Sivu 1 I-IV I-II I-III I-III

Transkriptio

1 9. HEDELMÄPUUT Sivu 1 Tieteellinen nimi SUOMALAINEN NIMI Kasvikuvaus Valo Hinta Vyöhyke Kotimaisten hedelmäpuiden hedelmät ovat arvonsa ansainneet. Nämä yleensä kokonaan ilman torjunta-aineita tuotetut hedelmät voi syödä kokonaisina kuorineen - näin saadaan hyödynnetyksi kuoressa ja heti sen alla olevat flavonoidit, joita suomalaisissa omenoissa on runsaasti. Muistettava on myös hedelmäpuiden koristearvo. Kirsikan ja omenan kukinta on alkukesän ilonaihe, melko pienikokoisina ja selkeämuotoisina ne sopivat pieneenkin pihaan ja ilahtuvat lähirakennusten antamasta suojasta. Jopa rivitalopihaan ja parvekkeelle on nykyisin kääpiö- ja pilaripuiden ansiosta upeita vaihtoehtoja. LUUMUPUUT Prunus domestica Mahdollisuus luumujen kasvatukseen on Suomessa parantunut viime vuosina huomattavasti uuden tulemisen kokeneiden maatiaislajikkeiden myötä. Lajikkeet eroavat kasvutavaltaan huomattavan paljon toisistaan. Hedelmien väri vaihtelee keltaisesta punaiseen ja siniseen, myös mallon väri ja mehevyys vaihtelevat. Pölytyksen suhteen lajikkeet jakautuvat itsepölytteisiin ja pölytystä tarvitseviin (keltaluumut), joskin myös itsepölytteisillä lajikkeilla ristipölytys parantaa satoa - kahden eri lajikkeen hankinta onkin siten hyödyllistä. Lämmöstä pitävät luumupuut viihtyvät varmimmin puutarhan aurinkoisessa ja suojaisessa kolkassa. Erityisen hyvin ne menestyvät, jos paikka on läpäisevä hietamaa etelälounaisrinteessä. Kuivuutta luumu sietää yllättävän hyvin. Kuivimmilla paikoilla maapohjaa voi kuitenkin parantaa mullalla, savimaahan voi lisätä hiekkaa. Talvehtimista ja satoa edesauttaa maltillinen lannoitus; kalkituksesta on silti huolehdittava säännöllisesti. Taimet istutetaan elokuussa tai keväällä ja taimivälisksi jätetään ainakin 4 metriä. Satoa luumut alkavat tuottaa 4-5 vuoden kuluttua. KELTALUUMUT LAATOKAN HELMI REINE CLAUDE SIIVOSEN KELTALUUMU YLEINEN KELTALUUMU I I Suomi 35,00 Nuorena satoikäinen, hedelmät kypsyvät elokuussa. Kookkaat keltaiset herkkuluumut. Makeat ja mehevät keltaiset hedelmät syyskuun lopulla. Tarvitsee pölyttäjän. Suurehkot hedelmät syyskuun lopussa. Tarvitsee pölyttäjän.

2 PUNALUUMUT EURAZIA GARMONIA JUBILEUM KUNTALA KUOKKALA, FinE PARIKKALAN TUMMALUUMU SINIKKA, FinE VAARIN SINILUUMU, FinE VICTORIA YLEINEN PUNALUUMU Pilariluumu KOLONOVIDNAJA Uutuus! Sivu 2 I (IV) I I I (IV) I (IV) (III) (III) Suomi 35,00 Sinertävät, isokokoiset hedelmät syyskuun alussa. Vaatii pölyttäjän. Hyvänmakuiset, siniset hedelmät Suuret, tummanvioletinpunaiset hedelmät syyskuun puolivälin jälkeen. Itsepölyt-teinen ja hyvä pölyttäjä. Pienehkö, punertava ja makea hedelmä. Keskikokoinen, violetinpunainen, mehukas hedelmä. Keskisuuret, tummanpunaiset hedelmät elokuussa. Nuorena satoikäinen. Tummansininen, makeahko hedelmä. Pienehkö, tummansininen, makea hedelmä elo-syyskuussa. Suuret, keltapunaiset hedelmät. Vanha englantilainen luumulajike. Keskikokoinen, makea hedelmä. Suomi 35,00 Keskikokoinen. Kapea, pilarimainen luumu on tavallisen luumun, kirsikan ja kirsikkaluumun risteytys. Luumut pienikokoisia, mutta niitä kehittyy sitäkin runsaammin. Pölyttäjäksi sopivat kirsikkaluumut. Kaunis puu niin hyöty- kuin koristepuuksi yksittäin ja erilaisiin ryhmiin.

3 KIRSIKKAPUUT Sivu 3 Kirsikkapuita on kasvatettu Suomessa jo pari sataa vuotta, mutta meillä menestyvät yleisesti vain hapankirsikat. Parhaimmillaan kirsikoiden maku on kuivan ja lämpimän kesän jälkeen; marjat kysyvät elokuun aikana. Etekin kukkiessaan kirsikkapuu on puutarhan upea katseenvangitsija ja kohtuukokoisena se on myös helppo sijoittaa keskeiselle, rakennusten suojaamalle paikalle; taimet on kuitenkin suojattava verkoilla myyrien ja jänisten varalta. Puu kasvaa yleensä 3-5 metrin korkuiseksi, joskin pensaskirsikkalajikkeet jäävät yleensä kahden metrin korkuisiksi. Kasvupaikan tulee olla lämmin eikä kovin hallanarka, sillä kukinnan aikainen halla estää helposti sadon kehittymisen. Kasvualustan on oltava kevyt, multava ja hyvin kalkittu. Kirsikka sietää kuiviakin kasvupaikkoja omenaa paremmin. Hapankirsikat jaetaan tavallisesti morelleihin ja amarelleihin eli kuulasmarjoihin sekä lisäksi mataliin pensaskirsikoihin. Morellit ovat tummia sekä päältä että sisältä ja niiden maku on melko hapan. Amarellien makeammat marjat ovat vaaleahkoja mutta miedonmakuisia ja mehu lähes väritöntä. Pensaskirsikat kasvavat noin kahden metrin korkuisiksi ja niihin kuuluu sekä morelleja että amarelleja. MAKEAKIRSIKAT Suomi 45,00 DÖNISSENIN KELTAINEN GÅRDEBO IPUTJ LENINGRADIN MUSTA MADISSONI ROSA MEELIKA POLLI MUREL Uutuus! POPEDA Uutuus! ROSSO SKANSKAJA Uutuus! TONTU SUNBURST I I (IV) I (IV) (III) I (IV) I (IV) I (IV) Keskikokoinen, vaaleankeltainen/keltaruskea, makea marja. Osittain itsepölytteinen. Aikais- ja runsassatoinen. Kookas, tummanpunainen marja, makea. Vaatii pölyttäjän. Suuret, tummanpunaiset, makeat marjat. Osittain itsepölytteinen. Hyvänmakuiset, tummanpunaiset marjat. Ristipölytys lisää satoa. Suuret, miellyttävänmakuiset marjat. Osin itsepölytteinen. Suurehkot, tummanpunaiset marjat heinäkuun alkupuolella. Osittain itsepölytteinen. Vaaleanpunaiset, miellyttävän makeat marjat. Vaatii pölyttäjän. Kookkaat, keltaiset, makeat marjat. Keltapunainen/punainen, makea marja heinäkuun lopulla. Vaatii pölyttäjän. Sydämenmuotoiset, tummanpunaiset kirsikat. Vaatii pölyttäjän. Punakeltaiset marjat heinä-elokuun vaihteessa. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä. HAPANKIRSIKAT ARTTULA MOLODJOZHNAJA HUVIMAJAN KUULASMARJA SIKKOLA, FinE VARJOMORELLI I (IV) I (IV) (V) Suomi 35,00 Keskikokoinen, lievähappoinen, makeahko marja. Osittain itsepölytteinen. Keskikokoa suuremmat, tumman-punaiset, mehukkaat miellyttävän-makuiset marjat heinäkuun lopulla. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä. Melko kookkaat pitkulaiset, voimakkaan punaiset marjat. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä. Pienehköt, helakanpunaiset, makeat marjat. Keskikokoiset, hienoaromiset marjat.

4 PENSASKIRSIKAT LATVIAN MATALA POHJOLAN HELMI (Schedraja) Suklaakirsikat Prunus cerasus 'Chokoladnaja' SUKLAAKIRSIKKA CHOKOLADNAJA Valkokirsikka Prunus tomentosa 'Lumikki' VALKOKIRSIKKA LUMIKKI Sivu 4 Suomi 35,00 Kevyt, multava, kalkittu 45,00 Rungollinen Aikainen, makea, kestävä, hyvin tummamarjainen pensaskirsikka. Hedelmät kypsyvät aikaisin. Venäläinen lajike. Jää pieneksi, monihaaraiseksi pensaaksi. I I Suomi 35,00 Melko pienet marjat. Kiiltävät ja tummanpunaiset marjat. Itsepölytteinen hapankirsikka. Au, lämmin 35,00 Pensasmainen Au, lämmin (V) Kevyt, multava, kalkittu Korkeus 2-2,5 metriä. Makeat, valkoiset marjat. Pensasmainen. Valkoiset marjat eivät päädy lintujen syömiksi. I (IV) PÄÄRYNÄPUUT Suomi 39,00 Päärynä kannattaa istuttaa puutarhassa kunniapaikalle, suojaisaan ja lämpimään kohtaan. Laji on vaativampi talvehtimisensa suhteen kuin kirsikat ja luumut. Päärynä muistuttaa omenapuuta sekä kasvutavaltaan että kukinnaltaan, mutta toistensa pölyttäjiksi niistä ei ole. Osa lajikkeista tuottaa satoa yksinkin, mutta pölytyksen varmistamiseksi kannattaa yleensä istuttaa kahta lajiketta. Kasvualustan tulee olla ravinteikasta ja multavaa. Märkyyttä taimi ei siedä, joten istutuskohtaan kannattaa muotoilla mullasta kohopenkki. Istutusväliksi tavallisilla taimilla jätetään 4-5 metriä. Päärynöitä leikataan kuten omenapuita, mutta niukemmin. Voimakkaasti kasvaneita versoja lyhennetään keväällä niin, että edeliskesän kasvusta poistetaan kolmasosa. Sairaat, vioittuneet ja kuivat oksat poistetaan terveeseen puuhun asti. Talveksi puut suojataan verkoilla ja rungonsuojilla. AUNEN PÄÄRYNÄ JUKKA MÄKISEN PÄÄRYNÄ KARAMELNAJA Uutuus! LADA LUTSU MOSKOVSKAJA PEPI PORIN PÄÄRYNÄ TOHTORIN PÄÄRYNÄ VASARINE SVIESTINE (III) I (III) (III) (III) I I (III) I Pienehkö, makea hedelmä. Vihreä, mehukas, makea hedelmä syyskuun puolivälissä. Keskikokoinen, erittäin makea hedelmä syyslokakuun vaihteessa. Osittain itsepölytteinen. Mehukas, hyvänmakuinen hedelmä. Aikainen. Vaatii pölyttäjän. Kookas, keltainen, mehukas hedelmä syyskuussa. Keskikokoinen keltavihreä, mehukas ja makea hedelmä syyskuun puolivälissä. Mehukas hedelmä elo-syyskuussa. Keskikokoinen tai suuri, lievästi happoinen hedelmä syyskuussa. Suurisatoinen. Itsepölytteinen ja hyvä pölyttäjä. Keskikokoinen, mehukas hedelmä syyskuun alussa. Suurehko, mehukas hedelmä. Aikainen. Hyvä pölyttäjä.

5 OMENAPUUT Sivu 5 Omenalajikkeiden runsaus saa vaikeiden valintojen eteen. Ensimmäinen valintaperuste sopivia lajikkeita omenatarhaan etsittäessä on talvenkestävyys, mutta myös taudinalttius. Hillittykasvuisille perusrungoille vartettujen puiden tulo on tasoittanut kasvuvoimassa ja satoontuloiässä aiemmin olleita lajikkeiden välisiä eroja. Lajikkeiden välillä on huomattavia eroja kasvun voimakkuudessa ja oksien paksuudessa. Hillittykasvuisia lajikkeita ovat mm. Pirja, Huvitus ja Konsta ja voimakaskasvuisia mm. Latvia, Sariola ja kaneliomenat. Omenapuu tarvitsee toisen lajikkeen siitepölyä tuottaakseen hedelmää, mutta lajikkeiden kyvyssä pölyttää muita on suuria eroja. Erityisen hyviä pölyttäjiä ovat Valkea Kuulas, Pirja, Punainen Kaneli, Grenman, Antonovka ja Dolgo. Yleensä riittää, että kotipuutarhaan istutetaan kolmea lajiketta. Varhaisilla kesäomenilla ja myöhäisillä talvilajikkeilla kukinta ajoittuu osin eri aikaan, mikä vähentää pölytykselle otollista aikaa. Aikaiset kesälajikkeet Pirja ja Huvitus kuitenkin pölyttävät hyvin talviomena Lobon. Myös monet marja- ja paratiisiomenapuut kelpaavat pölyttäjiksi. Kesälajikkeet kypsyvät elokuussa tai syyskuun alkupuolella. Eivät kestä pitkää varastointia. Tuorekäyttöön. Syyslajikkeet kypsyvät syyskuun aikana. Säilyvät hyvässä varastossa 2-3 kk. Poimintakypsiä syys-lokakuussa. Nautintakypsiä n. kuukauden varastoinnin jälkeen. Säilyvät varastossa 3-5 kk. Kesälajikkeet BERGIUS HUVITUS LAVIA MAIKKI PIRJA, FinE RUPERT SÄVSTAHOLM VALKEAKUULAS VUOKKO Suomi I (IV) (V) I I (III) 29,00 Keskikokoiset, miedon miellyttävät hedelmät. Pienehkö, makea ja mieto hedelmä elokuun puolivälissä. Hyvä pölyttäjä. Keskikokoinen, mehevä, makeanhappoinen hedelmä. Keskikokoinen tai isohko, mehukas hedelmä elokuun lopussa. Hyvin aikainen herkkulajike. Mietoarominen hedelmä elokuun puolivälissä. Mehukas, raikkaanmakuinen hedelmä elokuun lopulla. Kesä- ja herkkuomena. Makean viinihappoinen, mehukas hedelmä. Erinomainen pölyttäjä. Raikkaanhappoinen ja miellyttävänmakuinen hedelmä. Hyvä pölyttäjä. Suurehko, sokerisen hapokas hedelmä elokuun lopulla.

6 Syyslajikkeet HETA JASPI JÄTTI-MELBA KELTAKANELI LOUHISAAREN ANANAS Sivu 6 I I (VI) (III) Suomi 29,00 Kookas, punainen, mehukas hedelmä syyskuussa. Kookas, tummanpunainen, miedosti happoinen ja makea hedelmä. Kookas, tummanpunainen, miedosti happoinen ja makea hedelmä. Keltainen, voimakkaan kanelimausteinen hedelmä. Hyvä pölyttäjä. Makea, voimakkaan mausteinen hedelmä. Marsalkka Mannerheiminen lapsuudenkodin lajike Askaisista. MAKE PEKKA, FinE PETTERI PUNAINEN MELBA PUNAKANELI SANDRA SARIOLA I (III) I I I Suuri, makea, mehukas, aromikas hedelmä. Tummanpurppuranpunainen, makea herkkuomena. Keskikokoinen, tummanpunainen, makeahko, miedosti hienoarominen herkkulajike. Keskikokoinen-suuri, makeahko, mietohappoinen hedelmä syyskuun lopussa. Hyvä pölyttäjä. Keskikokoinen, voimakkaasti kaneliarominen hedelmä. Keskikokoinen-suuri, mehukas ja miellyttävä hedelmä syyskuun puolivälissä. Keskikokoa pienempi, keltainen, makean viinihappoinen, hienoarominen herkkuhedelmä. Talvilajikkeet AMOROSA Suomi 29,00 Herkkulajike, joka poimitaan syyskuussa, mutta on nautintakypsä lokakuussa ja parhaimmillaan vasta loka-marraskuussa. JUUSO KONSTA LINDA TOBIAS VALTTI (Wealthy) ÅKERÖ I I (IV) (III) I I (III) Keskikokoinen, tummanpunainen, mehukas hedelmä lokakuussa. Säilyy noin 3 kk. Kohtalaisen kookas, punainen, miellyttävän happoinen hedelmä lokakuun puolivälissä. Säilyy pari kuukautta. Kookas, kirkkaanpunainen, sopivan makea, happoinen ja hienoarominen hedelmä marras-joulukuussa. Säilyy pitkään. Suuri, punainen, hienoarominen, makea hedelmä. Säilyy jouluun saakka. Vihreä/loistavan punainen, viinihappoinen, miellyttävän makuinen hedelmä. Hyvä mehuomena. Keltainen/tiilenpunainen, lievästi happoinen, makea herkkulajike.

7 Kääpiöomenapuut Sivu 7 Suomi 29,00 Ns. kääpiöomenapuut ovat pieni- ja hillittykasvuisia omenapuita. Kääpiöivyys saadaan aikaan varttamalla lajike hillittyä kasvua aiheuttavaan B9-perusrunkoon. Tälle perusrungolle vartettu puu saavuttaa korkeintaan 2,5 metrin korkeuden. Taimietäisyys istuttettaessa vain 2-3 metriä. Sopivat myös rivitalopihoihin, säleikkö- tai muotopuuksi. Kasvatus astiassakin on mahdollista.tulee satoikäiseksi normaaleja omenapuita varhaisemmin, usein jo kaksi vuotta istutuksesta. HUVITUS KELTAKANELI PEKKA, FinE PIRJA, FinE SOKERIMIRON PUNAKANELI SANDRA (VI) (III) I I Pienehkö, osin tummanpunainen, makea ja mieto hedelmä elokuun puolivälissä. Kesälajike. Hyvä pölyttäjä. Keltainen, voimakkaan kanelimausteinen hedelmä. Hyvä pölyttäjä. Syyslajike. Tummanpurppuranpunainen, makea herkkuomena. Syyslajike. Hyvin aikainen herkkulajike. Mietoarominen hedelmä elokuun puolivälissä. Kesälajike. Keskikokoinen, punaviiruinen, imelänmakuinen hedelmä. Hyvä pölyttäjä. Kesälajike. Keskikokoinen, voimakkaasti kaneliarominen hedelmä. Syyslajike. Keskikokoinen-suuri, mehukas ja miellyttävä hedelmä syyskuun puolivälissä. Syyslajike. SARIOLA VALKEAKUULAS Pilariomenapuut PRESIDENT SENATOR I Keskikokoa pienempi, keltainen, makean viinihappoinen, hienoarominen herkkuhedelmä. Syyslajike. Raikkaanhappoinen ja miellyttävänmakuinen hedelmä. Hyvä pölyttäjä. Kesälajike. Suomi 45,00 Kapea- ja pystykasvuisten pilariomenapuiden hedelmät kasvavat suoraan rungosta, joten puu sopii pieneenkin pihaan esim. rivitaloon tai ruukkukasvatukseen. Runsassatoinen, latvialainen kesälajike. ELINA Uutuus! I Makea, helakanpunainen hedelmä. Vaatii pölyttäjäkseen toisen omenalajikkeen. Myöhäinen kesälajike, omenat säilyvät noin kuukauden. Väri keltainen, maku erityisen MEDOC Uutuus! I makea ja hunaja-arominen. Vaatii pölyttäjäkseen toisen omenalajikkeen. I (III) Myöhäinen kesälajike. Hedelmä makean hapokas, erittäin mehukas. Väriltään vihreä tai hieman värittynyt. Melko hyvä ruvenkestävyys. Tulee varhain satoikään. Runsassatoinen. Vaatii pölyttäjäkseen toisen omenalajikkeen. Aikainen syysomena. Väri voimakkaan punainen, valkopilkkuinen. Hyvä ruvenkestävyys. Erittäin herkullinen. Vaatii pölyttäjäkseen toisen omenalajikkeen.

8 KIRSIKKALUUMUT Sivu 8 Suomi 35,00 Kirsikkaluumut eli myrobalaanit ovat eurooppalaisen ja aasialaisen luumun risteymiä. Ne tulevat satoikäisiksi aikaisemmin kuin muut luumut. Kirsikkaluumuja kasvatetaan samalla tavalla kuin muitakin luumuja. Ruusunpunavalkoinen kukinta on hyvin näyttävä ja hedelmät aromaattisia. Kirsikkaluumut talvehtivat yleensä vyöhykkeillä, mutta niitä voi kokeilla myös vyöhykkeille II edullisille kasvupaikoille. Kasvukorkeus 1,5-3 metriä. KOMETA PODAROK ST. PETERSBURG PUNAINEN MAJURI (Matjuni) ERIKOISHEDELMÄPUUT (II) (II) (II) Kometa on makea, itsepölyttinen kirsikkaluumu. Punertava sato kypsyy elokuun lopulla. Terve ja runsassatoinen kirsikkaluumu, joka kukkii aikaisin toukokuussa. Keltainen ja pienehkö hedelmä on mehukas ja hienoarominen. Lajike on itsepölytteinen. Lehdistö on punertava kuten myös sen hedelmät, joiden väri syvenee syvän purppuranpunaisiksi kypsyessään. Kukkii hyvin aikaisin keväällä näyttävästi hennon vaaleanpunaisin tai valkoisin kukin. Tarvitsee pölyttäjän. Perhepuuksi sanotaan hedelmäpuuta, johon on vartettu useita lajikkeita; ideana on ristipölytyksen onnistuminen silloinkin, kun pihaan mahtuu vain yksi puu. Useita lajikeyhdistelmiä. Perheomenapuu Korkeus n. 2 metriä, leveys n. puoli metriä Perhepäärynäpuu Kolme lajiketta samassa puussa. Suomi 69,00 Suomi 69,00 (V) I Prunus armeniaca 'Moscow Big' APRIKOOSI MOSKOVAN SUURAPRIKOOSI Au Lämmin ja suojaisa Korkeus 2-3 metriä. Hedelmät suurikokoiset, hieman tavanomaista litteämmät. Venäläinen uutuuslajike. Puu aprikoosiksi hyvin voimakaskasvuinen. Oksat suuntautuvat pystyyn, joten kasvuohjattava. Talvenkestävyys oletettavasti kohtalaisen hyvä. Vaipuu hyvin lepoon meidän lämpösummassa. Suojattava myöhäiskevään I yöpakkasilta. Itsepölyttyvä, hyötyy toisesta aprikoosi- tai persikkalajikkeesta. Kukkii huhti-toukokuussa. Prunus armeniaca 'Tiina' APRIKOOSI TIINA Suomi 39,00 Suomi 39,00 Prunus persica Maira Suomi 39,00 PERSIKKA MAIRA Au Tuulensuojainen Korkeus 3-4 metriä. Hedelmät ovat kellertävänpunaiset ja suurehkot. Hedelmä on mehukas ja makea. Kivi irtoaa helposti. Hedelmäliha on kypsänä keskinkertaisen pehmeää. Lajike on runsassatoinen ja tekee satoa myös huonompina vuosina. Hedelmä kypsyy syyskuun alussa. Maira on itsepölytteinen, joten se ei tarvitse toista pölyttäjää. Mairaa pidetään suhteellisen talvenkestävänä ja kohtuullisen terveenä lajikkeena. Au Uutuus! Lämmin ja suojaisa Voimakaskasvuinen. Virolainen itsepölytteinen lajike, jonka hedelmä on kuulaan keltainen. Makea ja mehukas hedelmäliha. Hyvä taudinkesto, kannattaa suojata myöhäiskevään yöpakkasilta. Runsas, varhainen violetinpunainen kukinta. Hedelmät kypsyvät elokuussa. Ristipölytys parantaa satoa, aprikoosi ja persikka pölyttävät myös toisena. (III) (III)