ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 37/2013/1 Dnro PSAVI/269/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 37/2013/1 Dnro PSAVI/269/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Pellon kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupa jäteveden käsittelyä ja johtamista koskevien asioiden osalta, Pello Pellon Vesihuolto-osuuskunta Väylävarrentie 9 B PELLO

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 MERKINTÄ... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Verkosto ja sen saneeraus... 5 Puhdistamo... 6 Kemikaalit ja niiden varastointi... 6 Liikenne... 6 Tiedot käytettävästä energiasta ja sen tehokkuudesta... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Vesien laatu, käsittely ja päästöt vesistöön... 7 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 8 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ SEKÄ TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 8 Puhdistamoalue... 8 Alueen luonto ja suojelukohteet... 9 Vesistö... 9 Toiminnan vaikutukset ympäristöön Vesistö ja sen käyttö Yleinen viihtyvyys ja ihmisten terveys Luonto ja rakennettu ympäristö TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Puhdistamon käyttö ja hoito Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu- ja raportointi Muut toimintaa koskevat lupamääräykset OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen KORVATTAVA PÄÄTÖS RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluparatkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Muut toimintaa koskevat lupamääräykset VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 25

3 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pellon Vesihuolto-osuuskunta on toimittanut Pellon kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksen (päivätty ) suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission ratkaistavaksi niiltä osin kuin hakemus koskee jätevesien käsittelyä ja käsiteltyjen jätevesien johtamista vesistöön. Rajajokikomissiossa asia on ollut vireillä diaarinumerolla M 11/05. Rajajokikomissio on siirtänyt hakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi sen jälkeen, kun Tukholmassa tehty Suomen ja Ruotsin välinen uusi rajajokisopimus oli tullut voimaan Hakemus on saapunut aluehallintovirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Pellon kunnassa kiinteistöllä Vesitorni ( ). Puhdistetut jätevedet johdetaan Tornionjokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohdan mukaisesti ympäristölupa on oltava puhdistamolla, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen. Valvontaviranomainen on velvoittanut hakemaan ympäristönsuojelulain mukaista lupaa toiminnalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Pellon kirkonkylän jätevedenpuhdistamoa koskeva lupa-asia on ollut vireillä suomalais-ruotsalaisessa rajajokikomissiossa Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn uuden rajajokisopimuksen (SopS 91/2010) tullessa voimaan , jolloin rajajokikomission toiminta lupaviranomaisena on loppunut. Rajajokikomissio on siirtänyt asian asianomaisen kansallisen lupaviranomaisen käsiteltäväksi uuden rajajokisopimuksen 34 artiklan 2 momentin siirtymäsäännösten mukaisesti. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen kansallinen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 2 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEV AT LUV AT, LAUS UNNOT J A ALUEEN KAAVOITUST I- LANNE Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on antamallaan päätöksellä M 12/76 myöntänyt Pellon Vesihuolto-osuuskunnalle luvan Pellon kirkonkylän jätevesien johtamiseen Tornionjokeen suopuhdistamon kautta, jota on tehostettava lammikkopuhdistamolla mennessä. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamalla päätöksellä 113/05/1 myöntänyt ympäristöluvan Pellon kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimintaan. Kyseinen lupapäätös koskee muuta kuin vesistön pilaantumista aiheuttavaa toimintaa, lähinnä toiminnassa muodostuvia jätteitä ja jätehuoltoa sekä haju- ja melupäästöjä. Puhdistamoalue kuuluu Tornionjokivarren yleiskaavaan.

5 5 MERKINTÄ Kyseessä oleva suomalais-ruotsalaiselta rajajokikomissiolta aluehallintovirastoon siirretty hakemusasia koskee ainoastaan jätevesien käsittelyä ja johtamista Tornionjokeen, eli niitä asioita, jotka suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission tuli ratkaista Suomen ja Ruotsin välisen vanhan rajajokisopimuksen (SopS 54/1971) mukaisesti. Aluehallintovirasto on viran puolesta liittänyt vireillä olevan jäteveden käsittelyä ja johtamista koskevan asian asiakirjoihin yllä mainitun Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston myöntämän, lähinnä jätteitä, jätehuoltoa sekä haju- ja melupäästöjä koskevan, Pellon kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen 113/05/1. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Verkosto ja sen saneeraus Pellon kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on esisaostuksella (AVR) tehostettu lammikkopuhdistamo, joka on otettu käyttöön vuonna Saostuskemikaalina käytetään alumiinipohjaista kemikaalia (AVR) keskimäärin 54 tonnia vuodessa. Puhdistamo on mitoitettu m 3 /vrk virtaamalle ja asukasvastineluvulle. Puhdistamoa on saneerattu vuosien varrella useasti ja tämän hetkinen prosessi on vuodelta 1994, jolloin otettiin käyttöön uusi pystyselkeytin ja jälkilammikko. Uuden linjan kautta johdetaan arviolta 40 % ja vanhan selkeyttimen ja lammikon kautta 60 % jätevedestä. Puhdistetut jätevedet johdetaan Tornionjokeen. Puhdistamolla käsitellään noin asukkaan jätevedet ja noin m 3 sakokaivolietettä vuodessa. Jätevesien puhdistusprosessissa muodostuva liete kuivataan maa-altaissa ja kompostoidaan puhdistamoalueella. Viemäriverkostoa on suunniteltu laajennettavaksi ja toiminnanharjoittaja on teettänyt yleissuunnitelman uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisesta. Pellon kirkonkylällä on noin asukasta viemäröinnin piirissä. Keskitetty viemäröinti ulottuu kirkonkylän kaava-alueiden lisäksi Lempeän kylään. Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 53 km. Verkostossa on 13 jäteveden pumppaamoa ja valtaosa kiinteistöistä on varustettu sakokaivoilla. Verkostoa on suunniteltu laajennettavaksi tulevaisuudessa. Puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä on laskenut selvästi 90-luvun lopun määristä. Tuolloin jätevesimäärä oli lähes kaksinkertainen vesilaitoksen vedenkulutukseen nähden. Vuonna 2012 jätevesimäärän ja vedenkulutuksen erolla laskettu vuotovesien määrä oli 40 % käsitellystä jätevesimäärästä. Vuotovesien määräksi on arvioitu noin 200 m 3 /vrk, kun viemäristön saneeraukset on tehty. Verkoston saneerauksessa betonisten viemäreiden sujutustyö muovisilla viemäreillä on tehty loppuun. Sakokaivot on poistettu käytöstä uusilta rakennetuilta alueilta vesi- ja viemärilinjojen rakennustyön yhteydessä. Myös keskustan alueella muutamista kiinteistöistä on saneerausten yhteydessä poistettu sakokaivot käytöstä.

