Yhteistyöryhmän toiminta vesienhoidon suunnittelussa

Transkriptio

1 Yhteistyöryhmän toiminta vesienhoidon suunnittelussa Jari Pasanen

2 Yhteistyöryhmä (laki vesienhoidon järjestämisestä 14 ) Vesienhoidosta annetun lain mukaan yhteistyöryhmä osallistuu vesienhoitosuunnitelman valmisteluun sen eri vaiheissa. Kukin alueellinen ELY-keskus kutsuu toimialueellaan koolle yhden tai useampia vesienhoitolain 14 :n 1 momentissa tarkoitettuja yhteistyöryhmiä kuudeksi vuodeksi kerrallaan Toimikausi vastaa hoitosuunnitelmakautta Toinen toimikausi Yhteistyöryhmän toiminnan järjestämisestä huolehtii alueellinen ELY-keskus

3 Yhteistyöryhmän rooli vesienhoidossa Yhteistyöryhmä toimii neuvoa-antavana elimenä ja keskustelufoorumina Lapin vesien hoidon kehittämisessä. Ohjaa vesienhoitosuunnittelua, mutta ei tee ELYä sitovia päätöksiä Tukee yhteistyötä hoitosuunnitelman valmistelussa (esim. muiden tahojen osallistuminen suunnittelutyöhön)

4 Yhteistyöryhmän tehtävät (asetus vesienhoitoalueista 4 ) 1) tekee Lapin ELY-keskukselle ehdotuksia vesienhoidon tavoitteista 2) seuraa, arvioi ja ennakoi vesien käyttöä, suojelua ja tilaa sekä näiden kehitystä alueella 3) käsittelee omalta osaltaan ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi, sitä varten laaditut selvitykset ja ohjelmat sekä ottaa niihin kantaa

5 Toiminnan tavoitteet Lähtökohtana tuottaa lisäarvoa sekä alueelliselle ELYlle että sidosryhmille Tiedonvälitys > yhteensovittaminen > vaikuttaminen > sitoutuminen

6 Miten ryhmä työskentelee? Ryhmä on ELY vetoinen (puheenjohtaja ja sihteeri) Ryhmistä voi tulla eri alueilla isoja. Saatetaan tarvita jaostoja, vesistöaluekohtaisia ryhmiä tms. Toiminnalle tarvitaan pelisäännöt, esimerkiksi päätöksenteko, kokoontumistiheys jne. -> työjärjestys -> viestintäsuunnitelma

7 Yhteistyöryhmän kokoonpano Yhteistyöryhmään kutsutaan riittävä edustus vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisesta, elinkeinon harjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omista sekä vesien käyttäjistä Viranomaisista mukaan tahot, joiden tulee ottaa toiminnassaan huomioon hyväksytyt vesienhoitosuunnitelmat

8 Yhteistyöryhmän jäsenet Organisaatio Jäsen Varajäsen Organisaatio Jäsen Varajäsen Lapin ELY-keskus Matti Hepola Puheenjohtaja Outokumpu Stainless Oy Juha Kekäläinen Lapin AVI Matti Mattas Risto M. Ruuska StoraEnso Oyj Hannu Nurmesniemi Marjaana Luttinen Lapin ELY-keskus Jussi Kuusela Agnico-Eagle Finland Anita Alajoutsijärvi Lapin ELY-keskus Pentti Pasanen Kemijoki Oy,PVO-Vesivoima Oy Erkki Huttula Aaro Horsma Lapin ELY-keskus Osmo Saloniemi Hannu Puominen Vapo Oy,Turveruukki Oy Petri Tähtinen Tarja Väyrynen Lapin ELY-keskus Ulla Alapeteri Eira Järviluoma MTK-Lappi Kaija Kinnunen Juhani Lampela Lapin liitto Riitta Lönnström Juha Piisilä Metsähallitus Lauri Karvonen Tapani Partanen Lapin metsäkeskus Pentti Olli Ari Keskimölö Kemin satama Reijo Viitala Jukka Kotajärvi Pohjois-Lapin alueyhteistyön ky Arja Mäkitalo Kari Tammela Lapin luonnonsuojelupiiri Liisa Kiuru Itä-Lapin kuntayhtymä Pekka Nyman Juha Pikkarainen Kemijoen vesiensuojeluyhdistys Riitta Vilmilä Erkki Lehtoniemi Rovaniemen kaupunki/mlk Aku Raappana Saamelaiskäräjät Veikko Guttorm Heikki Paltto Ranuan kunta Juha Torvinen Risto Niemelä Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Petter Nissen Timo Lakkala Kemijärven vesi- ja viemärilaitos Markku Koivisto Pekka Koskenranta Geologian tutkimuskeskus Ulpu Väisänen Peter Johansson Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Erkki Jokikokko Erno Salonen

9 Pekka Räinä Vesienhoitosuunnitelmat ja toteutusohjelma YTR

10 Lis ää vira 1 Mitä vuosina ? Hyväksyttyjen vesienhoitosuunnitelmien mukaisten toimenpiteiden toimeenpano yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Toteutusohjelma 2010 Toimenpiteiden seurantajärjestelmä 2011 Toimenpiteiden raportointi EU:lle 2012 VHS:n ja TPO:n päivitys Huomioon otettavaa uutta lainsäädäntöä: Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (meristrategiadir.) Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (tulvadir.) Vaarallisten aineiden asetus (ympäristönlaatunormidir.)

