Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Transkriptio

1 PÖYTÄIRJA Nro 1/ Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Aika: , alkaen kello Paikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/Ympäristötalo Läsnä: Nimi Yhteistyötaho Aronpää Heikki Ympäristöviranomainen Haaraoja Jaakko Eteläiset kalastusalueet 1 Halmetoja Eero Eteläiset kalastusalueet 2 Halonen Aila Terveydensuojeluviranomainen Heikkinen aisa Ympäristötutkimus Helkimo Johanna Maaseutu- ja työvoimaviranomainen Himanen ari Yleiset kunnalliset satamat Horsma Aaro Vesivoimatuotanto 2 Härkman Reijo Vapaa-ajankalastajat Junttila Teemu oillismaan seutukunnan kunnat 1 Jussila Jouko Pohjoiset kalastusalueet 1 Jäkäläniemi Olavi Pohjoiset kalastusalueet 2 arhunen aija Luonnonvara-alan koulutus ja tutkimus arjalainen Timo Ympäristötutkimus elhä Sanna Raahen seutukunnan kunnat 2 estilä Paavo alankasvatus oistinaho Tapio Ylivieskan seutukunnan kunnat 1 onola Matti Haapaveden - Siikalatvan seutukunnan kunnat Lappalainen Niina Ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset / iiminkijoen vesistö Laukkanen Sami Nivalan - Haapajärven seutukunnan kunnat 1 Lehtonen Hannu Metsätalous valtion mailla Luhta Pirkko-Liisa Metsätalous valtion mailla (kalatalous) Moilanen Eero Ympäristöjärjestöt ja yhdistykset / Iijoen vesistö Muotka Jukka Vesivoimatuotanto 1 Nurkkala Ari Nivalan - Haapajärven seutukunnan kunnat 1 Oikarinen Jyrki alatalouden keskusliitto Ojanperä Vesa Raahen seutukunnan kunnat 1 Paldanius Eila Teollisuus Partala Erkki Aluekehitys- ja kaavoitusviranomainen Pelkonen Petri Haapaveden - Siikalatvan seutukunnan kunnat Piispanen Juha Metsätaloustutkimus Ruokanen Irmeli Metsänkäytön valvonta ja edistäminen Saikkonen Pekka Metsätalous yksityismailla Salmi Hannu Oulun seutukunnan kunnat 1 Vehanen Teppo alatutkimus Väyrynen Tarja Turvetuotanto Ylönen Merja Ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset / Pohjois-Pohjanmaa Autio Heikki Eteläiset kalastusalueet 2 oskela Sirkku Maatalousneuvonta Laurinen Outi Luonnonvara-alan koulutus ja tutkimus Leppänen Risto Yleisten teiden tienpito Sarkkinen Risto Oulun seutukunnan kunnat 2 Jouhten Esko Pohjois-Pohjanmaan vesihuoltolaitokset ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen asiantuntijat immo Aronsuu Maria Ekholm-Peltonen Mikko Jaako Anne Laine Mirja Heikkinen Anneli Ylitolonen

2 2 (4) 1. okouksen avaus Puheenjohtaja Heikki Aronpää toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja teki lyhyen katsauksen vesienhoidon suunnittelun tämän hetkiseen tilanteeseen. okouksen esityslista hyväksyttiin muutoksitta. 2. Järjestäytyminen Todettiin, että kokouksen puheenjohtajana toimii vakiintuneen tavan mukaan Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Heikki Aronpää ja sihteerinä immo Aronsuu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Läsnäolijat kirjattiin kierrättämällä osallistujalista. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Merja Ylönen ja Tarja Väyrynen. 3. Vesienhoidon suunnittelu ja tehtävät vesienhoidossa Anne Laine esitteli vesienhoidon suunnittelun ja toimeenpanon keskeiset tehtävät vuosina Esityksen ovat diat liitteessä 1. eskustelu ja kannanotot: Teppo Vehanen: äsitelläänkö tuulivoiman rakentaminen vesipuitedirektiiviin vai meridirektiiviin liittyvän suunnittelun yhteydessä? Vastaus (Anne Laine): oska tuulivoiman rakentaminen kohdistuu rannikkoalueella, käsittely sisällytetään pääosin vesipuitedirektiivin mukaiseen suunnitteluun. Mahdolliset vaikutukset rannikkoalueen ulkopuoliselle merialueelle käsitellään tarvittaessa meridirektiivin mukaisessa suunnittelussa. 4. Yhteistyöryhmän tehtävät ja toimintatavat Anne Laine esitteli kokouskutsun liitteenä lähetetyn ehdotuksen "Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän ( ) toimintatavat". Esityksen diat ovat liitteessä 1. eskustelu ja kannanotot: Johanna Helkimo: Toimintatavoissa on maininta toimeenpanon edistämisestä. Mistä esim. maatalouden toimenpiteiden toimeenpanon edistämiseen saadaan lisää rahoitusta ja resursseja? On hyvä ajatus, että vesienhoidon toimeenpanoa on esitetty käsiteltäväksi Pohjois- Pohjanmaan maatalouden ympäristöryhmässä Vastaus (Heikki Aronpää): Resursseja ja rahoitusta on pohdittu usealla taholla. Pääasiallisesti toimeenpanoa edistetään mm. maatalouden erityistuilla, hallinnolliset menettelyillä sekä lupakäytännöillä. Budjettiin on pyritty saamaan erityisrahoitus vesienhoitosuunnitelman toimeen panoon, mutta nykyisessä taloudellisessa tilanteessa sen toteutuminen on hyvin epävarmaa. Vastaus (Anne Laine): Valtakunnallinen toteutusohjelmatyöryhmä etsii ratkaisuja toimenpiteiden rahoitukseen.

