SALLAN 213 RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS. Toimintavuodelta Riistanhoitoyhdistyksen alue käsittää n ha Sallan kunnassa.

Transkriptio

1 SALLAN 213 RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS Toimintavuodelta 2012 Riistanhoitoyhdistyksen alue käsittää n ha Sallan kunnassa. HALLINTO Hallitus (nimi ja kotipaikka) henkilökohtainen varajäsen toimikausi Puheenjohtaja Kellokumpu Tapio, Salla Alakurtti Matti, Salla Varapuheenjohtaja Tolvanen Matti, Salla Klemetti Veli, Salla Jäsenet Kairala Heikki, Salla Järvelä Martti, Salla Luttinen Esa, Salla Lehikoinen Veikko, Salla Piippo Pekka, Salla Vuorela Juho, Salla Tiihonen Jarmo, Salla Vuorela Erkki, Salla Sivonen Mika, Salla Jussila Jouni, Kemijärvi Maanomistajajärjestöjä edustava jäsen Harju Raimo, Salla Lehtomäki Erkki, Salla Metsähallituksen määräämä jäsen (ML 8 :n alueella) Kamula Pasi, Rovaniemi Sarajärvi Pertti, Kemijärvi Toiminnanohjaaja Rahastonhoitajat Toiminnantarkastajat Hänninen Kari, Salla Tilipiste Selkälä ja Hänninen Kari Vaarala Mauri ja Korhonen Kalevi Hallituksella oli vuoden aikana 7 kokousta ja riistanhoitoyhdistyksellä 1 kokous. Riistanhoitoyhdistyksen edustajana aluekokouksessa oli (nimi ja kotipaikka) Soppela Arto, Salla ja varalla Huhtala Sakari, Salla. Suomen riistakeskuksen alueen toimeenpanemissa neuvottelutilaisuuksissa riistanhoitoyhdistystä edustivat: Kellokumpu Tapio ja Hänninen Kari.

2 Riistanhoitoyhdistys vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. 2 RIISTANHOITOYHDISTYKSEN JULKISET HALLINTOTEHTÄVÄT Riistahallintolaki Metsästäjätutkinto Tutkintoja pidettiin 7 kertaa. Tutkintoyrityksiä oli 40, joista hyväksyttyjä 14. Hyväksyttyjä suorituksia oli 35 % yrityksistä. Metsästäjätutkinnon vastaanottajana toimivat Kari Hänninen Tapio Kellokumpu, Klaus Loisa ja Matti Tolvanen. 2. Ampumakoe voimaan tulleen Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisia ampumakokeita pidettiin Kursun, Hautajärven ja Isoaavan ampumaradoilla seuraavasti: Kursun ampumaradalla oli yhteensä 36 hirvikoesuoritusta, joista hyväksyttyjä 14. Hyväksyttyjä suorituksia oli 39 % yrityksistä ja yhteensä 90 karhukoesuoritusta, joista hyväksyttyjä 56. Hyväksyttyjä suorituksia oli 62 % yrityksistä. Hautajärven ampumaradalla oli yhteensä 75 hirvikoesuoritusta, joista hyväksyttyjä 47. Hyväksyttyjä suorituksia oli 63 % yrityksistä ja yhteensä 119 karhukoesuoritusta, joista hyväksyttyjä 82. Hyväksyttyjä suorituksia oli 69 % yrityksistä. Isoaavan ampumaradalla oli yhteensä 117 hirvikoesuoritusta, joista hyväksyttyjä 68. Hyväksyttyjä suorituksia oli 58 % yrityksistä ja yhteensä 266 karhukoesuoritusta, joista hyväksyttyjä 161. Hyväksyttyjä suorituksia oli 61 % yrityksistä. Kaikilla ampumaradalla oli yhteensä 228 hirvikoesuoritusta, joista hyväksyttyjä 129. Hyväksyttyjä suorituksia oli 57 % yrityksistä ja yhteensä 475 karhukoesuoritusta, joista hyväksyttyjä 299. Hyväksyttyjä suorituksia oli 63 % yrityksistä. Kaikkiaan hirvi- ja karhukoesuorituksia oli yhteensä 703, joista hyväksyttyjä 428. Hyväksyttyjä suorituksia oli 61 % yrityksistä. 3. Riistavahinkolain 25 :ssä tarkoitettuihin maastotarkastuksiin osallistuminen Puheenjohtaja tai toiminnanohjaaja ovat olleet pyydettäessä mukana petojen porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen arvioinneissa Sallan kunnan maaseutupäällikkö Erkki Vuorelan kanssa. Hirvien aiheuttamien taimikoiden vahinkotarkistuksissa ei oltu tänä vuonna mukana. 4. Metsästyksen valvonta Valvonta tapahtuu pääasiassa riistahoitoyhdistyksen jäsenten toimesta muun metsästyksen ohessa. Sallassa on Suomen Riistakeskuksen nimittämiä metsästyksen valvojia 3 henkilöä. Poliisin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleita metsästysrikkomuksia, metsästysrikoksia ja luvattomia pyyntejä oli yhteensä 12 kpl. Tietoon tulleita hirven salakaatotapauksia oli 2 kpl. RIISTANHOITOYHDISTYKSEN MUUT TEHTÄVÄT Riistahallintolaki Kestävän riistatalouden edistäminen Sallaan myönnettiin 296 aikuisen ja 129 vasan kaatolupaa. Näiden lisäksi Suomen riistakeskus lapin aluetoimisto myönsi sairaiden hirvien tilalle 1 aikuisen ja 2 vasan kaatolupaa. Hirvijahti onnistui hyvin, sillä kaatoprosentti oli 97,49 %. Juoksemaan jäi 9 aikuista ja 12 vasaa. Sallan rhy:n alueella kaadettiin tänä vuonna kolme karhua. Itäiselle poronhoitoalueelle myönnettiin 30 karhun kiintiö, joista saatiin kaadettua 22.

3 2. Kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen Petojen pyyntilupien hakemiseen ja petojen esiintymisestä on pyydettäessä annettu lausuntoja Suomen riistakeskukselle. Lisäksi annettiin lausunnot Metsähallituksen hirvenmetsästysalueista, kanalintujen ja metsähanhen metsästysajoista, sekä lausunto 8 hirvilupatyöryhmän esitysluonnokseen. 3. Riistanhoidon, riistaeläinkantojen kestävyyden ja elinvoimaisuuden sekä riistan elinympäristöjen hoidon ja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen Hirvikannan suuruutta selvitettiin lentolaskennalla. Laskenta suoritettiin helmikuun alussa 8,9 % otannalla. Kahden päivän aikana lennettiin helikopterilla km ja hirviä nähtiin yhteensä 80 kpl, näistä vasoja oli 22. Nähdyt hirvet suhteutettuna koko yhdistyksen alueelle tarkoitti, että talvehtiva kanta olisi ollut 898 hirviä eli 1,6 hirviä/1 000 ha. Kannan suuruutta selvitettiin lisäksi hirvihavaintokorttien ja metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan mukaan. Myös metsäalan ammattilaisilta saatiin lisäinformaatiota asiasta. Yksityiskohtainen hirvenhoito- ja verotussuunnitelma laadittiin Suomen riistakeskus Lapin aluetoimiston antamien ohjeiden ja metsästyslain ja asetuksen mukaisesti. Metsästysseurojen riistanhoitotoimintaa tuettiin jakamalla Metsähallitukselta saatuja nuolukiviä. Nuolukiviä hankittiin myös riistanhoitoyhdistyksen omilla varoilla, jotka jaettiin metsästysseuroille ja paikallisille hirviseurueille vuodenvaihteessa. Vuoden aikana lopetettiin 6 sairasta tai loukkaantunutta hirveä. Lisäksi löydettiin 13 kuollutta hirviä. Hirvikolareita oli kaikkiaan 9 kpl. Yhdistyksen alueen riistakolmioilla kesälaskentoja suoritettiin 17 ja talvilaskentoja 11. Laskenta osoitti kanalintukannan laskusuunnan edellisvuoteen verrattuna. Riistanhoitoyhdistys esitti lyhyempää metsästysaikaa, mutta Suomen Riistakeskus päätti asetuksen mukaisen metsästysajan eli Riekon metsästys päättyi Yhdistyksen alueella toimii 8 petoyhdysmiestä: Klaus Loisa, Kari Niemelä, Juhani Myllykangas, Jorma Kellokumpu, Reijo Isojärvi, Hannu Virkkula, Erkki Yrjänheikki ja Kari Hänninen. He antavat ns. Tassu-järjestelmään internetin kautta riistantutkimukselle tietoa petojen esiintymisestä yhdistyksen alueella. Pienpetojen pyytäjille maksettiin kulukorvausta pyydettyjen pienpetojen pääluvun mukaan. Nahkansa menetti 330 kettua, 111 näätää, 79 minkkiä, 11 supikoiraa ja 24 kärppää. (edellisenä vuonna 173 kettua, 80 näätää, 97 minkkiä ja 31 kärppää). 4. Metsästykseen, riistatalouteen ja riistaeläimiin liittyvien asiantuntija-, koulutus- ja neuvontapalveluiden tuottaminen sekä näihin liittyvä tiedotus ja viestintä Kansalaisopiston kanssa järjestettiin metsästäjätutkintoon valmentava kurssi neljänä iltana toukokuussa Sallan kirkonkylällä. Osallistujia oli 15. Kouluttajina toimivat Klaus Loisa, Matti Tolvanen ja Kari Hänninen. Lähinnä nuorille tarkoitettu ketun jalkanarupyyntikurssi pidettiin Sallan Pyhärannassa. Osallistujia oli 13. Kouluttajina toimivat Juho Vuorela ja Sami Klemetti. Kurssin lopuksi jaettiin Sallan riistanhoitoyhdistyksen hankkimat 40 jalkanarua kurssille osallistuneiden kesken. Osallistuttiin SML:n Lapin piirin Itä-Lapin Metsoleirin järjestämiseen Leirille osallistui 30 nuorta ympäri Suomea. Leirin vastuuhenkilönä toimi Klaus Loisa. Leirillä järjestettiin metsästäjätutkintokoulutusta ja koulutuksen jälkeen halukkaille tutkintotilaisuus. Leirillä harjoiteltiin metsästysaseiden käsittelyyn ja huoltoon liittyviä asioita. Halukkaat saivat myös kokeilla ampumista Sallan riistanhoitoyhdistyksen radalla. Lisäksi tutustuttiin mm. riistanhoitoon ja eri metsästyskoirarotuihin. 3

4 4 Tänä vuonna ei järjestetty varsinaista koulutustilaisuutta hirvenmetsästyksen johtajille, vaan metsästyksenjohtajat ohjeistettiin sähköisillä viestintävälineillä. Tietoja metsästäjille on annettu lehtiuutisilla riistakannoista, metsästysajoista, sekä muista riista-asioista. Toiminnanohjaaja, puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet ovat osallistuneet mahdollisuuksien mukaan metsästysseurojen kokouksiin. Tiedottamisen pääpaino on sähköisen viestinnän käyttämisessä. Hirven metsästyksen edistymistä on voinut seurata yhdistyksen kotisivuilta ja paikallislehtien kautta. 5. Muiden sille säädettyjen tai maa- ja metsätalousministeriön tai Suomen riistakeskuksen määräämien tehtävien suorittaminen SUURRIISTAVIRKA-APU, SRVA Sallassa on neljä Suomen riistakeskuksen nimeämää suurriistavirka-apuhenkilöä(srva). He ovat Klaus Loisa, Sakari Huhtala, Raimo Mikkonen ja Juhani Myllykangas. He toimivat yhteistyössä poliisin ja metsästysseurojen kanssa ja hoitavat alueellansa tapahtuneet suurriistan kolari-, haavoittumis- tai muut vaaratilanteet. AMPUMARATA Vuonna 2005 kunnostettua Isoaavan ampumarataa käytettiin ahkerasti. Lisäksi radalla yksittäiset seurat pitivät omia harjoituksiaan ja kilpailuja. Radalla pidettiin myös koeammuntoja ja rhy:n mestaruuskilpailut. ANSIOMERKIT, HUOMIONOSOITUKSET Suomen Riistakeskuksen pronssinen ansiomerkki myönnettiin seuraaville henkilöille: Arvo Aatsinki, Risto Aatsinki, Erkki Ailasmäki, Kauko Harjula, Reijo Kellokumpu, Veikko Kivelä, Matti Kumpare, Raimo Mikkonen, Jaakko Roininen, Lauri Roininen, Hannu T Virkkula, Tuomo Virkkula, Ari Kellokumpu ja Veli-Erkki Heikkilä. Suomen Riistakeskuksen hopeinen ansiomerkki myönnettiin seuraaville henkilöille: Erkki Keisanen, Martti Järvelä ja Heikki Kairala. Suomen Riistakeskuksen riistanhoidon ansiomerkki myönnettiin seuraaville henkilöille: Erkki Alatalo, Kimmo Kellokumpu, Raimo Mikkonen ja Tapio Kellokumpu. Suomen Riistakeskuksen riistanhoidon kunniakirja myönnettiin seuraaville henkilöille: Raimo Sova, Oiva Heikkilä ja Heikki Nietula. SIDOSRYHMÄTOIMINTA Puheenjohtaja ja toiminnanohjaaja osallistuivat eri sidosryhmien neuvottelutilaisuuteen Rovaniemellä. Toiminnanohjaaja on osallistunut Sallan liikenneturvallisuusryhmän toimintaan. Puheenjohtaja ja toiminnanohjaaja ovat tiiviissä yhteistyössä naapuri riistanhoitoyhdistysten kanssa lähinnä metsästykseen liittyvissä asioissa.

5 MUU TOIMINTA Yhdistyksen mestaruusammunnat Isoaavan ampumarata: 5 Metsästysluodikko: M: 1. Ämmälä Jorma 66 p. M60: 1. Saariniemi Venne 74 p 2. Kumpare Matti 62 p. 2. Kotala Toivo 46 p. 3. Viitanen Asko 53 p. 3. Sivonen Jorma 32 p. 4. Kairala Heikki 49 p. 5. Saariniemi Marko41 p. Naiset: 1. Korpela Raisa 40 p. 6. Aska Pertti 35 p. 7. Aatsinki Aarne 26 p. Nuoret(tuki): 1. Onkamo Miro 78 p. 2. Märsy Reeta 76 p. 3. Virkkula Veera 67 p. 4. Lassila Alisa 64 p. 5. Koivuniemi Timo 62 p. 6. Aatsinki Inka 55 p. 7. Koivuniemi Juha 29 p. Joukkue: 1. Sallan Ampujat ry 221 p. 2. Pohjois-Sallan Erä ry 173 p. 3. Metsästysseura Kerä ry 151 p. 4. Keminniemen Erä ry 66 p. 5. Jaurun Erästäjät ry 32 p Osallistujia kaikkiaan 18 henkilöä Metsästystrap: M: 1. Ämmälä Jorma 24 p. M60: 1. Airola Olavi 14 p. 2. Virkkula Hannu 23 p. 2. Sivonen Jorma 7 p. 3. Eteläaho Toivo 22 p. 3. Virkkula Sakari 3 p. 4. Hautala Keijo 21 p. 5. Piippo Pekka 20 p. Naiset 1. Viitala Sanna 23 p. Nuoret: 1. Koivuniemi Juha 13 p. 2. Nurmi Toni 12 p. 3. Koivuniemi Timo 9 p. Joukkue: 1. Sallan Erä- ja Kalamiehet ry 75 p. 2. Keminniemen Erä ry 52 p. 3. Metsästysseura Kerä ry 40 p. Osallistujia kaikkiaan 17 henkilöä Sallan Rhy:n hirvenhiihdon mestaruuskilpailut pidettiin Pahkakummun Purnukummussa Jaurun Erästäjien vastatessa kisaisännyydestä. M: 1. Jussila Hannu 1112 p. M 70 v: 1. Piirainen Teuvo 1052 p 2. Sivonen Mika 926 p. 2. Niemelä Kalevi 1016 p. 3. Jokela Niko 832 p. 3. Hautajärvi Herman 986 p. 4. Saariniemi Venne 898 p. M 50 v: 1. Niskala Reijo 1112 p. 2. Ämmälä Jorma 1083 p. Nuoret: 1. Sivonen Harri 698 p. 3. Ahola Jari 1058 p. Nuoret(tuki) 1. Koivuniemi Timo 894 p. M 60 v: 1. Sivonen Jorma 954p.