Taimesta omenapuuksi ohjeita kotipuutarhurille omenapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taimesta omenapuuksi ohjeita kotipuutarhurille omenapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista"

Transkriptio

1 Taimesta omenapuuksi ohjeita kotipuutarhurille omenapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

2 Kasvupaikan valinta Kun omenapuun paikkaa valitaan, on kiinnitettävä huomiota maan kosteuteen, tuulisuuteen, valoisuuteen ja ilmansuuntaan. Puiden tulee saada suoraa auringonvaloa. Tuulisuuden hillitseminen lisää paikan lämpöisyyttä ja edesauttaa puun talvenkestävyyttä. Myös juuristo pitää lämpimästä maasta. Maan tulee olla syvämultainen, mutta pohjaveden pinnan tulisi olla yli kahden metrin syvyydessä, sillä seisovasta vedestä ei omenapuun juuret pidä. Istutus ja istutusleikkaus Astiataimia voidaan istuttaa koko sulan maan ajan keväästä syksyyn. Istutuskuoppa kaivetaan riittävän syväksi ja leveäksi, vähintään 60 x 60 cm ja taimipaakku asetetaan entiseen kasvusyvyyteensä. Jos käytät lannoitettua ja kalkittua multaa, ei muuta lannoitusta välttämättä tarvita. Halutessasi voit lisätä kuopan pohjalle hitaasti liukenevaa lannoitetta esim. kanankakkaa, kompostia, palanutta hevosenlantaa tai sarvilastua. Istuttamisen yhteydessä on taimea kasteltava runsaasti. Astiataimille istutusleikkaus on yleensä tehty jo taimistolla, mutta tarvittaessa se tehdään keväällä istutuksen yhteydessä. Syksyllä istutettaessa nuori taimi leikataan seuravana keväänä maalis-huhtikuussa ennen silmujen puhkeamista. Istutusleikkauksessa latvaverso katkaistaan noin cm päästä ylimmästä sivuversosta. Haaroittumisen edistämiseksi sivuoksista leikataan pois 1/3. Myös kasvuston sisään suuntautuvat oksat poistetaan. Istutuksen jälkeisestä kastelusta on huolehdittava. Jotta puu ulottaisi juurensa syvälle multaan ja pärjäisi kuivuutta vastaan paremmin, anna vettä noin kerran viikossa runsaasti, ainakin 50 litraa. Sivuoksia voi taivuttaa kasvamaan 45 asteen kulmaan rungosta asettamalla toukokuusta elokuuhun oksiin painoja tai tukia esim. pyykkipojan. Taivutuksella voidaan aikaistaa satoikään tuloa, koska vaakatasoiset oksat ryhtyvät tekemään kukkasilmuja ensimmäisenä. Varsinkin kääpiökasvuisilla puilla taivutus on suositeltavaa. Omenapuiden istutusetäisyys on vähintään 3-5 metriä lajikkeista riippuen, hillittykasvuisella 2-2,5 metriä. Pilariomenapuita voi istuttaa 1,5 metrin välein.

3 Satoikäisen omenapuun hoitoleikkaus Leikkaamisen tavoittena on saada puulle tasapainoinen latvus sekä vaakasuorassa kasvavat oksat ja sadonkorjuun helpottuminen. Jos leikkaamiset ovat usealta vuodelta jääneet, kannattaa nuorennusleikkaukset ajoittaa ainakin kolmelle vuodelle: poistetun kasvimassan tilalle puu pyrkii kasvattamaan nk. vesiversoja. Hoitoleikkaus tehdään maalis-huhtikuussa: mahdollinen kilpalatva, tiheässä ja latvuksen sisällä kasvavat oksat poistetaan, myös vaurioituneet oksat poistetaan. Lisäksi heinäkuussa voidaan poistaa vesiversoja ja lyhentää hyvin pitkää vuosikasvua. Riittävä yhden kesän kasvu on 30 cm. Satoikäisen omenapuun hoitoleikkaus Hillittykasvuinen eli kääpiöivä omenapuu Pienikokoisuus aikaansaadaan varttamalla kasvatettava lajike hillittyä kasvua aiheuttavaan perusrunkoon eli juuriosaan. Omenat ovat normaalikokoisia, jopa suurempia ja terveempiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuisen omenapuun taimea tuetaan koko kasvun ajan, sillä juuristo jää pieneksi. Säännöllisestä kastelusta tulee huolehtia ja puu hyötyykin erilaisista kosteutta pidättävistä katemateriaaleista kuten mansikkamuovista ja kuorikatteesta.

4 Puuta leikataan mahdollisimman vähän. Oksat taivutetaan vähintään vaaka-asentoon, jolloin puu alkaa tehdä satoa hyvin nuorena. Kuvissa punaisella merkityt versonosat poistetaan. Vasta ostettu taimi Keväällä istutettavan taimen latvaversoa lyhennetään 1/3. Alle sentin korkeudella kasvavat versot poistetaan kokonaan. Sivuversot taivutetaan vaakaasentoon esimerkiksi painojen tai runkoon sidottavien narujen avulla. Syksyllä istutettu taimi leikataan seuraavana keväänä. Noin 3-vuotiaan puun leikkaus Alkukesällä latvaversoon kasvaa uusia versoja. Kun ne ovat senttiä pitkiä, ne taivutetaan pyykkipoikien avulla vaakatasoon. Tavoitteena on saada aikaan 90 asteen oksakulmat mahdollisimman varhain. Alastaivuttaminen hillitsee kasvua ja silmut kehittyvät kukkasilmuiksi. Vuosittain liian ylöspäin kasvavat versot poistetaan. Latvaversoista heikoin jätetään jäljelle ja sitä typistetään 1/3. Vahvat kilpalatvat poistetaan.

5 Perheomenapuu Perheomenapuuhun on perusrunkoon vartettu yleensä kolme tai neljä eri lajiketta. Koska perheomenapuu koostuu useasta lajikkeesta, puusta ei tule ihan tavallisen näköistä runkojohteista puuta. Puusta tulee hieman leveämpi, maljamainen. Perheomenapuuta leikatessa täytyy huolehtia siitä, että kaikki lajikkeet säilyvät puussa. Poista puusta ensisijaisesti vahingoittuneet ja toisiaan hankaavat oksat. Oksakulmia parannetaan nuorina tukemalla oksat vaakatasoon esim. pyykkipoikien avulla. Liiaksi ylöspäin kaartuvia oksia saadaan taivutettua vaakatasoisiksi asettamalla alkukesäksi oksalle painot. Myös oksan leikkaaminen ulospäin suuntautuneen silmun yläpuolelta auttaa suuntaamaan kasvua vaakatasoon. Pilariomenapuu Kasvutapa pilarimainen, lehdet tiheinä ruusukkeina. Pilaripuut tuottavat satoa nuorina. Useita eri lajikkeita. Pilariomenapuu ei tee lainkaan oksia, vaan omenat kiinnittyvät suoraan runkoon. Sopii myös kasvatettavaksi ruukussa. Omenapuun lannoitus Omenapuun lannoitukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota puun nuoruusvuosina. Onnistuneella lannoituksella vähennetään leikkaustarvetta, aikaistetaan puun satoikään tuloa sekä ehkäistään talvehtimisvaurioita. Keväällä kasvun tukemiseksi annetaan kevätlannoitetta ja syyslannoitetta viimeistään syyskuussa. Omenapuun juuristo ulottuu yhtä laajalle alueelle kuin latvus. Lannoitteet kannattaa levittää tasaisesti koko latvuksen peittämälle alueelle. Satoikäisen puun kasvinsuojelu Omenan taudeista yleisin on muumiotauti, jolloin omenan pintaan syntyy ruskea vetinen laikku, joka laajenee pian ja sen pintaan muodostuu vaaleita itiöpesäkkeitä. Vähitellen hedelmät ruskettuvat ja pilaantuvat kokonaan. Puiden leikkauksella latvus pidetään valoisana ja ilmavana. Samalla voidaan vähentää hedelmien hankautumista ja muumiotaudin leviämistä puusta toiseen. Tauti säilyy myös maahan jääneissä pilaantuneissa hedelmissä. Muumiotautia voidaan torjua urea vesisuihkutuksella lehdille sadonkorjuun jälkeen. Muumiotaudin pilaamat omenat hävitetään joko polttamalla, viemällä kaatopaikalle tai kaivamalla maahan.

6 Muumiotauti-itiöt kulkeutuvat tuulen mukana, joten tautisten omenien hävitys kannattaa hoitaa yhdessä naapureiden kanssa. Omenarupea on hankala torjua ilman kemiallisia valmisteita, koska sen itiöt talvehtivat puun varisseissa lehdissä ja leviävät tuulen mukana. Torjunta on suoritettava kun lämmin, sateinen sää pitää lehtiä kosteina koko päivän, sillä tartunta on mahdollinen vain lehtien ollessa kosteita. Samaa torjunta-ainetta ei tule käyttää useita vuosia peräkkäin. Tuholaisista suurimmat vahingot omenapuille aiheuttavat jyrsijät ja jänikset. Varmin tapa suojata puut on laittaa rungon ympärille runkosuoja ja lisäksi käyttää cm metalliverkkoa. Tuhohyönteisiltä voi omenapuuta suojata kevätruiskutuksella, joka tehdään ennen silmujen avautumista parafiinipohjaisilla kasvinsuojeluaineilla. Kirvoja voi torjua luonnonmukaisilla aineilla tolueenilla tai mäntysuopaliuoksella (2%). Tavallisimmat lajikkeet Omenat jaotellaan kesä-, syys- ja talvilajikkeisiin hedelmien kypsymisajankohdan mukaan. Kesäomenat säilyvät n. 1-2 viikkoa, syysomenat 1-2 kuukautta ja talviomenat vieläkin pidempään Parhaat pölyttäjät Ananaskaneli, Antonovka, Huvitus, Pekka, Punakaneli, Valkea kuulas, Vuokko.

7 KESÄOMENALAJIKKEITA PETTERI I-II Suomi Lobo x Huvitus Melko voimakaskasvuinen, terve ja satoisa. Hedelmä keskikokoinen, litteänpyöreästä kevyen kartiomalliseksi. Kuori sileä, väriltään tummanpunainen. Valkoinen malto on kuoren sekä siemenkodan lähellä punainen. Kiinteä, melko mehukas, hienoarominen sekä miellyttävänmakuinen hedelmä. Kypsyy elokuussa. Hyvä kestävyys ollakseen kesäomena. VUOKKO I-II Suomi Melba x Huvitus Melko voimakaskasvuinen puu. Aikainen ja runsas sato. Hedelmä suuri tai keskisuuri, keilamainen. Keltavihreä pohjaväri ja aurinkopuolellaruskeanpunainen peiteväri. Valkoinen malto on hyvin kiinteä,mehukas ja makeanhapokas. Miellyttävä maku, ei hapan. Kypsyy elokuun lopussa tai syyskuun alussa. Hyvä säilyvyys ollakseen kesäomena. MAIKKI I-II Suomi Melba x Huvitus Melko voimakaskasvuinen, leveälatvuksinen puu. Sato on runsas ja alkaa varhain. Hedelmä keskikokoinen tai suuri, litteänpyöreä tai pyöreä. Pohjaväriltään keltavihreä hedelmä peittyy lakanpunaisen peitevärin alle.

8 Väriltään valkoinen malto on mehukas, miedosti hapokas ja hienoarominen. Kypsyy elokuun lopussa tai syyskuun alussa. PIRJA I-IV (V) Suomi Huvitus x Melba Hillittykasvuinen ja satoisa. Tulee aikaisin satoikään. Keskikokoinen, pohjaväriltään keltainen hedelmä, jossa punaviiruinen peiteväri peittää jokseenkin koko pinnan. Valkoinen malto raikas, lievästi aromaattinen. Kypsyy elokuussa. VALKEAKUULAS I-II (III) Baltian maat Melko voimakaskasvuinen puu. Aikainen ja runsas sato. Hedelmä keskisuuri nuorissa puissa. Suuri, korkearakenteinen, pyöreän keilamainen hedelmä. Vihreänvalkoinen väri, kypsänä keltavalkoinen. Malto keltavalkoinen, erittäin mehukas, makea mutta myös melko hapan, hienoarominen. Kypsyy elo- syyskuussa. Itsepölyttävä. HUVITUS I-IV Suomi Hillittykasvuinen puu. Tulee aikaisin satoikään. Suurisatoinen. Keskikokoinen, munanmuotoinen hedelmä. Kuori paksu ja melko kuiva. Pohjaväri kirkkaankeltainen,

9 tummanpunainen peiteväri levittäytyy koko pinnalle tasaisesti tai laiskissä. Malto on kiinteä, mehukas ja makean hapokas. Kypsyy elokuussa. SYYSOMENALAJIKKEET SANDRA I-II Suomi Lobo x Huvitus Voimakaskasvuinen, aikainen ja runsas sato. Keskisuuri tai suuri hedelmä, kartionmallinen, hieman epäsymmetrinen. Pohjaväri keltavihreä, punainen tai tummanpunainen peiteväri päällystää suuren osan hedelmän pinnasta. Keltavalkoinen malto on karkeahko ja mehukas. Mielyttävän makuisessa hedelmässa on hyvä tasapaino hapokkaan ja maken välillä. Kypsyy syyskuun lopussa. JASPI I-II (III) Suomi Lobo x Huvitus Melko voimakaskasvuinen. Muodostaa leveän latvuksen jossa on avoimet tukevat oksakulmat. Iso tai keskikokoinen hedelmä on mausteinen, hapahkon makea ja mureamaltoinen. Pohjaväri keltainen, peiteväri loistavan punainen. Kypsyy syys-marraskuussa. MAKE I-II

10 Suomi Voimakaskasvuinen, muodostaa pystykasvuisen latvuksen. Suuri tai keskisuuri hedelmä on säännöllisen muotoinen. Kellertävällä pohjalla punaisia viiruja.malto mehukas, makea ja hienoarominen. Kypsyy syyskuun puolivälissä. RAIKE I-III Kanada Duchess x Lobo Melko hillittykasvuinen puu. Keskikokoinen tai suuri hedelmä, keilanmuotoinen. Pohjaväri vaaleanvihreä, runsas punainen peiteväri. Kypsänä pinta on vahvan vahakerroksen peitossa. Malto valkoinen,kiinteä ja mehukas. Maku on aluksi hapahko mutta paranee kypsymisen myötä. Kypsyy syys-lokakuussa. SAMO I-III Suomi Melba x Huvitus Melko voimakaskasvuinen puu. Suuri hedelmä. Ruskeanpunainen peiteväri peittää joissakin kohdissa keltaisen pohjavärin. Malto keltavalkoinen, murea ja mehukas. Kypsyy syys- lokakuussa.

11 PUNAKANELI I-(IV)V Venäjä Voimakaskasvuinen. Pysty, harva latvus. Erittäin kestävä ja terve lajike. Sato jokavuotinen. Keskisuuri hedelmä, litteänpyöreä. Kuori on sileä ja jonkinverran rasvainen. Keltaisen pohjavärin peittää alleen punainen peiteväri, jossa tummempia viiruja. Valkovihreä malto on hieman punertava kuoren alla. Hienorakeinen, mehukas ja miedosti kaneliarominen hedelmä. Kypsyy syyskuussa. Säilyy varastossa jopa kuukausia, kuluneen kesän säästä riippuen. Itsepölyttävä HETA I-II Suomi Lobo x Huvitus Voimakaskasvuinen. Latvus leveä ja riippuva. Oksat lyhyet ja voimakkaat. Satoisa lajike. Hedelmä on suuri, munanmuotoinen. Pohjaväri vihreä, peiteväri varjon puolella punaviiruinen ja auringon puolella punainen. Malto keltavalkoinen, karhea mehukas. Aromaattinen, hapahko maku. Kypsyy lokakuussa ja säilyy tammikuulle asti. KELTAKANELI I-V Venäjä Melko voimakaskasvuinen, terve ja satoisa puu. Keskikokoinen hedelmä jossa toinen puolisko on toista suurempi. Kuori on ohut ja sileä. Pohjaväri oljenkeltainen, punaisia juovia auringon puolella. Malto valkoinen, pienijyväinen ja melko mehukas. Maultaan miellyttävä, heikosti hapahko. Kypsyy syyskuussa.

12 ANANASKANELI I-III Venäjä Voimakaskasvuinen, ilmava ja pystykasvuinen latvus. Vanhin ja kestävin kanelilajike. Keskikokoinen, litteänpyöreä hedelmä. Keltainen pohjaväri, oranssinpunainen peiteväri jossa tummenpia viiruja. Malto valkovihreä, hieno, mehukas jossa kaneliaromi. Hedelmä on suurempi kuin muissa kanelilajikkeissa. Kypsyy syyskuussa. Itsepölyttävä sekä hyvä pölyttäjä. JÄTTIMELBA I-II (III) Suomi, Melba x Huvitus Melko voimakaskasvuinen. Tulee aikaisin satoikään,tasasatoinen. Vastustuskykyinen. Hedelmä suuri, säännöllisen pyöreä. Vahapintainen kuori on pohjaväriltään vaaleankeltainen. Auringon puolella tummanpunainen, viiruinen tai laikukas, peiteväri. Valkoinen malto on hieno, heikon hapokas ja aromikas.kypsyy elokuun lopussa syyskuun alussa. Säilyy joulukuulle asti. PEKKA I-II Suomi Kasvaa voimakkaasti alussa, hidastaa myöhemmin vauhtia ja muuttuu hidaskasvuiseksi ja ilmavalatvuiseksi puuksi. Tulee aikaisin satoikään ja tuottaa tasaisia sekä suuria satoja. Hedelmä keskisuuresta pieneen, muodoltaan säännöllisen leveä kartio.

13 Paksukuorinen, kestää hyvin kuljetusta. Väritys tumman purppuranpunainen. Malto kova, mehukas ja makea, mietohappoinen sekä maultaan aromikas. Valkoinen malto on kuoren lähellä punainen. Korjuu syyskuun puolivälissä, kypsyy syyskuun lopussa. Kestää varastointia noin kuukauden. TALVIOMENALAJIKKEET ANTONOVKA I-V Ukraina Voimakaskasvuinen ja tuottoisa puu. Latvuksesta muodostuu matala ja leveä. Suuri hedelmä joka on muodoltaan pyöreän keilamainen / munanmuotoinen. Kuori hieman rasvainen. Pohjaväri vaaleanvihreästä keltavalkoiseen. Peitevärissä vaaleanpunaisia viiruja sekä marmorikuviointi. Malto vihreänvalkoinen, kiinteä, mehukas, melko aromikas sekä hapahko. Kypsyy lokakuussa, säilyy muutaman kuukauden. Melko kestävä sienisairauksia vastaan. JUUSO I-II Suomi Antonovka x Lobo Puu hillittykasvuinen, kestää hyvin omenarupea ja muumiotautia. Iso, litteänpyöreä / pyöreä hedelmä. Kiiltävä kuori jossa kaunis, tummemmanpunainen peiteväri. Malto valkoinen, hieno ja mehukas. Viinihappoinen maku kehittyy parhaimmillaan päärynämäiseksi. Kypsyy lokakuussa, säilyy parisen kuukautta.

14 LOBO I-III Kanada Kasvaa voimakkaasti alussa, hidastaa myöhemmin vauhtia ja muuttuu hidaskasvuiseksi puuksi jolla on voimakas oksarakenne. Ei suurta leikkaustarvetta. Tulee aikaisin satoikään ja tuottaa tasaisia sekä suuria satoja. Hedelmä keskisuuri tai suuri, litteänpyöreä. Kuori on paksu, sitkeä sekä jokseenkin rasvainen. Pohjaväriltään keltavihreän omenan pintaan muodostuu melko peittävä punainen peiteväri sekä sinihohtava vahakerros. Valkoisenvihreä malto on pehmeä ja mehukas, lievästi hapokas sekä mietoarominen. Hyvin kehittyneenä Lobo on makean mansikkainen sekä karamellintuoksuinen. Korjuuaika lokakuun alussa, kypsyy lokakuun lopussa. Säilyy varastoituna joulukuulle asti. ÅKERÖ I-II (III) Ruotsi Voimakaskasvuinen puu. Myöhäinen mutta hyvä sato. Tyypillinen lajike joka tekee satoa joka toinen vuosi. Keskisuuri, munanmuotoinen tai valssattu hedelmä. Väri valkokeltainen, tiilenpunainen peiteväri. Malto kiinteä, kalpeankeltainen, murea, mehukas ja erittäin aromaattinen. Poimitaan lokakuu alussa, säilyy varastoituna helmikuulle asti.

15 TALVIKANELI I-II Suomi Lobo x Punakaneli Melko voimakaskasvuinen puu, erittäin kestävä ja terve. Keskisuuri tai suuri, pyöreänlitteä hedelmä. Kuori on sileä ja jokseenkin rasvainen. Pohjaväri keltainen, punainen peiteväri jossa tummemmat viirut usein peittävät koko hedelmän. Malto on valkovihreä, hieman punertava kuoren alla. Hienorakeinen, mehukas, hieman hapokas, aromaattinen omena jossa mieto kaneliaromi. Poimitaan lokakuussa, jälkikypsytetään marraskuulle, säilyy varastoituna helmikuulle asti. Pölytystaulukon löydät puutarhaliiton sivulta osoitteesta Lähteet ja lisätietoja mm:

OMENAT. ANANASKANELI I-III Venäjä. ANTONOVKA I-V Ukraina. AMOROSA I-III Ruotsi, Balsgård Ingrid Marie x Filippa

OMENAT. ANANASKANELI I-III Venäjä. ANTONOVKA I-V Ukraina. AMOROSA I-III Ruotsi, Balsgård Ingrid Marie x Filippa OMENAT ANANASKANELI I-III Venäjä Voimakaskasvuinen, ilmava ja pystykasvuinen latvus. Vanhin ja kestävin kanelilajike. Aikainen kukinta. Keskikokoinen, litteänpyöreä hedelmä. Keltainen pohjaväri, oranssinpunainen

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi

IMELÄKIRSIKAT. FANAL I-II Saksa. HUVIMAJA I-IV Suomi. NORDIA I-IV Ruotsi, Balsgård. SIKKOLA I-IV (V) Suomi IMELÄKIRSIKAT FANAL I-II Saksa Melko voimakaskasvuinen puu. Leveä ja melko tiivis latvus, hieman riippuvat oksat. Aikainen ja runsas sato. Hedelmä keskisuuri, litteänpyöreä ja tumma violetinpunainen. Malto

Lisätiedot

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

!#$%&'()**+*&((,-(./#0/.-& !""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-& Pyrus communis PÄÄRYNÄT Aunen Päärynä (IV) Hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen, peiteväri punaruskea. Maultaan miedohkon makea. Kypsyy syyskuun alkupuolella. Säilyy poiminnan

Lisätiedot

Itsepölyttyvienkin hedelmäpuulajikkeiden sato voi jopa kaksinkertaistua käyttämällä pölyttäjänä toista lajiketta.

Itsepölyttyvienkin hedelmäpuulajikkeiden sato voi jopa kaksinkertaistua käyttämällä pölyttäjänä toista lajiketta. 3. HEDELMÄPUUT Hedelmäpuumme ovat joko astiataimia 5 tai 7,5 litran ruukuissa tai esipakattuja 7,5 litran ruukuissa. Useimpia laijikkeita on saatavissa myös hillittykasvisille perusrungoille vartettuna.

Lisätiedot

ÅTH Hedelmät ÅTH Frukt

ÅTH Hedelmät ÅTH Frukt ÅTH Hedelmät ÅTH Frukt Saaristo-omena Toimitamme omenaa noin 40:tä viljelijältä Ahvenanmaan saaristosta. Viljelyllä on pitkät perinteet ja on osaavien viljelijöiden käsissä. Omenat kehittyvät suotuisasti

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

Omenat Kesälajikkeet Borgovskoje Esteri Junost Norland Pirja

Omenat Kesälajikkeet Borgovskoje Esteri Junost Norland Pirja Omenat Kesälajikkeet Borgovskoje, V (VI), kesä (Peltosalmen imelä) Venäläistä alkuperää. Ehdottomasti talvenkestävimpiä kesälajikkeitamme. Hedelmä keskikokoinen, usein pitkulainen, kypsänä keltainen ja

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa:

Omenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa: Vuonna 2001 valmistui kaikkien imatralaisten käyttöön Vuoksen kauniille rantamaille vanhan rautatiesillan kupeeseen Omenapuupuisto. Puistossa kasvaa lähes 300 omenapuuta - henkilökohtaisesti nimettynä

Lisätiedot

LEHMON PUUTARHATILA OY Hinnasto 2012 Kukkakauppa ruukkukukat viherkasvit leikkokukat sidontatyöt lahjatavarat Taimitarha koristepuut ja -pensaat hedelmäpuut, marjakasvit perennat, kesäkukat lannoitteet,

Lisätiedot

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2 Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Moskovskoje Zimneje (Moskovan Talvi) 1/2 Risteytys: Wealthy X Antonovka Obuknovennaja Jalostettu Moskovan

Lisätiedot

LEHMON PUUTARHATILA OY Hinnasto 2014 Kukkakauppa ruukkukukat viherkasvit leikkokukat sidontatyöt lahjatavarat Taimitarha koristepuut ja -pensaat hedelmäpuut, marjakasvit perennat, kesäkukat lannoitteet,

Lisätiedot

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista

Lisätiedot

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO

KÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO Isokukkaiset kärhöt ovat monien mielestä kauneimpia meillä kasvatetuista köynnöksistä. Pelkäämme turhaan kärhöjen talvehtimista, sillä oikein istutettuina ja hoidettuina ne talvehtivat suojaisessa paikassa

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 1 Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Aape (Venäläinen nimi ei tiedossa) Valkovenäläinen risteytys, Lobo X Prima Venäjällä ilmeisesti numerolajike

Lisätiedot

Omenakalenteri 2013. suomalaisia maatiaislajikkeita. o m e n a k a l e n t e r i esittelee kuukausittain kotimaisen

Omenakalenteri 2013. suomalaisia maatiaislajikkeita. o m e n a k a l e n t e r i esittelee kuukausittain kotimaisen Omenakalenteri 2013 suomalaisia maatiaislajikkeita o m e n a k a l e n t e r i esittelee kuukausittain kotimaisen maatiaisomenalajikkeen, jonka tuore- tai varastosadon hyödyntämisen aika tuolloin on. Kotimaisen

Lisätiedot

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella. Pintaruhjeita, lahoa 290. Tilia cordata 290. Tilia cordata 126 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 48,7 cm keskimäärin 48 % Kaivettu juuristoalueella. Pintaruhjeita ja lahoa. Iso, kuollut oksa Asfaltti

Lisätiedot

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Sanna Kauppinen, MTT Mikkeli sanna.kauppinen@mtt.fi, 040 183 4845 Tutkittua tietoa luomusta -luentosarja 29.10.2013 Luomuinstituutti Orlovim This project is co-funded

Lisätiedot

Taimien istutusohjeet

Taimien istutusohjeet Taimien istutusohjeet Kärhöjen istutus Kasvupaikka: Aurinkoinen Kasvualusta: Tasaisen hikevä, runsasravinteinen, kalkittu ja salaojitettu kasvualusta. Kasvin tyvellä maan tulisi olla hiekkapitoista, mikä

Lisätiedot

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia. 112. Quercus robur 112. Quercus robur 75 cm syvä onkalo vähän alaviistoon, 54 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 70,7 cm keskimäärin 45 % Kaivettu juuristoalueella. Suuri onkalo sensorien 4 ja

Lisätiedot

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V Atsaleat Violetta kanadanatsalea FinE I V Yksi talvenkestävimmistä lajikkeistamme. Aurinkoisella paikalla kauniin pyöreäksi kehittyvä pensas on erittäin hento ja tuuhea. Kukkii sinivioletein, perhosmaisin

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

Luomuviljelyyn suositeltavat omenalajikkeet

Luomuviljelyyn suositeltavat omenalajikkeet Luomuviljelyyn suositeltavat omenalajikkeet Mikko Rahtola, Luomulajiketyöryhmä/Puutarhaliitto ry, Taimistoviljelijät ry 2007 Kesäomenat vyöhyke I Lavia, Nanna, Pirja, Viurilan ananas, Orlovim, Suislepp

Lisätiedot

Anssi Krannila Ryökkääntie 8 52550 Hirvensalmi puh 0440880788 e-mail: anssi.krannila@omenapuu.com. Mustialan omenatarhan lajikkeet.

Anssi Krannila Ryökkääntie 8 52550 Hirvensalmi puh 0440880788 e-mail: anssi.krannila@omenapuu.com. Mustialan omenatarhan lajikkeet. Anssi Krannila Ryökkääntie 8 52550 Hirvensalmi puh 0440880788 e-mail: anssi.krannila@omenapuu.com Mustialan omenatarhan lajikkeet Puu 1 Puu 2 Siemensyntyinen, ei siis nimetty lajike. Omaa kuitenkin selviä

Lisätiedot

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.

Lisätiedot

Alppiruusut ja atsaleat

Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut kaipaavat hapanta maata, tuulilta suojatun, puolivarjoisan tai varjoi- san kasvupaikan. Heikkojuurisina ne hyö- tyvät katteen käytöstä, joka tasaa koste- us-olosuhteita

Lisätiedot

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

A `St. Michel (Mikkeli)  `Haaga` A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista

Lisätiedot

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN

OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN OHJEKIRJA KURKKUKASVIEN VARTTAMISESTA: Kärkivarttaminen ja yhden sirkkalehden liitosvarte Varttamisen hyödyt Tautikontrolli maalevintäisten tautien ja tuholaisten leviämisen välttäminen resistentin perusrungon

Lisätiedot

ü)^ Taimet / . Käytetään 2-vuotisia avojuurisia . Ei istutusleikkausta Kasvatusmenetelmä Puun osat: ';a L7

ü)^ Taimet / . Käytetään 2-vuotisia avojuurisia . Ei istutusleikkausta Kasvatusmenetelmä Puun osat: ';a L7 22.1.20L7 Taimet /. Käytetään 2-vuotisia avojuurisia "knip"taimia jossa on 5-8 sivuversoa.. Ei istutusleikkausta Kasvatusmenetelmä Puun osat: ';a Latva/ohtoverso Tuotanto-oksat lkkuna I Alaoksat/pöytä

Lisätiedot

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta. 94. Quercus robur 94. Quercus robur 28 cm maasta (sensori 1, pohjoinen) Läpimitta 122,8 cm keskimäärin 70 % Poistettu iso oksa Paljon. Suuri laho-onkalo, joka on yksi metriä syvä sondilla mitattuna. Onkalo

Lisätiedot

Omenan viljely. Omenapuu = perusrunko + lajike

Omenan viljely. Omenapuu = perusrunko + lajike 1 / 9 27.4.2013 12:15 Omenan viljely Omenan viljely käytännön vinkkejä ja kokemuksia omenaretkestä Hirvensalmelle ja Lohjalle Kainuu jakaantuu kolmeen eri kasvuvyöhykkeeseen. Selkeitä viitosvyöhykkeen

Lisätiedot

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 23312 Katupuut Katupuilla tarkoitetaan kadun- tai liikenneväylän keski- tai välikaistoille sekä lähelle kadunvartta istutettavia runkopuita, joiden rungonkorkeutta

Lisätiedot

23330 Pensaat ja köynnökset

23330 Pensaat ja köynnökset InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston

Lisätiedot

Herukkaviljelmän perustaminen

Herukkaviljelmän perustaminen Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus 1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi Liitetään kaivulupaan VIHERTYÖOHJE NURMIKOT Rakennustyöaikainen suojaus Säilytettävä nurmikko suojataan rakentamalla tukeva aita (korkeus 1,5 m) nurmikkoalueen ympärille,

Lisätiedot

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen Mansikkapellot marjomaan Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli 3.11.2017Jarmo Röppänen Tunneliviljely muuttaa marjojen satokautta ja viljelyn kustannusrakennetta Viljelykausi jatkuu jolloin marjan keskihinta

Lisätiedot

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen Vadelmien tuotanto tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen Tavoitteet Mitä vadelman tuotannolla haetaan? Mihin markkinaan tuotetaan? Viljelläänkö yhtä tai useampaa lajiketta? Viljelläänkö

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI LOBELIA Sopii kaikenlaisiin istutuksiin, myös amppeliin. Viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa. On parhaimmillaan itseään voimakkaamman kasvin reunakasvina. Riippuva kasvutapa, voidaan istuttaa

Lisätiedot

Tulee nuorena satoikään ja kypsyy aikaisin. Hedelmä on pienehkö, punertava, makea. Hillittykasvuinen, itsepölyttävä.

Tulee nuorena satoikään ja kypsyy aikaisin. Hedelmä on pienehkö, punertava, makea. Hillittykasvuinen, itsepölyttävä. 9. HEDELMÄPUUT Tieteellinen nimi SUOMALAINEN NIMI Kavikuvau RAI TUU RII HKI Hinta RAI TUU RII HKI Valo Vyöhyke Kotimaiten hedelmäpuiden hedelmät ovat arvona anainneet. Nämä yleenä kokonaan ilman torjunta-aineita

Lisätiedot

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Mustikka on yleinen koko Suomessa. 6-8 mm Lehdet ovat

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Taimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset.

Taimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23311 Puistopuut Puistopuulla tarkoitetaan puisto- tai muille viheralueille tai pihoille istutettavia puita, joiden rungonkorkeudelle ei aseteta erityisiä vaatimuksia.

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE Istutus on helppoa, kun opit perusasiat. Tästä työohjeesta saat tietoa, kuinka istutat puutarhan monivuotiset kasvit: pensaat, puut, perennat ja köynnökset. Sisältää: Ensin paikat

Lisätiedot

Macy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage

Macy s Pride. High Voltage. Pinktopia. Champagne Wishes. All The Rage Easy Elegance Ruusut Easy Elegance -pensasruusuvalikoiman ruusut ovat jatkuvakukintaisia, helppohoitoisia ja kauniita. Pitkän jalostustyön tuloksena on syntynyt erittäin talven- ja taudinkestäviä lajikkeita.

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle A-betoni, istutusastia TORI Tori on suorakaiteenmuotoinen sileä- tai rouhepintainen istutusastia. Leveys on 400 mm, pituus 1000 mm ja korkeus 400 mm. Paino 220 kg. Tori ja Puisto sarjojen istutusastioita

Lisätiedot

Au, suojaisa Tulee nuorena satoikään ja kypsyy aikaisin. Hedelmä on pienehkö, punertava, makea. Hillittykasvuinen, itsepölyttävä.

Au, suojaisa Tulee nuorena satoikään ja kypsyy aikaisin. Hedelmä on pienehkö, punertava, makea. Hillittykasvuinen, itsepölyttävä. 9. HEDELMÄPUUT Tieteellinen nimi SUOMALAINEN NIMI Kasvikuvaus Valo Hinta Vyöhyke Kotimaisten hedelmäpuiden hedelmät ovat arvonsa ansainneet. Nämä yleensä kokonaan ilman torjunta-aineita tuotetut hedelmät

Lisätiedot

Viinirypälelajikkeiden kuvasto

Viinirypälelajikkeiden kuvasto Viinirypälelajikkeiden kuvasto Tästä löydät Suomessa avomaalla tai kasvihuoneessa kasvatettavien viiniköynnösten lajikkeiden kuvauksia. Lista ei ole kattava, sillä viiniköynnöksen saa selviytymään kylmistä

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 MARJAOSAAMISKESKUS Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 AIKAISET LAJIKKEET... 2 Zumba (FF 06-01 )...

Lisätiedot

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo Herukkalajikkeet Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula MTT Sotkamo Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2 Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET

VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET 1 (7) VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET KEVÄT HOITO Lannoita puut ja pensaat kevätlannoitteella (Kemiran puutarhan yleislannos 1 dl / pensas (5-10 kg / aari) tai Biolanin lannoiteaineet 20 30 l/ aari) annosteluohjeet

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Kotimaiset Alppiruusut

Kotimaiset Alppiruusut Kotimaiset Alppiruusut Kookkaat lajikkeet ovat täysikasvuisina yli kahden metrin korkuisia. Ne ovat parhaita puistojen ja puistometsien lajikkeita. Kookkailla lajikkeilla talvenkestävyys on erityisen tärkeää,

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m. Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää

Lisätiedot

3541 Puuistutusten tekeminen

3541 Puuistutusten tekeminen 1 3541 Puuistutusten tekeminen 3541.1 Puuistutusten materiaalit 3541.1.1 Puut Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) ylläpitämään taimiaineistorekisteriin. Taimet täyttävät taimiaineistosta

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

Modduksen vaikutus kasviin

Modduksen vaikutus kasviin Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Herukat: Taimet ja lajikkeet Herukat: Taimet ja lajikkeet Kalle Hoppula Kati Hoppula 23.1.2017 Herukoiden taimityypit Juurtumaton lepotilainen pistokas viljelijä juurruttaa itse Hintataso 30-75 snt/kpl, lisenssimaksu määrittää hintaa.

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Satoa ruukusta ja laatikosta

Satoa ruukusta ja laatikosta PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä

Kasvien vuosi. Tekijä: Veera Keskilä. Veera Keskilä Kasvien vuosi Tekijä: Veera Keskilä Johdanto Kiinnostaako mitä kasveille tapahtuu vuoden aikana? Jos kiinnostaa niin jatka ihmeessä lukemista. Tein lyhyen vapaaehtois esitelmän kasvien vuodesta, yritin

Lisätiedot

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY PEURANIEMEN TAIMITARHA OY KOTIMAISTA TAIMITUOTANTOA vuodesta 1996 Marjakasvien taimet Ammattiviljelijöille Taimikauppiaille / kotitarveharrastajille Taimistoille jatkokasvatukseen Lisäyspalvelu asiakkaan

Lisätiedot

Perunaseitin monimuotoinen torjunta

Perunaseitin monimuotoinen torjunta 22.4.2015 Perunaseitin monimuotoinen torjunta Jussi Tuomisto, Petla 1 Johdanto Perunaseitti on viljelyn talouden kannalta merkittävimpiä kasvintuhoojia Vaikka perunaseittiä on paljon tutkittu ja siitä

Lisätiedot

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1

UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2012 UUTTA: Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 Substral Patch Magic Nurmikonpaikkaaja 3-i-1 on kaljuuntuneen, jääpoltteen tai muuten vahingoittuneen nurmikon

Lisätiedot

Herukat säiden armoilla

Herukat säiden armoilla Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

KAPU-istutuslaatikko 5-15. Sisällysluettelo:

KAPU-istutuslaatikko 5-15. Sisällysluettelo: 5-15 KAPU-istutuslaatikko Sisällysluettelo: KAPU-istutuslaatikot s. 2 KAPU Mellan 1500 x 1500 x 960 s. 3 KAPU Maxi 1500 x 2900 x 960 s. 4-5 KAPU Jumbo 1500 x 2900 x 960/720 s. 6-7 Maaritilät ja puiden

Lisätiedot

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1 Asunto-osakeyhtiö Mäkärän tontin puut kuntoarvioitiin marraskuussa 2014. Kuntoarvioinnissa puista tutkittiin silmämääräisesti puun tyven, rungon ja latvuksen kunto. Lisäksi

Lisätiedot

Argentiinalaiset punaviinit. 11.01.2012 Lambropoulos Paavo

Argentiinalaiset punaviinit. 11.01.2012 Lambropoulos Paavo Argentiinalaiset punaviinit 11.01.2012 Lambropoulos Paavo Argentiina viinimaana Kansainvälisesti uusi viinimaa, tullut tunnetuksi vasta 1990 luvulla Viininviljely aloitettu 400 vuotta sitten katolisten

Lisätiedot

ikilauta Loppu lahoamiselle ja homehtumiselle Helppo asentaa ja työstää Puusyykuvioitu ja pintamaalattu Huoltovapaa ja paloturvallinen julkisivu

ikilauta Loppu lahoamiselle ja homehtumiselle Helppo asentaa ja työstää Puusyykuvioitu ja pintamaalattu Huoltovapaa ja paloturvallinen julkisivu Julkisivut Päiväys: 11/04 Loppu lahoamiselle ja homehtumiselle Helppo asentaa ja työstää Puusyykuvioitu ja pintamaalattu Huoltovapaa ja paloturvallinen julkisivu Julkisivupaneeli Tuotteet: on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet.

Korvat: Muoto Keskikokoiset, leveät tyvestä, pyöristyneet kärjet. Sijainti Sijoittuneet päälaelle kauas toisistaan hiukan eteenpäin kaareutuneet. RAG RAGDOLL ROTUMÄÄRITELMÄ Yleistä: Ulkomuoto Ragdolleissa on kolme erilaista kuviota: colourpoint, mitted ja bicolour ja 20 värimuunnosta kussakin, yhteensä 60. Ragdoll on kiinteä, suuri kissa, jolla

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki 16.10.2012 Nykyään: Mikä kääpä, mitä aiheuttaa puulle, tarvitaanko mittauksia, onko puu jo riskitekijä ympäristölle,

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761) Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext

Lisätiedot

TEKSTI ja KUVAT Sari Toikkanen

TEKSTI ja KUVAT Sari Toikkanen TEKSTI ja KUVAT Sari Toikkanen 62 1 2 1. Havutko yksivärisiä? Vasemmalla sinertävänvihreä serbiankuusi, keskellä serbiankuuseen vartettu punertava kääpiöpurppurakuusi ja oikealla keltainen kultakuusi,

Lisätiedot

Vinkkejä lajikevalintoihin. 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy

Vinkkejä lajikevalintoihin. 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy Vinkkejä lajikevalintoihin 1 19.4.2012 Perunakauppa Luonnosta Oy Värikoodit vs. lajikkeet Lajikkeiden ja perunaerien erot selviävät vain kokeilemalla ja testaamalla. Värikoodit ohjaavat oikeaan käyttötarkoitukseen,

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot