Lisätietoja osoitteessa: TIIVISTELMÄ. Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 IX (TAMPELLA) , KELLOPORTINKATU 1, PUISTO- JA VESIALUETTA, TYÖNPUISTO JA VAPRIIKINRAITTI, KÄYTTÖTARKOITUKSEN JA SUOJELUMÄÄRÄYKSIEN TARKISTAMINEN, KAAVA NRO 8495 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 27. päivänä toukokuuta 2013 päivättyä asemakaavaluonnosta nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Tontin ja Tammerkosken vesialueen sekä Työnpuiston muodostama kaava-alue sijoittuu Kelloportinkadun ja Tammerkosken väliselle alueelle, osoitteessa Kelloportinkatu 1. Tontin ja puiston eteläpuolella on Lapintie. Pohjoispuolella Senaattikiinteistöjen tontilla entisessä tehdaskiinteistössä toimii Tampereen oikeustalo. Tammerkoski ja sen rantojen teollisuuden synnyttämä rakennuskanta ovat Tampereen keskustan sydän. Tammerkosken teollisuusmaisema on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Tampereelle leimalliset tekstiili-, konepaja- ja puunjalostustehtaiden alueet, voimalaitokset ja kosken ylittävät sillat muodostavat ajallisesta kerroksisuudesta huolimatta yhtenäisen teollistumisen historiaa monipuolisesti kuvastavan kokonaisuuden. Kokonaisuus on kansainvälisesti ainutlaatuisen hieno ja Suomessa nostettu yhdeksi kansallismaisemistamme. Tampellan Pellavatehdas tontilla on tämän maiseman näkyvin historiallinen arvorakennusryhmä, joka on ollut teollisen toiminnan jälkeen toimistokäytössä. Ydinkeskustaan liittyvä entinen Tampellan teollisuusalue kosken itärannalla on rakentunut 1990-luvulta alkaen uudeksi keskustan asuinalueeksi. Asumisen lisäksi alueella on kulttuuri- sekä liike- ja toimistotiloja. Alueella on säilytetty historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokasta rakennuskantaa, joka on pääsääntöisesti liike- ja palvelu- sekä julkisessa käytössä. Työnpuisto on osa koskenvarren puistonauhaa, johon kuuluvat myös Verkatehtaanpuisto ja Koskipuisto. Koskenvarren puistonauha on Tampereen puistohistorian merkittävin kokonaisuus ja lisäksi kansallismaisemaksi luokitellun Tammerkosken teollisuusmaiseman olennainen piirre. Pellavatehtaan kiinteistö muodostaa Tampellan historiallisen tehdasalueen reunan ja alueen arvorakennuksilla on erittäin merkittävä kaupunkikuvallinen rooli Tampereen keskustassa sekä Tammerkoskeen liittyvissä puistoissa. Entinen pellavatehtaan kiinteistö ja Työnpuisto liittyvät olennaisesti Tammerkosken kansallismaisemaan, joka edustaa Suomen teollisuushistoriaa. Kaava-alueen tontilla on entisen Pellavatehtaan kiinteistö: kosken suuntaisesti nelikerroksinen kehräämörakennus vuodelta 1857, Työnpuiston puolella olevat 5-kerroksinen lankavarasto sekä 3-kerroksinen pääkonttorirakennus ovat vuodelta Tampella-kyltin alla oleva kulmaosa on vuodelta 1912 ja kosken suuntainen kehräämön laajennusosa vuodelta 1916.

2 Suunnittelualue rajattuna viistokuvassa, v Tampereen kaupunki. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Kiinteistö Oy Koskitammi, jonka omistaja on Tamrock Oy:n Eläkesäätiö. Dno: TRE:3307/ /2012, pvm Vapriikin raitin asemakaavoittaminen on kirjattu Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston hyväksymään Keskustan kehittämisohjelmaan ja Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen hyväksymään Viiden tähden keskusta - Tampereen keskustan kehittämisohjelmaan. Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kolme kommenttia: Senaatti- kiinteistöjen lausunnossa otettiin kantaa rasitesopimuksiin ja niiden ajanmukaistamiseen, Vapiriikinraittiin liittyviin turvallisuuskysymyksiin sekä kaavoituksen kulun tiedottamiseen ja palautteeseen. Tampereen energiatuotannon lausunnossa otettiin kantaa mm. Vapriikin raitin osalta tulvajuoksutusten aiheuttaman vedennousun ja patoturvallisuuden huomioimiseen sekä voimalaitoksen huolto- ja pelastustieyhteyksiin ja mahdollisen melun ja tärinän huomioimiseen.

3 Museoviraston lausunnossa kommentoitiin, että kaava-alueelta tulee laatia historiallinen kartta-aineistoanalyysi ja maastotarkastus. Asemakaavan keskeinen sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutos koskee Tampellan korttelin 956 tonttia nro 1, jonka pinta-ala on 6133 m² sekä puisto- ja vesialuetta. Työnpuiston pinta-ala on m². Vesialueen pinta-ala on 361 m². Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä m². Tontin tonttijako (tunnus 7043) on hyväksytty ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Voimassaolevassa kaavassa tontin rakennusoikeus on km 2. Kaavaluonnosvaihtoehdossa A kerrosalaa osoitetaan km 2. Kaavaluonnosvaihtoehdossa B kerrosalaa osoitetaan km 2. Kaava mahdollistaa tontilla olevan entisen teollisuuskiinteistön pääkäyttötarkoituksen muutoksen liike- ja toimistokäytöstä joko asuin- tai museokäyttöön. Rakennusaloille osoitetaan suojelumääräyksiä, joilla osoitetaan Pellavatehdaskokonaisuus rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi. Rakennusta tai tornia ei saa purkaa ja merkinnöillä ohjeistetaan rakennuksen korjaus- ja muutostöitä. Molemmissa luonnosvaihtoehdoissa: Tontin käyttöön on voimassa olevassa kaavassa varattu autopaikkoja silloisen tontin pysäköintilaitoksesta. Sama pysäköintiratkaisu säilyy (tontti on tonttijaossa nro , numeroitu uudelleen 956-7) pysäköintipaikat osoitetaan tontille Kaavamuutoksella pysäköintipaikkoja tulee varata tontin käyttöön 1 autopaikka 120 kerrosneliömetriä kohti, ja piha-alueelle on osoitettu alue, jolla sallitaan maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen. Tontille on myös osoitettu alue, jolle saa sijoittaa ajoyhteyden oikeustalon tontille Työnpuiston osalle osoitetaan määräys VP-8, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä puisto. Puisto tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys. Pellavatehtaan kosken puolelle osoitetaan yleistä jalankulkua palveleva uloke, u-5. Vapriikinraitti muodostaa uuden jalankulkuyhteyden kosken itäpartaalle. Raitin pohjoinen osa on jo toteutettu Vapriikin terassille asti, kaava mahdollistaa raitin jatkamisen sieltä Työnpuistoon asti. Rol-8495 merkintä osoittaa, että tätä asemakaavaa varten on laadittu rakentamistapaohjeet, jotka ovat asemakaavaselostuksen liitteenä. Kaavaluonnosvaihtoehto A: Kaavaluonnosvaihtoehdossa A pääkäyttötarkoitukseksi osoitetaan AL: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, missä 80 % kerrosalasta saadaan käyttää asuinhuoneistoja varten. Rakennusoikeutta osoitetaan km 2, jonka lisäksi asuinrakennukseen saadaan rakentaa varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi asuntojen yhteistiloja 6 % rakennusoikeudesta. Suojelumääräys sr-32 mahdollistaa, että rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Kaavalla on lisäksi määrätty, että 40 kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi polkupyöräpaikka, vähintään puolet polkupyöräpaikoista on rakennettava katetuiksi

4 Pellavatehtaan kiinteistön rakennusaloille osoitetaan määräys er-11, Rakennusalan osa, jolle tulee sijoittaa liike-toimisto- ja palvelutiloja rakennuksen maantason julkiseen alueeseen liittyvään kerrokseen. Tällä määräyksellä halutaan säilyttää Kelloportinkatuun, Työnpuistoon sekä Vapriikinraittiin liittyvät tilat julkisessa tai puolijulkisessa käytössä. Kaavaluonnosvaihtoehto B: Kaavaluonnosvaihtoehdossa B pääkäyttötarkoitukseksi osoitetaan YM-2 Museorakennusten korttelialue, jolle saadaan rakentaa myös liike- ja toimistotilaa 15 % varsinaisesta kerrosalasta. Rakennusoikeutta osoitetaan km 2, suojelumääräykset sr-32 ja sr-33 mahdollistavat, että rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Tampellan kaupunginosan IX korttelin 956 tonttia 1 ja Työn puiston aluetta sekä osaa Tammerkosken vesialueesta. Vireilletulo: Kaavahanke tuli vireille Dno: TRE:3307/ /2012, pvm Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön suunnittelu, arkkitehti Iina Laakkonen 1.2 Kaava-alueen sijainti ja luonne Tontin ja Tammerkosken vesialueen sekä Työnpuiston muodostama kaava-alue sijoittuu Kelloportinkadun ja Tammerkosken väliselle alueelle, osoitteessa Kelloportinkatu 1. Tontin ja puiston eteläpuolella on Lapintie. Pohjoispuolella Senaattikiinteistöjen tontilla entisessä tehdaskiinteistössä toimii Tampereen oikeustalo. Työnpuisto on osa koskenvarren puistonauhaa, johon kuuluvat myös Verkatehtaanpuisto ja Koskipuisto. Koskenvarren puistonauha on Tampereen puistohistorian merkittävin kokonaisuus ja lisäksi kansallismaisemaksi luokitellun Tammerkosken teollisuusmaiseman olennainen piirre. Pellavatehtaan kiinteistö muodostaa Tampellan historiallisen tehdasalueen reunan ja alueen arvorakennuksilla on erittäin merkittävä kaupunkikuvallinen rooli Tampereen keskustassa sekä Tammerkoskeen liittyvissä puistoissa. Entinen pellavatehtaan kiinteistö ja Työnpuisto liittyvät olennaisesti Tammerkosken kansallismaisemaan, joka edustaa Suomen teollisuushistoriaa. Tampellan alueella sijaitsee edelleen runsaasti historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokasta rakennuskantaa. Pellavatehtaan kiinteistö muodostaa Tampellan historiallisen tehdasalueen reunan ja alueen arvorakennuksilla on erittäin merkittävä kaupunkikuvallinen rooli Tampereen keskustassa sekä Tammerkoskeen liittyvissä puistoissa.

5 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus IX (Tampella) , Kelloportinkatu 1, puisto- ja vesialuetta, Työnpuisto ja Vapriikinraitti, käyttötarkoituksen ja suojelumääräyksien tarkistaminen, kaava nro Luettelo kaavan liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, tark Asemakaavaluonnosvaihtoehdot ja poistettava asemakaavakartta, Vapriikinraitti, yleissuunnitelma, pvm 4. Luonnosvaihtoehdon A viitesuunnitelma, Aihio arkkitehdit, Luonnosvaihtoehdon B viitesuunnitelma, M&Y arkkitehdit, Tärinä- ja runkomeluselvitys, Ramboll, , ID Meluselvitys, Ramboll, , ID Työnpuiston puistohistoriallinen selvitys, Ranja Hautamäki, Suunnittelupalvelut, Tampereen Infra Historialliset tekijät päällekkäin 2013, yhteenveto X-kaupunginosan Työpuiston ja IX kaupunginosan tontin paikan vaiheista, Jouko Seppänen, Tampellan ylempien kerrosten lattiarakenteiden pilaantuneisuusselvitys, Geopalvelu Oy, Tampellan pohjakerroksen lattian ja maaperän pilaantuneisuusselvitys Geopalvelu Oy, Tampereen Pellavatehdas, XI Rakennushistoriaselvitys, Kalevi Näkki, Aihio Arkitehdit Oy, Kaupunkikuvatoimikunnan lausunto LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Pellavatehtaan kiinteistö muodostaa Tampellan historiallisen tehdasalueen reunan ja alueen arvorakennuksilla on erittäin merkittävä kaupunkikuvallinen rooli Tampereen keskustassa sekä Tammerkoskeen liittyvissä puistoissa. Tontilla on Pellavatehtaan kiinteistön suojellut rakennusosat: kosken suuntaisesti nelikerroksinen kehräämörakennus vuodelta 1857, Työnpuiston puolella olevat 5-kerroksinen lankavarasto sekä 3-kerroksinen pääkonttorirakennus ovat vuodelta Tampella-kyltin alla oleva kulmaosa on vuodelta 1912 ja kosken suuntainen kehräämön laajennusosa vuodelta Luonnonympäristö Suunnittelualue lähiympäristöineen on valmiiksi rakennettua keskusta-aluetta ja suunnittelualueen viherympäristönä on Tammerkosken puistot sekä tontin pihakansi Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne: Alue on ollut teollisuuskäytössä 1800-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun, jonka jälkeen se on rakentunut uudeksi tiiviiksi keskustan asuinalueeksi. Asumisen lisäksi alueella on liike- ja toimistotiloja sekä kulttuuripalveluja, mm. mu-

6 seokeskus Vapriikki. Lähiympäristössä on myös uusia asuin- ja toimistorakennuksia ja luoteispuolen naapuritontilla on Oikeustalo. Kaupunkikuva: Tammerkosken teollisuusmaisema on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Kokonaisuus on kansainvälisesti ainutlaatuisen hieno ja Suomessa nostettu yhdeksi kansallismaisemistamme. Tampellan Pellavatehdas tontilla on tämän maiseman näkyvin historiallinen arvorakennusryhmä, joka on ollut teollisen toiminnan jälkeen toimistokäytössä. Rakennuskanta: Ydinkeskustaan liittyvä entinen Tampellan teollisuusalue kosken itärannalla on rakentunut 1990-luvulta alkaen uudeksi keskustan asuinalueeksi. Asumisen lisäksi alueella on kulttuuri- sekä liike- ja toimistotiloja. Alueella on säilytetty 1800-luvun lopun ja 1900-alun historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokasta rakennuskantaa, joka on pääsääntöisesti liike- ja palvelu- sekä julkisessa käytössä. Rakennusten korkeudet vaihtelevat välillä II-XII. Kosken ja vanhojen teollisuusrakennusten läheisyydessä julkisivut ovat punatiilisiä, muutoin pääasiassa vaaleita ja rapattuja. Kaava-alueen luoteispuolella on vanhoihin tehdasrakennuksiin kunnostettu Tampereen oikeustalo ja Museokeskus Vapriikki. Lähiympäristössä on Tampereen keskustan historiallista rakennuskantaa (mm. Keskuspaloasema, Hotelli Tammer, Sähkötalo, Frenckellin ja Finlaysonin vanhat tehdasalueet). Kaavamuutosalue on kaavoitettu koko Tampellan alueen asemakaavamuutoksen yhteydessä vuonna 1995 (kaavanumero 7300). Väestön rakenne ja kehitys, asuminen: Tampellan alueella asuu 3743 henkilöä. Alueen väestö on viimeisen viiden vuoden aikana lisääntynyt noin 460 henkilöllä. Viimeisen 10 vuoden aikana lisäys on ollut noin 1190 henkilöä. Alueen väestö koostuu pääosin työikäisistä ja senioreista. Alle kouluikäisiä lapsia alueen väestöstä on vain noin 3 %, kun Tampereen keskiarvo on noin 7 %. Yli 74 vuotiaita alueella on puolestaan

7 hieman enemmän kuin Tampereella keskimäärin eli 10% (ka 8%). Noin 61% asuntokunnista on yhden hengen asuntokuntia Tampereen keskiarvon ollessa 48%. Alueen väestö on Tampereen mittakaavassa keskimääräistä koulutetumpaa ja hyvätuloisempaa. (Tampere alueittain 2013 julkaisu, tiedot vuodelta 2011). Suunnittelualueena oleva tontti ei tällä hetkellä ole asuinkäytössä, mutta naapurustossa asuntoja on runsaasti. Palvelut: Suunnittelualue on alle kilometrin etäisyydellä Tampereen ydinkeskustan palveluista. Tampellan alueella on muutama päivittäistavarakauppa ja muita liikkeitä. Lähin päiväkoti, Jussinkylän päiväkoti on noin 300 metrin etäisyydellä ja alueella toimii myös kolme yksityistä päiväkotia. Lähin 1-6-luokkien koulu on Johanneksen koulu (noin 600 metrin päässä) ja lähimmät luokkien 7-9 koulut ovat Tammerkosken koulu ja Klassillinen koulu (noin 500 metrin päässä molemmat). Työpaikat, elinkeinotoiminta: Tampellan alueella on noin 2400 työpaikkaa. (Tampere alueittain 2013 julkaisu, tiedot vuodelta 2010). Kaavamuutosalueen kiinteistö on ollut tyhjillään kaksi vuotta, joten siellä ei ole työpaikkoja. Virkistys: Tampereen ydinkeskustan virkistysalueina ovat kaupungin puistot ja järvien rannat. Pellavatehtaan kiinteistö muodostaa Tampellan historiallisen tehdasalueen reunan ja liittyy kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti erityisen merkittävään Tammerkosken miljöökokonaisuuteen. Vuonna 2012 valmistuneen Palatsinraitinsillan myötä Tampellan alueelta pääsee kiertämään kosken rantapuistojen ja kävelysillan kautta Näsinkallion puistoalueelle. Tekniset verkostot: DNA:n kaapeli kulkee Työnpuistossa. Elisan kaapeleita on Kelloportinkadulla ja liittymä kiinteistöön Työnpuiston puolelta. Soneran kaapeleita on Kelloportinkadulla ja liittymä kiinteistöön on Työnpuiston puolella. Soneran kaapeleita kulkee myös huoltosillalla kosken puolella. Tampereen puhelimen kaapeli kulkee Kelloportin kadulla ja liittymä on pääkonttorirakennuksen kaakkoiskulmassa. Tietoliikennekaapeli on Työnpuistossa sekä Häkiläpolulla. Kaukolämpöjohtoja on Työnpuistossa sekä Kelloportinkadulla. Vesijohdot ja viemärit kulkevat Kelloportinkadulla. Sadevesiviemäreiden linjoja on Työnpuistossa rakennuksen suuntaisesti sekä puistoväylään liittyen, pihan puolella sekä Kelloportinkadulla. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole kaasujohtoja. Rasitteet: Suunnittelualueen tontilla sijaitsevalla Kiinteistö Oy Koskitammella sekä viereisellä tontilla sijaitsevalla Tampereen oikeustalolla on voimassa olevia lukuisia keskinäisiä mm. kulkuyhteys- ja teknisiä rasitteita, joista osa poistuu kiinteistö Oy Koskitammen tekniikan uusiutuessa. Osa rasitteista säilyy, kuten kiinteistön pysäköintijärjestelyt. Oikeustalolla on muun muassa oikeus käyttää Kiinteistö Oy Koskitammen pihaa pääsisäänkäyntiinsä sekä ajoon pihan ja pihakannen alla olevan pysäköintilaitoksen kautta omalle tontilleen. Pysäköinti: Suunnittelualueen voimassaolevassa kaavassa tontin 120 kerrosneliömetriä kohden on rakennettava autopaikka ja tontille saa sijoittaa enintään 26 autopaikkaa. Maanpäällisiä autopaikkoja tontille ei saa sijoittaa. Autopaikat tulee osoittaa tontilta (kaavassa vanha tonttinumero 956-5). Tontti on tonttijaossa nro , numeroitu uudelleen numerolla

