Suurten kaupunkiseutujen tulevaisuus. Santtu von Bruun

Transkriptio

1 Suurten kaupunkiseutujen tulevaisuus Santtu von Bruun

2 Häviäjiä ja ongelmia on helpompi ennustaa kuin voittajia ja uusia mahdollisuuksia. Uudet markkinat, elinkeinoelämän alat ja elämäntavat ovat vasta syntymässä.

3 Globaalitalous Pääoma ja tuotanto keskittyy alueille jotka tarjoavat parhaat olosuhteet Pitää muuttaa käsitystä, että missä Kiina kilpailee meidän kanssa. Siellä kehitetään jatkuvasti korkeaa osaamista. Osaamisintensiivisten yritysten uudelleen sijoittuminen työvoima, markkinat, kehitysympäristö. Uudet elinkeinot menestyvät hirveän huonosti vanhassa aluerakenteessa Ei ole olemassa Suomen kilpailukykyä, on vain alueiden tai kaupunkien kilpailukyky

4 Globaali talouskriisi Vaikutukset kohdistuvat ensi vaiheessa alueille, joilla on runsaasti vientiteollisuutta tai muita vahvasti viennistä riippuvaisia elinkeinoaloja Myös suuret kaupunkiseudut ovat haavoittuvia Nyt lähtee sellaiset yritykset, jotka muuten olisivat pysyneet täällä 5-10 vuotta. Monin paikoin väheneminen on pysyvää. Myös monet korkean osaamisen yritykset tarkastelevat tuotantoketjujansa Talouden nousu alkaa suurista kaupungeista ja alueelliset erot kasvavat nopeasti.

5 Muuttoliike Kunnat 2007 Työikäisen väestön ja nuorten Koko maa 6,6 % muutto kaupunkeihin Lestijärvi Pylkönmäki Savukoski Kemijärvi Valtimo Lappajärvi Lieksa Rautjärvi Salla -24,0 töitä pariskunnan molemmille Asukasluvun muutos vuodesta 2006 vuoteen 2025 Tilastokeskuksen väestöennuste vuonna 2007 % 20,0 - (53) 10,0-19,9 (54) 0,0-9,9 (103) -10,0 - -0,1 (107) -20, ,1 (78) - -20,1 (21) Erityisen merkittävää on hyvin koulutettujen nuorten aikuisten keskittyminen Suurin lisäys, %: Liminka Pornainen 77,4 Työvoimakilpailu kiristyy NN Tyrnävä 46,5 42,6 Merimasku 41,9 seutu joutuu tekemään Lemu 40,6 Ylöjärvi 40,0 Aura 39,9 kovasti töitä että osaava Kempele 39,1 työvoima pysyy täällä Suurin vähennys, %: -28,8-28,5 Suurten työmarkkinoiden -27,3-26,5 merkitys: Harva pikku kunta -25,3-24,7-24,6 on sellainen että sieltä löytää -24,6 puolisoille. Lähde: Tilastokeskus /RK Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L7017/07

6 Elämäntavat Erilaisten elämäntapavalintojen kirjo Yhtä hyvin sitä tavallista keski-luokkaa on joku tatska kaveri joka kiertää maailman ympäri ja tulee taas sit tekee duunia puoleksi vuodeksi. Elämäntyyleihin liittyy erilaisia tarpeita ja kulutustapoja. Näiden tyydyttäminen on helpompaa suurissa kaupungeissa Meillä alkaa olla 2. ja 3. polven kaupunkilaisia. Ei ne kuvittelekaan että se elämä olis jossain muualla

7 Ilmastonmuutos ja energian hinta Lähitulevaisuudessa globalisaatiota vahvempi muutosvoima. Ilmastonmuutoksen torjunta johtaa alueelliseen keskittymiseen Asuinpaikkavalinnat muuttuvat Joidenkin yritysten logistiikka- ja tuotantokustannukset nousevat. Tämä vaikuttaa sijoittumispäätöksiin Nopea ja helppo saavutettavuus on yhä suurempi haaste Valtio tulee ohjaamaan maankäyttöä selvästi nykyistä enemmän, kun kunnat ei siihen kerran pysty

8 Suurten kaupunkien Suomi Kaupunkiseutujen välinen kilpailu kiristyy Suomeen jää vain 5-7 elinvoimaista suurta kaupunkiseutua Niiden vaikutusalueiden ulkopuolelle jää vain harvoja menestyjiä Mahdolliset uudet notkeat nousijat: voimakkaasti erikoistuneita, hyvä sijainti Maailma on paljon monimutkaisempi. Se perustuu käytäviin ja verkostoihin.

9 Suurten kaupunkien Suomi 2 Keskittymistä ei voida hidastaa mutta voidaan yrittää vaikuttaa siihen, kuinka harvoihin keskuksiin väestö ja toiminnot keskittyvät. Vaarana on, että jokin tai jotkin suurista kaupungeista muuttuvat taantuvaksi Tasapainoilun ongelma Miten huolehditaan suurten kaupunkiseutujen elinvoimasta. Nyt on vain metropolipolitiikkaa ja muut suuret on jätetty pois.

10 Sosiaalisten erojen kasvu Tuloerojen kasvu ja uusi osaamis-pohjainen luokkajako Uudet organisaatiorakenteet Epätyypilliset työsuhteet yleistyvät ja tuloerot kasvavat Osalla työvoiman tuottavuus ei vastaa sen hintaa Meillä on syntymässä uudenlainen marginaali: Tieto-, taito- ja sosiaalisten pääomien railo, joka jatkuvasti kasvaa. Ylisukupolvinen marginalisaatio

11 Maahanmuutto On falskia puhetta tää työperäinen maahanmuutto, niin kuin isossa mittakaavassa. Suomen kaltaisen maan on vaikea valita tänne tulijoita. Maahanmuutto kohdistuu Suomessa vain muutamille alueille Integraatio vs. segregaatio. 20% sääntö. Nyt joissain paikoissa ollaan kierteen alkuvaiheissa Asemastaan epävarman keskiluokan ja maahanmuuttajien yhteentörmäys voi olla kova

12 Kaupunkiseutujen sisäinen kilpailu Kaupunkiseutujen sisäinen kilpailu nähtiin useilla alueilla vahvana. Kyllähän täällä se kerman kuorintailmiö on tähän asti ollut kova, eikä seutukaavoitus ole maankäyttöä pystynyt ohjaamaan Segregaatio: on tietyt asuinalueet jonne keskittyy hyväosaisuus ja sitten tietyt alueet joissa asuu kaikista huono-osaisimmat. Verotuoton ja palvelukustannuksien epätasainen jakautuminen: En usko että on mitään mahdollisuuksia sellaiseen ratkaisuun jossa näitä kuntia lähtisi vapaaehtoisesti jakamaan tätä kokonaisvastuuta

13 Kunnallisen itsehallinnon ongelma Kuntarakenteen etsikkoaika päättyy On vain 4 vuotta armonaikaa ongelmat ovat suurimmillaan ja kaikki energia menee sisäisiin prosesseihin ja niistä haasteita selviytymiseen

14 Kaupunkiseudun kuntien yhteistyön mallit 1. Yhteisymmärryksen malli 4. Aluekuntamalli (ei maakunta) Kun kaupunkiseutujen välinen kilpailu kiristyy, se pakottaa tehostamaan kaupunkiseudun sisällä kuntien yhteistyötä ja toteuttamaan kuntaliitoksia. Aluekuntamalli voisi tulla käyttöön valituilla kaupunkiseuduilla. Aluekuntaa täydentäisi paikallishallinto. 2. Erimielisyyksien malli 3. Valtion pakottamismalli Kaupunkiseudun kunnat kilpailevat keskenään eivätkä tehosta yhteistyötään. Seutu menettää asemiaan valtakunnallisessa ja globaalissa kilpailussa. Kaupunkiseutujen kuntien toimimaton yhteistyö haittaa valtiota ja valtio ottaa käyttöön pakkokeinot yhteistyön ja yhdistymisten lisäämiseksi.

15 Varmuudella voidaan sanoa että kuntarakenteella on merkitystä siihen miten veturi jaksaa... jos veturi alkaa piiputtaa niin näiden salonkivaunujenkin vauhti siinä samassa alkaa hiipua

16 Toistaiseksi kaupunkipolitiikka ei näy mitenkään ministeriöiden toiminnassa on ohjelmia jotka keskittyy yksittäiseen asiaan, mutta kokonaisvaltaista politiikkaa ei näy.

17 Kaupunkipolitiikan painopisteitä 1) Maankäyttö Tarvitaan voimakkaampaa valtion ohjausta on maankäytön osalta 2) Segregaation ehkäiseminen Sosiaalinen asuntokanta ja tuotanto 3) Kuntarakenne Kuntaliitos on parempi ratkaisu kuin yhteistyö. Mennään sellaiseen sopimusviidakkoon, ettei kukaan saa enää mitään selvää. Pakkoliitoksiakin pidettiin mahdollisina ja paikoin toivottavina.

18 Kaupunkipolitiikan painopisteitä 4) Liikenneinfrastruktuuri ja joukkoliikenne Raideliikenne Nopea saavutettavuus, laajat työmarkkinat ja skaalaedut 5) Kilpailukyky: Kaikilla suurilla kaupunkiseuduilla on kyettävä uudistamaan elinkeinorakennetta, erityisesti osaamisintensiivisille tai korkean lisäarvon aloille Suomessa pitäisi luoda kiinnostavia ja haluttavia kaupunkiympäristöjä eikä vain keskittyä kilpailukykyyn ja osaamiseen. Todellinen kilpailu ratkaistaan kyvyllä houkutella koulutettuja, työikäisiä ihmisiä.

19 Kaupunkipolitiikan painopisteitä 6) Osaamis- ja innovaatiojärjestelmä sekä yliopistoverkko Suomessa T&K&I-toimintaan tehtävät panostukset ovat liian pieniä, jos halutaan menestyä osaamisperustaisessa taloudessa Entä suuret ei-yliopistokaupungit 7) Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja maahanmuuttajien kotouttaminen Miksi joku IT -firma tulis Ouluun kilpailemaan Nokian ja muiden kanssa pienenevästä työvoimasta.

20 Suurten kaupunkiseutujen tulevaisuus ja loppuraporttia saa kuntaliiton kirjakaupasta sekä maksullisena kirjana että ilmaisena pdf tiedostona. > verkkokauppa > kirjakauppa