RUOVEDEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 RUOVEDEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS Toimintavuodelta 2013 Riistanhoitoyhdistyksen alue käsittää Ruoveden kunnan. 1. HALLINTO, Hallitus Puheenjohtaja Martti Mäki tuotantopäällikkö, Ruovesi varamies Miika Kojola Varapuheenjohtaja Erkki Lammi maanviljelijä Jäsen Henkilökohtainen varajäsen Erovuoro Hannu Laine Jussi Laine 2014 Pekka Kojola Matti Kojola 2014 Erkki Lammi Hannu Peltonen 2015 Antti Sarvana Markku Perttula 2015 Eero Asunta Samppa Keskinen 2016 Esko Niininen Hannu Rouhiainen 2016 Toiminnanohjaaja Rahastonhoitaja Juhani Sillanpää Aira Aaltonen Toiminnantarkastajat Alpo Porila ja Esko Riponiemi varalla Irja Kärkelä ja Matti Salmi Hallituksella oli 3 kokousta ja riistanhoitoyhdistyksellä vuosikokous Ruoveden Osuuspankin tiloissa, johon osallistui 44 jäsentä, ääniä 63. Asioita on hoidettu lisäksi puhelimitse sekä internetin kautta sähköpostein. Hirviseurueiden johtajilla ja varajohtajilla oli 1 kokous ( ) johon sisältyi koulutusta. Hirvenmetsästyksen suunnittelutilaisuuksia oli yksi Ruoveden Osuuspankin tiloissa. Ilveksen metsästykseen liittyen oli yhteislupapalaveri OP:n tiloissa , johon osallistuivat alueen metsästysseurueet. Perustettiin yhteislupa-alue.

2 Sopimuksen yhteisluvasta laatii Juha Asunta, tiedottajaksi valittiin Juhani Sillanpää. Samalla sovittiin osallistumisesta ilveksen jälki-laskentaan syksyllä 2013 ja laskentapäälliköksi valittiin Eero Asunta. Jälkilaskentaa ei voitu toteuttaa suunnitelman mukaisesti lumen puutteen takia. 2 Edustajana Pohjois-Hämeen alueellisen riistaneuvoston kokouksissa oli puheenjohtaja Martti Mäki, Ruovesi ja varamiehenä Erkki Lammi, joka oli RHY:n edustajana Pohjois- Hämeen Riistakeskuksen hirvilupia käsittelevässä kokouksessa. kokouksessa. Yhdistykselle hankittuja kotisivuja on kehitetty edelleen ja niiden käyttö on ollut runsasta. Kävijöitä aikavälillä oli 7167, keskimäärin on ollut noin 40 käyntiä/vrk, huippukäynnit olivat yli 100 käyntiä. Riistanhoitoyhdistysten aluekokouksessa edustajina olivat Erkki Lammi ja varalla Juhani Sillanpää. 2. METSÄSTÄJÄTUTKINTO Erillistä koulutusta ei pidetty osanottajien vähäisyyden takia. Tutkinnon vastaanottajina toimivat koulutuksen saaneet Juhani Sillanpää ja Timo Salonen. Yhteensä oli yritystä 15, joista 10 läpäisi. Edelliseen vuoteen verrattuna yrityksiä oli16 vähemmän. Läpäisyprosentti oli siten noin 67%. Päivä Yrittäjiä Hyväksytty Hylätty Prosentti 13.elo elo syys syys syys Yhteensä Vuosi Yrittäjiä Hyväksytty Hylätty Prosentti , , AMPUMAKOE Ampumakokeita järjestettiin elo- syyskuun aikana Pappilankylän ampumaradalla seitsemän tilaisuutta, joissa - hirvikoesuorituksia oli 67, joista läpäisyjä oli 55 kpl, läpäisyprosentti 82 - karhukoesuorituksia oli 74 kpl, joista läpäisyjä 52 kpl, läpäisyprosentti 70 % - kauriskoesuorituksia jälleen 0 kpl

3 Hirvi Karhu Kauris Pvm. Yritt. Hyv. Pros. Yritt. Hyv. Pros. Yritt. Hyv. Pros Yht Vuosi Hirvi Karhu Kauris Yritt. Hyv. Pros. Yritt. Hyv. Pros Yritt. Hyv. Pro s , , , , , , , , , , KOULUTUS, NEUVONTA - hirviseurueiden johtajien ja varajohtajien koulutustilaisuus Ruovedellä OP:n kerhotilassa, paikalla noin 30 osanottajaa - hirvenmetsästyksen suunnittelutilaisuus pidettiin metsästyksen johtajille Osuuspankin kokoustiloissa tiistaina ilves-palaveri OP:n tiloissa hirvenmetsästyksen välipalaveri pidettiin Ruoveden Osuuspankin tiloissa Nuorisotyö Ruoveden kirkonkylän ala-asteen koululaisille järjestettyiin mahdollisuus olla mukana Ruoveden Metsästysseuran hirvijahdissa sekä erähenkistä toimintaa jahdin aikana. Tilaisuuteen osallistui 24 lasta ja 12 lasten vanhempaa. Akkainjahti järjestettiin Visuveden Hirvimiesten toimesta. 5. RIISTANHOIDON EDISTÄMINEN Hirviseurueiden johtajien toiminnasta ja vastuusta sekä hirvenmetsästyksestä. Käsiteltiin myös ilvesjahdin järjestämistä. 6. RIISTAKANTOJEN HOITO Hirvieläinkantojen seuranta - hirvieläinkantoja seurattiin havaintokorttijärjestelmän ja seurueiden ilmoitusten avulla

4 4 Pienriistalaskennat - ei erikseen järjestettyä Suurpetokantojen seuranta: petoyhdysmiehinä toimivat - Miika Kojola , miika.kojola@biowatti.fi ja - Hannu Peltonen , hannupeltonen@suomi24.fi - Kimmo Laine , sahi.hyyryla@gmail.com - Tomi Nippala, , nippala80@luukku.com Suurpetojäljestäjä - Erkki Yläjärvi , Jäljestyskoirien omistajat - hirvieläimet - Erkki Yläjärvi , Tapani Laine , karhu - Erkki Yläjärvi , Martti Mäki Erävalvonnan yhdyshenkilöt - Erkki Lammi , SRVA-yhteyshenkilöinä toimivat - Erkki Lammi , Samppa Keskinen Hannu Laine Kurun tiellä oli ilveskolari Selviikin kohdalla. Ilves-emo loukkaantui ja poliisi lopetti sen. Metsästäjät lopettivat emoa seuranneet kaksi pentua. Väärinmajassa oli ilveskolari , emo kuoli ja pentu lopetettiin. Alueelle myönnetyt karhujen kaatoluvat käytettiin ja Ilveksen metsästystä varten perustettiin RHY:n alueen kattava yhteislupa-alue. Ilvesten jälkilaskentaa ei toteutettu lumen puutteen takia. Muuta riistakantojen seurannasta - lukuisia havaintoja ja ilmoituksia vahvistuneesta metsäkanalintukannasta Hoito- ja metsästyssuunnitelmat (mm. riistanhoitoyhdistyksen lausunnot riistanhoitopiirille riistaeläinlajin rauhoittamiseksi (ML 38 )) - yhdistys antoi lausuntoja hirvieläinten pyyntilupahakemuksiin sekä pienpetohakemuksiin - haittaeläinten pyyntilupiin liittyviä lausuntoja 2 kpl - ilves-lupiin liittyen 1lausunto - koirien irtipitosäännöstä poikkeaminen - lausuntoja viljelyksille tai puutarhoille vahinkoa tekevien riistaeläinten ampumislupahakemuksiin 7. METSÄSTYS - karhunmetsästys - alueelle myönnetyt kaksi kaatolupaa käytettiin ampumalla kaksi isoa uroskarhua - hirvenmetsästys: - kaatoprosentti 91,3 %, jossa on pientä vaihtelua alueittain välillä - Kaadettu 137 hirvieläintä 99,5 luvan verran, joista aikuisia 62 ja vasoja 75, joka on 54,7 %. - vasojen osuus 75 kpl 53,3 %, joista uroksia 40 kpl ja naaraita 35 kpl - jäävä kanta noin 3,16 yksilöä/1000 ha, jossa on nousua vuoteen 2012 verrattuna

5 5 Kaatotilasto ja jäävä kanta on alla olevassa taulukossa. Taulukossa on kaadettujen hirvien määrä ja jahdin jälkeen alueille jäävä kanta. Metsästystä vaikeutti selkeästi suurpetokannan, karhut ja sudet, lisääntyminen. Hirvet olivat alkuvaiheessa vauhkoja eivätkä käyttäytyneet normaalisti. Alueelle jäi useita karhuja, joissa on sekä pentueita että yksittäisiä karhuja. Sudet sekoittivat myös metsästystä siten, että eräs seurue joutui keskeyttämään jahdin kerran susivaaran takia. Suurpetolupien hakemisessa uusi organisaatio ei kuule Riistanhoitoyhdistystä, jolloin ei ole tietoa hakijoiden määrästä eikä jahtialueista ja näin alueellista koordinointia jää puutteelliseksi. Varsinkin ilveslupien määrää tulisi kasvattaa nykyisestä tasosta. Alueen teerikanta on edelleen runsas ja olisi hyvä saada jälleen perinteinen teerien latvalinnustus voimaan vaikka vain 2-3 viikoksi. Rhy antoi Riistakeskukselle ilmoituksen hirvenmetsästyksen tilanteeseen tilanteesta, seurat antoivat kiitettävästi oman tilanteensa. Kaadettu 47 aikuista ja 64 vasaa, yhteensä 72,5% kaatoluvista. Hirviä menehtyi 3 kpl, joista 2 oli kolarihirviä. 8. METSÄSTYKSEN VALVONTA - metsästyksen valvojana toimi Erkki Lammi, joka osallistui valvontaan yksin tai poliisin kanssa, valvontojen aikana puhuteltiin runsaat 20 henkilöä - poliisin kanssa yhteistyö sujuu hyvässä hengessä - suurin ongelma oli koirakurin valvonta ja irtokoirat - metsästyksenvartijat toimivat omatoimisesti alueillaan - valvonta on painotettu pienriistaan ja linnustukseen - lisäksi on käyty tarkistamassa suurpetohavaintoja

6 6 9. TIEDOTUS- JA SUHDETOIMINTA (tiedotteet, haastattelut, osallistuminen toimikuntiin jne.) - tiedottaminen tapahtui Ruovesi-lehdessä hirvenmetsästyksestä, sekä ampumakilpailuista, haulikko ja kivääri - Ruovesi-lehdessä oli kesän kilpailujen tulokset hyvin esillä - hirvenmetsästyksen käynnistymisestä oli juttu Ruovesi-lehdessä - RHY:n toimintakalenteri julkaistiin Ruovesi-lehdessä kesäkuussa, internetissä kotisivuilla - RHY:n tapahtumista oli jatkuvasti tietoa yhdistyksen kotisivuilla - Ruovesi-lehti suhtautui kiitettävästi riistanhoitoon ja metsästykseen julkaisemalla useita ja hyviä artikkeleita - Ruovesi-lehti julkaisi jutun kesämökkien läheisyydessä olevista karhuista ja asukkaille tarpeellisista käyttäytymisohjeista - Ruoveden Kirjastolle luovutettiin Suomen Riista n:o 58 - joulurauhan julistaminen Jäminkipohjan Erämiesten laavulla Sisäisessä tiedottamisessa hyödynnettiin tehokkaasti sähköpostien käyttöä sekä uutta kotisivua. Riistanhoitoyhdistyksen jäseniä palkittiin vuoden aikana (RMS 60 vuotta): Riistanhoidon kunniakirja Samppa Keskinen Riistanhoidon ansiomerkki (teeri merkki) Arvo Harjajärvi, Heikki Juvonen, Miika Kojola, Pekka Leinonen Antti Moksunen, Heikki Selkee, Timo Ruokkeinen, Pauli Tanneraho, Aimo Vottonen Pronssinen ansiomerkki Aira Aaltonen, Marko Aaltonen, Eero Asunta, Juha Asunta, Heikki Hirvas, Kalervo Kauppinen, Pekka Moskari, Hannu Peltonen, Matti Pulakka, Risto Rikala, Matti Seppänen Hopeinen ansiomerkki Juhani Sillanpää 10. AMPUMARATA - ampumaradalla järjestettiin toisen kerran Yhteisvastuu-ammunta yhdessä seurakunnan ja reserviläisjärjestöjen kanssa , osanottajia oli mukavasti. -ampumarataa vuokrattiin veloituksetta metsästysseurojen käyttöön - yhdistys järjesti hirviammuntamestaruuskilpailun ampumaradalla 8.9. joihin, osallistui yhteensä 14 ampujaa kolmessa eri sarjassa - haulikkomestaruuskilpailut pidettiin15.8, osanottajia oli 6 henkeä kahdessa eri sarjassa - seurueiden säännöllisiä harjoitusvuoroja 7 kertaa kesä- syyskuu aikana, jaettuna kunakin kertana viidelle seurueelle - ampumaradan käyttövuoroja annettiin lisäksi yksittäisille seuroille/seurueille sekä seuraotteluihin - Pyynikkilän kesäteatterin näytännöt huomioitiin jälleen ampumaradan käytössä siten, että näytäntöjen aikana radoilla ei ammuttu - ampumaradalla suoritettiin siivoustalkoot kesäkuun alussa - Ruoveden ympäristölautakunta myönsi ampumaradalle ympäristöluvan hakemuksen mukaisena ja lupa sai lainvoiman joulukuun alkupuolella ilman valituksia 11. MUU TOIMINTA RHY hankki pyynnöstä kaksi ulkomaalaisen metsästäjän metsästyskorttia. Lisäksi järjestettiin muutamia seurojen välisiä kilpailuja.

7 7