Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 TAMPERE Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma IX (TAMPELLA) , KELLOPORTINKATU 1, PUISTO- JA VESIALUETTA, TYÖNPUISTO JA VAPRIIKINRAITTI, KÄYTTÖTARKOITUKSEN JA SUOJELUMÄÄ- RÄYKSIEN TARKISTAMINEN, KAAVA NRO Kaava-alue lähivaikutusalueineen Ilmakuva kaava-alueesta v Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Aloite: Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Kiinteistö Oy Koskitammi. Vapriikin raitin asemakaavoittaminen on kirjattu Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston hyväksymään Keskustan kehittämisohjelmaan. Dno: TRE:3307/ /2012, pvm

2 Suunnittelualue: Suunnittelualue sijaitsee Tampereen ydinkeskustaan liittyvällä entisellä Tampellan teollisuusalueella, joka on rakentunut 1990-luvulta alkaen uudeksi keskustan asuinalueeksi. Asumisen lisäksi alueella on kulttuuri- sekä liike- ja toimistotiloja. Alueella on säilytetty historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokasta rakennuskantaa, joka on pääsääntöisesti julkisessa käytössä. Tontin ja Työnpuiston muodostama alue rajautuu Kelloportinkadun ja Tammerkosken väliselle alueelle, osoitteessa Kelloportinkatu 1. Tontin ja puiston eteläpuolella on Lapintie. Pohjoispuolella Senaattikiinteistöjen tontilla toimii Tampereen oikeustalo. Tontilla oleva kiinteistö muodostaa Tampellan historiallisen tehdasalueen reunan ja alueen arvorakennuksilla on erittäin merkittävä kaupunkikuvallinen rooli Tampereen keskustassa sekä Tammerkoskeen liittyvissä puistoissa. Entinen pellavatehtaan kiinteistö ja Työnpuisto liittyvät olennaisesti Tammerkosken kansallismaisemaan, joka edustaa Suomen teollisuushistoriaa. Kaavamuutoksen kohteena ovat Tampellan korttelin nro 956 tontti nro 1, jonka pinta-ala on 6133 m², Työnpuisto ja osa Tammerkosken vesialueesta. Tontilla on nykyisellään toiminnoista vapautunut historiallinen arvorakennusryhmä, joka on teollisen toiminnan jälkeen ollut toimistokäytössä. Tontin piha-alue rajautuu oikeustalon tonttiin. Tonttijako (tunnus 7043) on hyväksytty ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Työnpuiston pinta-ala on m 2. Puisto istutettiin 1890-luvulla osaksi koskenvarren puistonauhaa, johon Työnpuiston lisäksi kuuluvat Verkatehtaanpuisto ja Koskipuisto. Koskenvarren puistonauha on Tampereen puistohistorian merkittävin kokonaisuus ja lisäksi kansallismaisemaksi luokitellun Tammerkosken teollisuusmaiseman olennainen piirre. Työnpuiston historiallinen arvo perustuu siihen, että Työnpuisto on osa koskenvarren 1800-luvun lopulla syntynyttä puistokokonaisuutta sekä elimellinen osa kansallismaiseman tunnetuinta näkymää Satakunnansillalta pohjoiseen. Lähiympäristössä on Tampereen keskustan historiallista rakennuskantaa (mm. Keskuspaloasema, Hotelli Tammer, Sähkötalo, Frenckellin ja Finlaysonin vanhat tehdasalueet). Kaavamuutosalue on kaavoitettu koko Tampellan alueen asemakaavamuutoksen yhteydessä vuonna 1995 (kaavanumero 7300). Suunnittelun lähtökohdat ja tehtävät selvitykset: Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt tarkistaa Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteita. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden tarkoituksena on mm. varmistaa, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kuntien kaavoituksessa, edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuuristesti kestävää kehitystä sekä luoda edellytyksiä hyvälle elinympäristölle. VAT toimii myös kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä. Yleistavoitteen mukaisesti alueidenkäytöllä edistetään mm. kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä.

3 Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Tampereen keskusta-alueella, 1 Tammerkosken teollisuusmaisema Tammerkosken teollisuusmaisema on luetteloitu valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 julkaisuun. Tammerkosken teollisuusmaisema on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Tampereelle leimalliset tekstiili-, konepaja- ja puunjalostustehtaidenalueet, voimalaitokset ja kosken ylittävät sillat muodostavat ajallisesta kerroksisuudesta huolimatta yhtenäisen teollistumisen historiaa monipuolisesti kuvastavan kokonaisuuden. Tammerkosken teollisuusmaisema on yksi Suomen kansallismaisemista. Tampellan osalta Tammerkosken teollisuusmaisemasta todetaan mm. seuraavaa: Kosken itärannalla ovat Tampellan teollisuusrakennukset. Pellavatehtaan punatiiliset tuotantorakennukset ovat peräisin pääasiassa 1800-luvun lopusta, vaikka 1910-luvun uudisrakennusvaihe voimakanavineen leimaa etenkin koskirannan maisemakuvaa. Vanhin tuotantorakennuksista on 1850-luvulta ja säilynyt osana laajentunutta tehdasta. Tuotantorakennusten taustalla kohoavalla ns. Herrainmäellä sijaitsee tehtaan johdon asuinalue. Tampellan tehdasalueen teollinen historia alkoi 1842 perustetusta masuunista. Toiminnan pääpaino vaihtui konepajateollisuuteen 1856, jolloin paikalle perustettiin myös pellavatehdas, joka oli toimialallaan ainoa Suomessa. Teollisuustoiminnot yhdistettiin Tampereen Pellava- ja Rauta- Teollisuus Osake- Yhtiöksi Yhtiöön liitettiin luvun alussa alueella 1872 toimintansa aloittanut Tampereen Puuhiomo ja yhtiö nimettiin Oy Tampella AB:ksi Arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema viisikerroksinen pellavatehdas valmistui Vuoden 1883 tulipalon seurauksena rakennusta madallettiin kerroksella. Lapintien puoleinen porttirakennus ns. kelloholvi rakennettiin 1892 Berndt Blomin suunnitelmin ja samassa vaiheessa 1890-luvulla valmistuivat lisäksi mm. uudet kutomo- ja häkilärakennukset sekä konepajapuolen veturien kokoonpanohalli. Pellavatehdasta ja konepajaa uudistettiin 1900-luvun alussa. Edellä mainittua laajennettiin Lambert Petters-

4 sonin ja Johan Th. Durchmanin suunnittelemin kehräämösiivin. Mm. Lambert Petterssonin ja August Sandsundin suunnittelema voimalaitos ja Lambert Petterssonin alaverstaan vanhempi osa valmistuivat Teollisuustoiminta loppui alueella luvulla. Lisätietoa osoitteessa: Kaavatilanne Maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan maakuntakaavan Kaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Merkinnällä on osoitettu palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voi sijoittua myös asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alue kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk 2), eli Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalueeseen. Aluetta tulee kehittää vetovoimaisena ja dynaamisena valtakunnanosakeskuksena ottaen huomioon valtakunnallisiin kulttuuriympäristöihin liittyvät rakennus- ja teollisuushistorialliset arvot. Osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton Tampereen keskustan osayleiskaava Osayleiskaavassa suunnittelualueen tontti on keskustatoimintojen aluetta (C), joka varataan liike-, toimisto-, hallintoja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Työnpuisto on osoitettu merkinnällä VL-1, Lähivirkistysalue, joka sijoittuu arvokkaalle maisema- ja/tai luonnonalueelle. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tällöin valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset tulee ottaa huomioon. MRL:n yleiskaavan sisältövaatimukset huomioidaan arvioimalla niiden toteutuminen keskustan osayleiskaavassa kaavan suunnitelmien osalta. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta Ote Tampereen keskustan osayleiskaavasta. Lisätietoa osoitteessa:

5 Keskustan strateginen osayleiskaava Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt yleiskaavoitusohjelman mukaisesti. Työohjelma on käsitelty Kaupungin hallituksen suunnittelujaostossa Yhdyskuntalautakunta teki Keskustan strategisen osayleiskaavan aloituspäätöksen ja asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville Lisätietoa osoitteessa: Liikenneosayleiskaava Kaava-aluetta koskee kaupunginvaltuuston hyväksymä Keskustan liikenneosayleiskaava. Liikenneosayleiskaavassa Kelloportinkatu on merkitty kävelykaduksi, Työnpuiston läpi kulkemaan kevyen liikenteen reitti ja tärkeä jalankulkureitti yhdistämään Tampellan ja Finlaysonin alueet Konsulinsaaren kautta. Pikaraitiotien tunneli suunniteltiin kulkevaksi Lapintietä pitkin, jolloin pikaraitiotien seisakkeen paikaksi suunniteltiin Kelloportinkadun ja Lapintien risteysaluetta. Ote liikenneosayleiskaavasta. Lisätietoa osoitteessa: Asemakaava nro 7300 Tampellan alueelle vahvistui uusi asemakaava teollisuudesta vapautuneelle alueelle vuonna Asemakaavaa edelsi osayleiskaava ja suunnittelukilpailu v Kaavan 7300 tavoitteina selostukseen kirjattiin mm. keskustan teollisuusalueiden kytkeminen toiminnalliseksi, liikenteelliseksi ja kaupunkikuvalliseksi osaksi Tampereen keskustaa. Tavoitteena oli tyhjenevien teollisuustilojen saattaminen yhdyskuntarakenteenkin kannalta tarkoituksenmukaiseen julkiseen käyttöön. Kaavan erityisinä tavoitteina kirjattiin, Ympäristöministeriön "Kansallismaisema" julkaisun mukaan, että kansallismaisemalla on voimakas symboliarvo ja kansallismaisemaan liittyy korkeita identiteettiarvoja, joita tulee vaalia. Edelleen suunnittelutavoitteiden pohjalla oli julkaisun sisältämä kannanotto siitä, miten kansallismaisemiin tulisi suhtautua. Sen mukaan perussääntö on alueen ja paikan ominaisluonteen ja sen symboliarvon säilyttäminen.

6 Kaavaan oli myös kirjattu pitkän aikavälin tavoitteet Tampereen kulttuuritoimen määrittelemälle kulttuurivyöhyke-alueelle (kaupungin identiteetin kannalta merkittävä kulttuurihistoriallinen, toiminnallinen, rakennushistoriallinen ja maisemallinen kokonaisuus, joka kattaa Näsinpuiston, Finlaysonin alueen ympäristöineen, kanta-tampellan alueen ja Tammerkosken koko koskimiljöön molempine rantoineen). Rakennusten pirstoutuminen toiminnallisesti kovin pieniin yksiköihin ei ole rakennusten luonteeseen sopivaa. Arvorakennusten ominaispiirteiden mukaista on, että niihin sijoittuu keskustaan muutenkin sopivia laajempia hallinto-, kulttuuri-, palvelu- yms. toimintayksiköitä, joiden toteuttamisen asemakaava tekee mahdolliseksi. Kaavan 7300 selostuksessa uuden asemakaavan keskeiseksi tehtäväksi on kirjattu arvokkaiden vanhojen teollisuusrakennusten säilyttäminen rakennuslain mukaisesti. Tällaista rakennuskantaa Tampellan alueella oli noin k-m 2, joten sillä oli merkittävä alueen mitoitukseen ja myös tulevien toimintojen laatuun merkittävästi vaikuttava asema. Kaavaa laadittaessa asuntojen sijoittamista teollisuusrakennuksiin ei ainakaan laajemmassa mitassa pidetty järkevänä, vaan kosken varteen kaavoitettiin palvelu- ja kulttuurirakennuksien vyöhyke ja asuminen sijoitettiin alueelle uudisrakennuskortteleihin. Erittäin merkittävä teollisuusrakennuskokonaisuus. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia Rakennuksilla kulttuurihistoriallista merkitystä ympäristön osana Kuvaote kaavan 7300 selostuksesta Asemakaavamerkinnät tontilla Voimassaolevan asemakaavan nro 7300 mukaan tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Rakennusoikeutta on osoitettu m². Rakennukset on merkitty suojelumerkinnöin sr-32, sr-33 ja sr-35, joilla on haluttu turvata rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeiden rakennusten arvo. Tontin 120 kerrosneliömetriä kohden on rakennettava autopaikka ja tontille saa sijoittaa enintään 26 autopaikkaa. Maanpäällisiä autopaikkoja tontille ei saa sijoittaa. Autopaikkoja saa sijoittaa myös tontille Tontin piha-alue on suojeltu s-piha-merkinnällä sallien maanalaisen tilan rakentamisen. sr-32 Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia tai rakennusteknisiä arvoja vaan on huolehdittava siitä, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvallisesti merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on

7 rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. sr-33 Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. sr-35 Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä torni, jota ei saa purkaa Työnpuisto on osoitettu kaavassa puistoksi ja Tammerkosken vesialueelle on osoitettu uloke tontin kohdalle jatkuen osin tontin puolelle. Ote asemakaavasta nro 7300

8 Selvitykset Asemakaavamuutostyössä hyödynnetään soveltuvin osin jo tehtyjä selvityksiä ja työn aikana laaditaan selvityksiä, mm. Rakennushistoriallinen selvitys Rakenteiden pilaantuneisuus Työnpuiston historiallinen selvitys Kevyen liikenteen verkoston selvitys Pysäköintiselvitys Meluselvitys Rasitteet Turvallisuus Muita selvityksiä laaditaan asemakaavamuutostyön aikana tarpeen mukaan. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa pysyvän käyttötarkoituksen löytyminen kiinteistölle niin, että kiinteistön ja sekä työnpuiston rakennus- ja kulttuurihistorialliset sekä kaupunkikuvalliset arvot säilyvät. Tavoitteena on myös ratkaista Vapriikinraitti. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on muuttaa tontin pääkäyttötarkoitus ja täsmentää tontin autopaikoituksen määräyksiä sekä tutkia rakennuksen liittyminen Työnpuistoon. Hakija on teettänyt asuinhankkeen suunnitelmia Aihio Arkkitehdit Oy:llä. Kaavahakijan ensisijainen tavoite on kiinteistön asuinkäyttö. Kaavoituksen tavoitteena on tutkia eri käyttötarkoitusvaihtoehtoja ja selvittää paikan ja kiinteistön arvon mukainen käyttö pitkällä aikavälillä. Kaavan valmistelussa suunnittelutyön yhteydessä on tarkoitus selvittää vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Osalliset: Muutoksen hakija Maanomistajat, Tampereen kaupunki Suomen valtio, Senaatti- kiinteistöt Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, Pirkanmaan pelastuslaitos, Museovirasto, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tilakeskus Liikelaitos Tampereen Vesi liikelaitos Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan Tiedottaminen ja osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Asemakaavatyön aikana aineistojen nähtävilläoloista julkaistaan kuulutukset kaupungin ilmoituslehdessä (Aamulehti). Kaava-aineisto on nähtävillä kaavan eri vaiheissa nähtävilläoloaikoina Palvelupiste Frenckellissä osoitteessa Frenckellinaukio 2 B, missä pal-

9 velupisteen neuvojilta saa opastusta kaavan valmisteluun liittyvistä asioista. Aineisto on lisäksi nähtävillä kaavoituksen Internet-sivuilla osoitteessa: Mahdolliset mielipiteet ja muistutukset tulee toimittaa nähtävilläolon aikoina kirjaamoon. Kirjaamon postiosoite: Kirjaamo, PL 487, Tampere Kirjaamon käyntiosoite: Puutarhakatu 6 Kirjaamon sähköpostiosoite: kirjaamo@tampere.fi Saaduista mielipiteistä ja lausunnoista laaditaan kooste asemakaavan selostukseen. Aloitus: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä Hakija ei ole kuullut naapureitaan ennakkoon. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutetaan nähtäville ja lähetetään sen nähtävillä olon aikana tiedoksi edellä mainituille osallisille. Valmisteluvaihe: Valmisteluvaiheessa tutkitaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute ja järjestetään tarvittavia neuvotteluja. Valmistelumateriaali kehitetään 2 kaavaluonnosvaihtoehdoiksi. Selostuksessa kerrotaan, miten osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet ovat vaikuttaneet kaavaluonnoksiin. Laadituista asemakaavaluonnosvaihtoehdoista pyydetään lausunnot asianomaisilta kaupungin toimialoilta ja muilta viranomaistahoilta ja luonnosvaihtoehdot kuulutetaan nähtäville. Samat asiakirjat lähetetään tiedoksi aloitteen tekijöille. Valittu kaavaluonnosvaihtoehto muokataan kaavaehdotukseksi saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Selostuksessa selvitetään eri vaiheissa tehdyt muutokset. Ehdotusvaihe: Yhdyskuntalautakunta käsittelee ehdotuksen ja asettaa sen yleisesti nähtäville. Nähtävilläolosta julkaistaan sanomalehtikuulutus ja siitä tiedotetaan internetissä. Ehdotuksen selostuksesta selviää, miten jätetyt mielipiteet ovat vaikuttaneet suunnitteluun. Ehdotusta vastaan on mahdollista jättää muistutuksia ja ne käsitellään säädetyssä järjestyksessä. Vaikutusten arviointi: Asemakaavan vaikutusten arviointi tehdään kaavan laatimisen yhteydessä. Suunnitelmista arvioidaan vaikutukset mm. 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) yhdyskuntarakenteeseen; 3) kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön

10 Kaavan käsittelyvaiheet kaaviona ja asiasta päättäminen: Asiasta päättäminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Ohessa on kaavio asemakaavan käsittelyvaiheista, josta selviää, miten osallistumismahdollisuus jatkuu yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen. Yhteystiedot: Kaavoitusviranomainen: Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Asemakaavapäällikkö Sakari Leinonen puh Kaavan laatija: Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu Arkkitehti Iina Laakkonen puh Aineiston esittely: Asiakaspalvelu Palvelupiste Frenckell Frenckellinaukio 2 B puh. (03) Mielipiteiden vastaanotto: Tampereen kaupunki, kirjaamo, PL 487, Tampere käyntiosoite Puutarhakatu 6 kirjaamo@tampere.fi