Rakennusinventointi 2010

Transkriptio

1 Rakennusinventointi 2010 Kirkkojärvi Heinijärvi Herttuala Jumesniemi osayleiskaava Hämeenkyrön kunta Kaavoitus ja maankäyttö

2 Johdanto Rakennusinventointi on tehty Kirkkojärvi Heinijärvi Herttuala Jumesniemi osayleiskaavan alueelle, osana kaavoituksen perusselvityksiä. Inventoinnin yhteydessä tarkasteltiin ja arvotettiin alueen vanhinta rakennuskantaa. Kohteiden valinnassa etusijalla olivat aiemmissa selvityksissä sekä julkaisuissa arvokkaiksi todetut rakennukset ja rakennetut ympäristöt, kylien kantatalot sekä vanhimmat lohkotilat. Aiemman selvitysaineiston, rakennus- ja huoneistorekisterin, kiinteistönmuodostuksen sekä karttatarkastelun perusteella tarkasteluun otettiin n. 120 asuinkiinteistöä, jotka käytiin tarkistamassa maastokäynneillä. Maastotyöt tehtiin elo-syyskuussa Kohteet, jotka katsottiin tarpeelliseksi inventoida, valokuvattiin ja niistä tehtiin tarpeelliset maastomuistiinpanot. Osassa kohteista oli mahdollista käydä myös sisätiloissa. Inventointi perustuu kuitenkin pintapuoliseen rakennuspaikkakohtaiseen tarkasteluun, koska kohteiden suuri määrä ja yleiskaavan luonne eivät mahdollistaneet tarkempaa kohteiden analysointia. Maastossa läpikäydyistä kohteista valittiin 53 kiinteistöä tai rakennusryhmää, joista täytettiin inventointikortit ja jotka arvotettiin suojelutarpeen määrittämiseksi. Jumesniemen ja Herttualan kyläalueilla inventoitiin myös tavanomaisia vanhoja asuinkiinteistöjä mahdollista tulevaa asemakaavoitusta varten. Näin ollen inventointikortteja on kaikkiaan lähes 90. Inventointityö tehtiin Hämeenkyrön kunnan kaavoituksen omana työnä. Inventointityön ja esityksen kohteiden arvotuksesta on tehnyt kaavasuunnittelija Juha Mäkelä (FM). Inventointialue Alueen asutuksesta on runsaasti merkkejä jo rautakaudelta, Herttualan ja Heinijärven osalta jopa kivikaudelta. Asutus on vakiintunut alueelle keskiajalla ja kylät ovat muodostuneet viimeistään luvun alkupuolella. Varhaisimmassa, vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Heinijärveltä 10 taloa: Heikkinen, Parkkinen, Ruusi, Pentti, Raukola, Hämylä, Hillu, VIII autioitunut, Tättälä ja Kokkonen. Monien muiden kylien tavoin osa taloista kuitenkin oli välillä autiona, esim. vuonna 1570 vain neljä taloa Heinijärveltä maksoi veroa. Isojakokartalla v kylässä oli 11 taloa, joskin Kokkonen (F) oli siirtynyt erilleen ryhmäkylästä. Muut talot (aikansa kirjoitusasussa) olivat A Rusi, B Parckinen, C Heickinen, D Hemmylä, E Mats Hemmylä, G Tättälä, H Hillu, I Ala Raukola, K Ylinen Raukola ja L Pänti. Heinijärven kylätontti on sijainnut Tättälän mäellä. Kylä on palanut ainakin kahdesti, vuosina 1700 ja Mäellä on merkkejä rautakautisesta asutuksesta. Herttualan kylässä oli v neljä taloa: Alanen, Keskinen, Sormunen ja Kirmo. Isojaon kartassa 1793 on niin ikään 4 taloa, mutta Mikkola on tullut Alasen tilalle. Kylätontti on sijainnut Kirmon, Mikkolan ja kaupan vaiheilla. Keskinen jaettiin v kahtia ja Sormunen jaettiin muiden talojen kesken. Jumesniemessä oli v neljä taloa. Talo I (mahdollisesti saman kuin Kieppa) jaettiin muiden kesken jo v Muut talot olivat Kujanpää, Jaskaran ja Einolan yhteistalo ja Kärki. Einola mainitaan kuitenkin omana talonaan veroluetteloissa jo Isojaon kartalla v kylässä edelleen neljä taloa. Näistä 1 - Jaskara, 2 - Kärki ja 3 - Einola ovat vanhalla kylätontilla (nykyisen Einolan kohdalla), 4 - Kujanpää erillään sekä jo aiemmin jaettu Kieppa (5). Kolme sotilastorppaa on kartassa omana ryppäänään (6-8). Lisäksi kartalla mainitaan Mahnalan kylään kuuluneet Tala ja Lehtiniemi.

3 Heinijärven isojakokartta 1795 Pitäjänkartta v Herttualan isojakokartta 1793 Pitäjänkartta 1800-luvulta

4 Jumesniemen isojakokartta 1766 Senaatinkartta n Kierikkalan kylä käsitti v kuusi taloa: Jutila, Huuppo, Ollila, Pylsy, Nikkilä ja Heikkilä. Tiloista Pylsy mainitaan jo v Davidin kapinan selvittelyjen yhteydessä. Isojakokartassa v ryhmäkylä on edelleen muodossaan luvulla monien kylien talot autioituivat tai joutuivat veronmaksuongelmiin. Kierikkalasta Ollila ja Heikkilä joutuivat veronmaksukyvyttömyyden vuoksi 1640 perustetun Turun akatemian hallintaan. Pylsy, Huuppo ja Jutila olivat puolestaan (monien muiden kylien talojen tapaan) läänitettyinä ruotsalaiselle vapaaherralle Frederik Stenbockille. Kierikkalan kylässä oli tulipalo 1800-luvun puolivälissä, jonka seurauksena Ollila, Heikkilä ja Pylsy muuttivat kylätontilta Sirkkalassa oli vuonna 1540 kaksi taloa: Sirkka ja Rasa. Hietikon talo ilmestyy veroluetteloihin 1732 ja näkyy sotilastorpan tavoin isojakokartassa Vanajan kylän talot v maakirjassa olivat Simuna, Vakeri, Kauppi, Rättäri ja viides talo, joka ilmeisesti yhdistettiin n Kalkunmäen Antilaan. Isojakokartalla 1767 kylässä on viisi taloa: Wakeri, Simuna, Kauppi ja Rättäri. Kaupin yhteydessä mainitaan lisäksi Lill-Kauppi. Kylän länsilaidalla oli kaksi sotilastorppaa. Wakeri ja Simuna, jotka ainakin 1600-luvulla muodostivat yhdessä puustellin, ovat ilmeisesti samalla tontilla. Vakeri jaettiin v Ala- ja Ylä- Vakeriin ja nämä ovat siinä vaiheessa siirtyneet pois vanhalta (Simunan) tontilta. Rättärin maat on pääosin yhdistetty myöhemmin Kauppiin.

5 Kierikkalan isojakokartta 1763 Pitäjänkartta v Sirkkalan isojakokartta 1765 Pitäjänkartta v. 1929

6 Vanajan isojakokartta 1767 Pitäjänkartta 1800-luvulta

7 Kirjallisuus Inventoinnissa käytetyt keskeiset kirjalliset lähteet ovat: Adel, Vadim (2005). Hämeenkyrö, Kirkkojärven-Heinijärven- Herttualan osayelsikaava-alueen arkeologinen inventointi Hannu, Jouko (toim.)(2008). Tarinoita. Kyläkirja: Heinijärvi, Herttuala, Kalkunmäki, Kierikkala, Laitila, Vanaja. Hämeenkyrön kansallismaiseman hoitosuunnitelma (1997) sekä Hankeraportti 1: Rakennetun ympäristön hoito (1998). Iso-Iivari, Lasse (2006). Hämeenkyrön talonhaltijaluettelo. Mikroliitti Oy (2010). Hämeenkyrö, Kirkkojärvi-Heinijärvi-Herttuala- Jumesniemi osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi. Museovirasto ja Ympäristöministeriö (1993). Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museovirasto (2009). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Nallinmaa-Luoto, Terhi (1990). Hämeenkyrön historia II vuodesta 1722 vuoteen Nallinmaa-Luoto, Terhi ja Marja Agge (2003). Hämeenkyrön hirtoria III vuodesta 1866 vuoteen Niemenmaa, Leila (2008). Herttualan kylää ja kyläläisiä Suvanto, Seppo. Vanhan Satakunnan henkilötiedosto (VSHT) Tampereen seutukaavaliitto (1990). Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Välilä, Liisa (2008). Iloa ja eloa Jumesniemen kylillä. Wasara, Raimo (1999). Jumesniemen tienoon asumuksia ja asukkaita.

8 Inventointikortit Heinijärvi 1. Parkkinen 2. Tättälä 3. Kokkonen 4. Raukola 5. Hämylä 6. Kuuri 7. Hillu 8. Vanharuusi 9. Sillanpää (Töllinmäki) 10. Heinijärven koulu 11. Rauhamäki 12. Marjamäki 13. Kukkalahti Herttuala 14. Kirmo 15. Mikkola 16. Alakeskinen 17. Uusitalo 18. Riihimäki 19. Herttualan kylä (alueinventointi, kohdekortit) - Aalto - Anttila - Hierun mylly - Häntälä - Järvinen - Kaivola - Kankuri - Karila - Katajisto - Kirmo II - Kuusimäki - Kuusisto - Mäkelä - Nikkilä - Nummela - Palttala - Piittala - Raittila - Rintala - Seppä - Tomula - Tonttila - Tuomola - Törmälä - Vienola - Vierikko - Virtanen Jumesniemi 20. Jaskara 21. Kärki 22. Einola 23. Kujanpää 24. Ristaniemi 25. Lahti 26. Niemi 27. Anttila 28. Kurkeenkallio 29. Kirkkokoulu 30. Jumesniemen kylä (alueinventointi, kohdekortit) - Korkeemäki - Kuusisto - Manner - Mäkelä - Mäkipää - Männistö - Tanhuanpää - Vuohiniitty

9 Mahnala 31. Tala 32. Lehtiniemi 33. Kotimaja Kierikkala 34. Pylsy 35. Huuppo 36. Jutila 37. Ollila 38. Heikkilä 39. Manninen (Myllykolu) Sirkkala 40. Sirkka 41. Rasa 42. Hietikko 43. Mäkipää 44. Koivula 45. Lehtola Vanaja 46. Kauppi 47. Simuna 48. Alavakeri 49. Ylivakeri 50. Mattila 51. Mäkelä 52. Saavutus 53. Kuusisto 54. Kirsilä

10 1. Kohteen nimi (Kohteen numero) MALLI 2. Kylä / kiinteistötunnus 3. Osoite 4. Kohdetyyppi 5. Omistaja, osoite Karttaote ja valokuvat a. nykyinen käyttö b. alkuperäinen käyttö c. rakennusaika d. suunnittelija e. kerrosluku, perusta, runko, kattomuoto, kate, vuoraus f. kunto g. erityispiirteet h. Muut rakennukset 7. Rakennushistoria 8. Lähiympäristö 9. Säilymisedellytykset / suojelun tarve a. vk, mk, paik b. rakennushistoriallinen c. historiallinen d. maisemallinen 11. Ote peruskartasta tai asemapiirros 12. Mahdolliset muut piirrokset (pohjapiirros ym) 13. Valokuvat 14. Kirjalliset ja suulliset lähteet 15. Lomakkeen täyttäjä, päiväys

11 16. Parkkinen (1) 17. Heinijärvi 2:36 ( ) 18. Heinijärventie maatila 20. Lauri-Juhani Sillanpää, Heinijärventie 262, Hämeenkyrö 21. Rakennuksen kuvaus: a. nykyinen käyttö vakituinen asunto/ maatila b. alkuperäinen käyttö maatila c. rakennusaika 1898 (asuinrakennus) e. 1½-kerroksinen, hirsirunko, harjakatto, konesaumattu peltikate, pystyrimalaudoitus, yläosassa ja kuisteissa vaakapaneeli. Seinien väri keltainen, listat ja ikkunat valkoiset, ovet ruskeat, katto uusi maalaamaton, ikkunat alkuperäiset moniruutuiset. Kaksi harjakattoista kuistia. Ilmiasultaan alkuperäinen, kunnostus käynnissä inventointihetkellä. g. erityispiirteet Antaa hyvän kuvan vuosisadan vaihteen vauraasta talonpoikaisasutuksesta. Rakennuskokonaisuuteen kuuluvat tiilinen navetta 1900-luvun alkupuolelta, lautavuorattu L-mallinen talousrakennus ja kylätien toisella puolen oleva lautavuorattu suuli. Talousrakennukset ovat hyväkuntoisia. Kokonaisuuteen liittyy lisäksi uudempaa rakennuskantaa edustava viljankuivaamo. 22. Rakennushistoria: Parkkinen on yksi Heinijärven kylän kantataloista ja tunnetaan jo 1540-luvun maakirjoissa. Talo sijaitsee Heinijärven kylätontilla, mutta eri paikassa kuin ennen isojakoa ja v paloa. 23. Lähiympäristö: Tilakeskus sijaitsee avoimen peltoalueen reunalla ja sillä on maisemallista merkitystä. 24. Kyseessä on vanha kantatila. Päärakennus on hyvin säilynyt ja kuvastavaa aikansa rakennustapaa. Sillä ja tilakokonaisuuteen kuuluvilla talousrakennuksilla on lisäksi maisemallista merkitystä. Kokonaisuus tulee pyrkiä säilyttämään yleiskaavassa, merkintä AM/s. 25. Luettelointiperuste: a. vk, mk, paik paikallisesti merkittävä b. rakennushistoriallinen kuvastaa aikansa rakentamistapaa c. historiallinen vanha kantatila, sijainti kylätontilla d. maisemallinen maisemallisesti merkittävä 26. Ote peruskartasta tai asemapiirros, mahdolliset muut piirrokset (pohjapiirros ym) 27. Valokuvat, kirjalliset ja suulliset lähteet 28. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

12

13 1. Tättälä (2) 2. Heinijärvi 4:15 ( ) 3. Lahoonsuontie 6 4. maatila 5. Sakari Norokorpi, Lahoonsuontie 6, Hämeenkyrö a. nykyinen käyttö maatila b. alkuperäinen käyttö maatila c. rakennusaika 1874 (asuinrakennus), poikittaispääty 1926 e. 1-kerroksinen (poikittaispääty 1½-kerroksinen), perustus vanhassa osassa luonnonkivistä ladottu/tiilimuuraus, uudemmassa betoni. Hirsirunko, harjakatto, konesaumattu peltikate, vaaka- ja pystypaneli, ulkonurkissa ja räystään alla paneelikoristeet. Seinien väri keltainen, listat ja ikkunat valkoiset, ovet ruskeat, katto musta, ikkunat vanhat moniruutuiset. Sisäpihan puolella harjakattoinen umpikuisti, jonka seinässä vuosiluku Poikittaispäädyssä kellarillinen kuistiosa. Ilmiasultaan alkuperäinen. g. erityispiirteet Talo sijaitsee kylätontilla vanhalla rakennuspaikallaan. Antaa hyvän kuvan vuosisadan vaihteen vauraasta talonpoikaisasutuksesta. Alun perin pärevuorattu (vanha osa), näkyy laudoituksen alta. Kiilatuista maakivistä holvattu kivikellari talon alla, mahdollisesti taloa vanhempi. Makasiinirakennus rakennettu palon 1890 jälkeen. Rakennus hirttä myöhemmin 1900-luvun alussa tehtyä pohjoispuolen poikittaispäätyä lukuun ottamatta. Rakennuksessa ovat sijainneet mm. kärryvajat ja puorit. Harjakattoisessa (kate kolmiorimahuopa) rakennuksessa on kaksi poikittaispäätyä symmetrisesti, ja niiden välissä luhtimainen osa. Rakennus on hyväkuntoinen ja ilmiasultaan alkuperäinen. Pellolla oleva aitta on tätä vanhempi ja siihen on kaiverrettu vuosiluku Pihapiirissä oleva samalla tavalla salvottu hirsiaitta saattaa myös olla iältään lähes yhtä vanha. Pihapiirissä on lisäksi saunarakennus 1900-luvun alkupuolelta. Etäämmällä pihapiiristä sijaitsevat 1900-luvun alkupuolen viljankuivaamo sekä konehalliksi muutettu hirsinen kookas riihirakennus Nuoramäellä. Muu rakennuskanta on uusittu. Tättälä on yksi Heinijärven kylän kantataloista ja tunnetaan jo 1540-luvun maakirjoissa. Talo sijaitsee edelleen vanhalla paikallaan kylätontilla. Heinijärven kylä on palanut kahdesti, v sekä v Päärakennuksen vanha osa on säilynyt jälkimmäisestä palosta. 8. Lähiympäristö: Tilakeskus sijaitsee mäellä avoimen peltoalueen reunalla ja sillä maisemallista merkitystä. Tilan mailla on rautakautinen hauta. 9. Kyseessä on vanha kantatila, joka sijaitsee alkuperäisellä paikallaan kylätontilla. Päärakennus, makasiini ja aitat ovat hyvin säilyneet ja kuvastavat aikansa rakennustapaa. kokonaisuudella on lisäksi maisemallista merkitystä. Suojeltava rakennuskokonaisuus (sr). Kokonaisuuteen väljemmin kuuluvat viljankuivaamo ja riihi suositellaan säilytettävän. Kuuluu osana maakunnallisesti arvokkaaseen Heinijärven kulttuurimaisemaan. a. vk, mk, paik paikallisesti merkittävä b. rakennushistoriallinen monipuolinen ja hyvin säilynyt vanha rakennuskanta c. historiallinen vanha kantatila, sijainti kylätontilla d. maisemallinen maisemallisesti merkittävä 12. Valokuvat, kirjalliset ja suulliset lähteet 13. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

14

15 1. Kokkonen (3) 2. Heinijärvi 5:1 ( ) 3. Heinijärventie maatila 5. Eino Kokkonen, Heinijärventie 343, Hämeenkyrö a. nykyinen käyttö vakituinen asunto/ maatila b. alkuperäinen käyttö maatila c. rakennusaika 1901 (asuinrakennus) e. 1½-kerroksinen, nurkkakivet, hirsirunko, harjakatto, peltikate, pystyrimalaudoitus. Seinien alaosa punainen, yläosa keltainen, listat ja ikkunat valkoiset, katto vaaleanharmaa, ikkunat T-mallia, alkuperäistyyppiset. Umpikuisti rakennusta uudempi, mahdollisesti 1900-luvun puolivälistä. g. erityispiirteet Tilalla on jäljellä monipuolinen rakennuskanta 1800-luvulta mm. puori, riihi, savusauna, aitta ja kolme hirsilatoa. Näistä riihi sijaitsee perinteisesti etäämmällä pihapiiristä kylätien varressa. Tilan navetta on rakennettu 1930-luvulla ja puimasuuli on vuodelta Osittain hirsirunkoinen navetta on päärakennuksen tavoin peltikattoinen ja maalattu punaiseksi. Talousrakennukset ovat veistettyä tai pyöreää hirttä, salvokset ovat pitkänurkkaisia. Osassa hirsirakennuksista on pärekatto. Kaikki ovat maalaamattomia ja ilmiasultaan alkuperäisiä. Kokkonen on Heinijärven kylän kantataloja ja tunnetaan jo vuoden 1541 maakirjoissa. Kokkonen on siirtynyt jo ennen isojakoa kylätontilta nykyiselle paikalleen 1790-luvulla. Vanha asuinrakennus on sijainnut perimätiedon mukaan nykyisen talon länsipuolella. 8. Lähiympäristö: Tilakeskuksen alueella on perinnebiotooppi (metsälaidun). Tila sijaitsee peltoaukean laidalla, kylätien läheisyydessä. 9. Kyseessä on vanha kantatila ja isonjaon aikainen rakennuspaikka. Rakennuskokonaisuus on erittäin monipuolinen ja hyvin säilynyt ja kuvastaa vanhaa rakennustapaa. Sillä on lisäksi maisemallista merkitystä. Kokonaisuuteen kuuluu myös pihapiiristä etäämmällä oleva riihi. Suojeltava rakennuskokonaisuus (sr). a. vk, mk, paik paikallisesti merkittävä b. rakennushistoriallinen monipuolinen ja hyvin säilynyt vanha rakennuskanta c. historiallinen vanha kantatila d. maisemallinen maisemallisesti merkittävä 12. Valokuvat, kirjalliset ja suulliset lähteet 13. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

16

17 1. Yli-Raukola (4) 2. Heinijärvi 6:69 ( ) 3. Heinijärventie maatila 5. Vieno Pajusen kp., Heinijärventie 222, Hämeenkyrö a. nykyinen käyttö vakituinen asunto/ maatila b. alkuperäinen käyttö maatila c. rakennusaika n (asuinrakennus) e. 1-kerroksinen, betonoitu perustus, hirsirunko, harjakatto, peltikate, pystyrimalaudoitus. Seinien lautapinta harmaantunut, listat ja ikkunat valkoiset, ovi ruskeat, katto maalaamaton, ikkunat uusittu 1900-luvun puolivälissä, päädyissä ylhäällä alkuperäiset moniruutuiset ikkunat. Umpikuisti. Ulkovuoraus lienee uusittu/tyypiltään vaihdettu ikkunoiden yhteydessä, joten rakennuksen ilmiasu ei vastaa rakennusaikaa. f. kunto ulkoisesti tyydyttäväkuntoinen, kunto saattanut heiketä asumattomuuden vuoksi g. erityispiirteet - Rakennuskokonaisuuteen kuuluvat hirsinen navetta, sen vieressä oleva toinen hirsinen kookas talousrakennus sekä kylätien varressa oleva aitta ja tien toisella puolen oleva suulirakennus. Rakennukset saattavat olla asuinrakennusta vanhempia, sillä mäki on ollut Ylisellä Raukolalla jo isojaossa. Talousrakennukset ovat navetan vieressä olevaa rakennusta lukuun ottamatta ryhdikkäitä ja ne on suojattu peltikatoilla. Rakennuskokonaisuutta häiritsee etelän suunnasta samaan pihapiiriin rakennettu moderni tiilinen omakotitalo (1998). Raukola on yksi Heinijärven kylän kantataloista. Raukolan isäntä mainitaan jo Talo jaettiin veljesten kesken kahtia 1767 Alaseen ja Yliseen Raukolaan. Isojakoon 1795 asti talot sijaitsivat kylätontilla. Ala-Raukolan maat liitettiin myöhemmin Tättälään. 8. Lähiympäristö: Tilakeskus sijaitsee erillisellä mäellä peltojen ympäröimänä. Alueella on rautakautinen hautapaikka, mikä osoittaa paikan olleen asuttu jo ennen Heinijärven kylän muodostumista. 9. Kyseessä on vanha lohkotila, jonka vanhalla rakennuskannalla on suuri maisemallisen merkitys Hillun suunnasta (pohjoisesta). Kokonaisuus tulee pyrkiä säilyttämään yleiskaavassa, merkintä AM/s. a. vk, mk, paik paikallisesti merkittävä b. rakennushistoriallinen kuvastaa aikansa rakentamistapaa c. historiallinen vanha kantatila, sijainti kylätontilla d. maisemallinen maisemallisesti merkittävä 12. Valokuvat, kirjalliset ja suulliset lähteet 13. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

18

19 1. Hämylä (5) 2. Heinijärvi 7:30 ( ) 3. Heinijärventie maatila 5. Timo Hämylä, Heinijärventie 311, Hämeenkyrö a. nykyinen käyttö vakituinen asunto/ maatila b. alkuperäinen käyttö maatila c. rakennusaika 1897 (asuinrakennus) e. 1½-kerroksinen, perustus hakattua kiveä, hirsirunko, harjakatto, konesaumattu peltikate, pystyrimalaudoitus, yläosassa paneelikoristeet. Seinien väri vihertävä vaalea, listat ja ikkunat valkoiset, paneeliosat ja ovet vaaleankeltaiset, katto harmaa, ikkunat uusittu alakerrassa alkuperäistyyppisiksi (T-malli), yläkerrassa vanhat moniruutuiset. Sisäpihan puolella poikittaispääty ja kaksi aumakattoista kuistia symmetrisesti. Ilmiasultaan alkuperäinen. g. erityispiirteet Antaa hyvän kuvan vuosisadan vaihteen vauraasta talonpoikaisasutuksesta. Rakennuskokonaisuuteen kuuluvat kivinavetta, hakatusta kivestä tehty kellari, puinen makasiinirakennus sekä kylätien toisella puolen sijaitsevat hirsinen, lautavuorattu aitta sekä suuli. Kaikki mainitut talousrakennukset ovat hyväkuntoisia ja säilyttäneet alkuperäisen ilmiasunsa varsin hyvin. Rakennukset ovat punaisiksi maalattuja. Kivinavetan parven ajosilta on purettu. Rakennusta on laajennettu poikittaisosalla sekä päädyssä olevalla lämpökeskuksella. Makasiinirakennusta on laajennettu autotallilla. Uudemmat konesuojat ja kuivuri sijaitsevat etäämmällä pihapiiristä. Hämylän hirsinen riihi sijaitsee eri kiinteistöllä (7:28, eri omistaja), mutta kuuluu myös samaan kokonaisuuteen. Hämylä on yksi Heinijärven kylän kantataloista ja tunnetaan jo 1540-luvun maakirjoissa. Nykyiselle paikalleen talo on siirtynyt isojaon jälkeen. 8. Lähiympäristö: Tilakeskus sijaitsee avoimen peltoalueen reunalla ja sillä on suuri maisemallinen merkitys. Talon edustalla on vanha hoidettu puutarha. Taloon johtavan tien alussa graniittiset portinpylväät. 9. Kyseessä on vanha kantatila. Päärakennus ja vanhat talousrakennukset ovat hyvin säilyneet ja kuvastavat aikansarakennustapaa. Sillä on lisäksi maisemallista merkitystä. Kokonaisuuteen kuuluvatmyös pihapiiristä etäämmällä olevat aitta ja riihi. Kuuluu osana maakunnallisesti arvokkaaseen Heinijärven kulttuurimaisemaan. Suojeltava rakennuskokonaisuus (sr). a. vk, mk, paik paikallisesti merkittävä b. rakennushistoriallinen monipuolinen ja hyvin säilynyt vanha rakennuskanta c. historiallinen vanha kantatila d. maisemallinen maisemallisesti merkittävä 12. Valokuvat, kirjalliset ja suulliset lähteet 13. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

20

21 1. Kuuri ja Parri (6) 2. Heinijärvi 5:22 ( ) (Parri ) 3. Heinijärventie maatila 5. Antti Hämylä, Heinijärventie 374, Hämeenkyrö (Parri/ Risto Hämylä, Purimontie 25-10, Hämeenkyrö) a. nykyinen käyttö vakituinen asunto/ maatila b. alkuperäinen käyttö maatila c. rakennusaika 1920-luku (asuinrakennus) e. 1½-kerroksinen, perustus hakattua kiveä, hirsirunko, harjakatto, tiilikuvioitu peltikate, vaaka- ja pystypaneli. Seinien väri vaaleanharmaa, listat ja ikkunat valkoiset, katto ruskea, ikkunat uusittu (moniruutuinen). Umpikuisti ja kaksi poikittaispäätyä, matalampi uudempi siipiosa. Laudoitusta uusittaessa lisätty tuuletusrimat alaosaan. g. erityispiirteet tyylillisesti edustaa 1920-luvun klassismia, perimätiedon mukaan rakennettu samoilla piirustuksilla kuin Rasan talo Sirkkalassa. Puurakenteinen 2-kerroksinen navettarakennus ja sauna 1900-luvun puolivälistä, uudempia talousrakennuksia mm. konehalli ja viljankuivaamo (ei inventoitu). Kokkosen kantatalosta lohkottiin Parrin tila v. 1912, jaettu Kuuriin ja Parriin Kuuri säilyttää näin Hämylän kantatalosta (7:0) lohkotun Kuurin talon nimen. 8. Lähiympäristö: Tilakeskus sijaitsee hieman Heinijärventiestä erillään, maisemallisesti merkittävän peltoalueen laidalla. Tilalle johtaa koivukuja. 9. Säilymisedellytykset / suojelun tarve 10. Kyseessä on vanha lohkotila. Asuinrakennus edustaa hyvin aikansa rakennustapaa ja sillä on maisemallista merkitystä. Päärakennus tulee pyrkiä säilyttämään yleiskaavassa, merkintä AM/s. 11. Luettelointiperuste: a. vk, mk, paik paikallisesti merkittävä b. rakennushistoriallinen ajalle tyypillinen klassisistinen asuinrakennus c. historiallinen vanha lohkotila d. maisemallinen maisemallisesti merkittävä 12. Ote peruskartasta tai asemapiirros, mahdolliset muut piirrokset (pohjapiirros ym) 13. Valokuvat, kirjalliset ja suulliset lähteet 14. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

22 1. Hillu (7) 2. Heinijärvi 8:93 ( ) 3. Trossitie maatila 5. Haapanen Erkki ja Riitta, Heinijärventie 234, Hämeenkyrö a. nykyinen käyttö maatila/vakituinen asunto b. alkuperäinen käyttö maatila c. rakennusaika 1800-luvun alku (väentupa) e. 1-kerroksinen, nurkkakivet, hirsirunko, följarit, harjakatto, tiilikate, vaakapaneli (eteläpäädyssä pystyrimalaudoitus). Seinien väri harmaantunut/punainen, listat ja ikkunat valkoiset, katto punainen. Ikkunoiden puitejako alkuperäinen. Harjakattoinen umpikuisti. Ilmiasultaan hyvin alkuperäinen. f. kunto Ulkoisesti tyydyttäväkuntoinen (ollut tyhjillään) g. erityispiirteet väentupa / tuparivi Hirsirunkoinen, pystyrimavuorattu puorirakennus 1800-luvulta Trossitien vieressä. Hirsinen vilja-aitta Harjakankaantien varressa. Hirsinen, pitkänurkkainen riihi Töllinmäen reunassa, jonka eteen on rakennettu v omakotitalo. Uusi päärakennus on noin v valmistunut kaksikerroksinen (kellarillinen), rapattupintainen tiilestä ilman ilmarakoa muurattu pienkerrostalomainen kivirakennus. Lisäksi pihapiirissä on vanhan navetan kivijalalle rakennettu talousrakennus ja toinen konehalli. Hillu on yksi Heinijärven kylän kantataloista, joka mainitaan jo v maakirjassa. Nykyiselle paikalleen talo on siirtynyt 1800-luvun alussa. Avioiduttuaan F.E. Sillanpää asui Hillun väentuvan peräkamarissa vv , jossa hän kirjoitti novellikokoelman Ihmislapsia elämän saatossa (1917). Väentupa sijaitsi silloin tien reunassa, ja siirrettiin nykyiselle paikalleen, kun päärakennus paloi v Lähiympäristö: Tilakeskus sijaitsee Töllinmäen läheisyydessä, kyläteiden risteyksessä ja avoimen maatalousmaiseman ympäröimänä. 9. Säilymisedellytykset / suojelun tarve 10. Kyseessä on vanha kantatila, joka on siirtynyt nykyiselle paikalleen isojaon myötä. Väentupa, puori sekä aitta muodostavat arvokkaan rakennuskokonaisuuden ja ne ovat säilyttäneet hyvin alkuperäisen ilmeensä. Kokonaisuudella on lisäksi maisemallista merkitystä. Suojeltava rakennuskokonaisuus (sr). Myös riihi olisi hyvä säilyttää, joskin sen viereen rakennettu uusi omakotitalo on katkaissut riihen yhteyden tilakeskukseen. 11. Luettelointiperuste: a. vk, mk, paik paikallisesti arvokas b. rakennushistoriallinen vanha kantatila c. historiallinen paikallishistoria d. maisemallinen maisemallisesti/kyläkuvallisesti merkittävä 12. Ote peruskartasta tai asemapiirros, mahdolliset muut piirrokset (pohjapiirros ym) 13. Valokuvat 14. Kirjalliset ja suulliset lähteet 15. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

23

24 1. Vanharuusi (8) (sekä Vihola) 2. Heinijärvi 9:15 ( ) Kokonaisuuteen kuuluvat myös tilat 9:8 Nokiniitty, 9:11Riihivainio, 9:17 Kotipiha ja 9:27 Laaksonen. 3. Holmantie 4. maatila 5. Eeva Koskela, Kettupolku 1 as 1, Kyröskoski Anna-Liisa Ruusi, Pellervonkatu 3 F 98, Tampere a. nykyinen käyttö tyhjillään b. alkuperäinen käyttö maatila c. rakennusaika n (asuinrakennus) e. 1½-kerroksinen, nurkkakivet, alarinteessä kellarikerros. Hirsirunko, harjakatto, kolmiorimahuopakate, sisäpihan julkisivu hirsipinnalla, muissa vaakapaneli. Seinien väri punamulta, ikkunat valkoiset, ovet keltaiset, katto musta, ikkunat vanhat T-tyyppiä. Sisäpihan puolella harjakattoinen umpikuisti, kuistissa koristeelliset ikkunat. Ilmiasultaan alkuperäinen. g. erityispiirteet Alkuperäisen asunsa poikkeuksellisen hyvin säilyttänyt hirsirakennus. Pärevuorattu vanhempi asuinrakennus 1800-luvulta. 1-kerroksinen nurkkakiville perustettu hirsinen paritupa, peltikate, empire-tyyliset koristellut ikkunat, takasivun ikkunat laudoitettu umpeen, avokuisti uusittu, kunto tyydyttävä, ilmiasu erittäin alkuperäinen. Hirsinen kookas talli/kärryvara/liiteri/saunarakennus, peltikate, kunto tyydyttävä, ilmiasu alkuperäinen. Rakennuksen takana on maakellari sekä heikkokuntoinen lautarakenteinen talousrakennus. Pitkälippainen hirsinen aittarakennus, hyväkuntoinen, peltikate. Tien varressa hirsi- ja lautarakenteinen riihi, hirsinen kookas aitta sekä lautarakenteinen suuli. Harmaantuneissa tyydyttäväkuntoisissa rakennuksissa on peltikatot. Tilojen nimet Nokivainio ja Riihiniitty viittaavat vanhoihin riihenpaikkoihin. Metsässä hirsinen saunarakennus, jossa on laudasta liiteriosa. Vuotava katto suojattu pressuilla. Uudempi maakellari arviolta 1900-luvun puolivälistä. Lautarakenteinen suuli. Puretun navetan parven ajosillan kiviperustus säilynyt. Ruusi on yksi Heinijärven kylän kantataloista ja tunnetaan jo 1540-luvun maakirjoissa. Isojakoon 1795 asti talo sijaitsi kylätontilla, kylätien itäpuolella (paikalla nyt Parkkisen talousrakennus) rinnakkain Pentin talon kanssa. Pentin talona 1799 rekisteröity talo siirtyi nykyiselle paikalleen ilmeisesti noihin aikoihin. Tilan nimeksi palautui v Vanharuusi. Tilakokonaisuus on jaettu moneen osaan, mutta omistus on sama. 8. Lähiympäristö: Tilakeskus Ruusin talon takamailla, näköyhteydellä vanhaan kylätonttiin. Osa talousrakennuksista on talon edustalla olevalla peltoaukealla. Tilan pihapiirissä on kivikautinen asuinpaikka. Rakennuskokonaisuuteen kuuluvat viereisen Viholan pientilan (9:19 Vihola ja 9:22 Vihola II, om. Paavo Vuorinen) asuinrakennus sekä talousrakennus, jotka on muodostettu samasta Pentin tilasta. 9. Kyseessä on vanha kantatila, joka on siirtynyt nykyiselle paikalleen isojaon myötä. Monipuolinen ja erittäin edustava rakennuskokonaisuus on ainutlaatuisella tavalla säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä. Kokonaisuudella on lisäksi maisemallista merkitystä. Suojeltava rakennuskokonaisuus (sr). Kokonaisuuteen väljemmin kuuluvan Viholan talon rakennukset suositellaan säilytettävän (merkintä /s). a. vk, mk, paik paikallisesti merkittävä b. rakennushistoriallinen monipuolinen ja hyvin säilynyt vanha rakennuskanta, harvinainen pärevuorattu asuinrakennus c. historiallinen vanha kantatila d. maisemallinen maisemallisesti merkittävä 12. Valokuvat, kirjalliset ja suulliset lähteet 13. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

25

26 Viholan rakennukset:

27 1. Töllinmäki (9) (Sillanpää) 2. Heinijärvi 6:19 ( ) 3. Saviojantie F.E. Sillanpään kodit 5. F.E. Sillanpään Seura ry, c/o Jussi Niemenmaa, Tanolantie 203/15, Kyröskoski a. nykyinen käyttö museo b. alkuperäinen käyttö mäkitupa c. rakennusaika 1800-luku, laajennettu 1900-l alussa e. 1-kerroksinen, nurkkakivet. Hirsirunko, harjakatto, käsittelemätön pärekate, maalaamattomalla lauta/peiterimapinnalla. Ikkunat ja ovet maalaamattomat. Ilmiasultaan alkuperäinen. g. erityispiirteet Alkuperäisen asunsa, poikkeuksellisen hyvin säilyttänyt mäkituparakennus. Hirsinen pitkänurkkainen aitta 1800-luvulta, pärekatto, kunto tyydyttävä. Puusee. Kellari. Töllinmäki tunnetaan F.E. Sillanpään nuoruusajan kotina ( ), johon kirjailijan vanhemmat muuttivat pidettyään aiemmin kauppaa Haukijärvellä. Asuinrakennus koostuu 1800-luvulla rakennetusta tuvasta, johon lisättiin 1900-luvun alussa peräkamari ja porstua. Opintonsa keskeyttänyt nuori Sillanpää palasi kotiseudulleen v Töllinmäen kamarissa syntyi kirjailijan esikoisromaani Elämä ja aurinko (1916). Töllinmäki toimii nykyisin museona. 8. Lähiympäristö: Museorakennusryhmä sijaitsee Heinijärven Töllinmäellä 9. Kyseessä on Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpään nuoruuskoti, joka pihapiireineen on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Suojeltava rakennuskokonaisuus (sr). a. vk, mk, paik valtakunnallisesti merkittävä b. rakennushistoriallinen mäkitupa-asutus c. historiallinen F.E. Sillanpään kodit d. maisemallinen maisemallisesti merkittävä 12. Valokuvat, kirjalliset ja suulliset lähteet 13. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

28

29 1. Koulumaa / Heinijärven koulu (10) 2. Heinijärvi 5:2 ( ) 3. Trossitie koulurakennus 5. Hämeenkyrön kunta a. nykyinen käyttö koulu b. alkuperäinen käyttö koulu c. rakennusaika 1905 e. 1½-kerroksinen, perustus hakattua kiveä, L-mallinen hirsirunko, harjakatto, tiilikuvioitu peltikate, vaaka- ja pystypanelointi. Seinien väri vaalea/keltainen, listat ja ovet ruskeat, ikkunat valkoiset, katto punainen. Ikkunoiden puitejako alkuperäinen. Kaksi yksilappeista umpikuistia. Ilmiasultaan hyvin alkuperäinen. g. erityispiirteet kansakoulurakennus Uudempi koulurakennus v. 1958, laajennettu 1990-luvun alussa. Puurakenteinen talousrakennus 1900-luvun alusta.. Lohkottu Kokkosen kantatalosta v Lähiympäristö: Töllinmäen pientaloaluetta/mäkitupa-asutusta. 9. Säilymisedellytykset / suojelun tarve Kyseessä on paikallishistoriaan liittyvä, rakennustyyppinä (kansakoulu) tavanomainen. Rakennuskokonaisuuden arvoa lisää rakennuksen toiminta alkuperäisessä käytössään, vähäiset ulkopuoliset muutokset sekä säilynyt talousrakennus. Rakennuskokonaisuus tulisi säilyttää kaavassa merkinnällä PY/s. a. vk, mk, paik paikallisesti arvokas b. rakennushistoriallinen kansakoulu c. historiallinen paikallishistoria d. maisemallinen kyläkuvallisesti merkittävä 12. Valokuvat 13. Kirjalliset ja suulliset lähteet 14. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

30

31 1. Rauhamäki (11) 2. Heinijärvi 6:31 ( ) 3. Trossitie kokoontumistila 5. Kilkkinen Marika ja Jukka, Trossitie , Hämeenkyrö a. nykyinen käyttö vakituinen asunto b. alkuperäinen käyttö rukoushuone c. rakennusaika 1935 e. 1½-kerroksinen, betoniperustus, harjakatto, tiilikuvioitu peltikate, pystyrimavuoraus, yläosassa pystypanelointi. Seinien väri keltainen, listat ja ikkunat valkoiset, ovet ruskeat, katto tummanharmaa. Ikkunat osin uusittu, puitejako alkuperäinen. Aumakattoinen umpikuisti (alun perin avokuisti). Rakennus on ilmiasultaan hyvin alkuperäinen ja sitä kunnostetaan. f. kunto tyydyttävä/hyväkuntoinen g. erityispiirteet rakennettu rukoushuoneeksi Talousrakennus sortunut. Lohkottu Alaraukolasta v Rakennettu Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen rukoushuoneeksi, sen jälkeen ollut Sillanpää-seuran kokoontumistilana. 8. Lähiympäristö: Töllinmäen pientaloaluetta/mäkitupa-asutusta, vieressä Töllinmäki (Sillanpää). 9. Säilymisedellytykset / suojelun tarve Rakennus on paikallishistorian kannalta mielenkiintoinen, mutta muutoin melko tavanomainen aikakautensa rakennus. Rakennus on suotavaa säilyttää osana Töllinmäen rakennuskokonaisuutta. Yksittäisenä kohteena ei edellytä suojelumerkintää kaavassa. a. vk, mk, paik - b. rakennushistoriallinen - c. historiallinen paikallishistoria, rukoushuone d. maisemallinen kyläkuvallisesti merkittävä 13. Kirjalliset ja suulliset lähteet 14. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto ) 12. Valokuvat

32 1. Marjamäki (12) 2. Heinijärvi 6:11 ( ) 3. Trossitie asuinkiinteistö 5. Mäkipää Rainer, Trossitie 300, Hämeenkyrö a. nykyinen käyttö vakituinen asunto b. alkuperäinen käyttö vakituinen asunto c. rakennusaika 1924 e. 1½-kerroksinen, perustus betonoitu, hirsirunko, mansardikatto, tiilikuvioitu peltikate, pystyrimavuoraus, yläosassa vaakapanelointi. Seinien väri vihreä, listat ja ikkunat valkoiset, ovet ruskeat ja valkoiset, katto ruskea. Ikkunoiden puitejako alkuperäinen. Lounaisnurkassa kulman kiertävä avokuisti, länsisivulla mansardikattoinen poikittaispääty, yksilappeinen katettu parveke ja mutterimallinen erkkeriosa. Pohjoispäädyssä 1980-luvun alussa tehty avokuisti, jota lukuun ottamatta rakennus on ilmiasultaan hyvin alkuperäinen. g. erityispiirteet - Iso harjakattoinen talousrakennus n. 1920, johon on myöhemmin lisätty yksilappeisia laajennusosia. Sisääntuloalueella autotallirakennus 1900-luvun alkupuolelta. Lisäksi halli v Lohkottu Yli-Raukolasta v Lähiympäristö: Töllinmäen pientaloaluetta/mäkitupa-asutusta sekä Heinijärven koulu. 9. Säilymisedellytykset / suojelun tarve Kyseessä on vanha lohkotila, jonka asuinrakennus ja iso, punainen talousrakennus ovat säilyttäneet alkuperäisen ilmiasunsa hyvin. Rakennukset kuuluvat osana Töllinmäen monimuotoiseen rakennuskokonaisuuteen, jolla on paikallishistoriallista ja kyläkuvallista arvoa. Rakennuskokonaisuus tulisi säilyttää kaavassa, merkintä /s. a. vk, mk, paik paikallisesti arvokas b. rakennushistoriallinen kansakoulu c. historiallinen paikallishistoria d. maisemallinen kyläkuvallisesti merkittävä 12. Valokuvat 13. Kirjalliset ja suulliset lähteet 14. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

33 1. Kukkalahti (13) 2. Heinijärvi 6:56 ( ) 3. Trossitie asuinkiinteistö 5. Sasi Kimmo, Hämeenpuisto 27 A 16, Tampere ja Sasi Jyrki, Loukkukuja 6, Riihimäki a. nykyinen käyttö loma-asunto b. alkuperäinen käyttö vakituinen asunto c. rakennusaika n e. 1½-kerroksinen, luonnonkiviperustus, hirsirunko, harjakatto, huopakate, pystyrimalaudoitus. Seinien väri punainen, listat ja ikkunat valkoiset, ovi keltainen, katto punainen, ikkunat alkuperäiset, yksilappeinen umpikuisti, jonka jatkeena katettu terassimainen myöhemmin tehty osa. Eteläsivun kattolyhty todennäköisesti tehty 1950-luvun puolivälin jälkeen. Rakennuksen ilmiasu säilynyt muutoksista huolimatta alkuperäisenä. g. erityispiirteet Hyvin säilynyt jugend-tyylinen asuinrakennus/rakennuskokonaisuus Hirsirunkoinen talousrakennus samalta aikakauudelta, ilmiasultaan alkuperäinen. Kunto hyvä. Muodostaa asuinrakennuksen kanssa arkkitehtonisen kokonaisuuden. Tila muodostettu Raukolan kantatilasta, Lähiympäristö: Sijaitsee Heinijärven rannassa. 9. Säilymisedellytykset / suojelun tarve Kyseessä on erittäin hyvin säilynyt kansallisromanttisia vaikutteita saanut rakennuskokonaisuus. Rakennuskokonaisuus tulisi säilyttää kaavassa, merkintä /s. a. vk, mk, paik paikallisesti arvokas b. rakennushistoriallinen arkkitehtuurin historia (tyylikokonaisuus) c. historiallinen - d. maisemallinen Valokuvat, kirjalliset ja suulliset lähteet 13. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

34 1. Kirmo (14) 2. Herttuala 4:51 ( ) 3. Trossitie maatila 5. Matti Kirmon kp, Trossitie 490, Hämeenkyrö a. nykyinen käyttö maatila b. alkuperäinen käyttö maatila c. rakennusaika 1860 (vanhempi asuinrakennus) e. 1-kerroksinen, nurkkakivet, laajennusosalla perustus hakattua kiveä ja kellari, hirsirunko, harjakatto, konesaumattu peltikate, vaakapaneli. Seinien väri vaaleansininen, listat ja ikkunat valkoiset, ulko-ovet vaaleansiniset, katto musta, ikkunat alkuperäistyyppiset T-mallia. Kaksi harjakattoista umpikuistia. Rakennusta on laajennettu v. 1886, jollin myös kuistit on uusittu/rakennettu. Keskuslämmitys v Rakennus on ilmiasultaan alkuperäinen. g. erityispiirteet - Toinen asuinrakennus v. 1901, vaaka- ja pystypaneloitu, harjakattoinen rakennus, jonka väritys sekä mm. ikkunatyyppi vastaavat vanhempaa päärakennusta. Rakennuksen länsisivulla on iso umpikuisti/lasiveranta ja pohjoispäädyssä yksilappeinen umpikuisti. Rakennus on hyväkuntoinen ja ilmiasultaan alkuperäinen. Kirmon talousrakennukset sijaitsevat yhtä suulia lukuun ottamatta Herttualantien eteläpuolella. Kokonaisuuteen kuuluvat hevostalli/kärryvaja 1800-luvun lopulta, hirsinen navetta v. 1896, hirsinen aitta/makasiini, matkailukäytössä/kokoustilana oleva pakarirakennus sekä kauempana pellolla olevat riihi ja suuli. Rannassa on lisäksi sauna 1930-luvulta. Kokonaisuuteen liittyy väljemmin uudempi saharakennus Rakennukset ovat punaisia, hirsipinnalla tai pystyrimalaudoitettuja ja hyväkuntoisia. Kirmo on yksi Herttualan kylän kantataloista, joka esiintyy v maakirjoissa. Talo sijaitsee alkuperäisellä paikallaan kylätontilla, josta säilynyt osa on kiinteä muinaisjäännös. Herttualan kylä on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Tilakeskus muodostaa arvokkaan kokonaisuuden yhdessä Mikkola kanssa. 9. Kyseessä on vanha kantatila. Päärakennukset sekä vanhat talousrakennukset ovat hyvin säilyneet ja muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Suojeltava kokonaisuus, merkintä sr. a. vk, mk, paik valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, kohteena paikallisesti arvokas b. rakennushistoriallinen kuvastaa aikansa rakennustapaa c. historiallinen vanha kantatila, sijainti kylätontilla d. maisemallinen suuri kyläkuvallinen/maisemallinen merkitys 12. Valokuvat, kirjalliset ja suulliset lähteet 13. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto ) 8. Lähiympäristö:

35

36 1. Mikkola (15) (Mikkola III) 2. Herttuala 3:52 ( ) 3. Herttualantie maatila 5. Pihlajaniemi Tapio, Herttualantie 191, Herttuala a. nykyinen käyttö maatila b. alkuperäinen käyttö maatila c. rakennusaika 1860-luku (asuinrakennus) e. 1-kerroksinen, nurkkakivet, hirsirunko, harjakatto, konesaumattu peltikate, pystyrimalaudoitus. Seinien väri punainen, listat ja ikkunat valkoiset, ulko-ovet vihreät, katto maalamaton (harmaa), ikkunat alkuperäistyyppiset moniruutuiset. Mutterimallinen umpikuisti. Rakennus on ilmiasultaan alkuperäinen. g. erityispiirteet Antaa hyvän kuvan vauraasta talonpoikaisasumuksesta. Pihapiirissä sijaitsevat suurikokoinen navetan, aitat, kärryvajan ja tallin käsittänyt L-mallinen talousrakennus (harjakatto, konesaumattu pelti, hirsirunko, osin hirsipinnalla, osittain pystyrimavuoraus, säilynyt ajosilta parvelle hakatusta kivestä); hirsirunkoinen suurehko vaja-rakennus; sekä hirsinen vilja-aitta. Rakennukset arviolta 1910-luvulta. Herttualantien toisella puolen ovat rivissä pitkänurkkainen liha-aitta arviolta 1800-luvulta, kellari/aitta sekä Herttualan VPK:n palovaja, joka nykyään kuuluu samaan tilakokonaisuuteen. Etäämpänä tilakeskuksesta ovat riihi sekä hirsilato. Rakennukset ovat hyväkuntoisia ja ilmiasultaan alkuperäisiä Mikkola on yksi Herttualan kylän kantataloista, joka esiintyy ensi kerran v maakirjassa. Talo sijaitsee osin vanhalla kylätontilla, josta säilynyt osa on kiinteä muinaisjäännös. Mikkola oli 1600-luvulla sotilasvirkatalona. 8. Lähiympäristö: Herttualan kylä on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Tilakeskus muodostaa arvokkaan kokonaisuuden yhdessä Kirmon kanssa. 9. Kyseessä on vanha kantatila. Päärakennukset sekä vanhat talousrakennukset ovat hyvin säilyneet ja muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Suojeltava kokonaisuus, merkintä sr. Suojelumerkintä koskee asuinrakennusta, pihapiirin talousrakennuksia sekä liha-aittaa ja kellaria. a. vk, mk, paik valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, kohteena paikallisesti arvokas b. rakennushistoriallinen monipuolinen rakennuskanta, kuvastaa aikansa rakennustapaa c. historiallinen vanha kantatila, sijainti kylätontin tuntumassa d. maisemallinen suuri kyläkuvallinen/maisemallinen merkitys 12. Valokuvat, kirjalliset ja suulliset lähteet 13. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

37 Mikkolan talousrakennukset sijaitsevat paikalla, jossa vielä v kartalla sijaitsivat Ala-Keskisen talon (C) rakennukset.

38 1. Alakeskinen (16) 2. Herttuala 12:5 ( ) 3. Trossitie maatila 5. Salonen Jari ja Maija, Trossitie 569, Hämeenkyrö a. nykyinen käyttö maatila b. alkuperäinen käyttö maatila c. rakennusaika 1924 (asuinrakennus) e. 1-kerroksinen, perustus hakattua kiveä, hirsirunko, aumakatto, konesaumattu peltikate, pystyrimalaudoitus, ulkonurkissa pilariaiheinen koristelu. Seinien väri keltainen, listat, ikkunat ja ovet valkoiset, katto punainen, ikkunat alkuperäistyyppiset moniruutuiset. Pohjoissivulla kolme harjakattoista frontonia ja myöhempää tekoa oleva umpikuisti. Päädyissä yksilappeiset kattolyhdyt, eteläpäädyssä ovikatos. Rakennus on ilmiasultaan alkuperäinen. g. erityispiirteet Edustaa 1920-luvun klassismia Hirsinen navetta sekä myöhemmin muutettu ja laajennettu tallirakennus ovat samalta aikakaudelta kuin asuinrakennus. Etäämpänä pihapiiristä on suuli 1900-luvun alkupuolelta.. Keskisen kantatalo jaettiin n Yli- ja Ala-Keskiseen. Ala-Keskinen sijaitsi 1860-luvulle asti kylätontilla, Kirmon ja Mikkolan talojen välissä, josta se siirtyi nykyiselle paikalleen. Keskisen talotontilla on nykyään Mikkolan talousrakennuksia. 8. Lähiympäristö: Herttualan kylä on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. 9. Kyseessä on vanha lohkotila, jonka päärakennus sekä navetta ovat erittäin edustavat ja ilmentävät 1920-luvun rakennustapaa. Suojeltava rakennuskokonaisuus, merkintä sr. Myös muutettu tallirakennus tulisi kyläkuvallisista syistä säilyttää. a. vk, mk, paik valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, kohteena paikallisesti arvokas b. rakennushistoriallinen edustaa 1920-luvun klassismia c. historiallinen vanha lohkotila d. maisemallinen kyläkuvallista merkitystä 12. Valokuvat, kirjalliset ja suulliset lähteet 13. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

39 1. Uusitalo (17) 2. Herttuala 2:60 ( ) 3. Trossitie maatila 5. Keskinen Jari, Trossitie 520, Herttuala a. nykyinen käyttö maatila b. alkuperäinen käyttö maatila c. rakennusaika 1925 (asuinrakennus) e. 1½-kerroksinen, perustus hakattua kiveä, hirsirunko, päädyistä aumattu harjakatto, tiilikate, pystyrimalaudoitus, yläosassa vaakapaneli. Seinien väri tummanvihreä, yläosa vaaleampi vihreä, listat ja ikkunat valkoiset, ulko-ovet vihreät, katto punainen, ikkunat uusittu, T-tyyppiä, yläkerrassa alkuperäiset moniruutuiset. Pohjoispäädyssä poikittaispääty sekä aumakattoinen umpikuisti. Länsisivulla harjakattoinen avokuisti. Mutterimallinen umpikuisti. Ikkunoiden ja laudoituksen alaosan uusimisen yhteydessä ikkunoiden listoitusta on yksinkertaistettu. Muuten rakennus on ilmiasultaan alkuperäinen. g. erityispiirteet - Pihapiirissä sijaitsevat tien varresta siirretty hirsinen vilja-aitta, jota on myöhemmin jatkettu; aumakattoinen varasto/aittarakennus; navetta n (muutettu) sekä hieman etäämpänä sijaitseva suuli 1900-luvun puolivälistä. Hiukantien toisella puolen on hirsinen aittarakennus. Uusitalo on erotettu Keskisestä v Lähiympäristö: Herttualan kylä on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. 9. Kyseessä on vanha lohkotila. Rakennuskokonaisuus tulisi säilyttää kaavassa, merkintä /s. a. vk, mk, paik valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, kohteena paikallisesti arvokas b. rakennushistoriallinen - c. historiallinen vanha lohkotila d. maisemallinen kyläkuvallista merkitystä 12. Valokuvat, kirjalliset ja suulliset lähteet 13. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

40

41 1. Riihimäki (18) (Yli-Keskinen) 2. Herttuala 2:61 ( ) 3. Trossitie maatila 5. Mansikkamäki Jari, Trossitie 505, Herttuala a. nykyinen käyttö maatila b. alkuperäinen käyttö maatila c. rakennusaika n (asuinrakennus) e. 1-kerroksinen, perustus hakattua kiveä, hirsirunko, harjakatto, tiilikuvioitu peltikate, vaaka- ja pystypaneeli. Seinien väri keltainen, listat ja ikkunat valkoiset, ovet ruskeat, katto punainen, ikkunat uusittu kaksiruutuisiin, yksilappeisessa umpikuistissa, jossa kaksi sisäänkäyntiä, on alkuperäiset moniruutuiset ikkunat. Rakennus on ikkunamuutoksia ja kattomateriaalia lukuun ottamatta ilmiasultaan alkuperäinen. g. erityispiirteet - Pihapiirissä on kaksi pystyrimavuorattua (punaista) talousrakennusta 1900-luvun alkupuolelta. Etäämpänä pihapiiristä (tilasta erilleen lohkotulla Kukkamäen 2:64 kiinteistöllä) on kaksi hirsistä riiheä, hirsinen viljaaitta tien varressa sekä kellarirakennus. Vilja-aitan takana on vanha kaupan heikkokuntoinen varastorakennus. Lisäksi Kukkamäen tilalla on puoliksi pieni asuinmökki, jolla ei ole omaa kiinteistöä. Keskisen kantatalo jaettiin n Yli- ja Ala-Keskiseen. Yli-Keskisen talo sijaitsi suunnilleen siinä, missä nyt on Riihimäeksi lohkomisten myötä muuttuneen talon talousrakennukset. Tämä osa pihapiiristä on osa 1700-luvun lopun kylätonttia. 8. Lähiympäristö: Herttualan kylä on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Lähes vastapäätä Riihimäkeä sijaitsevat kylätontilla/sen tuntumassa olevat Mikkolan ja Kirmon kantatalot. 9. Kyseessä on vanha lohkotila, jolla on kylän rakennushistoriaan sekä kyläkuvaan liittyviä arvoja. Kokonaisuuden muodostavat Riihimäen ja Kukkamäen tilojen rakennukset. Rakennuskokonaisuus tulisi säilyttää kaavassa, merkintä /s. Suojelutarve tulee tutkia tarkemmin mahdollisen asemakaavan yhteydessä. a. vk, mk, paik valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, kohteena paikallisesti arvokas b. rakennushistoriallinen - c. historiallinen vanha lohkotila, kylätonttisijainti d. maisemallinen kyläkuvallista merkitystä 12. Valokuvat, kirjalliset ja suulliset lähteet 13. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

42

43 1. Aalto (19) (Herttualan kyläalue) 2. Herttuala 3:7 ( ) 3. Trossitie asuinkiinteistö 5. Mustajärvi Rauno, Trossitie 539, Herttuala a. nykyinen käyttö vakituinen asunto b. alkuperäinen käyttö vakituinen asunto c. rakennusaika n (asuinrakennus) e. 1½-kerroksinen, harjakatto, peltikate, lomalaudoitus. Seinien väri keltainen, ikkunat ruskeat, katto ruskea, umpikuisti myöhemmin tehty, lisäeristetty ja ikkunat vaihdettu (peruskorjaus 1982). g. erityispiirteet - Kaksi kookasta talousrakennusta 1900-luvun alkupuolelta, uudempi autotalli. Lohkottu Mikkolan kantatilasta v Lähiympäristö Herttualan kylä on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. 9. Säilymisedellytykset / suojelun tarve Yksittäisenä kohteena ei suojelutarvetta. Osa Herttualan kyläkuvallisesti arvokasta aluetta, jolla on tarve ohjata rakentamistapaa esim. kaavamääräyksellä. a. vk, mk, paik valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö b. rakennushistoriallinen - c. historiallinen - d. maisemallinen alue kyläkuvallisesti merkittävä 12. Valokuvat 13. Kirjalliset ja suulliset lähteet 14. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

44 1. Anttila (19) (Herttualan kyläalue) 2. Herttuala 3:6 ( ) 3. Trossitie asuinkiinteistö 5. Mustajärvi Rauno, Trossitie 539, Herttuala a. nykyinen käyttö vakituinen asunto b. alkuperäinen käyttö vakituinen asunto c. rakennusaika n (asuinrakennus) e. 1½-kerroksinen, harjakatto, peltikate, pystyrimalaudoitus. Seinien väri vaaleankeltainen, ikkunat valkoiset, listat ruskeat, katto tummanharmaa, laajennettu mahdollisesti myöhemmin. g. erityispiirteet - Kolme talousrakennusta. Osa rakennuksista on tilalla Humalisto 3:15. Lohkottu Mikkolan kantatilasta v Asuinrakennus saattaa osittain olla tältä ajalta. 8. Lähiympäristö Herttualan kylä on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. 9. Säilymisedellytykset / suojelun tarve Yksittäisenä kohteena ei suojelutarvetta. Osa Herttualan kyläkuvallisesti arvokasta aluetta, jolla on tarve ohjata rakentamistapaa esim. kaavamääräyksellä. a. vk, mk, paik valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö b. rakennushistoriallinen - c. historiallinen - d. maisemallinen alue kyläkuvallisesti merkittävä 12. Valokuvat 13. Kirjalliset ja suulliset lähteet 14. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )

45 1. Hierun mylly (19) (Herttualan kyläalue) 2. Herttuala 3:13 ( ) 3. Herttualantie tuotantorakennus (mylly) 5. Rautiainen Aarno ja Sinikka, Herttualantie 171, Herttuala a. nykyinen käyttö loma-asunto b. alkuperäinen käyttö mylly c. rakennusaika 1920-luku (myllyrakennus) e. 2-kerroksinen, kiviperustus, hirsirunko, harjakatto, peltikate. Hirsipinnalla, seinien väri punainen, listat ja ikkunat valkoiset, ovet vihreät, katto punainen. Rakennus on muutettu v asuinkäyttöön. Lappeen jatkeena oleva kuistimainen osa on mahdollisesti rakennettu tuolloin. g. erityispiirteet rakennettu myllyksi Pihapiirissä on neljä hirsistä talousrakennusta. Hierun vesimylly oli aikoinaan Kyröskoskessa. Vuonna 1913 perustettiin Hieru Oy, joka alkoi toimittaa mm. Herttualan ja Haukijärven kyliin sähköä. Yhtiön osakkaina oli Haukijärven ja Herttualan talojen isäntiä. Hierun mylly on toiminut sähköllä. Myllykiinteistö on lohkottu erilleen Mikkolasta v Lähiympäristö: Herttualan kylä on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. 9. Säilymisedellytykset / suojelun tarve Osa Herttualan kyläkuvallisesti arvokasta aluetta, jolla on tarve ohjata rakentamistapaa esim. kaavamääräyksellä. a. vk, mk, paik - b. rakennushistoriallinen myllyrakennus c. historiallinen sähkömylly d. maisemallinen maisemallista merkitystä 12. Valokuvat 13. Kirjalliset ja suulliset lähteet 14. Lomakkeen täyttäjä, päiväys Juha Mäkelä (maasto )