RUOVEDEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 RUOVEDEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS Toimintavuodelta 2011 Riistanhoitoyhdistyksen alue käsittää Ruoveden kunnan. 1. HALLINTO, Hallitus Puheenjohtaja Martti Mäki tuotantopäällikkö, Ruovesi Varapuheenjohtaja Erkki Lammi maanviljelijä Jäsenet Antti Sarvana alueneuvoja Hannu Laine metsäkoneasentaja Pekka Kojola tilanhoitaja Sulo Ahola nuohooja Timo Helin matkailuyrittäjä Ville Haavisto alueneuvoja, maanomistajat Varajäsenet Hannu Peltonen sahatyömies Markku Perttula maanviljelijä Jussi Laine maanviljelijä Matti Kojola eläkeläinen Samppa Keskinen teknikko Hannu Rouhiainen maanviljelijä Miika Kojola metsäsuunnittelija Toiminnanohjaaja Rahastonhoitaja Juhani Sillanpää Aira Aaltonen Toiminnantarkastajat Alpo Porila ja Esko Riponiemi varalla Anneli Saarinen ja Matti Salmi Hallituksella oli 4 kokousta ja riistanhoitoyhdistyksellä vuosikokous Ruoveden Osuuspankin tiloissa, johon osallistui 29 henkeä. Asioita on hoidettu lisäksi puhelimitse sekä internetin kautta sähköpostein. Hirviseurueiden johtajilla ja varajohtajilla oli 1 kokous ( ) johon sisältyi koulutusta. Hirvenmetsästyksen suunnittelutilaisuuksia oli yksi Ruoveden Osuuspankin tiloissa. Edustajana riistanhoitopiirin hallituksen kokouksissa oli puheenjohtaja Martti Mäki,, Ruovesi ja varamiehenä Erkki Lammi, joka oli RHY:n edustajana Pohjois-Hämeen Riistakeskuksen hirvilupia käsittelevässä kokouksessa. kokouksessa.

2 Riistanhoitopiirien organisaatio muuttui alkaen Riistakeskus-organisaatioksi. Juhani Sillanpää nimitettiin valtakunnallisen Riistaneuvoston ja Martti Mäki alueellisen Riistaneuvoston jäseneksi. Martti Mäki toimi riistapäällikön esityksestä yhtenä RHY:den edustajana riistahallinnon evaluointia käsittelevässä Länsi-Suomen työryhmässä. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa vuoden aikana Yhdistykselle hankittuja kotisivuja on kehitetty edelleen ja niiden käyttö on ollut runsasta. Keskimäärin kävijöitä on ollut yli 30 käyntiä/vrk, huippukäynnit olivat yli 100käyntiä. Riistanhoitopiirin vuosikokouksessa edustajina olivat Erkki Lammi ja varalla Juhani Sillanpää. 2. METSÄSTÄJÄTUTKINTO Metsästäjätutkintoon valmistava kurssi pidettiin pappilankylän ampumamajalla, jossa järjestettiin myös seitsemän tutkintotilaisuutta. Kouluttajina ja tutkinnon vastaanottajina toimivat koulutuksen saaneet, Harri Kangasmäki, Timo Salonen, Tiina Keskinen ja Juhani Sillanpää. Yhteensä oli 48 yritystä, joista19 läpäisi. Edelliseen vuoteen verrattuna yrityksiä oli 20 enemmän johtuen nuorten Metso-leiristä. Läpäisyprosentti oli siten noin 40%. 2 Päivä Yrittäjiä Hyväksytty Hylätty Prosentti 8.kesä ,3 % 16.elo ,0 % 24.elo ,0 % 30.elo ,3 % 12.syys ,0 % 19.syys ,0 % 22.syys ,0 % 3.loka ,0 % Yhteensä ,6 % Vuosi Yrittäjiä Hyväksytty Hylätty Prosentti AMPUMAKOE Ampumakokeita järjestettiin heinä- lokakuun aikana Pappilankylän ampumaradalla seitsemän tilaisuutta, joissa - hirvikoesuorituksia oli 63, joista läpäisyjä oli 60 kpl, läpäisyprosentti 95 - karhukoesuorituksia oli 51 kpl, joista läpäisyjä 46 kpl, läpäisyprosentti 90 % - kauriskoesuorituksia jälleen 0 kpl

3 Hirvi Karhu Kauris Pvm. Yritt. Hyv. Pros. Yritt. Hyv. Pros. Yritt. Hyv. Pros , , , , , , Yht , Vuosi Hirvi Karhu Kauris Yritt. Hyv. Pros. Yritt. Hyv. Pros Yritt. Hyv. Pros , , , , , , KOULUTUS, NEUVONTA - hirviseurueiden johtajien ja varajohtajien koulutustilaisuus Ruovedellä ravintola Lierassa, paikalla noin 30 osanottajaa - hirvenmetsästyksen suunnittelutilaisuus pidettiin metsästyksen johtajille Osuuspankin kokoustiloissa tiistaina hirvenmetsästyksen välipalaveri pidettiin Ruoveden Osuuspankin tiloissa osallistuminen ampumakokeen valvojien koulutustilaisuuteen, kaikki koulutettiin uudelleen - osallistuminen metsästäjätutkinnon vastaanottajien koulutustilaisuuteen, kaikki koulutettiin uudelleen Nuorisotyö Ruoveden kirkonkylän ala-asteen koululaisille järjestettyiin mahdollisuus olla mukana Ruoveden Metsästysseuran hirvijahdissa sekä erähenkistä toimintaa jahdin aikana. Tilaisuuteen osallistui 25 lasta ja 12 lasten vanhempaa. Akkainjahti järjestettiin Visuveden Hirvimiesten toimesta. 5. RIISTANHOIDON EDISTÄMINEN Hirviseurueiden johtajien toiminnasta ja vastuusta sekä haavoittuneen suurpedon jäljittämisestä koulutustilaisuudessa RIISTAKANTOJEN HOITO Hirvieläinkantojen seuranta - hirvieläinkantoja seurattiin havaintokorttijärjestelmän ja seurueiden ilmoitusten avulla Pienriistalaskennat - ei erikseen järjestettyä

4 4 Suurpetokantojen seuranta: petoyhdysmiehinä toimivat - Miika Kojola , miika.kojola@biowatti.fi ja - Hannu Peltonen , hannupeltonen@suomi24.fi - Kimmo Laine , sahi.hyyryla@gmail.com Suurpetojäljestäjä - Erkki Yläjärvi , Jäljestyskoirien omistajat - hirvieläimet o Erkki Yläjärvi , o Tapani Laine , karhu o Erkki Yläjärvi , o Martti Mäki Erävalvonnan yhdyshenkilöt - Erkki Lammi , SRVA-yhteyshenkilöinä toimivat - Erkki Lammi , Samppa Keskinen Hannu Laine Riistanhoitopiirin vuonna 2010 myöntämää ilveksen kaatolupa käytettiin Toinen ilveslupa käytettiin Alueelle myönnetty karhun kaatolupa käytettiin Muuta riistakantojen seurannasta - lukuisia havaintoja ja ilmoituksia vahvistuneesta metsäkanalintukannasta Hoito- ja metsästyssuunnitelmat (mm. riistanhoitoyhdistyksen lausunnot riistanhoitopiirille riistaeläinlajin rauhoittamiseksi (ML 38 )) - yhdistys antoi lausuntoja hirvieläinten pyyntilupahakemuksiin sekä pienpetohakemuksiin - haittaeläinten pyyntilupiin liittyviä lausuntoja 2 kpl - ilves-lupiin liittyen 2 lausuntoa - vahinkolintujen lausuntoja 3 kpl - koirien irtipitosäännöstä poikkeaminen - lausuntoja viljelyksille tai puutarhoille vahinkoa tekevien riistaeläinten ampumislupahakemusiin - 7. METSÄSTYS - hirvenmetsästys: - kaatoprosentti 83,6 %, jossa on pientä vaihtelua alueittain välillä - jäävä kanta noin 2,65 yksilöä/1000 ha, jossa on laskua vuoteen 2010 verrattuna - vasojen osuus 95 kpl, 60,5 %, joista uroksia 48 kpl ja naaraita 47 kpl, Kaatotilasto ja jäävä kanta on alla olevassa taulukossa. Metsästystä vaikeutti selkeästi suurpetokannan, karhut ja sudet, lisääntyminen. Hirvet olivat alkuvaiheessa vauhkoja eivätkä käyttäytyneet normaalisti. Alueelle myönnettiin

5 5 yksi karhun kaatolupa, joka käytettiin jo jahdin alkuvaiheessa. Alueelle jäi useita karhuja, joissa on sekä pentueita että yksittäisiä karhuja. Sudet sekoittivat myös metsästystä siten, että eräs seurue joutui keskeyttämään jahdin kaksi kertaa susivaaran takia. Ilveskanta on myös runsastunut ja alueelle saadut kaksi ilveslupaa käytettiin heti jahdin alettua. Suurpetolupien hakemisessa uusi organisaatio ei kuule Riistanhoitoyhdistystä, jolloin ei ole tietoa hakijoiden määrästä eikä jahtialueista ja näin alueellista koordinointia jää puutteelliseksi. Alueen teerikanta on paras vuosikymmeniin ja olisi hyvä saada jälleen perinteinen teerien latvalinnustus voimaan vaikka vain 2-3 viikoksi. Taulukossa on kaadettujen hirvien määrä ja jahdin jälkeen alueille jäävä kanta. Rhy antoi Riistakeskukselle ilmoituksen hirvenmetsästyksen tilanteeseen tilanteesta, seurat antoivat kiitettävästi oman tilanteensa. Kaadettu 113 hirveä, 44 aikuista ja 71 vasaa, joka on 56,3 % kaatoluvista. Hirviä menehtyi 1 kpl.. Kauriita menehtyi 1 kpl. Peuroja menehtyi 2 kpl. 8. METSÄSTYKSEN VALVONTA - metsästyksen valvojana toimi Erkki Lammi, joka osallistui valvontaan yksin tai poliisin kanssa, valvontojen aikana puhuteltiin runsaat 20 henkilöä - poliisin kanssa yhteistyö sujuu hyvässä hengessä - suurin ongelma oli koirakurin valvonta ja irtokoirat - metsästyksenvartijat toimivat omatoimisesti alueillaan - valvonta on painotettu pienriistaan ja linnustukseen - lisäksi on käyty tarkistamassa suurpetohavaintoja 9. TIEDOTUS- JA SUHDETOIMINTA (tiedotteet, haastattelut, osallistuminen toimikuntiin jne.) - tiedottaminen tapahtui Ruovesi-lehdessä hirvenmetsästyksestä, sekä ampumakilpailuista, haulikko ja kivääri - Ruovesi-lehdessä oli kesän kilpailujen tulokset hyvin esillä

6 - hirvenmetsästyksen käynnistymisestä oli juttu Ruovesi-lehdessä - RHY:n toimintakalenteri julkaistiin Ruovesi-lehdessä kesäkuussa, internetissä kotisivuilla - RHY:n tapahtumista oli jatkuvasti tietoa yhdistyksen kotisivuilla - Ruovesi-lehti suhtautui kiitettävästi riistanhoitoon ja metsästykseen julkaisemalla useita ja hyviä artikkeleita - Ruovesi-lehti julkaisi jutun kesämökkien läheisyydessä olevista karhuista ja asukkaille tarpeellisista käyttäytymisohjeista Sisäisessä tiedottamisessa hyödynnettiin tehokkaasti sähköpostien käyttöä sekä uutta kotisivua. 6 Riistanhoitoyhdistys myönsi pronssiset ansiomerkit seuraaville henkilöille: - Riistanhoidon kunniakirja - Pekka Leinonen - Lauri Vilmunen - Riistanhoidon ansiomerkki - Samppa Keskinen - Matti Seppänen - Pronssinen ansiomerkki - Timo Salonen 10. AMPUMARATA - ampumaradalla järjestettiin ensimmäistä kertaa Yhteisvastuu-ammunta yhdessä seurakunnan ja reserviläisjärjestöjen kanssa ampumarataa vuokrattiin veloituksetta metsästysseurojen käyttöön - metsästäjäkoulutukseen liittyi ampumakoulutus - yhdistys järjesti hirviammuntamestaruuskilpailun ampumaradalla joihin, osallistui yhteensä 7 ampujaa kolmessa eri sarjassa - haulikkomestaruuskilpailut pidettiin14.8, osanottajia oli 6 henkeä kahdessa eri sarjassa - seurueiden säännöllisiä harjoitusvuoroja 7 kertaa kesä- syyskuu aikana, jaettuna kunakin kertana viidelle seurueelle - ampumaradan käyttövuoroja annettiin lisäksi yksittäisille seuroille/seurueille sekä seuraotteluihin - Pyynikkilän kesäteatterin näytännöt huomioitiin jälleen ampumaradan käytössä siten, että näytäntöjen aikana radoilla ei ammuttu - ampumaradalla suoritettiin siivoustalkoot kesäkuun alussa 11. MUU TOIMINTA RHY hankki pyynnöstä kolme ulkomaalaisen metsästäjän metsästyskorttia. Lisäksi järjestettiin muutamia seurojen välisiä kilpailuja.