Selvitys mielenterveys- ja päihdepalveluista ja palvelujen integrointi sairaanhoitopiirin palveluihin

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Selvitys mielenterveysja päihdepalveluista ja palvelujen integrointi sairaanhoitopiirin palveluihin 151/ /2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelu: Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi kokouksessaan muiden asioiden yh tey des sä keskustelua mielenterveysja päihdetyön nykytilanteesta ja päätti että maaliskuun loppuun mennessä tehdään selvitys mielenterveysja päihdetyön yh dis tä mi ses tä yhteen organisaatioon. Sosiaali- ja terveystoimen ja sairaanhoitopiirin johto on tavannut lautakunnan pää tök sen joh dos ta ja todennut, että asiaa tulisi selvitellä seudullisesti. Asia pää tet tiin viedä palvelutiimiin kannanoton saamiseksi alueellisen valmistelun käyn nis ty mi ses tä. Myös palvelutiimissä todettiin, että mielenterveysja päih depal ve lu jen yhdistämistä olisi syytä valmistella alueellisesti ja että mielenterveysja päihdepalvelut olisivat integraation etulinjassa. NHG teki syksyllä 2015 selvityksen Länsi-Pohjan paljon palveluita tarvitsevista pal ve lun käyt tä jis tä. Selvityksen mukaan 10 % sosiaali- ja terveydenhuollon asiak kais ta muodostaa 74 % sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Tä hän ryh mään kuuluvat mielenterveysja päihdehuollon asiakkaat. Selvityksessä to detaan, että paljon palveluita käyttävät hyötyvät moniammatillisista hoitoja pal ve lusuun ni tel mis ta. Lisäksi parempi huolehtiminen mielenterveysja päih de pal ve luiden asiakkaiden palvelukokonaisuuksista vähentää psykiatrisen vuo de osas to hoidon tarvetta. Edellä mainitun raportin tietojen pohjalta NHG on tehnyt Sote-Savotta- hankkeen ra hoi tuk sel la tarkempaa kustannusselvitystä mielenterveysja riippuvuuksien hoi to pal ve lu jen ke hit tä mi sen tueksi sekä esitystä alueellisesta mallista. Selvitys ei ole vielä julkinen ja jaetaan kokoukseen osallistuville. Länsi-Pohjan aikuisten mielenterveysja riippuvuuksien hoidon kustannukset v olivat 15,5 milj. eli 314 / 20 vuotta täyttänyt asukas. Kuntamaiseman vertai lun keskiarvo on 13 % alhaisempi kuin Länsi-Pohjan asukaskohtainen kus tannus ja Eksoten 35 % alhaisempi kuin Län si-poh jas sa. Korkeampien kus tan nusten taustalla on raskaampi palvelurakenne. Kemin kustannukset ovat alueen mui ta kuntia korkeammat. Eroa aiheuttaa eri tyi ses ti päihdehuollon muita korkeam mat kustannukset.

2 Länsi-Pohjan alueella oli vuonna yli 18-vuotiaiden psykiatrisen lai toshoi don päivää/1000 asukasta ja 1.2 kuntoutuskodissa asuvaa/ 1000 asukasta. Vas taa vas ti avo hoi don käyntejä oli yht. 542/ vuotta täyttänyttä kohti. Kemis sä psykiatrisen lai tos hoi don päiviä oli 326/1000 yli 18 vuotta täyttänyttä kohti, kun tou tus ko tien asiak kai ta 2,1 ja avohuollon käyntejä yhteensä 562/1000 yli 18 vuot ta täyttänyttä koh ti. Selvityksen mukaan alueella on huomattavan paljon päihdehuollon hoitojaksoja sai raa las sa. Myös A-klinikoiden asiakasmäärä 1000 asukasta kohden on kor kea. Ke mis sä on muita kuntia enemmän päihdehuollon asumispäiviä lai tos hoi dos sa ja asumispalveluissa sekä muita enemmän hoitojaksoja sairaaloissa. Selvityksen perusteella etenkin psykiatrista laitoshoitoa on varaa purkaa. Avohuol lon mielenterveyskäynnit ovat hyvällä tasolla. Päihdesairauksien hoitoa toteu te taan melko runsaasti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. NHG:n toimenpide-ehdotukset selvityksen perusteella ovat alueellinen or ga nisaa tio, joka mahdollistaa mm. päällekkäisen työn poistamisen, palvelurakenteen ke ven tä mi nen ja kehittäminen ja toiminnalliset muu tok set mm. matalan kyn nyksen palvelujen kehittäminen. Mikäli alueella panostettaisiin entistä enemmän avohoitoon ja madallettuun hoitoon hakeutumisen kynnystä, etenkin psykiatrisen laitoshoidon ja päihdehuollon asu mis pal ve lui den hoitopäivissä on saavutettavissa merkittäviä säästöjä. Kemissä asumispalveluiden keventäminen on vuoden 2016 alussa käynnistynyt In ka-ko din ja Kiveliönkodin yhdistämisen, ostopalveluiden vähentämisen, Pihlan toi min nan muutoksen ja kotikuntoutuksen resurssoinnin myötä. Ehdotus STJ Niiranen: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää merkitä mielenterveysja päihdepalveluita kos ke vat selvitykset tiedoksi. Päätös STLTK : Hyväksyi päätösehdotuksen ja lisäksi lautakunta päätti 1. perustaa työryhmän selvittämään mielenterveysja päihdepalvelujen in teg roi tu mis ta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa. Työrymän tule teh dä suunnitelma ja aikataulutus toukokuun loppuun mennessä ja tuo da se kesäkuun lautakuntaan. Työryhmän sel vi tys tuodaan ke säkuun lautakuntaan. 2. valita työryhmän puheenjohtajaksi terveydenhuollon johtaja Outi Kääriäi sen, viranhaltijajäseneksi sosiaali- ja terveydenhuollon johtaja Liisa Nii ra sen sekä päihde- ja mielenterveyspuolelta kutsutaan työryhmään

3 2-3 henkilöä. 3. valita lautakunnan edustajiksi Aaro Tiilikaisen ja Sven Nybergin. 4. pyytää kaupunginhallitusta ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriä ni meämään työryhmään omat edustajansa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelu: Terveydenhuollon johtaja Outi Kääriäinen Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan perustaa työ ryhmän selvittämään mielenterveysja päihdepalvelujen integroimista Länsi-Pohjan sai raan hoi to pii rin kanssa. Työryhmän toimintasuunnitelma ja aikataulutus piti tuo da kesäkuun lautakuntaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden integraation ta voit tee na on katkeamaton hoitoja palveluketju. Työryhmä, johon kuuluvat Aaro Tiilikainen (STLTK pj.), Sven Nyberg (STLTK jäsen), Piritta Hyötylä (KPH jäsen), Tytti Kumpulainen (KPH jäsen), Juha Kursu (LPSHP), Mervi Tikkanen (LPSHP), Soili Vesterinen (LPSHP), Päivi Kön gäs-savi aro (LPSHP, psykiatrian ta), Tiina Puotiniemi (LPSHP, psykiatrian ta), Pertti Saka ran aho (PTH yksikkö), Liisa Niiranen (Kemi, sosiaali- ja terveyspalvelut), Ma ri Kärkkäinen (Kemin terveyspalvelut), Tuula Tervaharju (Kemi, mta), Mari Si po la (Kemi, A-klinikka) ja Outi Kääriäinen (Kemi, terveyspalvelut) kokoontui Kokousmuistio on liitteenä. Työryhmä päätti kokouksessa nimetä keskuudestaan pienryhmän laatimaan esityksen Kemin mielenterveysja päihdepalveluiden integroimisesta erikoissairaanhoidon psykiatrisen hoidon palveluihin vuoden 2017 aikana. Työryhmä sai toimeksi määritellä tulevassa yhdistymisprojektissa keskeiset huomioitavat asiat. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa ja esityksen ovat laatineet Outi Kääriäinen, terveydenhuollon joht. (pj), Kemi; Mari Sipola, päihdetyön johtaja, A-klinikka (siht), Kemi; Tuula Tervaharju, psykologi, MTA, Kemi; Päivi Köngäs-Saviaro, tulosalueen ylilääkäri, Keropudas, LPSHP ja Tiina Puotiniemi, tulosalueen ylihoitaja, Keropudas, LPSHP. Jatkossa on selvitettävä vielä toimitilat, palvelun tarve, yhteinen toimintamalli, henkilöstö- sekä tietojärjestelmäkysymykset. 1. Tilakysymys ja palvelun tarve Länsi-Pohjan psykiatrinen sairaalahoito (mielenterveyden hoitoa) toteutetaan toistaiseksi Keroputaan sairaalassa, jonka olemassaolosta on käyty keskustelua

4 koska rakennus on vanha ja rakennuksen ylläpitäminen ja korjauskustannukset ovat kalliit. Keroputaan korjauskustannukset ovat tulleet LPSHPn teknisen johdon mukaan maksamaan noin 2,5 milj. euroa. Teknisen johdon mukaan Miraplan on arvioinut laskennallisten kustannusten nousevan jopa 5,8 milj. euroon kun uudisrakennuksen kustannukset olisivat noin 6,7 milj. euroa. Sisäilmaongelmien vuoksi sairaala vaatisi lähes välitöntä lattiaremonttia sekä muuta remontointia, jonka kustannusarvio on noin Psykiatrisen tulosalueen yksiköissä myös poliklinikoilla ja kuntoutusyksikön työntekijöillä on tilaongelmia. Kemin mielenterveys ja A-klinikkapalvelut järjestetään erillisissä vuokratiloissa, joiden vuokrakustannukset vuonna 2015 olivat yhteensä euroa. A-klinikan tilat ovat ahtaat ja nuorten päihdetyöntekijä joutuu työskentelemään yhteisessä taukotilassa. Lisäksi erilliset pienet toimintayksiköt mta ja A-klinikka ovat toiminnallisesti haastavia työntekijöiden ja potilaiden turvallisuuden takaamiseksi, mm. vartijapalveluiden järjestäminen aiheuttaa lisäkustannusta A-klinikalla (2 h päivystysaikana, yhteensä / vuosi) kun suuremmassa kompleksissa tällaiseen ei olisi niin suurta tarvetta. Psykiatrisen hoidon osalta tilaratkaisu on tärkeä ratkaistava asia, koska tällä linjataan tulevaisuuden palveluita. On ratkaistava, miten järjestetään psykiatrinen sairaalahoito tulevaisuudessa. Psykiatrian tulosalue esittää rakennettavaksi uudistilat psykiatrian osastolle ja avohoidolle keskussairaalan yhteyteen. Huolena on erityisesti se, että tilakysymys ratkaistaisiin poistamalla seudulta laitoshoito kokonaisuudessaan. Seudun laitoshoidon tarve on vähentynyt korkeasta sairastavuudesta huolimatta ja tämä johtuu suurelta osin avo0hoidon kehittämisestä. Vaativia hoitoja voidaan hoitaa myös avohoidossa kun henkilöstöresurssia on riittävästi. Mielenterveys ja riippuvuuksien palveluissa painopistettä tulee myös jatkossa suunnata avohoitoon. Kriisihoidon valmius tulisi säilyttää, koska seudun ja erityisesti Kemin mielenterveyssairastavuus on korkea verrattuna muihin vertailukuntiin. Seuraavat THL:n indeksiluvut kertovat kuntien mielenterveyssairastavuuden eroista. Indeksi muodostuu THL:n eri tilastolähteistä kokoamista tiedoista koskien ryhmiä itsemurhien märät tai sairaalahoitoon johtaneet itsensä vahingoittamiset, psykoosisairastavuus sekä eläköitymiset johtuen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä koko maa Roi Kemi Ylitornio Tornio Keminmaa Tervola Simo lähde: THL

5 2. Toiminnot - avopainotteinen toiminta tulevaisuuden palveluissa Työryhmä esittää ensisijaisena vaihtoehtona alueellisen palvelujärjestelmän toteutusta. Työpaperissa esitetty tavoiteaikataulu koskee työpaperin mukaista Kemin mielenterveyden ja riippuvuuksien palveluiden integrointiaikataulua, mutta seudullisten palveluiden tavoitteen mukaisesti työryhmä toivoo, että alueen kunnat ovat mukana aikataulun mukaisessa suunnittelussa. Kehittämistyötä tehdään jo nyt monella taholla esim. PATU-hankkeessa. Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat mielenterveyden ja riippuvuuksien palvelut toteutuessaan edellyttävät, että hoito alusta alkaen on järjestetty saman organisaation sisällä, mukaan lukien sujuvasti toimivat päivystyspalvelut, johon on integroituna lisäksi sosiaalipäivystys. Jotta hoidossa tarvittavat riittävät ja tehokkaat tukipalvelut voidaan taata hoidossa, tulee osastohoidon ja päivystystoiminnan sijaita lähellä keskussairaalaa. Tällä hetkellä tiiviimpää yhteistyön tarvetta nähdään erityisesti päivystyspalvelussa, koska päivystyspisteitä on useita, mikä kuormittaa palveluita ja aiheuttaa päällekkäisyyksiä. Uutena kokonaisuutena tulisivat nyt mukaan riippuvuuksien palvelut, mitä erikoissairaanhoidossa ei aiemmin ole ollut tarjolla. Toiminnan perustana olisi Länsi-Pohjan alueella kehitetty perhe- ja verkostokeskeinen hoitomalli. Tehokkaasti ja vaikuttavasti toimivien avopalveluiden menestyksellinen toteuttaminen edellyttää, että henkilökuntaa ja osaamista on riittävästi. Mikäli laitospaikkoja seudulta puretaan, yhtäaikaisesti on panostettava avohoitoon, jotta laitoshoidon tarve vältetään, koska kriisityön, erityisesti akuuttien kriisien kuten psykoottisten kriisien ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden hoitaminen avohoidossa vaatii riittävästi henkilökuntaa. Tämä toteutuu nykyisellä henkilöstöllä. Avotoimintaan panostettiin myös Eksotessa. Toiminnan pääperiaatteena on avohoidon, psykiatrisen laitoshoidon sekä päihdelaitoshoidon saumaton yhteistyö asiakkaiden ja heidän lähiverkostojensa kanssa sekä korkean sairastavuuden edellyttämä valmius kriisihoitoihin. Palvelukokonaisuuteen suositellaan integroitavaksi lisäksi kuntouttavat hoitoyksiköt: Risteys, Päihdekuntoutumisyksikkö Pihlan lyhytaikaiset katkaisu-, vieroitus- ja kuntoutuspaikat sekä korvaushoito ja näihin liittyvät ostopalvelut siirtyisivät erikoissairaanhoidon yhteyteen, mutta ns. pitkäaikaisasuminen (hoitoa ja hoivaa vastaavat hoidot) jäisivät kaupungin toiminnaksi. 3. Henkilöstöresurssi ja osaamisen varmentaminen Mielenterveyden ja riippuvuuksien palveluiden integroituminen samaan palvelukokonaisuuteen ei ratkaise lääkärikysymystä tai rekrytointiongelmaa, koska psykiatripula on jo todellisuutta. Merkittävä osa lääkäreistä on eläköityneitä asiantuntijoita ja jo lähitulevaisuudessa joudutaan ehkä turvautumaan ostopalveluun, mikäli asiantuntemusta ei saada rekrytoitua pysyvämpään virkasuhteeseen. Myös päihdelääketieteen osaamista tarvitaan jatkossakin (resurssitarve arvioitava). Mielenterveyden ja riippuvuuksien hoitoa on tarkoitus toteuttaa jatkossakin Länsi-Pohjassa kehitetyllä perhe- ja verkostokeskeisellä toimintamallilla ja

6 painopisteen siirtäminen avopainotteiseen suuntaan edellyttää, että asiakkaita on palvelemassa riittävä määrä erilaista asiantuntemusta omaava asiantuntijajoukko, koska asiakasmäärä ei tule vähenemään toimintaa keskittämällä, vaan toiminnan keskittämisellä pyritään saavuttamaan parempi hoidon peittävyys sekä tarjoamaan matalan kynnyksen hoito. Tällä hetkellä palveluissa on kohtalaisen hyvin välttämättömän terapiaosaamisen hallitsevia ammattilaisia (LPSHP:n palveluissa noin 50 %, MTA:lla 70 % ja päihdepalveluissa A-klinikalla 60 % henkilöstöstä hallitsee jonkin terapiasuuntauksen), joskin eläköitymisen seurauksena terapiaosaaminen katoaa ja uusille työntekijöille on myös jatkossa tarjottava terapiaosaamiseen lisäkoulutusta. 4. Työkalut Potilastietojärjestelmä on hoidon keskeisin työkalu. Tietojärjestelmäselvitys olisi hyvä tehdä ennakoidusti, koska henkilöstön kouluttaminen vie työaikaa ja tämä aika on poissa potilaiden hoidosta. Mikäli mahdollista, palveluissa tulisi tavoitella yhden potilastietojärjestelmän mallia. Myös käyttökustannukset on arvioitava, koska ohjelmien lisäosat sekä lisenssimaksut ovat huomattava kustannuserä (Kemissä potilastietojärjestelmä Pegasoksen kustannus vuositasolla on kokonaisuutena noin euroa, josta mielenterveysja päihdepalveluiden osuus on euroa). Länsi-pohjan sairaanhoitopiirin tietohallinto esittää yhteisten palveluiden tietojärjestelmäksi Esko-potilastietojärjestelmää, koska sairaanhoitopiiri on keskittänyt tilastoinnin sekä laskutuksen Oberon-Esko -ympäristöihin. Kemin peruspalveluiden käyttämään Pegasokseen siirtyminen vaatisi integraatioiden rakentamisen ja tämä kustannus ennakkoarvion mukaan olisi noin euroa. Peruspalveluissa on jo nyt mahdollisuus päästä riittävillä oikeuksilla Esko-järjestelmään. Esko soveltuu huonosti sähköisten reseptien sekä laboratoriotutkimusten ym. käsittelyyn, koska ohjelmassa ei ole ns. herätepalautejärjestelmää kuten Pegasoksessa. Tämä aiheuttaa huomattavan potilasturvallisuusriskin. LPSHP:n tietohallinnon mukaan herätepalautejärjestemä pyritään saamaan ohjelmaan vuoden 2017 aikana. Myös sosiaalihuollon dokumentteja on mahdollista tallentaa omalle lehdelleen, samoin kuin nykyään kuntoutusyksikön osalta toteutetaan. 5. Aikatauluehdotus Työryhmä esittää integraation toteutettavaksi seuraavasti: - syksyllä 2016 jatketaan suunnitelman mukaista selvitystyötä. Alueen muiden kuntien toivotaan osallistuvan aikataulutettuun suunnitteluun. Jatkotyöskentelyyn huomioitavaksi ja selvitettäväksi: - projektin perustaminen ja työryhmän asettaminen, - toimintasuunnitelma, sisältäen riskien ja kustannusten arvioinnin,

7 - työajan varaaminen valmistelulle, - tilaratkaisut koskien mielenterveyden ja riippuvuuksien palveluketjun toimintaa seudulla kutsutaan valmistelutyöhön mukaan myös seudun muut kunnat, mukaan lukien Tornion A-klinikkapalvelu, - tietojärjestelmän käyttöönotto, yhteensopivuuksien tarkistaminen sekä henkilöstön osaamisen varmentaminen kouluttamalla uuden järjestelmän käyttöön. Tietojärjestelmän osalta huomioitava suunnittelussa mahdolliset uusien laitehankintojen, lisenssien sekä henkilöstön kouluttamisen kustannukset, - henkilöstökysymykset: YT-menettelyn mukainen tiedottaminen, palkkaus, tehtävänkuvat esim. keskitettyjen ja lähipalveluiden järjestäminen, siirtosopimus. Vuonna 2017 valmistelutyö jatkuu seuraavasti: - tietojärjestelmien synkronointi ja toimintaan saattaminen (kustannusarviot projektissa), - henkilöstön kouluttaminen (henkilöstön kouluttamisen kustannus), - järjestetään riittävästi infotilaisuuksia/yt-menettely Toinen matalan kynnyksen mielenterveyden ja riippuvuuksien palvelu aloittaa työryhmä arvioi, että aikaisintaan integraatio voisi toteutua syksyllä 2017, mutta perustelee toiminnan aloittamista vuoden 2018 alussa, jotta valmistelu voidaan tehdä huolellisesti huomioiden esitetyt selvitystarpeet ja että valmistelussa voidaan huomioida keskeiset tulevia palveluita määrittävät laajemmat linjaukset Ehdotus TERHJ Kääriäinen: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä työryhmän esittämän suunnitelman ja esitetyn aikataulun mielenterveysja päihdepalveluiden integroimiseksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin. Terveydenhuollon johtajan muutettu päätösehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää 1. hyväksyä työryhmän esittämän suunnitelman ja esitetyn aikataulun mielenterveysja päihdepalveluiden integroitumiseksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin. 2. esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että mielenterveysja päihdepalvelut integroidaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin alkaen.

8 Päätös STLTK : Hyväksyi terveydenhuollon johtajan muutetun päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupunginhallitus päättää hyväksyä sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksen mie len ter veys- ja päihdepalvelujen integroimisesta Länsi-Pohjan sai raan hoi to piiriin ja esittää sen valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Päätös KV : Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksen mielenterveysja päihdepalvelujen integroimisesta Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriin Mikko Ekorre esitti, että asia esitetään myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Mikko Ekorren tekemän lisäyksen. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Valtuuston päätös saatetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tietoon toimenpiteitä varten.

9 Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen.