Tietoyhteiskunnan lupaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoyhteiskunnan lupaus"

Transkriptio

1 SEPPO ROIVAS Tietoyhteiskunnan lupaus Tieto- ja kommunikaatioteknologioiden sosiaalisesta soveltamisesta AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Tampereen yliopiston Paavo Koli -salissa, Kanslerinrinne 1, Tampere, 15. päivänä toukokuuta 2009 klo 12. English abstract TAMPEREEN YLIOPISTO

2 AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Tampereen yliopisto Sosiaalitutkimuksen laitos Myynti Tiedekirjakauppa TAJU PL Tampereen yliopisto Puh. (03) Fax (03) Kannen suunnittelu Juha Siro Taitto Aila Helin Acta Universitatis Tamperensis 1402 ISBN (nid.) ISSN-L ISSN Acta Electronica Universitatis Tamperensis 830 ISBN (pdf ) ISSN X Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print Tampere 2009

3 Kiitokset Vaimolleni Tanjalle, tyttärelleni Marialle ja vanhemmilleni Aimolle ja Liisille Kiitän professori Pertti Koistista Tampereen yliopiston sosiaalitutkimuksen laitokselta tuesta, kannustuksesta ja motivoinnista tämän väitöskirjan tekemiseen. Ilman häntä tätä työtä ei olisi koskaan syntynyt. Työ on vaatinut kahdeksan vuotta, lukuisia työsuhteita, apurahoja ja pätkiä. Tämä ei ole väitöskirjan tekoa haitannut, vaan sen teko on sujunut joustavasti ja rakentavasti. Esitarkastajista Jukka Oksa on pitänyt Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella keskustelua yllä tietoyhteiskunnasta ja DOS-käyttöjärjestelmän ylläpidosta olemme yhdessä edenneet jo väitöskirjan tarkastukseen asti. Kiitokset hänelle erityisesti loppuvaiheen korjausesityksistä ja keskusteluista. Samoin kiitokset toiselle esitarkastajalle ja vastaväittäjä Asko Suikkaselle arvokkaista kehittämisehdotuksista käsikirjoitukseen. Tietoyhteiskunnan kehittäjistä kiitän Satu Pesolaa, Tarja Cronbergia, Veli Mäkistä ja Elina Pajulaa. He ovat luoneet puitteet tämän väitöskirjan empirialle ja tehneet pohjaa tutkimuskysymyksille. Työtä ovat tukeneet myös Ilpo Koskikallio ja Jorma Mahanen Glocal Oy:sta, Tarja Raninen-Siiskonen ja Tapani Timoskainen Oppivasta, Jukka T. Heikkinen MTO2:sta ja Sami Meriläinen Kathysta ja monet muut näiden tietoyhteiskuntahankkeiden työntekijöistä. Arto Laaninen on konsultoinut tilastollista analyysia. Arja Jolkkonen on antanut tärkeitä viimeistelyohjeita. Kiitokset heille kaikille. Työpaikkaani Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitosta kiitän viihtyisästä työilmapiiristä ja joustavasta suhtautumisesta yliopistojen väliseen yhteistyöhön. Tutkimuslaitos on tarjonnut työskentelytilat ja muut tutkimustarpeet. Etätyöpaikassani Tampereen yliopiston sosiaalitutkimuksen laitoksella minua ovat tukeneet eri hallintoihmiset välttämättö mien työsuhdeasioitteni hoidossa, heille erityiset kiitokset Joensuusta. Aila Helinille kiitokset taitosta ja julkaisuavusta, mikä onkin erityisen tarpeen etäväittelijälle. Väitöskirjaa ovat rahoittaneet palkalla Suomen akatemia SYREENI-ohjelmastaan ja Karjalan tutkimuslaitos sekä apurahoin Työsuojelurahasto ja Tampereen yliopiston tukisäätiö / sosiaalitutkimuksen laitos, mistä vielä kiitokset. Joensuussa Seppo Roivas

4

5 Sisältö Kiitokset... 3 Tiivistelmä... 9 Abstract...11 I TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja lähtökohdat...18 II TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Tietoyhteiskunnan käsitteestä Tietoyhteiskunnan käsitteen historia Tietoyhteiskuntakeskustelu tänään Tietoyhteiskunnan utopia ja lupaus Tietoteknologioiden monet mahdollisuudet Osaamisen ja poliittisten lupausten strategiat Tietoyhteiskunnan kehitys pysähtyy? Kaikki ei mennyt niin kuin piti Epäonnistumiset teknisen ja sosiaalisen yhdistämisessä Tietoyhteiskunnan rakenteet ja tekijät Innovaatiot sosiaalisen kehityksen tekijöinä Innovaatioympäristöt Innovaatioprosessit Työllisyys ja työmarkkinat tietoyhteiskunnassa Uusi talous Globalisoituminen, verkostot ja tila Virtuaaliyhteisöt, julkinen tila ja kolmas sektori Valta teknologisoituvassa yhteiskunnassa Syrjäytyminen tietoyhteiskunnassa Tietoteknologian saavutettavuus Digitaalisesta kahtiajaosta osallistaviin prosesseihin

6 3. Teknologian sosiaalisuus ja sosiaalinen muokkaus Teknologian ja sosiaalisen suhteen yleiset näkökulmat Deterministiset mallit Teknologiat sosiaalisina konstruktioina Teknologian sosiaalinen muokkaus ja osallistavat mallit III TUTKIMUKSEN MENETELMÄT JA AINEISTOT Tutkimuksen menetelmät ja aineistot Totuus ja kommunikatiivinen toiminta Diskursiivinen totuus Tietoyhteiskunnan konkreettinen tutkiminen Tutkimusmenetelmät ja aineistot IV TAPAUSTUTKIMUKSIA TIETO- JA KOMMUNIKAATIO TEKNOLOGIOIDEN SOSIAALISESTA SOVELTAMISESTA Tietoyhteiskunta poliittisissa ohjelmissa Tietoyhteiskunnan käsite strategiadokumenteissa Tietoyhteiskunnan ihmiskuva Syrjäytyminen ja sen estäminen tietoyhteiskunnassa Eliitin tietoyhteiskunta Nokis tietoyhteiskunta-areenana Taustaa Nokis I Nokis Utopiaa konkretisoimassa: Pohjois-Karjalan Kansalaisverkot Oppiva Ylä-Karjalan menestystarina Oppiva Keski-Karjala, Outokumpu ja Polvijärvi (Oppiva)

7 3.3 Kansalaisverkkokysely Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Vastaajien tietotekniikan käyttö ja osaaminen Käyttäjien kokemuksia Kansalaisverkosta Utopian loppu Maaseudun tietotekniikkaosaamisen kehittäminen II Hankeprosessi MTO2-hankkeen toiminta-alueet Kohderyhmäkysely Kansalainen-tietoyhteiskunta-hyvinvointi-kehittämisprojekti (Kathy) Hankeprosessi Työntekijöiden haastattelut V JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Kirjallisuus Haastattelut Elektroniset lähteet Muut kirjalliset lähteet LIITE 1: Kansalaisverkkokysely LIITE 2: Kyselylomake MTO2-projektilaisille LIITE 3: Analysoidut poliittiset ja strategiset tieto yhteis kunta dokumentit...393

8

9 9 Tiivistelmä Tietoyhteiskunta yhteiskuntapoliittisena käsitteenä perustuu odotuksiin ja lupauksiin tieto- ja kommunikaatioteknologioiden positiivisista vaikutuksista sosiaaliseen kehitykseen. Tietoyhteiskunnan käsite ei ole kuitenkaan yksiselitteinen ja siksi tässä väitös kirjassa käsitellään aluksi tietoyhteiskunnan historiaa ja erilaisia tulkintoja siitä. Tietoyhteiskunnalle ovat antaneet erilaisia merkityksiä vaikkapa utopistit ja futuristit, liikemiehet, talousteoreetikot, virkamiehet ja sosiologit. Ei voida puhua yksittäisestä monoliittisesta tietoyhteiskunnasta vaan relativistisen tietoteorian mukaisesti sosio-kulttuurisesti eriytyneistä tietoyhteiskuntatulkinnoista. Tietoyhteiskunta voi olla esimerkiksi digitaalista uutta taloutta, virtuaaliyhteisöjä, teknologisia artefakteja, sosiaalisia utopioita ja uusia sosiaalisia järjestelmiä. Tietoyhteiskunnan sosiaalitieteellisessä tutkimisessa keskeistä on ymmärtää sosiaalisen ja teknisen välistä suhdetta. Lineaarisissa malleissa teknologioilla on suoria kausaalisia seurauksia yhteiskuntaan, teknologiadeterminismissä nämä ovat jopa väistämättömiä ja omalakisia. Tässä tutkimuksessa ymmärrän tämän suhteen kuitenkin teknologioiden sosiaalisen konstruktivismin teorian mukaisena prosessina, jossa teknologian soveltamista ja kehittämistä muokkaavat myös sosiaaliset prosessit, interaktiot ja toimijat. Jopa teknologioiden demokraattinen ja sosiaalinen soveltaminen on mahdollista teknologioiden sosiaalisessa muokkauksessa, jossa teknologioiden käyttäjät vaikuttavat teknologioihin osallistavissa suunnitteluprosesseissa. Vaikuttaminen teknologioiden yhteiskunnalliseen soveltamiseen liittyy keskeisesti tietoyhteiskunnan sosiaaliseen ja tasa-arvoiseen kehittämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Siksi tuon myös esille tähän liittyvää kirjallisuutta ja teorioita. Erityisesti seuraavat kysymykset ovat motivoineet työtäni: 1) Miten tietoyhteiskuntaohjelmissa ymmärretään tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja niiden edistämisen keinot? 2) Miten tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta tietoyhteiskunnassa voidaan edistää yksilöllisin, yhteisöllisin, julkisin ja markkinatalouden keinoin? 3) Mitä ovat pohjoiskarjalaisten kehittämishankkeiden kokemukset tietoyhteiskunnan sosiaalisesta kehittämisestä? Empiirisinä tutkimuskohteina ovat EU:n, Suomen ja Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntastrategiat ja -ohjelmat sekä neljä pohjoiskarjalaista sosiaalisin tavoittein orientoitunutta tieto yhteiskunnan kehittämishanketta. Tutkimusmenetelminä käytän tietoyhteiskuntaohjelmissa makrotason diskurssianalyysia sekä kehittämishankkeissa etnografiaa. Etnografiassa yhdistelen sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä metodologisen triangulaation periaatteella. Tietoyhteiskunnan kehittäminen Suomessa perustuu yksipuoliseen teknologiadeterministiseen konseptioon, jonka puitteissa vaihtoehtoisia tietoyhteiskunnan kehittämismalleja on vaikeaa toteuttaa. Vaihtoehdottomuuden taustalla on eliitin sitoutuminen liberaaliin markkinatalouteen ja markkinoihin tietoyhteiskunnan ohjausperiaatteena,

10 10 organisaatioiden muutosvastarinta sekä eri professioiden ja teknokratioiden kiinnittyminen omiin teknologioihinsa. Teknologian sosiaalisen muokkauksen ja kansalaislähtöisen tietoyhteiskunnan vaihtoehto vaatisi tietoyhteiskuntatietoisuuden syventämistä, osallistavien suunnittelumenetelmien käyttämistä ja fyysisiä yhteisöjä tietotekniikan avulla tukevaa kehittämistoimintaa. Erityistä tukea tarvitsisivat vanheneva väestö ja muuttuvassa työelämässä työskentelevät. Sosiaalisesti tukevien palvelujärjestelmien rakentaminen pitäisi perustua enemmän loppukäyttäjäpalautteeseen ja teknologian sosiaaliseen muokkaukseen. Tietoyhteiskunnan sisällöt eivät saa olla nopeissa laajakaistaverkoissa leviävää yksisuuntaista ja -puolista viihdettä, vaan tarvitaan sosiaalisempi ja demokraattisempi tietoyhteiskuntamalli.

11 11 Abstract A Knowledge-Based Society (KBS) as public policy concept is based on presumptions and promises of positive social and societal effects of information and communication technologies to social development. The concept of KBS is not unambiguous and therefore in this dissertation work first a history and different interpretations of KBS are covered. Different kind of interpretations of KBS are presented among others by utopists and futurists, business men, economists, civil servants and sociologists. One can not speak about one single monolithic picture of the KBS, but according to a relativistic epistemology there are many socio-culturally specific and differentiated meanings of it. The KBS can be understood as like a new digital economy, virtual communities, technological artifacts, social utopias and new social organizations. In the social scientific studies of KBS central is to understand a relationship between technology and social. In linear models technologies are producing direct causal consequences to society, in technology deterministic thinking these are even unavoidable and self-directing. In this study I understand this relationship however according to a theory of social constructivism of technologies as a process, where applying and developing of technologies are shaped by social processes, interactions and actors. Even democratic and social applying of technologies is possible in a process of social shaping of technologies, where users of technologies are affecting the technologies in participatory planning processes. Affecting to the applying of technologies socially is connected with a social and equal development of the KBS and a preventing of social exclusion. Therefore I highlight too literature and theories of social exclusion in the KBS. The next research questions have motivated my work: 1) How the social equality, the fairness and the expedients of advancing them is understood in policy programs of KBS? 2) How the social equality and the fairness can be advanced by measures of individuals, communities, a public sector and a market economy? 3) What are the experiences of North Karelian development initiatives in the social development of the KBS? The empirical research targets are EU s, Finland s and North Karelia s KBS strategies and policy programs well as four North Karelian KBS development projects with social goals. Research methods are macro level discourse analysis and ethnography of development projects. In ethnography I combine both quantitative and qualitative research methods using a principle of methodological triangulation. The development of KBS in Finland is based on one-sided technological deterministic conception, in which framework it is difficult to implement alternative development models. Behind this one-sidedness is an elite s commitment to the liberal market economy and the markets as a guiding mechanism of society, an organizational resistance of new technologies and a fixation of professionals and technocrats towards their own preferred

12 12 technologies. The alternative of social shaping of technology and civic oriented society would require an awareness raising of KBS, a using of participatory social planning methodologies and community informatics initiatives in real physical communities. A special support should be organize for elderly people and people working in changing work life. The construction of socially supportive service systems should be based more on the end-user feedback and the social shaping of technology. The contents of KBS may not be one-sided and one-directional entertainment spreading in the broadband networks but the more social and democratic KBS model is needed.

13 13 I TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 1. Johdanto Tietoyhteiskunnan käsitteellä kuvataan yhteiskunnan modernisoitumista, edistyksellisyyttä ja utopiaa paremmasta yhteiskunnasta. Yhteiskunnallisen edistyksen kuvaajana tietoyhteiskunta tuodaan esille erilaisista perspektiiveistä. Näille on yhteistä informaatioja kommunikaatioteknologioiden 1 suuri merkitys yhteiskuntien taloudelle ja sosiaaliselle orga nisoitumiselle. Tietoyhteiskunnan käsite jatkaa sitä ajattelua, jossa teknologioilla nähdään olevan suuri merkitys yhteiskuntien kehitykselle. Nyt näiden teknologioiden luonne on muuttunut virtuaalisemmaksi ja niiden avulla saatavat konkreettiset lopputuotteet eivät ole enää selkeästi fyysisiä, vaan yhä useammin immateriaalisia. Sosiaaliset muutokset toteutuvat laajemmissa, usein globaaleissa, verkostoissa ja konteksteissa. Kun yhteiskunta suunnittelun keinoin pyritään kehittämään ja edistämään yhteiskuntia, ei ole ihme, että tietoyhteiskunta ja siihen liittyvät informaatio- ja kommunikaatioteknologiat ovat otettu yhteiskuntien poliittisen kehittämisen välineiksi ja sisällölliseksi teemaksi luvun toinen puolisko ja 2000-luvun alku olivat aktiivista tietoyhteiskunnan poliit tisen kehittämisen aikaa. Innostus oli jopa niin suurta, että puhuttiin hypestä, ajasta jolloin yhteiskunnalliset realiteetit unohdettiin ja tilalle tulivat informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden kuviteltuihin ja optimaalisiin ominaisuuksiin perustuvat utopiat. Ajattelu oli yksinkertaistettuna teknologiadeterminististä rakentaessaan yhteiskuntia tieto teknologioiden ja niiden kuviteltujen ominaisuuksien kautta. Esimerkiksi hyvinvoinnin kuviteltiin toteutuvan automaattisesti kun vain toteutettaisiin tarvittavat teknologiset ratkaisut. Silti monia sosiaaliseen tasa-arvoon ja tietoteknologioiden sosiaaliseen implementaatioon liittyviä kysymyksiä jäi ratkaisematta. Avainkäsite lähestyä tätä teknologisen ja sosiaalisen kehityksen epävarmuutta on teknologiadeterminismi. Mitä teknologiadeterminismi on ja onko sille olemassa vaihtoehtoisia selityksiä? Oleellista on ymmärtää teknisen ja sosiaalisen välistä suhdetta ja siksi tarvitaan selitysmallien syventävää pohdintaa. Pohjois-Karjalan maakunnalla oli oma erityinen roolinsa tietoyhteiskunnan poliittisessa kehittämisessä. Tuuva-Hongisto et alia (2006) kuvaavat Pohjois-Karjalaa tietoyhteiskuntalaboratoriona, jossa tietoyhteiskuntaa kehitettiin kansalaislähtöisesti, ihmisten tarpeet huomioiden. Pohjois-Karjalasta tuli heidän (emt., 34, 41) mukaansa tietoyhteiskunnan edelläkävijä ainakin strategiatasolla yhteisöllisyyden, kansalaisten aktiivisuuden ja syrjäy tymisen estämisen alueilla. Tietoyhteiskuntaa kehitettiin muusta maasta poikkeavalla tavalla: kansalaislähtöisesti, paikallisten ihmisten tarpeisiin ja teknologiadetermi- 1 Käytän myöhemmin informaatio- ja kommunikaatioteknologista lyhennettä ICT silloin kun se parantaa luettavuutta. Käytän myös lyhennettä IT silloin kun sitä käytetään alkuperäislähteessä tai kun alkuperäislähteessä puhutaan informaatioteknologiasta.

14 14 Tutkimuksen lähtökohdat nismistä pois kääntyen. Pohjois-Karjalassa tämä merkitsi, että käynnistettiin tietoyhteiskunnan kehittämishankkeita, joissa oli sosiaalinen ulottuvuus. Aluepoliittinen idea oli, että ensin tehtiin alueellinen tietoyhteiskuntastrategia ja sen pohjalta käynnistettiin kehittämishankkeita. Näitä käynnistyikin alueella noin kymmenen. Tunsin tämän toimintakentän työskennellessäni Nokis-projektissa, Pohjois-Karjalan ja EU:n Regional Information Society Initiative -hankkeessa. Siinä työskennellessäni pystyin arvioimaan, että tarjolla oli tutkimuskohde, jossa testattiin sosiaalisuuden ja tasa-arvon ideaa konkreettisesti ja haastettiin vallitseva teknologiakeskeisyys. Nyt oli yhteiskuntatieteilijöiden mahdollista lähestyä konkreettista toimintaa, jossa tietoyhteiskuntaa kehitettiin sosiaalisesta näkökulmasta. Tietoyhteiskunnan tutkimuksessani Pohjois-Karjala on eräänlainen koekenttä tietoyhteiskuntaprojekteineen. Se edustaa paikallisuutta, jossa toimeenpantiin teoreettisesti perusteltuja kehittämisprojekteja, joilla oli suora kytkös tietotekniikan loppukäyttäjiin retorisesti kansalaisiin arjessaan. Jotta nämä projektit olisivat olleet mahdollisia toteuttaa, tarvittiin kytkös sosiaalisen ja teknisen välillä. Tämän tutkimuksen keskeinen tavoite on analysoida, miten tämä teknisen ja sosiaalisen välinen kytkös rakenteistui tietyssä pohjoiskarjalaisessa aika-tila-kontekstissa. Oman jännitteensä tuo sekin, että Pohjois-Karjala ei ole yksin, vaan osa globaalia markkinataloutta ja yhteiskuntapoliittista suunnittelua, jota jälkimmäistä harjoittavat Euroopan unioni ja Suomi kansallisvaltiona. Sosiaalinen ja tekninen yhdistyvät paikallisuudessa, jota kuitenkin rakenteistavat globaali markkinatalous ja aluesuunnittelu. Siksi on perusteltua tutkia ja arvioida myös miten ja millaisilla ohjelmilla tätä suunnittelua strategisesti ohjataan ja miten nämä ohjelmat näkyvät paikallistasolla ja lopulta kehittämisprojekteina. Tutkimuksen keskeinen käsitteellinen ongelma on tietoyhteiskunnalle annetut lukuisat erilaiset merkitykset. Näillä merkityksillä voi olla erilaisia ideologisia ja intressiperustaisia lähtökohtia ja tyylejä, kuten poliittisessa ja futuristisessa retoriikassa. Yksi tutkimukseni kriittinen lähtökohta ovat nämä pluralistiset tietoyhteiskuntakäsitykset. Tietoyhteiskunta voi olla synonyymi uudelle taloudelle, globalisaatiolle, tietoteknologian kyllästämälle yhteiskunnalle, virtuaaliavaruudelle, Internetille, yhteiskunnallisille utopioille ja monelle muullekin asialle. Jotta tietoyhteiskuntaa voi ylipäätänsä lähestyä tutkimuksellisin käsittein ja keinoin, on syytä kartoittaa tietoyhteiskuntaan liittyvien merkitysten, taustojen ja ideologioiden kirjo. Siksi tämän tutkimuksen alku painottuu tietoyhteiskunnan käsitteelliseen tarkasteluun, jossa tietoyhteiskunnan variaatioiden ja merkitysten kirjo avataan. On myös tarkasteltava teoreettisesti, miksi tällainen merkitysten kirjo syntyy ja miten sitä voidaan tutkimuksella lähestyä. Tietoyhteiskuntaa lähestyn tutkimuksessani aluksi käsitteellisesti. Käsitteenä tietoyhteiskunta on hyvin yleisluontoinen, eikä sovellu yhteiskuntatieteellisen analyysin lähtökohdaksi sinänsä. Siksi tarkastelen aluksi yleisiä näkemyksiä erilaiset tulkinnat ja ajanjaksot huomioiden. On tärkeää tuoda esille tietoyhteiskunta ajattelun historiaa ja siihen liittyviä erilaisia keskusteluja, erityisesti vuosituhannen vaihteen keskustelua tietoyhteiskunnan poliittisesta kehittämisestä ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisesta. Tuon esille myös sitä tieteellistä keskustelua, joka hahmottaa tietoyhteiskuntaa yhteiskuntien erilaisten toiminta-alueiden pohjalta. Koska omat tutkimusintressini liittyvät sosiaalisiin kokeiluihin, jatkan tarkasteluani siihen teoreettiseen kontekstiin, joka huomioi sosiaalisen ja teknologisen välisen suhteen. Tietoyhteiskunnan sosiaalisen puolen ymmärtäminen vaatii mielestäni tietoyhteiskunnassa/sta syrjäytymiseen, teknologian sosiaaliseen

