Uudistuva maaseutu menestyksen mahdollistaja Maaseudun tulevaisuus seminaari, Seinäjoki Eeva Hellström

Transkriptio

1 Uudistuva maaseutu menestyksen mahdollistaja Maaseudun tulevaisuus seminaari, Seinäjoki Eeva Hellström

2 Sisältö Trendejä ja tulevaisuuskuvia - Merkitysyhteiskunta - Vihreä talous - ICT-kehitys - Tulevaisuususko hukassa? Pinttyneistä paradigmoista uudistuvaan ajatteluun - Maaseutu merkitysyhteiskunnassa - Maaseutu vihreässä taloudessa - Maaseutu liiketoiminta- ja innovaatioympäristössä Sitran Maamerkit-ohjelma muutoksen vauhdittajana

3 Muutosvoimaa tulevaisuuteen 3

4 Draiveri: Merkitysyhteiskunta Yhteiskunnallisessa kehitysvaiheessa siirtymävaihe elämystarpeista merkitysyhteiskuntaan - Kehittyneissä länsimaissa on huomattu, että jatkuva taloudellisen kasvun tavoittelu ei tee ihmisiä enää onnelliseksi. - Elämyskeskeisyyden asemasta ihmiset haluavat kokea merkityksellisempää elämää. - Maaseudun rooli on keskeisessä asemassa. Elämystalous Kuluttajalle tarjotaan näyttämöjä, jossa voi toteuttaa itseään Viihtyvyys, maaseutuasuminen Merkitysyhteiskunta Kuluttaja on mukana näyttämön rakentamisessa Kuluttajalla proaktiivinen rooli muutoksen rakentamisessa Päämääränä arvokas elämä ja siinä merkityksellisen elämän kokemus Mitkä ovat merkitysyhteiskunnan nousevat ilmiöt ja uudenlaiset näkökulmat maaseudun vetovoimatekijöihin? Mitkä ovat maaseudun uudistuvat merkitykset? Monipaikkaisuus merkitysyhteiskunnan ilmentymänä

5 Draiveri: Vihreä talous Luonnonvarat: kasvava kysyntä Ympäristöongelmat: osaamisen kehittä-minen Vihreä talous Biotalous Vihreässä taloudessa kasvua, työtä ja hyvinvointia luodaan niin, että ympäristölle, ilmastolle ja luonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja. - Luonnonvarojen säästeliäs käyttö - Ekotehokkuus - Irtikytkentä Biotalous muodostaa merkittävän osan vihreästä taloudesta - Biomassa raaka-aineena - Biologiset prosessit tuotannossa - Ekosysteemipalvelut

6 Draiveri: ICT kehitys ICT infrastruktuuri laajenee ja käyttöönotto helpottuu Kaikkialla oleva teknologia (ubiikki) mahdollistaa riippumattomuuden ajasta ja paikasta Älykkäät ratkaisut infrassa, logistiikassa ja palveluissa korvaavat fyysisiä ratkaisuja Käsitykset etäisyydestä ja ekotehokkuudesta muuttuvat Tilan hyödyntäminen resurssina mahdollistuu

7 Mitä uskotaan, mitä toivotaan Suomalaiset, n=1504 Maatalous on huomattavasti tehostunut nykyisestä Se on voimakkaasti autioitunut Sen puhdasta luontoa arvostetaan Siellä asuu paljon ihmisiä, jotka tekevät etätyötä Sen laajaa luomutuotantoa arvostetaan Monimuotoinen turismi kukoistaa siellä Uskomukset Toiveet Siellä on paljon erilaista yritystoimintaa Ei osaa sanoa 2 5 Syys-lokakuu , 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe % Maamerkit -barometri Kuule Oy/Sitra Maamerkit-ohjelman mediainfo

8 Puuttuva sana: kysyntä Itseisarvo Tarve: yhteiskunta turvaa maaseudun elinvoimaisuuden Välinearvo Lisäarvo Tarjonta: maaseutu voi tarjota yhteiskunnalle hyödyllisiä tuotteita ja palveluja Kysyntä: Mitä suomalaiset maaseudusta haluavat? Miten maaseutu vastaa kysyntään?

9 9 MAASEUTU MERKITYSYHTEISKUNNASSA

10 Mitä on maaseutu Suomalaiset, n=1504 Alueet, joilla maatalousmaisema on vallitsevana 98 Alueet, joilla kyläasutus on vallitsevana Alueet, joilla luonnonmaisema on vallitsevana Haja-asutusalueet, joilla ei ole kunnallistekniikkaa Metsäiset erämaat 75 Kirkonkylät ja taajamat 58 Luonnonympäristössä sijaitsevat lomakylät 37 Kaikki mikä ei ole tiivistä kaupunkialuetta 18 Tavalliset suomalaiset pikkukaupungit 13 Kaupunkien sisällä olevat luonnonläheiset alueet 8 Syys-lokakuu , 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe % Maamerkit -barometri Kuule Oy/Sitra Maamerkit-ohjelman mediainfo

11 Tarve uudelle maaseudun määrittelylle Typologia Sovellus Kriteerit Tulevaisuuden typologia on -Paikkatietopohjainen -Dynaaminen -Moni-ilmeinen -Avoimeen tietoon perustuva -Monipaikkaisuuden huomioiva

12 Tavoitteet Maaseutu voi paremmin vai Maaseudulla on merkittävämpi rooli suomalaisten elinvoiman lähteenä ja kestävien ratkaisujen mahdollistajana?

13 Tyytyväisyys Maaseutu merkitysyhteiskunnassa: Arvokas elämä Hyvän elämän elementit ja tyytyväisyys niihin Suomalaiset, n=1504 Mahdollisuudet liikkua netissä Asumisen tilavuus Tarvitsemieni palveluiden saatavuus Työmatkani helppous ja sujuvuus Harrastusmahdollisuudet Johonkin yhteisöön kuulumiseni Elinympäristöni virikkeellisyys 35 Taloudellinen toimeentuloni Vaikutusmahdollisuudet itselleni tärkeisiin asioihin Elämänrytmin kiireettömyys ja paineettomuus Tärkeys Luonnosta ja vuodenaikojen vaihtelusta nauttiminen Mahdollisuus syödä puhdasta ja turvallista ruokaa Turvallisuuden tunne elämässäni Lähimmäisenrakkauden saaminen Riittävä vapaus elämässäni Asuinympäristöni viihtyisyys Elämäni tarkoitus Arkielämäni hallinta Oman itseni toteuttaminen Tekemäni työn mielekkyys Maamerkit -barometri

14 Maaseudun merkitys itselle 10 vuoden kuluttua Suomalaiset n=1504 Käyn maaseudulla latautumassa ja virkistäytymässä 54 Omistan palan maaseutua (esim. metsää, kesämökin) 51 Merkitysten maaseutu Maaseutu on minulle tärkeä itseni toteuttamisen ja harrastamisen ympäristö 42 Asun ajoittain maaseudulla 28 Asun pääasiassa maaseudulla Maaseudulla on minulle henkisesti merkitystä, vaikka en siellä juuri käykään Asumisen ja työn maaseutu Teen osittain tai kokonaan etätyötä maaseudulta käsin 10 Teen työtä maaseudulla 10 Maaseudulla ei ole mitään erityistä roolia elämässäni 7 Ei osaa sanoa 3 Syys-lokakuu , 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe/vpl % Maamerkit -barometri Kuule Oy/Sitra

15 Saavutettavuus ja maaseutu näkökulman laajennus Miten maaseudun asukkaat saavuttavat riittävät palvelut? Miten suomalaiset saavuttavat maaseudun? Fyysinen saavutettavuus Virtuaalainen saavutettavuus

16 Maaseudun elinvoimaisuus ei tarkoita, että maaseudun palvelut ja infra ovat kunnossa (staattinen näkökulma) tarkoittaa, että maaseutu on vuorovaikutteinen, oppiva ja uudistumiskykyinen (dynaaminen näkökulma) Elinvoimainen Suomi (Sitra 2010): Elinvoima on energiaa, ilmenee henkenä ja tuottaa lisäarvoa. Elinvoiman lähteitä ovat: Vuorovaikutus, luottamus, vastuunkantaminen Merkityksellinen työ ja tekeminen, mahdollisuus vaikuttaa Oppiminen, terveys Maailman ja sen murrosten ymmärtäminen, elämänhallinta Moninaisuus, erilaisten näkökulmien luova jännite Tulevaisuudenkuvat, toiveet, unelmat

17 17 MAASEUTU VIHREÄSSÄ TALOUDESSA

18 Fossiilitalous ja biotalous Ainekierto: paikallinen / globaali Resurssit: vertikaalinen / horisontaalinen

19 Julkistaminen to

20 Keskitetty ja/vai hajautettu? Vallitseva ajattelu: Keskittäminen lisää ekotehokkuutta Maamerkit näkökulma: Myös hajautettu voi olla ekotehokas, ja keskitetty ekotehoton Ei ekotehokas Ekotehokas Ei ekotehokas Ekotehokas Keskitetty Keskitetty Hajautettu Hajautettu

21 Lähi- ja etäratkaisuja Lähiratkaisut Lähipalvelut Lähilogistiikka Lähiopetus Lähikoulut Lähiruoka Lähihoiva Lähivanhemmuus Lähi Tunnusomaista fyysinen läheisyys 4 Google-osumaa Lähiratkaisut Etäratkaisut Etätyö Etäopetus Etävanhemmuus Etäpankki Etä Tunnusomaista fyysinen etäisyys, mutta virtuaalinen läheisyys sekä ICT ratkaisut 166 Google-osumaa Etäratkaisut

22 Lähiratkaisut ihmiskeskeisesti ymmärrettynä Lähiratkaisut ovat ihmiskeskeisiä toimintamalleja, joilla merkitykselliset asiat tuodaan lähelle ihmistä, joko fyysisesti tai virtuaalisesti. Ihmislähtöisyys Ekotehokkuus Taloudellinen lisäarvo Fyysisissä lähiratkaisuissa keskeistä on ekotehokas ja kustannustehokas logistiikka, virtuaalisissa lähiratkaisuissa maaseudun kytkeytyminen osaksi ubiikkimaailmaa. Ekoälykkäät lähiratkaisut Ekoälykkäät lähiratkaisut yhdistävät ihmisen, kestävän kehityksen ja tietoyhteiskunnan Fyysinen Lähiresurssien hyödyntäminen Virtuaalinen Tietotekniikan hyödyntäminen Maamerkit / Auli Sihvola

23 Esimerkki: Etätyöstä lähityöhön Otteita Heikki Sundquistin blogista (sitra.fi): On aivan nurinkurista, että kun työtä tekee lähellä omaa elinpiiriään, jopa kotonaan, sitä kutsutaan etätyöksi. Minä ainakin teen kaiken työni hyvin lähellä, ehkäpä käsivarren mitan päässä tai ainakin huutoetäisyydellä ja tietysti myös katseen piirissä. Ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta saatan siirtyä etäälle. Tarkkailijana on organisaatiosi, konttorisi, jonka kannalta teet työtä etäällä. Etätyö on ulkoisen näkemyksen tuottama termi. Itsesi kannalta etätyö on terminä huono, kun kaiken työn teet itsesi lähistöllä. Lähellä ovat myös henkiset voimavarasi, työsi, osaamisesi, luominen ja itse työprosessi. Aivot on se keskus, joka kytkeytyy ulkoiseen maailmaan aistiesi ja toimilaitteittesi kuten kuulo, näkö, puhe ja kädet avulla. Ne ovat aina lähellä, vaikka työsi vaikutukset voivat olla fyysisesti hyvinkin etäällä. Etätyö ratkaisuna osaavan työvoiman tarpeeseen? Tyypillisessä lähestymistavoissa etätyömahdollisuuksista kiinnostuneita kaupunkilaisia houkutellaan muuttamaan maaseudulle Entäpä jos muualla asuvien osaajia houkuteltaisiin maaseutuorganisaatioiden palvelukseen, vaikka eivät itse siellä asuisikaan?

24 24 MAASEUTU LIIKETOIMINTA- JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖSSÄ

25 Liiketoiminnat, joille kasvavia edellytyksiä maaseudulla n=kaikki vastaajat Matkailu Vapaa-ajan asumiseen liittyvät palvelut Erikoistuva maatalous Uusiutuvan energian tuotanto Luomutuotanto Metsätalous Uudet tavat hyödyntää luonnonvaroja Merkitysyhteiskunta Biotalous Yritysmaailma, n=249 Maaseutu-asiantuntijat, n=158 Kuntapäättäjät, n=244 Monitoimiyrittäjyys Hoiva-ala Hevosyrittäjyys Tietotyö Pienteollisuus Uudet hyvinvointipalvelut Kaivannaisteollisuus Kenneltoiminta Luova työ ja kulttuuri Logistiikkapalvelut Muu Syys-lokakuu , 3574, 3575, 3582 PAH/ss/mpe % Maamerkit -barometri Kuule Oy/Sitra Maamerkit-ohjelman mediainfo

26 Maaseutuelinkeinot ja niiden kehittäminen Mitkä ovat maaseutuelinkeinoja? - Maatalous, metsätalous, bioenergia, maaseutumatkailu, green care, Mikä ei voisi olla maaseudulla? - Design, gourmet, Miten elinkeinoja kehitetään? - Sektorilähtöisyydestä prosessilähtöisyyteen - Virallisesta innovaatioympäristöstä avoimiin, ihmislähtöisiin innovaatioympäristöihin

27 Hyrrää ja Hubaile maaseudun innovaatioista! INNOHAUKKA: Kartoitetaan maaseudun innovaatioita, jotka ovat jääneet virallisen innovaatiojärjestelmän ulottumattomiin. Katso innovaatioiden kuvaukset: IDEAHYRRÄ : Ideoidaan aluerajoja rikkovia, avoimia toimintatapoja innovaatioiden synnyttämiseksi ja eteenpäinviemiseksi. Osallistu verkkotyöpajaan! Järjestä oma ideointitapahtuma! Ota yhteys HUB HELSINKI : Ideointivaiheen saldo koostetaan ja jatkojalostetaan inspiraatioksi ja pilotointimahdollisuuksiksi. Osallistu konseptoinnin verkotyöpajaan! Osallistu konseptointi-työpajaan! Helsingissä LOPPUTULOS: Käsitys siitä millainen uudenlaisen maaseutu/haja-asutusalueita osallistavan innovaatioympäristön tulisi olla. Maamerkit-ohjelma

28 OECD: Suomi on ollut yksi maaseutupolitiikan edelläkävijöistä. Tämän päivän resepteillä ei kuitenkaan välttämättä pärjätä huomenna Laaja maaseutupolitiikka: Sektoripolitiikkojen yhteensovittaminen Puitteet pitkän aikavälin toiminnalle Suppea maaseutupolitiikka: Leader-ryhmät = HUOMISEN SUOMEN MENESTYSMALLI Mahdollisuuksien maaseutupolitiikka