POHJANKORPI KORTTELI 2633 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TONTTIJAKO JA TONTTIJAON MUUTOS RIIHIMÄKI 26. POHJANKORPI

Transkriptio

1 26:9 POHJANKORPI KORTTELI 2633 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TONTTIJAKO JA TONTTIJAON MUUTOS RIIHIMÄKI 26. POHJANKORPI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ JA TARKISTETTUA ASEMAKAAVAKARTTAA Riihimäen kaupunki Vireille Nähtävillä MRL 65 Kaavoitusyksikkö Tekla Raija Niemi, p Kuuleminen MRL 62 Tuula Aittola, p Tarkistus Tekla Kh

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIEDOT Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Erityispiirteet ja suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Maanomistus Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako ja kiinteistörekisteri Rakennuskielto Muut päätökset Ympäristöselvitykset Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Vaihtoehdot, suunnittelun eteneminen Tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Sisältövaatimukset Asemakaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Katualueet Virkistys- ja erityisalueet Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Luonnonympäristö Suojelukohteet ja erityispiirteet Ympäristön laatua koskevat määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta

3 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT 1. Alueen sijainti 2. Alueen maanomistus 3. Ote maakuntakaavasta 4. Ote yleiskaavasta Riihimäki Ote ajantasakaavasta 6. Ote maaperäkartasta 7. Ote Vahteriston liikennemeluselvityksestä 8. Ote Riihimäen liikennemeluselvityksestä 9. Ote rakennettavuusselvityksestä 10. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11. Asemakaavakartta määräyksineen 12. Havainnekuva 13. Asemakaavan seurantalomake 14. Tonttijakokartta 3

4 1 PERUSTIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä Riihimäen keskustasta itään Pohjankorven kaupunginosassa Teerimäenkadun ja Lehmustontien kulmauksessa. Alueen sijainti on esitetty liitteenä Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN NIMI: Pohjankorpi kortteli 2633 Asemakaavan muutos, tonttijako ja tonttijaon muutos. ASEMAKAAVAN TARKOITUS: Muuttaa Pohjankorven kaupunginosan korttelin 2633 asemakaavaa siten, että nykyisen asemakaavan mukaiselle julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueelle (YL) voidaan sijoittaa omakotitontteja. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: 26. kaupunginosan, Pohjankorven korttelia 2633 ja virkistysaluetta. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT: 26. kaupunginosan, Pohjankorven korttelit 2651 ja 2652 sekä katu-, virkistys- ja suojaviheralueet. TONTTIJAON MUUTOS KOSKEE: 26. kaupunginosan, Pohjankorven korttelin 2633 tonttia 1. SITOVALLA TONTIJAOLLA MUODOSTUU: 26. kaupunginosan, Pohjankorven korttelin 2651 tontit 1-3 ja korttelin 2652 tontit 1-5. Asemakaavakartta määräyksineen on liitteenä 11. Tonttijakokartta on liitteenä 14. Alueen pinta-ala on m². Kerrosalaa asemakaava-alueelle on osoitettu yhteensä 1880 kem 2. 4

5 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Alue sijaitsee kaupungin keskustasta noin 2,5 km itään. Alue rajautuu lounaisreunaltaan Teerimäenkatuun ja luoteisreunaltaan Lehmustontiehen. Alue on rakentamaton. Eteläosassa kasvaa nuorta puustoa, pohjoisosa on ojitettua peltoa. Topografia Kaavamuutosalue on maanpinnaltaan melko tasainen. Maanpinnan korkeus vaihtelee välillä mpy. Maaperä Maaperä on savea tai silttiä. Ote maaperäkartasta on liitteenä 6. Pinta- ja pohjavesi Alue ei kuulu Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin vuosina tekemien kartoitusten mukaisiin tärkeisiin pohjavesialueisiin. Alueen koillisreunassa sijaitsee avo-oja, joka laskee Uhkolassa Vantaanjokeen. Alueella on kaakko-luode-suuntaisia avo-ojia. Kasvillisuus Alueen eteläosassa kasvaa puustoa, joka on etupäässä koivua. Alueen pohjoisosa on kolmea koivua lukuun ottamatta avointa ojitettua peltoa. Eläimistö Riihimäen liito-orava-alueita käsittävä selvitys valmistui toukokuussa Selvitys perustui todennäköisten reviirialueiden tutkimiseen ja vanhoihin liito-oravaselvityksiin. Selvityksen mukaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole liito-oravien reviireitä. Koko kaupungin kattava lepakkokartoitus valmistui syyskuussa Kartoituksen mukaan alue ei ole merkittävä lepakkoalue Rakennettu ympäristö Historia Alueen ensimmäinen asemakaava on vahvistunut vuonna 1990, jolloin kaavoitettiin Uhkolan omakotialueen ja Huhtionmäen väliset peltoaukeat. Kaavassa varattiin julkisille lähipalveluille kaksi tonttia keskeiseltä paikalta Teerimäenkadun varresta. Tontit liittyvät alueen viheralueisiin ja kevyenliikenteen verkostoihin. Kokonaisrakenne, maankäyttö Kaavamuutosalue on entistä peltoaluetta, jonka eteläosaan on kasvanut puustoa. Alueen pohjois- ja itäpuolella sijaitsee viheralueen ja ojan rajoittamana Pohjankorven omakotialue. Teerimäenkadun länsipuolelle on muodostumassa Vahteriston asuinalue. 5

6 Palvelut Lähimmät koulut ovat Patastenmäen tiilikoulu Patastenmäentiellä noin kilometrin etäisyydellä, Jukolan koulu Palojoentiellä n. 1,5 km etäisyydellä ja Patastenmäen puukoulu Erkyläntien varrella vajaan kahden kilometrin etäisyydellä alueesta. Samassa rakennuksessa Jukolan koulun kanssa toimii päiväkoti. Talossa on myös seurakunnan ja nuorisotoimen tiloja. Lähimmät elintarvikeliikkeet sijaitsevat Erkyläntiellä ja Peltosaaren alueella noin 1,5 km etäisyydellä alueesta. Erkyläntien ja Teerimäenkadun risteyksessä noin 600 metrin etäisyydellä alueesta on kioski. Keskustan kaupallisiin palveluihin on matkaa noin 2,5 kilometriä. Lähin paikallisliikenteen pysäkki sijaitsee Teerimäenkadun ja Lehmustontien risteyksessä alueen vieressä. Peltosaaren liikuntapuistossa vajaan 2 kilometrin etäisyydellä alueesta sijaitsee yleisurheilukenttä, harjoitusjalkapallokentät, pesäpallokenttä, jousiampumarata, jäähalli ja tekojääkenttä. Vahteriston ulkoilu- ja luonnonsuojelualueen ulkoilu- ja hiihtoreiteille on yhteys Erkyläntien ja Teerimäenkadun risteyksestä sekä Marjastajankadulta Vahteristossa. Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle on vesi- ja viemäriliittymät Lehmustontieltä. Kaukolämpöverkosto ei ulotu alueelle. Lähimmillään kaukolämpöverkosto sijaitsee noin 1,3 kilometrin etäisyydellä alueesta Uhkolankadun ja Uuden Karhintien risteyksessä. Alueen kaakkoispuolella sijaitsee puistomuuntamo Erityispiirteet ja suojelukohteet Kaavamuutosalueella ei ole erityispiirteitä eikä sijaitse suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät Vahteriston alueen asemakaavan laatimisen yhteydessä vuonna 2004 laaditun liikennemeluselvityksen mukaan valtioneuvoston asettamien ohjearvojen mukainen yöajan keskiäänitason ohjearvon raja (50dB) ulkona ennestään kaavoitetuilla ns. vanhoilla alueilla ylittyy vuoden 2015 ennustetilanteessa noin 2 metrin levyisellä kaistalla korttelin Teerimäenkadun puoleisella sivulla. Vastaavassa tilanteessa päiväajan ohjearvon raja (55dB) ylittyy noin 7 metrin levyisellä kaistalla. Koko Riihimäen kaupungin aluetta koskevan vuonna 2008 laaditun liikennemeluselvityksen mukaan alueelle ei kohdistu ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa melua. Teerimäenkadun liikenteen aiheuttaman melun lisäksi alueelle ei kohdistu muita häiriötekijöitä Maanomistus Asemakaavamuutosalue on Riihimäen kaupungin omistuksessa. Alueen maanomistus on esitetty liitteessä 2. 6

7 2.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Yleiskaava Valtioneuvoston vahvistamassa maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu asuntovaltaisena taajamatoimintojen alueena (A). Aluetta rajaa lounaisreunalta merkittävän yhdystien tai kadun merkintä. Ote maakuntakaavasta on liitteenä 3. Riihimäki 2010 yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaavassa alue on osoitettu merkinnällä PY (Palvelujen ja hallinnon alue. Alue varataan julkisille ja yksityisille palvelu- ja hallintotoiminnoille.) Alue rajautuu A-merkinnällä osoitettuun alueeseen. (Asuntoalue. Alue varataan asumiseen. Alueelle voidaan sallia myös asumiseen liittyvien palvelutilojen ja asuinympäristöön soveltuvien työpaikkojen rakentaminen.) Lounaisreunalta alue rajautuu kokoojakatuun. Ote yleiskaavasta on liitteenä Asemakaava Alueella on voimassa vahvistunut asemakaava. Asemakaavan mukaan alue on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL) ja pieneltä osalta Lehmustonpuistoksi nimettyä puistoaluetta (VP). Alue rajautuu Teerimäenkatuun, Lehmustontiehen, jalankululle ja polkupyöräilylle varattuun katuun sekä Lehmustonpuistoon. Asemakaavaan liittyy omakotialueita koskeva rakentamisohje. YL-korttelialueen pinta-ala on m². Korttelin tehokkuusluku on 0,3 ja rakennusoikeus kem². Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Korttelialueelle saadaan tonttikohtaisesti sijoittaa yksi asunto kiinteistönhoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunto tulee sijoittaa muiden tilojen kanssa samaan rakennukseen. Asuntoa varten on varattava yhtenäistä, yksinomaan leikki- ja oleskelukäyttöön tarkoitettua tilaa vähintään 30 neliömetriä. Rakennuksiin ei saa rakentaa kellareita. Ote ajantasa-asemakaavasta on liitteenä Rakennusjärjestys Riihimäen kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksen muuttaminen on käynnissä v Tonttijako ja kiinteistörekisteri Kaava-alueella on kiinteistörekisterissä oleva tontti Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa. 7

8 2.2.7 Muut päätökset Hanke sisältyy vuoden 2011 kaavoitusohjelmaan. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavoitusohjelman Kaupunginhallitus päätti käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä on valmistunut selvitys Omakotiasumisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella. Kaupunginhallitus merkitsi selvityksen tiedokseen käsitellessään Kalmun osayleiskaavaa. Pohjankorpi kortteli 2633 on yksi tässä selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista Ympäristöselvitykset Selvitys liito-oravien esiintymis- ja pesimisalueista Riihimäen kaupungin alueella valmistui toukokuussa Selvitys perustui todennäköisten reviirialueiden tutkimiseen ja vanhoihin liito-oravaselvityksiin. Selvityksen mukaan alueella tai sen läheisyydessä ei ole liito-oravien reviireitä. Riihimäen lepakkokartoitus, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö ja kaavoituspalvelut 2007, Yrjö Siivonen ja Terhi Wermundsen, Wermundsen Consulting Oy. Koko kaupungin kattavan kartoituksen mukaan alue ei ole merkittävä lepakkoalue. Kanta-Hämeen luonnon monimuotoisuuden tilan seurantaohjelma (LU- MOS), Hämeen ympäristökeskus. Riihimäen alueen luonnon monimuotoisuusselvityksessä on kartoitettu arvokkaat luontokohteet. Selvityksen mukaan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole arvokkaita luonto- ja virkistyskohteita. Riihimäen linnustoselvitys , Riihimäen kaupunki, ympäristönsuojelulautakunta, julkaisu 1/94. Alue ei kuulu kartoitettuihin kohteisiin. Liikennemelu Tärkeiden pohjavesialueiden kartoitus, Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri, v Alue ei kuulu kartoituksen mukaisiin tärkeisiin pohjavesialueisiin. Vahteriston alueen asemakaavoitustyötä varten tehdyssä liikennemeluselvityksessä (Suomen Akustiikkakeskus, 2004) selvitettiin laskennallisesti melumallintamisen avulla Teerimäenkadun ja tulevan Itäisen radanvarsitien liikennemelusta mahdollisesti aiheutuvat rajoitukset Vahteriston alueelle. Selvityksessä on mukana myös Teerimäenkadun itäpuoli. Selvitykset tehtiin vuoden 2015 ennustetilanteessa Itäisen radanvarsitien ollessa käytössä. Laaditun liikennemeluselvityksen mukaan valtioneuvoston asettamien ohjearvojen mukainen yöajan keskiäänitason ohjearvon raja (50dB) ulkona ennestään kaavoitetuilla ns. vanhoilla alueilla ylittyy vuoden 2015 ennustetilanteessa noin 2 metrin levyisellä kaistalla asemakaavamuutoksen kohteena olevan korttelin Teerimäenkadun puoleisella sivulla. Vastaavassa tilanteessa päiväajan ohjearvon raja (55dB) ylittyy noin 7 metrin levyisellä kaistalla Teerimäenkadun puoleisella sivulla. Ote Vahteriston alueen liikennemeluselvityksestä on liitteenä 7. 8

9 Koko kaupunkia koskevan Riihimäen liikennemeluselvityksen (Ramboll Finland Oy, Olli-Matti Luhtinen, 2008) mukaan meluntorjuntalain nojalla annetut melutason päivä- ja yöohjearvot eivät ylity kaavoitettavalla alueella. Ote Riihimäen liikennemeluselvityksestä on liitteenä 8. Rakennettavuusselvitys Alueen nykyistä asemakaavaa laadittaessa on alueelle teetetty rakennettavuusselvitys (Suunnittelukeskus Oy, Kumpulan alueen rakennettavuusselvitys ). Suurin osa kaavamuutosalueesta kuuluu selvityksen mukaan tyydyttävästi rakentamiseen soveltuvaan alueeseen, jolla maaperä on savea ja silttiä. Selvityksen mukaan 1-2 kerroksiset rakennukset voidaan perustaa anturaperustusta käyttäen suoraan pohjamaan varaan perustamissyvyyden ollessa puolesta metristä metriin. Pieni alue kaavamuutosalueen eteläkärjessä on selvityksen mukaan hyvin rakentamiseen soveltuvaa aluetta, jolla maaperä on sitkeää savea ja silttiä. Selvityksen mukaan 1-2-kerroksiset rakennukset voidaan tällä alueella perustaa anturaperustusta käyttäen pohjamaan varaan perustamissyvyyden ollessa puoli metriä. Ote rakennettavuusselvityksestä on liitteenä 9. Vesihuoltoselvitys Riihimäen Vesi on laatinut vesihuollon yleissuunnitelman Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. 9

10 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu MRL 63 mukaisesti Riihimäen kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Samassa yhteydessä on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläpidosta sekä osallisten vaikutusmahdollisuudesta em. suunnitelmaan. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset ja osallisten vaikutusmahdollisuudet on mainittu MRL 63 mukaisessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Suunnitelma pidetään nähtävillä alkaen luonnosvaiheen loppuun saakka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä 10. Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville MRL 62 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Mielipiteet luonnoksesta on mahdollisuus jättää joko kirjallisena tai suullisena nähtävilläoloaikana. Asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Huomautukset asemakaavaehdotusta vastaan voi jättää kirjallisena nähtävilläoloaikana. Lausunnot ehdotuksesta esitetään pyydettäväksi Riihimäen ympäristölautakunnalta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymältä, Riihimäen Vedeltä ja Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. 3.3 Vaihtoehdot, suunnittelun eteneminen Niinsanottu 0-vaihtoehto eli nykytilanteen säilyttäminen ei ole mahdollista suunnittelun keinoin, koska asemakaavan laatimisesta on tehty päätös ja hanke on kaavoitusohjelmassa. Muutosluonnosta laadittaessa on tutkittu rakennusten sijoittumista ja rakentamisen tehokkuutta sekä uudisrakentamisen suhdetta olemassa olevaan rakennuskantaan. Lisäksi on tutkittu myös kulkumahdollisuuksia alueelta ympäristön kevyenliikenteen väylille. 3.4 Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kaupungin tonttitarjontaa ja tiivistää yhdyskuntarakennetta muuttamalla asemakaavaa siten, että alueelle voidaan sijoittaa omakotitontteja. 10

11 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Sisältövaatimukset Asemakaavan muutosalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu (MRL 39 ja MRL54 4mom.). MRL 39 Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Maakuntakaavassa alue on osoitettu merkinnällä A, Asuntovaltainen taajamatoimintojen alue. Aluetta rajaa lounaisreunalta merkittävän yhdystien tai kadun merkintä. Asemakaavan muutos noudattaa maakuntakaavaa. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Asemakaavan muutosalue sijaitsee pientaloalueella. Yhdyskuntateknilliset järjestelmät ovat valmiina alueella. Asemakaavalla ei ole vaikutusta luontoarvojen säilymiseen. Näin yleiskaavan laadinnan yhteydessä vaadittava yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö toteutuvat. 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Asemakaavan muutoksella lisätään omakotitonttitarjontaa. Asemakaavan muutos poistaa mahdollisuuden julkisten lähipalveluiden sijoittamiseen alueelle. Kaavamuutosalueesta kaakkoon 50 metrin etäisyydellä sijaitsee rakentamaton julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue, jolle on mahdollista sijoittaa julkisia lähipalvelurakennuksia. 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; Asumisen sijoittaminen jo olemassa olevaan asuinalueeseen liittyen tukee energia-, vesi- ja jätehuollon järjestämistä ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Valtioneuvoston antamat liikennemelun ohjearvot eivät ylity asumiseen osoitetulla alueella. Kaavamuutosalueelta on kevyenliikenteen yhteys korttelin läpi viereiselle kevyenliikenteen raitille ja edelleen lähialueen puisto- ja leikkipuistoalueille. 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; Tarjoamalla kysyntää vastaavasti omakotitontteja tuetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kaupungissa. 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen vähentää ympäristöhaittoja verrattuna hajanaisempaan rakenteeseen. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; Rakentaminen noudattaa alueella olevaa rakentamistapaa. Pelto- ja metsikkömaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Kaavalla ei ole vaikutusta luonnonarvojen vaalimiseen. 11

12 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys; Asemakaavan muutos lisää hiukan virkistykseen soveltuvien alueiden pinta-alaa. 4.2 Asemakaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuu 26. kaupunginosan, Pohjankorven korttelit 2651 ja 2652 sekä katu-, virkistys- ja suojaviheralueet. Asemakaavan laadinnan yhteydessä tehdään tonttijako. Sitovalla tonttijaolla muodostuu 26. kaupunginosan, Pohjankorven korttelin 2651 tontit 1-3 ja korttelin 2652 tontit 1-5. Asemakaavakartta on liitteenä 11. Tonttijakokartta on liitteenä Mitoitus AO, Erillispientalojen korttelialue: aluetta, m 2 kerrosalaa, kem Katualueet: aluetta, m VP, Puistoalue: aluetta, m EV, Suojaviheralue: aluetta, m KAAVA-ALUE YHTEENSÄ: aluetta, m 2 kerrosalaa, kem Asemakaavan seurantalomake on liitteenä Aluevaraukset Korttelialueet AO Erillispientalojen korttelialue. Alueelle on osoitettu rakennusoikeutta asuntorakentamiseen 1880 kem 2. Suurin sallittu kerrosluku on Iu½. Tonttien koko on keskimäärin noin 968 m². Pienin tontti on kooltaan 881 m² ja suurin 1116 m². Rakennusoikeutta tonteilla on yhteensä 1880 kem². Erillismääräyksinä on annettu seuraavat määräykset: Tonteille saa rakentaa rakennusalaa kohden yhden asuinrakennuksen. 12

13 Tonteille saa rakentaa rakennusoikeuteen sisältyvän erillisen enintään 40 kem² suuruisen talousrakennuksen. Erillisen talousrakennuksen saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle, ei kuitenkaan 8m lähemmäksi naapuritontin rakennusalan rajaa eikä 4m lähemmäksi tontin rajaa. Vesikaton on oltava harjakatto tai kaksoispulpettikatto, talousrakennuksissa ja katoksissa sallitaan lisäksi yksinkertainen pulpettikatto. Katon kaltevuuden tulee olla vähintään n. 20 (n. 1:3), harjakatoissa vähintään n. 30 (n. 1:2). Rakennusten tulee olla puurunkoisia ja puuverhoiltuja. Julkisivujen tulee olla vaaleita ja kattopintojen tulee olla punaisia. Rakennuksiin ei saa rakentaa kellareita. Radonin haittojen torjunta tulee huomioida rakennuslupavaiheessa. Katoilta ja pihoilta tulevat sade- ja sulamisvedet pitää ensisijaisesti imeyttää omalla tontilla esim. maanalaiseen kivipesään. Imeytymättömät vedet voidaan johtaa sadevesiviemäriin, mikäli tontilla on sitä varten liittymä. Kadunpuoleiselle tontin rajalle tulee istuttaa pensasaita. Autopaikkoja tulee osoittaa 2 kpl/tontti Katualueet Ajoyhteys uusille korttelialueille on Lehmustontieltä Virkistys- ja erityisalueet 4.4 Palvelut VP Puisto. Puistoalueet liittyvät nykyiseen Lehmustonpuistoon. EV Suojaviheralue. Teerimäenkadun ja Lehmustontien varteen on osoitettu suojaviheralue. Kaavamuutosalueelle ei ole osoitettu palveluita. 4.5 Yhdyskuntatekninen huolto Alueelle on vesi-, viemäriliittymät Lehmustontieltä. Sähkön jakelu hoidetaan läheiseltä puistomuuntamolta. Kaavaan on otettu johtovarausmerkintä alueen itäreunan puistoalueelle pienjännitekaapelointia varten. 4.6 Luonnonympäristö Puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan. 4.7 Suojelukohteet ja erityispiirteet Suojelukohteita ei alueelle ole esitetty. 13

14 4.8 Ympäristön laatua koskevat määräykset 4.9 Nimistö Teerimäenkadun varrelle on osoitettu suojaviheralue (EV) alueelle, jolla liikennemeluselvityksen mukaan ylittyy valtioneuvoston asettamien ohjearvojen mukainen päiväajan keskiäänitason ohjearvo. Tonttien kadunpuoleiset reunat on määrätty istutettaviksi alueen osiksi ja kadunpuoleiselle rajalle on määrätty istutettavaksi pensasaita. Puistoon rajoittuvat tontinosat on määrätty puin ja pensain istutettaviksi. Kaavaan liittyvissä erillismääräyksissä on annettu määräys katoilta ja pihoilta tulevien sadeja sulamisvesien imeyttämisestä ensisijaisesti omalla tontilla esim. maanalaiseen kivipesään. Nimistötoimikunta nimeää yleiset alueet. 5 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asemakaavan muutos tiivistää alueen nykyistä yhdyskuntarakennetta. Alue liittyy lähiympäristön kevyenliikenteen verkostoon. Kaupunkikuva Asemakaavan muutoksen myötä pelto- ja metsikköalue muuttuu rakennetuksi omakotialueeksi. Asuminen Asemakaavan muutoksella muodostuu lisää omakotitontteja. 5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonto ja maisema Asemakaavan muutoksen myötä luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi alueeksi. Luonnonsuojelu Alueella ei sijaitse suojeltavia kohteita. Pinta- ja pohjavedet Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta pohjaveteen. Pintavedet tulee ensisijaisesti imeyttää omalla tontilla esim. maanalaiseen kivipesään. Imeytymättömät vedet voidaan johtaa sadevesiviemäriin, mikäli tontilla on sitä varten liittymä. 5.3 Muut vaikutukset Kunnallistalous Riihimäen kaupunki myy tai vuokraa alueelta tontteja. Kaupunki rakentaa alueen kunnallistekniikan ja rakentaa yleiset alueet. 14

15 Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueelle ei muodostu uusia työpaikkoja. Asemakaavan muutos tukee nykyisen liiketoiminnan jatkumista alueen ympäristössä. Mahdollisuus julkisten lähipalvelujen sijoittumiseen alueelle poistuu. Tekninen huolto Alueen tekninen huolto tukeutuu lähialueella oleviin vesi-, viemäri- ja sähkönjakeluverkostoihin. Liikenteelliset vaikutukset Alueella on olemassa toimivat liikenneyhteydet. Asemakaavan muutoksella on vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia. Melu Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta meluun. Terveys ja viihtyvyys Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia terveyteen ja viihtyvyyteen. Virkistys Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia virkistykseen. 15

16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuva on liitteenä Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan asemakaavan laatimisen yhteydessä. Tonttijakokartta on liitteenä 14. Kaupunki aloittaa tonttien luovuttamisen asemakaavan tultua voimaan ja katualueiden ja kunnallistekniikan valmistuttua. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seurataan rakennus- ja toimenpidelupien yhteydessä. Riihimäellä Raija Niemi kaavoituspäällikkö Tuula Aittola suunnittelija 16

17 ALUEEN SIJAINTI LIITE 1 kaupungin omistuksessa olevat alueet on merkitty keltaisella kaupungin omistuksessa olevat vuokralle annetut alueet on merkitty oranssilla yksityisten omistuksessa olevat alueet on merkitty valkoisella ALUEEN MAANOMISTUS LIITE 2

18 OTE MAAKUNTAKAAVASTA LIITE 3 OTE YLEISKAAVASTA LIITE 4

19 OTE AJANTASAKAAVASTA LIITE 5

20 OTE MAAPERÄKARTASTA LIITE 6

21 Tie- ja katuliikenteen yöajan (22-7) keskiäänitaso (LAeq) vuoden 2015 ennustetilanteessa Tie- ja katuliikenteen päiväajan (7-22) keskiäänitaso (LAeq) vuoden 2015 ennustetilanteessa OTE VAHTERISTON LIIKENNEMELUSELVITYKSESTÄ LIITE 7

22 OTE RIIHIMÄEN LIIKENNEMELUSELVITYKSESTÄ LIITE 8

23 OTE RAKENNETTAVUUSSELVITYKSESTÄ LIITE 9

24 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 10

25

26

27

28

29

30

31

32 ASEMAKAAVAKARTTA MÄÄRÄYKSINEEN LIITE 11

33

34

35

36 HAVAINNEKUVA LIITE 12

37 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 13

38

39 kortteli 2651 TONTTIJAKOKARTTA LIITE 14

40 kortteli 2652