Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla. Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen

Transkriptio

1 Elinvoimaa yhdyskuntarakenteen suunnittelulla Ruotsin kokemuksia Kauko Aronen

2 Filosofiaa: miten yhdyskuntarakenne vaikuttaa elinvoimaan? Toiminnot: työpaikat, asuminen, palvelut Maasta, luonnosta kiinteästi riippuvaiset Vapaammin sijoittuvat, Keskittyvät, teollisuus, palvelut Asuminen ja asutusta vastaavat väestön palvelut, yksityiset ja julkiset Yhteyksiä välittävä liikenne Toiminnot sinänsä voivat kasvaa, elinkeinoihin kohdistuu kasvavaa kysyntää, väestö lisääntyä, teollisuus menestyä Yhdyskuntarakenne ja sen suunnittelu vaikuttaa elinvoimaan siten, että se voi tarjota mahdollisuuksia tai estää toimintojen kehittymisen Kiinnostavampaa kuitenkin on, miten toimintojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteessa toisiinsa nähden vaikuttaa elinvoimaan Toimintojen ulkoisvaikutusten, lähellä toinen toisiaan sijaitsemisen hyödyntäminen Yhdyskuntarakenteen tehokkuus, saavutettavuus, kustannuksia aiheuttavan liikennetarpeen minimointi 2

3 Yhdyskuntarakenne ja taloudellinen kestävyys Delegation för hållbara städer 2012 Kaupungit ovat Ruotsin kestävän kaupunkikehityksen delegaation taustaraportin mukaan osoittautuneet sekä toisaalta pysyviksi kun kaupunki on johonkin syntynyt se mitä todennäköisimmin jatkaa elämäänsä ja kehitystään kaupunkina että joustaviksi kaupungissa vanhat tuotantotavat korvautuvat uusilla ja samoin alueiden käyttö muuttaa muotoaan aina kunkin ajan vaatimusten mukaan. Kaupungit ovat taipuvaisia kasvamaan urbanisaatiotekijät: skaalaedut ja keskenään erilaisten toimintojen keskinäiset synergiat. Pysyvyytenä, joustavuutensa ja kasvutaipumustensa vuoksi kaupunkien kehityshankkeilla on potentiaalia maksaa itsensä ja ylläpitonsa. Kaupunkikehitys on siis useimmiten taloudellisesti kestävää. 3

4 Haasteena ekologinen ja sosiaalinen kestävyys Positiivisten ulkoisvaikutusten ohella erilaiset toiminnot heijastavat tosiinsa myös negatiivisia ulkoisvaikutuksia Kaupunkien kasvun negatiiviset ympäristövaikutukset Sosiaalinen segregaatio, juurettomuus, turvattomuus Delegation för hållbara städer (2012l): Möjligheterna att skapa mer konsistenta strategier i riktning mot hållbar stadsutveckling ligger i att vinsterna av den positiva utvecklingen kan användas i syfte att bryta negativa utvecklingsspiraler. =>tasapuolisempi pelikenttä, more equal playground 4

5 Valtion infrastruktuuri- ja liikennepolitiikka ja kaupunkialueet Ruotsissa pitkä perinne suurista infrastruktuuripaketeista, joilla Tukholman ja muiden suurten kaupunkien liikennejärjestelmiä ja infrastruktuuria on kohennettu. esim. ns. Dennis paketet, 10-vuotinen ohjelma, jota kyllä tarkistettiin, mutta myös toteutettiin ajan myötä Uusi Stockholms -överkommelse 2013 Tärkeä rahoitusväline tässä sopimuksellisessa kehittämisessä on ruuhkamaksujen tuotto. Huolenaihe: Alun perin ruuhkamaksujen tuotto on tarkoitettu alueelta kerätyksi ja alueelle kohdentuvaksi. Jatkuva epäilys, että valtio vetäytyy omasta osuudestaan tähän vedoten (haastattelut Tukholman kaupungilla). Ts. pelkona on, että peruutetaan aiemmin mainitusta more equal playground -ajatuksesta 5

6 Asuntopolitiikka kaupunkikehityksen uudessa vaiheessa, Ruotsi-Suomi Nykyisin kaupungistumista luonnehtii toisaalta tietenkin korkean osaamisen ja tuottavuuden työpaikkojen kasvu, mutta niiden rinnalla kasvavat voimakkaasti myös erilaiset palvelutyöpaikat. Viime mainittuja ovat mm. kiinteistöjen ylläpitoon liittyvät tehtävät, monet henkilökohtaiset palvelut, ravitsemis- ja majoituspalvelut, liikenteen palvelut jne. Millä tavoin turvataan asumistarpeiden kohtuullinen tyydyttäminen kaikille kaupunkien asukkaille? Hallinnon virheet vai markkinoiden virheet suurempia? Hallinnon virhe, kun hinnaltaan tuetussa asunnossa asutaan, vaikka alkuperäinen tuen tarve on poistunut. Tai tällaista tukea tarjonnut asunto vuokrataan edelleen pimeästi eteenpäin ja saadaan vuokrien erotus omaan taskuun. Myös markkinoiden virheet ovat suuria. Asumisen asuntopula, työmarkkinoiden jäykkyys hintojen nousu, => kokonaisuuden ja talouskasvun kannalta liian hidas kaupungistuminen. Ruotsi: poistanut tarjontapuolen välineistön, erityisesti maapolitiikan välineistön. Suomi: välineistö on, mutta ei käytetä riittävästi 6

7 Konsumentöverskott Reglerad pris Entreprenadvinst Konsumentöverskott Marknadsvärde Exploateringsvinst Hus och anläggningskostnader Förväntningsvärde Markpris Boendevärde Boendevärde Källa: Kalbro 2009 Finansiering av infrastruktur. TRITA-FAT Rapport 4:110, 2009

8 Elinvoimaa tukeva yhdyskuntarakenne, ilmastonmuutos ja ympäristöllisen kestävyyden haaste Tiiviys Joukkoliikenne Kaupunkien skaalaedut ympäristönhuollossa, energiataloudessa, jätehuollossa On paljon asioita, joiden johdosta kaupunkikehitys voidaan tehdä ekologisesti kestävällä tavalla, mutta Sille vastakkaisena vaikutuksena on uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä käyttö, joka luo kysyntää hajautuneemmalle tuotannolle ja asumiselle Kaupungeissa varauduttava tulviin, hulevesiin ja meluntorjuntaan, joka myös toimii liiallista tiivistämistä vastaan Harvaan asuttujen alueiden väestön perusoikeudet Tasapaino on löydettävä! 8