Aikuissosiaalityön uudet mahdollisuudet ja haasteet Aikuissosiaalityön päivät

Transkriptio

1 Aikuissosiaalityön uudet mahdollisuudet ja haasteet Aikuissosiaalityön päivät Leila Kankainen, ytl Tulosaluejohtaja, työikäisten palvelut Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Perhe- ja sosiaalipalvelut

2 Miltä aikuissosiaalityö näyttää nyt? - Aikuissosiaalityöllä on vahva kytkös yhteiskunnalliseen tehtäväksi antoon, poliittiset ja taloudelliset olosuhteet, lainsäädäntö ja hallinnolliset reunaehdot sääntelevät toimintaa - Aikuissosiaalityölle ei ole omaa lainsäädäntöä, vrt erityislait - Heiveröinen lainsäädännöllinen asema tuottaa myös heikon institutionaalisen aseman: heikompi arvostus ja suppeammat palvelut asiakkaille (Nummela, 2011) - Aikuissosiaalityö nähdään vahvasti toimeentulotukeen kiinnittyvänä työnä ja työttömien aktivointityönä (Jokinen & Juhila 2008,Kivipelto 2016) - Sosiaalitoimistoissa tehtävä työ nähdään toimenpide- ja järjestelmäkeskeisenä (Jokinen & Juhila 2008,Vaininen 2011) - Sosiaalityö toteuttaa nykyisin vallitsevaa uusliberaalia yhteiskuntaideologiaa, joka korostaa yksilön vastuuta ja aktiivisuutta, jolloin sosiaalityön tehtäväksi jää asiakkaiden aktivointi ja yksilön vastuullistaminen tilanteestaan ( Jokinen&Juhila 2008). - Asiakkaiden ongelmien taustalla olevien rakenteellisten seikkojen (esim. työttömyyden yhteiskunnalliset kytkennät ) esiin tuominen ei ole arkipäivää työssä: aikuissosiaalityö ei näyttäydy yhteiskuntakriitikkona ( Pohjola 2014)

3 Lainsäädäntömuutokset: haasteita ja mahdollisuuksia Viimeaikainen lainsäädäntötyö on vahvistanut (aikuis)sosiaalityön asemaa - Sosiaalihuoltolaki (1310/2014) - tuo yhtenäisen asiakasprosessin kaikkiin sosiaalihuollon palveluihin - vahvistaa sosiaalihuollon asemaa palveluverkostossa - Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) - lailla säädelty oikeus toimia sosiaalihuollon ammattihenkilönä, sosiaalisen omistajuus vahvistuu - Toimeentulotuen Kela-siirto ( lakimuutos 1107/2016) - korostaa sosiaalityötä toimeentulotuesta erillisenä palveluna

4 Lainsäädäntömuutokset: haasteita ja mahdollisuuksia - Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista ( nro 254/2015) - yhtenäistää työssä käytetyn kielen ja dokumentaation - THL:n määräys sosiaalihuollon palvelutehtävistä (1/2016) - Määrittelee työikäisten palvelut omana palvelutehtävänään - Päivystysuudistus Sosiaalihuollon ilmeinen tarve arvioitava terveydenhuollon palveluissa - Teos -työ 2019? - Työllisyyden hoidon palvelut ja rakenteet muutoksessa - Sote-uudistus - Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio

5 Aikuissosiaalityön yhtenäinen dokumentaatio mahdollisuutena Yhtenäinen dokumentaatio ei ole pelkästään työn kirjaamista vaan yhteisen ymmärryksen luomista

6 THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus Kansallisesti yhtenäiset menettelytavat palvelutuotannon jäsentämisessä sekä palveluissa syntyvien asiakirjojen hallinnassa - Kanta-arkistoon siirtyminen - Tulisi hyödyntää siinä tavassa, jolla palvelutuotanto jäsennetään kunnissa: - Määrittää THL:n palvelutehtäväluokituksen mukaisesti työntekijöiden tiedonsaantioikeuden - Sosiaalipalvelut ryhmitellään palvelutehtäväluokituksen mukaisiin kokonaisuuksiin - Henkilöstön työtehtävät jäsennetään luokituksen mukaisesti

7 THL:n määräys 1419/ /2015 Sosiaalihuollon palvelutehtävät Iäkkäiden palvelut Lapsiperhepalvelut Lastensuojelu Perheoikeudelliset palvelut Päihdehuolto Työikäisten palvelut Vammaispalvelut

8 Työikäisten palvelut Sosiaalihuollon palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea työikäisiä asiakkaita elämänhallintaan, työhön, toimeentuloon ja opiskeluun liittyvissä asioissa sekä vähentää eriarvoisuutta Tulevaisuus: aikuissosiaalityö työikäisten sosiaalityö?

