Luonnonvarojen kulutus Suomen rautatieliikenteessä (RautatieMIPS)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonvarojen kulutus Suomen rautatieliikenteessä (RautatieMIPS)"

Transkriptio

1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 56/2005 Liikenne Luonnonvarojen kulutus Suomen rautatieliikenteessä (RautatieMIPS) Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2005

2 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Leena Vihermaa, Michael Lettenmeier, Arto Saari, Suomen luonnonsuojeluliitto r.y. Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö * Julkaisun nimi Luonnonvarojen kulutus Suomen rautatieliikenteessä (RautatieMIPS) Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin MIPS (Material Input Per Service unit) -mittarin avulla rautatieliikenteen luonnonvarojen kulutusta Suomessa. Rautatieliikenteen elinkaaren aikaista luonnonvarojen kulutusta tarkasteltiin suhteessa kuljetussuoritteeseen eli henkilö- ja tonnikilometreihin. Rautatieliikenteelle laskettiin abioottinen, bioottinen, veden ja ilman MIPS-luku. MIPS-luku laskettiin kahden radan ja kolmen liikennetason pohjalta. Tarkastelun kohteina olivat vanha yksiraiteinen Kouvola Pieksämäki-rata ja rakenteilla oleva moderni kaksiraiteinen Kerava Lahti-oikorata. Rataosuuksilta tutkittiin erilaisten ratatyyppien (normaalirakenne, kallioleikkaus, silta ja tunneli) materiaalinkulutus (kg/rata-m). Rakennetyypien avulla tutkittiin materiaalipanoksen vaihtelua teorettisilla rataosuuksilla. Lisäksi rataosuuksia tarkasteltiin case-tutkimuksina, joissa huomioitiin myös ratapihojen, varikoiden, konepajojen, asemien, tehtaiden ja radanpidon vaikutus raideliikenteen materiaalipanokseen. Myös kaluston valmistuksen ja käytön aiheuttama materiaalipanos tutkittiin. Palvelusuoritteena olivat henkilö- ja tonnikilometrit, joita tarkasteltiin kolmella erilaisella liikennetasolla. Abioottisen materiaalipanoksen muodostumisen kannalta olennaisimpia olivat maarakennustoimenpiteet. Bioottiset materiaalipanokset olivat hyvin pieniä ja liittyivät vain muutamaan kulutettuun aineeseen. Vedenkulutus koostui suurimmaksi osaksi pois luonnolliselta kulkereitiltä siirretystä sadevedestä. Ilmankulutuksen muodostu-misessa keskeinen merkitys oli sähkönkulutuksella ja rakenteilla, joissa käytettiin runsaasti betonia. Kouvola Pieksämäki-radan materiaalipanos oli Kerava Lahti-oikoradan materiaalipanosta alhaisempi, koska Kouvola Pieksämäki-rata on yksiraiteinen ja maarakennustoimenpiteiltään yksinkertaisempi. Kaluston osuus MIPS-luvusta oli alhaisin abioottisessa kategoriassa. Vesi-MIPS-lukuun ja erityisesti ilma- MIPS-lukuun junan energiankulutus vaikutti huomattavasti. Kaluston merkitys kasvoi liikenteen vilkastuessa. Tavalla allokoida ratainfrastruktuurin materiaalipanos henkilö- ja tavaraliikenteen kesken todettiin olevan huomattavaa merkitystä. Kun case-rataosuuksille lasketut henkilöliikenteen MIPS-luvut yleistettiin Suomen rataverkolle, abioottinen MIPS vaihteli välillä 0,17 7,9, veden kulutuksen MIPS välillä 1,7 96 ja ilman kulutuksen MIPS välillä 0,01 0,22 kg/henkilökilometri allokointitavasta, rataosuudesta ja liikenteen vilkkaudesta riippuen. Tavaraliikenteen abioottinen MIPS vaihteli välillä 0,1 1,2, veden MIPS välillä 2,3 16 ja ilman MIPS välillä 0,02 0,05 kg/tonnikilometri. Avainsanat (asiasanat) MIPS, ekotehokkuus, materiaalitehokkuus, luonnonvarat, kulutus, ekologinen selkäreppu, elinkaari, infrastruktuuri, rautatie, rata, juna, liikenne, kuljetus Muut tiedot * yhdessä ympäristöministeriön, Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen, Merenkulkulaitoksen ja Ilmailulaitoksen kanssa. Tutkimus oli osana toimeksiantajatahojen rahoittamaa, useita liikennemuotoja kattavaa tutkimushanketta FIN-MIPS Liikenne. Muista liikennemuodoista on tuotettu vastaavia tutkimuksia. Yhteyshenkilö/LVM Saara Jääskeläinen. Sarjan nimi ja numero Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 56/2005 ISSN (painotuote) (verkkojulkaisu) ISBN (painotuote) (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 110 Jakaja Edita Publishing Oy Kieli suomi Hinta 15 Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Luottamuksellisuus julkinen

3 PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Leena Vihermaa, Michael Lettenmeier, Arto Saari, Finlands naturskyddsförbund r.f. Typ av publikation Forskningsrapport Uppdragsgivare Kommunikationsministeriet * Publikation Järnvägtrafikens användning av naturtillgångar i Finland (Järnväg-MIPS) Referat Järnvägtrafikens användning av naturtillgångar i Finland utreddes med metoden MIPS (Material Input per Service Unit). Användningen av abiotiskt och biotiskt material, vatten och luft under tågens och banornas hela livscykel relaterades till transportarbetet, det vill säga antalet person- och tonkilometer. MIPS-värden beräknades för två olika banor och tre olika trafiknivåer. De två banorna var den enspåriga banan mellan Kouvola och Pieksämäki och den tvåspåriga, räta banan mellan Kervo och Lahtis som är under byggnad. Materialanvändningen i kg per meter bana utreddes för normala avsnitt, skärningar, broar och tunnlar. Utifrån dessa bantyper beräknades materialinsatsen på teoretiska banavsnitt. Dessutom granskades banavsnitten i case-undersökningar, där också bangårdar, depåer, verkstäder, stationer, fabriker och banhållning beaktades. Också materialinsatserna vid tillverkningen och driften av tågen undersöktes. Person- och tonkilometer beräknades på tre olika trafiknivåer. För banornas del beror användningen av abiotiskt material mest på jordbyggnaden, användningen av vatten på avledningen av regnvatten samt användningen av luft på elkonsumtionen och strukturer med mycket betong. Insatserna av biotiskt material är mycket små och består av några få använda ämnen. Materialinsatsen var mindre på Kouvola-Pieksämäki-banan, som är enspårig och där jordbyggnaden är enklare. Tågen bidrog minst till användningen av abiotiskt material, men tågens energikonsumtion bidrog väsentligt till användningen av vatten och i synnerhet luft. Tågens betydelse ökar med livligare trafik.det har stor betydelse för resultatet hur banorna och den övriga infrastrukturen hänförs till persontrafiken respektive godstrafiken. Utifrån case-undersökningarna beräknades MIPS-värden för hela Finland. Beroende på allokering av infrastrukturen, banavsnitt och trafikens livlighet är användningen per personkilometer av abiotiskt material 0,17 7,9 kg, av vatten 1,7 7,9 kg och av luft 0,01 0,22 kg. I godstrafiken är användningen per tonkilometer av abiotiskt material 0,1 1,2 kg, av vatten 2,3 16 kg och av luft 0,02 0,05 kg. Nyckelord MIPS, eko-effektivitet, naturtillgångar, förbrukning, infrastruktur, järnväg, bana, tåg, trafik Övriga uppgifter * tillsammans med Miljöministeriet, Vägförvaltningen, Banförvaltningscentralen, Sjöfartsverket, Luftfartsverket. Undersökningen är en del av forskningsprojektet FIN-MIPS Trafik. Alla andra trafikslag har undersökts på motsvarande sätt. Projektet finansieras av uppdragsgivarna. Kontaktperson vid kommunikationsministeriet är Saara Jääskeläinen. Seriens namn och nummer Kommunikationsministeriets publikationer 56/2005 ISSN (trycksak) (nätpublikation) ISBN (trycksak) (nätpublikation) Sidoantal Språk 110 finska Distribution Edita Publishing Ab Pris 15 Förlag Kommunikationsministeriet Sekretessgrad offentlig

4 DESCRIPTION Date of publication 25 August 2005 Authors (from body; name, chairman and secretary of the body) Leena Vihermaa, Michael Lettenmeier, Arto Saari, Finnish Association for Nature Conservation Type of publication Research study report Assigned by Ministry of Transport and Communications * Name of the publication Natural resource consumption in finnish railway transport (Railway MIPS) Abstract This study presents the results of applying the MIPS-indicator (Material Input per Service-unit) for measuring the ecoefficiency of the Finnish railway transport. Railway infrastructure was the most significant factor in the consumption of abiotic materials. For water and air consumption, the impact of the rolling stock was more relevant. The proportional share of the rolling stock compared to the infrastructure increases with increasing traffic density. The study focused on two railway lines. The Kouvola Pieksämäki line is an old, single tracked, quite common type of railway line. The Kerava-Lahti line presents modern railway construction. Different construction types were selected from these lines: railway on a flat surface, in a rock cutting, on a bridge and in a tunnel. The material consumption (kg/meter of rail) of these types was studied to understand which structures are relevant in the formation of the material input of railway infrastructure. The material input of the production and use of trains was also studied. The service-units used were passenger kilometres and ton kilometres. The MIPS values were calculated using three different levels of traffic density. The most significant factor contributing to abiotic material input was earth work. Water consumption was mainly due to diverted rain water. The most significant factors for air consumption were energy consumption and structures requiring much concrete. As the Kouvola Pieksämäki line is single tracked and has less extensive earth works, its material input was lower than that of the Kerava Lahti line. The method of allocating the rail infrastructure to passenger and goods traffic greatly influences the results. De-pending on the allocation method, the railway line and the traffic intensity, the MIPS-values of passenger trans-portation varied for abiotic resources between , for water conspumtion between and for air consumption between kg/person-km. For freight transport the MIPS-figures varied between , , and kg/ton-km, respectively. Keywords MIPS, eco-efficiency, resource efficiency, natural resources, consumption,ecological rucksack, infrastructure, railway, railroad, train, traffic, transport Miscellaneous * together with Ministry of the Environment, Finnish Public Road Administration, Finnish Rail Administration, Finnish Marine Administration, Finnish Civil Aviation Administration. The study was part of the FIN-MIPS Transport research project covering several transport modes. The results for the other means of transports are published in similar reports. Contact person at the Ministry: Ms Saara Jääskeläinen Serial name and number Publications of the Ministry of Transport and Communications 56/2005 Pages, total 110 Distributed by Edita Publishing Ltd Language Finnish ISSN (printed version) (electronic version) Price 15 ISBN (printed version) (electronic version) Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 Esipuhe Eri liikennemuotojen ympäristövaikutuksia on perinteisesti tarkasteltu ja verrattu lähinnä vain päästöjen ja energiankulutuksen näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa käytetty MIPS-mittari (material input per service unit) laajentaa näkökulman elinkaarenaikaiseen luonnonvarojen kulutukseen. Se tuo siten uuden näkökulman keskusteluun liikenteen ympäristövaikutuksista ja kestävästä kehityksestä. Tutkimus on osa laajempaa FIN-MIPS Liikenne -tutkimushanketta. FIN-MIPS Liikenne - hankkeessa on tutkittu eri liikennemuotojen elinkaarensa aikana aiheuttamaa luonnonvarojen käyttöä sekä liikenteen välitöntä pinta-alan käyttöä. Hankkeen alkuvaiheen tutkimukset käsittelivät laiva-, lento-, juna-, tie- sekä polkupyöräliikenteen MIPS-lukuja. Hankkeen loppuvaiheessa tuotetaan tietoa Suomen koko liikennejärjestelmän materiaali-intensiteetistä, paikallisen liikenteen MIPS-luvuista sekä MIPS-laskennan kytkemisestä liikenneinfrastruktuurin suunnitteluun. Lisäksi tavoitteena on erityinen MIPS-laskentasovellutus tietokoneelle. FIN-MIPS -hankkeen päärahoittajina ovat olleet liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö. Lisäksi hankkeen rahoitukseen ovat osallistuneet Tiehallinto, Merenkulkulaitos, Ratahallintokeskus, Ilmailulaitos ja Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Suomen luonnonsuojeluliitto on vastannut tutkimuksen toteutuksesta ja koordinoinnista. Hanke on toteutettu osana ympäristöministeriön Ympäristöklusteri-tutkimusohjelmaa. Hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Raija Merivirta ja Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, Merja Saarnilehto, Mauri Heikkonen ja Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä, Arto Hovi Ratahallintokeskuksesta, Niina Rusko ja Mikko Viinikainen Ilmailulaitoksesta, Olli Holm Merenkulkulaitoksesta, Tuula Säämänen ja Anders Jansson Tiehallinosta, Otto Lehtipuu VR-yhtymästä, Pertti Pitkänen Finnairista, Maria Joki- Pesola Helsingin kaupungista sekä Arto Saari ja Michael Lettenmeier Suomen luonnonsuojeluliitosta. FIN-MIPS Liikenne -tutkimushanketta on johtanut TkT, dos. Arto Saari ja koordinoinut ekotehokkuuskonsultti Michael Lettenmeier. Rautatie-MIPS -osatutkimuksen laskelmat on suorittanut B.Sc., mm.yo. Leena Vihermaa. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ja tutkimustavat ovat suunnitelleet ja raportin kirjoittaneet Leena Vihermaa, Michael Lettenmeier ja Arto Saari. Osatutkimuksen tekemistä on tukenut RautetieMIPS-työryhmä, johon ovat kuuluneet edellä mainittujen lisäksi Ratahallintokeskuksen ympäristöpäällikkö Arto Hovi ja VR-yhtymän ympäristöpäällikkö Otto Lehtipuu. Työryhmän panos tutkimuksen toteutukseen ja onnistumiseen on ollut merkittävä. Merkittäviä tietoja tutkimuksen toteuttamiseen ovat lisäksi luovuttaneet muun muassa Lemcon Oy ja CMC Oy. Liikenne- ja viestintäministeriön puolesta haluan kiittää kaikkia tutkimuksen toteutukseen osallistuneita. Helsingissä elokuussa 2005 Raisa Valli liikenneneuvos

6 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1. JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO MIPS-menetelmä Raideliikennekalusto Radan rakennepoikkileikkausten MIPS-laskenta Hypoteettisten rataosuuksien MIPS-laskenta Case -rataosuudet Case-kohteiden kuvaus Laskelmien sisältö Palvelusuorite ja infrastruktuurin allokointi eri palveluille Liikennemäärät MIPS-lukujen soveltaminen Suomen rataverkolla TULOKSET Junakaluston valmistus, kunnossapito ja käyttö IC2-henkilöjuna Habinss-tavarajuna Raideliikenteen MIPS-luvut ilman infrastruktuurin osuutta Infrastruktuurin materiaalipanos Rakennepoikkileikkaukset Hypoteettiset rataosuudet Todelliset case -rataosuudet Sähkön tuotantomuodon vaikutus ratainfrastruktuurin materiaalipanokseen Raideliikenteen MIPS-luvut Raideliikenteen MIPS-luvut ja liikenteen vilkkaustason vaikutus Allokointitavan vaikutus raideliikenteen MIPS-lukuihin Kaluston ja infrastruktuurin osuudet MIPS-lukujen muodostumisessa Raideliikenteen pinta-alankäyttö Suomen raideliikenteen MIPS-luvut... 40

7 4. TULOSTEN TARKASTELU JA KESKUSTELU Keskeiset löydökset Infrastruktuurin materiaalipanosten allokointi eri käyttäjille Vertailu muihin tutkimuksiin Tuloksiin liittyviä epävarmuustekijöitä MIPS-lukujen sovellus Suomen rataverkkoon Johtopäätöksiä Jatkotutkimustarpeita LÄHTEET LIITE 1. Laskelmissa käytetyn määrätiedon lähteet LIITE 2. Laskelmissa käytetyt MI-kertoimet LIITE 3. Ed-vaunun materiaalipanoksen erittely LIITE 4. Sr2-veturin materiaalipanoksen erittely LIITE 5. Habinss-tavaravaunun materiaalipanoksien erittely LIITE 6. Raideliikenteen MIPS-luvut ilman infrastruktuurin osuutta LIITE 8. Kouvola Pieksämäki-radan rakennepoikkileikkauksien materiaalipanokset LIITE 10. Kerava Lahti-oikoradan materiaalipanoksen muodostuminen LIITE 11. Kouvola Pieksämäki-radan materiaalipanoksen muodostuminen LIITE 12. Case -rataosuuksien MIPS-luvut LIITE 13. Suomen raideliikenteen MIPS-luvut

8 7 1. JOHDANTO Liikenteen ympäristövaikutuksia käsittelevä tutkimus on tähän asti keskittynyt pitkälti liikenteen energiankulutukseen tai päästöihin. Liikenne erityisesti raideliikenne on kuitenkin myös melkoisen materiaali-intensiivistä. Raideliikenteen materiaalinkulutusta mittaamaan voidaan soveltaa Wuppertal-instituutissa 1990-luvulla kehitettyä MIPS-mittaria. MIPS tulee sanoista Material Input per Service-unit eli materiaalipanos palvelusuoritetta kohden. MIPSmittari ilmaisee tuotteiden ja toimintojen elinkaarensa aikana aiheuttaman ympäristöpaineen mittaamalla, paljonko materiaalia on luonnossa siirretty alkuperäiseltä paikaltaan. Tämä materiaalipanos (MI) suhteutetaan tuotteista ja toiminnoista saatavaan hyötyyn (S). (Schmidt- Bleek 2002.) MIPS-menetelmää on sovellettu raideliikenteeseen muutamissa tutkimuksissa aiemminkin. Schmidt-Bleek (2002, 66) raportoi eri tavarankuljetusmuotojen ekologiset kustannukset Saksan oloissa perustuen Stillerin (1995a, 1995b ja 1996) lähteisiin. Wuppertal-instituutti on julkaissut myös MI-kertoimet eri kuljetusmuodoille Saksan olosuhteissa ilman infrastruktuurin osuutta (Wuppertal Institute 2003). Gers ym. (1997) puolestaan ovat vertailleet ICE-junan (Inter City Express) ja magneettilevitaatiojunan (MSB Transrapid) materiaali-intensiteettiä Hampurin ja Berliinin välillä. Suomessa raideliikenteen MIPS-lukua on tutkittu alustavasti Factor X- Ekotehokkaasti markkinoille hankkeessa. Ratainfrastruktuurin osalta tutkimuksessa huomioitiin vain osa. (Hakosalo 2001.) Kattavaa tutkimusta kuljetusten elinkaarenaikaisesta materiaalinkulutuksesta Suomessa ei tähän mennessä ole ollut saatavilla. Siksi liikenteen MI-kertoimia selvittämään käynnistettiin laaja tutkimushanke FIN-MIPS Liikenne. Hanke on jaettu osatutkimuksiin, jotka tarkastelevat tie-, pyörä-, raide-, lento- ja laivaliikennettä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa, joka mahdollistaa eri liikennevälineiden ekotehokkuuden vertailun. Tulokset kertovat myös liikenteen eri sektoreiden ja toimijoiden kehittämismahdollisuuksista ekotehokkuuden kannalta ja auttavat siten kohdistamaan suunnittelutyön ja investoinnit kestävän kehityksen mukaisella tavalla. Lisäksi tutkimuksen on tarkoitus tuottaa tietoa liikenteen vaatimasta pinta-alasta. Tämä FIN-MIPS Liikenne -hankkeen osatutkimus käsittelee raideliikennettä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen raideliikenteen MIPS-luvut. Tutkimuksessa tarkastellaan kahta rataosuutta, joista kerätty tieto yleistetään kuvaamaan Suomen raideliikenteen tilannetta kokonaisuudessaan. Liikennejärjestelmien MIPS-tarkastelussa joudutaan, kuten elinkaaritarkastelussa yleensäkin, tekemään erilaisia laskentaa helpottavia rajauksia ja oletuksia. Tämän vuoksi on hyvä muistaa, ettei tuloksina esitettyjä lukuja voida pitää kaikkiin tilanteisiin pätevinä absoluuttisina totuuksina. Ne kertovat kuitenkin hyvin tieliikenteen aiheuttaman luonnonvarojen kulutuksen suuruusluokista Suomessa. Samoin on syytä muistaa, ettei MIPS ole havainnollisuudestaan huolimatta tarkoitettu ainoaksi ympäristömittariksi. Sen sijaan se tuo liikenteen ympäristökeskusteluun uuden ulottuvuuden, joka laajentaa näkökulmaa aikaisemmasta.

9 8 2. TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTO Tutkimusmenetelmänä käytettiin tuotteiden ja palveluiden ekotehokkuuden mittaamiseen kehitettyä MIPS-menetelmää (luku 2.1). Kaluston (luku 2.2) osalta tarkasteltiin ensisijaisesti IC2-junaa sekä Habinss-vaunuista koostuvaa tavarajunaa. Ratainfrastruktuurin materiaalien kulutusta tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta. Ensiksi tarkasteltiin erilaisia ratatyyppejä ja niiden materiaalien kulutusta (luku 2.3). Toisessa vaiheessa tutkittiin materiaali-intensiteetin muutoksia teoreettisilla rataosuuksilla radanrakenteesta riippuen (luku 2.4). Kolmannessa vaiheessa (luku 2.5) laskettiin case-rataosuuksien materiaalipanokset. Lisäksi määriteltiin raideliikenteen palvelusuorite, tutkittiin infrastruktuurin allokointia eri liikennemuodoille (luku 2.6) ja sekä tarkasteltiin tuloksia kolmen erilaisen liikenteen vilkkaustason valossa (luku 2.7). Lopuksi sovellettiin MIPS-lukuja Suomen rataverkon eri osiin (luku 2.8). 2.1 MIPS-menetelmä MIPS-laskenta lähtee tuotteiden tai palvelujen koko elinkaaren aikaisesta materiaalien ja energian kulutuksesta (MI). Tähän materiaalipanokseen huomioidaan myös itse tuotteeseen sisältymättömät materiaalit, kuten raaka-aineiden louhinnasta muodostunut sivukivi ja kulutettu energia. Materiaalipanos suhteutetaan palvelusuoritteeseen (S), joka ilmaisee tuotteesta sen elinkaaren aikana saatavan hyödyn. Palvelusuoritteet määritellään jokaiselle tuotetteelle erikseen. (Ritthoff ym ) MIPS-luku mitataan yleensä viidessä eri kategoriassa, 1) abioottiset luonnonvarat, 2) bioottiset luonnonvarat, 3) siirretty maaperä, 4) vesi ja 5) ilma. Abioottisiin materiaaleihin lasketaan kuuluvaksi esimerkiksi malmit, hiekka, kivi, fossiiliset polttoaineet ja sivukivi. Bioottiseen kategoriaan puolestaan kuuluu viljellyillä alueilla viljelykasvien biomassa ja viljelemättömillä alueilla luonnonvaraisten kasvien ja eläinten biomassa. Maa- ja metsätaloudessa siirettyyn maaperään sisältyvät mekaaniset maansiirrot ja eroosio (Ritthoff ym. 2002, ) Vesikategoriaan sisältyy kaikki se vesi, joka on siirretty pois luonnolliselta paikaltaan teknisin toimenpitein. Kaikki kokonaan tai osittain ihmisen muokkaamalta pinnalta pois johdettu sadevesi tulee laskea mukaan (Schmidt-Bleek ym. 1998; 56). Perusteena tähän on, että vesi joutuu tällöin pois luonnolliselta paikaltaan ja alueen vesitalous muuttuu (Schmidt-Bleek 2002, 109).Vesikategoriaan lasketaan myös patoamisen vaikutukset. Ilmakategoriaan kuuluu polttamiseen tarvittu ilma ja ilma, jota käytetään kemiallis-fysikaalisiin reaktioihin. Mekaanisesti siirrettyä ilmaa (tuulimyllyt, ilmastointi, tuuletus, paineilma) ei lasketa mukaan. (Schmidt- Bleek 2002, 133.) MIPS-luvun voi esittää käänteisenä (S / MI), jolloin se kuvastaa luonnonvaratuottavuutta. Tällöin hyödykkeen luonnonvaratuottavuus on siitä saatujen palvelusuoritteiden summa jaettuna siihen tarvitun materiaalinkulutuksen summalla, kehdosta hautaan laskettuna. (Schmidt- Bleek 2000, 124.) Näin MIPS-laskenta tuo oman määritelmänsä ekotehokkuudelle, jonka mukaisesti ekotehokkuutta voidaan parantaa pienentämällä hyödykkeiden materiaalipanosta esimerkiksi korvaamalla raaka-aineita vähemmän luonnonvaroja kuluttavilla raaka-aineilla tai muuttamalla tuotantoprosessia. Ekotehokkuus lisääntyy myös, kun tuotteista saatavaa hyötyä suurennetaan. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi lisäämällä tuotteen käyttöikää tai optimoimalla käyttöä (Autio ja Lettenmeier 2002, 16).

10 9 MIPS-lähestymistapa voi olla avuksi teollisuuden tuotesuunnittelussa, ympäristöä säästävien prosessien, laitosten ja infrastruktuurin suunnittelussa sekä palveluiden ekologisessa arvioinnissa. Sen avulla voidaan verrata erilaisten samaa palvelua tuottavien laitteiden tai järjestelmien ympäristöystävällisyyttä. MIPS-käsitteellä on yksinkertaisuutensa ansiosta mahdollisuudet tulla kansainvälisesti harmonisoiduksi. (Schmidt-Bleek 2000.) Tässä tutkimuksessa selvitettiin ratainfrastruktuurin ja kaluston materiaalijakaumia. Tutkimuksessa hyödynnettiin Wuppertal-instituutin julkaisemia kertoimia (Wuppertal Institute for Climate, Environment and Energy 2003). Joitain kertoimia otettiin teoksessa Business as Future (Autio ja Lettenmeier 2002) julkaistusta MI-kerroinlistasta, joka pohjautuu vanhempiin laskelmiin. Näistä MI-luku oli saatavissa vain abioottisessa kategoriassa. Sähkön, kaukolämmön ja eräiden maa-ainesten kertoimet ovat lähteestä Vihermaa (2005). Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin MIPS-lukuja kategorioissa abioottiset luonnonvarat, bioottiset luonnonvarat, vesi ja ilma. Kategorian maa- ja metsataloudessa siirretty maaperä voidaan olettaa olevan raideliikenteen tapauksessa merkitykseltään vähäinen. Tutkimuksessa käytetyt MI-kertoimet löytyvät liitteestä 2. Rakenteiden poisto on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle, koska radan ja kaluston pitkäikäisyyden vuoksi on vaikea ennakoida, mitä materiaaleille tulee aikanaan tapahtumaan. Hornberger ym. (1993) ja Janke & Savoy (1995) mukaan teräksen kierrätysaste on 55 % (Melanen ym. 2000, 37). Melanen ym. (2000) toteaa luvun olevan oikeansuuntainen, jos tarkastellaan sitä, montako prosenttia maailmassa valmistetusta raakateräksestä jonakin vuonna on valmistettu romusta. Korkeampiakin lukuja on esitetty. Tämän tutkimuksen kaikissa laskelmissa on käytetty teräkselle kierrätysprosenttia 55. Alumiinille laskelmissa on käytetty eurooppalaisen keskivertoalumiinin MI-lukua, johon sisältyy puolet neitseellistä ja puolet kierrätettyä materiaalia. 2.2 Raideliikennekalusto Kaluston osuutta raideliikenteen MI-lukuun tarkasteltiin laskemalla IC2-henkilöjunan valmistuksen, kunnossapidon ja käytön aikainen materiaalien- ja energiankulutus. Tämän jälkeen arvioitiin tarve laskea muiden junatyyppien materiaalipanoksia. IC2-juna koostuu neljästä Ed-vaunusta ja Sr2-veturista. Ed-vaunut ovat kaksikerroksisia matkustajavaunuja, joissa kussakin on 113 matkustajapaikkaa. Vaunujen maksiminopeus on 200 km/h. Vaunu painaa 53 tonnia. Vaunujen arvioitu käyttöikä on 40 vuotta. Tuona aikana vaunun oletetaan liikkuvan km vuodessa eli yhteensä 14 miljoonaa kilometriä. (Rejlers Oy 1999, 4.) Sr2 on 4-akselinen yleisveturi, joka soveltuu sekä tavara- että henkilöjuniin. Veturi on asynkronimoottorikäyttöinen ja sen laitteistot edustavat nykyaikaisinta tekniikkaa. Veturi on suunniteltu 230 km/h huippunopeutta varten. Sen teho on kw ja kokopaino 84 tonnia. Veturin kori noudattaa nykyaikaista suurnopeusjunissa tyypillistä virtaviivaista muotoilua. (Eonsuu ym. 1995, 91.) IC2-junan lisäksi tarkasteltiin Talgo-Transtech Oy:n valmistamista Habinsssiirtoseinävaunuista muodostettua tavarajunaa. Habinss-siirtoseinävaunu painaa tyhjänä 26 tonnia ja kykenee kuljettamaan 74 tonnin kuorman. Sen kuormatilavuus on 174,7 m³ ja rakennenopeus 120 km/h. (Talgo-Transtech, tavaravaunut.) Tavaravaunujen käyttöaika ja kuljetussuorite arvioitiin Ed-vaunun perusteella.

11 10 Alustavissa laskelmissa todettiin junan valmistusmateriaaleilla olevan varsin vähäinen merkitys kaluston materiaalipanoksen kannalta. Tavarajunavaunut ovat myös huomattavasti kevyempiä ja rakenteeltaan yksinkertaisempia kuin Ed-vaunut. Tämän vuoksi tavaravaunun materiaalipanos mallinnettiin yksinkertaisesti painon perusteella olettamalla sen koostuvan kokonaan teräksestä. Valmistuksen hukkaprosenttina käytettiin teräkselle 20 prosenttia, mikä on alhaisempi kuin Ed- vaunujen tapauksessa. Hukkaprosentin oletettiin olevan alhaisempi, koska tavaravaunut eivät vaadi ikkunoita ja ovat muutenkin yksinkertaisempia valmistaa. Yksinkertaistuksena oletettiin myös tavaravaunujen valmistuksen-, kunnossapidon- ja vetoenergiavaatimuksien olevat samat kuin Ed-vaunuilla. Kunnossapidossa tavaravaunuista oletettiin korjattavan yhtä suuri osuus runkorakenteesta kuin Ed-vaunujenkin osalta. Todellisuudessa tavaravaunujen valmistuksen ja kunnossapidon energiankulutus on luultavasti alhaisempi kuin Ed-vaunuilla johtuen tavaravaunujen yksinkertaisemmasta rakenteesta. Vaunukohtainen vetoenergiankulutus kuormassa voi sen sijaan kuormasta riippuen olla korkeampi kuin Ed-vaunuilla. Täyteen lastattu tavaravaunu painaisi 100 t, kun taas Ed-vaunu, jossa olisi kyydissä 113 kpl 70 kg painoista matkustajaa, painaisi noin 60 t. Tavarajunien tyhjänäkulkuprosentti on kuitenkin noin 45,5 (RHK 2003c), mikä tuo keskimääräisen tavaravaunun painon lähelle Ed-vaunun painoa. Tavarajunien nopeudet ovat myös alhaisempia kuin henkilöjunien, mikä pienentää vetoenergiankulutusta. Tällöin voidaan yksinkertaistaa laskelmaa olettamalla Habinss-tavaravaunun vetoenergiankulutuksen olevan sama kuin Ed-vaunun. Sr2-veturi soveltuu myös tavarajuniin (Eonsuu ym. 1995), joten sitä käytettiin myös tässä laskelmassa. Tavarajunien normaalipituus on 725 m, joten junan oletettiin muodostuvan Sr2- veturista ja 30 Habinss-vaunusta. IC2-junan materiaalipanoksen osalta suoritettiin herkkyystarkastelut, joissa tutkittiin, miten junan MI-luku muuttuisi, jos VR-Yhtymä Oy käyttäisi kunnossapidossa ja vetoenenergiana Helsingin Energian tuottaman sähkön sijaan kansallista keskiarvosähköä tai tuulivoimaa. Lisäksi tarkasteltiin, kuinka materiaalipanos muuttuisi, jos kaikki käytettävä alumiini olisi kierrätettyä. 2.3 Radan rakennepoikkileikkausten MIPS-laskenta Radan pohjarakenne koostuu päällysrakenteesta, alusrakenteesta sekä mahdollisesta pengertäytteestä. Päällysrakenteella tarkoitetaan radan päällimmäistä rakenneosaa, johon kuuluvat radan tukikerros, raide kiskoineen ja pölkkyineen sekä vaihteet. Tukikerroksen tehtävänä on tukea raidetta sivu- ja pystysuunnassa, pitää raide geometrisesti oikeassa asennossa ja asemassa, jakaa junaliikenteen aiheuttamat kuormat alusrakenteelle ja muodostaa kiskoille ja pölkyille kantava alusta. Tukikerroksen materiaalin tulee lisäksi olla rakenteeltaan sellaista, että sade- ja sulamisvedet pääsevät valumaan pois, eivätkä jää seisomaan tukikerrokseen. (RAMO 2002, osa 11.) Tukikerroksen materiaalina käytetään yleisimmin raidesepeliä. Alusrakenteella tarkoitetaan päällysrakenteen alapuolista rakenneosaa. Alusrakenne koostuu välikerroksesta, eristyskerroksesta sekä mahdollisesta suodatinkerroksesta ja routalevyin toteutetusta lämmöneristyskerroksesta. Välikerroksen tehtävänä on estää tukikerroksen sekoittuminen alempiin rakenteisiin ja muodostaa tukikerrokselle tasainen ja kantava alusta. Eristyskerroksen tehtävänä on vähentää tai estää alla olevien maakerrosten routiminen sekä muodostaa ylemmille rakennekerroksille tasainen ja kantava rakenne. Kaikki rakenteet siirtä-

12 11 vät ja jakavat liikenteen aiheuttamaa kuormaa alemmille rakenteille. (RAMO 2002, osa 3.) Eristyskerroksen alla on pengertäyte, joka koostuu hiekasta tai sitä karkeammista kivennäismaalajeista tai vastaavista moreenimaalajeista (RMYTL, osa 5). Radan rakennekerrokset näkyvät kuvasta 1. Radan perustaminen pehmeikköalueille vaatii myös erilaisia pohjanvahvistustoimenpiteitä, kuten massanvaihtoa, syvästabilointia tai paalulaattaa. Kuva 1. Radan rakennekerrokset maaleikkaukseen ja penkereelle perustetun radan osalta. (Mukailtu lähteestä: RAMO 2002, osa 3.) Kuva 2. Ratajohdon rakenne. (Lähde: Ratahallintokeskus 2000).

13 12 Sähköistettyyn rataan kuuluu edellä mainittujen lisäksi ratajohto (kuva 2). Ratajohdolla tarkoitetaan järjestelmää, jonka avulla sähkövirta johdetaan syöttöasemalta sähköveturin virroittimeen. Ratajohtoon kuuluu pylväät, pylväsperustukset, kannatusrakenteet, johtimet sekä joukko sähkölaitteita ja erikoisvarusteita. (RAMO 2002, osa 5.) Ajojohdin on ratajohdon osa, joka muodostuu ajolangasta ja sen kannattimesta. Ajolanka on ajojohtimen alempi osa, josta junan tai veturin virroitin ottaa tarvittavan energian. Kannatin on ajojohtimen ylempi osa, jonka tehtävänä on kannattaa ajolankaa ripustimien välityksellä. (RAMO 2002, osa 5.) Jotta veturin virroittimen liukuhiili kuluisi tasaisesti, ajolankaa ei asenneta täsmälleen raiteen keskilinjalle (LISO (Liikkuvan kaluston sähkömääräykset), osa 2,8). Tästä siksakista johtuen ajolanka ja kannatin ovat 15 % pidempiä kuin vastaava raidepituus (Pekka Rautoja, RHK, henkilökohtainen tiedonanto, ). Ensimmäinen tässä tutkimuksessa tarkasteltava ratatyyppi oli niin sanottu normaalirakenne eli rataosuus, jossa rata kulkee tasaisella maalla. Tämä ratatyyppi voidaan jakaa kahteen alakategoriaan, joista toisessa rata kulkee maaleikkauksessa ja toisessa ratapenkereellä. Mikäli rata sijaitsee pehmeikköalueella ratapenkereen alle tarvitaan erilaisia pohjanvahvistustoimenpiteitä riippuen pehmeikön syvyydestä. Tässä on tutkittu vaihtoehto, jossa pohjanvahvistustoimenpiteinä on paalulaatta tai massanvaihto. Toisena tyyppinä oli rataosuus, jossa rata kulkee kallioleikkauksessa. Kallioleikkauksessa kulkevan radan materiaalipanoksen vaihtelua tarkasteltiin varioimalla kallioleikkauskorkeutta. Tutkitut leikkauskorkeudet olivat kaksiraiteisella radalla 5, 10, 15 ja 20 metriä. Yksiraiteiselta rataosuudelta tarkasteltiin tyyppilaskelmissa korkeudet 5, 10 ja 15 m. Valitut korkeudet perustuivat case-rataosuuksilla esiintyneisiin leikkauskorkeuksiin. Kolmantena tarkasteltiin sillalle perustettua rataa. Modernin kaksiraiteisen radan ja yksiraiteisen radan sillan MI-luku laskettiin hyödyntäen kolmen Kerava Lahti-oikoradalla sijaitsevan sillan tietoja. Tarkasteltavat sillat olivat S9 (Tuomalan alikulkusilta), S28 (Pukinkallion ratasilta) ja S36 (Lukkokosken ratasilta). Yllä mainittujen ratatyyppien lisäksi yksiraiteiselle radalle laskettiin myös tunnelimetrin materiaalipanos. Kouvola Pieksämäki-radan tunnelien verhoilusta ei ollut yksityiskohtaista tietoa saatavilla, joten laskelmassa sovellettiin Lahdenvuorentunnelin ja Suurivuorentunnelin tietojen (Valtion rautatiet , 165-) keskiarvoa. Laskelmissa pyrittiin ottamaan kaikki ratakomponentit hyvin yksityiskohtaisesti huomioon, jotta syntyi tarkka kuva siitä, mitkä osiot olivat olennaisimmat raideliikenteen MI-luvun kannalta. Laskelmissa otettiin huomioon päällysrakenne, alusrakenne, mahdolliset pohjanvahvistustoimenpiteet, ratajohto, mahdollinen huoltotie, radanvarsiaita, niska- tai kallioleikkausojat sekä sillan kansirakenne ja pilarit. Ratatyyppilaskelmat ovat esimerkinomaisia. Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollisuutta, että osa materiaaleista olisi ratalinjasta kierrätettyä materiaalia, vaan kaikki rakenteet on laskettu neitseellisillä luonnosta otetuilla materiaaleilla. Rakennepoikkileikkauksia koskevissa laskelmissa ei myöskään ole huomioitu radanpidon kannalta olennaisia rakenteita, kuten konepajoja, varikoita, ratapihoja tai asemia.

14 Hypoteettisten rataosuuksien MIPS-laskenta Kerava Lahti-oikoradalta poimittujen rakennepoikkileikkaustyyppien perusteella muodostettiin kilometrin pituisia rataosuuksia, joilla tutkittiin materiaalinkulutuksen vaihtelua rakenteesta riippuen. Laadittiin 6 erilaista yhdistelmää (taulukko 1), joita verrattin nollatasoon, jossa rata oli perustettu kantavalle maaperälle maaleikkaukseen. Laskelmissa oletettiin ratalinjaan tarvittavien maa-ainesten löytyvän 50 km etäisyydellä ja vastaavasti ylijääville materiaaleille löytyvän sijoutuspaikka 50 km etäisyydeltä. Hypoteettisten yhdistelmien avulla oli mahdollista tutkia ratalinjan massatasapainon vaikutusta materiaalipanoksiin. Lisäksi laskelmista saatiin kaksiraiteisen radan ratainfrastruktuurin materiaalipanoksen vaihteluväli, johon Kerava Lahti-oikoradan tuloksia voitiin verrata. Taulukko 1. Rakennevertailussa käytettyjen ratakilometrien rakenteet. Hypoteettinen silta normaalirakenne (m) kallioleikkaus ratakilometri (m) maaleikkaus paalulaatta massanvaihto (m) paalutukset b* * kuten 2, mutta kallioleikkauksen materiaaleja ei ole hyödynnetty ratalinjassa 2.5 Case -rataosuudet Case-kohteiden kuvaus Vanhat perusparannetut yksiraiteiset rataosuudet ovat tyypillisiä Suomessa. Rataverkosta on yksiraiteista rataa 91,3 % (RHK 2003c). Toinen valituista case-kohteista, Kouvola Pieksämäki-rata, on vanha yksiraiteinen rataosuus. Se on avattu liikenteelle jo vuonna Kouvola Pieksämäki-rata on nykyisellään sähköistetty ja varustettu junien automaattisella kulunvalvontalaitteistolla. Rata on rakennettu harjuja seuraillen. Nämä tarjosivat hyvän pohjamateriaalin radalle ja niistä saatiin rakennusmateriaaleja (Suomen valtion rautatiet ). Radan alusrakennekerrokset rakennettiin huomattavasti ohuemmiksi kuin mitä nykyiset standardit vaativat, koska siihen aikaan ei ollut tavoitteena routimaton ratapenger. Radan alusrakenteen routivuutta on sittemmin vähennetty lisäämällä ratarakenteeseen routalevyt. Rata suoristettiin ja 70-luvun vaihteessa, jolloin rataosuudelle rakennettiin myös kolme tunnelia ja uusia siltoja. Sähköistetty liikenne alkoi rataosuudella joulukuussa (Valtion rautatiet , 109.) Betoniratapölkkyjen- ja 60E1-kiskojen asennus rataosuudelle saatiin päätökseen vuonna Tässä yhteydessä perusparannettiin myös sepelitukikerros. (Tommi Rosenvall, RHK, henkilökohtainen tiedonanto, ) Toinen case-kohde, Kerava Lahti-oikorata, edustaa nykyaikaista 2-raiteista rataa. Oikoradan rakennusprojekti oli tutkimusta tehtäessä vielä kesken, joten täsmällistä tietoa ratarakenteista oli saatavilla helpommin kuin jo olemassa olevien vanhojen ratojen tapauksessa. Rakenteilla oleva Kerava Lahti-oikorata on kaksiraiteinen, sähköistetty ja junien automaattisella kulunvalvonnalla varustettu rata. Radalla ei ole tasoristeyksiä, joten radalla liikennöivien nopeiden

15 14 junien suurin sallittu nopeus on 220 km/h ja taajamajunien 160 km/h. Oikoradasta 80 % kulkee Helsinki Lahti-moottoritien kanssa samassa maastokäytävässä. Radan kokonaispituus on 74 km, josta uuden radan osuus on 63 km. Oikoradalle rakennetaan kaksi uutta henkilöliikenteen asemaa, toinen Järvenpään Haarajoelle ja toinen Mäntsälään. Rata valmistuu vuonna (Oikorata Kerava Lahti -esite, ei vuosilukua.) Laskelmien sisältö Valitun kahden case-rataosuuden materiaalin kulutus tutkittiin kokonaisuudessaan ja radoille laskettiin MI-luvut. Tarkasteluihin on sisällytetty maa- ja kallioleikkaukset, pohjanvahvistustoimenpiteet, tunnelit, sillat, alusrakenne, eristyskerros, routalevyt, välikerros, tukikerros, ratapölkyt, kiskot ja sähköistykseen liittyvät rakennelmat. Lisäksi laskelmassa huomioitiin asemat (Kerava Lahti-oikorata), ratapihat, radanpito, konepajat, varikot ja junia valmistava Talgo-Transtech Oy:n Otanmäen tehdas. Ratalinjaan katsottiin kuuluvaksi sillat, joilla rata kulkee, eli ratasillat ja alikulkusillat. Myös sadeveden kulun muuttaminen alkuperäisestä huomioitiin. Rataosuuksien tarkasteluajanjaksoksi valittiin 100 vuotta, mikä vastaa pitkäikäisimpien ratakomponenttien laskennallisia käyttöikiä. Kerava Lahti-oikoradan osalta hyödynnettiin tietoja pohjanvahvistustoimenpiteisiin, pengerryksiin ja maastonmuotoiluun käytettyjen materiaalien kokonaismäärästä ja selvitettiin, mikä osuus käytetyistä materiaaleista saatiin ratalinjasta. Kouvola Pieksämäki-radan osalta tarkasteltiin radan nykyistä rakennetta eli huomioitiin kaikki radassa olevat rakenteet ikään kuin se olisi vasta sellaiseksi rakennettu. Maa- ja kallioleikkauksista saadut materiaalit oletettin sijoitetun ratalinjaan. Alueeksi, jonka vesitaloudellisia olosuhteita on muutettu (taulukko 2), on katsottu itse ratalinja. Normaalirakenteen kohdalla ratalinjan leveydeksi laskettiin eristyskerroksen alapinnan leveys ja sillalla sillan leveys. Kallioleikkauksen tapauksessa on käytetty keskimääräisen kallioleikkauksen yläpinnan leveyttä. Ilmatieteenlaitoksen (ei vuosilukua) mukaan Etelä- ja Keski- Suomessa vuotuinen sademäärä vaihtelee yleensä 600 ja 700 mm välillä, kun taas Pohjois- Suomessa sataa keskimäärin enintään 600 mm vuodessa. Laskelmissa käytettiin sademäärää 650 mm. Kunkin ratatyypin suhteellista osuutta hyväksi käyttäen laskettiin painotettu keskiarvo, joka kuvastaa pois alkuperäiseltä kulkureitiltään joutunutta sadevettä valituilla rataosuuksilla. Taulukko 2. Vesitaloudellisesti muutetun alueen leveys tarkasteluilla rataosuuksilla ratatyypistä riippuen. Rakennetyyppi Kerava-Lahti Kouvola-Pieksämäki Normaalirakenne 19,4 m 9,3 m Kallioleikkaus (6,5 m) 18,6 m 12,8 m Silta 12,5 m 7,8 m Asemien vaikutusta tutkittiin laskemalla Kerava Lahti-oikoradalle rakennettavan Mäntsälän aseman materiaalinkulutus. Mäntsälän asema on suunniteltu ympyränmuotoiseksi. Sitä rajaavat kaarevat seinät, joiden sisään jäävät aseman palvelut sekä liikennettä välittävät portaat, hissit ja rampit. Ympyrän keskelle voidaan sijoittaa kioski, kahvila ja odotustila. (RHK 1998.) Asemalle rakennetaan pysäköintipaikat 200 autolle ja sen jälkeen on vielä varaus 50 paikan laajennukseen. Lisäksi asemalle rakennetaan pysäköintipaikat 500 polkupyörälle. Asemalaiturit ovat 220 m pitkät ja 5 m leveät. Niitä kattavat 100 m pitkät teräsrakenteiset katokset. Radan yli kulkee kevyenliikenteen teräsrakenteinen katettu ristikkosilta. (RHK 2003.) Laskel-

16 15 massa huomioitiin aseman maanrakennustoimenpiteet, kiveykset ja asfalttipinnoitukset, ylikäytäväsilta, portaat, tekniset tilat, hissit ja hissikuilut (Insinööritoimisto Pontek Oy 2003). Aseman MI-luku suhteutettiin puoleen Kerava Lahti-oikoradan pituudesta (31,5 km), koska rataosuudella on toinenkin asema, Haarajoki. Kouvola Pieksämäki-radalta ei tarkasteltu asemia. Ratapihojen osuus tutkittiin suhteuttamalla Suomen ratapihojen sivuraiteiden yhteispituus (2 291 raide-km) tarkasteltavien rataosuuksien raidepituuden osuuteen koko rataverkon raidepituudesta. Ratapihojen kulutusta määritettäessä huomioitiin kiskot, ratapölkyt, tukikerros ja ratajohto. VR-Yhtymä Oy:llä on nykyisellään toiminnassa kaksi konepajaa: Hyvinkään ja Pieksämäen konepajat. Hyvinkään konepaja on pinta-alaltaan m 2. Pieksämäen konepajan pinta-ala tietoa ei ollut käytettävissä ajoissa, joten konepajojen oletettiin olevan saman kokoiset, mikä saattaa johtaa konepajojen vaikutuksen lievään yliarviointiin. Varikkoja on Suomen rataverkolla kuusi: Helsinki (Ilmala), Joensuu, Kouvola, Oulu, Tampere ja Turku. Taulukosta 3 ilmenee konepajojen ja varikoiden sähkön-, kaukolämmön-, polttonesteiden- ja vedenkulutus. Pinta-alatiedot saatiin ajoissa vain Helsingin varikon osalta. Helsingin varikko on varikoista kaikkein suurin, joten muiden varikoiden pinta-alaksi arvioitiin puolet Helsingin varikon pinta-alasta eli m 2. Taulukko 3. Konepajojen ja varikoiden pinta-alatiedot sekä energian- ja vedenkulutus. pinta-ala (m²) sähkönkulutus (MWh) kaukolämmönkulutus polttoöljynkulutus (MWh) (l) vedenkulutus (m3) Konepaja Hyvinkää Pieksämäki tieto puuttuu Varikko Helsinki Joensuu tieto puuttuu 773 tieto puuttuu tieto puuttuu 750 Kouvola tieto puuttuu Oulu tieto puuttuu Tampere tieto puuttuu tieto puuttuu Turku tieto puuttuu Lähde: Otto Lehtipuu, VR-Yhtymä Oy, henkilökohtainen tiedonanto, Tehtaiden merkitystä arvioitaessa esimerkkitehtaaksi valittiin Talgo Transtech Oy:n Otanmäen tehdas. Tehtaan hallipinta-ala on noin m 2. Tehtaalla valmistetaan mm. InterCitymatkustajavaunuja (Ed-vaunu), vetureita ja erilaisia räätälöityjä tavaravaunuja. (Talgo- Transtech Oy, ei vuosilukua.) Konepaja-, varikko- ja tehdasrakennusten MI-luku laskettiin pinta-alan perusteella hyväksikäyttäen aikaisemmassa tutkimuksessa saatuja rakennuksen MI-lukuja (Sinivuori 2004). Kyseisessä tutkimuksessa laskettiin kahden Helsingin yliopiston rakennuksen, Physicum ja Infokeskus, MI-luvut. Tässä käytettiin Infokeskukselle laskettuja lukuja, joihin ei ollut sisällytetty veden- ja energiankulutusta. Infokeskus on toiminnallisesti hyvin erilainen rakennus kuin konepaja, varikko tai tehdas. Kuitenkin Infokeskukselle laskettuja MI-lukuja käyttäen voidaan saada karkea arvio konepaja-, varikko- ja tehdasrakennusten merkityksestä raideliikenteen kokonaiskulutuksessa. Laskelmaa tarkennettiin käyttämällä tietoja konepajojen, varikoiden ja

17 16 tehtaan todellisesta energian- ja vedenkulutuksesta. Materiaalipanokset suhteutettiin tarkasteltavien ratojen osuuteen Suomen rataverkon raidepituudesta. Määräävänä tekijänä pidettiin rataosuuksien raidepituutta, koska suurempi raidemäärä merkitsee suurempaa liikennemäärää ja siten suurempaa tarvetta junille, varikoille, konepajoille ja ratapihoille. Radanpitoon kuuluu ratapihojen valaistus, vaihteiden lämmitys, jäänesto, turvalaitteet, puomit sekä eräät muut toiminnot. Vuonna 2001 radanpidon energian kokonaiskulutus oli noin 87 GWh (RHK 2002). Myös radanpito suhteutettiin ratojen osuuteen rataverkon raidepituudesta. Energiantuotantomuodon vaikutusta infrastruktuurin materiaalipanoksiin tutkittiin. Tämä tarkastelu suoritettiin Kerava Lahti-oikoradan tietoja hyödyntäen. Tällöin tutkittiin tapaukset, joissa Helsingin Energian tuottama sähkö vaihdetaisiin kansalliseen keskiarvosähköön tai tuulivoimaan. 2.6 Palvelusuorite ja infrastruktuurin allokointi eri palveluille Palvelusuoritteeksi valittiin henkilökilometrit ja tonnikilometrit. Ne kuvaavat sitä peruspalvelua, jota raideliikenne tarjoaa eli tavaroiden tai henkilöiden siirtymistä paikasta toiseen (Ritthoff ym. 2002, 12). Olennaista matkustamisessa on myös nopeus ja henkilöliikenteen tapauksessa mahdollisesti matkan aikana tarjottavat palvelut kuten ruokailu tai tietokoneen käyttömahdollisuus. Tässä työssä ei kuitenkaan pohdittu erilaisten lisäpalvelusuoritteiden merkitystä vaan keskityttiin tarkastelemaan materiaalipanosta suhteessa suoritettuihin henkilö- ja tonnikilometreihin Rataverkko on sekä tavara- että henkilöliikenteen käytössä, joten on löydettävä tapa jakaa infrastruktuurin materiaalipanos näiden kahden palvelun kesken. Tässä tutkittiin neljä erilaista allokointiperustetta. Nämä olivat bruttotonni-, juna-, vaunu- ja vaununakselikilometrit. Henkilö- ja tavaraliikenteen suhteelliset osuudet liikennöinnistä (taulukko 4) perustuvat kansallisiin keskiarvoihin. Lisäksi tutkittiin tapaus, jossa rataosuus on pelkästään tavaraliikenteen käytössä. Tavararadan laskelmassa hyödynnettiin Kouvola Pieksämäki-radan materiaalipanosta, koska Suomen rataverkolla ei ole Kerava Lahti-oikoradan kaltaisia rataosuuksia, jotka olisivat vain tavaraliikenteen käytössä. Henkilö- ja tavaraliikenteen suhteelliset osuudet vaihtelivat allokointitavasta riippuen. Junakilometreihin perustuva allokointi eroaa huomattavasti muista vaihtoehdoista. Erilaiset allokointitavat toimivat myös herkkyystarkasteluina. Taulukko 4. Henkilö- ja tavaraliikenteen suhteelliset osuudet rataverkon liikenteestä tilastointitavasta riippuen allokointiperuste % osuus infrastruktuurista henkilöliikenne tavaraliikenne bruttotonnikilometrit 32,8 67,2 junakilometrit 65,1 34,9 vaununakselikilometrit 26,4 73,6 vaunukilometrit 32,4 67,6 Tietojen lähde: VR-Yhtymä Oy (2004) ja RHK (2003c).

18 Liikennemäärät Sekä henkilö- että tavaraliikenteen liikennemäärät vaihtelevat huomattavasti Suomen rataverkon eri osissa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltaville rataosuuksille valittiin sekä henkilö- että tavaraliikenteessä kolme erilaista liikenteen vilkkaustasoa. Nämä olivat vilkasliikenteinen, keskitasoinen ja vähäliikenteinen (taulukko 5). Tarkasteltavien liikennetasojen vuosittaisista kuljetussuoritteista laskettiin päivittäiset kuljetussuoritteet. Tämän jälkeen tutkittiin, kuinka monta junavuoroa tarvittaisiin kuljettamaan kunkin liikennetason mukainen määrä ihmisiä tai tonneja. Junavuoroja laskettaessa hyödynnettiin täyttöasteita. Vuotuisia junavuoromääriä käytettiin laskettaessa junien energiankulutuksen materiaalipanosta. Junien lukumäärää hyödyntäen taas saatiin laskettua junien valmistuksen ja kunnossapidon vuosittainen materiaalipanos tarkasteluaikana. Taulukko 5. Käytetyt liikenteen vilkkaustasot ja niihin liittyvät täyttöasteet Henkilöliikenne Tavaraliikenne Liikennetaso henkilöliikenteen täyttöaste % nettotonnia / v täyttöaste % matkaa / v vilkasliikenteinen keskitasoinen vähäliikenteinen Lähde: Jyrki Pussisen kanssa käyty keskustelu. 2.8 MIPS-lukujen soveltaminen Suomen rataverkolla Case-rataosuuksille laskettujen MIPS-lukujen avulla määritettiin raideliikenteen MIPS-luvut Suomen rataverkon eri osissa. Tässä kaksiraiteisille rataosuuksille käytettiin Kerava Lahtioikoradan materiaalipanoksia ja yksiraiteisille Kouvola Pieksämäki-radan materiaalipanoksia. Rataverkolla on myös lyhyitä matkoja rataa, jossa on enemmän kuin kaksi raidetta. Tällaisia ovat Helsinki Ruusutorppa, Helsinki Kerava ja Lustikulla Purola. Nämä ovat kuitenkin lyhyitä rataosuuksia, joten ne jäävät kokonaisuuden kannalta merkityksettömiksi. Lisäksi kyseiset rataosuudet kuuluvat Helsingin seudun lähiliikenteen piiriin, joten vastaavasti myös liikennetasot näillä osuuksilla ovat huomattavasti korkeammat kuin muualla maassa, joten useampi raiteiden materiaalipanos voidaan siksikin olettaa merkitykseltään vähäiseksi. Rataosuuksille valittiin henkilö- ja tavaraliikenteen osalta kolmesta tarkastellusta liikennetasosta parhaiten soveltuva. Soveltuvan infrastruktuurin ja liikennetason mukaan rataosuuksille laskettiin MIPS-luvut. Laskelma suoritettiin kahdella eri allokointiperusteella. Nämä olivat junakilometrit ja vaunukilometrit, jotka edustavat allokoinnin vastakkaisia ääripäitä. Näin saatiin esille myös allokoinnin vaikutukset Suomen raideliikenteen MIPS-lukuihin.

19 18 3. TULOKSET Tässä osiossa käsitellään ensin raideliikennekaluston materiaalipanosta ja raideliikenteen MIPS-lukuja ilman infrastruktuurin osuutta (luku 3.1). Raideliikenneinfrastruktuurin materiaalipanoksia rakennepoikkileikkausten avulla, hypoteettisilla rataosuuksilla ja lopuksi todellisilla case-rataosuuksilla tarkastellaan luvussa 3.2. Luvussa 3.3 esitellään edellisten pohjalta case-rataosuuksille rakennetut MIPS-luvut. Näistä johdetut karkeat laskelmat Suomen rataverkon MIPS-luvuista löytyvät luvusta Junakaluston valmistus, kunnossapito ja käyttö IC2-henkilöjuna Ed-vaunun materiaalipanos kokonaisuudessaan mukaanlukien myös vetoenergiankulutuksen oli t abioottisia luonnonvaroja, 7,4 t bioottisia luonnonvaroja, t vettä ja t ilmaa. Ed-vaunun materiaalipanos ilmenee yksityiskohtaisesti liitteestä 3. Bioottisten materiaalien osuus vaunun ja sen käytön materiaalijakaumasta on pieni, joten bioottinen materiaalipanos jäi alhaiseksi eikä sitä siksi tarkastella syvemmin. Sr2-veturin kokonaismateriaalipanos (liite 4) oli t abioottisia luonnonvaroja, 2,3 t bioottisia luonnonvaroja, t vettä ja 297 t ilmaa. Veturin käyttämä energia otettiin huomioon vaunujen vetoenergian tarpeessa. Tietoa veturin valmistuksen ja kunnossapidon vaatimasta energiankulutuksesta ei ollut suoraan saatavissa. Niiden oletettiin olevan samaa luokkaa kuin vaunujen valmistuksen ja kunnossapidon vaatima energiankulutus. Veturin oletettiin vaativan maalausta sekä pyörien- ja akunvaihtoa samoin aikavälein kuin Ed-vaunun. Veturin pesuun kuluva vesimäärä arvioitiin. Sr2-veturista ja neljästä Ed-vaunusta koostuvan IC2-junan elinkaarenaikaisessa materiaalikulutuksessa (taulukko 6) keskeisin tekijä oli käytönaikainen energiankulutus. Käytönaikainen energiankulutus muodostuu pääsiassa vetoenergian tarpeesta. Lisäksi siihen sisältyy junan laitteiden kuluttama energia, johon kuuluu muun muassa ilmastointi, valaistus ja paineilmantuotanto. Taulukko 6. IC2-junan käyttöiän aikainen materiaalipanos. Käyttöikä 40 v, kuljetussuorite 14 miljoonaa km. abioottiset bioottiset vesi ilma IC2-JUNA luonnonvarat luonnonvarat t % t % t % t % valmistus , , ,9 kunnossapito , , ,0 käyttö ,0 0 0, , ,0 yhteensä Sähkön tuotantotavan muuttamisella oli vaikutusta IC2-junan materiaalipanokseen (kuva 3). Siirryttäessä Helsingin Energian tuottamasta sähköstä kansalliseen keskiarvosähköön abioottinen MI-luku laski 19 % ja ilman käyttö 42 %, mutta vedenkulutus lähes kuusinkertaistui. Tuulivoima oli tarkastelluista sähköntuotantotavoista ekotehokkain. Verrattuna lähtötilanteeseen tuulivoimaan siirtyminen pienentäisi abioottisten luonnonvarojen käyttöä noin kertoimella 5 eli viidenteen osaan, veden käyttöä kertoimella 14 ja ilman käyttöä kertoimella 40.

20 19 Jos kaikki IC2-junassa käytetty alumiini vaihdettaisiin kierrätettyyn alumiiniin, abioottinen materiaalipanos vähenisi 2 %, veden ja ilmakulutus kummatkin yhden prosentin. Sähkön merkitys on siis IC2-junan elikaarenaikaisessa materiaalin käytössä niin hallitseva, ettei rakennusmateriaalien vaihtamisella ole juuri merkitystä. Energiantuotantomuodon vaikutus IC2-junan materiaalipanokseen t ABIOOTTINEN MI HELEN 2003 Suomi 2002 tuulivoima t VESI MI HELEN 2003 Suomi 2002 tuulivoima t ILMA MI HELEN 2003 Suomi 2002 tuulivoima Kuva 3. Sähköntuotantotavan vaikutus IC2-junan elinkaarenaikaisiin materiaalipanoksiin. Junan käyttöikä 40 v., kuljetusuorite 14 miljoonaa km. - HELEN 2003 = Helsingin Energian vuonna 2003 myymä sähkö - Suomi 2002 = vuoden 2002 keskimääräinen kansallinen verkkosähkö - tuulivoima = yksinomaan tuulivoimalla tuotettu sähkö

Suomen raideliikenteen ekotehokkuus MIPS-laskentaa hyödyntäen

Suomen raideliikenteen ekotehokkuus MIPS-laskentaa hyödyntäen Suomen raideliikenteen ekotehokkuus MIPS-laskentaa hyödyntäen Ympäristötieteen pro gradu työ Tammikuu 2005 Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Leena Vihermaa HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

Liitteet. Liite 1. Liikenneinfrastruktuurin MI lukuja ja yleistyksiä. Valtatien elinkaaren aikainen luonnonvarojen kulutus ilman liikennettä.

Liitteet. Liite 1. Liikenneinfrastruktuurin MI lukuja ja yleistyksiä. Valtatien elinkaaren aikainen luonnonvarojen kulutus ilman liikennettä. Liitteet Liite 1 Liikenneinfrastruktuurin MI lukuja ja yleistyksiä Valtatien elinkaaren aikainen luonnonvarojen kulutus ilman liikennettä. Lentoliikennealueiden MI luvut. Helsinki Vantaan ja Jyväskylän

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana

Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana Vapaa-ajan vietto liikenne ilonpilaajana Karoliina Luoto, Suomen Liikunta ja Urheilu Sini Veuro, Kansalaisjärjestöjen Kierrätysliike Suomen Teollisen Ekologian Seuran seminaari Materiaalivirrat ja kulutus

Lisätiedot

SähkölaiteMIPS. Käyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen. D-mat oy

SähkölaiteMIPS. Käyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen. D-mat oy SähkölaiteMIPS Käyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen D-mat oy Laskutoimitukset VILLE SALO ville.salo@saunalahti.fi +358 4 888 999 Menetelmä ja ohjaus

Lisätiedot

Polkupyöräliikenteen aiheuttama luonnonvarojen kulutus Suomessa (PyöräMIPS)

Polkupyöräliikenteen aiheuttama luonnonvarojen kulutus Suomessa (PyöräMIPS) LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 55/2005 Liikenne Polkupyöräliikenteen aiheuttama luonnonvarojen kulutus Suomessa (PyöräMIPS) Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2005 KUVAILULEHTI Julkaisun

Lisätiedot

Sata pientä vai kolme isoa tekoa?

Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Kepeää elämää! Nuukuusviikon seminaari Vanhalla 17.4.2008 Sata pientä vai kolme isoa tekoa? Suomalaisen ekologinen selkäreppu ja sen keventäminen Satu Lähteenoja kestävän kulutuksen tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Suomen Teollisen Ekologian Foorumin seminaari Oulu 1.-2.12.2005 Sessio 4: Resurssien hallinta teollisuudessa

Suomen Teollisen Ekologian Foorumin seminaari Oulu 1.-2.12.2005 Sessio 4: Resurssien hallinta teollisuudessa FINMIPS Liikenne Suomen Teollisen Suomen Teollisen Oulu 1. Sessio 4: Resurssien hallinta teollisuudessa FINMIPS Liikenne Uusia näkökulmia liikenteen ekotehokkuuteen Michael Lettenmeier Ekotehokkuuskonsultti

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Teollisen ekologian syysseminaari Lahti, 27.-28.11.2007 Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Michael Lettenmeier ja Tiina Moisio Suomen Luonnonsuojeluliitto / Helsingin yliopisto Kodin tavarat KotiMIPS-tutkimuksissa

Lisätiedot

Käyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen

Käyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen SähkölaiteMIPS Käyttöiän ja energiatehokkuuden vaikutus sähkölaitteiden aiheuttamaan materiaalipanokseen Tässä raportissa tarkastellaan neljää eri kodinkonetta, joita käytetään viidellä eri maissa tuotetulla

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa

Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa Kestävä kulutus kotitalouksien merkitys Kotitalouden kulutus 40 tonnia vuodessa Satu Lähteenoja Suomen luonnonsuojeluliitto Teollisen ekologian seminaari Lahdessa 27.11.2007 Luontoa kuluu liikaa Luonnonvarojen

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

S u o m e n y m p ä r i s t ö. Satu Lähteenoja Michael Lettenmeier Arto Saari. LiikenneMIPS. Suomen liikennejärjestelmän luonnonvarojen kulutus

S u o m e n y m p ä r i s t ö. Satu Lähteenoja Michael Lettenmeier Arto Saari. LiikenneMIPS. Suomen liikennejärjestelmän luonnonvarojen kulutus S u o m e n y m p ä r i s t ö 820 Satu Lähteenoja Michael Lettenmeier Arto Saari LiikenneMIPS Suomen liikennejärjestelmän luonnonvarojen kulutus HELSINKI 2006........................... Y M P Ä R I S T

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa?

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa? Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa? Kotimaisten elintarvikkeiden materiaalipanokset FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojekti KotiMIPS projekti FIN-MIPS Kotitalous tutkimusprojektin puitteissa tutustuttiin

Lisätiedot

Luonnonvarojen kulutus Suomen tieliikenteessä (TieMIPS)

Luonnonvarojen kulutus Suomen tieliikenteessä (TieMIPS) LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 54/2005 Liikenne Luonnonvarojen kulutus Suomen tieliikenteessä (TieMIPS) Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2005 Tekijät Kaisa Pusenius, Michael Lettenmeier,

Lisätiedot

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy

Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Jätetäänkö vähemmälle? - Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy Taustamateriaali / päivitetty 17.9.2010 / www.4v.fi/julkaisut Jaana Hiltunen Tämä on vuokratalojen asukkaille tarkoitetun kulutusta ja jätteen

Lisätiedot

Suomen veturit ja moottorijunat 2011. Koonnut: Henri Hovi

Suomen veturit ja moottorijunat 2011. Koonnut: Henri Hovi Suomen veturit ja moottorijunat 2011 Koonnut: Henri Hovi Sisällysluettelo: 1 Sr2 2 Sr1 3 Sm6 4 Sm5 5 Sm4 6 Sm3 7 Sm2 8 Sm1 9 Dr16 10 Dr14 11 Dv12 12 Dm12 13 Dm7 14 Muu museokalusto Dokumentissä esitellään

Lisätiedot

Suomen veturit ja moottorijunat 2005. Koonnut: Henri Hovi

Suomen veturit ja moottorijunat 2005. Koonnut: Henri Hovi Suomen veturit ja moottorijunat 2005 Koonnut: Henri Hovi Sisällysluettelo: 1 Sr2 2 Sr1 3 Sm4 4 Sm3 5 Sm2 6 Sm1 7 Dr16 8 Dr14 9 Dv16 10 Dv12 11 Dm12 12 Tka8 13 Tka7 14 Tve5 15 Tve4 16 Dm7 17 Muu museokalusto

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Rautatiesiltojen kuormat

Rautatiesiltojen kuormat Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat

Lisätiedot

Tulokset 3. 3.1 Ajoneuvoliikenteen luonnonvarojen kulutus. 3.1.1 Ajoneuvoliikenteen MI lukuja

Tulokset 3. 3.1 Ajoneuvoliikenteen luonnonvarojen kulutus. 3.1.1 Ajoneuvoliikenteen MI lukuja Tulokset 3 Luvuissa 3.1 3.5 esitetään saadut tulokset liikennemuodoittain neljällä tavalla: Ensin esitetään kootusti liikennemuodon eri osien MI luvut. Niistä luvuista, jotka ovat muuttuneet osatutkimusten

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Suomen veturit ja moottorijunat 2003. Koonnut: Henri Hovi

Suomen veturit ja moottorijunat 2003. Koonnut: Henri Hovi Suomen veturit ja moottorijunat 2003 Koonnut: Henri Hovi Sisällysluettelo: 1 Sr2 2 Sr1 3 Sm4 4 Sm3 5 Sm2 6 Sm1 7 Dr16 8 Dr14 9 Dv16 10 Dv15 11 Dv12 12 Dm7 13 Tka8 14 Tka7 15 Tve5 16 Tve4 Dokumentissä esitellään

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset PYL 1(8) Tekninen yksikkö 5.6.1998 90/731/98 Korvaa määräykset 3.10.1997 RHK 265/731/97, 20.1.1998 RHK 91/731/98 ja 20.1.1998 RHK 90/731/98 Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus

Lisätiedot

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET

RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET RATATEKNISET MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Ratahallintokeskus on hyväksynyt :n osan 1 YLEISET PERUSTEET Ylijohtaja Ossi Niemimuukko Teknisen yksikön päällikkö Markku Nummelin Korvaa edellisen 1. osan. Voimassa

Lisätiedot

Suomen veturit ja moottorijunat 2012. Koonnut: Henri Hovi

Suomen veturit ja moottorijunat 2012. Koonnut: Henri Hovi Suomen veturit ja moottorijunat 2012 Koonnut: Henri Hovi Sisällysluettelo: 1 Sr2 2 Sr1 3 Sm6 4 Sm5 5 Sm4 6 Sm3 7 Sm2 8 Sm1 9 Dr35 10 Dr16 11 Dr14 12 Dv12 13 Dm12 14 Dieselkäyttöinen museokalusto 15 Höyrykäyttöinen

Lisätiedot

Luonnonvarojen kulutus paikallisessa liikenteessä Menetelmänä MIPS

Luonnonvarojen kulutus paikallisessa liikenteessä Menetelmänä MIPS LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2006 Liikenne Luonnonvarojen kulutus paikallisessa liikenteessä Menetelmänä MIPS Helsinki, 2006 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 3.3.2006 Tekijät (toimielimestä:

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä

Lisätiedot

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Rautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto 5.11.2018 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen

Lisätiedot

Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa

Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa Kulinaaritalo Projektioppia elinkaaren hallinnasta ja materiaalitehokkuudesta korjausrakentamisessa Sakari Autio, Lahden ammattikorkeakoulu Michael Lettenmeier, D-mat oy Reetta Jänis, Lahden ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen

Lisätiedot

Luonnonvarojen kulutus Suomen lentoliikenteessä (LentoMIPS)

Luonnonvarojen kulutus Suomen lentoliikenteessä (LentoMIPS) LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 57/2005 Liikenne Luonnonvarojen kulutus Suomen lentoliikenteessä (LentoMIPS) Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2005 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO

LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO 19.4.2011 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 1 ESIPUHE Työ on jatkoa Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lisätiedot

Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset ja laskentamallin laadinta.

Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset ja laskentamallin laadinta. Liite 5 Järjestelyratapihan melumittaukset 14-15.2011 Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset 14-15.6.2011 ja laskentamallin laadinta. 1 Toimeksianto / Johdanto Viinikan ja Rautaharkon ratapihat

Lisätiedot

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

METELINNIEMEN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS

METELINNIEMEN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS METELINNIEMEN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS E28058 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Oona-Lina Alila Elisa Huotari Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

LAKARIN TEOLLISUUSRAITEISTON TILAVARAUSTARKASTELU Rauman kaupunki

LAKARIN TEOLLISUUSRAITEISTON TILAVARAUSTARKASTELU Rauman kaupunki Rauma, Lakarin teollisuusraiteisto 1 (5) LAKARIN TEOLLISUUSRAITEISTON TILAVARAUSTARKASTELU Rauman kaupunki Rauma, Lakarin teollisuusraiteisto 2 (5) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2 TYÖMENETELMÄT...

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n

Lisätiedot

Luumäki-Imatra ratahanke LuIma

Luumäki-Imatra ratahanke LuIma Luumäki-Imatra ratahanke LuIma Joonas Hämäläinen, Liikennevirasto Kiertotalous kuntien maanrakentamisessa, Seminaari 3.10.2017 Luumäki Imatra ratahankkeen taustaa Hankkeesta aiemmin tehdyt suunnitelmat

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE

SUUNNITTELUPERUSTEET TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE TAMPEREEN JA TURUN MODERNI RAITIOTIE 31.12.2013 Suunnitteluperusteisiin on koottu tärkeimmät tiedot raitiotien linjauksen yleissuunnittelua varten. Ohje perustuu Saksalaiseen BOStrab ohjeeseen ja sisältää

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

Lahden kaupungin ekotehokkuuden parantaminen

Lahden kaupungin ekotehokkuuden parantaminen Lahden kaupungin ekotehokkuuden parantaminen Lahti Energia Vertailu kaasuttimen ekotehokkuudesta: Kymijärven voimala kaasuttimella vs. ilman kaasutinta 31.12.2004 2 / 1 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...4

Lisätiedot

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Suomen arktinen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 7/2010 Julkaisija VALTIONEUVOSTON KANSLIA Julkaisun laji Julkaisu

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Rataverkon kokonaiskuva

Rataverkon kokonaiskuva Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Kestävä liikenne ja matkailu

Kestävä liikenne ja matkailu Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

ETCS Level , Clarion Hotel Helsinki. Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2016

ETCS Level , Clarion Hotel Helsinki. Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2016 ETCS Level 3 1.12.2016, Clarion Hotel Helsinki Julkinen 2016 siemens.fi European Train Control System (ETCS) Level 3 ETCS - Nykytila ja tulevaisuuden suunta Tausta Toiminnallisuus Kehitystilanne ja tavoitteet

Lisätiedot

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO 1(20) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 30.12.2009. RVI/902/431/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Yleiset perusteet, RAMO

Lisätiedot

LEED EB v4.1 uusi tapa sertifioida

LEED EB v4.1 uusi tapa sertifioida LEED EB v4.1 uusi tapa sertifioida Vihreä Foorumi 10.6.2019 Mikael Nyländen Green Building Partners Oy Sisältö Yleistä LEED EB v4 ja v4.1 pisteet kategorioittain Pakolliset vaatimukset Perfomance-pisteet

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Kahden Helsingin yliopiston rakennuksen luonnonvarojen kulutuksen selvittäminen MIPSlaskennan

Kahden Helsingin yliopiston rakennuksen luonnonvarojen kulutuksen selvittäminen MIPSlaskennan Kahden Helsingin yliopiston rakennuksen luonnonvarojen kulutuksen selvittäminen MIPSlaskennan avulla Ympäristönsuojelutieteen pro gradu työ Huhtikuu 2004 Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...

Lisätiedot

Hongiston asemakaavan meluselvitys, Hämeenlinna Päivitetty väliraportti. Optimia Oy/Eriksson Arkkitehdit

Hongiston asemakaavan meluselvitys, Hämeenlinna Päivitetty väliraportti. Optimia Oy/Eriksson Arkkitehdit Hongiston asemakaavan meluselvitys, Hämeenlinna Päivitetty väliraportti Optimia Oy/Eriksson Arkkitehdit Versio 1.0 Matti Manninen 26.3.2008 2007 Suunnittelukohde 30.4.2008 Page 2 Melulähteet Tässä selvityksen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.

Lisätiedot

KierrätyskeskusMIPS. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n toiminnan ja uudelleenkäyttöön välittämien tavaroiden luonnonvarojen kulutus

KierrätyskeskusMIPS. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n toiminnan ja uudelleenkäyttöön välittämien tavaroiden luonnonvarojen kulutus KierrätyskeskusMIPS Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n toiminnan ja uudelleenkäyttöön välittämien tavaroiden luonnonvarojen kulutus Marja Salo Michael Lettenmeier D-mat Oy 2 Sisällys 1 Johdanto...3

Lisätiedot

Koivukylän rautatieristeyssilta kaartuu pääradan yli

Koivukylän rautatieristeyssilta kaartuu pääradan yli Koivukylän rautatieristeyssilta kaartuu pääradan yli Sirkka Saarinen, toimittaja Kehärata erkanee pääradasta Vantaan Koivukylässä, jossa näyttävä, 450 metriä pitkä rautatieristeyssilta ylittää kauniisti

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia

Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 37/2018 31.10.2018 Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät, Joensuu / Kristiina Hallikas Rautatiet lukuina vuonna

Lisätiedot