8 Liikenne: Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma on valmistunut huhtikuussa Ajoneuvoliikenteen tavoiteverkon kartassa Lapintie on osoitettu pääkaduksi, joka palvelee keskustan sisääntuloreittinä. Satakunnankatu on taas osa keskustan kehää, jonka sisäpuolella liikennöidään kävelypainotteisesti korttelija pihakaduilla. Suunnittelualue sijaitsee kävely- ja pyöräilyetäisyydellä Tampereen keskustan runsaasta palvelu- ja työpaikkatarjonnasta. Tontin lähiympäristön kadut ovat lisäksi kevytliikennepainotteisia sekä mittakaavaltaan, näkymiltään ja katuarkkitehtuuriltaan kävelyyn ja pyöräilyyn houkuttelevia. Liittyminen kevyen liikenteen verkostoon on vaivatonta; tontilta pääsee katua ylittämättä Tampereen ydinkeskustaan Keskustorille ja Hämeenkadulle asti. Pohjoisen suuntaan pääsee Kekkosentien ali Verstaankadun jatkeen kautta kevyen liikenteen reittejä Kaupin virkistysalueelle. Tontilta johtaa samalla myös erittäin sujuvat ja turvalliset pyöräily-yhteydet Lapintiellä ja Kekkosentiellä kulkeville pyöräilyn pääreiteille. Palatsinraitin silta valmistui viime vuonna 2012 ja se on vilkastuttanut Finlaysonin ja Tampellan alueiden kevyen liikenteen ympäristöä. Suunnittelualue sijaitsee myös joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Noin 100 metrin päässä sijaitsevat Tampereen paikallisliikenteen bussilinjojen 24 ja 32 pysäkit. Linja 24 kulkee Keskustorilta Itä-Hervantaan arkisin työmatka-aikoina noin kolme kertaa tunnissa ja linja 32 Keskustorilta Kaupin sairaalalle päivittäin 1-2 kertaa tunnissa. Lähes kaikkien muiden Tampereen paikallisliikenteen bussilinjat sekä lähikuntien bussilinjat kulkevat Hämeenkadulla n. 700 metrin päässä. Ympäristöhäiriöt: Kaava-alueelta on laadittu melu- ja tärinäselvitykset, jotka ovat kaavaselostuksen liitteinä. Meluselvityksen (Ramboll, ) mukaan julkisivuun kohdistuva katuliikenteen ja hälytysajoneuvojen yhdistetty keskimelutaso edellyttää 30 db eristävyyttä kaakonpuoleiselle (Työnpuiston puoleiselle) julkisivulle. Tällöin sisällä täyttyy asuinhuoneille sekä opetus- ja kokoontumishuoneille asetettu ohjearvo 35 db. Meluselvityksen johtopäätöksien ja suosituksien mukaan kaavan asuinvaihtoehtoon on osoitettu melumääräys Työnpuiston puoleisella julkisivuilla. Tärinä- ja runkomeluselvityksen mukaan (Ramboll, ) saadut äänenpainetason mittaustulokset ovat asuinhuoneistojen ohjearvorajan tasalla mittausepävarmuus 2 db huomioiden. Mitatussa äänenpainetasossa ovat mukana myös ne kiinteistön nykyisestä vanhentuneesta talotekniikasta kuuluvat äänet, jotka ovat runkomelun taajuusalueella Hz. Mitatut rakenteen värähtelytasot ovat hyvin alhaisia, joten on todennäköistä ettei mitattu äänitaso sisällä runkoa pitkin kantautunutta runkoääntä. Pilaantuneet rakenteet: Geopalvelu Oy on tutkinut kaavamuutoksen hakijan sopimuskumppani Hartela Oy:n toimeksiannosta maanvaraisten lattiarakenteiden ja lattian alapuolisen maaperän pilaantuneisuutta sekä lattiarakenteiden ja lattian alapuolisen maaperän pilaantuneisuutta kiinteistössä. Kiinteistön pohjakerroksen maaperä- ja lattiabetoninäytteissä havaittiin tutkittujen näytteiden perusteella paikoin korkeitakin haitta-ainepitoisuuksia. Tehtyjen tutkimusten perusteella kiinteistön pohjakerroksen lattia ja maaperä on pilaantunut haitta-aineilla. Pilaantuneet maa-ainekset sijaitsevat tulevalla asuinkiinteistöllä, joten ihmisen terveyteen kohdistuville haitoille altistuminen mm. hen-

9 gitysilman kautta on mahdollista, vaikkakin epätodennäköistä. Kun kohteeseen tullaan rakentamaan asuinhuoneistoja, on kiinteistöllä maaperän lisätutkimus- ja kunnostustarve. Maaperässä on PIMA -asetuksen ylemmän ohjearvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia PAH yhdisteitä ja kobolttia. Konsultti ehdottaa, että alueelle tehdään lisätutkimuksia pilaantuneen maa-alueen tarkemmaksi rajaamiseksi ennen kunnostustöiden aloittamista. Lisätutkimukset olisi parasta tehdä pohjakerroksen lattian purkamisen jälkeen. Tehtyjen tutkimusten perusteella kiinteistön ylempien kerrosten lattiarakenteet ovat osittain pintaosastaan pilaantuneet haitta-aineilla. Kun kohteeseen tullaan rakentamaan asuinhuoneistoja, on kiinteistön rakenteilla lisätutkimus- ja kunnostustarve. Pilaantuneet lattiarakenteet sijaitsevat tulevalla asuinkiinteistöllä, joten ihmisen terveyteen kohdistuville haitoille altistuminen mm. hengitysilman kautta on mahdollista. Konsultti ehdottaa, että tehdään lisätutkimuksia pilaantuneisuuden laajuuden kartoittamiseksi. Lisätutkimukset olisi parasta tehdä lattiapäällysteiden purkamisen jälkeen Maanomistus Tontin omistaa kiinteistö Osakeyhtiö Koskitammi, jonka omistaja on Tamrock Oy:n Eläkesäätiö. Työnpuiston ja vesialueen omistaa Tampereen kaupunki. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet: Valtioneuvosto on päättänyt tarkistaa Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteita. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden tarkoituksena on mm. varmistaa, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kuntien kaavoituksessa, edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuuristesti kestävää kehitystä sekä luoda edellytyksiä hyvälle elinympäristölle. VAT toimii myös kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä. Yleistavoitteen mukaisesti alueidenkäytöllä edistetään mm. kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.

10 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Tampereen keskusta-alueella, 1 Tammerkosken teollisuusmaisema, Museovirasto Tammerkosken teollisuusmaisema on luetteloitu valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2009 julkaisuun. Tammerkosken teollisuusmaisema on maamme ensimmäinen ja tunnetuin teollinen kaupunkimaisema. Tampereelle leimalliset tekstiili-, konepaja- ja puunjalostustehtaidenalueet, voimalaitokset ja kosken ylittävät sillat muodostavat ajallisesta kerroksisuudesta huolimatta yhtenäisen teollistumisen historiaa monipuolisesti kuvastavan kokonaisuuden. Tammerkosken teollisuusmaisema on yksi Suomen kansallismaisemista. Tampellan osalta Tammerkosken teollisuusmaisemasta todetaan mm. seuraavaa: Kosken itärannalla ovat Tampellan teollisuusrakennukset. Pellavatehtaan punatiiliset tuotantorakennukset ovat peräisin pääasiassa 1800-luvun lopusta, vaikka 1910-luvun uudisrakennusvaihe voimakanavineen leimaa etenkin koskirannan maisemakuvaa. Vanhin tuotantorakennuksista on 1850-luvulta ja säilynyt osana laajentunutta tehdasta. Tuotantorakennusten taustalla kohoavalla ns. Herrainmäellä sijaitsee tehtaan johdon asuinalue. Tampellan tehdasalueen teollinen historia alkoi 1842 perustetusta masuunista. Toiminnan pääpaino vaihtui konepajateollisuuteen 1856, jolloin paikalle perustettiin myös pellavatehdas, joka oli toimialallaan ainoa Suomessa. Teollisuustoiminnot yhdistettiin Tampereen Pellava- ja Rauta- Teollisuus Osake- Yhtiöksi Yhtiöön liitettiin 1880-luvun alussa alueella 1872 toimintansa aloittanut Tampereen Puuhiomo ja yhtiö nimettiin Oy Tampella AB:ksi Arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema viisikerroksinen pellavatehdas valmistui Vuoden 1883 tulipalon seurauksena rakennusta madallettiin kerroksella. Lapintien puoleinen porttirakennus ns. kelloholvi rakennettiin 1892 Berndt Blomin suunnitelmin ja samassa vaiheessa 1890-luvulla valmistuivat lisäksi mm. uudet kutomo- ja häkilärakennukset sekä konepajapuolen veturien kokoonpanohalli. Pellavatehdasta ja konepajaa uudistettiin 1900-luvun alussa. Edellä mainittua laajennettiin Lambert Petterssonin ja Johan Th. Durchmanin suunnittelemin kehräämösiivin. Mm. Lambert Petterssonin ja August Sandsundin suunnittelema voimalaitos ja Lambert Petterssonin alaverstaan vanhempi osa valmistuivat Teollisuustoiminta loppui alueella 1980-luvulla. Lisätietoa osoitteessa:

11 Maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan maakuntakaavan Kaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Merkinnällä on osoitettu palveluvarustukseltaan kaupunkitasoisten keskusten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita ja niihin liittyviä liikennealueita ja puistoja. Alueelle voi sijoittua myös asumista. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alue kuuluu kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk 2), eli Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalueeseen. Aluetta tulee kehittää vetovoimaisena ja dynaamisena valtakunnanosakeskuksena ottaen huomioon valtakunnallisiin kulttuuriympäristöihin liittyvät rakennus- ja teollisuushistorialliset arvot. Ote maakuntakaavasta Yleiskaavat Osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton Tampereen keskustan osayleiskaava Osayleiskaavassa suunnittelualueen tontti on keskustatoimintojen aluetta (C), joka varataan liike-, toimisto-, hallinto- ja palvelutiloille, keskustaan soveltuvalle asumiselle sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomille työpaikkatoiminnoille. Työnpuisto on osoitettu merkinnällä VL-1, Lähivirkistysalue, joka sijoittuu arvokkaalle maisema- ja/tai luonnonalueelle. Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tällöin valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset tulee ottaa huomioon. MRL:n yleiskaavan sisältövaatimukset huomioidaan arvioimalla niiden toteutuminen keskustan osayleiskaavassa kaavan suunnitelmien osalta. Ote osayleiskaavasta, Tampereen kaupunki

12 Lisätietoa osoitteessa: aava Keskustan strateginen osayleiskaava Keskustan osayleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt yleiskaavoitusohjelman mukaisesti. Työohjelma on käsitelty Kaupungin hallituksen suunnittelujaostossa Yhdyskuntalautakunta teki Keskustan strategisen osayleiskaavan aloituspäätöksen ja asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville Lisätietoa osoitteessa: Liikenneosayleiskaava Kaava-aluetta koskee kaupunginvaltuuston hyväksymä Keskustan liikenneosayleiskaava. Liikenneosayleiskaavassa Kelloportinkatu on merkitty kävelykaduksi, Työnpuiston läpi kulkemaan kevyen liikenteen reitti ja tärkeä jalankulkureitti yhdistämään Tampellan ja Finlaysonin alueet Konsulinsaaren kautta. Pikaraitiotien tunneli suunniteltiin kulkevaksi Lapintietä pitkin, jolloin pikaraitiotien seisakkeen paikaksi suunniteltiin Kelloportinkadun ja Lapintien risteysaluetta. Ote liikenneosayleiskaavasta, Tampereen kaupunki Lisätietoa osoitteessa: Tampereen Keskustan liikenneverkkosuunnitelma: Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma on valmistunut huhtikuussa Ajoneuvoliikenteen tavoiteverkon kartassa Lapintie on osoitettu pääkaduksi, joka palvelee keskustan sisääntuloreittinä. Satakunnankatu on taas osa keskustan kehää, jonka sisäpuolella liikennöidään kävelypainotteisesti korttelija pihakaduilla. Lisätietoa:

13 Asemakaava nro 7300 Tampellan alueelle vahvistui uusi asemakaava teollisuudesta vapautuneelle alueelle vuonna Asemakaavaa edelsi osayleiskaava ja suunnittelukilpailu v Kaavan 7300 tavoitteina selostukseen kirjattiin mm. keskustan teollisuusalueiden kytkeminen toiminnalliseksi, liikenteelliseksi ja kaupunkikuvalliseksi osaksi Tampereen keskustaa. Tavoitteena oli tyhjenevien teollisuustilojen saattaminen yhdyskuntarakenteenkin kannalta tarkoituksenmukaiseen julkiseen käyttöön. Kaavan erityisinä tavoitteina kirjattiin, Ympäristöministeriön "Kansallismaisema" julkaisun mukaan, että kansallismaisemalla on voimakas symboliarvo ja kansallismaisemaan liittyy korkeita identiteettiarvoja, joita tulee vaalia. Edelleen suunnittelutavoitteiden pohjalla oli julkaisun sisältämä kannanotto siitä, miten kansallismaisemiin tulisi suhtautua. Sen mukaan perussääntö on alueen ja paikan ominaisluonteen ja sen symboliarvon säilyttäminen. Kaavaan oli myös kirjattu pitkän aikavälin tavoitteet Tampereen kulttuuritoimen määrittelemälle kulttuurivyöhyke-alueelle (kaupungin identiteetin kannalta merkittävä kulttuurihistoriallinen, toiminnallinen, rakennushistoriallinen ja maisemallinen kokonaisuus, joka kattaa Näsinpuiston, Finlaysonin alueen ympäristöineen, kanta-tampellan alueen ja Tammerkosken koko koskimiljöön molempine rantoineen). Rakennusten pirstoutuminen toiminnallisesti kovin pieniin yksiköihin ei ole rakennusten luonteeseen sopivaa. Arvorakennusten ominaispiirteiden mukaista on, että niihin sijoittuu keskustaan muutenkin sopivia laajempia hallinto-, kulttuuri-, palvelu- yms. toimintayksiköitä, joiden toteuttamisen asemakaava tekee mahdolliseksi. Kaavan 7300 selostuksessa uuden asemakaavan keskeiseksi tehtäväksi on kirjattu arvokkaiden vanhojen teollisuusrakennusten säilyttäminen rakennuslain mukaisesti. Tällaista rakennuskantaa Tampellan alueella oli noin k-m 2, joten sillä oli merkittävä alueen mitoitukseen ja myös tulevien toimintojen laatuun vaikuttava asema. Kaavaa laadittaessa asuntojen sijoittamista teollisuusrakennuksiin ei ainakaan laajemmassa mitassa pidetty järkevänä, vaan kosken varteen kaavoitettiin palvelu- ja kulttuurirakennuksien vyöhyke ja asuminen sijoitettiin alueelle uudisrakennuskortteleihin. Erittäin merkittävä teollisuusrakennuskokonaisuus. Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia Rakennuksilla kulttuurihistoriallista merkitystä ympäristön osana Kuvaote kaavan 7300 selostuksesta, Tampereen kaupunki Asemakaavamerkinnät tontilla 956-1: Voimassaolevan asemakaavan nro 7300 mukaan tontti on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Rakennusoikeutta on osoitettu m². Rakennukset on merkitty suojelumerkinnöin sr-32, sr-33 ja sr-35, joilla on haluttu turvata rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeiden rakennusten arvo. Tontin 120 ker-

14 rosneliömetriä kohden on rakennettava autopaikka ja tontille saa sijoittaa enintään 26 autopaikkaa. Maanpäällisiä autopaikkoja tontille ei saa sijoittaa. Autopaikkoja saa sijoittaa myös tontille Tontin piha-alue on suojeltu s-pihamerkinnällä sallien maanalaisen tilan rakentamisen. sr-32 Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia tai rakennusteknisiä arvoja vaan on huolehdittava siitä, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvallisesti merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. sr-33 Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. sr-35 Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä torni, jota ei saa purkaa Työnpuisto on osoitettu kaavassa puistoksi ja Tammerkosken vesialueelle on osoitettu uloke tontin kohdalle jatkuen osin tontin puolelle. Ote asemakaavasta nro 7300, Tampereen kaupunki

15 Tonttijako Tontin tonttijako (tunnus 7043) on hyväksytty ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima, ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja aloite Aloite Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Kiinteistö Oy Koskitammi. Dno: TRE:3307/ /2012, pvm Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Vapriikin raitin asemakaavoittaminen on kirjattu Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston hyväksymään Keskustan kehittämisohjelmaan. Asemakaavan aloituskokous pidettiin Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat mm.: Kaavamuutoksen hakijat Maanomistajat, Tampereen kaupunki Suomen valtio, Senaatti- kiinteistöt Oikeusministeriön oikeushallinnon osasto Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Lähialueen asukkaat Kanta-Tampellan asukasyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, Pirkanmaan pelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Museovirasto Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen energian tuotanto Tilakeskus Liikelaitos Tampereen Vesi liikelaitos Tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnittelupalvelu Elinkeinotoiminta: Tredea Oy, Kaupunkikehitysryhmä Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan perinnepoliittinen yhdistys Muut tahot ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille jolloin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville.

16 3.3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä palvelupiste Frenckellissä sekä kaupungin internet-sivuilla mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kolme lausuntoa. Annetuissa lausunnossa kiinnitettiin huomiota seuraaviin seikkoihin (tiivistelmä ja kursiivilla asemakaavoituksen vastine): Senaatti- kiinteistöjen lausunto Tonttien 1 ja 2 välisistä rasitteista tulee olla allekirjoitettuna rasitesopimus ennen kaavaehdotuksen nähtäville laittoa. - Vapriikinraitin osalta tulee selvittää Pirkanmaan käräjäoikeuden turvallisuuskysymykset sekä pyytää lausunto Oikeusministeriön oikeushallinnon osastolta. - Senaatti Kiinteistöt haluaa vastineen lausuntoonsa sekä kirjallisen ilmoituksen kaavamuutosta koskevista päätöksistä. Vastine: Senaatti-kiinteistöt ja Kiinteistö Oy Koskitammi sopivat yhdessä nykyisten rasitteiden muutoksista. Kaavanmukaiset pysäköintiin ja kulkuyhteyksiin liittyvät rasitteet säilyvät kaavassa. Pirkanmaan käräjäoikeudelta ja oikeusministeriön oikeushallinnonosastolta pyydetään lausunnot kaavaluonnosmateriaalista, jonka pohjalta mm. turvallisuuskysymyksiä voi arvioida. Aloitusvaiheen palautteeseen vastataan kaavaluonnosasiakirjoissa Tampereen energiatuotannon lausunto Alueen kevyenliikenteen reiteissä tulee ottaa huomioon vedenpinnan nousu tulvajuoksutusten aikana. - Voimalaitoksen tiloista tulee säilyä hätäpoistumistie. Voimalaitostilojen kautta ei voi osoittaa yleistä hätäpoistumistietä. - Voimalaitoksen aiheuttama melu ja tärinä tulee huomioida. - Voimalaitoksen piha-alueilla tulee säilyä huoltoajoneuvojen ja nostinauton pääsy voimalaitoksen eteen. Vastine: Veden tulvakorkeudesta ja patoturvallisuudesta on pyydetty kommentti Hämeen Ely- keskuksesta ja kommentin mukaan Vapriikinraitti voidaan toteuttaa alustavassa yleispiirustuksessa ( ) esitetyn mukaisesti niin, että Raitin alin taso on noin +89,50. Tällöin siinä on riittävästi huomioitu poikkeuksellisen suuret juoksutukset sekä koskessa mahdollisesti sattuvat häiriötilanteet. Koordinaatistomuutoksen vuoksi päivitetyssä yleissuunnitelmassa Vapriikinraitin alin taso on n Jatkosuunnittelussa raitin taso sovitetaan rantamuuriin. Voimalaitoksen pelastustiet ja piha-alueet eivät ole kaava-alueella. Melu- ja tärinäselvitykset on tehty ja johtopäätöksien mukaan voimalaitoksen melua ja tärinää ei siirry runkomeluna kaavamuutoskiinteistöön. Museoviraston lausunto Koska alueeseen, jota osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee, saattaa liittyä teollisuushistoriallista kulttuuriperintöä, on alueella syytä tehdä arkeologinen selvitys, joka sisältää historiallisen karttaaineistoanalyysin ja maastotarkastuksen. Vastine: Tampereen kaupunki on koonnut historiallisen kartta-aineiston analyysin , joka on kaavan selostuksen liitteenä. Maastotutkimuksen tarve selvitetään yhdessä Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologin kanssa.

17 3.3.3 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan aloituskokous pidettiin Paikalla oli edustettuna hakijan lisäksi mm. museovirasto, Ely-keskus ja kaupungin toimialat. Kokouksessa kirjattiin hakijan, kaupungin ja viranomaisten kaavan yhteiset tavoitteet ja reunaehdot sekä kaavaan liittyvät selvitystarpeet. Kaavamuutokseen liittyviä viitesuunnitelmia on arvioitu mm. Kaupunkikuvatoimikunnan kokouksessa , jonka pohjalta Kaupunkikuvatoimikunta antoi ennakkolausunnon Asemakaavaluonnosvaihtoehdoista (kaavaselostuksen liite) 3.4 Asemakaavan tavoitteet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Kiinteistö Oy Koskitammi, tavoitteenaan muuttaa kiinteistö kokonaisuudessaan asuinkäyttöön. Vapriikin raitin asemakaavoittaminen on kirjattu Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston hyväksymään Keskustan kehittämisohjelmaan: Ainutlaatuista koskimaisemaa kehitetään luomalla yhtenäisiä rantareittejä. Kaavassa ratkaistava Vapriikinraitti avaa aivan uuden upean näkökulman Tammerkoskeen ja mahdollistaa hienon paikan kosken partaalle Työnpuistossa. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa pysyvän käyttötarkoituksen löytyminen kaksi vuotta tyhjillään olleelle Pellavatehtaan entiselle teollisuuskiinteistölle arvonsa mukainen ratkaisu siten, että rakennuksen kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyvät Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavan tavoitteet ovat linjassa maakuntakaavan ja yleiskaavan kanssa. Kaavamuutoksen keskeinen muutos voimassa olevaan asemakaavaan nähden liittyy kiinteistön käyttötarkoituksen muuttamiseen Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Pellavatehtaan kiinteistö on Tampereen kannalta erittäin merkittävä. Kaupunki on pitänyt välttämättömänä tutkia myös kiinteistön arvolle sopivan julkisen käytön mahdollisuuksia. Tällöin esiin on noussut mm. museo- ja näyttelytilojen sekä niihin liittyvien kaupallisten palvelujen tilatarve ja käyttömahdollisuus. Molempien vaihtoehtojen osalta on myös pidetty tärkeänä säilyttää katutasoon, kosken tasoon, Vapriikinraittiin sekä puistoon liittyvät osat julkisessa liike- ja palvelu- käytössä. Edelleen puiston julkinen luonne on haluttu säilyttää, jotta koskimaiseman osa ei muutu asuntojen etupihaksi vaan ennemminkin uudeksi kaupunkilaisten oleskelupaikaksi kosken partaalle. Tammerkosken teollisuusmaiseman näkyvimmän kiinteistön tulevalla uudella käyttötarkoituksella on vähintään yhtä suuri merkitys kuin rakennusosien säilyttämisellä ja tästä syntyvät erot luonnosvaihtoehdoille. Tammerkosken teollisuusperinnön säilyttämisellä on merkitystä Tampereen, kosken varren ja koko keskustan alueen vetovoimaisuudelle.

18 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan keskeinen sisältö Kaavaluonnoksina on tutkittu kaksi vaihtoehtoa. Kaava mahdollistaa tontilla olevan entisen teollisuuskiinteistön pääkäyttötarkoituksen muutoksen liike- ja toimistokäytöstä joko asuin- tai museokäyttöön. Molemmissa vaihtoehdoissa rakennusaloille osoitetaan suojelumääräyksiä, joilla osoitetaan Pellavatehdaskokonaisuus rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeäksi rakennukseksi. Rakennusta tai tornia ei saa purkaa ja merkinnöillä ohjeistetaan rakennuksen korjaus- ja muutostöitä Kaavan rakenne ja mitoitus VE A Kaavaluonnosvaihtoehdossa A pääkäyttötarkoitukseksi osoitetaan AL: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, missä 80 % kerrosalasta saadaan käyttää asuinhuoneistoja varten. Voimassa olevassa kaavassa tontin rakennusoikeus on kem 2. Rakennusoikeutta osoitetaan kaavassa k-m², joka vastaa tonttitehokkuutta e= 2,3. Hankkeessa toteutuva rakennusoikeus kasvaa muutoksessa, sillä kerrosalan lisäksi saa rakentaa asuntojen yhteistiloja 6 % kerrosalasta (834 km 2 ). Suojelumääräykset sr-32 ja -33 mahdollistavat että kaikilla rakennusaloilla saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Kerrosalasta 80 % saa rakentaa asunnoiksi (10960 km²), liike- ja toimistotilaa 2740 km². Kaavalla on lisäksi määrätty, että 40 kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi polkupyöräpaikka, vähintään puolet polkupyöräpaikoista on rakennettava katetuiksi. Pellavatehtaan kiinteistön rakennusaloille osoitetaan määräys er-11, Rakennusalan osa, jolle tulee sijoittaa liike- toimisto- ja palvelutiloja rakennuksen maantason julkiseen alueeseen liittyvään kerrokseen. Tällä määräyksellä halutaan säilyttää Kelloportinkatuun, Työnpuistoon sekä Vapriikinraittiin liittyvät tilat julkisessa tai puolijulkisessa käytössä. Työnpuiston laidalle olevalle rakennusalalle on melun torjumiseksi osoitettu määräys 30 dba, (Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen asuintilojen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään rakennusalalla osoitetun dba-luvun mukainen). Pellavatehtaan muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää pilaantuneiden rakenteiden puhdistamista. Tämä tarkoittaa seinä ja välipohjarakenteissa olevien haitta-aineiden puhdistamista; Pira, Pilaantuneet rakenteet on puhdistettava viranomaisen hyväksymällä tavalla ennen kuin rakennus otetaan asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Tontin käyttöön on voimassa olevassa kaavassa varattu autopaikkoja tontin pysäköintilaitoksesta. Sama pysäköintiratkaisu säilyy ja pysäköintipaikat tulee osoittaa tontilla (tontti on tonttijaossa nro , numeroitu uudelleen 956-7). Pysäköintipaikkoja tulee tontin käyttöön osoittaa 1 autopaikka 120 kerrosneliömetriä kohti. Piha-alueelle on

19 osoitettu alue, jolla sallitaan maanalaisten pysäköintitilojen rakentaminen. Tontille on myös osoitettu alue, jolle saa sijoittaa ajoyhteyden oikeustalon tontille Tontin rakennusalat on rajattu tehdaskiinteistön mukaan jotta rakennuksen ulkohahmo säilyy. Rakennusaloille on osoitettu ylimmät räystäskorot ja niiden korkomerkinnät on täsmennetty koordinaatistomuutoksen mukaisiksi. sr-32 Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia tai rakennusteknisiä arvoja vaan on huolehdittava siitä, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvallisesti merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. sr-33 Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrättytontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja sr-35 Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä torni, jota ei saa purkaa. Työnpuiston osalle osoitetaan määräys VP-8, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä puisto. Puisto tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys. Pellavatehtaan kosken puolelle osoitetaan yleistä jalankulkua palveleva uloke, u-5. Vapriikinraitti muodostaa uuden jalankulkuyhteyden kosken itäpartaalle. Raitin pohjoinen osa on jo toteutettu Vapriikin terassille asti, kaava mahdollistaa raitin jatkamisen sieltä Työnpuistoon asti, jolloin toteutuu yhtenäinen jalankulkuyhteys Tammerkosken itäpuolelle. Rol-8495 merkintä osoittaa, että tätä asemakaavaa varten on laadittu rakentamistapaohjeet, jotka ovat asemakaavaselostuksen liitteenä. Kaavaluonnosvaihtoehdon A viitesuunnitelman mukaisen asuinrakennushankkeen toteutuessa tontille tulisi 91 uutta asuntoa, joiden ulko-oleskelualueet sijoittuvat tontin sisäpihalle. Rakennukseen suunnitellut liiketilat soveltuvat kahvila-, toimisto ja myyntitiloiksi Kaavan rakenne ja mitoitus VE B Kaavaluonnosvaihtoehdossa B pääkäyttötarkoitukseksi osoitetaan YM-2 Museorakennusten korttelialue, jolle saadaan rakentaa myös liike- ja toimistotilaa 15 % varsinaisesta kerrosalasta. Rakennusoikeutta osoitetaan km 2, joka vastaa tonttitehokkuutta e= 2,4. Suojelumääräykset sr-32 ja sr-33 mahdollistavat, että rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi

20 tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Tontin rakennusalat on rajattu tehdaskiinteistön mukaan jotta rakennuksen ulkohahmo säilyy. Rakennusaloille on osoitettu ylimmät räystäskorot ja niiden korkomerkinnät on täsmennetty koordinaatistomuutoksen mukaisiksi. Työnpuiston osalle osoitetaan määräys VP-8, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä puisto. Puisto tulee rakentaa ottaen huomioon alueen sijainti ja maisemallinen merkitys. Pellavatehtaan kosken puolelle osoitetaan yleistä jalankulkua palveleva uloke, u-5. Vapriikinraitti luo uuden jalankulkuyhteyden kosken itäpartaalle. Raitin pohjoinen osa on jo toteutettu Vapriikin terassille asti, kaava mahdollistaa raitin jatkamisen sieltä Työnpuistoon asti. Kiinteistön suojelumääräyksiä sr-32 Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia tai rakennusteknisiä arvoja vaan on huolehdittava siitä, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvallisesti merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. sr-33 Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrättytontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. sr-34 Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia ja rakennusteknisiä arvoja eikä muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä kattomuotoa. Rakennuksen sisätilojen tilanjakoa ei saa oleellisesti muuttaa. sr-35 Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä torni, jota ei saa purkaa. Rol-8495 merkintä osoittaa, että tätä asemakaavaa varten on laadittu rakentamistapaohjeet, jotka ovat asemakaavaselostuksen liitteenä. Kaavaluonnosvaihtoehdon B viitesuunnitelman mukaisen museorakennushankkeen toteutuessa tontille tulisi museokeskus johon liittyisi liike ja palvelutiloja. Rakennukseen suunnitellut liiketilat soveltuvat kahvila-, toimisto, myyntija näyttelytiloiksi. Museoratkaisu mahdollistaa kiinteistön käytön julkisena tilana ja edelleen kansallismaisemanäkymien kokemisen kaikille käyttäjille.