ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 20. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 2011 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 20. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 2011 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1. PERUSTIEDOT JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavalla muodostuu: 22. kaupunginosan Routio korttelit lähivirkistys-, suojaviher- ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu katualuetta. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu alustavan kuulemisen yhteydessä. Asemakaava ja asemakaavan muutos on laadittu Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksessa: - ympäristölautakunta maanomistajien alustava kuuleminen (MRA 30 ) ympäristölautakunta kaupunginhallitus julkisesti nähtävillä MRA 27 mukaisesti ympäristölautakunta kaupunginhallitus - kaupunginvaltuusto Luonnoksesta pyydettiin ELY-keskuksen, Uudenmaan liiton, Museoviraston, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon, Fortum Sähkönsiirto Oy:n, Lohjan museon, kiinteistötoimen, kunnallisteknisen suunnittelun, terveysvalvonnan ja ympäristöyksikön lausunnot. Ehdotuksesta pyydettiin Uudenmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ympäristö- ja liikenneosastot), Uudenmaan liiton, Liikenneviraston, paloviranomaisen ja rakennusvalvonnan lausunnot. Kaavan laatija: kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen puh. (019)

2 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan tarkoitus Kaava-alue sijaitsee Routiolla Ratsutilantien ja uuden sisääntulotien välisellä alueella noin 3 km länteen Lohjan kaupungin keskustasta. Asemakaavan tarkoituksena on toteuttaa alueelle omakoti- ja pientalotontteja. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on m². 1.4 Liitteet - Sijaintikartta - Ote maakuntakaavasta - Ote voimassa olevasta asemakaavasta - Kiinteistöluettelo - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Lausunnot ja muistutukset 1.5. Muut lähdetiedot - Routionkaaren aluetutkimus; Lausunto alueen perustamisolosuhteista , Geopalvelu Oy - Meluselvitys, , Envimetria Oy - Oikorata Espoo-Salo, alustava yleissuunnitelma (Ratahallintokeskus, WSP, ) 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavoitusprosessin vaiheet Ympäristölautakunta varasi MRA 30 :n mukaisesti osallisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen. Asemakaavaluonnos oli alustavasti nähtävillä Nähtävillä olosta kuulutettiin kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin verkkosivulla. Osallisille ilmoitettiin nähtävilläolosta kirjeellä. Ympäristölautakunta esitti asemakaavan muutosluonnoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi sekä asetettavaksi julkisesti nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti asettaa kaavanmuutosehdotuksen julkisesti nähtäville. Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä välisen ajan. Tänä aikana saatiin yksi mielipide sekä Liikennevirston, ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton lausunnot. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostuu uusia AO- tontteja, AP-tontti, lähivirkistysaluetta sekä suojaviheraluetta. 3 LÄHTÖKOHDAT

3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus ja luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta maatilan osittaista vanhaa piha-aluetta ja vanhaa pensoittunutta peltoa. Kaavoitettava alue rajoittuu Ratsutilantien toiselle puolelle rakennettuun Roution pientaloalueeseen Suojelukohteet Alueelle sijoittuu muinaismuistolain nojalla rauhoitettu Roution kylätontti Maanomistus Alue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelualue Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan v Alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) toimiva aluerakenne; 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5) Helsingin seudun erityiskysymykset; sekä 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuude Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Länsi-Uudenmaan maakuntakaavan, jossa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa (nähtävillä ) on esitetty yksi ESA-radan linjaus. Linjaus kulkee Karnaisten kohdalla moottoritien pohjoispuolella. Ratahallintokeskuksen v alustavassa yleissuunnitelmassa yksi ESA-radan linjaus kulki asemakaavan muutosalueen läpi.

4 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, luonnos (Maakuntahallitus). yleissuunnitelma (Ratahallintokeskus, WSP, ) Oikorata Espoo-Salo, alustava

5 Yleiskaava Lohjan yleiskaavassa alue on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi (AP1) ja maa- ja metsätalousalueeksi (M). Taajamaosayleiskaavaluonnos Alue on varattu taajamaosayleiskaavaluonnoksessa (nähtävillä ) pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Asemakaava Alue on pääosin kaavoittamatonta aluetta. Ratsutilantien katualueella on voimassa Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama asemakaavan muutos (vahvistettu rakennuslain mukaisena rakennuskaavana). Rakennusjärjestys Lohjan kaupungin uudistettu rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako ja -rekisteri Alueelle ei ole laadittu tonttijakoa. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueella ei ole asemakaavaa Ratsutilantietä lukuunottamatta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö - Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Osalliset Osalliset on esitetty maanomistajaluettelossa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Vireilletulo Asemakaavan laatimisen vireilletulosta on ilmoitettu osallisille alustavan kuulemisen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely

6 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan tavoitteet Osallistuminen ja vuorovaikutus on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Viranomaisneuvottelua ei pidetty tarpeellisena Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Alueelle on tarkoitus kaavoittaa uutta pientaloasutusta Roution pientaloalueen läheisyyteen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava Asemakaavaratkaisu ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tai maakuntakaavan tavoitteiden kanssa. Alueen oloista ja ominaisuuksista johtuvat tavoitteet Alue sopii sijaintinsa, maaperän, maiseman ja ilmansuunnan vuoksi hyvin pientaloasumiseen. Roution kylätontin sijoittuminen alueelle tulee ottaa kaavassa huomioon. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavaluonnoksesta ei tehty vaihtoehtoisia suunnitelmia. Vaikutukset voidaan arvioida verrattuna nykytilanteeseen, jossa suurimmalla osalla suunnittelualuetta ei ole voimassaolevaa asemakaavaa. Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1. Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu enisisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarkenteesta. Asemakaava Alue sopii sijaintinsa, maaperän, maiseman ja ilmansuunnan vuoksi hyvin pientaloasumiseen. Uusi asemakaava-alue liittyy jo rakentuneeseen Roution pientaloalueeseen. Alue voidaan liittää jo rakennettuun kunnallistekniikkaan. Suunnittelualueen välittömään läheisyyteen sijoittuu asuinalueita.

7 Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. Sisääntulotien ja alueen väliin on rakennettu meluvalli. Alueen liikennemelun vaikutukset on tutkittu ja todettu, että liikenteestä ei ole haittaa asutukselle. Alue voidaan liittää jo rakennettuun kunnallistekniikkaan. Alueella sijaitsee Roution kylätontti. Sen vaikutukset kaavan sisältöön on selvitetty. Alue ei sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Asemakaavalla ei ole vaikutusta valtakunnallisiin yhteysverkostoihin tai energiahuoltoon. Espoo-Salo oikoradan linjausvaihtoehto "Ee" kulkee alueen läpi Paloniemen suuntaan. Tämä linjausvaihtoehto on todettu Lohjan kannalta huonoimmaksi. Uudenmaan liitto järjesti epävirallisen neuvottelun, jonka tavoitteena oli löytää yhteinen näkemys siitä, kuinka ESA-oikorata viedään maakuntakaavoihin sekä miten ja missä vaiheessa oikoradan alueen kunnat voivat edetä omassa kaavoituksessaan linjausvaihtoehtojen alueella. Neuvotteluun osallistui Uudenmaan liiton lisäksi Varsinais-Suomen liitto, Ympäristöministeriö, Lohjan kaupunki ja Salon kaupunki. Neuvottelun yhteenvedossa todetaan, että "keskustelun pohjalta vähintään Ee-vaihtoehto voidaan jättää pois jatkotarkastelusta. Tavoitteena on osoittaa keväällä 2011 Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa ja Varsinais-Suomen maakuntakaavaehdotuksessa vain yksi linjaus, mikäli yhteysviranomaisen lausunto ei ole tämän kanssa ristiriitainen ja mikäli liitot, kunnat ja Liikennevirasto löytävät yhteisesti hyväksyttävän linjauksen." Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausuntonsa Liikennevirastolle Espoo-Salo oikorataa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnossa todetaan mm., että maakuntaliittojen (Uudenmaan liitto ja Varsinais-Suomen liitto) kaavaprosessien vaiheet mahdollistavat yhden linjausvaihtoehdon tekemisen maakuntakaavoihin. Uudenmaan 2. vaihekaavan luonnoksessa ( ,

8 maakuntahallitus) Esa-radalle on osoitettu yksi linjaus, joka kulkee Karnaisten alueella moottoritien pohjoispuolella. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset palveluihin ja työpaikkoihin Alueelle muodostuu uutta rakennusoikeutta n k-m². Rakentaminen soveltuu sitä ympäröivään pientaloasutukseen. AP-korttelit tukeutuvat olemassaolevaan Ratsutilantiehen ja AO-tontit uuteen Kylätontinkujaan. Liittymistä Ratsutilantielle on rajoitettu liityntäkielloin. Rakentamaton ympäristö muuttuu osittain rakennetuksi. Alueelle jää rakentamatonta lähivirkistysaluetta m² ja suojaviheraluetta m². Alue tukeutuu Roution alakeskuksen ja Lohjan keskustan palveluihin. Alueelle ei muodostu palveluja tai työpaikkoja Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Lausunnot ja mielipiteet kaavanmuutosluonnoksesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ( ) Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Espoo-Salo oikoradan YVA-menettelyn ja asemakaavaprosessin tulee kytkeytyä toisiinsa. Kunta ei voi yleiskaavalla tai asemakaavalla ratkaista seudullisen ratayhteyden sijaintia ilman maakuntakaavaa. Alueen keskellä on muinaismuistoalue, jonka kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Vastine: Uudenmaan liiton järjestämän epävirallisen neuvottelun ESA-oikoradan käsittelystä maakuntakaavoissa yhteenvedossa todetaan, että keskustelun pohjalta vähintään Ee-vaihtoehto voidaan jättää pois jatkotarkastelusta. Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausuntonsa Liikennevirastolle Espoo-Salo oikorataa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnossa todetaan mm., että maakuntaliittojen (Uudenmaan liitto ja Varsinais-Suomen liitto) kaavaprosessien vaiheet mahdollistavat yhden linjausvaihtoehdon tekemisen maakuntakaavoihin. Uudenmaan maakuntahallitus ( ) Asemakaavaluonnoksessa esitetty pientaloalue jää suoraan Espoo-Salo oikoradan linjausvaihtoehdon "Ee" alle. Uudenmaan liitto katsoo, että Lohja ei voi tehdä päätöstä asemakaavasta ennen kuin radan linjaus on ratkaistu maakuntakaavoituksessa. Lisäksi liitto varaa mahdollisuuden lausua kaavaehdotuksesta. Vastine:Uudenmaan liiton järjestämän epävirallisen neuvottelun ESA-oikoradan käsittelystä maakuntakaavoissa yhteenvedossa todetaan, että keskustelun pohjalta vähintään Ee-vaihtoehto voidaan jättää pois jatkotarkastelusta. Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausuntonsa Liikennevirastolle Espoo-Salo oikorataa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnossa todetaan mm., että maakuntaliittojen (Uudenmaan liitto ja Varsinais-Suomen liitto) kaavaprosessien vaiheet mahdollistavat yhden linjausvaihtoehdon tekemisen maakuntakaavoihin.

9 Ympäristöyksikkö ( ) Ympäristöyksikön lausunto on otettu huomioon. Lähivirkistysalueelle on osoitettu muinaismuistolailla rauhoitetun kiinteän muinaisjäännöksen alue. Sähkölinjan maakaapelointi on otettu huomioon. Kiinteistötoimi ( ) Kiinteistötoimen lausunnon perusteella on kaavaehdotukseen tarkistettu tonttien muotoa, samoin käyttötarkoitus- ja kerroslukumerkinnät. Roution sisääntulotielle on osoitettu kevyen liikenteen yhteys päättyvältä kadulta lähivirkistysalueen ja suojaviheralueen läpi. Lähivirkistysalue on nimetty Roution kylätontin puistoksi. Sitovan tonttijaon määräys on lisätty. Museovirasto ( ) Asemakaava-alueella on muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama Roution kylätontti. Roution kylä mainitaan historiallisissa lähteissä jo 1400-luvun alkupuolella ja sen juuret saattavat ulottua rautakaudelle saakka. Muinaisjäännökset merkitään kaavaan vallitsevan käytännön mukaisesti joko sm- tai SM-merkinnöillä. Muinaismuistolain suojaamaan kohteen päälle ei kaavoituksessa tule osoittaa rakentamista. Vastine: Alue on rajattu karttaan merkinnällä ja määräyksellä: sm, "Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (kylätontti). Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty." Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo ( ) Alueen keskellä sijaitsee Roution kylätontti, joka on muinaismuistolain tarkoittama historiallisen ajan muinaisjäännös. Maakuntamuseo katsoo, että mainittu kylätontti tulee kaavasuunnittelussa ottaa huomioon Museoviraston lausunnon mukaisesti ja että alueen rakentaminen tulee suunnitella siten, että kyseinen, muinaismuistolain tarkoittama muinaisjäännös ei vaarannu. Muilta osin maakuntamuseo katsoo, että uusi pientalorakentaminen sopii hyvin lähiympäristössä jo toteutuneen Roution pientaloalueen yhteyteen. Vastine: Kylätontti on otettu huomioon Museoviraston lausunnon mukaisesti. Fortum ( ) Fortumin lausunto on otettu huomioon. Olemassa oleva muuntamo on lisätty kaavakarttaan. Kunnallistekniikka ( ) Kunnallistekniikan lausunto on otettu huomioon. Kaava-aluetta halkovat vesihuoltolinjat ja 20 kv:n maakaapeli sijoittuvat puistoalueelle. Lausunnot ja mielipiteet kaavanmuutosehdotuksesta Liikennevirasto ( ) Lausunnossa todetaan, että esitetty pientaloalue jää suoraan oikoradan linjausvaihtoehdon "Ee" alle. Päätöksen maankäytön suunnittelun pohjana käytettävästä ratalinjauksesta tekee Uudenmaan liitto maakuntakaavatyön yhteydessä. Valittava ratalinjaus on likimääräinen aluevaraus tulevaisuuden tarpeita varten ja se tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä. Liikennevirasto katsoo, ettei Lohja voi tehdä päätöstä asemakaavasta ennen kuin radan linjaus on ratkaistu maakuntavaavoituksessa. Uudenmaan ELY-keskus ( )

10 Lausunnossa todetaan, että Lohjan kaupunki ei voi yleiskaavalla tai asemakaavalla ratkaista seudullisen ratayhteyden sijaintia ilman maakuntakaavaa. Päätöstä asemakaavasta ei voi tehdä ennen kuin radan linjaus on ratkaistu maakuntakaavassa. Uudenmaan liitto ( ) Uudenmaan liitto katsoo, että ratalinjauksen suunnittelun tarkennettua asemakaavaehdotu ei vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Mielipide ( ) Mielipiteessä esitetään, että uusien tonttien Ratsutilantien ja perustettavan Kylätontinkujan risteykseen jäävä alue jätetään rakentamatta ja Kylätontinkujalle varataan suunniteltua tonttimaata alueen yläreunasta Kylätontinpuiston puolelta. Ratsutilantien varressa olevalla tontilla on maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti upeita ja korkeita katajia, jotka tulee säilyttää. Vastine: Huomautusta ei voida ottaa huomioon, koska ns. kylätontin alueelle ei voi sijoittaa rakentamista. Arvokkaat katajat merkitään säilytettäviksi puiksi. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO). Pinta-ala on 6308 m², sallittu rakennusoikeus 1577 k-m² (e=0,25) ja kerrosluku ½ k I. Korttelialueille muodostuu yhteensä 7 AO-tonttia. Korttelialueilta liittyminen suoraan Ratsutilantielle on kielletty. Korttelissa 741 olevat isot katajat on merkitty suojeltaviksi puiksi. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Pinta-ala on 8008 m², sallittu rakennusoikeus 2002 k-m² (e=0,25) ja kerrosluku II. Alueelle muodostuu kaksi AP-tonttia. Osalle korttelia 743 on osoitettu liittymäkielto Ratsutilantielle. Kortteleihin on laadittava erillinen sitova tonttijako Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Pinta-ala on m². Lähivirkistysalueelle on rajattu Roution kylätontti (sm). sm: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (kylätontti). Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Lähivirkistysalueelle on osoitettu yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Suojaviheralue (EV) Alueen pinta-ala on m².

11 5.4 Kaavan vaikutukset Suojaviheralueelle on osoitettu yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Katualue 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus Katualueen pinta-ala on 9216 m². Ratsutilantien lisäksi alueelle muodostuu uusi Kylätontinkuja. Kaavan vaikutukset on arvioitu kohdassa 4.5. Kaavan toteutuminen voi alkaa kaavan voimaantulon jälkeen. Lohjalla LOHJAN KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Heikki Rouvinen kaavoitusjohtaja Teija Liuska kaavasuunnittelija