Turvallinen, turvaton kaupunki nuorille Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Pääkaupungin Wanhat Toverit jäsenkokous

Transkriptio

1 Turvallinen, turvaton kaupunki nuorille Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Pääkaupungin Wanhat Toverit jäsenkokous

2 Helsingissä suurkaupunkikehitys (1) väestömäärä ja työpaikat kasvavat nopeasti väestönkasvu pääkaupunkiseudulla 2,6 kertaa nopeampaa kuin koko maassa väestönkasvu keskittyy metropolialueen reuna-alueille monikeskuksisuus voimakas sisäinen muuttoliike yksinasuvien seniorien määrän kasvu 2

3 Helsingissä suurkaupunkikehitys (2) Asuinalueiden segregaatio erilaistuminen heikentää väestön yhteenkuuluvuuden tunnetta turvattomuus, kasvottomuus, heikkenevä sosiaalinen kontrolli huono-osaisuus keskittyy kaupunkeihin lapsiperheiden köyhyys koulupudokkaat ja nuorisotyöttömyys rikollisuus maahanmuuttajien ongelmat asunnottomat alkoholin suurkuluttajat 3

4 Euroopan turvallisin Suomi toteutuu vain, jos suurimmat kaupunkimme ovat turvallisia 16 suurimmassa kaupungissa tehdään yli puolet kaikesta rikollisuudesta 4

5 Parempi tilannetietoisuus - Hot Spot Kaupungeissa 3,5 %:ssa osoitteista tehdään yli 50 % rikoksista 5

6 THL:n tutkimus ikäluokasta 1987 syntyneet 10 % vain peruskoulun käyneitä 20 % mielenterveysongelmia 23 % toimeentulotukea 26 % rikollinen teko 3 % huostaan otettu 6

7 Mitä on olla nuori Helsingissä hyviä uutisia korkea-asteen tutkintoja muuta maata enemmän työllisyysaste koko maata parempi vastavalmistuneet työllistyvät muuta maata paremmin yksinhuoltajaperheiden asumisväljyys muita perheitä parempi 7

8 Mitä on olla nuori Helsingissä huonoja uutisia (1) ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa vuotiaista 22 % ja vuotiaista 18 % koulutuksen ulkopuolelle jää vuotiaista 15 % (erityisesti pojat) 2/3 alle 25-vuotiaista palkansaajista epätyypillisessä työsuhteessa (osa-aikatyö tai määräaikainen) vuodesta 2009 lähtien nuorten miesten työttömyys kaksinkertaistunut; kehitys tasaantunut, mutta edelleen haastava. 16,5 % lapsista asui köyhissä perheissä ja pienituloisuus muuta maata yleisempää lastensuojelun asiakkaiden määrä kasvoi yhteensä 37 % 8

9 Lastensuojelun vertailutietoja vuonna 2010 % vastaavanikäisestä väestöstä Helsinki Espoo Vantaa Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0 17 vuotiaita vuoden aikana 8,3 5,3 11,1 6,5 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana 6,2 4,0 4,1 4,1 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17 vuotiaat 2,2 1,0 1,5 1,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat 1,1 0,8 0,8 1,1 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17 vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana perhe, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista 30,6 22,0 21,2 29,5 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17 vuotiaat, joiden sijoituspaikkana laitos, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista 50,2 43,1 24,7 33,7 Huostassa olleet 0 17 vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan 1,8 1,0 1,3 1,1 Lähde: THL, Tilasto ja indikaattoripankki SOTKAnet THL määrittelee avohuollon tukitoimet ja sijoituksen eri tavalla kuin kunta, joten luvut eivät ole yhdenmukaisia muiden tilastojen kanssa. Koko maa 9

10 Mitä on olla nuori Helsingissä huonoja uutisia (2) uusien lastensuojelun asiakkaiden määrä kasvoi 75 % vuosina (uusi lastensuojelul) kiireellisten sijoitusten tärkein syy päihteet toimeentulotuen piirissä olevien lasten ja nuorten määrä kasvanut viiden vuoden aikana: Kasvu % vuotiaat 34 % vuotiaat 31 % 10

11 Ulkomaalaisten määrä Suomessa V ennakkotilasto/tilastokeskus 11

12 12

13 Kunnat, joissa yli tuhat ulkomaan kansalaista Vuodenvaihteessa kunnassa asui alle 10 ulkomaan kansalaista. Jokaisessa Suomen kunnassa asui kuitenkin vähintään yksi ulkomaan kansalainen. Yhteensä 23 kuntaa, joissa yli ulkomaan kansalaista: Helsinki Espoo Kouvola Vantaa Kuopio Turku Porvoo Tampere Joensuu Oulu Hämeenlinna Lahti Kerava Vaasa Rovaniemi Jyväskylä Maarianhamina Kotka Kirkkonummi Lappeenranta Hyvinkää Salo Pori

14 Vieraskielinen väestö osa-alueittain vuonna 1992 Lähde: Vilkama

15 Vieraskielinen väestö osa-alueittain Vieraskielinen väestö yhteensä yli henkilöä Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus 15

16 Nopea maahanmuuttajien määrän kasvu maahanmuuttajien määrä Helsingissä kaksinkertaistuu 2010-luvulla 15 vuoden kuluttua joka neljäs Helsingin koululaisista on maahanmuuttajataustainen 2000-luvun maahanmuuttajamäärien lisäyksestä noin puolet on ohjautunut pääkaupunkiseudulle todennäköisesti pääkaupunkiseudulle tulee noin hengen vuosittainen siirtolaisuusvoitto 16

17 Raju kahakka venäläisten ja somalien välillä Helsingin Kaisaniemessä Ritva Viljanen 17

18 Linnanmäki tyhjennettiin jopa 150 ihmisen joukkotappelun takia Maahanmuuttajat tyhjensivät Linnanmäen joukkotappelulla Kauppalehti 18

19 Nuorten syrjäytyminen Pääkaupunkiseudulla nuorta (15 29 vuotiaita) kateissa (23 % koko maan syrjäytyneistä nuorista) Näistä Helsingissä (17 % koko maan syrjäytyneistä nuorista) ei koulutusta eivät töissä eivät opiskele 41 % ulkomaalaisia Vuosittain noin 400 nuorta jää ilman jatkokoulutuspaikkaa. Viime vuosina jopa yli 900. Ritva Viljanen 19

20 Maahanmuuttajanuorilla erityisiä ongelmia 2011 yhteishaussa 83 % suomen- tai ruotsinkielisistä nuorista sai paikan muunkielisistä nuorista 58 % sai paikan koko maassa 23,5 % maahanmuuttajanuorista syrjäytyy (kantasuomalaisista 5,7 %) pääkaupunkiseudulla 41 % syrjäytyneistä maahanmuuttajanuoria Helsingissä 44 % syrjäytyneistä maahanmuuttajanuoria (kantasuomalaisista 6,7%) erityisiä ongelmia somaleilla ja kurdeilla (vähintään 30 % syrjäytyy) 20

21 Koulutus mahdollistaa hyvän tulevaisuuden syrjäytyneissä nuorissa enemmän nuoria ilman opiskelupaikkaa kuin ilman työtä kouluttamattoman nuoren tärkeämpää hakea opiskelupaikkaa kuin hakea työtä rikollisuus ja kouluttamattomuus korreloivat keskenään Ritva Viljanen 21

22 Erityisesti vakavan väkivallan tekijät ja uhrit ovat useimmiten syrjäytyneitä Kahden väestöryhmän vertailu eri asteisen väkivallan tekijöinä ja uhreina (Lähde: OPTL/ Rikollisuuden riskitekijät) Pahoinpitely (OR) Törkeä pahoinpitely/ henkirikoksen yritys (OR) VÄKIVALLAN TEKIJÄNÄ Vähintään lukion käynyt työllinen 1 1 Vain peruskoulun käynyt pitkäaikaistyötön VÄKIVALLAN UHRINA Vähintään lukion käynyt työllinen 1 1 Vain peruskoulun käynyt pitkäaikaistyötön

23 Nuoret rikoksen uhreina ja tekijöinä enemmistönä kaikissa rikostyypeissä tyypillisin rikos on varkaus tai näpistys väkivaltainen käyttäytyminen lisääntynyt nousukausi alkoi luvulla 6 % nuorista tekee yli 50 % kaikista nuorten tekemistä rikoksista 23

24 Nuorten aikuisten törkeä väkivalta lisääntynyt erityisesti 2000-luvulla Poliisin tietoon tulleet törkeät pahoinpitelyt ja henkirikoksen yritykset (tekijöitä ikäryhmän henkeä kohden viisivuotiskausittain) 24

25 25

26 Väkivaltaa Suomessa Henkirikos joka kolmas päivä Päivittäin hakataan noin 50 naista Perheväkivallan uhrina kuolee nainen joka toinen tai kolmas viikko Vanhuksiin kohdistuva väkivalta kasvaa Maahanmuuttajiin kohdistuva väkivalta kasvaa 26

27 Alkoholi väkivallan ja onnettomuuksien taustalla Joka kolmas kuolee koti- ja vapaaajan tapaturmissa päihtyneenä 70 % tulipaloissa menehtyneistä kuolee päihtyneenä 50 % hukkuneista kuolee päihtyneenä Rattijuopot aiheuttavat joka kolmannen liikennekuoleman Henkirikoksen tekijöistä ja uhreista 70 % päihtyneitä Pahoinpitelijöistä 64 % päihtyneitä 27

28 Alkoholin kulutus ,5l 10,0 l 28

29 Esimerkki humalajuomisesta Kysymys: Oletko ollut todella humalassa vähintään kerran viime kuukauden aikana? Lähde: Vuodesta 1968 samoin kysymyksin toteutettu Juomatapatutkimus; Oy Alko Ab, Stakes (THL) 29

30

31 Utoya

32 Extrimismi, radikalismi, terrorismi, jengi kokemus epäoikeudenmukaisuudesta marginalisoituminen heikentyneet sosiaaliset verkostot henkilökohtainen identiteettikriisi väkivaltaan oikeuttavat esimerkit 32

33 Jengiyhteisö tarjoaa et ole enää uhri tarjoaa tunteen, olet valittu, olet tärkeä tarjoaa selkeyttä omaan maailmaan ideologia tulee vasta myöhemmin rikkinäinen perhe vasta ensimmäinen aikuinen, joka kuuntelee ajattelua ruokkiva vihan tunne vastakkain asettelu, rasismi 33

34 Perusta aikuisuudelle luodaan lapsuudessa kasautuva ja ylisukupolvinen syrjäytyminen huostaan otetut lapset eivät 90 % todennäköisyydellä käy lukiota, vaikka ikätovereista sen käy joka toinen väkivallantekijän lapsuudessa väkivaltaa vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille mielenterveysongelmat kouluttamattomuus rikokset jos perheet saaneet 5 vuotta toimeentulotukea, 70 % todennäköisyydellä myös lapset saavat (THL tutkimus) 34

35 35

36 Turvallisuus, hyvinvointi luottamus osallisuus itsensä arvokkaaksi kokeminen 36

37 Opetusvirasto: Toiminnan kehittäminen (1) 1 Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu toteutetaan viime vuosina n peruskoulun suorittanutta jäänyt ilman toisen asteen koulutuspaikkaa vaatii OKM:n 2012 päätöksen jälkeen edelleen 500 lisäpaikkaa ammatillisessa koulutuksessa paikat 25 %:lle (valtakunnallisesti 60 %), lukiopaikka 60 %:lle 2 37

38 Opetusvirasto: Toiminnan kehittäminen (2) 2 Koulu- ja oppilaitosverkon kehittäminen perusopetuksen oppilasmäärän lasku pysähtynyt ja kääntynyt lievään nousuun 2013 oppilaita kuitenkin 11 % vähemmän kuin 2003, opetustiloja ei ole tässä suhteessa vähennetty lapsiperheiden nopea muuttosykli pääkaupunkiseudulla edellyttää uusien koulujen rakentamista ja vanhojen sulkemista. Lähikoulu on lapselle paras vaihtoehto perusopetusvaiheessa. 38

39 Opetusvirasto: Toiminnan kehittäminen (3) 2 Koulu- ja oppilaitosverkon kehittäminen ruotsinkielisen koulutuksen rakenteessa ei ole tehty muutoksia suunniteltu kahden lukion ja peruskoulun yhdistämistä sairaanhoitokoulu Ulfåsaskola ja Topeliusskola hallinnollisesti yhteen Högstadieskolan Svenska normallyceum ja Högstadieskolan Lönkan hallinnollisesti yhteen Töölön specialiseringsgymnasium ja Gymnasiet Svenska normallyceum hallinnollisesti yhteen Ruotsinkielinen päiväkoti yhteen Minervan koulun kanssa remontin jälkeen

40 Opetusvirasto: Toiminnan kehittäminen (4) 3 Homekouluista eroon Helsingissä on huomattava määrä homekouluja, jotka kaikki tulee korjata. Oppilaiden ja opettajien terveyttä vaarantavat tilat eivät voi olla mahdollisia Helsingissä kouluja: peruskoulut 124, lukiot 17, ammattikoulut koulurakennusta keskimäärin 30 koulurakennuksessa vuosittain rakenne-, ml. sisäilmaongelmia 40

41 Opetusvirasto: Toiminnan kehittäminen (5) 4 Koulutilojen yhteiskäyttöä lisättävä, kaupungin omistamien tilojen käyttö, lisää tilapäiskäyttöä 41

42 Opetusvirasto: Toiminnan kehittäminen (6) 5 Maahanmuuttajataustaisille lapsille lisätukea kielenopetukseen ja aktiivinen kouluja kotiyhteistyö yhtenäisiä työkäytänteitä jalkautetaan suurimpana ongelmana koulutukseen pääsy, tarvitaan joustavia ratkaisuja nivelvaiheeseen ja koulutuksessa Nykyisin joka neljäs Suomessa asuva maahanmuuttajalapsi käy koulua Helsingissä. Tulevaisuudessa joka neljäs oppilas Helsingin kouluissa on maahanmuuttajataustainen. suomi- ja ruotsi toisena kielenä -opetusta lisää hyvin käytänteiden mallien levittäminen (Osallisena Suomessa -pilotti, lukioon valmistava koulutus) opetuksen keskushallintoon lisää maahanmuuttaja-asioiden koordinaatiota 2 42

43 Opetusvirasto: Toiminnan kehittäminen (7) 6 Kolmen ammatillisen oppilaitoksen yhdistäminen muodostetaan Helsingin tekniikan alan oppilaitoksesta, sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta ja palvelualojen oppilaitoksesta uusi Helsingin Ammattiopisto ja ammatillinen aikuisoppilaitos ( opiskelijaa) opiskelijamäärä lisääntynyt opiskelijalla 10 vuodessa oppilaitosten tilat hajallaan lukuisissa toimipisteissä toimintamallit ja käytännöt jokaisessa erilaiset, hallinnointi vaatii paljon ylimääräistä työtä, osin päällekkäistä ja hajanaista toimintaa oppilaat saavat eritasoista palvelua ja työelämäänkin päin toimitaan eri tavoin Tilat keskitetymmin 2 43

44 Opetusvirasto: Toiminnan kehittäminen (8) 7 Nuorten tuki Etsivä nuorisotyö Armi Tsemppari Tulevaisuustiski Check point Avoin opisto Polku Osallisena Suomessa Lasu 44

45 Kaikkien koulujen hyvä toiminta taattava Varmistettava koulujen yhdenvertainen kehitys Lähikouluperiaate peruskoululaisille tärkeä Toisessa asteessa kaupunkikokonaisuus Lisätään itäisessä Helsingissä palvelutarjontaa - Myllypuron amk kampus - Mellunmäen kirjasto 2 45