ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 43/2013/1 Dnro PSAVI/273/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 43/2013/1 Dnro PSAVI/273/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupa jäteveden käsittelyä ja johtamista koskevien asioiden osalta, Ylitornio Ylitornion kunta PL YLITORNIO

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 MERKINTÄ... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Mitoitus... 5 Verkosto ja sen saneeraus... 5 Puhdistamo... 6 Kemikaalit ja niiden varastointi... 6 Liikenne... 6 Tiedot käytettävästä energiasta ja sen tehokkuudesta... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 6 Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Vesien laatu, käsittely ja päästöt vesistöön... 7 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 9 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ SEKÄ TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 9 Puhdistamoalue... 9 Alueen luonto ja suojelukohteet... 9 Vesistö... 9 Toiminnan vaikutukset ympäristöön Vesistö ja kalastus Yleinen viihtyvyys ja ihmisten terveys Luonto ja rakennettu ympäristö TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Puhdistamon käyttö ja hoito Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu- ja raportointi Muut toimintaa koskevat lupamääräykset OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen KORVATTAVA PÄÄTÖS RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluparatkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräykset Muut toimintaa koskevat lupamääräykset

3 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Ylitornion kunta on toimittanut Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksen (päivätty ) suomalaisruotsalaisen rajajokikomission ratkaistavaksi niiltä osin kuin hakemus koskee jätevesien käsittelyä ja käsiteltyjen jätevesien johtamista vesistöön. Rajajokikomissiossa asia on ollut vireillä diaarinumerolla M 1/06. Rajajokikomissio on siirtänyt hakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi sen jälkeen, kun Tukholmassa tehty Suomen ja Ruotsin välinen uusi rajajokisopimus oli tullut voimaan Hakemus on saapunut aluehallintovirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ylitornion kunnassa kiinteistöllä Tolpinranta ( ). Puhdistetut jätevedet johdetaan Tornionjokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohdan mukaisesti ympäristölupa on oltava puhdistamolla, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen. Valvontaviranomainen on velvoittanut hakemaan ympäristönsuojelulain mukaista lupaa toiminnalle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamoa koskeva lupa-asia on ollut vireillä suomalais-ruotsalaisessa rajajokikomissiossa Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn uuden rajajokisopimuksen (SopS 91/2010) tullessa voimaan , jolloin rajajokikomission toiminta lupaviranomaisena on loppunut. Rajajokikomissio on siirtänyt asian asianomaisen kansallisen lupaviranomaisen käsiteltäväksi uuden rajajokisopimuksen 34 artiklan 2 momentin siirtymäsäännösten mukaisesti. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen kansallinen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 2 momentin nojalla. TOIMINTAA KOSKEV AT LUV AT, LAUS UNNOT J A ALUEEN KAAVOITUST I- LANNE Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on antamallaan päätöksellä M 21/89 myöntänyt Ylitornion kunnalle luvan Ylitornion kirkonkylän jätevesien johtamiseen saneeratulta jätevedenpuhdistamolta Tornionjokeen. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä 72/07/1 myöntänyt ympäristöluvan Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimintaan. Kyseinen lupapäätös koskee muuta kuin vesistön pilaantumista aiheuttavaa toimintaa, lähinnä toiminnassa muodostuvia jätteitä ja jätehuoltoa sekä haju- ja melupäästöjä. Puhdistamoalue kuuluu Alkkulan asemakaava-alueeseen.

5 5 MERKINTÄ Kyseessä oleva suomalais-ruotsalaiselta rajajokikomissiolta aluehallintovirastoon siirretty hakemusasia koskee ainoastaan jätevesien käsittelyä ja johtamista Tornionjokeen eli niitä asioita, jotka suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission tuli ratkaista Suomen ja Ruotsin välisen vanhan rajajokisopimuksen (SopS 54/1971) mukaisesti. Aluehallintovirasto on viran puolesta liittänyt vireillä olevan jäteveden käsittelyä ja johtamista koskevan asian asiakirjoihin yllä mainitun Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston myöntämän, lähinnä jätteitä, jätehuoltoa sekä haju- ja melupäästöjä koskevan, Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätöksen 72/07/1. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Mitoitus Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on 2-vaiheinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia. Puhdistamo on otettu käyttöön nykymuodossaan vuonna Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkella Tornionjoen pääuomaan. Jätevesien puhdistusprosessissa muodostuva liete kuivataan ruuvikuivaimella puhdistamolla ja kompostoidaan Ylitornion suljetulla kaatopaikalla Kopanmäellä. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään Ylitornion taajamassa syntyvät yhdyskuntajätevedet sekä noin m 3 sakokaivolietettä vuosittain. Jätevedenpuhdistamon viemäriverkoston piiriin kuului vuonna 2011 noin henkilöä. Puhdistamo suunniteltiin aikoinaan käsittelemään yhdyskuntajätevesien lisäksi silloisen meijerin jätevedet. Meijerin lopetettua toimintansa vuonna 2006 on puhdistamo nykyiseen tarpeeseen ylimitoitettu. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: asumajätevesi meijerijätevesi yhteensä Q m 3 /vrk q m 3 /h L BOD kg/vrk mg/l 410 L P kg/vrk mg/l 11 L N kg/vrk 70 mg/l 50 AVL Verkosto ja sen saneeraus Ylitornion kunnan viemäriverkoston pituus on noin 65 km ja se käsittää kirkonkylän puhdistamon lisäksi myös Meltosjärven jätevedenpuhdistamon.

6 Verkostoa on viime vuosina saneerattu uusimalla betoniviemäröintiä sujuttamalla muoviputkea betoniputken sisään. Keskustaajaman betoniviemäriverkko on saneerattu kokonaisuudessaan. 6 Puhdistamo Kemikaalit ja niiden varastointi Liikenne Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla puhdistettujen jätevesien johtaminen Tornionjokeen perustuu suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission päätökseen M21/89, joka on annettu Rajajokikomissio on edellyttänyt päätöksessään, että vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7 arvo on enintään 25 mgo 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus 1,5 mg/l puolivuosikeskiarvona laskettuna. Puhdistustehon on lisäksi oltava molempien osalta 80 %. Vedenkäsittelyprosessi koostuu seuraavista yksiköistä: siivilöinti, hiekan- ja rasvanerotus, esi-ilmastus, ilmastus, selkeytys ja jälkiselkeytys. Asumajätevesilinjalle tulevat jätevedet ovat normaalia asumajätevettä. Meijerilinjastolle ei tule enää juuston valmistuksessa muodostuneita jätevesiä meijerin lopetettua toimintansa. Puhdistamolle kuljetetaan sako- ja umpikaivolietteitä keskimäärin m 3 vuodessa. Vuonna 2012 puhdistamolle vastaanotettiin sako- ja umpikaivolietteitä m 3. Puhdistamolla käytetään fosforin saostamiseen ferrosulfaattia keskimäärin 69 tonnia vuodessa. Vuonna 2012 sitä käytettiin 78 tonnia, eli 232 g/käsitelty jätevesi m 3. Saostuskemikaalia tuodaan kaksi kertaa vuodessa noin 35 tonnia kerrallaan suoraan varastoaltaaseen. Kemikaali pidetään erossa yhteensopimattomista materiaaleista, kuten vedestä sekä hapettimista ja emäksistä. Varastoinnissa huomioidaan, että kemikaalia ei pääse vuotamaan. Kemikaalien käsittelyssä noudatetaan valmistajan ohjeita. Lietteen kunnostamiseen käytetään polymeeriä noin 500 kg vuodessa. Vuonna 2012 polymeeriä lisättiin lietteen joukkoon 600 kg. Puhdistamolle johtaa raskaan liikenteen liikennöitävissä oleva tie, jota pidetään liikennöitävässä kunnossa ympäri vuoden. Puhdistamolle suuntautuvasta liikenteestä suurimman osan muodostaa sakokaivolietteen tuominen. Ajo tapahtuu pääosin keväällä, kesällä ja syksyllä. Muu liikenne muodostuu huolto- ja näytteenottoliikenteestä. Tiedot käytettävästä energiasta ja sen tehokkuudesta Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Puhdistamon energiankulutus vuonna 2012 oli kwh eli keskimäärin 0,7 kwh/käsitelty jätevesi m 3. Viimeisen kymmenen vuoden aikana puhdistamon keskimääräinen energiankulutus on ollut noin kwh vuodessa. Puhdistamo on täyttänyt sille asetetut vaatimukset lähes poikkeuksetta. Uusi puhdistamo on otettu käyttöön vuonna Puhdistamo on mitoitettu viime vuosia huomattavasti korkeammalle tulokuormitukselle ja tästä

7 syystä puhdistamokapasiteettia on reservissä. Tulevaisuudessa jätevesikuormituksen uskotaan edelleen vähenevän poismuuton myötä. Hakija ei näe tarpeelliseksi tehostaa puhdistusprosessia nykyisestä. Puhdistusprosessi pidetään nykyisellä tasolla tehokkaana ja varmana säännöllisellä kunnossapidolla ja huolellisella hoidolla. Vuonna 2011 laaditun prosessiselvityksen perusteella puhdistamon pullonkaulaksi muodostuu ilmastusaltaiden hapetuskapasiteetin riittävyys. Selvityksen mukaan hapen riittävyyttä ja puhdistamon toimintaa voidaan parantaa seuraavilla viidellä tavalla: 7 Nykyinen ilmastusjärjestelmä tarkastetaan, mitoitetaan ja saneerataan uudestaan. Sako- ja umpikaivolietteitä pumpataan prosessiin enintään virtaamalla 1 m 3 /h. Nykyinen sakokaivolietteen pumppu korvataan pienempituottoisella pumpulla, jolloin sakeuttimen hetkellinen pintakuorma pienenee. Sako- ja umpikaivolietteiden määrä rajoitetaan noin 10 m 3 vuorokaudessa, joka pumpataan sakeuttimeen tasaisesti vuorokauden kuluessa pieninä annoksina. Saostuskemikaalin syöttö ohjelmoidaan uudelleen siten, että kemikaalin syöttömäärä nousee automaattisesti silloin, kun sakokaivolietteen pumppaus on päällä. Arvio päästöjen vähentämistoimien ristikkäisvaikutuksista Päästöjä voidaan hieman vähentää lisäämällä saostuskemikaalia ja ilmastuskapasiteettia. Ilmastuksen lisäys kuluttaa jonkin verran energiaa eikä lisäenergialla hakijan käsityksen mukaan saavuteta ympäristön ja purkuvesistön kannalta juuri hyötyä. Mikäli prosessia pyritään tehostamaan saostuskemikaalimäärää lisäämällä, päätyy se valmiiseen kompostituotteeseen ja rajoittaa siten sen jatkokäyttöä. Puhdistamolta lähtevän jäteveden fosforipitoisuuden alentaminen nykyisestä ei juuri vaikuta alapuolisen vesistön tai ympäristön tilaan luultavasti edes mittausmenetelmillä havaittavaa määrää. YMPÄRISTÖKUORMITUS Vesien laatu, käsittely ja päästöt vesistöön Puhdistamolla on vuosina käsitelty jätevettä vuorokaudessa m 3. Käsiteltyjen jätevesien kokonaismäärät ovat vastaavasti olleet vuodessa m 3. Keskimäärin jätevettä on käsitelty vuodessa noin m 3. Vuosien keskimääräinen tulokuormitus on vastannut asukasvastineluvulla mitaten kuormitteesta riippuen henkilön puhdistamattomia jätevesiä. Viimeisen 10 vuoden jaksolla tulokuormituksessa on havaittavissa lievä laskeva suuntaus orgaanisen aineen ja kokonaisravinteiden osalta. Kiintoaineen osalta suuntaus on lievästi kasvava. Puhdistamolle johdettavien jätevesien keskimääräinen pitoisuustaso ja tulokuormitus ovat olleet seuraavanlaisia:

8 8 vuosi Q BOD 7ATU kok. fosfori kok. typpi kiintoaine COD cr m 3 /d kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l ,1 7, ,4 11, ,2 8, ,4 6, ,0 8, ,5 8, ,4 10, ,7 8, ,9 7, ,4 7, ,2 7, ,0 10, ,9 11, ,6 6, ,7 8, ,7 7, ,4 6, ,5 3, mitoitus Meijerin toiminta loppui v jälkeen Puhdistamolta vesistöön vuosina johdettu keskimääräinen vesistökuormitus on vastannut asukasvastineluvulla mitaten kuormitteesta riippuen henkilön puhdistamattomia jätevesiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vesistöön johdetussa kuormituksessa on havaittavissa laskeva suuntaus lähes kaikkien kuormitteiden osalta. Ammoniumtypen osalta vesistöön johdettu kuormitus on ollut tasaista. Puhdistamolta vesistöön johdettujen jätevesien keskimääräinen kuormitus, lähtevän veden laatu ja jätevesien puhdistusteho (%) ovat vuosikeskiarvoina olleet seuraavat: vuosi BOD 7 kok. fosfori kok. typpi kiintoaine NH 4-N COD Cr kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % ,8 10,0 95 0,6 0, ,0 16,0 95 1,5 1, ,0 12,0 95 0,8 0, ,5 7,0 97 0,4 0, ,0 8,7 98 0,6 0, ,0 12,0 96 0,7 0, ,8 8,0 98 0,6 0, ,8 10,0 96 0,3 0, ,2 8,0 96 0,4 0, , ,0 12,0 95 0,6 0, , ,6 7,2 96 0,7 0, , ,3 9,4 97 1,8 2, , ,6 6,2 96 1,0 1, , ,0 8,0 94 1,4 1, , ,7 7,9 96 0,6 0, , ,5 5,7 98 0,3 0, , ,1 4,6 97 0,3 0, , ,6 5,0 95 0,4 0, ,6 8, Viimeisen kymmenen vuoden aikana puhdistamolle tulevaa jätevettä on jouduttu johtamaan kokonaan käsittelemättömänä Tornionjokeen muutamia satoja kuutioita lähinnä vuosituhannen alkupuolella. Vuonna 2012 ohituksia oli yhteensä 7 m 3. Puhdistamon puhdistusteho on jäänyt ajoittain ympäristöluvassa ja yhdyskuntajätevesistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 mää-

9 Päästöt maaperään ja pohjaveteen rättyjä raja-arvoja alhaisemmaksi johtuen varsinkin keväisin vuotovesien suuresta määrästä ja niiden laimentavasta vaikutuksesta tulevaan jäteveteen. Toiminnasta ei synny päästöjä maaperään ja pohjaveteen siinä määrin, että niiden suojaaminen olisi tarpeen. 9 LAITOKSEN SIJ AI NTIP AIKKA J A SEN YMP ÄRIST Ö SEKÄ TOIMINNAN VAI- KUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Puhdistamoalue Alueen luonto ja suojelukohteet Vesistö Jätevedenpuhdistamo sijaitsee keskellä Ylitornion kirkonkylää. Lähin asutus on noin 250 metrin päässä puhdistamosta etelään. Puhdistamon etäisyys Tornionjoesta on noin 150 metriä. Puhdistamoalue kuuluu Alkkulan asemakaavaan merkinnällä ET. Laitoksen toiminta-alueella ei ole kartoitettuja pohjavesialueita. Tornionjoki kuuluu Natura verkostoon (luontodirektiivitunnus FI ). Tornion-Muonionjoki (67) virtaa Suomen ja Ruotsin rajajokena Kilpisjärveltä Enontekiön, Muonion, Kolarin, Pellon ja Ylitornion kuntien sekä Tornion kaupungin kautta noin 500 km:n matkan Perämereen. Ruotsin lapista Torniojärvestä alkunsa saava Tornionjoen pääuoma yhtyy Muonionjokeen Kolarin alapuolella, minkä alapuolella jokea kutsutaan Tornionjoeksi. Tornion-Muonionjoki on vesiluonnoltaan ja vesimaisemaltaan erityisen arvokas vesistö, jolla on vaelluskalojen poikastuotantoalueena ja lähes luonnontilaisena vesistönä myös kansainvälistä merkitystä. Tornion-Muonionjoen vesistön tärkeimmiksi käyttömuodoiksi ovat uiton jälkeen nousseet kalatalous ja vesien virkistyskäyttö. Vuodesta 1996 lähtien merilohia on noussut jokeen huomattavasti aikaisempaa enemmän ja kalastus ja sen myötä myös matkailu lisääntyivät jokivarressa. Jokeen nousee myös meritaimen ja vaellussiika. Tornionjoen keskimääräinen virtaama MQ on Ylitornion kirkonkylän kohdalla 358 m 3 /s. Puhdistamon alapuolisen Tornionjoen rantojen käyttöä ja erityisesti kalastusta selvitettiin lupahakemusta varten alueen maanomistajilta vuonna Tiedusteluun vastanneista 13 tilanomistajasta kaksi oli kalastanut puhdistamon vaikutusalueella. Heidän kokonaissaaliinsa oli vuoden aikana 72,6 kg. Kalastaneiden talouksien kalansaaliista valtaosa oli haukea, joka muodosti 42 % kokonaissaaliista. Lisäksi saaliiksi oli saatu särkeä, siikaa ahventa ja harjusta. Puhdistamon alapuolisen Tornionjoen vettä käytettiin vastausten perusteella lähinnä uimavetenä. Muut mainitut käyttömuodot olivat kalastus, metsästys ja yleinen virkistyskäyttö.

10 10 Toiminnan vaikutukset ympäristöön Vesistö ja kalastus Toiminnan vesistövaikutukset ovat hakijan mukaan häviävän pieniä ja vaikutukset vesistön käyttöön lähinnä mielikuvitustasolla. Kalastovaikutusten voidaan olettaa myös olevan minimaalisia ja rajoittuvan hyvin pienelle alueelle puhdistamon vesien purkupaikan läheisyyteen. Laskennallisten vesistövaikutusten mukaan puhdistamolla ei myöskään ole vaikutusta muuhun veden käyttöön. Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon vaikutuksia alapuoliseen vesistöön seurataan Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailussa. Vuonna 2011 puhdistamon yläpuolisella ja alapuolisella näytepisteellä vedenlaatu oli hyvin samankaltaista. Happitilanne oli näytepisteillä pääosin hyvä. Heinä- ja syyskuun näytekerroilla puhdistamon alapuolisella näytepisteellä havaittiin runsaammin suolistoperäisiä indikaattoribakteereita, mikä voi viitata puhdistamon lievään vaikutukseen. Kokonaisuutena tarkastellen vuoden 2011 vedenlaatu ei kuitenkaan viitannut jätevesikuormitukseen. Yleinen viihtyvyys ja ihmisten terveys Hakemuksen mukaan puhdistamolla ei ole vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen. Luonto ja rakennettu ympäristö Puhdistettujen jätevesien johtaminen Tornionjokeen lisää osaltaan Tornionjoen kuormitusta. Suurien laimennussuhteiden vuoksi yksittäisellä jätevedenpuhdistamolla ei ole käytännön merkitystä ainevirtaamiin. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Puhdistamon päästötarkkailua suoritetaan päivätyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelman on Lapin vesi- ja ympäristöpiiri hyväksynyt kirjeellään Tarkkailuohjelmassa kuormitustarkkailua on määrätty tehtäväksi puhdistamolla neljä kertaa vuodessa, mutta Lapin ympäristökeskus on kirjeellään määrännyt, että näytteitä tulee vuodesta 2010 lähtien ottaa kuusi kertaa vuodessa. Vuonna 2012 näytteitä otettiin puhdistamolta parillisina kuukausina. Käyttö- ja lietetarkkailua suoritetaan myönnetyn ympäristöluvan liitteen 2 mukaisesti. Vesistötarkkailua suoritetaan osana Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailua. Vuosiraportointi tehdään edellisen tarkkailujakson päätyttyä ja se toimitetaan Lapin ELY-keskuksen ja Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailujakson päättymisen jälkeisen helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailua ehdotetaan jatkettavaksi voimassaolevan tarkkailuohjelman mukaisesti. ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Hakija on esittänyt, että jäteveden johtamista koskevaa lupaa haetaan suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission myöntämän luvan M 21/89 mukaisin puhdistusvaatimuksin. Puhdistamoa käytetään ja hoide-

11 taan siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7 -arvo on enintään 25 mgo 2 /l ja puhdistusteho vähintään 80 % sekä fosforipitoisuus enintään 1,5 mg/l ja puhdistusteho vähintään 80 %. Tulokset tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvona. 11 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet Hakija on täydentänyt hakemusta selvityksellä puhdistusvaatimuksista, puhdistamon prosessiselvityksellä sekä uusimmilla puhdistamon velvoite- ja Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailuraporteilla. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio ei ole ilmoittanut ja kuuluttanut Ylitornion kirkonkylän puhdistamon jäteveden käsittelyä ja Tornionjokeen johtamista koskevaa hakemusta Suomen ja Ruotsin välisen vanhan rajajokisopimuksen (SopS 54/1971) 8 luvun 4 artiklan mukaisesti. Rajajokikomissiolta aluehallintovirastoon siirtynyt hakemus on näin ollen käsitelty aluehallintovirastossa Suomen kansallisten säännösten mukaisesti uuden rajajokisopimuksen (SopS 91/2010) 34 artiklan siirtymäsäännösten perusteella. Ts. hakemus on annettu tiedoksi noudattaen ympäristönsuojelulakia ja -asetusta. Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Ylitornion kunnassa ja kirjeellä niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta, Ylitornion kunnalta ja kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä suomalais-ruotsalaiselta rajajokikomissiolta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehdessä Meän Tornionlaakso Lapin ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Taustatiedot Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Ylitornion kunnan jätevedenpuhdistamotoiminnalle ympäristöluvan ja suomalaisruotsalainen rajajokikomissio on antanut luvan puhdistettujen jätevesien johtamiselle Tornionjokeen. Ylitornion kunta on jättänyt suomalais-ruotsalaiselle rajajokikomissiolle hakemuksen puhdistettujen jätevesien johtamiselle Tornionjokeen. Asian käsittely on siirtynyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle päivätyllä täydennyskehotuksellaan aluehallintovirasto on pyytänyt hakijaa päivittämään ja täsmentämään hakemustaan. Aluehallintovirasto on pyytänyt tästä hakemuksesta lausuntoa Lapin Ely-keskuksen y-vastuualueelta saapuneella lausuntopyynnöllä. Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ylitornion taajamassa, Alkkulan asemakaava-alueella, Tornionjoen rannalla. Laitoksen toimintaalueella ei ole kartoitettuja pohjavesialueita. Lähin asutus sijaitsee noin 250 metriä etelään puhdistamolta. Kunnan viemäriverkosto (pituus noin 65 km) ja pääosa tarkastuskaivoista on rakennettu muovista, mutta myös

12 betonisia tarkastuskaivoja on vielä käytössä. Kunta on ilmoittanut VELVETrekisteriin viemäriverkostoon liittyneeksi asukasmääräksi v n asukasta, joka lienee lähellä todellisuutta vaikka hakemuksen liitteenä olevassa prosessiselvityksessä mainitaan n asukasta. Sako- ja umpikaivolietteitä puhdistamolle otetaan vastaan vuosittain noin m 3. Puhdistamo on otettu käyttöön nykymuodossaan vuonna Puhdistamo suunniteltiin aikoinaan käsittelemään yhdyskuntajätevesien lisäksi silloisen meijerin jätevedet. Laitos on tyypiltään rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosforin saostukseen käytetään ferrosulfaattia. Meijerin lopetettua toimintansa puhdistamo on nykyiseen tarpeeseen ylimitoitettu. Rajajokikomission päätöksessä vuodelta 1989 vesistöön johdettavalle puhdistetulle jätevedelle on raja-arvoiksi määrätty BOD 7 25 mg/l ja kokonaisfosfori 1,5 mg/l sekä puhdistamon vähimmäispoistotehoksi molempien osalta 80 %. Puhdistusvaatimukset on saavutettava puolivuosikeskiarvoina. Puhdistettu jätevesi johdetaan purkuputkella Tornionjoen pääuomaan. Puhdistamisessa syntyvä liete kuivataan ruuvikuivaimella ja kuljetetaan kompostoitavaksi kunnan kaatopaikalle. Puhdistamolle vuorokauden aikana johdetun jäteveden määrä on vuonna 2011 vaihdellut minimin 331 m 3 /vrk ja maksimin m 3 /vrk välillä, ollen keskimäärin 678 m 3 /vrk. Jätevesimäärien suuresta vaihtelusta voidaan päätellä vuoto-, sade- ja/tai hulevesien osuuden jätevesistä olevan suuri. Puhdistamolle johdettu vesimäärä on pienentynyt jossain määrin meijerin toiminnan loputtua v Puhdistamolle tuoduista väkevistä lietevesistä ja toisaalta laimentavista vuotovesistä johtuen puhdistamolle tuleva jäteveden laatu vaihtelee suuresti. Meijerin toiminnan loppuminen näkyy etenkin puhdistamolle johdetun orgaanisen- ja fosforikuormituksen pienenemisenä. Tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavia vesiä puhdistamolle johdetussa jätevedessä on vain vähäisessä määrin. Puhdistamo on toiminut kohtalaisen hyvin saavuttaen sinänsä lievät lupaehdot lähes poikkeuksetta. Tornion-Muonionjoen vesistöalue sivujokineen on sisällytetty Natura verkostoon, lukuun ottamatta Tengeliön-, Martimo- ja Liakanjoen vesistöalueita. Vesistöalueen suojeluperusteena on Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyyppi. Vesipuitedirektiivissä edellytetyssä ekologisessa luokittelussa arvioitiin Tornionjoen kuuluvan luokkaan hyvä. Joen kemiallinen tila on myös arvioitu hyväksi. Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 todetaan, että Tornionjoen alaosalla on kiinnitettävä erityistä huomiota kuormituksen hallintaan. Ylitornion jätevedenpuhdistamon vaikutustarkkailua on hoidettu osana Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailua. Vuoden 2011 tarkkailuraportin perusteella Tornionjoen vedenlaatu ei ole merkittävästi muuttunut vuosien aikana. Perifytontarkkailu osoittaa (piileviin perustuva laatuindeksi) veden hyvää laatua ja ettei kuormituspaikkojen alapuolella laadun heikkenemistä juurikaan ollut havaittavissa. Hakemus Ylitornion kunnan ympäristölupahakemus on hyvin pelkistetty. Hakemuksen liitteenä on suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission lupapäätös puhdistettujen jätevesien johtamisesta; yleiskartta puhdistamon sijainnista; Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailun tulokset vuodelta 2004; käyttö- ja päästötarkkailutulosten raportti vuodelta 2004 ja yhteenveto aiemmilta vuosilta; v laadittu selvitys kalastosta ja kalastuksesta sekä rantojen ja vesistön käytöstä; rantatilojen ja rajanaapureiden omistajaluettelo ja vesialueen omistajaluettelo. Näiden lisäksi täydennyksenä on vuonna 2012 toimitettuina T&A Mämmelä Oy:n laatima prosessiselvitys nykyisestä puh- 12

13 distamosta; käyttö- ja päästötarkkailuraportti vuodelta 2011 sekä Tornion- Muonionjoen yhteistarkkailuraportti vuodelta Hakemuksessa ei ole selvitystä viemäriverkostoon pääsevien sade-, sulamis- ym. vuotovesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä tai tulevista suunnitelmista. Hakemuksessaan hakija esittää, että uusi ympäristölupa myönnettäisiin suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission vuonna 1989 myöntämän luvan mukaisin puhdistusvaatimuksin. Arviossaan BAT-tekniikan soveltamisesta hakija tuo esille nykyisen puhdistamon toimineen hyvin ja olevan kapasiteetiltaan vähintäänkin riittävä, eikä näe tarpeellisena tehostaa puhdistusprosessia nykyisestä. Arviossaan toiminnan vaikutuksista ympäristöön hakija näkee vesistövaikutusten olevan häviävän pieniä ja vaikutusten vesistön käyttöön lähinnä mielikuvatasolla. Hakemuksessa kerrotaan hajuhaittojen olevan vähäisiä ja ajoittaisia liittyen lietteenkäsittelyn yhteyteen. Selvitystä Natura-arvioinnin tarpeesta hakemuksessa ei ole esitetty. Typenpoiston tarpeellisuudesta hakemuksessa ei ole esitetty laskelmia tai arviointeja. Hakija esittää tarkkailua jatkettavan voimassaolevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa hakemukseen ei ole liitetty. ELY-keskuksen y-vastuualueen kannanotto Tornion-Muonionjoen merkitys suurena vapaana lohijokena on luonnonsuojelullisten arvojen lisäksi tärkeä myös paikallisten asukkaiden virkistyskäytölle sekä matkailuelinkeinolle. Vaikka hakija katsoo, että Ylitornion jätevesien vesistövaikutukset ovat pieniä, eri kuormittajien yhteisvaikutus Tornionjokeen ja Perämereen edellyttää kuormituksen minimoimista kaikkien kuormittajien osalta. Todennäköisesti Ylitornion jätevedenpuhdistamon puhdistettujen jätevesien vaikutukset Tornionjoen luonnontilaan ovat niin vähäiset, etteivät ne vaaranna luontoarvoja joiden vuoksi joki on sisällytetty Natura verkostoon. Pilaantumisen ehkäisemiseksi jätevesien puhdistuksessa on sovellettava BAT-tekniikkaa. Ylitornion jätevedenpuhdistamon toiminta perustuu Suomessa yleisesti käytetylle rinnakkaissaostusperiaatteelle. Viemäriverkostoon joutuu suuri määrä sade- vuoto- ja hulevesiä. Viemäriin kuulumattomien vesien vähentäminen on tehotonta ilman kunnollista vuotovesiselvitystä ja sen perusteella laadittua kunnostussuunnitelmaa. Ylitornion kunnan tulee vähentää viemäriverkostoon joutuvien sade- vuotoja hulevesien määrää. Tilanteen parantamiseksi kunnan on laadittava vuotovesiselvitykseen perustuva kunnostussuunnitelma viemäriverkostostaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Puhdistamon voidaan katsoa täyttävän BAT-tekniikan edellytykset, mutta hakemuksen liitteenä olevan prosessiselvityksen mukaiset korjaavat toimenpiteet puhdistamolla tulee toteuttaa mahdollisimman pian. Puolivuotiskeskiarvoina laskettuna vesistöön johdettavan puhdistetun jäteveden BOD 7ATU -arvo saa olla enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l sekä molempien osalta puhdistustehon on oltava vähintään 90 %. Kunnan tulee esittää Lapin ELYkeskukselle hyväksyttäväksi ajantasaistettu tarkkailuohjelma käyttö- ja kuormitustarkkailusta. Vesistötarkkailua suoritetaan Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailuohjelman puitteissa. Seuraavan lupaehtojen tarkistuksen yhteydessä Ylitornion kunnan on esitettävä selvitys typenpoiston tarpeellisuudesta ja mahdollisen typenpoiston kustannusvaikutuksista. 2. Lapin ELY-keskus, kalatalousviranomainen Mikäli Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle myönnetään ympäristölupa, on seuraavat vaatimukset ja näkökohdat otettava huomioon: 13

14 1. Mikäli jätevedenpuhdistamolla otetaan käyttöön alumiinipohjaisia saostuskemikaaleja, jälkiselkeytysaltaasta lähtevän veden alumiinipitoisuutta ja ph:ta tulee seurata. 2. Liukoisen alumiinin (Al) pitoisuus jälkiselkeytysaltaasta lähtevässä vedessä ei saa missään olosuhteissa ylittää seuraavia veden ph:n mukaisia raja-arvoja: ph Liukoinen alumiini [mg/l] < 6,50 0,04 6,50 0,10 Perusteluina Lapin ELY-keskus kalatalousviranomaisena toteaa, että Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on merkittävä paikallinen vesistöön suoraan vaikuttava maankäyttömuoto Tornionjoen valuma-alueella. Tornionjoen vesistön kalataloudellinen arvo perustuu sen soveltuvuuteen paitsi Tornion-Muonionjoen merilohen, myös erityisesti sen meritaimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi. Meritaimen on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi kalalajiksi Suomen lajien punaisessa listassa Tästä syystä kalatalousviranomainen pitää tärkeänä, ettei Tornionjoen vedenlaatu jätevedenpuhdistamon ja muun maankäytön vuoksi heikkene tavalla, joka aiheuttaisi vaaraa joessa elävän arvokalaston luontaiselle lisääntymiselle ja siten uhkaisi elinvoimaisen meritaimenkannan kotiutumista ja säilymistä vesistössä. Mikäli jätevedenpuhdistamossa käytetään saostuskemikaaleina alumiinipohjaisia kemikaaleja, saattaa siitä aiheutua Tornionjokeen purettavan veden alumiinipitoisuuden kohoamista kalastolle haitalliselle tasolle. Liukoinen alumiini on kaloille akuutisti myrkyllistä. Etenkin lohikalat ja niiden poikasvaiheet ovat herkkiä alumiinille. Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelun sivuilla ( on listattu eri metallien kaloille turvallisia pitoisuuksia vedessä. Alumiinin turvalliseksi pitoisuudeksi ilmoitetaan < 0,04 mg/l, kun ph on alle 6,5 ja < 0,1 mg/l, kun ph on yli 6,5. Lisäksi todetaan, että haittavaikutusta vähentää liuenneen orgaanisen hiilen määrä (mm. humusaineet) ja sitä lisäävät äkilliset ph:n muutokset. Kalaston kannalta ongelmallista on korkea liukoisen alumiinin pitoisuus keväällä, jolloin lumien sulamisvedet happamoittavat vesistöjä ja aiheuttavat sellaisia ph:n muutoksia, jotka lisäävät alumiinin toksisuutta. Lohikalojen vaelluspoikasilla akuutti toksisuus voi ilmetä muita elinvaiheita alhaisemmalla alumiinipitoisuustasolla. Kun otetaan huomioon, että meritaimenen poikasten vaellushuippu Tornionjoen vesistössä sijoittuu usein jo toukokuulle, jolloin lumien sulamisvedet yhä happamoittavat vesistöä, jätevedenpuhdistamolta Tornionjokeen laskettavan veden turvallista pitoisuutta alhaisemmallakin alumiinipitoisuudella saattaa olla merkittävä vaikutus joessa vaelluksella olevien vaellusparvien selviytymiselle. Näiden seikkojen vuoksi kalatalousviranomainen pitää aiheellisena, että jätevedenpuhdistamon jälkiselkeytysaltaasta Tornionjokeen laskettavan veden liukoisen alumiinin pitoisuutta ja ph:ta seurataan ja pitoisuudelle määrätään ph:sta riippuvat raja-arvot, joita ei saa ylittää, mikäli jätevedenpuhdistamolla otetaan käyttöön alumiinipitoisia saostuskemikaaleja. 14

15 15 3. Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ylitornion kunnan hakemuksen täydennyksessä täsmennetään ympäristölupaa haettavan suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission luvan mukaisin puhdistusvaatimuksin. Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on kuitenkin 2000-luvulla puolivuotiskeskiarvoina laskien päässyt jatkuvasti rajajokikomission myöntämän luvan lupaehtoja parempiin puhdistustuloksiin. Puhdistustulokset ovat vastanneet valtioneuvoston asetuksen yhdyskuntajätevesistä 888/2006 käsittelyvaatimuksia. Ympäristölautakunta edellyttää, että ympäristöluvan ehdoissa jätevedenpuhdistamon puhdistustuloksia tarkistetaan huomioiden puhdistamon saavuttamat jäteveden käsittelytulokset. Ympäristöluvan vaatimuksissa tulee ottaa huomioon Tornionjoen vesienhoitosuunnitelma ja EU:n vesipuitedirektiivi, joiden tavoitteena on ehkäistä vesien tilan heikkeneminen. Tornionjoen vesienhoitosuunnitelmassa Ylitornion kirkonkylän kohdalla Tornionjoki kuuluu ekologiseen ja kemialliseen luokkaan hyvä. 4. Ylitornion kunnan terveydensuojeluviranomainen Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee keskellä kylää. Erityisesti huomioon otettavien kohteiden osalta terveydensuojeluviranomainen toteaa, että purkupaikan alapuolella Tornionjoen rannassa sijaitsee suosittu uimapaikka (ns. valionranta). Uimapaikka ei ole kunnallisesti ylläpidetty uimaranta eikä kuulu terveydensuojeluviranomaisen säännöllisen valvonnan ja näytteenoton piiriin, joten rannan uimaveden laadusta ei ole tietoa käytettävissä. Hakemukseen liitetyn yhteistarkkailuraportin mukaan purkupaikan alapuolella (Armassaari) veden hygieeninen laatu on ollut pääosin erinomainen tai hyvä; puhdistamon vaikutukseen mahdollisesti viittaavaa runsaampaa lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrää on havaittu yksittäisissä tarkkailunäytteissä. Puhdistamolla on hakemuksen mukaan mahdollisuus käyttää ns. teknistä vettä. Mahdollisuus talousvesijohtoverkoston saastumiseen teknisestä vedestä on huomioitava ja tarvittaessa estettävä. 5. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio Rajajokikomissio edellyttää, että puhdistamon käsittelyvaatimuksia tarkistetaan ympäristöluvan yhteydessä huomioiden puhdistamon saavuttamat puhdistustulokset, ja että ympäristöluvassa asetettavat vaatimukset ottavat huomioon purkuvesistönä toimivan Tornionjoen merkityksen kahden valtion yhteisenä vesialueena ja yhteisenä resurssina, sekä EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteen ehkäistä pinta- ja pohjavesien tilan heikkeneminen. Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailuraportin 2011 mukaan jätevedenpuhdistamot olivat vesistöalueella edelleen merkittävin vesistökuormittaja. Muun muassa Ylitornion jätevedenpuhdistamon alapuolisilla yhteistarkkailun vesistöpisteillä on ajoittain analyysitulosten mukaan ollut havaittavissa lieviä kuormitusvaikutuksia. Tornionjoen vesistöä kuormittavat sekä Suomen että Ruotsin puolen puhdistamot. Kuormitusta tulisi näin ollen vähentää toimenpitein molemmin puolin jokiväylää. Puhdistamon tehokkaan toiminnan varmistamiseksi tulee puhdistamolle tulevien vuotovesien määrää vähentää. Verkoston osalta on tarpeen arvioida tarve vuotovesiselvitykselle ja edelleen selvityksen perusteella tehdä tarpeelliset toimenpiteet puhdistamon prosessiin tulevien vuoto-vesien vähentämiseksi.

16 Hakijan kuuleminen ja vastine Puhdistamolle vastaanotettavien sakokaivolietteiden ajoittain aiheuttamia tulokuormitushuippuja on syytä pyrkiä tasaamaan, esimerkiksi automaatiojärjestelmin tasaisen lietteensyötön ja saostuksen varmistamiseksi puhdistusprosessissa. Ilmastustehon riittävyydestä tulee huolehtia. Puhdistamon tehokas toiminta edellyttää laitoksen prosessien ajan tasalla pitämistä ja muutos- ja suunnittelutarpeiden tunnistamista. Rajajokikomissio esittää, että Ylitornion jätevedenpuhdistamon tulee hakea uutta ympäristölupaa aluehallintoviraston harkinnan mukaan. Samassa yhteydessä tulee esittää selvitys vuotovesien hallinnasta, kuvata viemäröinnin tilanne Ylitornion kunnassa sekä tarkastella typenpoiston mahdollisuutta puhdistamon prosessissa. Ympäristöluvan hakemisen yhteydessä tulee jatkossa soveltaa rajajokisopimuksen 18 :n määräyksiä lupa-asioista tiedottamisesta. Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon vastineen lausunnoista. Vastineessaan hakija on todennut seuraavaa: 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen lausunto: Hakija tulee tekemään viemäriverkoston kunnostussuunnitelman tarvittavilta osin esitetyn määräajan eli vuoden 2014 loppuun mennessä. Keskustaajaman betoniviemäriverkko on saneerattu sujuttamalla kokonaisuudessaan. Kunnostussuunnitelma tulee koskemaan keskustaajaman vanhimpien kiinteistöjen pinta- ja perusvesien erottamisen jätevesiviemäröinnistä. 2. Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen lausunto: Puhdistamon rinnakkaissaostusprosessissa käytetään saostuskemikaalina ferrosulfaattia. 4. Ylitornion kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto: Puhdistamolla käytettävän teknisen veden mahdollisuus saastuttaa edes poikkeus- tai vahinkotilanteissakaan talousvesijohtoverkosto tarkastetaan ja jos tällainen mahdollisuus on olemassa, ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin välittömästi. 5. Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission lausunto: Hakija viittaa Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen lausuntoon, jossa on esitetty perusteellisesti ja laajasti pääpiirteissään samat asiat, kuin rajajokikomission lausunnossakin. 16 MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on asiaa ratkaistaessa ollut käytössään Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun tulokset vuodelta 2012, jotka on tarpeellisilta osin sisällytetty edellä kertoelmaosaan.

17 17 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Ylitornion kunnalle ympäristöluvan, joka koskee hakemuksen mukaista ja laajuista jätevesien käsittelyä Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Tornionjokeen. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempänä ilmenevä ohjaus. Toiminnassa on noudatettava jäljempänä ilmenevien lupamääräyksien lisäksi mitä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä 72/07/1 on määrätty. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Ylitornion kirkonkylän jätevedenpuhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on käytettävä ja hoidettava niin, että puhdistustulos on mahdollisimman hyvä. Käsiteltyjen jätevesien päästöjen vesistöön on täytettävä puolivuosikeskiarvoina ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat pitoisuuden ja poistotehon raja-arvot: - BOD 7 (ATU) enintään 15 mgo 2 /l ja sen poistoteho vähintään 90 %. - Kokonaisfosfori enintään 0,8 mg/l ja sen poistoteho vähintään 90 % Puhdistamolle tuleva jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että toiminnassa täytetään yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimukset asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman hyvään kokonaistypen poistoon. 2. Viemäriverkostosta puhdistamolle johdettavien jätevesien määrä on pyrittävä pitämään tasaisena rajoittamalla viemäriin joutuvien sade-, huleja vuotovesien määrä mahdollisimman vähäiseksi. Luvan haltijan on toimitettava mennessä Lapin ELYkeskukselle selvitys viemäriverkoston vuotovesistä ja verkoston kunnostamissuunnitelma, joka sisältää aikataulun ja toimenpiteet viemäriin joutuvien sade-, hule- ja vuotovesimäärien minimoimiseksi sekä kiinteistökohtaisten sakokaivojen ohittamiseksi. Luvan haltijan on raportoitava Lapin ELY-keskukselle vuosittain viemäriin joutuvien sade-, hule- ja vuotovesien sekä puhdistamolle vastanotettavien sako- ja umpikaivolietteiden määristä ja niiden vähentämiseksi tehdyistä viemäriverkoston tarkastus-, muutos-, saneeraus ja kiinteistökohtaisten sakokaivojen ohitustöistä sekä niiden vaikutuksista jätevesimääriin.

18 3. Kaikki viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, jotka voidaan käsitellä yhdyskuntajätevesien kanssa, on pyrittävä johtamaan jätevedenpuhdistamolle. Luvan haltijan on oltava selvillä puhdistamolle johdettavien poikkeavien jätevesien määrästä ja laadusta sekä huolehdittava siitä, että mainitut jätevedet eivät haittaa jätevedenpuhdistamon tai viemäriverkon toimintaa, käyttöä tai laitteita, eivätkä lisää päästöjä tai niiden vaikutuksia tai haittaa lietteen hyötykäyttöä tai aiheuta vaaraa tai haittaa työntekijöille. Tarvittaessa tavanomaisesta poikkeavat jätevedet on esikäsiteltävä ennen puhdistamolle johtamista. Tiedot tavanomaisesta poikkeavista jätevesistä, niiden määrästä, laadusta ja esikäsittelystä on toimitettava viipymättä Lapin ELY-keskukselle. 4. Puhdistamolla tulee toteuttaa hakemuksen liitteenä olleen prosessiselvityksen mukaiset, mm. ilmastuksen mitoitusta ja puhdistamolle vastaanotettavien sako- ja umpikaivolietteiden tasaista syöttöä koskevat, korjaavat toimenpiteet vuoden 2013 loppuun mennessä Lapin ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla ja töiden valmistumisesta tulee ilmoittaa Lapin ELY-keskukselle ja Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhdistamon käyttö ja hoito 5. Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava niin, että kaikissa olosuhteissa saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja jätevesien käsittelemisestä ja johtamisesta aiheutuvat haitat saadaan rajoitetuksi mahdollisimman vähäisiksi. 6. Luvan haltijan on nimettävä puhdistamon hoitoa varten sen rakenteet ja toimintaperiaatteet tunteva asianmukaisen pätevyyden omaava puhdistamon hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle ja Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Puhdistamon rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Niihin voidaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yleisen tai yksityisen edun kannalta. Talousvesijohtoverkoston saastuminen teknisestä vedestä on estettävä. Muutokset on tehtävä Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 8. Jos vesistöön tai maaperään joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia aineita tai päästöjä tai jätevesipäästö ylittää tai uhkaa ylittää luvan mukaiset raja-arvot laiterikon tai puhdistamon tilapäisen toimintahäiriön takia, luvan haltijan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen ja haittojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi vastaisuudessa. Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos tilanteesta saattaa aiheutua vaaraa terveydelle, ilmoitus on tehtävä myös Ylitornion kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Pelastustoimen tehtäviin liittyvistä vahingoista on viipymättä ilmoitettava myös alueelliselle pelastuslaitokselle. Mahdollisiin poikkeustilanteisiin tulee varautua laatimalla selkeät toimintaohjeet ympäristö- ja terveyshaittojen estämiseksi ja varaamalla tarpeellinen alkutorjuntakalusto ja henkilösuojaimet puhdistamolle. 18

19 Toimintaohje on säilytettävä puhdistamolla ja sitä on tarvittaessa päivitettävä. 19 Tarkkailu- ja raportointi Muut toimintaa koskevat lupamääräykset 9. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta on pidettävä hoitopäiväkirjaa, josta käyvät ilmi ympäristönsuojelun kannalta tarpeelliset tiedot. Päiväkirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajalta ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 10. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamista päästöistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön ja järjestettävä käyttö- ja päästötarkkailu sekä raportointi vähintään tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Lapin ELYkeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. 11. Toiminnan vaikutuksia vesistöön on tarkkailtava osana Tornion Muonionjoen yhteistarkkailua voimassa olevan Lapin ELY-keskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. 12. Puhdistamoalue tulee pitää aidattuna ja alueelle johtavalla tiellä tulee olla lukittava portti. 13. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava puhdistamon oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon, mikäli se vähentää toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomista vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä Pohjois- Suomen aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamisesta koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Luvan haltijan on vuoden 2017 kesäkuun loppuun mennessä tehtävä ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

20 Lupamääräysten tarkistamishakemuksen tulee kattaa jäteveden käsittelyä ja vesistöön johtamista koskevien asioiden lisäksi myös koko puhdistamon muu toiminta sekä siitä aiheutuvat päästöt ja niiden rajoittaminen. Lupamääräysten tarkistamishakemukseen tulee liittää ympäristönsuojeluasetuksen mukaisten selvitysten lisäksi erityisesti Lapin ELY-keskuksen ja suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission lausunnoissaan esittämät asiat. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava, kuten ympäristönsuojelulain 56 :ssä säädetään. 20 KORVATTAVA PÄÄTÖS Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission antama jäteveden käsittelyä ja vesistöön johtamista koskeva päätös M 21/89 lukuun ottamatta purkuputkea koskeva lupaehto 3. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluparatkaisun perustelut Ylitornion kunnan jätevedenpuhdistamo on toiminut suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission antaman jäteveden käsittelyä ja vesistöön johtamista koskevan päätöksen M 21/89 sekä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen (muut kuin jäteveden käsittelyä ja johtamista koskevat asiat) 72/07/1 nojalla. Valvontaviranomainen on velvoittanut hakemaan ympäristönsuojelulain mukaista uutta lupaa toiminnalle. Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission luvassa määrätyt jäteveden käsittelyvaatimukset eivät ole erityisen tiukat ja puhdistamo on päässyt 2000-luvulla puolivuotiskeskiarvoina laskien voimassa olevia lupaehtoja parempiin puhdistustuloksiin. Puhdistustulokset ovat myös vastanneet yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) käsittelyvaatimuksia. Puhdistamon puhdistusteho on jäänyt kuitenkin ajoittain ympäristöluvassa ja asetuksessa 888/2006 määrättyjä raja-arvoja alhaisemmaksi johtuen varsinkin keväisin vuotovesien suuresta määrästä ja niiden laimentavasta vaikutuksesta tulevaan jäteveteen sekä sako- ja umpikaivolietteiden epätasaisesta syötöstä puhdistusprosessiin. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Ylitornion jätevedenpuhdistamolla on käytössä rinnakkaissaostus, joka on yleisesti Suomessa käytössä oleva jätevesien puhdistusmenetelmä. Kun puhdistamolla toteutetaan lupamääräyksessä 4 määrätyt toimenpiteet puhdistustehon parantamiseksi, puhdistamo täyttää mm. tulokuormitus ja alueen ominaisuudet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa puhdistamon toiminta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät Tornionjoen veden laatua, virkistyskäyttöä tai joen muuta käyttöä. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia.

21 Lupamääräysten perustelut Tässä päätöksessä asetetut jätevedenpuhdistamon puhdistusvaatimukset ovat tiukemmat kuin voimassa olevassa suomalais-ruotsalaisessa rajajokikomission päätöksessä M 21/89 on annettu ja yhdenmukaiset valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä 888/2006 määrättyjen vaatimusten kanssa. Muut lupamääräykset on asetettu varmistamaan puhdistamon asianmukainen hoito ja parantamaan puhdistamon toimintaedellytyksiä. Toimittaessa lupamääräysten mukaisesti Ylitornion kirkonkylän puhdistamon toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Lupamääräysten tarkistamisen ajankohta on sama kuin ympäristöluvassa 72/07/1 asetettu määräaika. Lupamääräysten tarkistaminen tulee siten kaikilta osin (jätevesi-, haju-, melu- jäte-, jätehuolto- ym. asiat) aluehallintoviraston ratkaistavaksi samanaikaisesti ja samalla päätöksellä. Toimittaessa lupamääräysten mukaisesti Ylitornion jätevedenpuhdistamon puhdistettujen jätevesien vaikutukset Tornionjoen luonnontilaan ovat niin vähäiset, etteivät ne vaaranna luontoarvoja, joiden vuoksi joki on sisällytetty Natura verkostoon. Tornionjoen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Tornionjoki kuuluu Ylitornion kirkonkylän kohdalla ekologiseen ja kemialliseen luokkaan hyvä. Vesienhoitosuunnitelman ja EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteena on ehkäistä vesien tilan heikkeneminen. Vesienhoitosuunnitelmassa todetaan, että Tornionjoen alaosalla on kiinnitettävä erityistä huomiota kuormituksen hallintaan. Tämä päätös edesauttaa vesienhoitosuunnitelman toteutumista. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Lupamääräys 1 on annettu jätevesien tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi jäteveden käsittelyn tulee täyttää yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevan valtioneuvoston asetuksen (888/2006) vaatimukset. Lupamääräykset 2 4 on annettu jätevesien asianmukaisen käsittelyn toteutumiseksi, puhdistamon toimintaedellytysten parantamiseksi ja varmistamiseksi, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä koskevan vaatimuksen täyttymiseksi ja jätevesipäästöjen pienentämiseksi. Sade-, hule- ja vuotovedet sekä puhdistamolle vastaanotettavat sako- ja umpikaivolietteet haittaavat puhdistamon toimintaa ja heikentävät puhdistustulosta. Niiden määrän vähentäminen ja puhdistamolle tulevan jätevesikuorman pitäminen tasaisena on tärkeää puhdistamon päästöjen minimoimiseksi. Puhdistamon hoitoa ja hoitajaa koskevat lupamääräykset 5 ja 6 on annettu puhdistamon asianmukaisen hoidon varmistamiseksi ja ympäristöhaittojen minimoimiseksi. Määräyksellä 7 varmistetaan laitoksen rakenteisiin tai laitteisiin kohdistuvien muutoksien saattaminen valvontaviranomaisen tietoon. Lupamääräys 8 on annettu asianmukaisten toimenpiteiden käynnistämiseksi nopeasti, päästöjen rajoittamiseksi ja riittävien ilmoitusten varmista- 21