6 Sakokaivojen ohituksia jatketaan vuosittain suunnitelmallisesti alue kerrallaan niin, että kaikki osuuskunnan viemäriverkoston piirissä olevien kiinteistöjen sakokaivot saadaan ohitettua vuonna Puhdistamo Kemikaalit ja niiden varastointi Liikenne Pellon kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla puhdistettujen jätevesien johtaminen Tornionjokeen perustuu suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission päätökseen M12/76, joka on annettu Rajajokikomissio on edellyttänyt päätöksessään, että puhdistamolta lähtevän veden pitoisuudet saavat olla enintään BHK 7 25 mgo 2 /l ja kokonaisfosfori 1 mg/l puolivuosikeskiarvona sekä puhdistusteho aina vähintään 60 % BHK 7 suhteen. Vastaavat raja-arvot muutettuna BHK 7ATU arvoiksi ovat Vesi- ja ympäristöhallituksen kirjeen mukaisesti 17,5 mgo 2 /l ja 65 %. Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet johdetaan puhdistamolle noin 2 km puhdistamon pohjoispuolella sijaitsevan pumppaamon kautta. Tulopumppaamolla on 2 kpl Grunfoss SV122 pumppuja, jotka pumppaavat viemärivedet PEH putkea pitkin puhdistamolle. Puhdistamolla jätevesi johdetaan maapohjaiseen etuselkeytysaltaaseen, josta se johdetaan edelleen maapohjaiseen esi-ilmastusaltaaseen, jossa jätevettä ilmastetaan Aire O 2 pintailmastimella. Jäteveden biologista käsittelyä täydentää biomatto, jonka jälkeen jäteveteen annostellaan saostuskemikaalia. Keskimääräinen annostelumäärä on ollut noin 170 g/käsitelty jätevesi m 3. Tämän jälkeen jätevesi pumpataan kahdelle pystyselkeyttimelle, joista vesi johdetaan edelleen maapohjaisiin lisäselkeytysaltaisiin ja lopuksi pitkään lammikointialtaaseen. Lammikointialtaan jälkeisestä kaivosta käsitelty jätevesi johdetaan Tornionjokeen. Puhdistamolle kuljetetaan sakokaivolietettä kirkonkylän viemäriverkoston piiristä ja haja-asutusalueilta keskimäärin noin m 3 vuodessa. Sakokaivoliete puretaan salaojitettuihin vastaanottoaltaisiin, jotka tyhjennetään kerran vuodessa. Sakokaivolietteen rejektivesi pumpataan puhdistusprosessiin esi-ilmastusaltaaseen. Puhdistamolla käytetään liukoisen fosforin saostamiseen alumiinipohjaista kemikaalia (AVR) keskimäärin 54 tonnia vuodessa. Saostuskemikaali varastoidaan viileässä, kuivassa paikassa suojassa auringonvalolta ja kuumuudelta sekä erossa yhteensopimattomista materiaaleista, kuten vedestä sekä hapettimista ja emäksistä. Varastoinnissa huomioidaan, että kemikaalia ei pääse vuotamaan. Kemikaalien käsittelyssä noudatetaan valmistajan ohjeita. Puhdistamolle johtaa raskaan liikenteen liikennöitävissä oleva tie, jota pidetään liikennöitävässä kunnossa ympäri vuoden. Liikenteestä suurimman osan muodostaa sakokaivolietteen tuominen. Ajo tapahtuu pääosin keväällä, kesällä ja syksyllä. Muu liikenne muodostuu huolto- ja näytteenottoliikenteestä.

7 7 Tiedot käytettävästä energiasta ja sen tehokkuudesta Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Puhdistamon energiankulutus vuonna 2012 oli kwh eli keskimäärin 0,46 kwh/käsitelty jätevesi m 3. Viimeisen viidentoista vuoden aikana keskimääräinen puhdistamon energiankulutus on ollut noin kwh. Puhdistamo on pääsääntöisesti täyttänyt sille asetetut vaatimukset. Ajoittain on ollut ongelmia orgaanisen aineen poiston suhteen. Pellon Vesihuolto-osuuskunta on teettänyt yleissuunnitelman uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisesta. Selvityksessä on esitetty uuden puhdistamon toteutusvaihtoehdoksi joko jälkisaostus- tai bioroottoriprosessia. Uuden puhdistamon osalta on käyty keskusteluja Övertorneån kunnan kanssa yhteispuhdistamon toteuttamismahdollisuudesta, mutta hankkeen toteuttamisaikataulusta ei ole tietoa. Jos yhteispuhdistamohanke ei toteudu, käynnistää Pellon Vesihuolto-osuuskunta suunnitelmat vanhan jätevedenpuhdistamon saneerauksesta välittömästi. YMPÄRISTÖKUORMITUS Vesien laatu, käsittely ja päästöt vesistöön Puhdistamolla on vuosina käsitelty jätevettä vuorokaudessa keskimäärin m 3. Käsiteltyjen jätevesien kokonaismäärät ovat vastaavasti olleet vuodessa m 3. Keskimäärin jätevettä on käsitelty vuodessa noin m 3. Käsiteltävä jätevesimäärä on laskenut selvästi 90-luvun lopun määristä, jolloin se oli vielä lähes kaksinkertainen vesilaitoksen vedenkulutukseen verrattuna. Viemärilinjojen ja tarkastuskaivojen korjaamisella vuotovesien määrää on saatu pienennettyä. Vuosina 2011 ja 2012 vuotovesien määrä on ollut noin 40 % käsitellystä jätevedestä. Vuosien keskimääräinen tulokuormitus on vastannut asukasvastineluvulla mitaten kuormitteesta riippuen henkilön puhdistamattomia jätevesiä. Puhdistamolle johdettavien jätevesien keskimääräinen pitoisuustaso ja tulokuormitus ovat olleet seuraavanlaisia: vuosi Q BOD 1) 7ATU fosfori typpi kiintoaine COD cr m 3 /vrk kg/vrk mg/l kg/vrk mg/l kg/vrk mg/l kg/vrk mg/l kg/vrk mg/l ,0 4, ,1 3, ,9 6, ,1 4, ,6 5, ,5 4, ,0 4, ,6 3, ,4 6, ,8 5, ,8 4, ,0 5, ,7 5, ,1 4, ,3 5, ,5 5, ,5 4, ,8 4, ) v lähtien ATU-lisäyksellä

8 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Viimeisen kymmenen vuoden aikana puhdistamolta vesistöön johdetussa kuormituksessa on havaittavissa lievä laskeva suuntaus orgaanisen aineen osalta. Kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta on havaittavissa lievä kasvava suuntaus. Kokonaistypen osalta vesistöön johdettu kuormitus on ollut tasaista. Vuosien keskimääräinen puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus on vastannut asukasvastineluvulla mitaten kuormitteesta riippuen henkilön puhdistamattomia jätevesiä. Puhdistamolta vesistöön johdettujen jätevesien keskimääräinen kuormitus, lähtevän veden laatu ja jätevesien puhdistusteho (%) ovat vuosikeskiarvoina olleet seuraavat: vuosi BOD 7 fosfori typpi kiintoaine CODCr kg/vrk mg/l % kg/vrk mg/l % kg/vrk mg/l % kg/vrk mg/l % kg/vrk mg/l % ,4 0, ,6 0, ,4 0, , ,6 0, , ,4 0, ,5 0, ,7 0, ,5 0, , ,5 0, ,0 7, , ,4 0, , ,4 0, ,3 7, , ,7 1, ,6 9,1 83 0,6 0, , ,7 0, ,7 9,1 86 0,2 0, ,5 7, , ,7 0, ,3 9,9 75 0,5 0, , , , ,5 0, , , Puhdistamon jälkilammikosta vesistöön lähtevän veden laatu on ollut ajoittain huonompaa kuin sinne selkeytyksestä johdetun veden laatu. Viimeisen kymmenen vuoden aikana puhdistamolle tulevaa jätevettä ei ole tarvinnut johtaa puhdistamon ohi kokonaan tai osittain puhdistamattomana Tornionjokeen. Vesistöön johdetussa puhdistetun jäteveden BOD 7 :n ja kokonaisfosforin pitoisuuksissa on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana yksittäisiä ylityksiä luvassa määrättyihin raja-arvoihin nähden. Lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 yhdyskuntajätevesistä esitettyyn kiintoaineen poistotehoon on päästy puhdistamolla vain ajoittain, johtuen varsinkin keväisin vuotovesien suuresta määrästä ja niiden laimentavasta vaikutuksesta tulevaan jäteveteen. Maapohjaisista lietealtaista imeytyy maaperään jonkin verran ravinteita. Maa-altaat jäävät lähitulevaisuudessa pois käytöstä. 8 LAITOKSEN SIJ AI NTIP AIKKA J A SEN YMP ÄRIST Ö SEKÄ TOIMINNAN VAI- KUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Puhdistamoalue Jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 1,7 km Pellon kirkonkylästä lounaaseen. Lähin asutus sijaitsee noin 700 m puhdistamosta pohjoiskoilliseen.

9 Alueen luonto ja suojelukohteet Vesistö Puhdistamon jälkiselkeytyslammikot ovat lähimmillään noin 100 m päässä Tornionjoen rantaviivasta. Puhdistamo sijaitsee aivan Puruskosken III-luokan pohjavesialueen (nro ) pohjoiskärjessä, osittain sen kaukosuojavyöhykkeellä. Puhdistamoalue kuuluu Tornionjokivarren yleiskaavaan. Tornionjoki kuuluu Natura verkostoon (luontodirektiivitunnus FI ). Tornion-Muonionjoki (67) virtaa Suomen ja Ruotsin rajajokena Kilpisjärveltä Enontekiön, Muonion, Kolarin, Pellon ja Ylitornion kuntien sekä Tornion kaupungin kautta noin 500 km:n matkan Perämereen. Ruotsin lapista Torniojärvestä alkunsa saava Tornionjoen pääuoma yhtyy Muonionjokeen Kolarin alapuolella, minkä alapuolella jokea kutsutaan Tornionjoeksi. Tornion-Muonionjoki on vesiluonnoltaan ja vesimaisemaltaan erityisen arvokas vesistö, jolla on vaelluskalojen poikastuotantoalueena ja lähes luonnontilaisena vesistönä myös kansainvälistä merkitystä. Tornion-Muonionjoen vesistön tärkeimmiksi käyttömuodoiksi ovat uiton jälkeen nousseet kalatalous ja vesien virkistyskäyttö. Vuodesta 1996 lähtien merilohia on noussut jokeen huomattavasti aikaisempaa enemmän ja kalastus ja sen myötä myös matkailu lisääntyivät jokivarressa. Jokeen nousee myös meritaimen ja vaellussiika. Tornionjoen keskimääräiset virtaama-arvot Pellon kirkonkylän kohdalla ovat seuraavat: MHQ m 3 /s MQ 327 m 3 /s MNQ 62 m 3 /s Puhdistamon alapuolisen Tornionjoen rantojen käyttöä ja erityisesti kalastusta selvitettiin lupahakemusta varten alueen maanomistajilta vuonna Tiedusteluun vastanneista 13 tilanomistajasta kolme oli kalastanut puhdistamon vaikutusalueella. Kalastaneiden talouksien kalansaaliista valtaosa oli vapapyydyksillä saatua lohta. Vähempiarvoisista lajeista tiedusteluun vastanneiden saaliissa esiintyi ahventa ja särkeä. Rantojen ja vesistön muuta käyttöä selvitettiin tiedustelulomakkeilla, jotka lähetettiin 26 rantatilalle. Palautuksia saatiin 12 tilan osalta. Vastauksien mukaan rantaan rajoittuvilla tiloilla sijaitsi 3 asuinrakennusta ja 1 kesämökki. Lisäksi tiloilla ilmoitettiin olevan 3 saunaa, 1 navetta, 2 latoa ja 3 muuta rakennusta. 7 tilaa ilmoitettiin olevan täysin rakentamattomia. 3 tilalla ilmoitettiin olevan kaivo, jonka vettä käytettiin ruoka- ja saunavedeksi. Lisäksi yhdellä tilalla vettä käytettiin kasteluvetenä. 1 tila ilmoitti käyttävänsä Tornionjoen vettä ruoka- ja saunavetenä. Vesistöä ja rantoja käytettiin lisäksi uintiin, metsästykseen, metsänhoitoon, yleiseen virkistykseen sekä matkailuun. 9

10 10 Toiminnan vaikutukset ympäristöön Vesistö ja sen käyttö Toiminnan vesistövaikutukset ovat hakijan mukaan häviävän pieniä ja vaikutukset vesistön käyttöön lähinnä mielikuvitustasolla. Pellon kirkonkylän jätevedenpuhdistamon vaikutuksia alapuoliseen vesistöön seurataan Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailussa. Pellon kirkonkylän jätevedenpuhdistamon alapuolisessa vesistöpisteessä on analyysituloksissa ollut tarkkailuvuosina ajoittain havaittavissa lieviä kuormitusvaikutuksia. Vuonna 2011 typpi- ja fosforipitoisuudet olivat ajoittain puhdistamon alapuolisella näytepisteellä hieman korkeammat, mikä voi viitata lievään puhdistamon kuormittavaan vaikutukseen. Alapuolisella näytepisteellä havaittiin syyskuun näytekerralla myös hieman enemmän suolistoperäisiä indikaattoribakteereja, mikä voi johtua puhdistamon lievästä vaikutuksesta. Toisaalta heinäkuun näytekerralla puhdistamon yläpuolisella näytepisteellä oli selvästi runsaammin lämpökestoisia koliformisia bakteereja. Kokonaisuudessaan veden laatu ei merkittävästi poikennut näytepisteiden välillä eikä kuormitusvaikutuksia havaittu. Yleinen viihtyvyys ja ihmisten terveys Hakemuksen mukaan puhdistamolla ei ole vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen. Luonto ja rakennettu ympäristö Puhdistettujen jätevesien johtaminen Tornionjokeen lisää osaltaan Tornionjoen kuormitusta. Suurien laimennussuhteiden vuoksi yksittäisellä jätevedenpuhdistamolla ei ole käytännön merkitystä ainevirtaamiin. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lapin vesipiirin vesitoimiston (nykyisin Lapin ELY-keskus) hyväksymässä tarkkailuohjelmassa on puhdistamon kuormitustarkkailun ajankohdaksi määrätty maalis-, kesä-, syys- ja joulukuu. Lapin ympäristökeskuksen alueen jätevedenpuhdistamoiden tarkkailuajankohtien yhtenäistämiseksi Pellon jätevedenpuhdistamon tarkkailuajankohdiksi muutettiin kuormitustarkkailun osalta helmi-, huhti-, heinä-elokuu ja loka-marraskuu. Lapin ympäristökeskus on kirjeellään määrännyt, että näytteitä tulee vuodesta 2010 lähtien ottaa kuusi kertaa vuodessa. Käyttö- ja päästötarkkailu koskee lähinnä jätevesien käsittelyä ja jätevesipäästöjä. Vuonna 2012 näytteitä otettiin puhdistamolta muutetun ohjelman mukaisesti 14.2., 17.4., 5.6., 8.8., ja Vesistötarkkailua suoritetaan osana Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailua. Vuosiraportointi tehdään edellisen tarkkailujakson päätyttyä. Tarkkailua ehdotetaan jatkettavaksi voimassaolevan tarkkailuohjelman mukaisesti.

11 11 ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija on esittänyt, että jäteveden johtamista koskevaa lupaa haetaan suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission myöntämän luvan M 12/76 mukaisin puhdistusvaatimuksin. Puhdistamoa käytetään ja hoidetaan siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7 -arvo on BOD 7ATU arvoksi muutettuna enintään 17,5 mgo 2 /l ja puhdistusteho vähintään 65 % sekä kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l. Tulokset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvona. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemusta selvityksillä puhdistusvaatimuksista, toiminnan tehostamistoimenpiteistä, uuden jätevedenpuhdistamon toteuttamisen etenemisestä ja vuotovesien vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä sekä vuosien käyttö- ja päästötarkkailuraporteilla ja Tornion-Muonionjoen vuoden 2011 yhteistarkkailuraportilla. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio ei ole ilmoittanut ja kuuluttanut Pellon kirkonkylän puhdistamon jäteveden käsittelyä ja Tornionjokeen johtamista koskevaa hakemusta Suomen ja Ruotsin välisen vanhan rajajokisopimuksen (SopS 54/1971) 8 luvun 4 artiklan mukaisesti. Rajajokikomissiolta aluehallintovirastoon siirtynyt hakemus on näin ollen käsitelty aluehallintovirastossa Suomen kansallisten säännösten mukaisesti uuden rajajokisopimuksen (SopS 91/2010) 34 artiklan siirtymäsäännösten perusteella. Ts. hakemus on annettu tiedoksi noudattaen ympäristönsuojelulakia ja -asetusta. Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Pellon kunnassa ja kirjeellä niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta, Pellon kunnalta ja kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä suomalais-ruotsalaiselta rajajokikomissiolta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehdessä Meän Tornionlaakso

12 12 Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Taustatiedot Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Pellon Vesihuoltoosuuskunnan jätevedenpuhdistamotoiminnalle ympäristöluvan ja suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on antanut luvan puhdistettujen jätevesien johtamiselle Tornionjokeen. Vesihuolto-osuuskunta on jättänyt suomalais-ruotsalaiselle rajajokikomissiolle hakemuksen puhdistettujen jätevesien johtamiselle Tornionjokeen. Asian käsittely on siirtynyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle päivätyllä täydennyskehotuksellaan aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa päivittämään ja täsmentämään hakemustaan. Aluehallintovirasto on pyytänyt tästä hakemuksesta lausuntoa Lapin ELY-keskuksen y- vastuualueelta saapuneella lausuntopyynnöllä. Pellon Vesihuolto-osuuskunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Pellon kk:n lounaispuolella Tornionjoen rannalla. Puruskosken III-luokan pohjavesialueen kaukosuojavyöhykkeen pohjoiskärki ulottuu osittain puhdistamoalueelle. Puhdistamoalue kuuluu Tornionjokivarren yleiskaavaan. Puhdistamon lähituntumassa ei ole asutusta. Hakemuksen mukaan Pellon kk:n alueelta asukkaan jätevedet johdetaan puhdistamolle. Osuuskunnan viemäriverkosto (pituus 65 km) ja pääosa tarkastuskaivoista on rakennettu muovista, mutta myös betonisia tarkastuskaivoja on vielä käytössä. Viemäriverkostossa on lisäksi käytössä kiinteistökohtaiset sakokaivot. Puhdistamolle otetaan vastaan vuosittain n m 3 sakokaivolietteitä. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1978 ja saneerattu nykyiseen muotoonsa (kemiallisella saostuksella ja biomattokäsittelyllä tehostettu lammikkopuhdistamo) vuonna Rajajokikomission vuoden 1977 päätöksessä vesistöön johdettavalle puhdistetulle jätevedelle lupaehdoissa on rajaarvoiksi määrätty BOD:n osalta 17,5 mg/l ja puhdistamon vähimmäispoistotehoksi 65 % sekä fosforin raja-arvoksi 1,0 mg/l. Puhdistusvaatimukset on saavutettava puolivuosikeskiarvoina. Puhdistettu jätevesi johdetaan purkuputkella Tornionjoen pääuomaan. Puhdistamisessa syntyvä liete kuivataan lietealtaissa ja kompostoidaan puhdistamon vieressä olevalla maapohjaisella kompostointialueella. Puhdistamolle vuorokauden aikana johdetun jäteveden määrä on vuonna 2011 vaihdellut minimin 303 m 3 ja maksimin m 3 välillä, ollen keskimäärin 732 m 3. Tämä kertoo vuotovesien suuresta määrästä. Kiinteistöjen sakokaivoista ja vuotovesistä johtuen puhdistamolle tuleva jätevesi on laimeaa. Esimerkiksi vuoden 2011 keskimääräinen vesistöön johdetun jäteveden orgaanisen aineen pitoisuus on ollut 9,9 mg/l ja fosforin pitoisuus 0,7 mg/l, vastaavat puhdistustehot ovat olleet vain 75 % ja 86 %. Puhdistamotyypistä johtuen laitoksella on ollut monina vuosina lieviä luparajojen ylityksiä ensimmäisen puolivuotisjakson aikana. Tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavia vesiä puhdistamolle johdetussa jätevedessä on vain vähäisessä määrin. Tornion-Muonionjoen vesistöalue sivujokineen on sisällytetty Natura verkostoon, lukuun ottamatta Tengeliön-, Martimo- ja Liakanjoen vesistöalueita. Vesistöalueen suojeluperusteena on Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyyppi. Vesipuitedirektiivissä edellytetyssä ekologisessa luokittelussa arvioitiin Tornionjoen kuuluvan luokkaan hyvä. Joen kemiallinen tila on myös arvioitu hyväksi. Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 todetaan, että Tornionjoen alaosalla on kiinnitettävä erityistä huomiota kuormituksen hallintaan. Suunnitelman toi-

13 menpideosassa mainitaan mm. Pellon jätevedenpuhdistamon olevan saneeraustarpeessa. Pellon jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailua on hoidettu osana Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailua. Vuoden 2011 tarkkailuraportin perusteella Tornionjoen vedenlaatu ei ole merkittävästi muuttunut vuosien aikana. Perifytontarkkailu osoittaa (piileviin perustuva laatuindeksi) veden hyvää laatua ja sitä, että kuormituspaikkojen alapuolella veden laadun heikkenemistä ei juurikaan ollut havaittavissa. Hakemus Pellon Vesihuolto-osuuskunnan ympäristölupahakemus on hyvin pelkistetty. Hakemuksen liitteenä on v laadittu uuden puhdistamon yleissuunnitelma; suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission lupapäätös puhdistettujen jätevesien johtamisesta; yleiskartta puhdistamon sijainnista; Puruskosken pohjavesialueen tietokortti; v laadittu selvitys kalastosta ja kalastuksesta ja rantojen ja vesistön käytöstä; rantatilojen ja rajanaapureiden omistajaluettelo ja vesialueen omistajaluettelo sekä päästö- ja käyttötarkkailutulosten yhteenveto vuosilta Näiden lisäksi täydennyksenä on v toimitettuina käyttö- ja päästötarkkailuraportit vuosilta sekä Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailuraportti vuodelta Hakemuksessaan hakija esittää, että uusi ympäristölupa myönnettäisiin nykyisille puhdistustuloksille. Arviossaan BAT-tekniikan soveltamisesta hakija tuo esille laaditun yleissuunnitelman uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisesta siten, että puhdistamo otettaisiin käyttöön v Nykyisen puhdistamon tekniikan riittävyyttä hakemuksessa ei arvioida. Arviossaan toiminnan vaikutuksista ympäristöön hakija näkee vesistövaikutusten olevan häviävän pieniä ja vaikutusten vesistön käyttöön lähinnä mielikuvatasolla. Selvitystä Natura-arvioinnin tarpeesta hakemuksessa ei ole esitetty. Typenpoiston tarpeellisuudesta hakemuksessa ei ole esitetty laskelmia tai arviointeja. Hakija esittää tarkkailua jatkettavan voimassaolevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Hakemukseen ei ole liitetty tarkkailuohjelmaesitystä. ELY-keskuksen y-vastuualueen kannanotto Todennäköisesti hyvin puhdistettuna Pellon jätevedenpuhdistamon puhdistettujen jätevesien vaikutukset Tornionjoen luonnontilaan ovat niin vähäiset, etteivät ne vaaranna luontoarvoja joiden vuoksi joki on sisällytetty Natura verkostoon. Vaikka hakija katsoo, että Pellon jätevesien vesistövaikutukset ovat pieniä, eri kuormittajien yhteisvaikutus Tornionjoen ja Perämeren vesistövaikutuksiin edellyttää kuormituksen minimoimista kaikkien kuormittajien osalta. Jätevesien puhdistuksessa on sovellettava BATtekniikkaa. Pellon nykyinen jätevedenpuhdistamo on vanha tehostettu lammikkopuhdistamo, eikä uuden puhdistamon rakentamistoimenpiteitä ole aloitettu siten kun lupahakemuksessa on kerrottu. Viemäriverkostoon joutuu suuri määrä vuoto- ja hulevesiä, joista suuren osan voi arvioida joutuvan verkostoon kiinteistökohtaisten sakokaivojen kautta. Sakokaivolietteiden suuri määrä näin pienelle puhdistamolle aiheuttaa väistämättä prosessissa toimivuusongelmia. Lapin ELY-keskuksen y-vastuualue esittää lausuntonaan, että Pellon Vesihuolto-osuuskunnan tulee ryhtyä hyvin pikaisiin toimiin vuoto- ja hulevesien vähentämiseksi. Tärkeimpänä keinona asiantilan korjaamisessa on kiinteistökohtaisten sakokaivojen poistaminen viemäriverkostosta, jonka seurauksena myös puhdistamolle tuotavien sakokaivolietteiden määrä pienenee ratkaisevasti. Toimenpiteet uuden BAT-tekniikan vaatimukset täyttävän puhdistamon toteuttamiseksi on käynnistettävä siten, että uusi puhdistamo on mahdollista ottaa käyttöön viimeistään vuoden 2016 alusta. Uutta puhdistamoa varten hakijan on tehtävä ympäristölupahakemus viimeistään 13

14 vuoden 2014 loppuun mennessä. Kyseisessä lupahakemuksessa tulee esittää myös nyt käsiteltävänä olevasta hakemuksesta puuttuvat selvitykset mm. Natura-arvioinnin tarpeellisuudesta ja mallilaskelmat typenpoiston tarpeellisuudesta sekä esitys tarkkailun järjestämisestä. Pellon Vesihuoltoosuuskunnan puhdistamo voi jatkaa toimintaansa nykyisin lupaehdoin kunnes uusi ympäristölupa saa lainvoiman. 2. Lapin ELY-keskus, kalatalousviranomainen Mikäli Pellon kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle myönnetään ympäristölupa, on seuraavat vaatimukset ja näkökohdat otettava huomioon: 1. Jälkiselkeytysaltaista lähtevän veden alumiinipitoisuutta ja ph:ta tulee seurata. 2. Liukoisen alumiinin (Al) pitoisuus jälkiselkeytysaltaista Tornionjokeen lähtevässä vedessä ei saa missään olosuhteissa ylittää seuraavia veden ph:n mukaisia raja-arvoja: ph Liukoinen alumiini [mg/l] < 6,50 0,04 6,50 0,10 3. Luvan saajan on ilmoitettava viipymättä Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle, mikäli jäteveteen syötetään tarkoituksella tai tahattomasti tavanomaista suurempi määrä saostuskemikaalia. Perusteluina Lapin ELY-keskus kalatalousviranomaisena toteaa, että Pellon kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on merkittävä paikallinen vesistöön suoraan vaikuttava maankäyttömuoto Tornionjoen valuma-alueella. Tornionjoen vesistön kalataloudellinen arvo perustuu sen soveltuvuuteen paitsi Tornion-Muonionjoen merilohen, myös erityisesti sen meritaimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi. Meritaimen on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi kalalajiksi Suomen lajien punaisessa listassa Tästä syystä kalatalousviranomainen pitää tärkeänä, ettei Tornionjoen vedenlaatu jätevedenpuhdistamon ja muun maankäytön vuoksi heikkene tavalla, joka aiheuttaisi vaaraa joessa elävän arvokalaston luontaiselle lisääntymiselle ja siten uhkaisi elinvoimaisen meritaimenkannan kotiutumista ja säilymistä vesistössä. Lisäksi jätevedenpuhdistamon alapuolella sijaitsevat Puruskosken ja Hirvaskosken koskialueet, joiden voidaan olettaa olevan vuonna 2005 tehdyn kalastoselvityksen mukaan merkittäviä lohen, taimenen ja harjuksen poikastuotantoalueita. Näillä koskialueilla ja niiden välillä myös kalastetaan kesästä riippuen runsaastikin. Jätevedenpuhdistamossa käytetään saostuskemikaaleina rauta- ja alumiinipohjaista kemikaalia (ALF-30). Tästä saattaa aiheutua Tornionjokeen purettavan veden alumiinipitoisuuden kohoamista kalastolle haitalliselle tasolle. Liukoinen alumiini on kaloille akuutisti myrkyllistä. Etenkin lohikalat ja niiden poikasvaiheet ovat herkkiä alumiinille. Kalaston kannalta ongelmallista on korkea liukoisen alumiinin pitoisuus keväällä, jolloin lumien sulamisvedet happamoittavat vesistöjä ja aiheuttavat sellaisia ph:n muutoksia, jotka lisäävät alumiinin toksisuutta. Lohikalojen vaelluspoikasilla akuutti toksisuus voi ilmetä muita elinvaiheita alhaisemmalla alumiinipitoisuustasolla. Kun otetaan huomioon, että meritaimenen poikasten vaellushuippu Tornionjoen vesistössä sijoittuu usein jo 14

15 toukokuulle, jolloin lumien sulamisvedet yhä happamoittavat vesistöä, puhdistamolta Tornionjokeen laskettavan veden turvallista pitoisuutta alhaisemmallakin alumiinipitoisuudella saattaa olla merkittävä vaikutus joessa vaelluksella olevien vaellusparvien selviytymiselle, mikäli ne joutuvat alumiinipitoiseen veteen. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelun sivuilla ( on listattu eri metallien kaloille turvallisia pitoisuuksia vedessä. Alumiinin turvalliseksi pitoisuudeksi ilmoitetaan < 0,04 mg/l, kun ph on alle 6,5 ja < 0,1 mg/l, kun ph on yli 6,5. Lisäksi todetaan, että haittavaikutusta vähentää liuenneen orgaanisen hiilen määrä (mm. humusaineet) ja sitä lisäävät äkilliset ph:n muutokset. Pellon jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun käyttö- ja päästötarkkailun tulosten perusteella sekä vanhan että uuden selkeytysaltaan veden liukoisen alumiinin pitoisuus on lähes poikkeuksetta ylittänyt turvallisen pitoisuuden (0,1 mg/l) rajan vuosina Lisäksi velvoitetarkkailun tulosten perusteella jälkiselkeytysaltaasta lähtevän veden liukoisen alumiinin pitoisuus on ylittänyt turvallisen pitoisuuden raja-arvon seuraavasti: 15 Päivämäärä ph Liukoinen alumiini [mg/l] ,73 0, ,76 0, Pellon kunta On vaarana, että sekä vanhasta että uudesta jälkiselkeytysaltaasta Tornionjokeen purettavan veden alumiinipitoisuus saattaa ylittää kaloille haitallisen tason myös tulevaisuudessa. Tarkoituksenmukaisin tapa hallita Tornionjokeen päätyvää alumiinin määrää on rajoittaa lupaehdoin jätevedenpuhdistamolta syntyvää kuormitusta. Edellä mainittujen seikkojen nojalla kalatalousviranomainen pitää aiheellisena, että jätevedenpuhdistamon jälkiselkeytysaltaista Tornionjokeen laskettavan veden liukoisen alumiinin pitoisuutta ja ph:ta seurataan ja pitoisuudelle määrätään ph:sta riippuvat raja-arvot, joita ei saa ylittää. Samoin on aiheellista, että toiminnanharjoittaja ilmoittaa kalatalousviranomaiselle, mikäli jäteveteen joutuu tavanomaista enemmän saostuskemikaalia, jotta siitä meritaimenelle ja muille arvokaloille mahdollisesti aiheutuvat haitat voidaan arvioida ja torjua. Pellon kunnalla ei ole ollut huomautettavaa Pellon Vesihuoltoosuuskunnan ympäristölupahakemuksesta. 4. Pellon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Puhdistamon lupaehdot vuodelta 1977 eivät täysin vastaa nykylainsäädännön vaatimuksia (valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006). Vuoden 1977 lupaehdoissa ei ole raja-arvoa typelle, kiintoaineelle eikä kemialliselle hapen kulutukselle. BHK 7 :n ja kokonaisfosforin osalta puhdistusteho Pellon jätevesipuhdistamolla on täyttänyt 888/2006 asetuksen vaatimukset, mutta kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen

16 osalta vaatimukset eivät useimmiten ole täyttyneet. Asetus yhdyskuntajätevesistä ei yksiselitteisesti määrää typenpoiston tarvetta vaan se ratkaistaan tapauskohtaisesti ympäristöluvassa. Pellon puhdistamolla typen poiston tulokset ovat olleet heikkoja eivätkä täytä hajajätevesiasetuksen 209/2011 puhdistusvaatimuksia eivätkä 888/2006 asetuksen (sikäli kun typen poistoa ympäristöluvassa vaaditaan) liitteen ehtoja. Pellon kirkonkylän jätevesipuhdistamon tekniikka on osin vanhentunutta, puhdistustulokset 2000-luvulta eivät täysin vastaa yhdyskuntajätevesiasetuksen 888/2006 vaatimuksia. Puhdistamon ei voida katsoa toimivan BATtekniikan mukaisesti. Tornionjoen vesienhoitosuunnitelmassa Tornionjoki Pellon kirkonkylän kohdalla kuuluu ekologiseen ja kemialliseen luokkaan hyvä. Vesienhoitosuunnitelman ja EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteena on ehkäistä vesien tilan heikkeneminen. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Pellon kirkonkylän jätevesipuhdistamolla tulisi kohtuullisella aikavälillä ottaa käyttöön BAT-tekniikan mukainen jätevesien käsittelymenetelmä. Hakemuksen liitteessä kohdassa 7 a 1.1 kalastusjärjestelyt ja vesialueen omistus, asianosaisten viranomaisten ja Tornionjoen kalastusalueen yhteystiedot eivät ole ajan tasalla. Muilta osin ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole hakemuksen johdosta huomautettavaa. 5. Pellon kunnan terveydensuojeluviranomainen Jätevedenpuhdistamo sijaitsee osittain pohjavesialueen (III-lk) kaukosuojavyöhykkeellä, ja sen lietealtaat sekä kompostointialue ovat maapohjaisia. Kyseessä olevalla pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. Hakemuksessa kuvattua uutta puhdistamoa ei ole rakennettu suunnitelman mukaisesti. Hakemusta varten tehdyn kyselyn mukaan puhdistamon jätevesien vaikutusalueella Tornionjoen rantaan rajoittuvilla tiloilla on kaivoja, joiden vettä käytetään talous- ja kasteluvetenä. Jokea käytetään mm. uintiin ja kalastukseen. Purkupaikan alapuolella on veden hygieeninen laatu ollut pääosin hyvä; puhdistamon vaikutukseen mahdollisesti viittaavaa korkeampaa lämpökestoisten koliformien määrää on havaittu yksittäisissä tarkkailunäytteissä. Puhdistamolla on hakemuksen mukaan mahdollisuus käyttää ns. teknistä vettä. Mahdollisuus talousvesijohtoverkoston saastumiseen teknisestä vedestä on huomioitava ja tarvittaessa estettävä. Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole hakemuksen johdosta huomautettavaa. 6. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio Rajajokikomissio edellyttää, että puhdistamon käsittelyvaatimuksia tarkistetaan ympäristöluvan yhteydessä huomioiden puhdistamon saavuttamat puhdistustulokset, ja että ympäristöluvassa asetettavat vaatimukset ottavat huomioon purkuvesistönä toimivan Tornionjoen merkityksen kahden valtion yhteisenä vesialueena ja yhteisenä resurssina sekä EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteen ehkäistä pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen. Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailuraportin 2011 mukaan jätevedenpuhdistamot olivat vesistöalueella edelleen merkittävin vesistökuormittaja. Mm. Pellon jätevedenpuhdistamon alapuolisilla yhteistarkkailun vesistöpisteillä on ajoittain analyysitulosten mukaan ollut havaittavissa lieviä kuormitusvaikutuksia. Tornionjoen vesistöä kuormittavat sekä Suomen että Ruotsin 16

17 puolen puhdistamot. Kuormitusta tulisi näin ollen vähentää toimenpitein molemmin puolin jokiväylää. Puhdistamon tehokkaan toiminnan varmistamiseksi tulee puhdistamolle tulevien varsin runsaiden vuotovesien määrää edelleen vähentää. Verkoston osalta on tarpeen arvioida tarve vuotovesiselvitykselle ja edelleen selvityksen perusteella tehdä tarpeelliset toimenpiteet puhdistamon prosessiin tulevien vuotovesien vähentämiseksi. Verkostoon kuuluvien kiinteistöjen kiinteistökohtaiset sakokaivot tulee poistaa käytöstä, jotta niihin kertyvä ja ympäristöön huuhtoutuva kuormittava aine saadaan puhdistamolle puhdistettavaksi. Nykyaikaista jäteveden käsittelytekniikkaa edustavaa käsittelylaitosta on ryhdyttävä suunnittelemaan viipymättä, jotta sellainen voidaan ottaa mahdollisimman pikaisesti käyttöön. Rajajokikomissio esittää, että Pellon kirkonkylän jätevedenpuhdistamon tulee hakea uutta ympäristölupaa aluehallintoviraston harkinnan mukaan. Samassa yhteydessä tulee esittää selvitys verkoston vuotovesien hallinnasta, sakokaivojen poistosuunnitelma, esittää viemäröinnin tilanne Pellon kunnassa sekä tarkastella typenpoiston mahdollisuutta puhdistamon prosessissa. Ympäristöluvan hakemisen yhteydessä tulee jatkossa soveltaa rajajokisopimuksen 18 määräyksiä lupa-asioista tiedottamisesta. 7. XX, Korva Hakijan kuuleminen ja vastine Nykyisen lietealtaan itälaita ja etelä-itäkulma vuotaa ja tämän takia lietettä pääsee valumaan altaan itälaidalla olevalle rasitetielle ja myös tien laidalla kulkevaan ojaan. Tästä syystä tie on jatkuvasti pehmeä ja sen käyttö on vaikeaa ja vaikeuttaa viljelyksille ja metsätiluksille menoa. Ojia pitkin lietettä kulkeutuu myös metsän uudistusalalle ja metsitetylle viljelyalueelle, mistä johtuen alueelle kertyy ns. paannejäätä, joka vaikeuttaa metsän uudistamista. Kesällä myös kyseisellä alueella on hajuhaittaa, joka johtuu ojissa olevasta lietteestä. Pyydän, että ympäristölupaa käsiteltäessä huomioitte myös mainitsemani ongelmat ja lisäätte ehtoihin, että vuotaminen altaasta tielle ja ojiin estetään ja tie saatetaan kesälläkin autolla kuljettavaan kuntoon. Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon vastineen lausunnoista ja muistutuksesta. Vastineessaan hakija on todennut seuraavaa: Pellon Vesihuolto-osuuskunnan hallitus on tehnyt päätöksen kiinteistökohtaisten sakokaivojen poistamisesta siten, että tulevana kesänä sakokaivojen ohituksia tehdään muutamia kymmeniä, jotta saadaan selville kustannukset, jolla yhden kiinteistön sakokaivot saadaan ohitettua. Tämän jälkeen ohituksia jatketaan vuosittain suunnitelmallisesti alue kerrallaan niin, että kaikki osuuskunnan viemäriverkon piirissä olevat kiinteistöt saadaan ohitettua arviolta viiden vuoden sisällä. Viime vuosina rakennetuilla uusilla alueilla kiinteistökohtaiset sakokaivot on ohitettu viemärilinjojen rakentamisen yhteydessä ja näin tehdään myös tänä kesänä rakennettavalla Lempeän alueella. 17

18 Puhdistamon saneerauksen osalta osuuskunta on pyytänyt Pellon kuntaa avuksi neuvotteluihin Övertorneån kunnan kanssa, jotta saadaan selville heidän halukkuus yhteispuhdistamon rakentamiseen Ruotsin Pellon kanssa yhdessä. Jollei yhteispuhdistamo näytä toteutuvan Ruotsin Pellon kanssa, täytyy Pellon Vesihuolto-osuuskunnan käynnistää suunnittelu vanhan jätevedenpuhdistamon saneerauksesta välittömästi. Ympäristölupaan jätetyn muistutuksen osalta Pellon Vesihuolto-osuuskunta toteaa, että kyseessä ei ole lieteallas vaan ns. jälkiselkeytysallas, jossa on puhdistettua vettä. Altaan pengerrys on tarkoitus korjata tänä kesänä ennen lumien sulamista. Hakija haluaa omalta osaltaan edesauttaa Tornionjoen luonnonmukaisen tilan säilymistä ja on valmis investoimaan yhteisönsä jätevesien käsittelyyn, mutta muuttotappiokuntana resurssit ovat rajalliset ja hakija toivoo, ettei hankkeen toteutuksen aikataulua vaadita liian kireäksi, jotta rahoitus ja suunnitelmat saadaan toteutettua. Hakijan ehdotus on, että kiinteistökohtaisten sakokaivojen poistolle varataan aikaa viisi vuotta ja uusi puhdistamo olisi valmiina käyttöön otettavaksi siihen mennessä eli vuoden 2018 loppuun mennessä. 18 MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on asiaa ratkaistaessa ollut käytössään Pellon kirkonkylän jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun tulokset vuodelta 2012, jotka on tarpeellisilta osin sisällytetty edellä kertoelmaosaan. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Pellon Vesihuolto-osuuskunnalle määräaikaisen ympäristöluvan, joka koskee hakemuksen mukaista ja laajuista jätevesien käsittelyä Pellon kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Tornionjokeen. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempänä ilmenevä ohjaus. Toiminnassa on noudatettava jäljempänä ilmenevien lupamääräyksien lisäksi mitä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä 113/05/1 on määrätty. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Pellon kirkonkylän jätevedet on käsiteltävä hakemuksessa esitetyssä jätevedenpuhdistamossa kaikissa olosuhteissa mahdollisimman tehok-

19 kaasti. Käsitellyt jätevedet tulee johtaa lammikointialtaan jälkeisen kaivon kautta Tornionjokeen. Vesistöön johdettavan jäteveden on täytettävä seuraavat pitoisuus- ja poistotehovaatimukset: - BOD 7 (ATU) enintään 17,5 mgo 2 /l, poistoteho vähintään 65 %. - Kokonaisfosfori enintään 1,0 mg/l. Poistoteho lasketaan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta. Lisäksi jäteveden käsittelytuloksen on täytettävä valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä 888/2006 vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Tulokset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien. 2. Sade-, sulamis- valuma- ym. vesien pääsy viemäriverkostoon on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Viemäriverkoston saneerausta ja kiinteistökohtaisten sakokaivojen ohituksia on jatkettava näiden vesien ja puhdistamolle vastaanotettavien sakokaivolietteiden määrän vähentämiseksi ja puhdistamon käytön turvaamiseksi. Mainittujen vesien ja puhdistamolle vastanotettavien sakokaivolietteiden vähentämiseksi tehdyistä viemäriverkoston tarkastus-, muutos-, saneeraus ja kiinteistökohtaisten sakokaivojen ohitustöistä on luvan haltijan toimitettava Lapin ELY-keskukselle selvitys vuosittain lupamääräyksessä 9 tarkoitetun tarkkailun yhteenvetoraportissa. Viemäriverkoston kokonaisvaltaisesta saneerauksesta on tehtävä yksiselitteinen suunnitelma, joka on toimitettava Lapin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Suunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet, tutkimukset ja mittaukset, joilla saavutetaan ja varmistetaan saneeratun viemäriverkoston tiiveys ja asianmukainen toiminta sekä kiinteistökohtaisten sakokaivojen ohitusten aikataulu. 3. Kaikki viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, jotka voidaan käsitellä yhdyskuntajätevesien kanssa, on pyrittävä johtamaan jätevedenpuhdistamolle. Luvan saajan on oltava selvillä puhdistamolle johdettavien poikkeavien jätevesien määrästä ja laadusta sekä huolehdittava siitä, että mainitut jätevedet eivät haittaa jätevedenpuhdistamon tai viemäriverkon toimintaa, käyttöä tai laitteita, eivätkä lisää päästöjä tai niiden vaikutuksia tai haittaa lietteen hyötykäyttöä tai aiheuta vaaraa tai haittaa työntekijöille. Tarvittaessa tavanomaisesta poikkeavat jätevedet on esikäsiteltävä ennen puhdistamolle johtamista. Tiedot tavanomaisesta poikkeavista jätevesistä, niiden määrästä, laadusta ja esikäsittelystä on toimitettava viipymättä Lapin ELY-keskukselle. 4. Jälkiselkeytysaltaat tulee kunnostaa niin, että niistä ei pääse vuotamaan jätevettä hallitsemattomasti ympäristöön missään tilanteessa. Kunnostustyö tulee tehdä mennessä Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla ja töiden valmistumisesta tulee ilmoittaa Lapin ELY-keskukselle ja Pellon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhdistamon käyttö ja hoito 5. Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava niin, että kaikissa olosuhteissa saavutetaan mahdollisimman hyvä 19

20 puhdistustulos ja jätevesien käsittelemisestä ja johtamisesta aiheutuvat haitat saadaan rajoitetuksi mahdollisimman vähäisiksi. 6. Luvan haltijan on nimettävä puhdistamon hoitoa varten sen rakenteet ja toimintaperiaatteet tunteva asianmukaisen pätevyyden omaava puhdistamon hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle ja Pellon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Puhdistamon rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Niihin voidaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yleisen tai yksityisen edun kannalta. Talousvesijohtoverkoston saastuminen teknisestä vedestä on estettävä. Muutokset on tehtävä Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu- ja raportointi Muut toimintaa koskevat lupamääräykset 8. Jos vesistöön tai maaperään joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia aineita tai päästöjä tai jätevesipäästö ylittää tai uhkaa ylittää luvan mukaiset raja-arvot laiterikon tai puhdistamon tilapäisen toimintahäiriön takia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi vastaisuudessa. Häiriö- ja poikkeustilanteista on tehtävä viipymättä ilmoitus Lapin ELYkeskukselle ja Pellon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos tilanteesta saattaa aiheutua vaaraa terveydelle, ilmoitus on tehtävä myös Pellon kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Mahdollisiin poikkeustilanteisiin tulee varautua laatimalla selkeät toiminta-ohjeet ympäristö- ja terveyshaittojen estämiseksi ja varaamalla tarpeellinen alkutorjuntakalusto ja henkilösuojaimet puhdistamolle. Toimintaohje on säilytettävä puhdistamolla ja sitä on tarvittaessa päivitettävä. 9. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa, josta käyvät ilmi ympäristönsuojelun kannalta tarpeelliset tiedot. Päiväkirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajalta ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamista päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön ja järjestettävä käyttö- ja päästötarkkailu sekä raportointi vähintään tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa ja raportointikäytäntöä voidaan tarvittaessa tarkentaa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun ja raportoinnin kattavuutta. 11. Toiminnan vaikutuksia vesistöön on tarkkailtava osana Tornion Muonionjoen yhteistarkkailua voimassa olevan Lapin ympäristökeskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. 12. Puhdistamoalue tulee pitää aidattuna ja alueelle johtavalla tiellä tulee olla lukittava portti. 13. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava puhdistamon oloihin 20