9 Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki Sisältää sosiaalihuollon asiakastietojen kirjaamisvaatimukset Voimaan Kirjaamis pakko voimassa - Sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot määrämuotoisina ( THL:n määrämuotoisuuden määrittelyn jälkeen)

10 Miksi yhtenäinen tapa määritellä / dokumentoida työtä on tärkeää sosiaalialan työlle - Yhteiset termit ja jokapäiväinen kieli luovat ja muotoilevat toiminnan todellisuutta kulttuurisesti (Morgan 1997) - Havaintoja ja ajattelua jäsentävä yhdessä hyväksytty merkitysten luokittelu yhteiseksi viestintäjärjestelmäksi tukee ryhmän tehokasta toimintaa ja on tärkein tekijä yhtenäiseen toimintaan ja siitä seuraavaan legitimiteettiin johtavassa prosessissa ( Schein 1987) - Sosiaalityön hiljaisuuden kulttuuriin liittyy yhteisesti jaetun kokemustiedon puute, joka on uhka sosiaalityön kehittymiselle, koska sosiaalityö on itse toimintansa keskeinen määrittäjä ( Mutka 1998)

11 Miksi yhtenäinen tapa määritellä / dokumentoida työtä on tärkeää sosiaalialan työlle - Suunnitelmallisuus : paneutuva suunnitelmallinen asiakkaan tarpeista lähtevä systemaattinen ja joustava asiakastyön käytäntö, joka yhdistää työskentelyn eri vaiheita mielekkääksi ja tavoitteelliseksi kokonaisuudeksi. Suunnitelma on prosessin dokumentoinnin väline. - Dokumentointi on sosiaalityön tiedon prosessointia - Dokumentaatio on sosiaalityön tärkein tiedon näkyväksi tekemisen väline, jossa työn perusteet tehdään näkyviksi asiakkaille, itselle ja kollegoille. - Näkyvään, pätevään ja koeteltuun tietoon nojaava sosiaalityö kykenee perustelemaan kehittämis- ja resurssitarpeitaan vaikuttavammin kuin sosiaalityö, joka tyytyy toimimaan hiljaisuuden kulttuurissa - Liukko 2009, Kuusisto-Niemi & Kääriäinen 2005

12 Uusi sosiaalihuoltolakisosiaalisen asiantuntijuuden vahvistamisen mahdollisuus.

13 Uusi sosiaalihuoltolaki - vahvistaa sosiaalialan työtä - Muilla tahoilla ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuollon tarpeessa olevista ja velvollisuus osallistua monialaiseen palvelutarveaviointiin/ suunnitelmaan - Oikeus/velvollisuus ilmoittaa yhteistyötahoille asiakkaan palvelujen tarpeesta ja oikeus saada vastaus mitä asialle tehdään - Omatyöntekijyys: kokonaispalveluprosessin koordinointi - Ammattirakenteen määrittely laissa - Sosiaalityöntekijän vastuu erityistä tukea tarvitsevista - Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä rakenteellisella sosiaalityöllä

14 Omatyöntekijä Nimettävä sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi heti asiakkuuden alussa Ei jos on muussa palvelussa nimetty Pysyy koko sosiaalihuollon asiakkuuden ajan Sosiaalityöntekijä erityistä tukea tarvitsevalla Edistää palvelujen järjestämistä

15 Asiantuntijuus haltuun aikuissosiaalityössä Aikuissosiaalityö toimii monien palvelujen rajapinnoilla: Työllisyys, nuorisopalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut, asumispalvelut jne Asiantuntijuus asiakastyössä: kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen palveluprosessi, jossa eri ammattilaisten osaaminen yhdistetään asiakkaan tavoitteita palvelevaksi tehokkaaksi, taloudelliseksi ja ohjatuksi kokonaisprosessiksi (Vaininen 2011). Jaettu asiantuntijuus: hallinnonalojen välisten yhteistyöverkostojen luominen: yhteistyö määräytyy yksittäisen asiakkaan asian sijasta asiakasryhmien, ilmiöiden ja olosuhteiden mukaan (Sirkka, 2014)

16 Asiantuntijuus haltuun aikuissosiaalityössä Monialaisessa yhteistyössä on tärkeää vahva sosiaalityön ammatti-identiteetti, Ammattien arvostus ratkaisee ketkä ensisijassa työskentelevät yhdessä, toiset tulevat tilanteeseen marginaalista Esim. sosiaalityöntekijä kutsutaan terveydenhuollon palaveriin, silloin kun terveydenhuollon työntekijät tarvitsevat sosiaalityöntekijää Sosiaalihuoltolain mukaan asetelman pitäisi toimia myös toisinpäin Monialaisessa työssä vaarana on, että jonkun tiedenäkökulman käsitteet saavat niin voimakkaan määrittävän aseman, että toinen ammatillinen ajattelu liukenee valtanäkökulman suuntaan Sosiaalityön hajaantumisen uhka: sosiaalityö viedään muun kuin sosiaalihuollon hallinnon alle: sosiaalityön liukenee muiden alojen tavoitteiden sisään ( Vaininen 2011)

17 Asiantuntijuus haltuun aikuissosiaalityössä Aikuissosiaalityö näyttäytyy toimenpidekeskeisenä, ei niinkään asiantuntijatyönä Hallinnolliset reunaehdot ( lainsäädäntö, hallinto ja resurssit) määrittävät aikuissosiaalityön toimintamahdollisuuksia, mutta kysymys on myös siitä, että aikuissosiaalityössä ei ole ollut vahvaa yhtenäistä toimintatapaa ja orientaatiota Kyse on yhteiskunnallisten reunaehtojen lisäksi siitä, miten sosiaalityöntekijät itse toimivat sosiaalisen osaajina. Miten onnistutaan tuomaan esiin arkisessa yhteistyössä sosiaalisen kokonaisuutta ja osaamista siinä.

18 Rakenteellinen sosiaalityö ja vaikuttavuus

19 Rakenteellinen sosiaalityö Asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottamista asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisesta yhteyksistä ja tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista Tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä kunnan asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi Sosiaalityön asiantuntijuus osaksi muiden toimialojen suunnittelua sekä yhteistyö yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa paikallista sosiaalityötä ja muuta palvelu- ja tukivalikoimaa kehittäen

20 Rakenteellisen sosiaalityön mahdollisuudet Rakenteellinen sosiaalityö yhteiskunnallisena vaikuttamistyönä on pitkään nähty aikuissosiaalityön tehtävänä Vaikuttamistyössä sosiaalityö toimii yhteiskuntakriittisesti ja nostaa yleiseen keskusteluun yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksia ( Payne, 2005) Suomalaisessa sosiaalityössä ei ole juuri toteutunut Ristiriitainen tehtävä: yhteiskunnan palveluksessa olevan työntekijän odotetaan ylläpitävän vallitsevan yhteiskunnan toimintaa olevan solidaarinen organisaation/ yhteiskunnan tavoitteille. Sosiaalityön ammattietiikka ja nyt myös sosiaalihuoltolaki edellyttävät sosiaalityön tuottavan kriittistä tietoa yhteiskunnan toimivuudesta

21 Rakenteellinen sosiaalityön mahdollisuudet Sosiaalityön on tuotettava luotettavaa erikoistunutta tietoa sosiaalisesta yhteiskunnan päätöksenteon pohjaksi Sosiaalityössä on ymmärrettävä yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutukset asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden toimintamahdollisuuksiin, osattava analysoida sosiaalisia vaikutuksia ja raportoida niistä niin luotettavasti, että sosiaalityö koetaan luotettavana toimijana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Mahdollisuus haastaa yhteiskunnan palveluista päättäviä tahoja keskusteluun yhteiskuntapolitiikan vaikutuksista ja nostaa aikuissosiaalityön perustehtävän mukaisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten elinolot yhteiskunnalliseen keskusteluun

22 Arviointitieto ja vaikuttavuus aikuissosiaalityössä Haasteena sosiaalityössä sosiaalisen todellisuuden monikerroksisuus ja sosiaalityön yksilökohtaisuus Näyttöön perustuva tieto ei ole vaan kausaalisia satunnaistettuja koeasetelmia, kvantitatiivista mittaamista ja markkinataloudellista tehokkuutta ja taloudellisuutta Näyttöön perustuvaa käytäntöä voi olla myös ammatillisten käytäntöjen perustaminen tutkitulle tiedolle siten, että tieto ohjaa käytäntöjä tiedon käyttö perustuu systemaattisuuteen Myös laadullinen asiakaskohtaamisissa tuotettu tieto on luotettavaa tietoa Vaikutusten kuvaaminen on vaikuttavuuden kuvaamista Sosiaalinen media: vaikuttaminen yleiseen keskusteluun ja ajatteluun, ennaltaehkäisevyys Vaikuttavuusmittareiden kytkeminen asiakastietojärjestelmiin

23 Aikuissosiaalityön mahdollisuudet - Tällä hetkellä uudistunut lainsäädäntö antaa aikuissosiaalityölle toimivat työvälineet kehittää työstä asiakaskohtaisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja nostaa samalla myös aikuissosiaalityön asiakkaiden palvelutarpeet ja elinolosuhteet yhteiskunnalliseen keskusteluun. - Aikuissosiaalityöllä on tietoa syrjäytymisen, eriarvoistumisen ja osattomuuden toimintamekaniikoista ja asiakkaiden kokemuksista - Aikuissosiaalityö ei voi jättäytyä vain olosuhteisiin sopeuttajan rooliin - aikuissosiaalityö on muutostyötä, jonka tulee rakentua asiakastyöstä yhteiskunnalliseen toimintaan.

24 Kiitos!

25 Jokinen Arja & Juhila Kirsi, toim. ( 2008) Sosiaalityö aikuisen parissa. Vastapaino Lähteet Kankainen, Leila ( 2012) Aikuissosiaalityön haasteet. Institutionaalinen näkökulma kehittämishankkeiden kuvaamaan sosiaalityöhön. Lisensiaatin tutkimus. Tampereen yliopisto Kivipelto, Minna ( 2016) Sosiaalityön yhteiskunnallinen tehtävä ja vaikuttavuus. Teoksessa Blomgren, Sanna; Karjalainen, Jouko; Karjalainen, Pekka; Kivipelto, Minna; Saikkonen, Paula; Saikku, Peppi Sosiaalityö ja palvelut muutoksessa. THL. Raportti 4/2016 Kuusisto-Niemi,Sirpa & Kääriäinen, Aino (2005) Hiljaisen tiedon vallasta näkyvän tiedon valtaan-puheenvuoro tiedon näkyväksi tekemisen puolesta. Janus. Liukko, Eeva ( 2009) Perussosiaalityön mahdollisuuksia- helsinkiläisten projektien näkökulmia sosiaalityön ammatillisiin käytäntöihin. Lisensiaatintutkimus. Helsingin yliopisto Morgan, Gareth (1997) Images of Organization. Sage Publications. Mutka, Ulla (1998) Sosiaalityön neljäs käänne. Asiantuntijuuden mahdollisuudet vahvan hyvinvointivaltion jälkeen. Jyväskylän yliopistopaino Payne, Malcolm ( 2005) Modern Social Work Theory. Palgrave Macmillan. Pohjola, Anneli ( 2014) Rakenteellisen sosiaalityön paikannuksia. Teoksessa Pohjola, Anneli & Laitinen, Merja & Seppänen, Marjaana (toim.) Rakenteellinen sosiaalityö. UNIpress Schein, Edgar H (1987) Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Weiling-Göös. Vaininen, Satu ( 2011) Sosiaalityöntekijät sosiaalisen ammattilaisina. Sosiaalityöntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden käsitykset sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijöiden ammatillisesta toiminnasta 2000-luvulla. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto