Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Transkriptio

1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Seinäjoki Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

2 Metsäkeskus Etelä- ja Keski-Pohjanmaan pintaalatietoa Etelä-Pohjanmaa: Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Vimpeli Ähtäri Keski-Pohjanmaa: Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Pohjanmaa: Isokyrö Laihia Maapinta-ala 1,900 milj.ha Metsätalousmaata 1,433 milj. ha eli 75 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata 1,258 milj. ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 98 %

3 Etelä-Pohjanmaan pinta-alatietoa Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Vimpeli Ähtäri Maapinta-ala 1,34 milj.ha Metsätalousmaata ha eli 74 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 98 % Koko maa Etelä-Pohjanmaa Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa

4 Keski-Pohjanmaan pinta-alatietoa Halsua Kannus Kaustinen Kokkola Lestijärvi Perho Toholampi Veteli Maapinta-ala ha Metsätalousmaata ha eli 80 % maa-alasta Sisältää suojelualueet Metsämaata ha, josta puuntuotantoon käytettävissä 97 % Koko maa Keski-Pohjanmaa Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa

5 Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla Metsäkeskus Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tilavuus VMI : 140 milj. m 3, 99,4 m 3 /ha Tilavuus VMI : 142 milj. m 3, 107,0 m 3 /ha 1960-lukuun (VMI5) verrattuna puuston määrä 1,7-kertaistunut Kasvu VMI10: 6,43 milj. m 3 /v, 4,6 m 3 /ha/v Kasvu VMI11: 6,50 milj. m 3 /v, 4,9 m 3 /ha/v 1960-lukuun verrattuna kasvu 1,8-kertaistunut Puuston tilavuus puulajeittain milj. m VMI10 VMI Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muu lehtipuu

6 milj. m3 Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla Koko AMO-alue: 139 milj. m 3, 108 m 3 /ha Etelä-Pohjanmaa: 104 milj. m 3, 111 m 3 /ha Keski-Pohjanmaa: 35 milj. m 3, 99 m 3 /ha Koko AMO-alue: 6,4 milj. m 3 /v, 4,9 m 3 /ha/v Etelä-Pohjanmaa: 4,6 milj. m 3 /v, 5,0 m 3 /ha/v Keski-Pohjanmaa: 1,7 milj. m 3 /v, 4,8 m 3 /ha/v 70 Puuston tilavuus puulajeittain Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu 10 0 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 6

7 mill.m3/v Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Etelä- ja Keski- Pohjanmaa Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma ovat olleet noin 69 % kasvusta, vuonna %

8 mill.m3/v Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, mänty Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Etelä-ja Keski- Pohjanmaa, mänty Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma ovat olleet noin 59 % kasvusta, vuonna %

9 mill.m3/v Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma, kuusi Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Etelä- ja Keski- Pohjanmaa, kuusi Kasvu Poistuma Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma ovat olleet noin 69 % kasvusta, vuonna %

10 Osuus, % % Kehitysluokkien osuudet Metsäkeskus VMI10 VMI11 Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät metsiköt Maakunnat Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät Varttuneiden kasvatusmetsien osuus lisääntynyt, nuorempien vähentynyt (MK) Etelä-Pohjanmaalla metsät vanhempia kuin Keski-Pohjanmaalla

11 1 000 ha ha ha Metsänhoidollinen tila Taimikonhoito Ensiharvennus Muu harvennus 5-vuotiskauden tehdyt Lähin 5-vuotiskausi, muut Lähin 5-vuotiskausi, myöhässä Etelä-Pohjanmaa Metsäkeskus: Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella kaksinkertainen ja ensiharvennustarve noin 1,4-kertainen verrattuna viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn taimikonhoitoon/ ensiharvennukseen Maakunnat: Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja hehtaaria ja ensiharvennuksia hehtaaria Keski-Pohjanmaa

12 Laatua alentavat tuhot puuntuotannon metsämaalla aiheuttajaryhmittäin (1000 ha) Etelä- ja Keski-Pohjanmaan AMO-alue 1% 7% 7% 6% 29% Tunnistamaton Hyönteiset Sienet Abioottiset tuhot 15% Ihmisen toiminta Kilpailu 15% 20% Hirvi Muut selkärankaiset Laatua alentaneita tuhoja yhteensä ha, 26 % puuntuotannon metsämaan alasta Yleisimmät tuhon tunnistetut aiheuttajat: hyönteistuhot, sienitaudit ja abioottinen tuho (myrsky, lumi)

13 m 3 /ha Lahopuuston määrä metsä- ja kitumaalla Metsäkeskus Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 2 1 Maapuu Pystypuu 0 VMI9 VMI10 VMI11 Lahopuuston määrä melko pieni, mutta kasvanut 2000-luvulla Nyt keskimäärin 1,7 m 3 /ha metsä- ja kitumaalla AMO-alueella keskimäärin 1,8 m 3 /ha: Etelä-Pohjanmaalla 1,9 ja Keski- Pohjanmaalla 1,4 m 3 /ha

14 Hakkuumahdollisuusarvioiden taustaoletukset - Käsittelyvaihtoehtojen simuloinnissa sovellettiin metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan - Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset - Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla Laskelma NT SK Teknistaloudelliset oletukset alueellisten (laskelma-alue Etelä- ja Keski- Pohjanmaan maakuntien alue) hakkuumahdollisuuksien määrityksessä Tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo (ilman kertymä- tai tulorajoitteita). 5% tuottovaatimus Tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä. 4 % tuottovaatimus. TH Tulevaisuuden hakkuukertymät noudattavat alueella vuosina toteutuneeksi arvioitua ainespuukertymän ja energiapuun käytön tasoa (arvio perustuu maakunnallisiin markkinahakkuutilastoihin ja metsäkeskuksittaisiin kertymätilastoihin). 4 % tuottovaatimus (TH+) Laskelma tehtiin koko Etelä-Suomen alueelle. Vuosille lisättiin toteutuneeseen kertymätasoon havukuitupuu 6 milj.m³ ja vuodesta 2021 eteenpäin 12 milj. m³/v ja energiapuuta vuosille ,5 ja vuodesta 2021 eteenpäin 5 milj. m³/v. Laskelmassa ei edellytetty alueittaista tasaisuutta. 14 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

15 milj. m³/v 14 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueen ainespuun ja ainespuukokoisen energiapuun hakkuumahdollisuusarviot Taloudellisesti ei hakkuukypsää 12 Kestävyystavoitteiden vaikutus Hakkuumahto Ainespuureservi Ainespuukokoinen energiapuu Kuitu Tukki 2 0 NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH koko Etelä-Suomen alueelle laskettu TH+ ratkaisu, jossa havukuidun tarve kasvaa ja jossa tukkikertymä on rajattu nykytasolle, kohdistaa hakkuita alueen kuitupuuvaltaisiin metsiin 15 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

16 ainespuun toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille Etelä-Suomi +15,5 Pohjois-Suomi + 6,5 22,0 1,87 16 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

17 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueen toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille milj. m³/v ,62 +0,17 +0,06 +0,72 +0,21 +0, Mät Kut Let Mäk Kuk Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Tot Lek Alueella toteutuneeksi ( ) arvioidun ainespuukertymän ero suurimman kestävän ainespuun seuraavan 30 vuoden ( ) keskimääräiseen kertymään on 1,89 milj. m³/v. Ainespuukokoista energiarunkopuuta (ei sis. yo. lukuihin) on SK ratkaisussa lisäksi 0,49 milj. m³/v. 17 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

18 Ainespuukertymä TH- ja SK-ratkaisuissa hakkuutavoittain ja kasvupaikoittain Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa milj. m³/v 4.00 milj. m³/v SK TH SK TH SK TH Harvennus turve Harvennus kangas Uudistus turve Uudistus kangas SK TH SK TH SK TH Harvennus turve Harvennus kangas Uudistus turve Uudistus kangas Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

19 Metsänkäsittelyoletusten vaikutus Aines- ja energiapuukertymän (sis. myös pienpuun) runkotilavuus - olettaen, että nykyisin vallitseva metsien käsittely jatkuu - olettaen mahdollisiksi myös nykyistä käytäntöä aiempi uudistaminen ja ns. väljennyshakkuut milj. m³/v 10.0 NT milj. m³/v 10.0 SK Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

20 Metsähake- ja polttopuukertymä milj. m³/v Kannot 1.00 Hakkuutähde 0.50 Harvennuspuu 0.00 NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ NT SK TH TH+ Tot ainespuukertymän kasvaessa (SK ja NT-ratkaisut) energiapuuta korjataan selvästi TH ratkaisua enemmän hakkuutähteestä ja kannoista - TH+ ratkaisussa harvennuspuu käytetään pääosin ainespuuna 20 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

21 Puuston tilavuuden kehitys milj. m³ EPo KPo EPo KPo EPo KPo EPo KPo EPo KPo VMI11 NT SK TH TH Lehtipuu Kuusi Mänty Puuston keskitilavuus: 2011: 108 m³/ha (EPo 111, KPo 98) 2041: NT 85 (EPo 85, KPo 86), SK 102 (101, 104) ja TH 156 (158, 151) m³/ha 21 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

22 Metsien ikärakenteen kehitys Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa VMI11 SK 2041 TH 2041 Ikäluokan osuus (%) metsämaan pinta-alasta v (VMI 11) ja v SK- ja TH -ratkaisuissa 22 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

23 Yhteenveto METSÄKESKUS: - puuston tilavuuden lisäys 1960-luvulta 70 %, kasvun lisäys 80 %. - poistuma ollut viime vuosina noin 70 % kasvusta AMO-MAAKUNTA: - Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 139 milj. m 3 (108 m 3 /ha) ja kasvu 6,4 milj. m 3 /v (4,9 m 3 /ha/v) - taimikonhoidoissa lisäystarve noin 100 % ja ensiharvennuksissa noin 40 %, lahopuuta metsä- ja kitumaalla keskimäärin 1,8 m 3 /ha - vuosien toteutunut ainespuun hakkuukertymä (2,78 milj. m³/v) on 1,87 milj. m³/v pienempi kuin suurin kestävä ainespuuarvio (4,65 milj. m³/v) vuosille Ainespuukokoista energiarunkopuuta SK arviossa on lisäksi 0,37 milj. m³/v - jos jatketaan vuosien hakkuukertymätasolla, niin puuston kokonaismäärä ja keskitilavuus nousevat vuoteen 2041 mennessä 45 % - TH -ratkaisuun nähden hakkuiden lisäysmahdollisuudet uudistushakkuissa - uudistushakkuiden kasvun vuoksi SK ratkaisu pienentää hieman puuvarantoa - laskelmissa oletetaan nykyisen maankäytön jatkuvan, jos maata siirtyy pois puuntuotannosta tai rajoitettuun käyttöön, niin hakkuumahdollisuudet vastaavasti pienenevät - hakkuumahdollisuusarviot on laskettu taloudellisen kannattavuuden mukaisesti ottamatta kuitenkaan huomioon - hintaa lukuun ottamatta - puumarkkinoita tai niiden toimijoita 23 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

24 Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä Keskimääräiset korjuu- ja kuljetuskustannukset? Tukkirunkojen keskijäreys? Raaka-ainetarve ja sivutuotteet per sahatavara-m³? Tukkipuu Saha Metsä Kuitupuu Sellutehdas Metsähake Energialaitos 24 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

25 Luke: Metinfo MELA Tulospalvelu ( 25 Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

26 Kiitos!