ja YVA-ohjelmassa esitettyjä selvityksiä täydennetään tarvittaessa yhteysviranomaisen YVAohjelmasta antaman lausunnon mukaan. Arviointityön tulokset sisältävä ympäristövaikutusten arviointiselostus asetetaan julkisesti nähtäville kahden kuukauden ajaksi vuoden 2014 alussa. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon keväällä Hankkeen alustavan aikataulun mukaan valmisteleva suunnittelu, YVAmenettely ja hankealueen kaavoitus toteutetaan pääasiassa vuoden 2013 aikana ja viimeistellään vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon aikana. Rakentamista varten tarvittavat lupamenettelyt on tarkoitus saada päätökseen vuonna 2015.

4 PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto UPPGIFT PRELIMINÄR TEKNISK PLANERING Placering av vindkraftsturbiner Elplanering Sä Vägplanering MKB-PROGRAMSKEDE Utarbetande av MKB-program Påseende Kontaktmyndighetens utlåtande MKB-BESKRIVNINGSSKEDE Fältundersökningar (höstflytt 9-10/2012) Utarbetande av MKB-beskrivning Påseende Kontaktmyndighetens utlåtande DELGENERALPLAN Utarbetande av PDB Påseende Utarbetande av planutkast Påseende Myndigheternas utlåtande Utarbetande av planförslag Påseende Myndigheternas utlåtande Godkännande av plan DELTAGANDE Uppföljningsgrupp Möten för allmänheten Kuva 1. Teknisen suunnittelun, YVA-menettelyn ja osayleiskaavoituksen alustava aikataulu. YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot Hankkeen toteutusta varten tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa, joissa tuulivoimaloiden lukumäärä, tuulivoimapuiston sijainti ja voimalinjojen sijainti vaihtelevat. Sähkönsiirrolle tarkastellaan kolmea eri linjavaihtoehtoa (vaihtoehdot A, B ja C). Toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia verrataan toisiinsa ympäristövaikutusten arvioinnissa. Lisäksi vaihtoehtojen vaikutuksia verrataan niin sanottuun nollavaihtoehtoon eli hankkeen toteuttamatta jättämiseen. Hankkeessa tarkastellaan voimaloita, jotka koostuvat noin 142 metriä korkeasta lieriömäisestä tornista, konehuoneesta ja kolmilapaisesta roottorista, jonka halkaisija on 117 metriä. Vaihtoehto 1: Tuulivoimapuisto Uudenkaarlepyyn alueella Vaihtoehdossa 1 tuulivoimapuisto sijoitetaan kokonaan Uudenkaarlepyyn kaupungin alueelle. Hankealueen pinta-ala on noin 1460 hehtaaria. Storbötetin tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan noin 25 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on noin 75 MW. Sähkönsiirto toteutetaan vaihtoehdon A tai C mukaan. Vaihtoehto 2: Tuulivoimapuisto Vöyrin alueella Vaihtoehdossa 2 tuulivoimapuisto sijoitetaan kokonaan Vöyrin kunnan alueelle. Hankealueen pinta-ala on noin 440 hehtaaria. Storbötetin tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan noin 7 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on noin 21 MW. Sähkönsiirto toteutetaan vaihtoehdon B mukaan.

5 PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 3 Vaihtoehto 3: Tuulivoimapuisto Uudenkaarlepyyn ja Vöyrin alueella Vaihtoehdossa 3 tuulivoimapuisto käsittää sekä Uudenkaarlepyyn että Vöyrin tuulivoimapuistoalueet. Vaihtoehdossa 3 tuulivoimapuiston pinta-ala on noin 1900 hehtaaria. Alueelle sijoitetaan yhteensä 32 tuulivoimalaa, joiden sijoittelu vastaa vaihtoehtoja 1 ja 2 yhdessä. Tuulivoimaloista 25 sijoittuu Uudenkaarlepyyn kaupungin puolelle ja 7 Vöyrin kunnan puolelle. Tuulivoimapuiston kokonaiskapasiteetti on noin 100 MW. Sähkönsiirto toteutetaan vaihtoehdon A tai C mukaan. Sähkönsiirtovaihtoehdot A, B ja C Sähkönsiirtovaihtoehdot A ja C mahdollistavat tuulivoimapuiston vaihtoehdoissa 1 ja 3 tuotettavan sähkön siirtämisen sähkönjakeluverkkoon. Sähkönsiirtovaihtoehto B on suunniteltu tuulivoimapuistovaihtoehtoa 2 varten. Kaikissa sähkönsiirtovaihtoehdoissa puisto liitetään olemassa olevaan 110 kilovoltin (kv) voimalinjaan (Tuovila Kojola), joka kulkee koillislounaissuunnassa noin 4,6 kilometrin etäisyydellä hankealueen länsipuolella. Tuulivoimapuistosta olemassa olevaan voimalinjaan rakennettavan uuden 110 kilovoltin (kv) ilmajohdon reitti poikkeaa toisistaan eri sähkönsiirtovaihtoehdoissa. 0-vaihtoehto: Hanketta ei toteuteta Niin sanotussa nollavaihtoehdossa hanketta ei toteuteta, ja vastaava määrä sähköä tuotetaan jollakin muulla tavalla. Kuva 2. Vaihtoehtoiset sähkönsiirtoreitit A, B och C tuulivoimapuistosta Oy Herrfors Ab:n olemassa olevalle 100 kilovoltin voimalinjalle (Tuovila- Kojola).

6 PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 4 Kuva 3. Laajimmassa toteutusvaihtoehdossa (VE3) Storbötetin tuulivoimapuisto käsittää yhteensä 32 voimalaa Pyhärannan kunnan ja Laitilan kaupungin alueilla. Ympäristön nykytila hankealueella Sijainti Tuulivoimapuistoalue sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Oravaisista itään Vöyrin kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin rajalla. Etäisyys Uuteenkaarlepyyhyn on noin 22 kilometriä. Muita tuulivoimapuiston lähellä olevia taajamia tai asutuskeskittymiä ovat muun muassa Alahärmä kaakossa ja Jepua pohjoisessa. Pohjanlahden rannikko on hankealueen länsipuolella, lähimmillään kahdeksan kilometrin etäisyydellä.

7 PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 5 Kuva 4. Hankealue sijaitsee Vöyrin kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin rajalla Pohjanmaalla. Nykyinen maankäyttö Storbötetin tuulivoimapuiston hankealue sijaitsee pääasiassa metsäalueella. Metsätalous on tärkein alueella harjoitettavista elinkeinoista. Hankealue on rakentamatonta, ja sen virkistysarvo on melko vähäinen. Aluetta käytetään pääasiassa metsästykseen, marjastukseen ja sienestykseen. Hankealueen keskellä Sommarvägsbackenilla on metsästysmaja. Hankealueella ei ole ulkoilureittejä eikä vaellusreittejä. Hankealueen lähellä on joitakin turkistarhoja, joista lähin sijaitsee noin 600 metrin päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Kaavoitus Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole hankealutta koskevia merkintöjä. Hankealueen eteläkulma rajautuu Natura alueeseen ja soiden suojeluohjelmaan kuuluvaan alueeseen. Vaiheen II maakuntakaavaehdotuksessa Storbötetin tuulivoimapuisto sijaitsee lähes kokonaan seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen soveltuvalla alueella. Hankealueelle ei ole suunnitteilla yleis- eikä asemakaavoja. Asutus Hankealueella ei ole vakituisia eikä vapaa-ajanasuntoja. Kahden kilometrin säteellä hankealueesta on yhteensä 13 vakituista asuintaloa ja yksi vapaaajanasunto. Lähin taajama on Pensalan kylä hankealueelta pohjoiseen. Etäisyys tuulivoimalan ja asuintalon välillä on lyhimmillään noin metriä toteutusvaihtoehdosta riippuen. Pensalan lisäksi lähimmät taajamat ovat Oravainen hankealueelta länteen, Jepua hankealueelta pohjoiseen ja Alahärmä hankealueelta kaakkoon.

8 PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 6 Kuva 5. Vakituiset asuinrakennukset ja vapaa-ajan asunnot kahden kilometrin säteellä hankealueesta. Liikenne Valtatie 8 kulkee lounas-koillissuunnassa lähimmillään noin seitsemän kilometrin etäisyydellä hankealueen länsipuolella. Kulku suunnitellulle hankealueelle tapahtuu valtatien 8 ja hankealueen pohjoispuolisen Jepuantien (yhdystie 7320) kautta. Suunnitellun tuulivoimapuiston poikki kulkee useita metsäteitä, joita on tarkoitus parantaa ja hyödyntää hankkeessa. Maisema ja kulttuuriympäristö Hankealue sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa Etelä-Pohjanmaan rannikkoalueen ja Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien rajalla. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Vöyrinjokilaakso, joka sijaitsee Vöyrissä noin 13 kilometrin päässä hankealueesta. Hankealueen lähellä ei ole valtakunnallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähinnä tuulivoimapuistoa sijaitseva arvokas maisema-alue on Vakkurin kylä ja kulttuurimaisemia, joka sijaitsee hieman yli kolmen kilometrin päässä hankealueesta Kauhavalla. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan hankealueella on viisi tunnettua muinaisjäännöstä. Ne eivät kuitenkaan sijaitse paikoissa, joihin tuulivoimapuiston rakenteita rakennetaan.

9 PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 7 Maaperä ja kallioperä Hankealue sijaitsee metrin korkeudella merenpinnan yläpuolella. Matalimmat alueet ovat hankealueen länsiosissa. Alueen korkein kohta on hankealueen eteläosassa oleva Larvbacken. Kallioperä on hankealueen keskiosassa tasarakeista graniittia, itäosassa porfyyristä granodioriittia ja länsiosassa tasarakeista granodioriittia. Maaperä koostuu hankealueella pääasiassa erikokoisten kivien muodostamista sekalaisista maalajitteista. Hankealueella on myös avokalliota ja turvetta. Pintavesi Hankealue sijaitsee lähes kokonaan Munsalanjoen valuma-alueella ja osittain Jepuanjoen valuma-alueella, Uudenkaarlepyyn alueella sekä Ekoluoman valuma-alueella. Nykytiedon mukaan hankealueella ei ole luonnonsuojelullisesti, vesilain perusteella tai kalatalouden kannalta arvokkaita vesistöjä. Hankealueella on kolme lampea, muttei yhtään järveä. Hankealueen läpi pohjoiseen virtaa Kronodiket-puro. Pohjavesi Storbötetin hankealueella ei ole pohjavesialueita, vedenottamoita eikä pohjaveden havaintoputkia. Lännessä hankealue rajoittuu Pensalkangan vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltuun pohjavesialueeseen. Itse tuulivoimapuisto sijaitsee kokonaan rakentamattomalla alueella, joten on epätodennäköistä, että tuulivoimapuiston alueella olisi talousvesikaivoja. Ilmasto ja tuuliolot Storbötetin hankealue sijaitsee eteläboreaalisen ja keskiboreaalisen ilmastovyöhykkeen rajalla Pohjanmaan rannikolla. Alustavien tietojen perusteella voidaan todeta, että alueen tuuliolot ovat tuulivoimatuotannon kannalta suotuisat ja että vallitseva tuulen suunta on eteläinen ja lounainen. Vuotuinen keskituulennopeus Storbötetin tuulivoimapuiston alueella on noin 6,6 m/s 100 metrin korkeudella ja 8,0 m/s 200 metrin korkeudella. Kasvillisuus Storbötetin hankealue sijaitsee Pohjanmaan keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Hankealueen puusto on pääasiassa mäntyä, koivua ja kuusta. Metsät ovat pääasiassa nuoria harvennusmetsiä ja istutusmetsiä. Eri puolilla hankealuetta on hajanaisia alueita, joilla on kuusivaltaista kangasmetsää. Korkeammilla alueilla kasvaa enimmäkseen kohtalaisen kuivaa mäntykangasmetsää. Karuilla kallioalueilla puusto koostuu kitukasvuisista männyistä, ja metsän pohjakerros koostuu jäkälästä (kalliometsä). Valtion ympäristöhallinnon lajitietokannan mukaan hankealueella ei ole havaittu uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Linnusto Hankealueella pesivät lintulajit ovat pääasiassa metsätalousalueilla yleisiä lajeja. Suomen kolmannen lintuatlaksen mukaan hankealueen atlasruuduilla pesiviä petolintuja ovat tuulihaukka, hiirihaukka, sinisuohaukka, varpushaukka ja kanahaukka. Todennäköisesti alueella pesiviä petolintuja ovat piekana, ampuhaukka ja nuolihaukka. Muita mainitsemisen arvoisia lajeja, jotka pesivät tai todennäköisesti pesivät atlasruuduissa, ovat esimerkiksi metso, teeri, peltopyy ja kuukkeli. Lintuatlaksen ja rengastustoimiston lintutietojen mukaan hankealueella tai sen lähellä ei pesi kalasääskiä eikä merikotkia.

10 PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 8 Arvioitavat ympäristövaikutukset Lintujen syysmuuttoa seurattiin hankealueella ja sen läheisyydessä syksyllä 2012 ja lintujen kevätmuuttoa maalis toukokuussa Hankealuetta lähinnä sijaitsevat linnustolle tärkeät alueet ovat noin 8,5 kilometriä hankealueelta länteen Oravaistenlahden FINIBA-alueella ja Paljakannevan Åkantmossenin Natura alueella aivan hankealueen eteläpuolella. Muu eläimistö Hankealueella esiintyy liito-oravaa, joka mainitaan luontodirektiivin liitteessä IV (a). Liito-oravia on havaittu hankealueen eteläosassa vuosina 2004 ja Muita luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuja nisäkkäitä, matelijoita tai muita lajeja ei hankealueella tiettävästi esiinny. Suojelualueet Hankealue rajoittuu Paljakannevan Åkantmossenin Natura-alueeseen. Suurin osa Natura-alueesta kuuluu soidensuojeluohjelmaan. Muita Natura alueita ei ole kymmenen kilometrin säteellä hankealueesta. Noin 20 kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta sijaitsee kaksi valtakunnallisesti tärkeää lintualuetta, Oravaistenlahden ja Monässundetin FINIBAalueet. Noin 25 kilometrin päässä ovat Uusikaarlepyyn ja Merenkurkun saariston FINIBA-alueet, jotka on määritelty myös kansainvälisesti tärkeiksi lintualueiksi (IBA). Ympäristövaikutukset, joita hanke voi aiheuttaa, on määritelty YVAohjelmavaiheessa analysoimalla tuulivoimapuistoon ja sen käyttöön liittyvät suunnitellut toiminnot. Tavallisesti tuulivoimahankkeen keskeisimpiä vaikutuksia ovat maisemaan, ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset sekä voimaloiden aiheuttama melu ja varjostus. Hankkeessa arvioitavat ympäristövaikutukset ovat: maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset vaikutukset kasvillisuuteen ja luontoarvoihin vaikutukset linnustoon vaikutukset riistakantaan ja metsästykseen vaikutukset Natura-alueisiin ja muihin suojelualueisiin liikennevaikutukset meluvaikutukset välkkeen ja varjostuksen aiheuttamat vaikutukset vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon vaikutukset elinkeinoihin ihmisiin kohdistuvat vaikutukset turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Vaikutusten merkitys arvioidaan asiantuntija-arvioina, ja arvioinneissa otetaan huomioon muun muassa vaikutuksen tyyppi, luonne, palautuvuus, laajuus ja kesto sekä vaikutuksen kohteen arvo ja herkkyys. On syytä ottaa huomioon, että vaikutuksen merkityksen määrittely on aina osittain subjektiivista. Arvioinnissa otetaan huomioon YVA-menettelyyn osallistuvien kansalaisten ja sidosryhmien mielipiteet, ja niiden merkitys arvioinnin tulokseen on tärkeä.

11 PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 9 Kuva 6. YVA-menettelyn aikana laajimmalle toteutusvaihtoehdolle (VE3, 32 voimalaa) laaditun alustavan melumallinnuksen tulokset. Kuva 7. YVA-menettelyn aikana laajimmalle toteutusvaihtoehdolle (VE3, 32 voimalaa) laaditun alustavan varjostusmallinnuksen tulokset.

12 PROKON Wind Energy Finland Oy Storbötin tuulivoimapuisto 10 Kuva 8. YVA-menettelyn aikana laajimmalle toteutusvaihtoehdolle (VE3, 32 voimalaa) laaditun alustavan näkymäanalyysin tulokset. Osallistumis- ja tiedotussuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne, joiden elinolosuhteisiin tai etuihin, kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen tai vapaa-ajan viettoon, hanke saattaa vaikuttaa. Arviointiohjelman nähtävilläoloaikana kansalaiset voivat esittää mielipiteitä ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja siitä, ovatko YVA-ohjelmassa esitetyt suunnitelmat riittäviä. Vastaavasti kansalaiset voivat myöhemmässä YVA-menettelyn vaiheessa esittää mielipiteitään siitä, ovatko tehdyt selvitykset ja arvioinnit riittävän kattavia. YVA-raporttien nähtävilläoloaikana yleisölle järjestetään kaikille avoimia yleisötilaisuuksia. Näissä tilaisuuksissa esitetään tietoja hankkeesta, YVAmenettelystä ja kaavoituksesta. Tilaisuuksista tiedotetaan erikseen esimerkiksi paikallisissa sanomalehdissä ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen verkkosivuilla. Lisäksi tehdään kirjekyselytutkimus osana ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Hankkeen YVA-menettelyn laadun valvomiseksi ja arviointityön tukemiseksi on perustettu niin kutsuttu seurantaryhmä, johon on kutsuttu sidosryhmien, kuten paikallisten yhdistysten ja toimijoiden edustajia.