Tienhaara Y-tontti ASEMAKAAVAN MUUTOS, TONTTIJAKO JA TONTTIJAON MUUTOS RIIHIMÄKI 18. TIENHAARA

Transkriptio

1 18:11 Tienhaara Y-tontti ASEMAKAAVAN MUUTOS, TONTTIJAKO JA TONTTIJAON MUUTOS RIIHIMÄKI 18. TIENHAARA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ ASEMA- KAAVAKARTTAA. Riihimäen kaupunki Vireille Kaavoitusyksikkö Tekla Raija Niemi, p Kh Tuula Aittola, p Kh Kuuleminen MRL Tekla Kh Nähtävillä MRL

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Erityispiirteet ja suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako ja kiinteistörekisteri Rakennuskielto Muut päätökset Ympäristöselvitykset Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Vaihtoehdot, suunnittelun eteneminen Tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Sisältövaatimukset Asemakaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Virkistysalueet Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Luonnonympäristö Suojelukohteet ja erityispiirteet Ympäristön laatua koskevat määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta

4 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT 1. Alueen sijainti 2. Alueen maanomistus 3. Ote maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta 4. Ote yleiskaavasta Riihimäki Ote ajantasakaavasta 6. Ote maaperäkartasta 7. Ote Riihimäen liikennemeluselvityksestä 8. Vesihuollon ja kadun yleissuunnitelma 9. Kevyen liikenteen yhteydet ja linja-autopysäkit 10. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11. Asemakaavakartta määräyksineen 12. Havainnekuva 13. Asemakaavan seurantalomake 14. Tonttijakokartta 4

5 1 PERUSTIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 2,5 km Riihimäen keskustasta pohjoiseen Tienhaaran asuinalueella Tiiliruukinkadun varrella. Alueen sijainti on esitetty liitteessä Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN NIMI: Tienhaara Y-tontti. Asemakaavan muutos, tonttijako ja tonttijaon muutos. ASEMAKAAVAN TARKOITUS: Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on muuttaa Tienhaaran kaupunginosan asemakaavaa siten, että Tiiliruukinkadun varrella sijaitsevalle YOS-korttelialueelle on mahdollista sijoittaa omakotiasutusta. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 18. kaupunginosan, Tienhaaran korttelia ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT: 18. kaupunginosan, Tienhaaran kortteli 1823 ja virkistysalueet. TONTTIJAON MUUTOS KOSKEE: 18. kaupunginosan, Tienhaaran korttelin 20 osaa tontista 1. SITOVALLA TONTIJAOLLA MUODOSTUU: 18. kaupunginosan, Tienhaaran korttelin 1823 tontit 1-3. Asemakaavakartta määräyksineen on liitteenä 11. Tonttijakokartta on liitteenä 14. Alueen pinta-ala on m 2. Kerrosalaa asemakaava-alueelle on osoitettu yhteensä 780 kem 2. 5

6 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Tienhaaran asuinalue sijaitsee pohjoiseen vievän radan ja varuskunnan välissä. Pohjoisessa aluetta rajaa Riihimäen vankila-alue. Asuinalueen rakennuskanta on rakennettu pääosin 1980-luvulla, mutta joukossa on myös aiemmilla vuosikymmenillä rakennettuja sekä uudempia rakennuksia Luonnonympäristö 6 Suunnittelualue on noin 0,5 hehtaarin suuruinen Tiiliruukinkadun ja puistoalueen rajaama metsikkö Tienhaaran asuinalueella. Omakotikortteleita rajaava puistoalue jatkuu Hakakadulta Torpparinkadulle ja edelleen Torpparinkadun eteläpuolelta Ainonpuistona aina Pohjoiselle Rautatienkadulle asti. Puistossa kulkee kevyenliikenteen raitti. Topografia Alue viettää loivasti lounaaseen. Maanpinnan korkeus vaihtelee noin välillä ,5 mpy. Maaperä Riihimäen maaperäkartan mukaan alue on savea. Ote Riihimäen maaperäkartasta on liitteenä 6. Pinta- ja pohjavesi Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin vuosina tekemien kartoitusten mukaan suunnittelualuetta sivuaa Juppalan I-luokan pohjavesialue. Hämeen ympäristökeskus on poistanut tämän Juppalan I-luokan pohjavesialueen pohjavesialueluokituksesta Alueen eteläpuolella on avo-oja. Kasvillisuus Kesällä 2013 laaditun luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen mukaan alueen puusto on kasvuikäistä lehtipuuvaltaista puustoa, jonka seassa kasvaa mäntyjä ja kuusia. Alue on valtaosaltaan lehtoa ja osin lehtomaista kangasta. Alueella esiintyy myös runsaasti niittykasveja ja puutarhakarkulaisia. Kasvillisuusselvityksessä havaittiin viisi yksilöä lehtoneidonvaippaa, joka kuuluu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 3a lueteltuihin koko maassa luonnonsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaisesti rauhoitettuihin lajeihin, joiden poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurinen ottaminen tai hävittäminen on kielletty. Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä. Alueelta ei havaittu lehtoneidonvaipan lisäksi muita uhanalaisia, rauhoitettuja tai luontodirektiivin IV-liitteeseen kuuluvia putkilokasvilajeja. Eläimistö Riihimäen liito-orava-alueita käsittävän vuonna 2004 laaditun selvityksen mukaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole liito-oravien reviireitä. Alueelta ei löydetty jälkiä liitooravasta myöskään toukokuussa 2013 alueelle tehdyssä liito-oravakartoituksessa. Heinäkuussa 2013 tehdyssä lepakkokartoituksessa alueelta havaittiin yksi pohjanlepakko toisella tehdyistä kartoituskäynneistä. Vuonna 2007 laaditun koko kaupungin alueen kattavan kartoituksen mukaan alue ei ole merkittävä lepakkoalue. Lähin merkittävä lepakkoalue sijaitsee varuskunnassa Talteentien ympäristössä. Alueen pesimälinnusto kartoitettiin kesällä 2013 huhti-kesäkuussa kolmen kierroksen kartoituslaskennalla. Havaittu lajisto oli tyypillistä rakennettujen ja puistomaisten kaupunkialueiden

7 lajistoa. Laskennoissa ei havaittu lintudirektiivin I liitteen tai Suomen uhanalaisuusluokituksen lajeja Rakennettu ympäristö Historia Alueen ensimmäinen asemakaava on vahvistunut Tämän kaavan mukaan kaavamuutosalue oli osoitettu teollisuuskäyttöön vahvistuneessa kaavamuutoksessa alue muutettiin yleisten rakennusten korttelialueeksi. Aluetta ei ole rakennettu. Kokonaisrakenne, maankäyttö Kaavamuutosalue on metsäinen, osin puistomainen alue, joka rajoittuu länsireunaltaan Tiiliruukinkatuun. Alueen itäpuolella on leikkipuisto. Ympäristössä sijaitsee omakotialueita. Palvelut Lähin alakoulu on Haapahuhdan koulu, joka sijaitsee Haapahuhdantien varrella alle kilometrin etäisyydellä. Lähin yläkoulu on Pohjolanrinteen koulu noin kahden kilometrin etäisyydellä Pohjolankadulla. Lähin kunnallinen päiväkoti on Haapahuhdan päiväkoti Haapahuhdan koulun yhteydessä noin kilometrin etäisyydellä. Lähin elintarvikeliike sijaitsee Pohjoisen Rautatienkadun varrella noin kilometrin etäisyydellä alueesta. Lähin paikallisliikenteen pysäkki sijaitsee Tienhaarantiellä noin 200 metrin etäisyydellä alueesta. Palvelulinjan lähin pysäkki on Juppalassa Petsamonkadulla. Linja-autopysäkkien sijainti on esitetty liitteessä 9. Yhdyskuntatekninen huolto Alueen eteläreunassa kulkee viemärijohto. Vesi- ja sadevesiverkosto sijaitsee lähimmillään Tiiliruukinkadun ja Ahokadun risteyksessä. Kaukolämpöverkosto kulkee lähimmillään Heinonpolulla alueesta noin 200 metriä länteen. Alueen läheisyydessä sijaitsee puistomuuntamo Erityispiirteet ja suojelukohteet Suunnittelualue sijaitsee Aga Oy:n 1,5 kilometrin laajuisen konsultointivyöhykkeen sisällä. Aga Oy:n toimitila-alue kuuluu direktiivin 96/82/EY mukaisiin laitoksiin, joiden onnettomuusvaara on otettava huomioon kaavoituksessa ja rakentamisessa. Kaavamuutosalueella on havaittu lehtoneidonvaippoja. Lehtoneidonvaippa on luonnonsuojelulailla koko maassa rauhoitettu kasvilaji Ympäristön häiriötekijät Koko kaupunkia koskevan vuonna 2008 laaditun liikennemeluselvityksen mukaan junaliikenteen aiheuttaman melun keskiäänitasot alueella vuoden 2020 ennustetilanteessa päivällä ovat <=50 db ja yöllä ovat välillä 45<=50 db. Valtioneuvoston asettamien ohjearvojen mukainen päiväajan keskiäänitason ohjearvo ulkona on 55 db ja yöajan keskiäänitason ohjearvo ulkona on 50 db ennestään kaavoitetulla ns. vanhalla alueella. Junaliikenteen aiheuttaman melun keskiäänitasot alueella päivällä tai yöllä sekä tieliikenteen aiheuttaman melun keskiäänitasot alueella päivällä tai yöllä vuoden 2020 ennustetilanteessa eivät ylitä Valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Ote Riihimäen liikennemeluselvityksestä on liitteenä 7. 7

8 2.1.6 Maanomistus Asemakaavamuutosalue on Riihimäen kaupungin omistuksessa. Alueen maanomistus on esitetty liitteessä Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu merkinnällä A, Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Alueen koillisreunaa sivuaa 65dB:n ampumamelualueen rajaus. Alueen länsipuolella on tärkeän ja muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen rajaus. Hämeen ympäristökeskus on poistanut tämän Juppalan I-luokan pohjavesialueen pohjavesialueluokituksesta Ympäristöministeriö on vahvistanut Kanta-Hämeen asumista, elinkeinoja ja logistiikkaa koskevan 1. vaihemaakuntakaavan. Tienhaaran kaavamuutosalueelle ei kohdistunut 1. vaihemaakuntakaavassa merkintöjä. Ampumamelualue -merkintä sivuaa suunnittelualuetta. Riihimäen osalta kaupan merkinnöistä vahvistamatta jäivät keskusta-alueiden ulkopuolelle osoitettujen vähittäiskaupan suuryksiköiden merkinnät Merkos-Pohjoinen ja Merkos-Länsi. Riihimäen kaupunkiseuduille osoitettu seutukeskuksen palveluvyöhyke -merkintä, jossa oli määritelty seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajat, jäi epäselvänä vahvistamatta. Hämeen Liitto on valittanut ympäristöministeriön päätöksestä mm. Humppilan lentokenttävarauksen ja seutukeskuksen palveluvyöhykemerkinnän vahvistamatta jättämisen vuoksi. Kanta-Hämeen liikennettä ja luonnonvaroja koskevan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos on ollut maankäyttö ja rakennuslain 62 :n mukaisesti nähtävillä ja lausunnoilla Kaavamuutosalueelle ei kohdistu 2. vaihemaakuntakaavassa uusia merkintöjä. Ote maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartasta on liitteenä Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Riihimäen yleiskaavan Suunnittelualue on osoitettu merkinnällä VL (Lähivirkistysalue. Alue varataan yleiseen virkistystoimintaan ja lähiulkoiluun.) Ympäristössä on A-merkinnällä osoitettua asuntoaluetta (Asuntoalue. Alue varataan asumiseen. Alueella voidaan sallia myös asumiseen liittyvien palvelutilojen ja asuinympäristöön soveltuvien työpaikkojen rakentaminen.). Ote yleiskaavasta on liitteenä Asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa vahvistunut asemakaava, jonka mukaan alue on YOS-korttelialuetta (Opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa koulun ja lasten päiväkodin. Kerrosalasta saa käyttää enintään 20 % myymälä- ja toimistotiloja varten. Autopaikkojen vähimmäismäärä on päiväkodin ja koulun osalta 1 ap kerrosalan 100 m² kohti sekä liiketilojen osalta 1 ap kerrosalan 50 m² kohti.). Korttelin eteläreunaan on merkitty 6 m leveä viemäriä varten varattava alue. Alue rajautuu pohjois-, itä- ja eteläreunoiltaan Pellavapuistoksi nimettyyn puistoalueeseen. Pellavapuistossa alueen itäpuolella sijaitsee ohjeellinen leikkikentän alue. YOS-korttelialueen pinta-ala on m² ja tonttitehokkuusluku e= 0,5. Suurin sallittu kerrosluku on II. Ote ajantasa-asemakaavasta on liitteenä Rakennusjärjestys Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan

9 2.2.5 Tonttijako ja kiinteistörekisteri Alue kuuluu kaupungin ja valtion kiinteistörekistereihin Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa Muut päätökset Kaupunginhallitus päätti kaavoituskatsauksessa ja -ohjelmassa 2012 Tienhaara Y-tontti asemakaavamuutoksen laatimisesta (kohde 17). Vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa ja -ohjelmassa kohteen numero on 13. Kaupunginhallitus päätti käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä on valmistunut selvitys Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella. Tienhaara Y-tontti on yksi selvityksessä esitetyistä kohteista Ympäristöselvitykset Riihimäen asemakaavojen luontoselvitykset 2013 (Ympäristötutkimus Yrjölä Oy ). Selvitys sisältää kaavamuutosalueen luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen, liito-oravaselvityksen, linnustokartoituksen sekä tarkastelun ekologisista yhteyksistä ja virkistyskäytöstä. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen mukaan selvitysalue on kasvuikäistä puustoa kasvavaa, osin puistomaiselta vaikuttavaa aluetta. Alue on valtaosaltaan lehtoa ja osin lehtomaista kangasta. Alueelta havaittiin viisi yksilöä lehtoneidonvaippaa, joka on koko maassa rauhoitettu laji, jonka poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurinen ottaminen tai hävittäminen on kielletty. Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä. Alueelta ei havaittu lehtoneidonvaipan lisäksi muita uhanalaisia, rauhoitettuja tai luontodirektiivin IVliitteeseen kuuluvia putkilokasvilajeja. Liito-oravakartoituksessa alueelta ei löytynyt jälkiä liito-oravasta. Selvityksen mukaan liito-oravan huomioimiseksi alueelle ei ole tarpeen antaa maankäyttöä ohjaavia suosituksia. Lepakkokartoituksessa alueelta havaittiin yksi pohjanlepakko toisella tehdyistä kartoituskäynneistä. Tehdyn havainnon perusteella maankäyttöä ei ole tarvetta ohjata lepakoiden huomioimiseksi. Alueen pesimälinnusto kartoitettiin kesällä 2013 huhti-kesäkuussa kolmen kierroksen kartoituslaskennalla. Havaittu lajisto oli tyypillistä rakennettujen ja puistomaisten kaupunkialueiden lajistoa. Laskennoissa ei havaittu lintudirektiivin I liitteen tai Suomen uhanalaisuusluokituksen lajeja. Alueen merkitys paikalliselle ekologiselle verkostolle on selvityksen mukaan pieni. Metsikkö on kooltaan pieni, mutta sen merkitystä virkistyskäytölle kasvattaa viereinen leikkipuisto ja puistomainen, osin avoin yleisilme. Tärkeiden pohjavesialueiden kartoitus (Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri 1992). 9

10 Kartoituksen mukaan suunnittelualuetta sivuaa Juppalan I-luokan pohjavesialue. Riihimäen kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokituksen tarkistaminen, Hämeen ympäristökeskus Juppalan I-luokan pohjavesialue poistettiin pohjavesialueluokituksesta. Rakennettavuusselvitys, kairaus 1978, Riihimäen kaupunki. Riihimäen lepakkokartoitus, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö ja kaavoituspalvelut 2007 (Yrjö Siivonen ja Terhi Wermundsen, Wermundsen Consulting Oy). Koko kaupungin kattavan kartoituksen mukaan alue ei ole merkittävä lepakkoalue. Lähin merkittävä lepakkoalue sijaitsee varuskunnassa Talteentien ympäristössä. Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaohjelma (LUMOS), 2005, Hämeen ympäristökeskus. Riihimäen alueen luonnon monimuotoisuusselvityksessä on kartoitettu arvokkaat luontokohteet. Suunnittelualue ei ole kohdeluettelossa. Riihimäen arvokkaat luontokohteet, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö Alue ei kuulu kartoitettuihin kohteisiin. Selvitys liito-oravien esiintymis- ja pesimisalueista Riihimäen kaupungin alueella valmistui toukokuussa Selvitys perustui todennäköisten reviirialueiden tutkimiseen ja vanhoihin liito-oravaselvityksiin. Selvityksen mukaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole liito-oravien reviireitä. Riihimäen liito-oravainventointi 2013 (Teppo Häyhä ) Selvityksen mukaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole liito-oravien reviireitä. Riihimäen meluselvitys (Ramboll Finland Oy, Olli-Matti Luhtinen, 2008). Koko kaupunkia koskevan liikennemeluselvityksen mukaan junaliikenteen aiheuttaman melun keski-äänitasot alueella vuoden 2020 ennustetilanteessa päivällä ovat <=50 db ja yöllä ovat välillä 45<=50 db. Valtioneuvoston asettamien ohjearvojen mukainen päiväajan keskiäänitason ohjearvo ulkona on 55 db ja yöajan keskiäänitason ohjearvo ulkona on 50 db ennestään kaavoitetulla ns. vanhalla alueella. Junaliikenteen aiheuttaman melun keskiäänitasot alueella päivällä tai yöllä sekä tieliikenteen aiheuttaman melun keskiäänitasot alueella päivällä tai yöllä vuoden 2020 ennustetilanteessa eivät ylitä Valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Ote Riihimäen liikennemeluselvityksestä on liitteenä 7. Kevyen liikenteen yhteydet ja linja-autopysäkit (Riihimäen kaupunki, katu- ja puistoyksikkö ). Katu- ja puistoyksikössä on laadittu selvitys, jossa esitetään kevyen liikenteen yhteydet ja linja-autopysäkit kaavamuutosalueella ja sen läheisyydessä. Kartta on liitteenä 9. Vesihuollon yleissuunnitelma (Riihimäen Vesi ). Liite Pohjakartta Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n asettamat vaatimukset. 10

11 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu MRL 63 mukaisesti Riihimäen kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Samassa yhteydessä on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläpidosta sekä osallisten vaikutusmahdollisuudesta em. suunnitelmaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset ja osallisten vaikutusmahdollisuudet on mainittu MRL 63 mukaisessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on ollut nähtävillä alkaen ja pidetään nähtävillä luonnosvaiheen loppuun saakka. Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville MRL 62 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Luonnoksen johdosta järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus. Osallisilla on mahdollisuus esittää luonnoksesta mielipiteitä. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Muistutukset asemakaavaehdotusta vastaan voi jättää kirjallisena nähtävilläoloaikana. Lausunnot ehdotuksesta esitetään pyydettäväksi Riihimäen ympäristölautakunnalta, Hämeen ELY-keskukselta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän terveysvalvonnan johtajalta, Riihimäen Vedeltä, Kanta-Hämeen palo- ja pelastuslaitokselta, Turvatekniikan keskukselta, Caruna Oy:ltä, Riihimäen Kaukolämmöltä ja Elisa Oyj tuotannolta. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. 3.3 Vaihtoehdot, suunnittelun eteneminen Niinsanottu 0-vaihtoehto eli nykytilanteen säilyttäminen ei ole mahdollista suunnittelun keinoin, koska asemakaavan laatimisesta on tehty päätös ja hanke on kaavoitusohjelmassa. Asemakaavan muutosluonnosta laadittaessa on tutkittu rakennusten sijoittumista alueelle, rakentamisen tehokkuutta sekä uudisrakentamisen suhdetta olemassa olevaan rakennuskantaan. 3.4 Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kaupungin tonttitarjontaa ja tiivistää yhdyskuntarakennetta muuttamalla asemakaavaa siten, että alueelle voidaan sijoittaa omakotitontteja. 11

12 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Sisältövaatimukset Asemakaavan muutosalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu (MRL 39 ja MRL 54 4 mom.). MRL 39 Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Maakuntakaavan sekä 1. ja 2. vaihemaakuntakaavojen yhdistelmäkartassa alue on osoitettu merkinnällä A, Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Alueen koillisreunaa sivuaa 65dB:n ampumamelualueen rajaus. Asemakaavan muutos noudattaa maakuntakaavaa. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Asemakaavan muutosalue sijaitsee pientaloalueella, jolle on toimivat liikenneyhteydet. Yhdyskuntateknilliset järjestelmät ulottuvat alueelle tai ovat alueen lähellä. Alueen liikenneverkko ja kunnallistekniset verkostot tukeutuvat nykyiseen verkostoon. Asemakaavalla ei ole vaikutusta luontoarvojen säilymiseen. Näin yleiskaavan laadinnan yhteydessä vaadittava yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö toteutuvat. 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Asemakaavan muutoksella lisätään omakotitonttitarjontaa. Alue tukeutuu lähiympäristössä sijaitseviin palveluihin. Lähin alakoulu sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä ja yläkoulu noin kahden kilometrin etäisyydellä alueesta. Lähin kunnallinen päiväkoti sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä. Lähin elintarvikeliike sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Asemakaavan muutosalue tukeutuu nykyisiin katuyhteyksiin. Nykyinen joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen verkosto ulottuvat alueen läheisyyteen. Nykyisiin kunnallisteknisiin verkostoihin liittymistä varten tarvittavat uudet verkostot jäävät varsin lyhyiksi. Asumisen sijoittaminen jo olemassa olevaan asuinalueeseen liittyen tukee energia-, vesi- ja jätehuollon järjestämistä ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Valtioneuvoston antamat liikennemelun ohjearvot eivät ylity alueella. Alue rajoittuu puisto- ja leikkipuistoalueeseen. Puistoalueella kulkee kevyenliikenteen raitti. 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Tarjoamalla kysyntää vastaavasti omakotitontteja tuetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kaupungissa. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää ympäristöhaittoja verrattuna hajanaisempaan rakenteeseen. 12

13 Kaavassa on annettu määräys sade- ja sulamisvesien imeyttämisestä tai viivyttämisestä tontilla. Tonttien kadunpuoleiset reunat on määrätty istutettaviksi alueen osiksi ja puistoon liittyvät reunat puin ja pensain istutettaviksi alueiksi. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Rakentaminen noudattaa alueella olevaa rakentamistapaa. Metsikkömaisema muuttuu osin rakennetuksi ympäristöksi. Nykyisen asutuksen ja uuden omakotikorttelialueen välille jää lähivirkistysaluetta. Luontoselvityksessä havaittu lehtoneidonvaipan esiintymisalue osoitetaan kaavassa ja jätetään rakentamisen ulkopuolelle. 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Asemakaavan muutos lisää lähivirkistykseen osoitettujen alueiden pinta-alaa. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Toteutuksen ei katsota aiheuttavan maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa. 4.2 Asemakaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu 18. kaupunginosan, Tienhaaran kortteli 1823 ja virkistysalueet. Asemakaavan laadinnan yhteydessä tehdään tonttijako. Sitovalla tonttijaolla muodostuu 18. kaupunginosan, Tienhaaran korttelin 1823 tontit 1-3. Asemakaavakartta on liitteenä 11. Tonttijakokartta on liitteenä Mitoitus AO, Erillispientalojen korttelialue: aluetta, m 2 kerrosalaa, kem Virkistysalue: aluetta, m 2 VL, Lähivirkistysalue VP, Puisto 170 yhteensä KAAVA-ALUE YHTEENSÄ: aluetta, m 2 kerrosalaa, kem Asemakaavan seurantalomake on liitteenä Aluevaraukset Korttelialueet AO Erillispientalojen korttelialue. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta asuntorakentamiseen 780 kem 2. Asuinrakennusten suurin sallittu kerrosluku on I ½. 13

14 Tonttien koko on m 2. Tonteille on annettu määräys rakennusten sijoittamisesta tonttien lännen puoleiseen rakennusalan rajaan kiinni. Junaliikenteen aiheuttaman melun ohjearvot eivät ylity alueella, mutta tällä sijoittelulla saadaan suojaisat oleskelupihat rakennusten itäpuolelle. Katuun rajoittuvat tontin osat on merkitty istutettaviksi alueen osiksi ja lähivirkistysalueeseen rajoittuvat tontin osat on pääosin merkitty puin ja pensain istutettaviksi alueen osiksi. Erillismääräyksinä on annettu seuraavat määräykset: Tonteille saa rakentaa rakennusoikeuteen sisältyvän erillisen enintään 60 kem² suuruisen talousrakennuksen. Asuinrakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa enintään 70 % sallitusta kerrosalasta. Rakennuksiin ei saa rakentaa kellareita. Vesikaton on oltava harjakatto tai kaksoispulpettikatto, talousrakennuksissa sallitaan lisäksi yksinkertainen pulpettikatto. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tulee olla vähintään n. 20 (n. 1:3). Julkisivujen tulee olla tummia ja kattopintojen tulee olla mustia tai grafiitinharmaita. Katoilta ja pihoilta tulevat sade- ja sulamisvedet pitää ensisijaisesti imeyttää tai viivyttää omalla tontilla esim. maanalaiseen kivipesään. Imeytymättömät vedet voidaan johtaa sadevesiviemäriin, mikäli tontilla on sitä varten liittymä. Radonin haittojen torjunta tulee huomioida rakennuslupavaiheessa. Autopaikkoja tulee osoittaa 2 kpl/tontti Virkistysalueet VP, Puisto. Puistoalue liittyy nykyiseen Pellavapuistoon. VL, Lähivirkistysalue. Lähivirkistysalue liittyy Pellavapuistoon. Alueelle on merkitty lehtoneidonvaipan esiintymisalue sl-1 -merkinnällä. Eteläreunaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. 4.4 Palvelut Kaavamuutosalueelle ei ole osoitettu palveluita. 4.5 Yhdyskuntatekninen huolto Alue liitetään lähialueella sijaitseviin vesi- ja viemäriverkostoihin. Sähkön jakelu hoidetaan läheiseltä puistomuuntamolta. Kaukolämpöputki sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä alueesta. Liitteessä 8 on esitetty alueen vesihuollon yleissuunnitelma. 4.6 Luonnonympäristö Puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Lähivirkistysalueella sijaitseva lehtoneidonvaipan kasvualue tulee säilyttää lehtomaisena ja lehtipuuvaltaisena sekä riittävän avoimena, jotta ympäröivä kasvusto ei tukahduta lehtoneidonvaipan kasvua. 14

15 4.7 Suojelukohteet ja erityispiirteet Alueella sijaitseva lehtoneidonvaipan kasvualue on merkitty kaavaan. 4.8 Ympäristön laatua koskevat määräykset Tonttien kadunpuoleiset reunat on määrätty istutettaviksi alueen osiksi ja puistoon liittyvät reunat puin ja pensain istutettaviksi alueiksi. Kaavaan liittyvissä erillismääräyksissä on annettu määräys sade- ja sulamisvesien imeyttämisestä tai viivyttämisestä tontilla. 4.9 Nimistö Virkistysalueet liittyvät viereiseen Pellavapuistoon. 15

16 5 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutos tiivistää alueen nykyistä yhdyskuntarakennetta. Kaupunkikuva Asemakaavan muutoksen myötä metsikköalue muuttuu osin rakennetuksi alueeksi. Asuminen, lapset Asemakaavan muutoksella muodostuu lisää omakotitontteja. Omakotitonttien vieressä on leikkipuisto. 5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonto ja maisema Asemakaavan muutoksen myötä luonnonmaisema muuttuu osin rakennetuksi alueeksi. Luonnonsuojelu Alueella sijaitseva lehtoneidonvaipan kasvualue on merkitty kaavaan. Pinta- ja pohjavedet Pintavedet tulee ensisijaisesti imeyttää tai viivyttää omalla tontilla esim. maanalaiseen kivipesään. Imeytymättömät vedet voidaan johtaa sadevesiviemäriin, mikäli tontilla on sitä varten liittymä. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta pohjaveteen. 5.3 Muut vaikutukset Kunnallistalous Riihimäen kaupunki myy tai vuokraa alueelta tontteja. Kaupunki rakentaa alueen kunnallistekniikan. Työpaikat, elinkeinotoiminta, yritysvaikutukset Alueelle ei muodostu uusia työpaikkoja. Asemakaavan muutos tukee nykyisen liiketoiminnan jatkumista alueen ympäristössä. Tarjoamalla kysyntää vastaavasti omakotitontteja tuetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kaupungissa. Tekninen huolto Alueen tekninen huolto tukeutuu lähialueella oleviin vesi-, viemäri-, sähkönjakelu- ja kaukolämpöverkostoihin. Liikenteelliset vaikutukset Alueelle on olemassa toimivat liikenneyhteydet. Asemakaavan muutoksella on vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia. Melu Rakennusten sijoittamisella kiinni tonttien länsireunaan suojataan oleskelualueita junamelulta. Terveys ja viihtyvyys Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia terveyteen ja viihtyvyyteen. 16

17 Virkistys Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta virkistykseen. Konsultointivyöhyke Asemakaavan muutosalue sijaitsee Aga Oy:n 1,5 kilometrin laajuisen konsultointivyöhykkeen sisällä, jolloin laitoksen aiheuttama onnettomuusvaara on otettava huomioon kaavoituksessa. Asemakaavamuutoksessa alueelle on sijoitettu kolme pientalotonttia. Kaavamuutoksessa suuronnettomuusriskille altistuvien henkilöiden määrä vähenee verrattuna alueen aikaisempaan käyttötarkoitukseen, joka salli koulun ja päiväkodin sijoittamisen alueelle. Asemakaavan muutoksesta pyydetään Turvatekniikan keskuksen (Tukes) sekä palo- ja pelastusviranomaisen lausunto. 17

18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva on liitteenä 12. Vesihuollon yleissuunnitelma on liitteenä Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan asemakaavan laatimisen yhteydessä. Kaupunki aloittaa tonttien luovuttamisen asemakaavan tultua voimaan ja kunnallistekniikan valmistuttua. Tonttijakokartta on liitteenä Toteutuksen seuranta Toteutusta seurataan rakennus- ja toimenpidelupien yhteydessä. Riihimäellä Raija Niemi kaavoituspäällikkö Tuula Aittola suunnittelija 18

19 ALUEEN SIJAINTI LIITE 1 kaupungin omistuksessa olevat alueet on merkitty keltaisella yksityisten omistuksessa olevat alueet on merkitty valkoisella ALUEEN MAANOMISTUS LIITE 2

20 OTE MAAKUNTAKAAVAN SEKÄ 1. JA 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVOJEN YHDISTELMÄKARTASTA LIITE 3 OTE YLEISKAAVASTA RIIHIMÄKI 2010 LIITE 4

21 OTE AJANTASAKAAVASTA LIITE 5

22 OTE MAAPERÄKARTASTA LIITE 6

23 OTE RIIHIMÄEN LIIKENNEMELUSELVITYKSESTÄ LIITE 7

24 VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA LIITE 8

25 KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYDET JA LINJA-AUTOPYSÄKIT LIITE 9

26 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 10

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36 ASEMAKAAVAKARTTA MÄÄRÄYKSINEEN LIITE 11

37

38

39 HAVAINNEKUVA LIITE 12

40 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 13

41

42 TONTTIJAKOKARTTA LIITE 14