3 3 (4) Merja Ylönen: Esim. metsäsektorille on esitetty perustettavan metsätaloustyöryhmä, jossa olisi edustettuna viranomaiset ja metsäpuolen toimijat. Tuoko tämä mitään uutta nykyiseen tilanteeseen? Vastaus (Anne Laine): Hyvä kysymys, joka välitetään Pekka Hynniselle tiedoksi. ommentti (Irmeli Ruokanen): Metsätaloustyöryhmässä voitaisiin käsitellä vesihoidon asioita etukäteen ennen kuin niitä tuodaan yhteistyöryhmään. Yhteistyöryhmässä olisi hyvä olla myös metsäteollisuuden edustaja. Vastaus (Anne Laine): Metsäteollisuuden edustaja on varajäsenenä. Hyväksyttiin esitys yhteistyöryhmän tehtäviksi ja toimintatavoiksi muutoksitta. "Pohjois- Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän ( ) toimintatavat" on liitteenä Vesienhoidon toteutusohjelma Anne Laine esitteli kokouskutsun liitteenä lähetetyn muistion "Vesienhoidon toteutusohjelman laatiminen". Muistiota voi kommentoida kirjallisesti Anne Laineelle asti. Erityisesti palautetta toivotaan siinä esitetyistä keskeisistä ohjauskeinoista sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan painopisteistä. Esityksen diat ovat liitteessä 1 ja muistio liitteenä 3. eskustelu ja kannanotot: Irmeli Ruokanen: On esitetty metsätalouden osalta mm. maakunnallista neuvontaa / koulutusta. Voiko tällaista esittää, kun rahoitusta ei ole tiedossa. Tuleeko sanktioita, jollei toteuteta? Vastaus (Anne Laine): Ei tule, koska rahoitus ei ole vielä järjestynyt. Juuri tällaiset kommentit ovat toivottavia välitettäväksi valtakunnalliselle toteutusohjelmatyöryhmälle. aisa Heikkinen: Metsätalouden vesiensuojelukosteikkojen kehittämistyö olisi syytä mainita erikseen. Monia tähän liittyviä hankkeita on käynnissä. estilä Paavo: Mitä kalankasvatuksessa vielä voidaan tehostaa? Mm rehut ja ruokinta on tehostettu jo nyt lähes huippuunsa. Liian pieni laitoskoko on kalankasvatuksessa taloudellinen ongelma. Vastaus (Heikki Aronpää): Vuosikymmenien työn tuloksena joillakin aloilla on päästy vesiensuojelussa siihen pisteeseen, että vähäinenkin vesiensuojelun parantaminen on hyvin kallista. ommentti (Eero Moilanen): Rehujen ja ruokinnan kehittämisen tie on käyty lähes loppuun. Jatkossa tulisikin etenkin maa-alueella keskittyä jätevesien puhdistamiseen. Irmeli Ruokanen: Toteutusohjelmassa tulisi huomioida, että on tarvetta saada erityisesti metsätaloutta koskeva kosteikkojen rakentamisohje. Hannu Salmi: untiin on saatava tietoa vesienhoitosuunnitelmista ja toimenpideohjelmista. untien kehityskeskustelut olisivat hyvä kanava tiedon välittämiseen. Vastaus (Heikki Aronpää): ehityskeskustelut varmasti hyvä paikka ottaa asia esille ja vesienhoitoasioita onkin käsitelty useissa kehityskeskusteluissa.

4 4 (4) 7. Muut asiat Anneli Ylitolonen esitteli 8.6. ympäristötalossa järjestettävää kuormituslaskentakoulutusta ja kertoi halukkaille löytyy vielä tilaa. Ilmoittautumiset ottaa vastaan Sinikka arvonen 3.6. asti. Jukka Muotka toivoi, ettei ainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY:n yhteistyöryhmän kokouksia enää järjestettäisi samoina päivinä. Anne Laine totesi, että tätä vältetään jatkossa. 8. Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään klo Ympäristötalon ymmenen virran salissa. Mahdollisesta muutoksesta kokousajassa tiedotetaan hyvissä ajoin. 9. okouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Puheenjohtaja Heikki Aronpää Sihteeri immo Aronsuu Liitteet: 1. Anne Laine. Vesien hoidon tehtävät , Vesienhoidon yhteistyöryhmä ja Vesienhoidon toteutusohjelma Yhteensä 24 PowerPoint -diaa. 2. Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän ( ) toimintatavat 3. Hannele Nyroos ym. ( ). Vesienhoidon toteutusohjelman laatiminen. Muistio. Tarkastus Olemme tarkastaneet tämän pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulkua ja päätöksiä vastaavaksi. Tarja Väyrynen, pvm Merja Ylönen, pvm

5 Liite 1 VESIENHOIDON TEHTÄVÄT Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue Vesien hoidon suunnittelu - Suomen vesien mittavin kehittämishanke Tavoite: Pinta- ja pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja on vähintään hyvä*) viimeistään vuonna tietyillä perusteilla jatkoaika vuoteen 2021 tai 2027 *)keinotekoisissa ja muutetuissa vesissä vähintään hyvä saavutettavissa oleva ekologinen ja hyvä kemiallinen tila

6 Liite 1 Valtioneuvosto hyväksyi Suomen kaikki 5+2 vesienhoitosuunnitelmaa ( ) Valtakunnallinen tiivistelmä valmisteilla: painopiste sektorikohtaisissa toimissa ja kustannuksissa. Varsinainen tietopaketti: Ympäristöministeriö/Hannele Nyroos Vesienhoito prosessina uulemiset 2012 Työohjelma ja aikataulu eskeiset kysymykset 2014 Vesienhoitosuunnitelmat???? MERISTRATEGIADIRETIIVI (TULVADIRETIIVI) 2

7 Liite 1 Vesienhoitosuunnitelmien valmistuminen EU:ssa MS WISE reporting RBMP adopted RBMP XML GIS reported MS WISE reporting RBMP adopted RBMP XML GIS reported MS WISE reporting RBMP adopted RBMP XML GIS reported AT ES MT BE FI NL BG FR PL CY HU PT CZ IE RO DE IT SE D LT SI EE LU S EL LV U NOTES: Status: 26/04/2010 The column RBMP adopted reflects the contents of DG Environment s web page: GREEN - River Basin Management Plans adopted! YELLOW - consultations finalised, but awaiting adoption. RED - consultation have not started or ongoing. The WISE reporting columns reflect if largely complete (green), partial (yellow) or no reporting (red) has been done on the three parts expected: - Copies of the RBMP and PoM - XML files - GIS files If the plan has not been yet been finalised and adopted it is assumed that the information submitted in WISE reflects draft plans. Vesienhoidon jatkotehtävät Toimenpiteiden toimeenpano ja seuranta >> 2012 raportointi EU:lle Toimenpideohjelmien ja vesienhoitosuunnitelmien tarkistus ja uusien julkaiseminen 2015 ( ) Täydennystarpeita, ajantasaistaminen Uudella suunnittelukierroksella otettava huomioon mm. ilmastonmuutokseen varautuminen sekä vesienhoidon suunnittelun yhteys tulvadirektiivin, meristrategiadirektiivin ja Itämeren suojeluohjelman toimeenpanoon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue

8 Liite 1 substanssikehittäminen käytännön työ ELY -keskuksissa EU -raportointi tietojärjestelmän kehittäminen kansallinen tarkistaminen ja yhdenmukaistaminen ohjeistus ELY -keskuksiin Lainsäädäntö Meristrategiadirektiivi Luokittelu Seuranta Toimenpiteet Suunnitelmat Tulvadirektiivi Vesipolitiikan puitedirektiivi Toteutusohjelman valmistelu Toteutuneet toimenpiteet vuosina Seuranta Artikla 5 Vesimuodostumien rajaus Tyypittely Luokittelu einotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet Toimenpiteet ja toimenpideohjelmat vuosille Vesienhoitosuunnitelmat uuleminen aikataulusta ja työohjelmasta (viim. 2012) uuleminen keskeisistä kysymyksistä (viim. 2013) uuleminen vesienhoitosuunnitelmista (viim. 2014) Valtioneuvostokäsittely SUUNNITTELUTYÖN ALUSTAVA AIATAULU VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄ Tehtävät ja toimintatavat Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue

9 Liite 1 Yhteistyöryhmien koolle kutsuminen YM:n kirje , vesienhoitolaki (1299/2004) ja asetus (1303/2004, 1823/2009) Vesienhoitosuunnitelman valmistelun eri vaiheissa järjestettävä riittävä yhteistyö ja vuorovaikutus viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. YTR toimikausi 6 vuotta kerrallaan. Edellisen ryhmän toimikausi päättyi joulukuussa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue Yhteistyöryhmän tehtävät Ryhmä osallistuu ja ottaa kantaa 1. vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edistämiseen 2. vesienhoitosuunnitelmien tarkistusten valmisteluun 3. vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluun 4. meristrategiadirektiivin ja tulvadirektiivin sekä vesienhoidon yhteensovittamiseen. Yhteistyöryhmä käsittelee ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue

10 Liite 1 Yhteistyöryhmän tehtävät ukin yhteistyöryhmän jäsen on vuorovaikutuksessa sen taustaryhmän kanssa, jonka edustajaksi hänet on valittu. Tämä tarkoittaa tiedottamista vesienhoidon suunnittelusta taustaryhmälle sekä taustaryhmän näkemysten välittämistä yhteistyöryhmälle. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue Aineistot yhteistyöryhmän tiedoksi utsut ja asiakirjat pääasiassa sähköisesti postituslistalle ilmoittautuminen erikseen Aineistot verkkosivulle >> vesienhoidon yhteistyöryhmät (kokousptk + dok) >> vesienhoitosuunnitelma (VHS, TPO pdf-muodossa) - > ympäristönsuojelu > vesiensuojelu > vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö (toteutusohjelmasta, VHSt, valtioneuvoston perustelumuistio jne) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue

11 Liite 1 Sektorikohtaiset työryhmät Esimerkkinä mahdollinen metsätaloustyöryhmän perustaminen edistämään VHS:n toimeenpanoa Mukaan pyydettäisiin kaikki metsätahot; yhteistyö Metsäkeskuksen ja ELYn vuosipalaverin ( ) ehdotus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue Sektorikohtaiset/alueelliset työryhmät Pohjois-Pohjanmaan maatalouden ympäristöryhmä Maatalouden ympäristöasioiden keskustelu- ja kehittämisfoorumi Jäsenet nykyisin seuraavilta tahoilta: ELY-keskuksen E- ja Y- vastuualueet, MTT Ruukki, Pohjois-Pohjanmaan liitto, OAM Luonnonvara-alan yksikkö, Tyrnävän kunnan maaseutuasiamies, MT-Pohjois-Suomi, ProAgria Oulu, Yara Oy Oulu, Valio Oy, Oulun seudun ympäristövirasto Puheenjohtaja vuodeksi kerrallaan, v vanhempi tutkija Erkki Joki-Tokola MTT Jäsenistön täydentämistarve? Muut sektorit? Tarvittaessa alueelliset työryhmät? Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue

12 Liite 1 ELY-keskuksen vastuuhenkilöt (alustava) oordinaattori: Anne Laine Hajakuormitus: Pekka Hynninen (myös YTR sihteeri) Pistekuormitus: Marjaana Eerola Vesistökunnostukset: Timo Yrjänä Säännöstely ja vesirakentaminen: immo Aronsuu Vesihuolto: aisa Vähänen Pohjavedet: Maria Ekholm-Peltonen (Mikko Jaako) Seurannat, luokittelu, vesien tila: Mirja Heikkinen Tulvadirektiivi, verkkosivut, tietokanta: Diar Isid Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> VESIENHOIDON TOTEUTUSOHJELMA 2010 (Valtioneuvoston lausuma vesienhoitosuunnitelmista) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue

13 Liite 1 "Vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoon sitoudutaan. Valtioneuvosto edellyttää, että vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseksi laaditaan mennessä laajapohjaisena yhteistyönä vesienhoidon toteutusohjelma, jolla luodaan myös valmiuksia kauden vesienhoitosuunnitelmien valmistelulle. Toteutusohjelmassa käsitellään vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edellytyksiä, kuten rahoitusjärjestelmiä, toimenpiteiden priorisointia, ohjauskeinoja ja niiden kehittämistarpeita sekä määritellään toimenpiteiden vastuutahot. Toteutusohjelman lisäksi valmistellaan mennessä vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä. Toteutusohjelma ja seurantajärjestelmä valmistellaan vuorovaikutuksessa keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Vesienhoitosuunnitelmien edellyttämien maatalouden lisätoimenpiteiden kustannukset on otettava huomioon ympäristötuen tulevan ohjelmakauden rahoituksen mitoituksessa." Ympäristöministeriö/Hannele Nyroos Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää mittavia toimia; Eri sektoreilla tarvittavat toimet yksilöity Lisärahan (235 milj. /v) tarve nykytasoon (n. 1,5 mrd /v) verrattuna noin 15 % Toimeenpano edellyttää laajaa sitoutumista 9

14 Liite 1 Toimeenpanon kannalta tärkeitä asioita Maatalouden vesiensuojelutoimien rahoitus Pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen, tarkistaminen ja toteutus Pilaantuneiden maa-alueiden kartoitus ja kunnostus Vesien kunnostusstrategia ja kalatiestrategia Vesihuollon kehittäminen ja siirtoviemärihankkeet sekä hajaasutuksen neuvonta EMERA- hankkeiden rahoitus ja turvetuotannon TASO-hanke Maankäytön ja vesienhoidon yhteensovittaminen Ympäristöriskien hallinta Toteutusohjelman valmistelutyö YM on asettanut hankeryhmän, jonka tehtävänä on valmistella toteutus- ja seurantaohjelmaluonnosta Valmistelun keskeisiä elementtejä: ministeriöiden välinen yhteistyö (YM, MMM, LVM, VM, TEM) sektorikohtaiset neuvottelut ja neuvottelut sidosryhmien kanssa valtakunnalliset työryhmät (RS, maatalous) ELYjen koolle kutsumat yhteistyöryhmät (toteutusohjelman yleisperiaatteiden ja luonnosasiakirjan käsittely). 10

15 Liite 1 Toteutusohjelmatyön alustava aikataulu 2010 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu esäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Asiakirjan valmistelu (hankeryhmä) Luonnos Valmis Alueelliset yhteistyöryhmät Alustava kannanotto Luonnoksen käsittely Valtakunnalliset neuvottelut YM:n sisäinen Neuvottelut ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa Työryhmät Luonnoksen käsittely Sidosryhmätilaisuudet Valmistelutyö Sidosryhmätyö Toteutusohjelman sisältö Toteutusohjelman lähtökohdat Toteutusohjelman valmistelutapa Vesienhoitosuunnitelmien toteutus sektorikohtaiset toimet, keinot, toteutus, vastuut, rahoitustarve, aikataulut Rahoituksen kehittämistarpeet Eri tahojen vastuu toteutuksessa eskeiset horisontaaliset ohjauskeinot ja T& tarpeet Toteutuksen seuranta 11

16 Liite 1 eskeiset ohjauskeinot ja toteuttamisvastuut Ehdotus keskeisiksi ohjauskeinoiksi on esitetty toteutusohjelmamuistion liitteessä 2. Sektorikohtainen tarkastelu Ohjauskeino Tarvittavat toimenpiteet Valmisteluvastuu Yhteistyötahot Tilanne (käynnissä/uusi) Jatkotoimet Huomautuksia Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> Ehdotus tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteiksi Pohjavesien suojelussa on tarpeen käynnistää pohjavesien suojelun tutkimusohjelma, jolla parannetaan tietopohjaa tärkeistä pohjavesialueista, pohjavesien riskitekijöistä ja niiden vähentämisestä. Vesiensuojelutoimien hyötyjen ja kustannusten arviointitapoja kehitetään, jotta vesiensuojelutoimet voidaan kohdentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ilmastomuutoksen vaikutusten arviointia ja siihen sopeutumista koskevaa tietopohjaa kehitetään siten, että vesienhoidon, luonnon monimuotoisuuden ja tulvariskien hallinnan tarpeet voidaan sovittaa yhteen. Tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien kehittämistyötä tarvitaan vesistöjen kunnostuksessa, kalankasvatuksessa, turkistarhauksessa ja happamissa sulfaattimaissa. Lisää tietoa tarvitaan myös pinta- ja pohjavesien tilan ja vesienhoitotoimien määrän seurantaa varten. 12

17 Liite 2 Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän ( ) toimintatavat 1. Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän toiminnan perusteet ja toimialue Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmä, jatkossa yhteistyöryhmä, on kutsuttu koolle Lain vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja Valtioneuvoston asetuksen vesienhoitoalueista (1303/2004) nojalla. Yhteistyöryhmä osallistuu vesienhoidon järjestämiseen toimialueellaan em. laissa ja asetuksessa säädetyllä tavalla. Yhteistyöryhmän toimialueena on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen (jatkossa ELY-keskus) toimialue. Yhteistyöryhmän toiminnan järjestämisestä huolehtii ELY-keskuksen ympäristövastuualue. 2. Yhteistyöryhmän kokoon kutsuminen ja toimikaudet ELY-keskus kutsuu yhteistyöryhmän koolle kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Järjestyksessä toinen yhteistyöryhmä aloittaa toimikautensa toukokuussa 2010 ja sen toimikausi päättyy vuoden 2015 lopussa. Yhteistyöryhmän jäsenen/varajäsenen vaihtuessa kyseinen yhteistyötaho tekee ehdotuksen uudesta jäsenestä/varajäsenestä ELY-keskukselle. Jäsenen/varajäsenen vaihtuminen todetaan seuraavassa yhteistyöryhmän kokouksessa. 3. Yhteistyöryhmän puheenjohtajuus ja kokoonpano Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen johtaja tai hänen nimeämänsä sijainen. Yhteistyöryhmän sihteerinä toimii ELY-keskuksen nimeämä toimihenkilö. Puheenjohtajan ja sihteerin toimikausi on sama kuin yhteistyöryhmän toimikausi. Yhteistyöryhmän jäsenet edustavat yhteistyöryhmän toimialueella toimivia vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavia keskeisiä valtion ja kuntien viranomaisia, tutkimuslaitoksia, elinkeinon harjoittajia, järjestöjä, vesialueiden omistajia sekä vesien käyttäjiä. Yhteistyöryhmän jäsenluettelo on nähtävissä julkisesti Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän www-sivuilla ympäristöhallinnon verkkopalvelussa ( > yhteistyöryhmä). okouksiin osallistumisesta aiheutuvista kuluista vastaa kunkin jäsenen taustaorganisaatio. Jäsen kutsuu itse varajäsenen sijaisekseen estyneenä ollessaan. Yhteistyöryhmän työtä tukemaan (mm. toimenpiteiden toteuttamisen edistäminen) perustetaan tarvittaessa sektorikohtaisia työryhmiä.

18 4. Yhteistyöryhmän tehtävät Yhteistyöryhmän toiminta tukee eri viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyötä ja vuorovaikutusta ja se toimii neuvoa-antavana elimenä ja keskustelufoorumina. Ryhmä osallistuu ja ottaa kantaa 1) vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edistämiseen 2) vesienhoitosuunnitelmien tarkistusten valmisteluun 3) vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluun 4) meristrategiadirektiivin ja tulvadirektiivin sekä vesienhoidon yhteensovittamiseen. Yhteistyöryhmä käsittelee omalta osaltaan ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen ukin yhteistyöryhmän jäsen on vuorovaikutuksessa sen taustaryhmän kanssa, jonka edustajaksi hänet on valittu. Tämä tarkoittaa tiedottamista vesienhoidon suunnittelusta taustaryhmälle sekä taustaryhmän näkemysten välittämistä yhteistyöryhmälle. 5. Yhteistyöryhmän kokoukset Yhteistyöryhmän kokoon kutsumisesta vastaa ELY-keskus. okouskutsu ja asialista sekä muu aineisto lähetetään ensisijaisesti sähköisesti yhteistyöryhmän jäsenille ja varajäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. 6. Pöytäkirjan laatiminen ja käsittely okouksesta tehdään pöytäkirja. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri. Pöytäkirjan tarkastavat kaksi kullakin kokouskerralla valittavaa pöytäkirjan tarkastajaa, jotka vahvistavat pöytäkirjan allekirjoituksellaan. Pöytäkirja liitteineen jaetaan pääsääntöisesti sähköisesti yhteistyöryhmän jäsenille ja varajäsenille. Pöytäkirjat siirretään ympäristöhallinnon verkkopalveluun ja arkistoidaan ELY-keskuksen arkistoon. Pöytäkirjaan merkitään tiivis selonteko kustakin esityslistan asiasta ja asian käsittelyn yhteydessä yhteistyöryhmän tai jäsenten tekemät ehdotukset ja kannanotot. 7. Tiedottaminen ELY-keskus vastaa tiedottamisesta. Yhteistyöryhmän roolia tiedottamisessa on käsitelty kohdassa Toimintatapojen muuttaminen Näihin toimintatapoihin voidaan tehdä muutoksia yhteistyöryhmän kokouksissa.

19 Liite 3/1 LIITE 3 Muistio Hannele Nyroos (ympäristöministeriö), yhdessä vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmän kanssa Vesienhoidon toteutusohjelman laatiminen 1. Vesienhoitosuunnitelmien hyväksyminen ja sisältö Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat seitsemälle vesienhoitoalueelle, jotka kattavat koko Manner-Suomen. Suunnitelmat perustuivat EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimenpanoon. Suunnittelu on laajin Suomen vesiä koskeva kehittämishanke kautta aikojen. Suunnitelmat valmisteltiin laajassa yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa. Suunnitteluun sisältyi kolme kuulemista, jolloin jokaisella Suomen kansalaisella oli mahdollisuus sanoa mielipiteensä suunnitelmista. Suunnitelmilla pyritään ennen kaikkia suomalaisten hyvinvoinnin parantamiseen. Puhtaat vedet turvaavat virkistyskäytön, kalastuksen, turvallisen juomaveden ja vesiluonnon säilymisen. Vesillä on merkitystä kansalaisten elinympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle, myös monille elinkeinotoiminnoille. Veden merkitys globaalia kehitystä ja köyhyyttä säätelevänä tekijänä on keskeinen. Tehtävä Suomella kilpailussa etsittiin ideoita, joilla Suomi nostetaan maailmanmaineeseen. Yli 200 aloitteen joukosta voittajaksi selviytyi Suomen vesiosaaminen. Vesienhoitosuunnitelmat tuovat erittäin merkittävän lisäyksen tähän vesiosaamiseen. Vesienhoidon tavoitteet ja tarvittavat toimet tavoitteiden saavuttamiseksi Suunnitelmien tavoitteena on saavuttaa vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä, tietyin perusteluin tilatavoitteen saavuttamista voidaan myöhentää enimmillään vuoteen Pinta-alallisesti suuriosa Suomen vesistöistä on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. uitenkin vajaa kolmannes suunnittelun kohteena olleista järvistä, noin 40 prosenttia joista sekä noin 60 prosenttia rannikkovesistä on tyydyttävässä, välttävässä tai huonossa kunnossa. Vain kaksi prosenttia vedenhankintaa varten tärkeistä ja siihen soveltuvista pohjavesialueista on luokiteltu huonoon tilaan, vaikkakin noin 500 pohjavesialueella ihmisen toimintojen on arvioitu aiheuttavan merkittäviä riskejä. Vesienhoitosuunnitelmissa on esitetty vesien tilaan vaikuttavilla toimialoilla tarvittavat toimet ja keinot, jotka tulee toteuttaa vesien hyvän tilan turvaamiseksi. Ympäristötavoitteiden saavuttaminen Vesienhoitosuunnitelmien mukaan hyvä tila voidaan vuoteen 2015 mennessä turvata tai saavuttaa yli 90 prosentissa tarkastellusta järvipinta-alasta ja noin 70 prosentissa jokipituuksista. Rannikkovesien tilan paraneminen on hitaampaa, mutta niidenkin tila on tarkoitus saada 1

20 Liite 3/2 hyväksi viimeistään vuonna Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lähes kaikkien pohjavesien arvioidaan olevan hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä. Eniten määräajan pidentämisiä tarvitaan okemäenjoen-saaristomeren-selkämeren sekä ymijoen-suomenlahden vesienhoitoalueilla. Pidennyksiä tarvitaan, koska kaikilla toimialoilla ei ole riittävän tehokkaita menetelmiä tai ohjauskeinoja haittojen vähentämiseksi. Lisäksi toimenpiteiden vaikutukset näkyvät erityisesti suurissa vesistöissä ja pohjavesissä vasta pitkän ajan kuluttua. 2. Valtioneuvoston lausuma Valtioneuvosto antoi vesienhoitosuunnitelmien hyväksymispäätöksen yhteydessä seuraavan lausuman: "Vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoon sitoudutaan. Valtioneuvosto edellyttää, että vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseksi laaditaan mennessä laajapohjaisena yhteistyönä vesienhoidon toteutusohjelma, jolla luodaan myös valmiuksia kauden vesienhoitosuunnitelmien valmistelulle. Toteutusohjelmassa käsitellään vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edellytyksiä, kuten rahoitusjärjestelmiä, toimenpiteiden priorisointia, ohjauskeinoja ja niiden kehittämistarpeita sekä määritellään toimenpiteiden vastuutahot. Toteutusohjelman lisäksi valmistellaan mennessä vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä. Toteutusohjelma ja seurantajärjestelmä valmistellaan vuorovaikutuksessa keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Vesienhoitosuunnitelmien edellyttämien maatalouden lisätoimenpiteiden kustannukset on otettava huomioon ympäristötuen tulevan ohjelmakauden rahoituksen mitoituksessa." 3. Toteutusohjelman valmistelu Ympäristöministeriö vastaa yhdessä vesienhoitoalueiden kanssa toteutusohjelman valmistelusta. Toteutusohjelman valmistelun keskeisiä foorumeja ovat: Toimeenpanon kannalta keskeisten ministeriöiden kansliapäälliköiden kanssa järjestettävät kokoukset Ympäristöministeriön asettama toteutusohjelmaa valmisteleva hankeryhmä Toimeenpanon kannalta keskeisten tahojen kanssa järjestettävät erilliset neuvottelut ELY -keskusten perustamat yhteistyöryhmät käsittelevät aluetasolla tarvittavaa toteutusta. Toteutusohjelmaa valmisteleva ympäristöhallinnon hankeryhmä Ympäristöministeriö asetti helmikuussa 2010 toteutusohjelman valmistelua varten ympäristöhallinnon hankeryhmän. Ryhmään kuuluu edustajia ympäristöministeriöstä, ELYkeskuksista ja SYEstä. Hankeryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus/pohja-aineistoa vesienhoidon toteutusohjelmaksi. Toteutusohjelma ja seurantajärjestelmä valmistellaan vuorovaikutuksessa keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. 2

21 Liite 3/3 Toteutusohjelmassa käsitellään vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edellytyksiä, kuten rahoitusjärjestelmiä, toimenpiteiden priorisointia, ohjauskeinoja ja niiden kehittämistarpeita sekä määritellään toimenpiteiden vastuutahot. Vesienhoidon toteutusohjelman luonnos valmistuu alkusyksystä Lopullinen toteutusohjelmaehdotus valmistuu alueellisten vesienhoidon yhteistyöryhmien kommentoinnin jälkeen mennessä. Toteutusohjelma hyväksytään vuoden loppuun mennessä. Toteutusohjelman alustava sisältörunko on esitetty liitteessä 1 ja toteutusohjelman valmisteluaikataulu liitteessä 2. Toteutusohjelman lisäksi kehitetään vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä, jonka valmistelu aloitetaan kesällä Luonnos ehdotuksesta toimenpiteiden seurantajärjestelmäksi valmistuu keväällä 2011 ja se viimeistellään mennessä. Neuvottelut keskeisten sidosryhmien kanssa Vesienhoidon valtakunnallinen koordinaatioryhmä varmistaa vesienhoitoalueiden välisen yhteistyön ja toteutusohjelman alueellisen käsittelyn. Toteutusohjelman yleisperiaatteita ja luonnosasiakirjaa sekä myöhemmin myös toimenpiteiden seurantajärjestelmää käsitellään alueellisissa yhteistyöryhmissä. Valtakunnan tasolla järjestetään neuvottelut ainakin seuraavista aiheista: YM:n sisäinen valmistelu ansliapäällikkökokoukset: YM, MMM, LVM, TEM, VM Maa- ja metsätalous, vesivarat ja kalatalous: YM ja MMM Metsätalous: YM, MMM, Tapio, METLA, Metsäkeskus, Metsähallitus Maatalous: YM, MMM, MTT, MT Pohjavedet ja vesihuolto: YM, MMM, STM, LVM Yhdyskunnat, haja- asutus ja pohjavedet: YM, MMM, untaliitto ja VVY Turvetuotanto: YM, VAPO, TEM, TASO-hanke Liikenne: YM, LVM, SYE Ympäristöministeriö on asettanut vesien kunnostusta varten erillisen työryhmän, jonka toimikausi ulottuu vuoden 2011 loppuun. Se tekee kunnostusta koskevat ehdotukset vesienhoidon toteutusohjelmaan. eskeisille sidosryhmille tiedotetaan toteutusohjelmatyöstä. Syksyllä pidetään valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus, jossa luonnosasiakirjaa käsitellään. ELY-keskusten ja yhteistyöryhmien rooli ELYjen tulee huolehtia vesienhoitosuunnitelmien toteutuksesta toimivaltansa osalta ja yhteistyössä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Työllä tulee myös luoda edellytykset vesienhoitosuunnitelmien ja tulvadirektiivin sekä meristrategiadirektiivin mukaisen suunnittelun yhteensovittamiselle. Ministeriöt määrittelevät valtakunnalliset resurssikehykset valtion talousarviossa asianomaisiin tarkoituksiin käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Vesienhoidon suunnittelu ote- 3

22 Liite 3/4 taan huomioon ELYn toiminnan suunnittelussa. ELYn toimialueen maakunnan liittojen maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa esitetään toimenpiteet, jotka edistävät vesienhoitosuunnitelmien toteutusta. Vuosittain laadittavissa maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa määritellään tarkemmin eri tahojen (EU, valtio, kunta, toiminnanharjoittajat ja yksityiset) osallistuminen vesienhoidon edistämishankkeiden toteuttamiseen. ELYt huolehtivat siitä, että yhteistyöryhmät osallistuvat toteutusohjelman valmisteluun ja asiaa käsitellään yhteistyöryhmässä ainakin valmistelun alkuvaiheessa huhti-toukokuussa ja ennen valmistumista vuoden 2010 lopussa. Toimenpiteiden seurantajärjestelmän yleiset periaatteet tulevat yhteistyöryhmien käsiteltäväksi loppuvuodesta 2010 ja luonnos seurantajärjestelmästä keväällä Alustavasti priorisoidut vesienhoidon keskeiset ohjauskeinot sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteet Hankeryhmä on tehnyt alustavan analyysin keskeisistä ohjauskeinoista ja toteuttajatahoista (liite 2). Siinä on tarkasteltu toimialoittain keskeisiä vastuutahoja, yhteistyötahoja sekä tarvittavia jatkotoimia. TAULUO ON LUONNOS, JOA AIPAA TARENNUSIA erityisesti vastuutahojen ja jatkotoimien osalta. LUONNOS LÄHETETÄÄN UI- TENIN JO TÄSSÄ VAIHEESSA ARVIOITAVASI, JOTTA SAAMME MYÖS ALUEIDEN PALAUTTEEN JATOTYÖTÄ VARTEN. Erityisen tärkeää olisi kuulla, miten eri sidosryhmät voivat osaltaan osallistua vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoon. Taulukossa ei ole käsitelty tutkimus- ja kehittämistarpeita, joista laaditaan myöhemmin erillinen tarkastelu. Alustavan arvion mukaan lähitulevaisuuden painopisteiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on tunnistettu seuraavat asiat. Pohjavesien suojelussa on tarpeen käynnistää ministeriöiden yhteinen pohjavesien suojelun tutkimusohjelma, jolla parannetaan tietopohjaa tärkeistä pohjavesialueista, pohjavesien riskitekijöistä ja niiden vähentämisestä. Vesiensuojelutoimien hyötyjen ja kustannusten arviointimenetelmiä ja arviointeja kehitetään, jotta vesiensuojelu toimet voidaan kohdentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ilmastomuutoksen vaikutusten arviointia ja siihen sopeutumista koskevaa tietopohjaa kehitetään siten, että vesienhoidon, luonnon monimuotoisuuden ja tulvariskien hallinnan tarpeet voidaan sovittaa yhteen. Lisää tietoa tarvitaan myös pinta- ja pohjavesien tilan ja vesienhoitotoimien määrän seurantaa varten. Myös tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien kehittämisestä tarvitaan lisää tietoa vesistöjen kunnostuksessa, kalankasvatuksessa, turkistarhauksessa ja happamissa sulfaattimaissa. 5. Vesienhoitoon liittyvien valtion rahoitusasioiden käsittely Vesienhoitosuunnitelmissa on arvioitu vesienhoidon vuosikustannukset taulukon 1 mukaisesti. Lisärahoitusta tarvitaan erityisesti seuraavissa kohteissa: - Maatalouden vesiensuojelutoimet, rahoitusjärjestelmien kehittäminen - Siirtoviemäreiden ja seudullisten puhdistamoiden rakentaminen - Haja-asutuksen neuvonta - Pilaantuneet maa-alueet - Vesistöjen kunnostukset - Vesirakentaminen ja säännöstely (kalatiestrategian valmistelu käynnissä) 4

23 Liite 3/5 - Pohjavesiä koskevat selvitykset ja suojelusuunnitelmat - Happamien sulfaattimaiden kartoitus - Turkistilojen siirrot pois pohjavesialueilta - T&- toiminta, mm. kustannustehokkaiden vesiensuojelumenetelmien kehittäminen - Pinta- ja pohjavesien seurannat Vesiensuojelun rahoitusta varten olisi tarpeen selvittää myös uusia innovatiivisia keinoja niin, että vastuuta vesien hyvästä tilasta laajennettaisiin. Esimerkkinä tästä ovat rahastojen ja päästömaksujen käyttö, säätiöiden perustaminen, vapaaehtoiset sopimukset, ympäristösertifiointi sekä vesiensuojelusta aiheutuvien kustannusten sisällyttäminen tuotteiden hintoihin ja siitä koituvien tulojen ohjaaminen vesiensuojelun kehittämiseen. Taulukko 1. Yhteenveto vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen nykykäytännön mukaisten ja lisätoimenpiteiden vuosikustannuksista (käyttökustannusten ja investoinnin annuiteetin summa (1 000 /vuosi)). - = ei arvioitu. NYYÄYTÄNNÖN MU- AISET SETORI TOIMENPITEET (1000 /vuosi) LISÄTOIMENPITEET (1000 /vuosi) YHTEENSÄ (1000 /vuosi) Yhdyskunnat Haja- ja loma-asutus Teollisuus alankasvatus Turvetuotanto Turkistuotanto Maatalous, julkiset kustannukset Maatalous, toiminnanharjoittajan kustannukset Metsätalous Happamuuden torjunta Liikenne Maa-ainesten otto Pilaantuneet alueet Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen Pohjaveden suojelusuunnitelmat, seuranta ja tutkimus YHTEENSÄ (pyöristetty)

24 Liite 3/6 Luonnos , Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmä Liite 1. Vesienhoidon toteutusohjelman sisältörunkoa 1. Toteutusohjelman lähtökohdat 2. Toteutusohjelman valmistelutapa Vesienhoitosuunnitelmien toteutus eri toimialoilla (toimet, keinot, toteutus, vastuut, rahoitustarve, aikataulut) 2.1. Yleistä 2.2. Yhdyskunnat sekä haja- ja loma-asutus 2.3. Maatalous 2.4. Metsätalous 2.5. Vesistöjen säännöstely, rakentaminen ja kunnostus 2.6. Pohjavedet 2.7. Teollisuus ja yritystoiminta 2.8. alankasvatus 2.9. Turvetuotanto Turkiseläintuotanto Maaperän happamuus Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta 3. Rahoituksen kehittämistarpeet 4. Eri tahojen vastuu toteutuksessa - aluehallinto (ELY:t, AVI:t, maakuntien liitot, ministeriöt, tutkimuslaitokset, valtion virastot) - toiminnanharjoittajat - kunnat - neuvontajärjestöt - etujärjestöt - muut järjestöt 5. eskeiset horisontaaliset ohjauskeinot ja T& tarpeet 6. Toteutuksen seuranta 6

25 Luonnos , Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmä Liite 3/7 Liite 2. Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluaikataulu vuonna Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu esäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Asiakirjan valmistelu (hankeryhmä) Luonnos Valmis Alueelliset yhteistyöryhmät Alustava kannanotto Luonnoksen käsittely Valtakunnalliset neuvottelut YM:n sisäinen Neuvottelut ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa Työryhmät Luonnoksen käsittely Sidosryhmätilaisuudet Valmistelutyö Sidosryhmätyö 7

26 Luonnos , Vesienhoidon toteutusohjelman valmisteluryhmä Liite 3/8 Liite 3. Alustavasti priorisoidut vesienhoidon keskeiset ohjauskeinot ja toteuttamisen vastuutahot Tutkimus- ja kehittämistarpeet käsitellään erillisessä taulukossa (valmistellaan myöhemmin) Yhdyskunnat ja haja-asutus Päivitetään kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmia. Turvataan julkinen rahoitus vesihuollon kehittämisessä ja siirtoviemärihankkeiden edistämisessä. Parannetaan hulevesien hallintaa ja käsittelyä. ehitetään vesihuollon häiriötilanteisiin ja poikkeuksellisiin luonnonoloihin varautumista. Tehdään haja-asutuksen jätevesihuoltoon liittyvää neuvontaa sekä kehitetään tietopohjaa ja ohjausta. Turvataan valtion rahoitus hajaasutuksen vesihuollon edistämisessä. Valmisteluvastuu Yhteystyötahot Tilanne Jatkotoimet unnat ELYt ELY:n ja kuntien välinen yhteistyö. ELYjen kirjeet kunnille, jossa kehotetaan suunnitelmien päivittämiseen. MMM, YM unnat unnat, vesihuoltolaitokset unnat, vesihuoltolaitokset YM, ELYkeskukset Rahoituksen varmistaminen Huom. untien MRL:n mukaisten kehittämiskeskustelujen yhteydessä esille otettava asia. ustannustiedot yleissuunnitelmiin. Vesihuoltolain uudistaminen (MMM:n ohjaus) ELYt Hulevesiopas valmisteilla. Asia tarkentuu vesihuoltolain tarkistuksessa, suhde MR:ään ELYt ELY:n ja kuntien välinen yhteistyö. Alueelliset vesiensuojeluyhdistykset, kunnat, alan järjestöt (Huussi ry), YM, SY- E ja oppilaitokset Rahoitus varmistettava. Aluekehitys-rahojen käytön tehostaminen MMM, YM Rahoituksen varmistaminen Vesihuoltolain tarkistukseen on tulossa määräyksiä varautumisesta häiriötilanteisiin. 8

27 Liite 3/9 Maatalous Tehostetaan maatalouden ympäristötuen toimenpiteitä sekä kohdennetaan niitä maantieteellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille alueille ja lohkoille. Valmisteluvastuu MMM, YM Yhteystyötahot SYE, MTT, ELYt, tuottaja- ja neuvontajärjestöt Tilanne (MMM:n ympäristö-tuen valmistelu-ryhmä) Jatkotoimet Asiaa voitaneen käsitellä MMM:n ympäristötuen valmisteluryhmässä. eskustellaan, kuinka nykyisellä ohjelmakaudella voidaan tehostaa maatalouden ympäristötuen toimenpiteitä. Miten varmistetaan, että tulevalla ohjelmakaudella maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimien rahoitus on riittävällä tasolla ja maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimenpiteitä tehostetaan ja kohdennetaan vesiensuojelullisesti kriittisimmille alueille? Huom. Edistetään tilakohtaista neuvontaa ja koulutusta MMM Tuottaja- ja neuvontajärjestöt, oppilaitokset Asiaa voitaneen käsitellä MMM:n ympäristötuen valmisteluryhmässä. eskustellaan, miten tilakohtainen neuvonta voitaisiin rahoittaa ja järjestää osana maaseudun kehittämisohjelmaa. oulutus kaikille tiloille maksaisi n. 20 milj. /vuodessa Maatalouden investointitukien suunnittelussa otetaan huomioon myös vesiensuojelun tavoitteet ja ohjataan investointitukia uusiin kotieläintalou- MMM YM MMM:n investointitukiryhmä Asiaa voitaneen käsitellä MMM:n investointitukiryhmässä 9

28 Liite 3/10 den vesiensuojelua edistäviin sekä maan rakenteen parantamiseen tähtääviin toimiin. Otetaan happamat sulfaattimaat huomioon tukijärjestelmissä erityiskohteina. Uudistetaan ja selkeytetään nykyistä nitraattiasetusta. MMM YM, ELYt (Hapsutyöryhmä) Valtakunnallinen hs-maiden strategia valmisteilla. YM, MMM U YM asettaa työryhmän Toteutetaan pohjavesialueiden hydrogeologisia lisätutkimuksia ja rakenneselvityksiä. YM, MMM, U Metsätalous Laaditaan ja otetaan käyttöön yhtenäistetty ja päivitetty vesiensuojeluohje metsätalouden ympäristön- ja vesiensuojelussa. Ohjeistus sisältää myös turvemaiden metsänuudistamista koskevan vesiensuojeluohjeistuksen. Päivitetään sertifiointikriteerit sellaisiksi, että niihin sisällytetään käytössä olevat metsätalouden vesiensuojeluohjeen mukaiset toimet. Laaditaan ohjeistus / toimintamalli valuma-aluetason suunnittelulle mukaan lukien pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnittelun ohjeistuksen laatiminen. Valmisteluvastuu MMM Suomen Metsäsertifiointi Oy eski- Suomen ELY, SYE Yhteystyötahot YM, ehittämiskeskus Tapio, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos ELYt, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset, metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt, metsätalousalan muut suunnittelijat MMM, ehittämiskeskus Tapio YM, MMM, metsäkeskukset, metsähallitus, ehittämiskeskus Tapio Tilanne U U U, TASOhanke (WA- TER- PRAXIShanke Jatkotoimet eskustellaan MMM:n kanssa yhteisen ohjeen valmistelusta ja soveltamisesta. Järjestetään koulutusta. Päivitetään sertifiointikriteerit. Varmistetaan TASO hankkeen rahoitus. Huom. Edellyttää työryhmän perustamista Syksyn koulutuspäivien ohjelmaan. 10

29 Liite 3/11 Huolehditaan luonnonhoitohankkeiden riittävästä EMERA- rahoituksesta. Lisätään metsätalouden vesiensuojelun koulutusta ja neuvontaa (tilakohtainen neuvonta, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden koulutus, koulutustilaisuuksien järjestäminen). Toteutetaan maan kattava metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko. Vesistöjen rakentaminen, kunnostus ja säännöstely Laaditaan ja käynnistetään kansallinen kalatiestrategia. Laaditaan ja käynnistetään kansallinen vesistöjen kunnostusstrategia. Laaditaan ja käynnistetään pienvesien ennallistamisohjelma. Turvataan vesistöjen kunnostuksen ja vesistösäännöstelyjen kehittämisen edellyttämä rahoitus. MMM Metsäkeskukset MMM, ehittämiskeskus Tapio MMM Valmisteluvastuu MMM YM YM ELYt, Metsäkeskukset Metsänhoitoyhdistykset, Metsähallitus Metsäkeskukset, ehittämiskeskus Tapio, Metsähallitus, METLA Yhteystyötahot YM, yliopistot, energiateollisuus, SYE, RTL, ELYt MMM, ELYt, SYE, vesiensuojeluyhdistykset MMM, SYE, ELYt, yliopistot, vesiensuojeluyhdistykset MMM, SYE, ELYt, vesiensuojeluyhdistykset, järvien hoitoyhdistykset, säätiöt ehitetään vesistösäännöstelyjä. MMM ELYt, SYE, YM, energiateollisuus, vesialueen omistajat, kunnat. YM U, TASOhanke oulutuksen organisointi ja rahoitus on avoin. Selvitetään osana LYNET - verkkoa Tilanne Jatkotoimet Miten strategian toteutus varmistetaan? YM asettanut työryhmän valmistelemaan kunnostusstrategiaa. U Edistetään osana kunnostusstrategian valmistelua. Myöhemmin erillinen toimintaohjelma., U unnostusstrategian valmistelussa kehitetään uusia rahoitusinstrumentteja ja toimintamalleja. Sovitetaan yhteen vesienhoidon tavoitteet, ilmastonmuutos ja tulvariskien hallinnan tarpeet. Huom. Selkeytetään pienruoppausten ohjeistusta ja yhtenäistetään lupakäytäntöjä. YM, ELYkeskukset, kunnat MMM, AVIt, Suomen Maanrakennusliitto U Vesilain uudistus vaikuttaa ohjeistuksen sisältöön 11

30 Liite 3/12 Pohjavedet Päivitetään pohjavesien suojelusuunnitelmia. Toteutetaan pohjavesialueiden hydrogeologisia tutkimuksia. Edistetään pilaantuneiden alueiden ja pohjaveden kunnostustarpeen arviointia ja kunnostamista. Tarkistetaan vedenottamoiden suojaalueita ja suoja-aluemääräyksiä. artoitetaan ja vähennetään liikenteen aiheuttamia pohjavesiriskejä. Edistetään vanhojen maaainestenottoalueiden kunnostamista sekä kalliokiviaineksen ja korvaavien maa-ainesten käyttöä. Edistetään pohjaveden suojelua maankäytön suunnittelulla sekä neuvonnan ja koulutuksen avulla. Valmisteluvastuu ELYt, kunnat, YM YM, MMM, ELYt YM AVIt, ELYt, vesihuoltolaitokset, kunnat LVM YM YM Yhteystyötahot MMM, kuntaliitto VVY, maakuntien liitot, vesihuoltolaitokset unnat, vesihuoltolaitokset, GT, SYE SYE, ELYt, toiminnanharjoittajat YM, MMM ja SYE YM, Liikennevirasto, SYE, ELYt ELYt, kunnat, GT, SYE Maakuntien liitot, ELYt, kunnat, SYE Tilanne Jatkotoimet , U Jatkoneuvottelu YM, MMM, VVY. Selvitetään tarve täsmentää suojelusuunnitelmien roolia lainsäädännössä. /U Neuvottelu rahoituksen lisäämisestä /U Tarvitaan ministeriöiden yhteinen pohjavesien suojelun T& ohjelma. ehitetään uusia rahoitusinstrumentteja isännättömien kohteiden kunnostamiseksi. Neuvottelu YM-LVM Turvataan riittävät resurssit vanhojen maaainestenottoalueiden kunnostamiseen ja kehitetään taloudellisia kannustimia kalliokiviaineksen ja korvaavien materiaalien käytön lisäämiseen. Ohjetta on valmisteltu YM:n asettamassa työryhmässä. Valmistellaan pohjavesiesite (SYE). Huom. Tarvitaan ministeriöiden yhteinen pohjavesien suojelun T& ohjelma. Selvitetään muiden rahoituslähteiden käyttömahdollisuuksia (LIFE+, aluekehitysrahastot) 12

31 Liite 3/13 Teollisuus Laaditaan kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelmat. Edistetään matalafosforisen kuivarehun ja Itämeren kalasta tehdyn kuivarehun käyttöä. alankasvatuksen ympäristösuojeluohjeen päivittäminen. Valmisteluvastuu Toiminnanharjoittajat Laaditaan riskienhallintasuunnitelmia onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalle. ehitetään ympäristöriskikartoituksia erityisesti pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille. Tunnistetaan vesiympäristölle haitallisten aineiden päästöt ja vähennetään niitä ympäristölupamenettelyn avulla. alankasvatus Toiminnanharjoittajat Valmisteluvastuu MMM, ELYt AVIt, ELYt, YM Yhteystyötahot E, ELYt, AVIt E, ELYt, AVIt, SYE, toiminnanharjoittajat E, SYE, ELYt, AVIt, toiminnanharjoittajat Yhteystyötahot YM, RTL, kalankasvattajat maakuntien liitot, kunnat, metsähallitus, alankasvattajat, Suomen kalankasvattajaliitto ry MMM, AVIt, ELYt, Suomen kalankasvattajaliitto ry Tilanne /U Tilanne U Jatkotoimet Jatkotoimet ELY-keskukset organisoivat suunnitelmien laadinnan Otetaan huomioon lupakäsittelyssä ja neuvonnassa Huom. Huom. Tavoitteena valmistella karttapohjaiset esitykset v.2010 loppuun mennessä 13

32 Liite 3/14 Turvetuotanto Ohjataan uusi turvetuotanto jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille. Valmisteluvastuu YM, Poh- jois- Pohjanmaan ELY, AVIt, maakuntien liitot, kunnat Yhteystyötahot TEM, muut ELYt, yliopistot ja muut tutkimuslaitokset, turvetuottajat MTT, GT Tilanne Jatkotoimet Otetaan huomioon lupakäsittelyssä ja neuvonnassa. Huom. eski-suomessa käynnistetty TURVA-hanke selvityksiä varten olemassa Vähennetään turvetuotannon vesistövaikutuksia valuma-aluekohtaisella suunnittelulla. Otetaan huomioon kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset. Turvetuottajat, maakuntien liitot, YM, ELYt, Maakuntien liitot ELYt, SYE, tutkimuslaitokset AVI:t, GT, TEM, YM U (TASOhanke) Varmistetaan rahoitus. Strategia valmisteilla Turkiseläintuotanto Ohjataan uusien turkistilojen sijoittumista niin, ettei toiminnasta aiheudu vesistöjen ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Pyritään tukemaan turkistilojen vesiensuojeluinvestointeja. Lisätään turkistuotannon vesiensuojeluun liittyvää neuvontaa. Valmisteluvastuu Maakuntien liitot, kunnat, YM, AVIt MMM ja YM MMM, tuottaja- ja neuvontajärjestöt Yhteystyötahot ELYt, MMM, toiminnanharjoittajat ELYt, kunnat Tilanne Jatkotoimet YM, ELYt, kunnat Miten neuvonta rahoitetaan? Huom. 14

33 Liite 3/15 Maaperän happamuus Lisätään happamiin sulfaattimaihin liittyvää tiedotusta ja neuvontaa kaikilla sektoreilla. artoitetaan happamat sulfaattimaat ja näiden maiden aiheuttamat kuormitusriskit yhtenäisin menetelmin vuoteen 2015 mennessä. Otetaan happamat sulfaattimaat huomioon maankäytön suunnittelussa. Varmistetaan lainsäädännön muutoksilla tai nykyistä lainsäädäntöä täydentävällä ohjeistuksella, että happamat sulfaattimaat otetaan huomioon jo hankkeiden suunnittelussa. Valmisteluvastuu MMM, tuottaja- ja neuvontajärjestöt, oppilaitokset TEM, GT Maakuntien liitot, kunnat, YM, MMM MMM, AVIt Yhteystyötahot Tilanne (HAPSUtyöryhmä) (Lifehanke) Jatkotoimet LIFE hanke kartoittaa osan alueista. YM, SYE, ELYt, GT, MTT, TAPIO, yliopistot, vesiensuojeluyhdistykset, tuottaja- ja neuvontajärjestöt Yliopistot, ELYt, SY- E, MMM,toiminnanharjoi ttajat, maakuntien liitot, kunnat ELYt MMM:n ja YM:n yhteinen strategia valmisteilla. ELYt, MMM, YM, kunnat U Huom. 15