15 Tutkimuksen lähtökohdat 15 konstruktivismiin ja teknologian sosiaaliseen muokkaukseen liittyvän keskustelun tuntemista. Lisäksi pohdin metodologisesti, miksi kuva tietoyhteiskunnasta on pluralistinen ja miten tällaista usealla tavalla määrittyvää tutkimuskohdetta voidaan yhteiskuntatieteellisesti lähestyä. Tutkimukseni empiria on kaksitasoinen. Ensiksi analysoin tietoyhteiskuntaan liittyviä poliittisia strategiadokumentteja. Niissä määritellään mikä tietoyhteiskunta on ja miten tietoyhteiskuntaa pitää kehittää. Ne ovat dokumentteja siitä, millaisena eliitit näkevät tietoyhteiskunnan. Näiden tarkastelu auttaa ymmärtämään tietoyhteiskuntaa käsitteellisesti, mutta ne määrittelevät myös tietoyhteiskunnan poliittisen kehittämisen ja kehittämishankkeiden sisältöjä. Suomalaisen tietoyhteiskunnan kannalta relevantteja dokumentteja ovat Euroopan unionin ja Suomen kansallisvaltiona tuottamat tietoyhteiskuntastrategiat ja vastaavat poliittiset tulevaisuuspaperit. Pohjois Karjalan maakuntaa koskevat tietoyhteiskuntadokumentit liittyvät myös empiirisiin tapaustutkimuksiini määritellessään paikallisia kehittämisstrategioita. Poliittisista dokumenteista olen valinnut analysoitavaksi ne tekstit, jotka liittyvät tietoyhteiskunnan määrittelyyn, ihmisen rooliin tietoyhteiskunnassa sekä syrjäytymisen ja sosiaalisten jakojen ymmärtämiseen. Tällaisella analyysilla saadaan eräänlainen poliittisen eliitin vastaus ja näkökulma tutkimusongelmiin, sekä poliittinen viitekehys tietoyhteiskunnan mikrotason kehittämistoiminnalle. Toiseksi tarkastelen etnografisesti neljää pohjoiskarjalaista tietoyhteiskunnan kehittämishanketta. Ne pyrkivät toteuttamaan teknologian sosiaalisen muokkauksen periaatetta. Teknologian sosiaalinen muokkaus (TSM) merkitsi retorisesti, että nyt myös Pohjois-Karjalan asukkailla piti olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka ICT:tä tultaisiin heidän, kansalaisten, näkökulmasta soveltamaan. Kehittämishankkeet tarjoavat tutkimuskohteen esimerkiksi siihen, onko demokraattinen teknologiasuunnittelu mahdollista ja onko teknologioita mahdollista muokata aluetasolla kansalaisnäkökulmasta. Toinen tutkimukseni kannalta tärkeä asia oli, että hankkeiden tavoitteina olivat tietoteknologioiden soveltamisen avulla saavutettu sosiaalinen hyvinvointi sekä sosiaalinen ja alueellinen tasa-arvo. Ne pyrkivät huomioimaan erityisesti tietotekniikan loppukäyttäjien tarpeet tasavertaisesti. Sosiaalisten tavoitteiden ja loppukäyttäjänäkökulman lisäksi tutkimuskohteen valintaan vaikutti projektien toteutettavuus. Aikaisempaan kokemukseeni perustuen arvioin, että kyseiset projektit tulisivat olemaan toteutusprosessiltaan onnistuneita ja toimijoiltaan motivoituneita. Näin ollen ne tarjoaisivat sopivan ja kerättävän tiedon suhteen rikkaan kohteen etnografiselle kenttätyölle. Väitöskirjani jakautuu viiteen osaan. Sen rakennetta muokkaa keskeisesti se näkemys, että tietoyhteiskunta ei ole yksiselitteinen monoliittinen kokonaisuus, vaan sitä määrittelevät relativistiset sosio kult tuurisesti eriytyneet tulkinnat. Johdannon, tutkimuksen tavoitteiden ja lähtökohtien (I) ja yhteenveto-osan (V) lisäksi käsittelen osassa II Teoreettiset lähtökohdat yleisesti tietoyhteiskuntaa, tietoyhteiskunnan käsitteen taustaa ja siihen liitettyjä käsityksiä sen olemuksesta, luonteesta ja käytännöistä. Lisäksi tuon esille niitä teorioita, joiden kautta voidaan ymmärtää tietoteknologioiden sosiaalista ja yhteiskunnallista merkitystä. Osassa III Tutkimuksen menetelmät ja aineistot ja esittelen niitä metodologisia ratkaisuja ja näkökulmia, joilla pluralistista tietoyhteiskuntaa voidaan sosiaalitieteen menetelmin tutkia. Osa IV Tapaustutkimuksia tieto- ja kommunikaatioteknologioiden sosiaalisesta soveltamisesta on tutkimuksen empiirinen osuus, jossa käytän erilaisia empiirisiä tutkimusmenetelmiä metodologisen triangulaation periaatteella.

16 16 Tutkimuksen lähtökohdat Luvussa II 1. Tietoyhteiskunnan käsitteestä tuon esille erilaisia näkökulmia, jotka liittyvät keskusteluihin ja näkemyksiin tietoyhteiskunnasta. Osaltaan tietoyhteiskunta nähdään teknologioiden hyväksikäyttöön perustuvien yhteiskuntien evoluution jatkumona ja seurauksena teknologioiden merkittävistä rooleista yhteiskuntien muotoutumisessa. Tietoyhteiskunnasta keskustellaan myös poliittisina edistysohjelmina ja utopioina, jotka kuvaavat tavoiteltua ja hyväksi koettua teknologioita hyödyntävän ja kilpailukykyisen yhteiskunnan tilaa ja olemusta. Ajan kuluessa ihmetellään ja kritisoidaan sitä, kun tietoyhteiskuntaan liitetyt odotukset ja utopiat eivät toteudukaan. Ihmettely tulee nyt journalistien tai konsulttien käymänä kriittisenä tietoyhteiskuntakeskusteluna, ei tutkijoiden tutkimustuloksina. Tietoyhteiskunta on pluralistinen, moniselitteinen ja vaikeasti mitattava. Sen poliittinen suunnittelu ja ohjaus on ristiriitaista, elitististä ja mielikuviin perustuvaa. Luvussa II 2. Tietoyhteiskunnan rakenteet ja tekijät käsittelen niitä näkemyksiä, joita liitetään tietoyhteiskunnan konkreettisiin toimintoihin ja niiden organisoitumiseen. Tietoyhteiskuntaa voidaan määritellä, ohjata ja toteuttaa hyvinkin erilaisista näkökulmista riippuen esittäjän ideologioista, kokemuksista ja intresseistä. Tietoyhteiskunta voi olla synonyymi ultraliberaalille markkinataloudelle, jossa talous toimii esteettömästi ja joustavasti ajan ja tilan suhteen. Jossain marginaalissa ovat sosiaaliset tasa-arvonäkemykset ja hyvinvointikysymykset. Jotta tietoyhteiskuntaa voidaan ylipäätänsä tutkia kokonaisuutena, on ymmärrettävä ja hahmotettava nämä sektorikohtaiset tulkinnat ja ambitiot. Tietoyhteiskunta nähdään sektorikohtaisesti vaikkapa teknologisina innovaatioina ja innovaatioympäristöinä, spesifeinä tieto- ja informaatiotyömarkkinoina, uutena tietopohjaisena taloutena, globalisoitumisena, virtuaaliyhteisöinä ja avoimena julkisena tilana. Näkemyksiä tietoyhteiskunnasta esitetään erilaisista valtapositioista käsin ja valtaan liittyvät intressit ja kyvyt tuottaa erilaisia tulkintoja. Valtaan ovat läheisesti kytköksissä näkemykset tietoyhteiskunnan sosiaalisista jaoista, tasa-arvosta ja syrjäytymisestä. Kun tietoyhteiskunnan sosiaalista puolta tutkitaan, on tiedostettava tietoyhteiskunnan elitistinen olemus liberaalin markkinatalouden synonyymina ja sosiaalisen ja kansalaisuuden marginaalisuus valtadiskursseissa. Siksi käsittelen sekä valtavirran digitaalisen kahtiajaon tulkintoja että vaihtoehtoisia prosessinäkökulmia tietoyhteiskunnan sosiaalisista jaoista. Nämä johtavat myös erilaisiin yhteiskuntapoliittisiin kehittämisstrategioihin. Tietoyhteiskunnan tutkimusteoreettisen ja -analyyttisen hahmottamisen vuoksi yhteiskuntatieteilijän on tärkeää ymmärtää teknisen ja sosiaalisen yhteiskunnallista suhdetta. Tähän liittyviä teorioita ja käsityksiä tuon esille luvussa II 3. Teknologian sosiaalisuus ja sosiaalinen muokkaus. Merkittävää on, että teknologioiden ja niiden yhteiskunnallisten merkitysten sosiaalitieteellisen tutkimuksen peruslinjat ovat pohjautuneet teknologiadeterminismin tai lineaaristen teknologiamallien kritiikkiin. Tässä kritiikissä teknologioiden ominaisuuksista johdettujen yhteiskunnallisten kausaliteettien sijaan teknologisoituvien yhteiskuntien toimijoiksi tulevat myös sosiaaliset aktorit, jotka muokkaavat ja konstruoivat teknologioita ja siten teknologisoituvia yhteiskuntia. Vaikka näiden sosiaalisesti orientoituneiden teknologiateorioiden taustalla ovat perinteiset fyysiset teknologia-artefaktit, uskon näiden teorioiden yleisellä sosiaalisen interaktionismin tasolla soveltuvan myös informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden yhteiskunnalliseen tutkimukseen. Tämän tutkimuksen empiirisessä osassa käsitellyt ns. tietoyhteiskunnan kansalaislähtöisen kehittämisen hankkeet ovat viitetaustaltaan perustuneet teknologioiden sosiaaliseen konstruktivismiin ja tarjoavat mikrotason empiirisen näkökulman aiheeseen.

17 Tutkimuksen lähtökohdat 17 Luvussa III 1. Tutkimuksen menetelmät ja aineistot tuon esille tietoyhteiskunnan epistemologisia lukuohjeita ja kuinka tietoyhteiskunta voidaan ymmärtää sosiokulttuurisesti spesifinä ja pluralistisena käsitteenä. Pohdin mitä tieto merkitsee sinällään, yhteiskunnan organisoitumisessa ja lopuksi tietoyhteiskunnan ymmärtämisen tietona. Tietoyhteiskunnan epistemologiassa tärkeää on ymmärtää, miten tietoa voidaan saada relativistisesti ymmärretystä tutkimuskohteesta, jossa deterministiset rakenteet kohtaavat mikrotason tavoitteellisen toiminnan. Tietoyhteiskuntaa voidaan tutkia sosiaalisen kommunikaation että diskurssianalyysin kautta. Rakennetason relativismin ymmärtäminen vaatii diskurssianalyyttista lähestymistapaa kun taas mikrotason sosiaalinen interaktio enemmänkin etnografista. Käyn lisäksi läpi tietoyhteiskuntaan liittyviä konkreettisia empiirisiä tutkimuksia lähestymistapoineen ja keskeisine tuloksineen. Tyypillisesti tietoyhteiskuntaa on tutkittu yksipuolisesti mittaamalla teknologiapenetraatioita ja tämä yksipuolinen teknologiadeterministinen kuva tarvitsee vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Empiirisen osan ensimmäisessä luvussa IV 1. Tietoyhteiskunta poliittisissa ohjelmissa analysoidaan keskeisiä tietoyhteiskuntaa määritteleviä poliittisia dokumentteja. Niistä suurin osa on nimetty tietoyhteiskuntastrategioiksi ja ne esittävät yleensä eliitin näkökulmia tietoyhteiskunnan sosiaalista suhteista. Oletus on, että strategioiden sisältöihin ja niiden muotoiluihin paras kommunikatiivinen pääsy on yhteiskunnallisilla eliiteillä, joita tässä tapauksessa ovat teknokraatit, poliitikot, keskushallinnon virkamiehet ja yritystoiminnan johtohenkilöt. Poliittisista dokumenteista välittyy heidän näkökulmansa tietoyhteiskunnan tasa arvo kysymyksiin. Nämä dokumentit kuvaavat eräänlaista tietoyhteiskunnan poliittista ylärakennetta, jolla pyritään ohjaamaan käytännön kehittämistoimintaa ja sen sosiaalisia interaktioita. Teksteinä ja kommunikaationa niitä on soveliasta tutkia diskurssianalyysin keinoin. Dokumenteista on analysoitavissa, miten keskeiset yhteiskuntapoliittiset toimijat näkevät tietoyhteiskunnan ja sen poliittisen kehittämisen. Laajan dokumenttiaineiston tekstit on koodattu ja sen jälkeen haettu tematisoinnin pohjalta uudelleen analysoitaviksi. Tietoyhteiskunnan poliittisessa kehittämisessä on sosiaalisen toiminnan taso rakennedeterminismien ja poliittisten ohjelmien ohessa. Tämän sosiaalisen toiminnan rikkaus, monitoimijaisuus ja hajanaisuus on parhaiten tutkittavissa ja saavutettavissa etnografian keinoin. Luvuissa IV 2., 3., 4. ja 5. analysoin etnografisesti kolmea pohjoiskarjalaista tietoyhteiskunnan kehittämisprojektia, joilla oli sosiaalinen tasa arvo ulottuvuus ja joihin osanotto oli kohderyhmälle periaatteessa avointa. Aloitan Pohjois-Karjala tietoyhteiskuntaan / North Karelia Towards Information Society (Nokis) -hankkeella. Se kuului EU:n Innovatiivisten toimintojen Regional Information Society (RISI) -ohjelmaan ja sen tavoitteena oli tukea tietoyhteiskunnan kehittymistä taloudellisista keskuksista syrjässä olevilla eurooppalaisilla alueilla. Toinen tapaus on Pohjois-Karjalan Kansalaisverkot, koko Pohjois- Karjalan väestöön kohdistunut tietoverkkohanke, jolla piti luoda kansalaisille tasavertaiset mahdollisuudet käyttää ja hyödyntää tietotekniikka erilaisiin tarpeisiinsa. Kolmas kohde on Maaseudun tietotekniikkaosaamisen kehittäminen II projekti, jonka tarkoituksena oli koulutuksen, konsultoinnin ja tietotekniikan käytön tuen avulla antaa maaseutuyrittäjille, lähinnä maanviljelijöille, ne tiedot ja taidot, joita he voivat hyödyntää ammatinharjoittamisessaan. Neljäs projekti on Kansalainen tie toyh teiskunta-hyvinvointi (Kathy) -projekti, joka pyrki edistämään erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tietotekniikan hyödyntämistaitoja ja tähän liittyvää jäsenistön hyvinvointia. Samalla projekti ylläpiti avoimia tieto konepisteitä ja koulutti niissä yleisöä tietotekniikan perustaidoissa.

18 18 Tutkimuksen lähtökohdat 2. Tutkimuksen tavoitteet ja lähtökohdat Tietoyhteiskunnan sosiaalitieteellinen tutkimus on marginaalissa tai asettaa kysymyksensä teknologiadeterministisesti. Tietoyhteiskuntaa on tutkittu yleensä informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden ja niiden ominaisuuksien kautta. Futuristisessa lähestymistavassa teknologioiden ominaisuuksista johdetaan tulevaisuuden tietoyhteiskuntien kuvauksia, mutta vain kuviteltuine sosiaalisine rakenteineen ja käytäntöineen. Hyvin lähellä tätä lähestymistapaa ovat erilaiset yhteiskuntien vaiheteoriat, joissa nykyisyyden vaiheessa on saavuttu yleensä tietoyhteiskuntaan. Futuristiset tietoyhteiskuntakuvaukset eivät yleensä perustu empiirisiin tutkimuksiin ja analyyseihin sosiaalisesta todellisuudesta, vaan ne liittyvät ennemminkin teknologiatuotteiden markkinointiin, kansallisvaltioiden poliittisiin tulevaisuusprojekteihin ja näihin liittyviin kvasitutkimuksiin. Näissä futuristiset yhteiskuntakuvaukset saavat myös utopistisia ulottuvuuksia. Aloittaessani työskentelyni Nokis-projektissa vuonna 1998 minua ihmetytti se kova vauhti ja teknologiavetoinen yksipuolisuus, millä tietoyhteiskuntaa Suomessa tuolloin kehitettiin. Erilaiset sosiaaliset aloitteet näyttivät pysähtyvän yllättävästi pohdintoihin siitä, ovatko niissä tapahtuvat interaktiot riittävän tietoturvallisia. Nokiksessa huomasin, että sosiaalinen ja tietotekniikan loppukäyttäjän tarpeisiin perustuva ajattelu oli suomalaisessa tietoyhteiskuntakeskustelussa marginaalissa. Sosiaalipoliitikolle tutut kysymykset syrjäytymisestä ja tasa-arvosta avautuivat kansallisissa tietoyhteiskuntaohjelmissa triviaaleina. Mieluummin mitattiin Internetin ja kännyköiden käyttöä arvioitaessa kansainvälisesti Suomen tietoyhteiskuntamenestystä. Vuonna 2001 alkanut Suomen akatemian syrjäytymiseen kohdistunut SYREENI-ohjelma antoi minulle mahdollisuuden lähteä tutkimaan tietoyhteiskunnan sosiaalista ja tasa-arvoulottuvuutta syvällisemmin. Nyt oli mahdollisuus pohtia ja testata Nokiksessakin esillä olleita asioita aina väitöskirjaksi asti. SYREENI:n tavoitteiden motivoimat tutkimusasetelmaa rakentavat ja ohjaavat kolme kysymystä olivat: 1) Miten tietoyhteiskuntaohjelmissa ymmärretään tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja niiden edistämisen keinot? 2) Miten tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta tietoyhteiskunnassa voidaan edistää yksilöllisin, yhteisöllisin, julkisin ja markkinatalouden keinoin? 3) Mitä ovat pohjoiskarjalaisten kehittämishankkeiden kokemukset tietoyhteiskunnan sosiaalisesta kehittämisestä? Jotta edellä mainittuihin kysymyksiin voi vastata, on ensin pystyttävä teoreettisesti ja erilaisia tietoyhteiskuntatulkintoja kartoittamalla ymmärtämään, mitä tietoyhteiskunta tarkoittaa käsitteenä ja käytännön toimintana. Vaikeus tässä on tietoyhteiskuntakeskustelun pluralistisuus ja elitistisyys. Tietoyhteiskunta voidaan nähdä esimerkiksi uuden talouden, virtuaaliyhteisöjen, innovaatiotoiminnan, sähköisen kaupan, informaatiotyön ja poliittisten utopioiden näkökulmista. Määritelmien monimuotoisuus antaa ymmärtää, että ne riippuvat tiettyjen sosiaalisten ryhmien ja spesifien kulttuurien näkemyksistä ja intresseistä. Teoreettista tarkastelua vaatii myös tietoyhteiskunnan sosiaalisuuden ymmärtäminen. Siksi tutkimuskysymyksieni kannalta keskeisiä tietoyhteiskunnan sosiaaliseen organisoitumiseen liittyviä teemoja ovat tietoyhteiskunnassa tai tietoyhteiskunnasta syrjäytyminen ja tietoyhteiskunnan sosiaalisiin jakoihin sekä prosesseihin liittyvät

19 Tutkimuksen lähtökohdat 19 teoreettiset näkökulmat ja myös empiiriset tutkimukset. Tämän ongelmakentän keskeisiä teoreettisia käsitteitä ovat digitaalinen kahtiajako ja tietoteknologian saavutettavuus, joilla perinteisesti on lähestytty tietoyhteiskunnan sosiaalisia ulottuvuuksia. Tavoitteeni on syventää näitä peruslähtökohtia ja arvioida tietoyhteiskunnan kehittämistä kriittisesti haastaen standarditulkintoja. Tietoyhteiskunnan käsitteen pluralistisuus ja monitasoisuus tekee tutkimuksesta metodologisesti haastavaa ja olenkin valinnut lähestymistavakseni metodologisen triangulaation. Erilaisten tutkimusmetodologioiden yhdistelyä Giddens (1977, ) taustoittaa sillä, että rakenteet eivät deterministisesti ohjaa inhimillistä toimintaa, vaan ovat enemmänkin mahdollistavia ja ohjaavia. Rakenteiden dualismi johtaa uusinnettujen käytäntöjen jatkumoihin strukturaatioprosessiin. Sosiaalisia käytäntöjä tutkitaan selittämällä miten rakenteet muotoutuvat toiminnassa ja vastavuoroisesti miten rakenteet ohjaavat toimintoja. Sosiologisen tutkimuksenkin on liikuttava tässä dualismissa, ei keskityttävä yksittäiseen ilmiöön. Kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten menetelmien yhdistäminen antaa mahdollisuuden tutkia tätä dualismia. Yhteiskunnan ymmärtäminen vaatii sekä deterministisiä selittäviä malleja että mikro-rakenteellisia lähestymistapoja, jotka huomioivat luovuuden ja sosiaaliset interaktiot. (Brannen 1995, 16.) Metodologista triangulaatiota käytetään myös siksi, että tutkimuksen teoriat ja konseptit liittyvät usein myös erilaisiin tutkittaviin todellisuuksiin tai todellisuuksien aspekteihin relativistisen tietoteorian mukaisesti (emt. 5, 11 12). Tarve metodologiseen triangulaatioon perustuu tutkimuksessani siihen, että ymmärrän tietoyhteiskunnan monitasoisena rakenne-toimija-suhteena. Rakennetasolla analysoin tietoyhteiskunnan poliittisia dokumentteja makrotason diskurssianalyysin keinoin. Toimijatasolla tutkin tietoyhteiskunnan kehittämishankkeita etnografisesti etnografian laajan tulkinnan mukaisesti yhdistäen sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Relativistisen tietoteorian perusta on totuuksien näkeminen sosiokulttuurisesti eriytyvinä. Näitä totuuksia voidaan hahmottaa ja suhteuttaa niihin liittyvien diskurssien analyysilla. Eri käsitysten tietoyhteiskunnasta ymmärrän määrittyvän sosiokulttuurisesti eriytyvinä diskursseina ja olevan mahdollista tutkia diskurssianalyysilla. Tietoyhteiskuntaa tuottavat diskursiivisesti eri ryhmät ja ne antavat sille ryhmäspesifejä merkityksiä. Siksi luvut III 1.1 ja III 1.2 ovat eräänlaisia ylätason epistemologisia lukuohjeita koko tälle väitöskirjalle. Ne johdattelevat myös poliittisten tietoyhteiskuntadokumenttien diskurssianalyysiin kappaleessa IV 1. ja eräänlaiseen tietoyhteiskunnan ylärakenteen empiiriseen tarkasteluun. Ylätason ymmärryksen jälkeen on mahdollista analysoida tietoyhteiskuntaan liittyviä seikkoja sosiaalisen konstruktivismin näkökulmasta mikrotason prosesseina, ryhmien ja yksilöiden välisinä neuvotteluina, erilaisina intresseinä ja valtakamppailuina. Yhdistän tietoyhteiskunnan teoreettisten, käsitteellisten ja poliittisten diskurssien makrotason tarkastelun mikrotason etnografiseen tarkasteluun. Perinteinen tietoyhteiskuntatutkimus ei vastaa niihin kysymyksiin, joissa pohditaan teknologioiden sosiaaliseen implementaatioon liittyviä ilmeisiä ongelmia ja tasa-arvoa teknologisoituvan yhteiskunnan sosiaalisena ulottuvuutena. Tietoyhteiskunnan sosiaaliset suhteet tai teknologioihin liittyvät sosiaaliset prosessit eivät avaudu pelkästään teknologioiden ominaisuuksien tai teknologisten rakennedeterminismien kautta. Koen, että moniin käytännöllisiin ongelmiin, esimerkiksi kehittämishanketoiminnassa, ei ole löytynyt vastauksia perinteisestä tietoyhteiskuntatutkimuksesta, vaan on tarve toisenlaiselle lähestymistavalle, joka huo-

20 20 Tutkimuksen lähtökohdat mioisi sosiaaliset prosessit ja rakenteet sekä kehittämishankkeiden sosiaalisen praksiksen ongelmineen. Strukturaatiodualismiin perustuen empiirinen osuuteni on kaksitasoinen: Tieto yhteiskuntaan liittyviä diskursseja olen analysoinut eri tietoyhteiskuntastrategioista ja erilaisista poliittisista ohjelmista käyttäen van Dijkin kehittämää ns. makrotason diskurssianalyysia. Lisäksi olen tutkinut tapaustutkimuksina neljää pohjoiskarjalaista tietoyhteiskunnan kehittämishanketta (kts. tarkemmin III 1.4). Olen tehnyt niissä etnografisesti kenttätöitä ja kerännyt dokumentteja, kirjoittanut muistiinpanoja ja tehnyt kyselytutkimuksia. Tekemäni etnografisen tutkimuksen lähtökohta on ymmärtää tutkimuskohdetta historiallisessa kontekstissaan sekä reflektoida sitä teoreettisesti ja konseptuaalisesti. Olen ymmärtänyt etnografian laajasti metodologisen triangulaation kautta ja yhdistellyt sekä kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Analysoitavan aineiston valintaperusteena on ollut se, että ne ovat liittyneet toimintaprosessien historialliseen kuvaamiseen, tietoyhteiskunnan sosiaalisten jakojen ymmärtämiseen ja tietoteknologioiden sosiaalisiin konstruointeihin. Myös tekemäni viisi kyselytutkimusta liittyvät kontekstin ymmärtämiseen osana etnografiaa. Niiden vastaukset olen analysoinut tilastollisilla standardimenetelmillä sekä avoimet kysymykset konseptuaalisella kategorisoinnilla. Tietoyhteiskunnan yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa olennaista on ymmärtää teknologioiden ja sosiaalisen välinen suhde. Vaikka suoria informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden sosiaalisten suhteiden teorioita ei ole olemassa, löytyy tällaisia teorioita yleisemmältä teknologioiden sosiaalisten suhteiden alueelta. Käytännössä tietoyhteiskunnankin tutkimuksessa on analogia teknologian yleisen ja ICT:n erityisen ymmärtämisen välillä. Empiirisessä osassa yleiset teknologian ja sosiaalisen välisten suhteiden teoriat ovat riittäviä tämän tutkimuksen analyysin viitekehykseksi. Tätä aluetta teoreettisesti tarkastelemalla on mahdollista luoda kontekstuaalisia näkökulmia, hypoteeseja ja analyysiperusteita tietoyhteiskunnan empiiriseen tutkimiseen. Varsinkin teknologian sosiaalisen konstruktivismin teoriat vaikuttavat hyvin relevanteilta tietoteknologioiden kohdalla haastaessaan perinteisen rakenteellisen teknologiadeterminismin. Niiden mukaan teknologioiden yhteiskunnallista ja sosiaalista soveltamista voidaan ohjata myös poliittisesti ja demokraattisesti teknologian sosiaalisella muokkauksella. Näin ne luonnollisesti antavat politiikkatieteelliselle lähestymistavalle uusia analyyttisia työkaluja. Tapaustutkimuskohteeni, pohjoiskarjalaiset sosiaalisesti orientoituvat tietoyhteiskunnan kehittämishankkeet, mahdollistivat tietoyhteiskunnan toimijatason empiirisen tutkimuksen. Näiden tutkimustapausten sosiaalinen orientaatio mahdollisti teknologiatutkimuksen, jonka kysymykset liittyvät perinteisiin sosiaalipolitiikkatieteen kysymyksiin syrjäytymisestä, tasa-arvosta ja maantieteellisestä syrjäisyydestä. Strukturaationäkökulmasta oli perusteltua tutkia myös näiden hankkeiden taustalla olevia poliittisia tietoyhteiskuntaohjelmia, jotka kertovat yhden, eliitin, näkökulman tietoyhteiskunnasta. Metodologisen triangulaation keinoin oli mahdollista tutkia niitä asioita, jotka rakenteistivat tietoyhteiskunnan sosiaalisia käytäntöjä ja edelleen tasa-arvokysymyksiä. Koska tutkimustapauksilla olivat laajat kohderyhmät, kohtuullisen suuret projektiorganisaatiot ja edelläkävijä luonne, oli niitä tutkimalla mahdollista arvioida laajempiakin tietoyhteiskunnan sosiaaliseen tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Tietoyhteiskunnan kehittämishanke on tyypillisesti sellainen toimintaympäristö, jossa joudutaan ottamaan kantaa tietoteknologioiden ja sosiaalisen organisoitumisen suh-

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002

Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Sosiologian opetus ja tutkimus 30 vuotta Joensuun yliopisto Sosiologiaa Karjalan tutkimuslaitoksessa 1972-2002 Jukka Oksa 13.12.2002 Karjalan tutkimuslaitos Joensuun yliopiston erillislaitos, perustettu

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Joustavia polkuja toiselta asteelta korkea-asteelle 9.11.2015 - Jyväskylä

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017)

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017) 5.11.15 Työntekijöiden työurapolut liikevaihdoltaan erilaisissa toimipaikoissa 199 1 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Luonnonvarayhdyskunnat

Luonnonvarayhdyskunnat Luonnonvarayhdyskunnat Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari Outokumpu 16.-17.2.2010 Miksi yhdyskuntia on tutkittu? Maantieteellinen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics, www.hanken.fi Segmentointi Yhteiskunnallisen markkinoinnin koulutusohjelma 9.2.2016 Jonna Heliskoski Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 6. luento 4.10.2016 Tutkimuksen lähestymistapa osa 3 Kertausta... Miksi tutkimusta tehdään? Tuotetaan uutta tietoa Luodaan uusia käsitteitä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328

TERV108 V luento. Tutkimus terveystiedossa, 3op. syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 TERV108 V luento Tutkimus terveystiedossa, 3op syyslukukausi 2009 Raili Välimaa puh (260) 2014, L-328 raili.valimaa@jyu.fi Ryhmän yhteisen lukupiiritehtävän työstäminen ARVIOI RYHMÄN PROSESSIA PUHEKÄYTÄNTÖJEN

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen

Akateeminen johtaminen. Helena Ahonen Akateeminen johtaminen Helena Ahonen Akateemisen johtamisen työpaja 3 20.8. Ammattirooli ja persoona 27.8. Systeemiajattelu ja johtaminen 3.9. Johtaja rajan vartijana 10.9. Minä johtajana Ammattirooli

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Erityisasiantuntija Kaisa Oksanen Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia kaisa.oksanen@vnk.fi Hallituksen tulevaisuustyö Vaikuttava kaksivaiheinen

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Anja Taanila, Professori Oulun yliopisto Kansanterveysteiteen ja yleislääketieteen laitos 1 Anja Taanila 2005 2 1 Anja Taanila 2005 3 Anja Taanila 2005 4 2 Anja Taanila

Lisätiedot

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos

Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi. Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Surveytutkimusksen Suunnittelu ja Teoreettisten Konstruktioiden Validointi Seppo Pynnönen Vaasan yliopisto Menetelmätieteiden laitos Teoreettiset konstruktiot Todellisuus Teoria Todellisuuden jäsentely

Lisätiedot

Tiedon ja tutkimuksen tarpeiden arviointi Pohjois-Pohjanmaan sotessa

Tiedon ja tutkimuksen tarpeiden arviointi Pohjois-Pohjanmaan sotessa Pohjois-Pohjanmaan sotessa Jorma Kurkinen 17.1.2017 POSKE, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö jorma.kurkinen@ulapland.fi 1 11.11.2016 2 Poske ja Popster-hanke

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen

Lisätiedot

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus

Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Etnografiset menetelmät ja toimintatutkimus. Janne Matikainen

Etnografiset menetelmät ja toimintatutkimus. Janne Matikainen Etnografiset menetelmät ja toimintatutkimus Janne Matikainen Palautetta tekstianalyyseista Tyylilaji ei ole sama asia kuin diskurssi tai kehys Analyysi ei ole arvio Analyysi aiheita syvemmälle Ei kirjoittajan

Lisätiedot

Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä

Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä 29.5.2009 Mixed methods metodikehityksen tarinoissa mixed methods (tutkimuskäytäntö) > Mixed Methods (menetelmäkoulukunta)

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3)

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus (YABIAI15A3) code name 1 2 sum YABIA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YABIA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal

Lisätiedot

Missä mennään BI? Mikko Kontio

Missä mennään BI? Mikko Kontio Missä mennään BI? Mikko Kontio Source: EMC - Big Data in 2020 % Business Intelligence Business Analytics set of theories, methodologies, architectures, and technologies that transform raw data into meaningful

Lisätiedot

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari

Viestintäviraston julkiset toimialatiedot. Viestintäviraston tietoseminaari Viestintäviraston julkiset toimialatiedot Viestintäviraston tietoseminaari 27.11.2015 Viestintäviraston toimialatiedot Mitä ovat Viestintäviraston toimialatiedot? Mikä on seminaarin tavoite? Mihin Viestintävirasto

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot