Tohtoriksi oman työn ohessa
|
|
- Aune Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä: Tutkimuksellisen tiedon ja käytännön tiedon kohtaaminen Pertti Järvinen Tampereen yliopisto Tohtoriksi oman työn ohessa Tämän työryhmän teema on Tutkimuksellisen tiedon ja käytännön tiedon kohtaaminen. Minusta työelämästä tuleva jatko-opiskelija on avainpaikalla teeman suhteen, sillä hän voi tuoda keskusteluun käytännön tietämystä, jos hän saa kertoa siitä tieteen foorumeilla esimerkiksi tutkimalla väitöskirjassaan oma työtään ja/tai työympäristöään. Jatko-opiskelija voi viedä tutkimustietoa käytäntöön, jos hän saa opetusta tai itsenäisesti hankkii tietoja uusimmista tieteen saavutuksista. Mutta on myös mahdollista, että jatko-opiskelija saa tai valitsee aiheen, joka pääosin edistää tiedettä. On siis olemassa mahdollisuuksia, mutta myös rajoituksia tutkimuksellisen tiedon ja käytännön tiedon kohtaamiseen. Haluan tässä tutkimuksessani selvittää niitä. 1. Käytännön ihmiset jatko-koulutuksessa Olen saanut mahdollisuuden ohjata tohtoriksi lähes 30 ammattilaista, jotka ovat tehneet väitöskirjan oman leipätyönsä ohessa olematta poissa töistä sen vuoksi juuri lainkaan. Yliopiston ulkopuolelta tulleet tohtoriopiskelijat olivat pääosin joko ammattikorkeakoulujen opettajia tai yrityksissä johtotehtävissä toimivia. Edellisiä motivoi ammattikorkeakoulun lupaama palkankorotus, jälkimmäisiä uudet haasteet. Tiettyä perää voi olla erään osanottajan kommentissa, kun hän sanoi, että yrityksissä enemmän arvostetaan todellisia tohtoreita kuin kunniatohtoreita. Jatkokoulutusseminaarini kokoontui vuodesta 1990 vuoteen 2011 kerran kuukaudessa. Silloin tarkasteltiin 1-2 tutkimussuunnitelmaa tai artikkelin luonnosta ja keskusteltiin 3 luettavaksi annetusta uudesta artikkelista. Keskustelu suunnitelmista ja artikkeleista oli vilkasta. Se jatkui myös seminaarin keskelle sijoitetun kahvituokion ajan. Muistan, miten eräs ammattikorkeakoulun opettaja kerran sanoi seminaarissa: Pertti tämä oli hyvä artikkeli ja opetin sen jo pari viikkoa sitten kurssillani. Eräs yritysten johtoryhmissä työskennellyt jatko-opiskelija kertoi saaneensa pari yritystä jaloilleen niiden oppien avulla, joita oli seminaarin yhteydessä saanut. Yrityksistä tulleet jatkoopiskelijat olivat aika suorasukaisia opettajaa kohtaan. Kerran eräskin huomautti: Pertti sinun näkemyksesi on kovin akateeminen me kerromme sinulle, millainen maailma nykyään on. Monen jatko-opiskelijan tutkimusaihe koski omaa työtä, ja työn aineistoa saattoi kerätä työn aikana. Eräs jatko-opiskelija joutui väitöskirjan tekemisen aikana kahdesti YT-neuvotteluihin, siis tilanteeseen, johon akateemisella tutkijalla ei ole pääsyä. 1.2 Kokemuksia tieteellisen artikkelin käytöstä jatko-opetuksessa Muutama vanha maisteri tuli 1990 luokseni ja halusi minut jatko-opintojensa ohjaajaksi. En heti innostunut, sillä olin ollut paljon mukana hallinnossa ja mm. Akatemian luonnontieteellisessä toimikunnassa. Tietoni eivät tieteellisessä mielessä olleet ajan tasalla. Eräs tapa päivittää niitä olisi lukeminen. Jatko-opiskelijoista suuri osa tuli Seinäjoelta, Imatralta, Naantalista, Porista, Kuusankoskelta jne. siis paikkakunnilta, joissa ei ollut tieteellistä kirjastoa. Jotta he pääsevät tieteen tekemisen syrjään kiinni, oli hyvä antaa heille 3 luettavan artikkelin kopiot kuukausittaisessa seminaarissa. Järjestelystä hyötyivät sekä jatko-opiskelijat että opettaja. Jos jatko-opiskelija halusi opintoviikkoja (0.6 ov per artikkeli), hän laati 3-5 sivun mittaisen tiivistelmän artikkelista. 1
2 Luulin alussa, että pärjäisin seminaarissa, kun artikkeleita käsitellään, vain lukemalla, mutta kävi harmikseni niin, että seminaarilaiset sanoivat: Ei Pertti, ei siinä artikkelissa tuollaista ollut. Siitä lähtien aloin tehdä opettajana tiivistelmän myös itse. Niitä on 25 vuoden aikana kertynyt yli 700 kpl. Viime vuosina olen voinut antaa uusille tulijoille tiivistelmistäni aika hyvän alkupotkun heidän väitöskirjatyöhönsä. Jokainen voi itse kokeilla ja huomata, että omalla oppimisella on eroa, perustuuko se vain artikkelin lukemiseen vai oletko laatinut artikkelin keskeisestä sanomasta myös tiivistelmän. Mitä tieteellisen artikkelin avulla voi opettaa? Vastaukseni on: Yllättävän paljon. Tietyn sisällön lisäksi voi opettaa rakennetta, tulosten laatua, motivointia käytännön ja tieteen kannalta. Samanlaista tutkimuslähestymistapaa, esim. teorian testaamista käyttäneet artikkelit ovat rakenteeltaan hyvin samanlaisia. Lisäksi kaikissa artikkeleissa on lähes samanrakenteiset Johdanto- ja Keskustelu-kohdat. Kun tarkastelee Keskustelu-kohtaa, voi kiinnittää huomiota, mitä tämä artikkeli antaa tieteelle ja käytännölle. Tieteelle artikkelin tulokset voivat olla uusia, antaa tukea aikaisemmille tuloksille tai ovat vastakkaisia aikaisemmille tuloksille. Lisäksi Keskustelu-kohdassa kuvataan juuri sen tutkimuksen rajoitukset, ja ne usein käännetään jatkotutkimusaiheiksi. Hyvien aikakauslehtien päätoimittajat eivät halua julkaista toistotutkimuksia, siis tutkimuksia, jotka antavat tukea jo aikaisemmin löydetyille tuloksille, vaan he toivovat uusia tuloksia. Miten sitten oman tutkimuksensa alussa voisi tietää, tuleeko uusia tuloksia? Vastaus on: Tekemällä hyvän kirjallisuuskatsauksen. Tämän vuosisadan alussa on ilmestynyt monta opasta kuinka suorittaa vaikuttava tai systemaattinen kirjallisuuskartoitus. Jos kyseinen kartoitus osoittaa, ettei aihetta vielä ole tutkittu, niin mahdollisuus uusiin tuloksiin on ilmeinen. Millaisia artikkeleita sitten pitäisi valita luettavaksi? Kun jokaisella jatko-opiskelijalla oli tutkimusmetodin valintaongelma, niin valitsin alussa artikkeleita, joissa käsiteltiin tutkimusmetodeja. Luettujen artikkelien innoittamana laadin vuonna 1994 Annikki Järvisen kanssa kirjasen Tutkimustyön metodeista. Seuraavana vuonna kirjaan tuli laatimamme tutkimuslähestymis-tapojen luokittelu, jonka avulla tutkijan on helppo valita tutkimusongelmaansa oikea lähestymistapa. Liisa von Hellens rohkaisi Australiasta käsin, että kirjasta pitäisi tehdä myös englanninkielinen versio. Kirja On research methods ilmestyi ensi kerran Sekä suomen- että englanninkieliset versiot ovat identtiset ja uusimmat ovat vuosilta 2011 (suomenkielinen) ja 2012 (englanninkielinen). Joitakin reaalimaailman ilmiötä kuvaavia artikkeleita valitsin luettavaksi sen mukaan, tutkiko joku jatko-opiskelijani kyseistä aihepiiriä ja oliko artikkelissa uusia jäsennyksiä, teorioita, malleja tai viitekehyksiä. Nyt joku voi huomauttaa, ettei kaikkea tarvitse muistaa, vaan melkein joka asian voi etsiä (googlettaa) verkosta. Väitän, ettei asia ole näin, vaan hyvät ajattelun välineet jokaisen tutkijan on opiskeltava itse. Niiden avulla hän voi tehdä osuvia hakuja Internetistä ja täsmentää tietojaan. Yli 25 vuoden kokemuksella voin sanoa, että lukemalla ja laatimalla tiivistelmän 3 artikkelista joka kuukausi opettaja voi pysyä kansainvälisessä tutkimuksessa ajan tasalla. Sivusta katsoen jatko-opiskelijani ovat oppineet nopeasti selvittämään, kuuluuko heidän tarkastelemansa artikkeli heidän aiheeseensa vai ei. Lisäksi he ovat oppineet tunnistamaan kirjallisesta lähteestä oleellisen. Entä ovatko he perustaneet väitöskirjansa vain seminaarissa luettuihin artikkeleihin? Kun olen katsellut tohtoreitteni lähdeluetteloja, olen päätynyt siihen, että väittelijäni väitöskirjassa on seminaarissamme luettuja artikkeleita keskimäärin %, suurimmillaan 70 %. Tulosten perusteella voi sanoa, että tohtorini ovat tehneet omaakin työtä, mutta on seminaarissa luetuista artikkeleista ollut selvää apuakin. 2
3 2. Suunta käytännöstä tieteeseen Sanchez ja Heene (1997) esittävät, miten tutkijat ja johtajat voisivat tukea toisiaan strategia-tutkimuksessa. Tutkijat voivat yrittää kehitellä sellaisia yleisiä teorioita kompetenssien luonteesta, jotka voivat johtaa yrityksen hyvään suoriutumiseen erilaisissa kilpailutilanteissa. Johtajat taas kehittäisivät teorioita siitä, millaiset kompetenssit johtavat yrityksen hyvään suoriutumiseen yksittäisen yrityksen erityisessä kilpailuympäristössä. Sanchez ja Heene luonnehtivat tutkijoiden ja johtajien yhteispeliä Argyriksen ja Schönin (1978) termin double-loop-learning avulla. Toiminnan virheistä oppimista ja niiden korjaamista pidetään alemman tason oppimisena (PJ: ehkä single-loop-learning) ja yrityksen toimintanormeissa, -politiikoissa ja tavoitteissa havaittujen virheiden tunnistamista ja korjaamista pidetään strategisena oppimisena (PJ: ehkä double-looplearning). Tästä erottelusta Sanchez ja Heene johtavat näkemyksensä, että akateemiset tutkijat voisivat pyrkiä luomaan yleisiä teorioita ja johtajat taas omaa yritystään koskevia erityisiä teorioita. Tutkija voisi suhteuttaa johtajan teoriaa omaansa ja korjata omaansa kattamaan myös johtajan tarkastelema tapaus. Johtaja voisi testata tutkijan yleistä teoriaa ja täydentää sitä oman tapauksensa erityispiirteillä. Schneberger, Pollard ja Watson (2009) pohtivat teorian merkitystä tutkijoille ja käytännön ammattilasille. He esittävät prosessimallin teorian merkityksestä tutkimuksessa sekä teorioiden luokituksen suuriin ja pieniin teorioihin eli T- ja t- teorioihin. Technology Acceptance Model (TAM-malli, Davis, Bagozzi & Warshaw 1989) on esimerkkinä T-teorioista ja strateginen nelikenttä t-teorioista. He toivovat tutkijoiden ja käytännön ammattilaisten yhteistyötä tieteellisessä tutkimuksessa ja antavat kummallekin ryhmälle joukon ohjeita. He motivoivat lukijaa sillä, että tutkijoiden kuin myös käytännön asiantuntijoiden kannattaa tietää, mikä on teoria ja mihin sitä voidaan soveltaa. Kun käytännön asiantuntijat näyttävät tuntevan teoria-käsitteen huonommin kuin tutkijat, kirjoittajat painottavat artikkelissaan teorian merkitystä käytännön toimijoille. Lisäksi he tuovat tutkijoiden tietoon, että käytännön asiantuntijoille on työssä kasaantunut sellaista tietoa, josta voidaan käyttää nimitystä käytännön teoria ja jota voidaan hyödyntää myös akateemisessa tutkimuksessa. 2.1 Teorian rooli tutkimuksessa Schneberger ja muut (2009) viittaavat siihen, että on vaikea määritellä käsite teoria. Sutton ja Staw (1995) määrittelivät, mikä ei ole teoria. Vielä hankalampi on määritellä, milloin teoria on hyvä. Teoria voidaan suppeasti määritellä relaatioiksi käsitteiden välillä tiettyjen oletusten ja rajoitusten puitteissa. Teoria on tietyn reaalimaailman ilmiön yksinkertaistus. Teoria selittää, miksi tietyt reaalimaailman tapahtumat tapahtuvat ja mikä tapahtuma sattuu toista aikaisemmin (syy-seuraus-yhdistelmät). Teoria on voimassa tietyissä rajoissa, ja silloin puhutaan teorian yleistettävyydestä. Kirjoittajat määrittelevät teorian hyväksi, kun se on saanut useissa testauksissa tukea reaalimaailman datoista ja niitä koskevista tilastollisista analyyseista. Teoria on osa tieteellisen tutkimuksen ketjua: Teoria hypoteesi mittaukset analyysi johtopäätökset teoria... Ketjussa on deduktiivinen ja induktiivinen puoli. Deduktiivinen puoli kuvaa, miten teorian testausta varten teoriasta johdetaan hypoteesit, joita koetellaan reaalimaailmasta tehtyjen mittausten datoilla. Induktiivinen puoli lähtee datoista, joita analysoidaan. Analyysien tulosten perusteella tehdään johtopäätöksiä, saako teoria tukea, onko teoriaa korjattava vai onko teoria hylättävä. Myös käytännön toiminnasta voidaan kirjoittajien mukaan löytää samanlainen syklinen prosessi, jossa käytännön 3
4 asiantuntija aikaisemman kokemuksen ja koulutuksensa perusteella ennakoi, mitä hankkeessa tulee tapahtumaan. Toteutuksen yhteydessä tehdään havaintoja ja mittauksia, jolloin voidaan todeta ennakoinnin toteutumisen aste ja mahdollisesti korjata ennakoinnin perusteena olevaa ajattelumallia. Schneberger ja muut ja laativat teorioiden ulottuvuuden, jonka toinen pää (iso T-teoriat) painottaa tieteellistä täsmällisyyttä ja toinen (pikku t-teoriat) käytännön relevanssia. Schneberger ja muut ottavat yhden ainoan näkemyksen, mitä on tieteellinen tutkimus. (Schneberger ym ) 3. Tutkijan valinta Deetz (1996) kritisoi Burrellin ja Morganin (1979) kahta ulottuvuutta: subjektiivinen objektiivinen, säätely muutos, ja niistä muodostettua nelikenttää. Mainittu jaottelu on Deetzin mielestä luonut erilliset pelikentät ja keinotekoiset rajat, jotka kuitenkin ovat jossain määrin hämäriä. Erityisesti ensin mainittu erottelu on osoittautunut vanhanaikaiseksi. Hän tarjoaa uuden nelikentän, jonka ulottuvuuksina ovat paikallinen/esiinnouseva eliitti/ennalta-annettu ja yksimielisyys erimielisyys. Eliitti/ennalta-annettu ääripää painottaa sitä, että tutkija käyttää tiettyä tutkijayhteisön kieltä tutkimuksen suunnittelussa ja pitää tämän kielen vakiona tutkimuksen ajan. Tällainen tutkimus on teoriavetoinen ja korostaa käsitteiden huolellista määrittelyä ennen tutkimusprosessia. Muutokset käsitteistössä tapahtuvat tutkimusprosessin ulkopuolella. Tutkijan käyttämää käsitteistöä pidetään parempana ja ilmiötä edustavammin kuvaavana kuin normaali-ihmisten kieltä ja käsitteistöä. Tutkimuksessa tavoitellaan yleistyksiä paikallisten käsitysten sijasta. Tutkimusväitteet vapautetaan paikallisista ja ajallisista sidoksista. Tutkimus tuottaa rationaalista tietämystä, jota ei rajoita tutkijan tai tutkittavien omat uskomukset. Ohjeellinen tutkimusote painottaa objektiivisuutta ja arvovapautta. Kriittinen tutkimusote nopeasti tunnistaa arvoerot eri ryhmien välillä. Paikallinen/esiinnouseva ääripää kiinnittää huomiota tutkijoihin, jotka työskentelevät avoimen käsitteistön kanssa ja tuottavat tietämystä vähemmän ylevien väitteiden muodossa. Keskeistä heidän työlleen on sen tilannekohtainen luonne. Ongelman määritykset, tutkijan mielenkiinto ja tutkittavan ilmiön kuvaukset syntyvät vuorovaikutuksessa tutkijan ja tutkittavien kesken. Teoreettinen käsitteistö tulee tutkimukseen alussa tutkijan tuomana alustavana oletuksena, jota korjataan uusilla merkityksillä, muunnoksilla ja erotteluilla vuorovaikutukseen perustuen. Tietämys on luonteeltaan enemmän käsityksiä kuin totuuksia. Tietämys riippuu suuresti paikasta ja ajasta. Kumulatiivinen ymmärrys rakentuu kertomusten ja kuvausten varaan, ja niitä voidaan käyttää toisessa tutkimuskohteessa. Käsitteiden luonti ohjaa tutkimusta enemmän kuin käsitteiden soveltaminen. Tutkija on enemmän taitava yhteistyössä tietämyksen tuottamiseksi kuin asiantuntija havainnoija. Siksi osallistuva tutkimus on tälle tyypille keskeistä. Yksimielisyys-ääripää kiinnittää huomiota tutkimuksiin, joissa sekä tarkastellaan järjestystä että etsitään sitä. Kuvauksissa peilataan kokonaisuuksia ja suhteita, jotka esittävät tutkittua järjestystä luotettavasti ja todentuntuisesti. Olemassa olevia järjestyksiä pidetään luonnollisina ja ongelmattomina. Satunnaistapahtumat ja poikkeamat saavat vähän huomiota, sen sijaan kiinnitetään huomiota prosesseihin, jotka vähentävät poikkeamia, epävarmuutta ja eripuraa. Erimielisyys-ääripää kiinnittää huomiota tutkimuksiin, joissa tarkastellaan kamppailua, konfliktia ja jännitteitä normaaleina tiloina. Olemassa olevat järjestykset ilmaisevat, miten konfliktit on lakaistu maton alle, ja miten jotkut ihmiset dominoivat sekä miten heillä on monia erilaisia intressejä. Tutkimus selvittää, mitkä mekanismit ylläpitävät konflikteja ja jännitteitä. Tutkijalla on ikään kuin linssit, joilla hän yrittää nähdä sellaista, 4
5 mitä ei ole ennen nähty. Tutkija on aktiivinen ja näkyvä. Erimielisyys-tutkimuksissa tutkijan kyky nähdä konflikteja tuottavia olettamuksia, arvoja, sosiaalisia käytäntöjä ja rutiineja on tärkeämpi kuin tapa, jolla hän esittää tuloksensa. 4. Tuloksia Käytännön ihmiset voivat tutkia sellaistakin, johon akateemisilla ei ole pääsyä Käytännön ihmiset voivat tieteellistää omaa työtään ja kehitellä teorioita, jotka toimivat erityisissä tilanteissa Käytännön ihmisten tulee opiskella tutkimusta sen verran, että pystyvät lukemaan, valitsemaan ja koettelemaan tieteentekijöiden teorioita. Tieteentekijöiden kannattaa harrastaa itsearviointia pohtimalla, tavoittavatko heidän käsitteensä ja niiden väliset relaatiot, siis teoriansa todellisuuden vai kannattaisiko sittenkin käyttää paikallista kieltä, paikallisia käsitteitä (Edmondson & McManus 2007, Colquitt & Zapala-Phelan 2007, Järvinen 2011). Kirjallisuus Argyris C. & D. Schön (1978) Organizational learning: A theory of action perspective, Addison-Wesley, Reading. Burrell G. & Morgan G. (1979) Sociological paradigms and organisational analysis, Heinemann, London. Colquitt J.A. & Zapata-Phelan C. P. (2007) Trends in theory building and theory testing: A five-decade study of the Academy of Management Journal, Academy of Management Journal 50, No 6, Davis F.D., Bagozzi R.P. & Warshaw P.R. (1989) User acceptance of computer technology: A comparison of two theoretical models, Management Science 35, No 8, Deetz S. (1996) Describing differences in approaches to organization science: Rethinking Burrell and Morgan and their legacy, Organization Science 7, No 2, Edmondson A.C. & McManus S.E. (2007) Methodological fit in management field research, Academy of Management Review 32, No 4, Järvinen P. (2011) A New Taxonomy for Developing and Testing Theories. Teoksessa Carugati Andrea & Rossignoli Cecilia (toim.) Emerging Themes in Information Systems and Organization Studies. Heidelberg: Physica-Verlag, Sanchez R. & Heene A. (1997) Reinventing strategic management: New theory and practice for competence-based competition, European Management Journal 15, No 3, Schneberger S., Pollard C. & Watson H. (2009) Theories: For academics and practitioners, Information Systems Management 26, No 1, Sutton R.I. & Staw B.M. (1995) What theory is not, Administrative Science Quarterly 40. No 3,
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotMAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotTohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media
Tohtorixi 9.2. 2004, Päivitetty 9.1. 2005 http://www.jyu.fi/~pttyrvai/papers/tohtorixi.pdf Pasi Tyrväinen Prof. Digital media email: Pasi.Tyrvainen@jyu.fi Tutkinnon sisältö Tohtori Väitöskirja Lisensiaattityö
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotPoliittinen analyysi. Kevät 2010
Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotVäitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotLuento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa
Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen
LisätiedotHoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit
Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotMikä ihmeen projektioppiminen?
Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja
LisätiedotRakastan työtäni mutta miksi?
Rakastan työtäni mutta miksi? Elina Jokinen FT, Kirjoitusviestinnän opettaja JYU / Kielikeskus Esityksen kuvat, videot ja kommentit Gradu- ja väitöskirjaretriitti kevät 2016, Konnevesi Tieteen popularisointi
LisätiedotPedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi
Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi 2017 OPINTOJAKSO Luokanopettajakoulutuksen erillisvalinta. Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi (408014S) 4 op Kasvatustieteiden
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotTeknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotAKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)
AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) Luento 9: Yhteenveto Jouni Virtaharju, 22.11.2016 LUENTOKERRAN SISÄLTÖ Jäljellä olevat suoritukset loppuväittelyt loppuessee Mitkä olivatkaan kurssin tavoitteet? Kurssiviitekehys
LisätiedotENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento Tutkimussuunnitelman laatiminen
ENG3043.Kand Kandidaatintyö ja seminaari aloitusluento 12.9.2016 Tutkimussuunnitelman laatiminen Prof. (Professor of Practise) Risto Kiviluoma, Sillanrakennustekniikka Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelman
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotTutkimustiedosta päätöksentekoon
Tutkimustiedosta päätöksentekoon Nina Tynkkynen Tutkijatohtori Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto nina.tynkkynen@uta.fi Näkökulma tutkimustietoon/tieteelliseen tietoon: Tieto tuotetaan sosio-materiaalisissa
LisätiedotPentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS
Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotOt-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita
Osuustoiminnan neuvottelukunta LUT Toukokuu 2013 Ot-yritysten johtaminen professorin toimintaa ja visioita LUT School of Business Päätoimittaja, JCOM iiro.jussila@lut.fi + 358 50 465 9899 LUT-tiimin konteksti
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotTohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa
Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta
LisätiedotYliopiston ajatus ja strateginen johtaminen
Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 6. luento 4.10.2016 Tutkimuksen lähestymistapa osa 3 Kertausta... Miksi tutkimusta tehdään? Tuotetaan uutta tietoa Luodaan uusia käsitteitä
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotMitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?
Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotOPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI
OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on
LisätiedotOpiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa
OPPI -kysely Opiskelijoiden lähestymistavat ja kokemukset oppimisympäristöistään Helsingin yliopistossa Anna Parpala & Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotNelli käyttäjän puheenvuoro
Timo Leino 29.10.2008 Nelli käyttäjän puheenvuoro Kömpelö, hidas ja massiivinen 1 Timo Leino Akateeminen hapatus KTT, Tietojärjestelmätiede TuKKK:n lehtori, opetusta ja tutkimusta yli 20 v. Mielenkiinnon
LisätiedotPSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE
PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan
Lisätiedotklo 14:15 salissa FYS2
Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotTurun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015
Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi
Lisätiedot811393A JOHDATUS TUTKIMUSTYÖHÖN
811393A JOHDATUS TUTKIMUSTYÖHÖN Harjoitus 1: Tutkimussuunnitelma 19.9.2017 Mari Karjalainen 1 Yleistä kurssin suorittamisesta Tutkimusaiheen päätät itse, voit laajentaa JTT-tutkielman pohjalta kandityön
LisätiedotTutkijan informaatiolukutaito
Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotHeilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma
Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotYleistä tarinointia gradusta
Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate
LisätiedotKirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotMIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA
HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.
LisätiedotTutkimussuunnitelmamalli/ Oikeustieteiden tohtoriohjelma, UEF. Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä
Väitöskirjatutkimuksen otsikko Tutkijan nimi Päivämäärä Sisällys Tutkimussuunnitelman tiivistelmä... 1 (puoli sivua) 1 Tutkimuksen tausta ja merkitys... 2 (max. 2 sivua) 2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet..
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotJoustavuus ja eettisyys: Opiskelija osaa tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti terveystieteiden eettisten perusteiden mukaisesti
Terveystieteiden kandidaatin tutkinnon osaamistavoitteet Osaamistavoitteet vastaavat tutkintojen ja muun osaamisen kansallista viitekehystä, ja laaja- alaisen terveystieteiden kandidaatin tutkinnon suoritettuaan
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus
LisätiedotYlemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012
Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014
Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman
LisätiedotTäydellisen oppimisen malli
Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas
LisätiedotSaadaanko tutkimushankkeen ja yrityksen tarpeet kohtaamaan? Subjektiivisia ja stereotyyppisiä hajamietteitä 25 vuoden yliopistokokemuksella.
Saadaanko tutkimushankkeen ja yrityksen tarpeet kohtaamaan? Subjektiivisia ja stereotyyppisiä hajamietteitä 25 vuoden yliopistokokemuksella. Anssi Mäkynen Oulun yliopisto Rajaus päivän teemaan soveltaen.
Lisätiedot1 Kannat ja kannanvaihto
1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:
LisätiedotLASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO
LASKENTATOIMEN PRO GRADU INFO 16.5.2011 Sisältö 1. Tutkielmatyöskentelyn käytännönjärjestelyt Hyödyllisiä nettisivuja ja ohjeita Pro gradu tutkielmatyöskentelyn vaiheet Alkuraportti/tutkimussuunnitelma
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotNäkökulmia ja työskentelytapoja
Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida
Lisätiedot