Yhdenvertaisuus vahvistaa osallisuutta

Transkriptio

1 Yhdenvertaisuus vahvistaa osallisuutta Ritva Viljanen Ritva Viljanen Kuva: Rhinoceros / Opetusvirasto 1

2 Kuva: Matti Tirri Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa vuotiaita oli Helsingissä eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä Helsinkiin muuttaa vuosittain yli vuotiasta muualta Suomesta ja noin tuhat ulkomailta (5 v ka) Nettomuutosta pelkästään vuotiaat vastaavat 74 % positiivisesta väestönkasvusta muuttoliikkeessä (5 v ka) Ritva Viljanen 2

3 Ikäluokka Helsingin nettomuuttoliike vuonna Henkilöä Lähde: Tilastokeskus Ritva Viljanen 3

4 Vieraskielisen väestön määrä kasvaa Helsingissä Vieraskielisten väestönosuus 21% vuonna 2030 (ennuste vuonna 2012), noin 2 prosenttiyksikköä edellistä ennustetta korkeampi Koko seudulla osuus 18%, lähes 3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2009 laaditussa ennusteessa Vieraskielinen väestö Helsingin seudulla sekä vuonna 2009 ja 2012 laaditut ennusteet, %-osuus koko väestöstä Ritva Viljanen 4

5 Nuorten koulutus Helsinkiläisistä vuotiaista 80 % oli suorittanut jonkun perusasteen jälkeisen tutkinnon vuoden 2011 lopussa. Koko maassa vastaava osuus on 82 %. Vuonna 2011 peruskoulun päättäneistä siirtyi tutkintoon johtavaan koulutukseen samana vuonna Helsingissä 87 %, koko maassa 93 %. Toisen asteen koulutuksen suorittaneita Helsingissä 20 %, koko maassa 38 % Helsinkiläisistä vuotiaista oli työn ja koulutuksen ulkopuolella 7 % ikäluokasta vuoden 2011 lopussa: ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, eivät opiskele, ei töissä, eläkkeellä tai varusmiespalveluksessa, koko maassa 5 % Miesten osuus 53 %, vieraskielisten osuus 48 % Ritva Viljanen 5

6 Helsinkiläisten vuotiaiden koulutustaso sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna 2010 Suhteutettu ikäryhmän kaikkiin koulutuksen saaneisiin sukupuolen ja äidinkielen mukaan Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne-tiedot Ritva Viljanen 6

7 Kouluterveyskyselyn tuloksia: Helsinki Koulujen työilmapiiri on parantunut ja oppilaat kokevat tulevansa paremmin kuulluiksi kouluissa Koulukiusaaminen ja yksinäisyys ovat vähentyneet Osallisuuden kokeumukset lisääntymässä Helsingin hyviin tuloksiin monia syitä: Kaikissa Helsingin kaupungin kouluissa on käytössä jokin vuorovaikutustaitoja lisäävä ohjelma Kaupungin peruskoulut, lukiot ja Stadin ammattiopisto osallistuvat aktiivisesti Ruuti-vaikuttamisjärjestelmään Oppilashuollon palveluja on tehostettu. Kiusaamiseen puututaan johdonmukaisesti. Kaupunki on lisännyt lasten ja nuorten liikunta- ja kerhotoimintaa Ritva Viljanen 7

8 Haasteitakin jäljellä Seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti pk 16 % ja amk 24 % Fyysistä väkivaltaa kokenut 23 % Kiusaamiseen ei puututa 68 % Nukkuminen vähentynyt Kouluruuan jättää väliin n 40 % Huumekokeilut lisääntyneet Liikunta vähentynyt Koulumuotojen erot isot Ritva Viljanen 8

9 Monikulttuuriset nuoret kokevat muita enemmän fyysistä uhkaa, kiusaamista ja opiskelun vaikeuksia Ritva Viljanen 9

10 65-82 % pitää koulunkäynnistä % kokee olevansa onnellinen tai melkein onnellinen Ritva Viljanen 10

11 Yhteiskuntatakuu ja nuorisotakuun toteuttaminen tavoitteena vähentää olennaisesti syrjäytyneiden nuorten määrää etsivää nuorisotyötä tehostetaan maahanmuuttajanuorille lisätukea Avoimella opistolla uutta otetta lähiöiden pd-toimien määrällinen nosto koulutuspaikkoja Respa-malli käyttöön Tulevaisuustiski vakinaiseksi 2+1 oppisopimusmalli Ritva Viljanen 11

12 ansainvälinen Helsinki Kuva: Kulttuuriasiainkeskus / Mika Ruusunen Ritva Viljanen 12

13 Ritva Viljanen 13

14 Vallataan tyhjiä tiloja kulttuurin tilapäiskäyttöön Ritva Viljanen 14

15 Ritva Viljanen 15 Kuka minä olen työpaja Caisassa. Kuva: Alejandro Lorenzo

16 Integration på svenska.? Ritva Viljanen 16

17 Projektin tiedot Tavoite: Kehittää ruotsinkielisiä kotoutumispolkuja pääkaupunkiseudulla Päämies: Helsingfors arbis Kumppani: Luckan rf Muita yhteistyötahoja: MKF, pk-seudun opetusvirastot, Åbo Akademi CLL, muut ruotsinkieliset projektit jne. Kohderyhmät: työhön suuntaavat, koti-äidit, lapset ja nuoret Ritva Viljanen 17

18 Via Svenskan havainnot Kohderyhmä koostuu seuraavista: - Puolisot / avopuolisot - Ruotsinkielisiltä alueilta Suomessa pääkaupunkiseutuun muuttaneet. - Muista pohjoismaista muuttaneet maahanmuuttajat. - Ryhmä muut: läheisen äidinkielen omaavat henkilöt Ritva Viljanen 18

19 Ruotsinkielinen kotoutumispolun runko yhteisiä ratkaisuja pk-seudulle Maahanmuuttokoordinaattori turvaamaan ruotsinkielisiä kotoutumispolkuja pääkaupunkiseudulla projektin loputtua. Tietoa netistä: (Arbis) Tietoa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisistä vaihtoehdoista netissä: ja kurssiesite: Courses, Social Life Programmes. (Arbis ja Luckan) Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta ruotsinkielisistä vaihtoehdoista Luckanin toimipisteessä. Kolmannen sektorin toiminnan esille tuominen. Kotoutumiskoulutus Helsingfors arbiksessa. Kielikoulutusta vanhemmille Arbiksessa Ritva Viljanen 19

20 Edellytykset ruotsinkieliselle kototutumiselle pk-seudulla Määrät pienet joten polun pitää olla kustannustehokas Ruotsinkielisten palveluiden toteuttaminen vaatii aina omia ratkaisuja ja yhteistyötä ylikuntarajojen ja kolmannen sektorin kanssa. Palveluiden tarjonta toteutuu harvoin omassa kunnassa. Esim: toisen asteen koulutus, ammattikoulutus, työvoimapoliittinen koulutus Ritva Viljanen 20

21 Ruotsinkielisen koto-koulutuksen yhteiset haasteet Suurin osa ovat kunnan rahoittamia koulutuksia. Ryhmäkoot ovat pienemmät ruotsinkielellä vaikeata pärjätä ELY-keskuksen kilpailutuksessa. Ruotsinkielinen kotoutumiskoulutus vaatii kouluttajalta osaamista ruotsinkielisyydestä Suomessa. Onko niin, että Uudenmaan ELYkeskus tyytyy kilpailutuksessa kouluttajan rastiin ruutuun, että tarvittaessa voivat järjestää kotokoulutuksen ruotsiksi? Mahdollisuus oppia molempia kieliä. Oppimateriaalia on vähän tarvitaan verkosto toimijoiden välillä Ritva Viljanen 21

22 Pääkaupunkiseudun avoimet kysymykset: Johtoryhmä Internetsivustolle Voiko maahanmuuttokoordinattori olla kunnallinen yhteistyötaho Luckanin ohjaus- ja neuvontapalvelulle. Parivaljakko? Luckanin rahoitus Tuki henkilöille, joilla on puutteelliset luku- ja kirjoitustaidot, pääkaupunkiseudulla. Vaatii ratkaisuja. Valmistava luokka ammattikouluun puuttuu Kielikoulutus mahdollinen vain 20h/viikko opiskelijan ja kunnan kustannuksella Ritva Viljanen 22

23 Aktiiviseen kansalaisuuteen opitaan Nuorten osallisuutta ja oikeaa kuuntelua Ruudin jatkokehittäminen ja jalkauttaminen alkoi Ritva Viljanen 23

24 Uusia hankkeita Sähköiset palvelut Harrastushaku toimii verkossa keskitettynä palveluna; v kävijöitä noin ( kävijöitä jo n ) Sähköistä avustusten hakua nuorisojärjestöille ja nuorten vapaille ryhmille pilotoitiin v ja se vakiinnutettiin vuonna 2013 Osallistuvan budjetoinnin kokeilu kahdessa nuorisotyöyksikössä nuoret ovat vahvasti mukana toiminnan uudelleen suuntaamisessa ja jatkossa voimavarojen jakamisessa mahdollistaa myös nuorten laajan kuulemisen muissa alueen asioissa Ritva Viljanen 24

25 Kuva: Happi / Nuorisoasiainkeskus Uusia hankkeita: Hyvä vapaa-aika kehitys- ja tutkimushanke kerätä tietoa laadukkaan vapaa-ajan toiminnan vaikutuksesta nuoren hyvinvointiin ja oppimiseen tavoitteena nuorten pitkäaikaisen harrastamisen tukemisen kautta vahvistaa sosiaalisia suhteita, parantaa koulumenestystä ja vaikuttaa myönteisesti toisen asteen koulutusvalintoihin mukana ovat nk, opetusvirasto ja tietokeskus hanke kestää 4 vuotta Ritva Viljanen 25

26 Turvallisuus, hyvinvointi luottamus osallisuus itsensä arvokkaaksi kokeminen Ritva Viljanen 26