11 GREEN - River Basin Management Plan established! BLUE - consultations ongoing RED - consultation have not yet started PURPLE - consultations not started or ongoing in a part of the country ORANGE - consultations finalised, but plans not yet published

12 Ympäristötavoitteet ohjaavat suunnittelua Pinta- ja pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja niiden tila on vähintään hyvä Keinotekoisissa ja muutetuissa vesissä vähintään hyvä saavutettavissa oleva ekologinen ja hyvä kemiallinen tila Suojelu, parantaminen ja ennallistaminen niin, että tilatavoitteet saavutetaan viimeistään vuonna 2015 Aikataulupidennykset vuoteen 2021 tai 2027 mahdollisia, mutta ne on perusteltava hyvin Pohjavesien pilaavien aineiden pitoisuuksien pysyvä ja merkittävän kasvun ehkäiseminen Suojeltavien vesien tila tulee olla suojelun edellyttämällä tasolla viimeistään vuonna 2015

13 Ympäristöministeriö/ Hannele Nyroos

14

15 Vesien tila Lapissa, luokkien osuudet, % Järvet Joet Rannikkovedet Erinomainen Hyvä Tyydyttävä

16

17 Arvio tavoitetilan saavuttamisesta mikäli esitetyt toimenpiteet toteutetaan Tavoitetilan saavuttamien vesienhoitoalueittain (% vesimuod. lkm) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % VHA1 VHA2 VHA3 VHA4 VHA5 VHA6 VHA7 Koko Suomi Tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä Tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä Tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2015 mennessä Tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä vuoteen 2015 mennessä Tavoitetila saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä

18 Pohjavesien riskialueet ja selvityskohteet Vedenhankinnalle tärkeitä ja siihen soveltuvia pohjavesialueita (luokat I ja II) yhteensä noin 3800 kappaletta Riskialueita yhteensä 248 Selvityskohteita % 7 % 5 % Pohjavesialueet, joilla ei riskejä Selvityskohteet Riskialueet

19 Kustannukset Lapissa Sektori Nykykäytäntö (1000 /vuosi) Lisätoimenpiteet (1000 /vuosi) Yhteensä (1000 /vuosi) Yhdyskunnat Haja- ja loma-asutus Teollisuus Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Liikenne Maa-ainesten otto Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen Pohjavesien suojelu Vieraslajit Yhteensä

20 Miljoonat Vuotuiset kustannukset (pääomitettu) VHA1 VHA2 VHA3 VHA4 VHA5 VHA6 VHA7 Summa / Nykykäytäntö, kustannus ( /vuosi) Summa / Lisätoimenpiteet, kustannus ( /vuosi)

21 Vesienhoidon kustannukset valtakunnallisesti Nykykäytännön mukaisten toimien kustannukset yhteensä noin 1,5 miljardia vuodessa (275 /asukas/vuosi) Yhdyskuntien vesiensuojelu 650 milj. Maatalous 316 milj. Haja- ja loma-asutus 240 milj. Teollisuus 194 milj. Lisätoimenpiteiden kustannukset yhteensä arviolta 235 milj. vuodessa (44 /asukas/vuosi)

22 Mitä lisätoimia tarvitaan? Maatalouden ravinnepäästöjen hallinta (noin 65 % peltoalasta) ja tehostettu hallinta (5 % peltoalasta) Kasvipeitteisyyden lisäys (noin 20 % peltoalasta) ja säätösalaojituksen määrän kaksinkertaistaminen Maatalouden suojavyöhykkeet ( hehtaaria) ja kosteikot (1600 kappaletta) Metsätalouden eroosiohaittojen ja kunnostusojitusten haittojen vähentäminen (5400 vesiensuojelurakennetta)

23 Mitä lisätoimia tarvitaan? Rehevöityneiden järvien ja merenlahtien kunnostus (550 kohdetta) Virtavesien elinympäristökunnostus (120 kohdetta), vesiin liittyvien tärkeiden Natura-alueiden sekä pienvesien kunnostus Säännöstelyn kehittäminen noin 60 vesistössä Kalojen kulkumahdollisuuksien parantamisen suunnittelu noin 100 ja toteutus noin 50 kohteeseen Pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen tai tarkistaminen noin 300 pohjavesialueella sekä suunnitelmien toimeenpano

24 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Valtion ja kuntien viranomaisten on otettava soveltuvilta osin huomioon valtioneuvoston hyväksymät vesienhoitosuunnitelmat - tämä merkitsee viranomaisten yleistä velvollisuutta toimia toimivaltansa puitteissa vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Viranomaiset tekevät päätökset muun aineellisen lainsäädännön perusteella, jonka soveltamisessa vesienhoitosuunnitelmat tulee ottaa huomioon päätöksentekoon muuten liittyvänä aineistona

25 Valtakunnallinen toteutusohjelma (2010) YM on asettanut hankeryhmän, jonka tehtävänä on valmistella toteutus- ja seurantaohjelmaluonnosta Toteutusohjelman valmistelu tapahtuu yhteistyönä Ministeriöiden väliset keskustelut - YM, MMM, LVM, TEM ja VM Neuvottelut keskeisten sidosryhmien kanssa Valtakunnalliset työryhmät Alueelliset vesienhoidon yhteistyöryhmät Sidosryhmätilaisuudet (valtakunnalliset, alueelliset) Toteutusohjelman hyväksymismenettely on vielä avoin

26 Vesienhoidon toteutusohjelman sisältö Toteutusohjelman lähtökohdat Toteutusohjelman valmistelutapa Vesienhoitosuunnitelmien toteutus sektorikohtaiset toimet, keinot, toteutus, vastuut, rahoitustarve, aikataulut Rahoituksen kehittämistarpeet Eri tahojen vastuu toteutuksessa Keskeiset horisontaaliset ohjauskeinot ja T&K tarpeet Toteutuksen seuranta

27 Vesienhoitosuunnitelmien toteutus Monet toimet voidaan toteuttaa jo olemassa olevilla prosesseilla ja hankkeilla Tulos-ohjaus Ohjeistuksen tarkentaminen, suunnittelukäytäntöjen kehittäminen Lupaprosessien ja käytäntöjen kehittäminen Maankäytön suunnittelu Tarvitaan osittain julkisen sektorin ja toiminnanharjoittajien lisärahaa T&K toimintaa, ohjausta ja neuvontaa tarpeen kehittää

28 Toimeenpanon keskeisiä haasteita valtakunnallisesti Maatalouden vesiensuojelutoimien rahoitus Pohjavesien suojelusuunnitelmien laatiminen, tarkistaminen ja toteutus Pilaantuneiden maa-alueiden kartoitus ja kunnostus Vesien kunnostusstrategia ja kalatiestrategia Vesihuollon kehittäminen ja siirtoviemärihankkeet sekä haja-asutuksen neuvonta KEMERA- hankkeiden rahoitus ja turvetuotannon TASO-hanke Maankäytön ja vesienhoidon yhteensovittaminen Ympäristöriskien hallinta

29 Lis ää vira 2 ELY-keskusten ja yhteistyöryhmien rooli ELYjen tulee huolehtia vesienhoitosuunnitelmien toteutuksesta toimivaltansa osalta ja yhteistyössä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Työllä tulee myös luoda edellytykset vesienhoitosuunnitelmien ja tulvadirektiivin sekä meristrategiadirektiivin mukaisen suunnittelun yhteensovittamiselle. Toteutusohjelman alueellinen soveltaminen/toimeenpano Lapissa erityisesti kevomu, kunnostukset, hajakuormitus

30 Toteutusohjelmatyön aikataulu 2010 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Asiakirjan valmistelu (hankeryhmä) Luonnos Valmis Alueelliset yhteistyöryhmät Alustava kannanotto Luonnoksen käsittely Valtakunnalliset neuvottelut YM:n sisäinen Neuvottelut ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa Työryhmät Luonnoksen käsittely Sidosryhmätilaisuudet Valmistelutyö Sidosryhmätyö

31 Lis ää vira 3 Toteutusohjelmatyön jatkoa ajatellen olisi tärkeää, että yhteistyöryhmissä käsiteltäisiin kolme asiaa: -Alustavasti priorisoidut vesienhoidon ohjauskeinot ja toteuttamisen vastuutahot. TAULUKKO ON LUONNOS, JOKA KAIPAA PALJON TARKENNUKSIA erityisesti vastuutahojen osalta. -Tutkimus- ja kehittämistarpeiden painopistealueet, T&Ktarpeista laaditaan myöhemmin vielä erillinen tarkastelu, mutta painopistealueista olisi hyvä kuulla jo nyt yhteistyöryhmien näkemyksiä ennen yksityiskohtaisempaa valmistelua. - Muut toteutusohjelman valmisteluun ja jatkotyöhön liittyvät kommentit

32 Ehdotus tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteiksi Pohjavesien suojelussa on tarpeen käynnistää pohjavesien suojelun tutkimusohjelma, jolla parannetaan tietopohjaa tärkeistä pohjavesialueista, pohjavesien riskitekijöistä ja niiden vähentämisestä. Vesiensuojelutoimien hyötyjen ja kustannusten arviointitapoja kehitetään, jotta vesiensuojelutoimet voidaan kohdentaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ilmastomuutoksen vaikutusten arviointia ja siihen sopeutumista koskevaa tietopohjaa kehitetään siten, että vesienhoidon, luonnon monimuotoisuuden ja tulvariskien hallinnan tarpeet voidaan sovittaa yhteen. Tehokkaampien vesiensuojelumenetelmien kehittämistyötä tarvitaan vesistöjen kunnostuksessa, kalankasvatuksessa, turkistarhauksessa ja happamissa sulfaattimaissa. Lisää tietoa tarvitaan myös pinta- ja pohjavesien tilan ja vesienhoitotoimien määrän seurantaa varten.