Internetin tekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Internetin tekniikka"

Transkriptio

1 Internetin tekniikka

2 Sisällysluettelo OSA 1 - INTERNETISTÄ E-BUSINEKSEEN 1. INTERNETIN HISTORIA... 6 VERKON KEHITYS... 6 PALVELUIDEN KEHITYS... 6 INTERNET LUKUINA INTERNETIN YLEISIMMÄT PALVELUT SÄHKÖPOSTI... 8 TELNET FTP WAP INTERNET, INTRANET JA EXTRANET...15 INTERNET INTRANET EXTRANET VERKKOJEN HYÖDYT JA HAITAT...16 OSA 2 - TIETOVERKOT 1. VERKKOTYYPIT...18 LAN WLAN WAN ISP...20 ISP:N VALINTA YHTEYSTAVAT NETTIIN...21 KIINTEÄ MODEEMI/ISDN GSM-DATA/GPRS SATELLIITTI JA LANGATON YHTEYS VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT OSA 3 - INTERNET-JÄRJESTELMÄ JA -PROTOKOLLAT 1. IP-OSOITTEET JA -LUOKAT...26 IP-OSOITTEET OSOITELUOKAT ALIVERKOT JA ALIVERKON PEITE IPV Internetin tekniikka

3 2. NIMIJÄRJESTELMÄ PROTOKOLLAT...30 OSI-MALLI...30 TCP/IP IP PORTTINUMERO UDP TCP HTTP SMTP POP3 JA IMAP TELNET FTP WAP OSA 4 - SISÄLLÖN OHJELMOINTI 1. HTML...47 HTML-KOMENNOT NÄKYMÄ SELAIMESSA SUUNNITTELUVINKKEJÄ TARVITTAVAT TYÖVÄLINEET SIVUN RUNGON LUOMINEN FONTTIMUOTOILUT KAPPALEMUOTOILUT OTSIKOT GRAFIIKAN LISÄÄMINEN HYPERLINKIT SGML, XML JA XHTML...57 SGML XML XHTML JAVASCRIPT...59 JAVASCRIPTIN LIITTÄMINEN HTML-KOODIIN KUVAN VAIHTAMINEN TILARIVIN TEKSTIN MUUTTAMINEN CGI-OHJELMAT WML...64 WML-KOMENNOT TARVITTAVAT TYÖVÄLINEET SIVUN RUNGON LUOMINEN ESIMERKKI MUUTAMASTA TAGISTA WMLSCRIPT...67 OSA 5 - SANASTO JA LINKIT 1. SANASTO...69 Internetin tekniikka

4 2. LINKIT...71 Osien 1,2 ja 3 sisällön tuottamisesta suuri kiitos myös Ari Hakaselle (Etelä-Satakunnan Puhelin Oy), jonka (valmistuvasta) DI-työstä on saatu käyttöön materiaalia. Internetin tekniikka

5 Osa 1 Internetistä e-businekseen Internetin historia Internetin yleisimmät palvelut: www, sähöposti, telnet ja ftp Internet, Intranet ja Extranet verkon hyödyt ja haitat

6 6 1. Internetin historia Verkon kehitys Vuosi Tapahtuma 1967 ARPANET (Advanced Research Projects Agency Network) käynnistyy yhdysvaltain puolustusministeriön aloitteesta kehittää uutta pomminvarmaa hajautettua tietoverkkoa Ensimmäinen yliopiston kone kytkettiin IMP-solmukoneeseen (Interface Message Processor), liikennöintiprotokollana oli NCP (Network Control Protocol) ARPANET kasvoi yhdistämään puolustusministeriön tukemia tutkimuslaitoksia, luku jotka kehittivät TCP/IP-verkkoa ARPANET siirtyi käyttämään TCP/IP-protokollaa, tästä tuli nykyisen Internetin keskeinen osa. Samalla puolustusministeriön koneet siirrettiin omaan MILNETverkkoon NSFNET (The National Science Foundation Network) rakensi ARPANETin rinnalle uuden runkoverkon Alkuperäinen ARPANET lopetettiin. Palveluiden kehitys Vuosi Tapahtuma 1983 Nimipalvelu kehitettiin, jolloin ei tarvinnut enää tietää koneen numeroosoitteita Suomessa käynnistetään FUNET-projekti (the Finnish University and research Network) kehittämään korkeakoulujen tietoverkkoa Suomalainen Jarkko Oikarinen kehitti IRC-keskustelujärjestelmän Tim Berners-Leen ehdotus WWW:stä hyväksytään CERNissä. Samalla esitellään prototyyppi graafisesta WWW-selaimesta NeXT-tietokoneelle, WWW on siis syntynyt Minnesotan yliopisto julkistaa Gopherin. Sähköpostin salausohjelma PGP julkistettiin samana vuonna Eunet Finland aloitti kaupallisten Internet-yhteyksien tarjonnan Yahoo-aihehakemistopalvelu aloitti Altavistan hakupalvelu käynnistyi. Internet lukuina Vuosi Koneita verkossa WWW-palvelimet Lähde: Internet Software Consortium ( Internetistä e-businekseen

7 URL 7 2. Internetin yleisimmät palvelut WWW Kun ihmiset puhuvat yleisesti Internetistä, he tarkoittavat tosiasiassa WWW:tä (World Wide Web). Monelle käyttäjälle WWW on yhtä kuin Internet, vaikka asia ei ole näin. Tämä johtuu siitä, että WWW toi Internetin "tavallisen" ihmisen ulottuville. Graafista WWW:tä on helppo käyttää selaimella. Tunnetuimmat selaimet ovat Microsoft Internet Explorer ja Netscape Navigator, kummatkin ovat nykyään käyttäjälle täysin ilmaisia. WWW-sivujen ulkoasu toteutetaan HTML-kielellä (HyperText Markup Language). Nämä HTML-kielellä tehdyt dokumentit sijaitsevat www-palvelimella, josta selain noutaa ne käyttäjän syötettyä selaimeensa www-osoitteen eli viralliselta nimeltään URL:n (Universal Resource Locator). Siirtoon käytetään HTTP-protokollaa. INTERNET HTML-dokumentti www-palvelin Internetistä e-businekseen

8 8 URL voi koostua useastakin osasta, jotka erotetaan toisistaan kauttaviivalla. protokolla palvelimen osoite portti palvelimella sijaitseva kansio tiedoston nimi WWW:N KÄYTTÖKOHTEITA yrityksen "näyteikkuna" maailmalle, eli www-sivut sähköinen kauppapaikka tiedonhankintakanava asiakaspalaute www-sivun kautta liittymä sähköpostijärjestelmään www:n kautta WWW:N VAHVUUDET JA HEIKKOUDET + kuluttajan on helppo oppia surffaus paljon potentiaalisia asiakkaita + laaja näkyvyys + hyvät hakuominaisuudet + www:n kautta voidaan tehdä liittymä muihin järjestelmiin, esim. sähköpostiin - rajoittunut määrä grafiikkatiedostojen formaatteja. Esimerkiksi vektorigrafiikka huonosti tuettu - www-sivujen ulkoasu riippuu selaimesta vaikeuttaa sivujen suunnittelua - sivustoja paljon miten hoitaa näkyvyys? Sähköposti Sähköposti on www:n ohella yksi tärkeimmistä Internetin palveluista. Sähköpostin avulla voidaan kommunikoida ympäri maailman todella nopeasti. Sähköpostia käytetään jollakin sähköpostiohjelmalla tai www-selaimella. Sekä Internet Explorer, että Netscape Communicator sisältävät myös sähköpostiohjelman (Outlook Express ja Netscape Messenger). Muita tunnettuja sähköpostiohjelmistoja ovat muun muassa Microsoft Outlook ja erilaiset työryhmäohjelmistot, kuten Novell GroupWise. Internetistä e-businekseen

9 9 Vasemmalla on näkymä Microsoft Outlook 2000 ohjelmasta ja oikealla www-pohjainen sähköposti. Posti ei kulje suoraan käyttäjältä käyttäjälle, vaan välissä tarvitaan sähköpostipalvelin tai jos lähettäjä ja vastaanottaja käyttävät eri palveluntarjoajaa eli ISP:tä (Internet Service Provider) kaksi sähköpostipalvelinta. Seuraavassa karkea esimerkki sähköpostin kulusta. 1. Kalle lähettää työpaikaltaan sähköpostin Villelle, tällöin käytetään SMTP-protokollaa (Simple Mail Transfer Protocol). 2. Sähköposti menee ensimmäisenä yrityksen omalle sähköpostipalvelimelle, josta se välitetään edelleen Internetiin. 3. Sähköpostiosoitteen perusteella viesti saapuu Villen palveluntarjoajan sähköpostipalvelimelle ja odottaa siellä, kunnes Ville hakee postinsa. 4. Ville muodostaa kotoaan esimerkiksi ISDN-yhteyden palveluntarjoajaansa ja antaa sähköpostiohjelmalleen komennon hakea uudet viestit. 5. Postiviesti siirtyy postipalvelimelta Villen omalle koneelle, tällöin voidaan käyttää joko POP- tai IMAP-protokollaa (Post Office Protocol, Internet Mail Access Protocol). Oy Firma Ab 1 2 Oy Firma Ab:n postipalvelin 2 ville@koti.fi INTERNET 3 Villen ISP:n postipalvelin onko minulle postia? postiviesti 5 4 Ville@koti.fi Internetistä e-businekseen

10 Sähköpostiosoite koostuu kahdesta osasta, jotka erotetaan (at-merkki). Oikealla puolella on organisaation nimi ja vasemmalla puolella henkilön nimi tai tunnus organisaation sisällä. Kun viesti kulkee Internetissä, löytää se perille organisaation tunnuksen avulla. Vasta perillä postipalvelimessa tarkistetaan, löytyykö nimen/tunnuksen mukaista käyttäjää. Jos ei, posti palautetaan lähettäjälle. 10 nimi organisaation tunnus SÄHKÖPOSTIN KÄYTTÖKOHTEITA yrityksen sisäinen/toimipaikkojen välinen tiedonkulku asiakkaiden informoiminen tilaukset/palautteet sähköpostin välityksellä SÄHKÖPOSTIN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET + nopea + "ilmainen" + viestit voi säilöä helposti kansioihin + viestin lähetys usealle henkilölle yhtä aikaa on helppoa - tiedon salaus ei ole vielä vakiona - liitetiedostot koodataan merkkimuotoon (esim. base64), jolloin niiden koko kasvaa alkuperäiseen binaaritiedostoon huomattavasti - sähköpostiosoitteista ei ole kattavaa luetteloa Internetistä e-businekseen

11 11 Telnet Telnet-palvelun avulla voidaan käyttää toisen Internetissä olevan koneen resursseja. Työskentely Telnetin avulla vastaa vanhaa päätetyöskentelyä. Telnetin käyttämiseen tarvitaan Telnet-asiakasohjelma, sekä käyttöoikeudet johonkin telnet-palvelimeen. Windowsin mukana tulee yksinkertainen telnetniminen ohjelma. Oheisessa kuvassa on malli telnet-yhteydestä Windows käyttöjärjestelmän telnet-ohjelmalla. Käyttäjän näppäimistö lähettää komennot Internetissä olevalle koneelle ja käyttäjän näytössä nähdään tulokset. Kaiken varsinaisen työn tekee siis Internetissä oleva kone, käyttäjän kone on vain niin sanottu "tyhmä pääte". Telnet-ohjelma käyttää liikennöintiin nimensä mukaisesti telnet-protokollaa. 1. Käyttäjä näppäilee komennon, joka välitetään telnet-palvelimelle. Esimerkissä käytetään unixin komentoa ls (näyttää tiedostolistauksen, vertaa edellinen kuva). 2. Telnet-palvelin käsittelee ja suorittaa komennon. 3. Suorituksen tulos lähetetään käyttäjän näytölle. 3 >ls kirje.txt access.conf > tulos INTERNET 1 2 näppäily ls telnet-palvelin TELNETIN KÄYTTÖKOHTEITA verkon aktiivisten laitteiden, kuten reitittimien ja keskittimien etäkäyttö yrityksen unix-palvelinten etäkäyttö Kannattaa huomata, että kaikki liikenne kulkee verkossa salaamattomana, eli periaatteessa joku voi vakoilla liikennettä. Salattuja pääteyhteyksiä varten on olemassa turvallinen SSH-protokolla. Internetistä e-businekseen

12 12 FTP Internet mahdollistaa tiedostojen siirtämisen eri koneiden välillä eri puolille maailmaa. Tiedostojen siirtoon on oma protokolla FTP (File Transfer Protocol). FTP mahdollistaa siirron sekä käyttäjältä Internetiin, että Internetistä käyttäjälle. Siirto Internetistä itselle voidaan tehdä joskus tavallisella wwwselaimella. Usein kannattaa kuitenkin käyttää erityistä FTP-asiakasohjelmistoa, kuten WS_FTP. FTP:n käyttö on mahdollista myös Windowsin mukana tulevalla tekstipohjaisella ftp-ohjelmalla, tällöin pitää osata FTP:n komennot, toisin kuin graafisessa FTP-ohjelmassa. Seuraavassa on otettu yhteys ftp.funet.fi-nimiseen FTP-palvelimeen ja ladataan mi-26.jpg-tiedostoa. Oikealla käytetään WS_FTP-ohjelmaa ja vasemmalla tavallista www-selainta. Huomaa selaimen osoiterivillä protokollan tunnus ftp:// (normaalin sijaan). 1. Käyttäjä kirjautuu FTP-palvelimelle. Jotkut palvelimet ovat avoimia, niihin kirjaudutaan käyttäjätunnuksella anonymous, salasanana käytetään omaa sähköpostiosoitetta. 2. Käyttäjän ja FTP-palvelimen välille avautuu komentolinkki, jota pitkin käyttäjän antamat komennot välitetään palvelimelle. 3. Kun käyttäjä antaa tiedostonsiirto-komennon, avautuu siirtoa varten datalinkki. Datalinkki voi olla tyypiltään ASCII tai BINARY. ASCII-tyyppiä käytetään tekstitiedostojen siirtoon ja BINARYtyyppiä kaiken muun datan siirtoon. INTERNET kirjautuminen datalinkki komentolinkki FTP-palvelin Internetistä e-businekseen

13 13 FTP:N KÄYTTÖKOHTEITA mainosmateriaalin siirto painoon. Suuret tiedostot kannattaa siirtää mieluummin FTP:llä kuin sähköpostilla. Sähköpostin liitetiedostot ovat raskaampia yritys voi käyttää FTP:tä sisäisessä tiedostonsiirrossa jos yrityksellä on sähköisessä muodossa levitettävää materiaalia, voi se sijaita FTP-palvelimella. Asiakkaat pääsevät tarpeen mukaan joko salasanalla tai vapaasti hakemaan esimerkiksi tuotteiden ohjekirjoja tai esitteitä Internetistä e-businekseen

14 14 WAP WAP (Wireless Application Protocol) on protokollan lisäksi myös palvelu. WAP on kehitetty langattomia järjestelmiä varten. WAP on tavallaan kännyköiden WWW, sen avulla voidaan surffata WAPsivuilla WAP-kännykän avulla. WAP:n käyttämiseen tarvitaan WAP-puhelin, esimerkiksi Nokia 9110i tai Nokia Seuraavassa kuvassa on auki WAP-sivu Nokian 9110-puhelimessa. WAP mahdollistaa WWW:n tapaan tekstiä ja kuvia sisältävien dokumenttien katselun. WAP-sivujen ulkoasu toteutetaan WML-kielellä (Wireless Markup Language). 1. Käyttäjä syöttää puhelimeen URL:n selaimen tapaan, jolloin puhelin ottaa yhteyden WAPyhdyskäytävään 2. Yhdyskäytävä puolestaan pyytää WML-dokumentin tavalliselta WWW-palvelimelta 3. WWW-palvelin antaa WML-koodin yhdyskäytävälle, joka muuntaa WML:n tavukoodiksi 4. Tavukoodattu WML lähetetään puhelimeen. Puhelimen tulkki muuntaa koodin käyttäjälle WAPsivuksi 1 4 URL 1 tavukoodi WML 4 INTERNET pyyntö 2 WML 3 WWW-palvelin WAP-yhdyskäytävä Internetistä e-businekseen

15 15 3. Internet, Intranet ja Extranet Internet Internetiä kutsutaan verkkojen verkoksi. Tämä kuvaa hyvin tilannetta, sillä verkkoa ei omista kukaan ja sillä ei ole keskushallintoa. Internet koostuu kymmenistä tuhansista erillisistä verkoista, jotka kuuluvat eri organisaatioille. Kukin taho ylläpitää omaa verkkoaan. Käytössä on yleisesti sovittuja tekniikoita ja protokollia, jotta verkot "ymmärtäisivät" toisiaan. On myös tiettyjä tahoja, jotka pyrkivät ohjaamaan Internetin kehitystä. Internet Society ( on yksityinen aatteellinen järjestö, joka keskittyy arkkitehtuurien ja protokollien kehittämiseen. World Wide Web Consortium ( kehittää standardeja WWW:tä varten. Myös Internet Engineering Task Force ( on järjestö, joka kehittää tekniikoita. Tärkeimpänä on RFCdokumentit. Myöhemmin todetaan, että verkko tarvitsee toimiakseen niin sanottuja IP-osoitteita, näitä hallinnoi maailmassa kolme tahoa. Euroopan IP-osoitteista vastaa RIPE NCC ( Niin sanotut fi-domainnimet myöntää Suomessa Viestintävirasto, muut domainit (kuten com ja net) myöntää amerikkalainen Network Solutions. Intranet Organisaation sisäistä Internetin tekniikalla toteutettua verkkoa kutsutaan Intranetiksi. Intranetiä käytetään samoilla välineillä kuin Internetiä, eli selaimilla, FTP-ohjelmilla ja niin edelleen. Koska Intranet on yrityksen omassa verkossa, saadaan toteutettua parempi tietoturva kuin Internet-ratkaisussa. Yrityksen verkko on eristetty Internetistä palomuurin avulla. INTRANET INTERNET Intranetpalvelin Extranet Extranet eli kumppaniverkko on myös Internetin tekniikkaa käyttävä ratkaisu, jossa verkon käyttöoikeudet ja palvelut on rajattu yrityksen ja liikekumppaneiden väliseksi. EXTRANET INTRANET INTRANET Intranetpalvelin Intranetpalvelin Internetistä e-businekseen

16 16 4. Verkkojen hyödyt ja haitat + sähköposti nopeuttaa kommunikointia + kynnys ottaa yhteyttä eri tahoihin laskee, koska sähköpostia ei mielletä niin henkilökohtaiseksi kuin esimerkiksi puhelua + WWW-sivut ovat suhteellisen halpa maailmanlaajuinen mainos + Internet "lyhentää" välimatkoja, esimerkiksi videoneuvottelu + verkkokauppa tuo uusia asiakkaita, välimatkalla ei ole merkitystä + pankkiasiointi helppoa verkkopankissa - tietoturvariskit kasvavat, mikäli järjestelmiä ei suunnitella kunnolla - Internet on nopea virusten levityskanava - jos kaikki toiminnot ovat riippuvaisia verkosta, mitä tehdä kun sattuu laitevika? - aiheuttaa verkkoriippuvuutta Internetistä e-businekseen

17 Osa 2 tietoverkot Verkkotyypit: lan, wlan, wan ISP Yhteystavat Nettiin: kiinteä, modeemi/isdn ja gsm-data

18 18 1. Verkkotyypit LAN Tietoliikenteessä termillä LAN (Local Area Network) tarkoitetaan maantieteellisesti lähellä toisiaan olevien laitteiden muodostamaa verkkoa. Verkko on tavallisesti yhden organisaation hallinnassa. keskitin tai kytkin reititin Laitteiden yhdistämiseen tarvitaan tietenkin kaapelointi. Kaapelointityypit määrittelee IEEE-standardi (Insitute of Electrical and Electronics Engineers). Erilaisista kaapeloinneista standardissa käytetään nimityksiä 10Base-T, 10Base-F ja niin edelleen. IEEE-STANDARDIN KAAPELOINTITYYPIT Nimitys Kaapelityyppi Liitintyyppi Nopeus 10Base-T Suojaamaton parikaapeli, UTP RJ Mbps Suojattu parikaapeli, STP 10Base-F 62,5/125 µm tai 50/125 µm ST, SC, FC, SMA 10 Mbps monimuotokuitu 100Base-TX UTP tai STP RJ Mbps 100Base-FX 62,5/125 µm tai 50/125 µm ST, SC, FC, MT-RJ 100 Mbps monimuotokuitu 1000Base-T UTP tai STP RJ Mbps 1000Base-SX/LX 62,5/125 µm tai 50/125 µm monimuotokuitu ST, MT-RJ, VF-45, LC 1000 Mbps Lähiverkossa on myös joitakin niin sanottuja aktiivisia laitteita. Näillä laitteilla kytketään työasemat toisiinsa tai verkko toisiin verkkoihin. Laite Keskitin, HUB Kytkin Reititin Palomuuri VERKON AKTIIVILAITTEET Merkitys Laite, joka yhdistää työasemilta tulevat kaapelit toisiinsa. Maksimi liikennöintinopeus jaetaan työasemien kesken. Jos työasemia ja liikennettä on paljon, voi liikenne hidastua merkittävästi. Keskittimen kaltainen laite, mutta kytkimen sisäinen väylä on nopeampi kuin yksittäisen portin nopeus. Tällöin työasemat voivat liikennöidä kukin maksiminopeudella. Fyysisenä laitteena reititin joko yhdistää tai eristää verkkoja toisistaan. Protokollatasolla reititin ohjaa paketteja verkko-osoitteen mukaan eri vastaanottajille. Esimerkiksi Internet-yhteys lähiverkosta ulos toteutetaan usein reitittimellä. Yleisnimitys laitteelle, joka eristää yleensä lähiverkon tai alueverkon ulkomaailmasta. Palomuuri voi olla tavallinen PC, jossa on palomuuriohjelmisto. Ohjelmisto valvoo liikennettä, ja sallii esimerkiksi vain tietyn liikenteen sisään. Tietoverkot

19 19 WLAN Lähiverkko voidaan toteuttaa myös langattomasti (WLAN, Wireless LAN). Tällöin työasemien ja tukiaseman välinen liikenne toteutetaan radioteitse. Työasemaan asennetaan langaton verkkokortti, kortteja on saatavana sekä PCMCIA-korttipaikkaan, että PCI-väylään. tukiasema keskitin tai kytkin reititin langattomat työasemat palvelin Langattomilla verkoilla ei vielä päästä lankaverkkojen nopeuksiin. Standardit kehittyvät jatkuvasti, mutta tällä hetkellä on käytössä lähinnä kahden ensimmäisen standardin mukaisia laitteita. WLAN-STANDARDIT Standardi Maksimi nopeus Taajuus Mbps 2,4 GHz b 11 Mbps 2,4 GHz a 54 Mbps 5 GHz g 54 Mbps 2,4 GHz Maksimi etäisyys tukiasemasta työasemaan riippuu olosuhteista. Sisätiloissa etäisyys voi olla kymmenistä satoihin metreihin. Ulkona käytettävillä suunta-antenneilla päästään jopa kilometrien etäisyyksiin. Kun työasema liikkuu verkon peittoalueella, tapahtuu mahdollinen tukiaseman vaihto saumattomasti ilman yhteyden katkeamista. Standardissa a/b radioliikenne on salattu WEP-tekniikalla (Wired Equivalency Privacy), joten salakuuntelu on erittäin vaikeaa. WAN Kun esimerkiksi useita maantieteellisesti kaukana toisistaan olevia lähiverkkoja kytketään toisiinsa, muodostuu WAN (Wide Area Network). Yksittäisen kaupungin tai kuntayhtymän eri verkkojen yhteenliittymää kutsutaan joskus myös MAN:ksi (Metropolitan Area Network). Tietoverkot

20 20 2. ISP Kun kotitalous tai yritys haluaa liittyä Internetiin, pitää liittymä hankkia palveluntarjoajalta eli ISP:ltä (Internet Service Provider). Kotikäyttäjällä on yleensä modeemi- tai ISDN-yhteys, jolloin ISP tarjoaa puhelinnumeron, johon soittamalla yhteys muodostetaan. Yritykselle ISP voi tarjota kiinteän linjan, jota kautta liikenne kulkee. ISP:t ovat osaksi osa Internetiä, sillä heidän laitteensa ovat kiinteässä yhteydessä muuhun verkkoon. ISP:n laitteet käyttäjä INTERNET ISP:n valinta Suomessa on useita yrityksiä, jotka tarjoavat Internet-yhteyksiä. Miten sitten valita se oikea? Seuraavassa muutamia asioita, joita voi pohtia yhteyttä ostaessaan. mikä on ISP:n yleiskuva, katso esimerkiksi www-sivut? miten eri vaihtoehdot on tuotteistettu? mistä, milloin ja millä rahalla saat apua ongelmatilanteissa (helpdesk)? onko paikkakunnallasi ISP:n edustajaa? tarjoaako ISP vain yhteyksiä, vai myös kokonaisvaltaisia verkkoratkaisuja? mitkä ovat kiinteät/yhteyskustannukset? mitä yhteysnopeusvaihtoehtoja on tarjolla? kuinka nopeat kotimaan- ja ulkomaan-yhteydet todellisuudessa ovat? Tietokone-lehdet verkkosivuilla on niin sanottu ISP Tutka. Järjestelmä mittaa automaattisesti eri palveluntarjoajien todellisia siirtonopeuksia ympäri vuorokauden. Lisätietoa: Tietoverkot

21 21 3. Yhteystavat nettiin Kiinteä Kiinteä yhteys on nimensä mukaan toteutettu kiinteällä johdotuksella. Yleensä lähiverkon ja ISP:n välissä on reititin, joka ohjaa ulossuuntautuvan liikenteen pois lähiverkosta. reititin ISP/INTERNET LAN Kiinteä yhteys voidaan toteuttaa usealla tavalla. KIINTEÄN YHTEYDEN TOTEUTUSTAVAT Tapa Täydellinen nimi Maksimi nopeus lyhyellä etäisyydellä ATM Asynchronous Transfer Mode 622 Mbps, myös nopeampia tulossa HDSL High-Speed Subscriber Line 2 Mbps kumpaankin suuntaan IDSL Integrated Digital Subscriber Line 144 kbps kumpaankin suuntaan SDSL Symmetric Digital Subscriber Line 2 Mbps kumpaankin suuntaan VDSL Very High Speed Digital Subscriber Line 52 Mbps sisään, 34 Mbps ulos ADSL Asymmetric Digital Subscriber Line 7,616 Mbps sisään, 680 kbps ulos Kiinteän yhteyden ominaisuuksia. tarkoitettu suurille liikennemäärille lähiverkon toteutustavalla ei merkitystä yhteys on "aina valmiina" kiinteä kuukausimaksu, ulkomaanliikenteestä voi joutua maksamaan erikseen (riippuu ISP:stä) yhteysnopeus/tyyppi voidaan valita tarpeen mukaan, jopa kymmeniä megabittejä/sekunti Modeemi/ISDN Perinteistä puhelinlinjaa käyttävä modeemiyhteys on suunnattu lähinnä kotikäyttöön. Digitaalinen ISDN-yhteys sopii jo pieneen yritykseen. Modeemi- ja ISDN-yhteydelle on tyypillistä valinnainen yhteys, eli yhteys muodostetaan vain tarvittaessa. ISDN-verkkopääte ISP:n soittosarja ISDN-sovitin/ modeemi ISP/INTERNET ISP:n laitteet, kuten proxy-palvelin puhelinverkko ISDN:n avulla yhteys voidaan muodostaa myös siten, että se tuntuu käyttäjästä kiinteältä yhteydeltä. Tällöin työasemissa on verkkokortit, jotka on kytketty lähiverkon keskittimeen. Keskittimeen on puolestaan kytketty ISDN-reititin. ISDN-reititin avaa yhteyden automaattisesti tarpeen mukaan. Tämä on mahdollista ISDN:n nopean kytkeytymisen ansiosta. Yleensä haittana tällaisessa järjestelyssä on jokaisesta yhteyden avauksesta syntyvä puhelinverkon aloitusmaksu (ei kaikissa ratkaisuissa). Tietoverkot

22 22 Modeemi/ISDN-yhteyden ominaisuuksia. tarkoitettu yksittäiselle koneelle tai pienelle lähiverkolle mahdollisen lähiverkon toteutustavalla ei merkitystä yhteys avataan tarpeen mukaan kiinteä kuukausimaksu tai yhteysajan mukaan (riippuu ISP:stä) yhteysnopeus ISDN:llä (2B+D) maksimissaan 128 kbps, modeemilla 56 kbps GSM-data/GPRS Paljon matkustavalle liikemiehelle on tärkeää päästä verkkoon paikasta riippumatta. Tällä hetkellä ainoa lähes koko maan kattava keino on käyttää olemassa olevaa GSM-verkkoa. GSM-liittymään tarvitaan vain datapuheluominaisuus ja sitä tukeva puhelin. Puhelin toimii tällöin tavallaan modeemina ja se voidaan kytkeä esimerkiksi kannettavaan tietokoneeseen. On olemassa myös puhelimia, joissa on itsessään mahdollisuus sähköpostin ja www:n käyttöön. ISP:n soittosarja puhelinverkko ISP/INTERNET ISP:n laitteet, kuten proxy-palvelin GSM-datan ominaisuuksia. käytetään suoraan puhelimella (Nokia Communicator) tai liitetään kannettavaan datakortilla, dataohjelmistolla tai suoraan modeemiksi (datapuhelin) yhteys avataan tarpeen mukaan kiinteä kuukausimaksu (GSM-liittymä) + datapuhelun yhteysaikamaksu yhteysnopeus nykyään 9600 bps tai bps, myös 38,4 kbps on mahdollista, mikäli operaattorisi tarjoaa niin sanottua HiSpeed Data -liittymää GPRS ominaisuuksia. vaatii GPRS-puhelimen yhteys avataan tarpeen mukaan kiinteä kuukausimaksu (GSM-liittymä+GPRS-perusmaksu) + maksun siirretyn datamäärän mukaan tai kiinteä kuukausimaksu yhteysnopeus nykyään noin 56 kbps, vaihtelee verkon ruuhkaisuuden mukaan Satelliitti ja langaton yhteys Uusimpia tulokkaita yhteystapoihin ovat satelliittiyhteys ja langaton yhteys. Satelliittiyhteyteen tarvitaan tavallinen lautasantenni, jossa on universaali mikroaaltopää ja tietokoneeseen DVB-kortti (Digital Video Broadcasting) ja esimerkiksi ISDN-yhteys. Tietoverkot

23 23 PC, jossa DVB-kortti downlink uplink tuleva data ISP/INTERNET lähtev a ä dat puhelinverkko Periaatteena on lähettää pyynnöt perinteistä ISDN/modeemi-yhteyttä käyttäen Satelliitti ISP:lle. Tämä lähettää pyydetyn datan satelliittiin, josta se voidaan vastaanottaa lautasantennin avulla. Eli yhteys ulospäin toimii modeemin/isdn:n nopeudella, mutta dataa voidaan vastaanottaa satojen kilobittien tai muutamien megabittien nopeudella. Satelliittiyhteyden ominaisuuksia. tarkoitettu yksittäisistä koneista suureen lähiverkkoon mahdollisen lähiverkon toteutustavalla ei merkitystä tarvitaan myös internet-yhteys (esimerkiksi modeemi tai ISDN) yhteyspyyntö tehdään internet-yhteyden kautta kiinteä kuukausimaksu satelliitti ISP:lle + internet-maksu perinteiselle ISP:lle lähtevän datan nopeus on internet-yhteyden nopeus tulevan datan nopeus vaihtelee, esimerkiksi 2 Mbps Muutama ISP tarjoaa Suomessa myös langatonta yhteyttä. Langaton yhteys toimii tiettyjen kaupunkien keskustassa toistaiseksi melko pienellä alueella. Koneeseen tarvitaan WLAN-verkkokortti ja yleensä myös lisäantenni, jotta yhteyden laatu olisi parempi. lisäantenni ISP/INTERNET PC, jossa WLAN-kortti Langattoman yhteyden ominaisuuksia. tarkoitettu yksittäiselle koneelle tai pienelle lähiverkolle mahdollisen lähiverkon toteutustavalla ei merkitystä ei tarvitse puhelinlinjaa yhteys "aina valmiina" kiinteä kuukausimaksu yhteysnopeus riippuu olosuhteista, esimerkiksi 1 Mbps. ISP on usein rajoittanut ulkomaanyhteyden nopeutta Tietoverkot

24 24 Valintaan vaikuttavat tekijät Yhteystapaa valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota vuosittaisiin kuluihin. Tuleeko kiinteä halvemmaksi kuin ISDN-yhteys? Yksiselitteistä neuvoa ei voi antaa, päivän hinta pitää aina tarkistaa palveluntarjoajalta. Entä kuinka monta työasemaa liitetään Internetiin? Jos työasemia on paljon, on ISDN liian hidas. YHTEYSTAPOJEN VERTAILU Yhteystapa Kertamaksu Kuukausimaksu Yhteysaikamaksu Tyypillinen nopeus Kiinteä 100 e 50 e (sis. liittymä+adsl+verkkopääte) 0 e 256 kbps 2 Mbps 256/256 ADSL Modeemi 15 e 5 e +puhelinosake puhelut bps ISDN 15 e 0 e + ISDN-liittymä puhelut kbps GSM-data 10 e 10 e puhelut 9600 bps Satelliitti 0 e 15 e pyyntöjen puhelut 256 kbps Langaton 0 e 40 e 0 e 1 Mbps Tietoverkot

25 Osa 3 Internet-järjestelmä ja -protokollat IP-osoitteet, ip-luokat ja aliverkot Domain-nimet TCP/IP HTTP, SMTP, POP, IMAP TELNET, FTP ja WAP

26 26 1. IP-osoitteet ja -luokat IP-osoitteet Jokaisella Internetiin kytketyllä laitteella pitää olla jokin tunnus, joka yksilöi laitteen muista verkon laitteista. Tällainen tunnus on IP-osoite. Jokaisella laitteella on uniikki 32-bittinen IP-osoite (Ipv4). IPosoite kirjoitetaan neljänä desimaalisena kokonaislukuna, kukin arvoltaan Lukujen välissä on erottimena piste. Seuraavassa esimerkki IP-osoitteesta Koneella voi olla staattinen IP-osoite, jolloin se on aina sama. Toinen tapa on dynaaminen IP-osoite. Esimerkiksi lähiverkon palvelin voi antaa työasemille käytön ajaksi IP-osoitteen ennalta määrätystä osoiteavaruudesta. Kun kone suljetaan, IP-osoite vapautuu ja joku toinen voi saada sen käyttöönsä. Tällaisesta menettelystä huolehtii DHCP-protokolla (Dynamic Host Configuration Protocol). Osoiteluokat IP-osoitteiden käyttö ei ole ihan niin suoraviivaista, kuin edellä on kerrottu. Osoitteet on jaettu niin sanottuihin luokkiin. Ennen luokkajakoa, pitää IP-osoite muuttaa binaariluvuksi Tämä 32-bittinen binaariluku jakautuu kahteen osaan: verkon tunnukseen ja koneen tunnukseen. Verkkotunnus kertoo missä verkossa kone on ja konetunnus yksilöi koneen verkon sisällä. Kohta, johon raja vedetään, riippuu käytettävästä luokasta. Luokkia on viisi: A, B, C, D ja E. Luokka määräytyy IP-osoitteen ylimpien bittien asennon mukaan. OSOITELUOKAT luokka A 0 verkkonumero (7 bittiä) konenumero (24 bittiä) luokka B 1 0 verkkonumero (14 bittiä) konenumero (16 bittiä) luokka C verkkonumero (21 bittiä) konenumero (8 bittiä) luokka D multicast-osoite (28 bittiä) luokka E varattu tulevaan käyttöön Kun yritys haluaa liittää koneensa Internetiin, pitää IP-osoitteet ostaa. Oston voi tehdä valitsemaltaan ISP:ltä, joka edelleen hankkii osoitteet RIPE NCC:ltä. Yksittäistä osoitetta ei voi ostaa, vaan käyttöön otetaan kokonainen osoiteluokka. Yleensä yrityksille myönnetään vain C-luokan osoitteita. A- ja B- luokan osoitteet ovat isoille organisaatioille, joiden verkoissa on todella paljon koneita. Konenumeron bittien määrä ratkaisee verkkoon kytkettävien koneiden maksimimäärän. OSOITELUOKKIEN VERTAILU Luokka Verkkojen määrä Koneita verkossa A B C Kone- ja verkkonumerot, joissa kaikki bitit ovat nollia tai ykkösiä, eivät ole käytössä. Tämän vuoksi määrät ovat kaksi pienempiä, mitä bittimäärä antaa olettaa. Internet-järjestelmä ja -protokollat

27 27 Aliverkot ja aliverkon peite Kuten edellä todettiin yritys saa käyttöönsä yleensä kokonaisen C-luokan, eli 254 osoitetta koneilleen. Jos yritys haluaa pilkkoa verkkonsa osiin (esimerkiksi eri paikkakunnille), pitää käyttää niin sanottuja aliverkkoja. Kuinka moneen aliverkkoon C-luokka jaetaan, riippuu koneiden määrästä, jotka yhteen aliverkkoon pitää kytkeä. Aliverkot määritellään niin sanotulla aliverkon peitteellä. Peite on 32-bittinen luku, jossa ykkös-bitit erottavat aliverkon konenumeroista. C-LUOKAN ALIVERKOT Aliverkon peite binaarisena Peite desimaalisena Aliverkkoja Koneita aliverkossa Oletus, ei aliverkkoja Ei käytössä Ei käytössä Aliverkkoja luotaessa menee osa osoitteista hukkaan. Kunkin aliverkon konenumeroihin pätee sama sääntö kuin "tavallisessa" IP-osoitteessa. Konenumerot, joissa kaikki bitit ovat nollia tai ykkösiä, ei voi käyttää. Tällöin maskia ei voi käyttää, sillä jäljelle jää vain konenumerot 0 ja 1. Myös maski on absurdi, sillä aliverkkoihin ei jäisi yhtään koneita. Standardi määrittelee myös kunkin aliverkon ensimmäisen ja viimeisen verkon laittomaksi. Tällöin esimerkiksi maskilla ei saataisi käyttöön kuin 14 aliverkkoa. Käytännössä kaikkia aliverkkoja kuitenkin käytetään. Miten määritellään aliverkkoihin sijoitettavien koneiden IP-osoitteet? Tämä on hieman monimutkaisempi tarkastelu, sillä laittomia osoitteita on kussakin aliverkossa melko paljon. Tutkitaan tilannetta, mikäli ollaan valittu aliverkon peitteeksi , eli käytössä on 4 aliverkkoa. C-luokan osoitteen verkkonumerona voi olla mikä tahansa laillinen C-luokan osoite. Jälleen tarkastelu on parasta tehdä binaarisena kahdeksan ensimmäisen bitin osalta. C-LUOKAN OSOITEAVARUUS Osoite binaarisena Osoite desimaalisena Laiton/laillinen 1. aliverkko x.x.x x.x.x.0 laiton x.x.x x.x.x x.x.x.1 62 laillinen x.x.x x.x.x.63 laiton 2.aliverkko x.x.x x.x.x.64 laiton x.x.x x.x.x x.x.x laillinen x.x.x x.x.x.127 laiton 3.aliverkko x.x.x x.x.x.128 laiton x.x.x x.x.x x.x.x laillinen x.x.x x.x.x.191 laiton 4.aliverkko x.x.x x.x.x.192 laiton x.x.x x.x.x x.x.x laillinen x.x.x x.x.x.255 laiton Internet-järjestelmä ja -protokollat

28 Verkkomaskia käytetään laskettaessa lähettävän koneen ja vastaanottavan koneen osoitteita. Jos tulokseksi saadaan sama osoite, tietävät laitteet, että koneet sijaitsevat samassa verkossa. Mikäli tulokset poikkeavat toisistaan, pitää data lähettää reitittimen kautta muuhun verkkoon. Laskutoimitus on niin sanottu looginen AND. Jos laskettavien lukujen molemmat bitit ovat ykkösiä, on myös tulos ykkönen. Seuraavassa on laskettu osoitteet maskia käyttäen. 28 IP-osoite peite tulos IP-osoite peite tulos VERKOMASKIN KÄYTTÖ, KONEET SAMASSA ALIVERKOSSA lähettävä kone vastaanottava kone desimaali binaari desimaali binaari desimaali binaari VERKKOMASKIN KÄYTTÖ, KONEET ERI ALIVERKOISSA lähettävä kone vastaanottava kone desimaali binaari desimaali binaari desimaali binaari IPv6 Kuten sivun 26 taulukosta nähdään, on C-luokan verkkoja jaossa hieman yli 2 miljoonaa kappaletta, joissa kussakin 254 konetta. Lisäksi on vielä A- ja B-luokan verkot. Määrä tuntuu suurelta, mutta IPosoitteet ovat silti loppumassa kesken. Tulevaa tarvetta varten onkin määritelty IPv6-standardi (tai IPng, IP next generation). Standardissa osoitteet ovat 128-bittisiä. Tällöin osoitteita saadaan niin paljon, että osa tilasta voidaan varata myös vanhan IPv4-osoitteen esittämiseen. Tämä onkin välttämätöntä, sillä muutosta uuteen osoitejärjestelmään ei voida tehdä koko Internetin osalta yhdessä yössä, järjestelmien on toimittava yhtä aikaa. Vielä nyt uusi järjestelmä ei ole käytössä. Osoitteiden merkitsemiseen ei käytetä desimaalilukuja, vaan heksadesimaalilukuja seuraavasti. FEDC:BA98:7654:3210:FEDC:BA98:7654:3210 Internet-järjestelmä ja -protokollat

29 29 2. Nimijärjestelmä Kaikki liikenne Internetissä perustuu IP-osoitteisiin, mutta käyttäjän olisi vaikea muistaa näitä numerosarjoja, esimerkiksi on varmasti helpompi muistaa kuin Käyttäjän ei todellakaan tarvitsekaan tietää IP-osoitteita, vaan niitä vastaavat nimet. Internetissä on järjestelmä, joka muuttaa käyttäjän antaman nimen IP-osoitteeksi ja päinvastoin. Järjestelmän nimi on DNS (Domain Name System). Koneiden nimeäminen on haastava tehtävä, sillä koneita on maailmassa miljoonia. Nimeäminen ei voi tapahtua yhdessä pisteessä, vaan nimeäminen on jaettu hierarkkisesti pienempiin osiin. Myös nimet on järjestetty hierarkkisesti. host-nimi + organisaation nimi + maatunnus = täydellinen domainnimi (FQDN, Fully Qualified Domain Name) Ylimpänä tasona on nimetön (root), jonka alla ovat maatunnukset. Kullakin maalla on oma maatunnus, kuten Suomi fi, Ruotsi se ja Saksa de. Lisäksi Amerikasta ovat peräisin organisaation tyyppiä kuvaavat tunnukset com, net, org ja edu. Jokaisessa maassa on useita organisaatioita, joilla kullakin on oma tunnus. Kunkin organisaation sisällä voi olla edelleen useita koneita (host-nimi). nimetön fi com nokia iir microsoft ibm www ftp www www www mail Maailmalla on päätason nimipalvelinkoneita, jotka sisältävät tiedon, missä kunkin maatunnuksen nimipalvelinkone on. Vastaavasti Suomessa on fi-tason nimipalvelin, joka edelleen tietää organisaatioiden nimipalvelinten sijainnit. Organisaatiolla voi olla oma nimipalvelin, joka tietää, mitä koneita organisaatioon kuuluu. Tällä tavalla "vastuu" nimien taltioinnista on hajautettu eri tahoille. Internet-järjestelmä ja -protokollat

30 30 3. Protokollat Jotta verkon eri laitteet ja ohjelmat osaisivat kommunikoida keskenään, tarvitaan jokin yhteisesti sovittu "kieli". Näitä verkon omia "kieliä" kutsutaan protokolliksi. Protokollia on kehitetty eri tarkoituksiin, kuten sähköpostin lukemiseen ja WWW-sivujen siirtämiseen. OSI-malli Kun puhutaan protokollista törmätään melko usein niin sanottuun OSI-malliin (Open Systems Interconnection), joka on kansainvälisen standardisointiorganisaation laatima (ISO, International Standards Organisation). OSI-mallin tarkoituksena on yhdenmukaistaa verkkoprotokollajärjestelmiä ja helpottaa erilaisten järjestelmien liittämistä toisiinsa. OSI-malli määrittelee kerrosten tehtävät ja niiden liittymät toisiin kerroksiin, se ei kuitenkaan ota kantaa miten ne toteutetaan. OSI-malli on jaettu seitsemään kerrokseen. kerros OSI-MALLI merkitys 7 sovellus Määrittelee tietoliikennesovellukset 6 esitystapa Määrittelee ja muuntaa siirron aikana käytettävät esitystavat 5 yhteysjakso Muodostaa ja purkaa yhteydet 4 kuljetus Tarjoaa virheettömän kuljetuksen perille asti. Tässä kerroksessa 3 verkko toimivat virheenkorjaukset Huolehtii kehysten tai pakettien reitittämisestä monimutkaisenkin verkon yli 2 siirtoyhteys Huolehtii tiedon luotettavasta siirtämisestä 1 fyysinen Huolehtii bittien siirtämisestä fyysisen median yli TCP/IP TCP/IP ei ole varsinaisesti yksi protokolla vaan protokollaperhe, vaikka puhekielessä sanotaan usein TCP/IP-protokolla. Erillisistä protokollista on syytä tuoda esiin ainakin kolme: TCP (Transmission Control Protocol), UDP (User Datagram Protocol) ja IP (Internet Protocol). TCP/IP oli kehitetty ennen OSI-mallin syntyä, joten se ei aivan noudata sitä. Osa kerroksista on yhdistetty, joten TCP/IP-mallissa on neljä kerrosta. Kuvassa on myös TCP/IP-protokollaperheen sijoittuminen eri kerroksiin OSI vs TCP/IP OSI TCP/IP Protokollat 7 sovellus TELNET FTP SMTP DNS 6 esitystapa sovellus 5 yhteysjakso 4 kuljetus kuljetus TCP UDP 3 verkko internet IP 2 siirtoyhteys Fyysinen verkko liityntä 1 fyysinen Internet-järjestelmä ja -protokollat

31 31 IP IP-protokolla on varsinainen Internetin protokolla, joka tekee internetistä Internetin. Lähettävän koneen IP muodostaa lähetettävän data eteen IP-otsikon, jolloin muodostuu IP-paketti. IP-protokolla vastaa pakettien reitittämisestä perille. Otsikko sisältää monenlaista tietoa. Seuraavassa on kuvattu IP-otsikon rakennetta. IP-OTSIKON RAKENNE versio IHL palvelun tyyppi kokonaispituus tunniste liput lohkon sijainti TTL protokolla otsikon tarkistussumma lähdeosoite kohdeosoite optiot data (useita tavuja) täyte Versio IP-otsikon versionumero, tällä hetkellä 4 IHL Internet Header Length, IP-otsikon pituus 32-bittisinä tavuina, pienin sallittu arvo on 5 Palvelun tyyppi Lähettäjän toivoma palvelun laatu (Prioriteetti, viive, läpimeno ja luotettavuus Kokonaispituus Kokonaispituus (IP-otsikko + data) Tunniste Yksilöllinen IP-otsikon tunniste, jotta pirstoutuneet IP-paketit osataan koota vastaanottopäässä Liput DF, pakettia ei saa jakaa osiin. MF, paketti on jaettu, paketteja on tulossa lisää Lohkon sijainti Kertoo jaetun paketin tämän osan sijainnin alkuperäisessä paketissa TTL Time To Live, paketin elinaika verkossa sekunteina. Myös jokainen reititin vähentää lukua yhdellä. Jos luku saavuttaa nollan, paketti hylätään Protokolla Kun paketti on koottu, mille ylemmälle protokollalle se annetaan. TCP=6 ja UDP=17 Tarkistussumma Otsikosta laskettu tarkistussumma. Lasketaan jokaisessa reitittimessä uudestaan, sillä TTL-kenttä muuttuu matkan aikana Lähdeosoite Lähettävän koneen IP-osoite Kohdeosoite Vastaanottavan koneen IP-osoite Optiot Voidaan jättää pois. Käytetään lähinnä verkon testauksessa, esimerkiksi reitin seuraaminen Täyte Optiot täytetään 32-bittiseksi sanaksi Data Itse kuljetettava data Porttinumero Sekä UDP- että TCP-protokollien yhteydessä esiintyy termi portti tai porttinumero. IP-osoite kertoo mille koneelle paketti on tarkoitettu. Mutta mitä vastaanottava kone sitten paketille tekee? Porttinumero kertoo mille palvelulle paketti ohjataan (sähköposti, www, telnet ja niin edelleen). IP-osoitetta ja porttinumeroa kutsutaan yhdessä soketiksi (socket). Porttinumero on luku Numerot ovat varattu standardikäyttöön, yli olevat portit ovat vapaasti käytettävissä. Seuraavassa muutamia tunnettuja porttinumeroita. Internet-järjestelmä ja -protokollat MUUTAMA TUNNETTU PORTTINUMERO Porttinumero Prosessin nimi Kuvaus 20 FTP-DATA FTP:n datalinkki 21 FTP FTP:n komentolinkki 23 TELNET Telnet pääteyhteys 25 SMTP Sähköpostin lähetys 80 HTTP WWW-sivujen siirto 110 POP3 Sähköpostin vastaanotto 143 IMAP4 Sähköpostin vastaanotto

32 32 UDP UDP on yhteydetön, epäluotettava protokolla. Yhteydetön protokolla tarkoittaa, että paketti lähetetään vastaanottajalle, lähetyksestä ei tehdä minkäänlaista ilmoitusta. Vastaanottaja ei myöskään lähetä tietoa, että paketti olisi tullut perille. UDP ei täten lähetä uudestaan puuttuvia tai viallisina perille saapuneita IP-paketteja. UDP:n etuna on kevyempi rakenne kuin TCP:ssä. UDP lisää dataan oman otsikkonsa, joka on kuvattu seuraavassa. UDP-OTSIKON RAKENNE 0 16 lähdeportti pituus data (useita tavuja) kohdeportti UDP:n tarkistussumma Lähdeportti Lähettävän koneen porttinumero. Jos porttia ei määritellä, pitää arvon olla 0 Kohdeportti Vastaanottavan koneen porttinumero Pituus UDP-paketin pituus sisältäen otsikon ja datan Tarkistussumma IP-otsikon osista laskettu "karkea" tarkistussumma. Ei pakollinen, tällöin 0 Data Kuljetettava data TCP TCP on yhteydellinen, luotettava protokolla. Yhteydellinen protokolla tarkoittaa, että yhteys kahden koneen välille avataan erityisillä avauspaketeilla, ennen kuin aloitetaan varsinaisen datan siirto. Vastaanottaja myöskin kuittaa saamansa paketit. Yhteyden aikana käytetään kattavaa virheiden havaitsemista. Lopuksi yhteys suljetaan. TCP-OTSIKON RAKENNE datan sijainti lähdeportti varattu tarkistussumma U R G A C K P S H R S T järjestysnumero vahvistusnumero S F Y I N N optiot data (useita tavuja) kohdeportti ikkuna kiireellisen datan osoitin Lähdeportti Lähettävän koneen porttinumero. Kohdeportti Vastaanottavan koneen porttinumero Järjestysnumero Kyseisen paketin ensimmäinen datatavu, jollei SYN-bittiä ole asetettu. Jos SYN on asetettu, kenttä sisältää ensimmäisen tietojakson sisällön (Initial Sequence Number, ISN), jolloin ensimmäinen datatavu on ISN+1. Vahvistusnumero Arvo no seuraava järjestysnumero, jota odotetaan saapuvaksi Datan sijainti Ilmaisee otsikon pituuden 32-bitin tavuina. Otsikon pituus voi vaihdella, koska optioiden pituus vaihtelee Varattu 6 bitin oltava aina 0 URG Jos 1, paketti on kiireellinen ja kiireellisen datan osoitin on käytössä ACK Jos 1, vahvistusnumero-kentän tietoja käytetään PSH Jos 1, käsketään vastaanotetut data työntämään (push) puskurista sovellukselle RST Jos 1, yhteys palautetaan alkutilaan. Tämä on merkkinä yhteysongelmasta SYN Käytetään yhteyden muodostamisessa, jolloin järjestysnumerot tahdistetaan FIN Jos 1, lähettävällä koneella ei ole enää dataa lähetettäväksi. Yhteyden sulkeminen Internet-järjestelmä ja -protokollat

33 Ikkuna Arvo kertoo kuinka monta tavua vastaanottava kone voi kerrallaan vastaanottaa Tarkistussumma Vastaanottava kone laskee tarkistussumman otsikosta, datasta ja osasta IPotsikkoa. Laskettua arvoa verrataan tähän lukuun (jonka lähettäjä on laskenut). Kiireellisen Merkitystä vain jos URG on asetettu. Osoitin suhteelliseen järjestysnumeroon, josta datan osoitin kiireellinen data alkaa Optiot Valinnaisia asetuksia Data Kuljetettava data HTTP WWW:n tarpeita varten suunniteltiin HTTP-protokolla (HyperText Transfer Protocol). Ensimmäinen versio 0.9 esiteltiin 1990 ja versio 1.0 julkistettiin Nykyisin on käytössä versio 1.1. Version 1.1 yksi merkittävimmistä eduista vanhempaan versioon on yhteyden pitäminen auki määrätyn ajan. Vanhassa versiossa yhteys avattiin jokaista URLia varten erikseen (esimerkiksi kotisivulla olevat kuvat), uudessa versiossa yhteyttä pidetään auki esimerkiksi kuuden sekunnin ajan. Näin vältytään turhilta yhteydenmuodostuksilta esimerkiksi kotisivun avaamisen aikana. Käyttäjältä HTTP-protokolla on piilossa, mutta www-selainohjelma käyttää protokollaa sivuja ladatessaan. Seuraavassa yksinkertaistetusti, mitä selain tekee. 1. Käyttäjä kirjoittaa URL:n 2. Selain pyytää DNS-palvelimelta IP-osoitetta nimelle 3. DNS antaa osoitteen Selain muodostaa TCP-yhteyden osoiteen porttiin 80 (HTTP) 5. Selain lähettää palvelimelle HTTP-protokollassa määritellyn pyynnön: GET /index.html HTTP/1.1 Host: <rivinvaihto> 6. Tällöin www-palvelin lähettää tiedoston index.html HTTP-protokollan versiolla Jos index.html ei sisällä lisää pyyntöjä, kuten kuvia, yhteys sulkeutuu hetken kuluttua 8. Selain näyttää html-dokumentin tuloksen selaimen näytössä Kohdassa 5 selain lähetti pyynnön, joka saa aikaan tiedoston siirtymisen selaimeen. Pyyntö koostuu seuraavista osista. Komento<välilyönti>Pyynnön URI<välilyönti>HTTP-versio<rivinvaihto> Tunnistetieto<rivinvaihto> Tunnistetietoja voi olla useita rivejä Tunnistetieto<rivinvaihto> <rivinvaihto> Pääsisältö Seuraavassa on lueteltu muutamia HTTP-protokollan mukaisia komentoja. 33 Komento GET HEAD PUT POST MUUTAMIA HTTP-KOMENTOJA Selitys Pyytää määriteltyä tiedostoa Pyytää määritellyn tiedoston otsikkotietoja Kirjoittaa määritettyyn tiedostoon jäljempänä seuraavan datan Lähettää jäljempänä seuraavan datan määritetyn tiedoston käsiteltäväksi Huomaa! Komennot pitää kirjoittaa suuraakkosilla. URI (Uniform Resource Identifier) kertoo mihin tiedostoon komento kohdistuu. HTTP-versio on nykyään HTTP/1.1. Internet-järjestelmä ja -protokollat

34 Tunnistetiedoilla kerrotaan lisää välitettävistä tiedoista, sekä voidaan lähettää tietoja lähettävästä asiakkaasta. MUUTAMIA HTTP-PYYNNÖN TUNNISTETIETOJA Tunniste Selitys Content-Type: Pääsisällön MIME-tyyppi Content-Length: Pääsisällön pituus Content-Encoding: Pääsisällön pakkaustyyppi Date: Päivämäärä Host: Kerrotaan koneen osoite, jossa pyydetty tiedosto on. Pakollinen! Huomaa! Tunnistetiedot ottavat huomioon pienten ja suurten kirjainten erot. Kun pyyntö on lähetetty www-palvelimelle, saadaan palvelimelta pyynnön mukainen vastaus. Vastaus koostuu seuraavista osista. HTTP-versio<välilyönti>Tilakoodi<välilyönti>Teksti<rivinvaihto> Tunnistetieto<rivinvaihto> Tunnistetietoja voi olla useita rivejä Tunnistetieto<rivinvaihto> <rivinvaihto> Pääsisältö Tilakoodi kertoo onnistuiko pyyntö ja mikä oli vialla mikäli ei onnistunut. TILAKOODEJA Tilakoodi Teksti Syy 200 OK URL löytyi, sisältö seuraa 201 Created POST onnistui 400 Bad Request Pyynnön syntaksi on virheellinen 403 Forbidden Pyyntö ei ole sallittu 404 Not Found Tiedostoa ei löydy palvelimelta Vastauksena saadaan myös tunnistetietoja, jotka kertovat yleensä palvelinohjelmistosta, sekä lisätietoa vastauksena saadusta tiedostosta. MUUTAMIA HTTP-VASTAUKSEN TUNNISTETIETOJA Tunniste Selitys Content-Type: Pääsisällön MIME-tyyppi Content-Length: Pääsisällön pituus Content-Encoding: Pääsisällön pakkaustyyppi Date: Nykyinen päivämäärä Last-Modified: Tiedoston viimeinen muutospäivämäärä Server: Palvelinkoneen versio ja ohjelmisto HTTP-protokollan toimintaa voidaan testata esimerkiksi Telnet-ohjelmalla ottamalla yhteys palvelimen porttiin 80, sillä HTTP on merkkimuotoinen protokolla. Seuraavassa on esimerkki telnetin käytöstä. C- kirjaimella alkavat rivit ovat käyttäjän kirjoittamia, T-kirjaimella ovat telnet-ohjelman tulosteita ja S- kirjaimella ovat www-palvelimelta tulevia rivejä. Jotta näet omat komentosi, pitää telnet-ohjelmaan asettaa paikallinen kaiutus päälle (local echo). Asetus riippuu käytettävästä ohjelmasta, esimerkiksi Windows 2000 mukana tulevassa telnet-ohjelmassa pitää antaa komento set LOCAL_ECHO ennen yhteyden muodostamista. 34 Internet-järjestelmä ja -protokollat

35 35 C: telnet T: Microsoft (R) Windows 2000 (TM) versio 5.00 (Koontiversio 2195) Tervetuloa käyttämään Microsoft Telnet -asiakasohjelmaa Telnet-asiakas koontiversio Keskeytysnäppäinyhdistelmä on "CTRL+ " C: set LOCAL_ECHO C: open 80 T: Yhdistetään kohteeseen (vilahtaa näytössä) C: GET /index.html HTTP/1.1<rivinvaihto> C: Host: C: <rivinvaihto> S: HTTP/ OK Date: Thu, 21 Sep :21:44 GMT Server: Apache/ (Unix) mod_fastcgi/2.2.4 Last-Modified: Tue, 11 Jan :06:41 GMT ETag: "58101e-25e-387b7f41" Accept-Ranges: bytes Content-Length: 606 Content-Type: text/html <html> <head> <title>kopteri</title> <META HTTP-EQUIV="Refresh" CONTENT="0;URL= cgi-bin/apprunner.pl?template=kopteri/index.tmpl"> </head> <body bgcolor="#000000" text="#ffff00"> <table border="0" width="100%" cellpadding="0" HEIGHT="90%"> <TR> <TD ALIGN=center VALIGN=middle> <p align="center"> <A HREF="/cgi-bin/apprunner.pl?template=kopteri/index.tmpl"><img src="pct/ koplog.jpg" width="215" height="215" alt="kopterilogo" border=0></a><br> </td> </tr> </table> </body> </html> Internet-järjestelmä ja -protokollat

36 36 SMTP SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) on sähköpostin lähettämiseen tarkoitettu protokolla. SMTP on niin sanottu end-to-end-protokolla, jossa lähettäjän palvelin ottaa yhteyden suoraan vastaanottajan palvelimeen ja säilyttää yhteyden, kunnes kaikki tarvittava data on siirretty. Protokolla on tapaan merkkipohjainen. Seuraavassa muutamia SMTP-protokollan komentoja. Komento DATA HELO MAIL QUIT RCPT RSET SMTP:N KOMENTOJA Selitys Viestin sisältö Yhteyden avaus ja domain-nimen lähetys Lähettäjän sp-osoite Yhteyden sulkeminen Postin vastaanottaja Yhteyden keskeytys Kun lähettäjä antaa komennon, vastaa vastaanottava palvelin jollakin vastauskoodilla. Seuraavassa muutamia yleisimpiä vastauskoodeja. SMTP:N VASTAUSKOODEJA Koodi Selitys 220 SMTP valmis 221 Yhteys suljettu 250 Pyydetty komento OK 354 Valmis postin vastaanottoon 500 Tuntematon komento 550 Postiosoite tuntematon Itse viesti kirjoitetaan DATA-komennon jälkeen. Ennen viestiä voidaan lähettää myös otsikkotietoja, jotka kertovat lisää lähettäjästä ja viestistä. Data:Päivämäärä To:Vastaanottaja From:Lähettäjä Subject:Viestin aihe Seuraavassa on esimerkki SMTP-liikenteestä sähköpostia lähetettäessä. C-kirjaimella alkavat rivit ovat asiakasohjelmiston koodeja ja S-kirjaimella ovat postipalvelimen vastauksia. Testi voidaan tehdä telnet-ohjelmalla ottamalla yhteys sähköpostipalvelimen porttiin 25. Internet-järjestelmä ja -protokollat

37 37 telnet mail.kopteri.net 25 S: 220 ns.kopteri.net ESMTP Sendmail 8.9.3/8.9.3; Mon, 25 Sep :38: C: HELO ankkalinna.com S: 250 ns.kopteri.net Hello netland-fw.kopteri.net [ ], pleased to meet you C: MAIL S: 250 Sender ok C: RCPT S: 250 Recipient ok C: DATA S: 354 Enter mail, end with "." on a line by itself C: From:aku.ankka@ankkalinna.com Subject:testiviesti Testi Terveisin Aku. S: 250 KAA16399 Message accepted for delivery C: QUIT S: 221 ns.kopteri.net closing connection Internet-järjestelmä ja -protokollat

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Lähiverkon tekniikka

Lähiverkon tekniikka Lähiverkon tekniikka Sisällysluettelo OSA 1 - KAAPELIT JA KOMPONENTIT 1. KAAPELOINTI...4 PARIKAAPELIT...4 KUITUKAAPELIT...5 2. LANGATON LÄHIVERKKO...6 TIETOTURVA...7 3. AKTIIVILAITTEET...8 MEDIAMUUNNIN...8

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#> WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International

Lisätiedot

TCP/IP-protokollat ja DNS

TCP/IP-protokollat ja DNS TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto

2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto 2. Modeemi- ja ISDN-yhteyden käyttöönotto Asenna ensin tietokoneeseesi modeemi tai ISDN-sovitin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Varmista myös, että Windowsissa on asennettu puhelinverkkoyhteydet. Seuraa

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite

Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta

Lisätiedot

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä

Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä Foscam kameran asennus ilman kytkintä/reititintä IP laitteiden asennus tapahtuu oletusarvoisesti käyttäen verkkokaapelointia. Kaapeli kytketään kytkimeen tai suoraan reittimeen, josta laite saa IP -osoitetiedot,

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa 12.9.2011 Osa 1: Perustietoa verkosta Asuntoloiden sisäverkko on yhdistetty Internettiin NATtaavalla

Lisätiedot

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01

Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01 Tietoliikenneohjelmointi v. 0.01 Kurssin suoritus ja tavoitteet Kurssin suoritus kerrotaan erikseen. Tavoitteet: Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa verkossa toimivia asiakas/palvelin sovelluksia. Protokollat

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään

Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään Työsähköpostin sisällön siirto uuteen postijärjestelmään edupori.fi/office 365 3.10.2013 Porin kaupunki ATK Tuki Sisällys Johdanto... 2 Edupori.fi sähköpostin määrittäminen Office 365:n Outlook-ohjelmaan

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Sähköpostilaatikoiden perustaminen

Sähköpostilaatikoiden perustaminen Sähköpostilaatikoiden perustaminen Sähköpostilaatikoiden perustaminen ja hallinnointi tapahtuu oma.kaisanet.fi-sivuston kautta. Palveluun kirjautuminen tapahtuu menemällä osoitteeseen https://oma.kaisanet.fi.

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005

Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005 Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer

Lisätiedot

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA LUE TEHTÄVÄ KOKONAAN ENNEN ALOITTAMISTA!!! KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA Asiakkaanne Paten Bitti Oy on nopeasti kasvava suomalainen ohjelmistotalo, joka on laajentanut toimintaansa

Lisätiedot

TW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4. - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps

TW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4. - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps TW-EA510v4 TW-EA510 VERSIO 4 - Ulkoinen ADSL-modeemi, kytkin, palomuuri, WLAN-tukiasema 54 Mb, VPN PPTP - 4 Ethernet-porttia 10/100 Mbps - Tuetut käyttöjärjestelmät: Windows 95 (a, b), 98, 98SE, Me, NT4,

Lisätiedot

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303

Lisätiedot

Windows Phone. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Windows Phone 8 -puhelimessa.

Windows Phone. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Windows Phone 8 -puhelimessa. Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Windows Phone Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Windows-puhelimeesi,

Lisätiedot

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Verkkoposti selkokielellä

Verkkoposti selkokielellä Petri Ilmonen Verkkoposti selkokielellä Tekijä ja Oppimateriaalikeskus Opike, FAIDD, 2009 Selkokielinen käsikirjoitus: Petri Ilmonen Selkokielen tarkistus: Ari Sainio Kustannustoimitus: Petri Ilmonen Kansikuva

Lisätiedot

Outlook Office 365. Tässä ohjeessa kuvataan miten sähköpostitili (IMAP) sekä Kotisivut.com Autentikoiva SMTPlisäpalvelu

Outlook Office 365. Tässä ohjeessa kuvataan miten sähköpostitili (IMAP) sekä Kotisivut.com Autentikoiva SMTPlisäpalvelu 1 Tämä ohje on tarkoitettu seuraaville Outlook-sähköpostiohjelman versioille: Outlook 2016 tai uudempi tai sekä Windows-käyttöjärjestelmille. Tässä ohjeessa kuvataan miten sähköpostitili (IMAP) sekä Kotisivut.com

Lisätiedot

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä.

Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Foscam kameran etäkäyttö Etäkäyttö onnistuu kun kamera on kytketty yleisimpiin adsl- tai 3G verkkoihin. Kts. Tarkemmin taulukosta jäljempänä. Kamera sijoitetaan aina paikalliseen lähiverkkoon (LAN) jossa

Lisätiedot

Tamico Yrityssähköposti

Tamico Yrityssähköposti ------- Tamico Yrityssähköposti Pikakäyttöopas ver. 106165-6, 18.8.2014 Sisältö 1 Johdanto... 1 1.1 Yleistä palvelusta... 1 2 Web-sähköpostin käyttäminen Tamico Yrityssähköposti -palvelussa.... 2 2.1 Yrityssähköpostipalveluun

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Tietokone kytketään huoneistossa olevaan ATK-rasiaan

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET

Lisätiedot

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä.

Android. Sähköpostin määritys. Tässä oppaassa kuvataan uuden sähköpostitilin käyttöönotto Android 4.0.3 Ice Cream Sandwichissä. Y K S I K Ä Ä N A S I A K A S E I O L E M E I L L E LI I A N P I E NI TAI M I K Ä Ä N H A A S T E LI I A N S U U R I. Android Sähköpostin määritys Määrittämällä sähköpostitilisi Android-laitteeseesi, voit

Lisätiedot

2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä

2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä 2.2. Sähköposti Käyttäjäliitäntä (user ) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen Postipalvelin (mail server) postilaatikot Postiprotokolla sanomien toimittaminen lähettäjän postijärjestelmästä

Lisätiedot

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset

Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset - Avaa Työkalut valikko ja valitse Tilien asetukset - Valitse vasemman reunan lokerosta Lähtevän postin palvelin (SM - Valitse listasta palvelin, jonka

Lisätiedot

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli

Lisätiedot

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland TeleWell TW-EA716 ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin Pikaohje Copyright Easytel Oy Finland Pikaohje Huomautus! Lisäohjeita on englanninkielisessä ohjekirjassa. Paketin sisältö 1. TW-EA716

Lisätiedot

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön

Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön Microsoft Outlook Web Access Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön 1 Käyttö työpaikalla (Hallinto-verkossa) Käynnistetään sähköposti Työpöydällä olevasta Faiposti-pikakuvakkeesta (hiirellä kaksoisklikkaamalla).

Lisätiedot

SSH Secure Shell & SSH File Transfer

SSH Secure Shell & SSH File Transfer SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Julkaiseminen verkossa

Julkaiseminen verkossa Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

Miten Internet toimii?

Miten Internet toimii? Miten Internet toimii? WWW-sivu 2 HTML-koodi Nixu International Nixu

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä Tehtäväkuvaus Tehtävänäsi on siirtää, asentaa ja määritellä yrityksen Windows -ratkaisuihin perustuva IT-ympäristö. Käytä salasanaa Qwerty123, jos muuta ei ole pyydetty.

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO HARJOITUS: asennus ja konfigurointi TVAT-141 Windows Server 2008 Trial (120 days) Active Directory, AD Domain Name System, DNS Dynamic Host Configuration Protocol,

Lisätiedot

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä Release 1 versio 4 14.9.2006 Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2006 Sisällysluettelo Osa 1: Perustietoa verkosta...3 Osa

Lisätiedot

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että

Lisätiedot

Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset

Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset Sivu 1/6 Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset Tässä ohjeessa kerrotaan, miten teet kannettavan tietokoneesi ja WLANkännykkäsi määrittelyt. Ohjeet on tarkoitettu sellaiselle yritykselle, jolla on

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen

Lisätiedot

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille:

Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: 1 (13) Macintosh () Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: Valitse Omenavalikosta Järjestelmäasetukset. Järjestelmäasetuksista Verkko 2 (13) Verkkoasetuksista (1.) Kytkentä Ethernet ja (2.) Määrittelytapa

Lisätiedot

TELEWELL TW-EA200 MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL-LIITTYMÄÄN KÄYTTÄEN USB-VÄYLÄÄ

TELEWELL TW-EA200 MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL-LIITTYMÄÄN KÄYTTÄEN USB-VÄYLÄÄ TELEWELL TW-EA200 MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL-LIITTYMÄÄN KÄYTTÄEN USB-VÄYLÄÄ VERSIO 1.0 JIPPII GROUP OYJ 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Tervetuloa Saunalahden ADSL-liittymän käyttöönottoon

Lisätiedot

SG550. Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset

SG550. Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset SG550 Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset Tuupakantie 3, 01740 1 FSM Tekninen tuki 0600 16160 Ensimmäiseksi: Valitse riistakameraan liittymä operaattorilta MMS ja/tai GPRS(data) ominaisuuksilla. Muistathan,

Lisätiedot

Taustaa. CGI-ohjelmointi

Taustaa. CGI-ohjelmointi Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen

Lisätiedot

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri

Palomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

SÄHKÖPOSTIPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 SÄHKÖPOSTIPALVELUIDEN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 17.8.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät

Lisätiedot

dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy

dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy Internet -tekniikan hyödynt dyntäminen rakennusautomaatiossa Jussi Rantanen Myyntipää äällikkö Fidelix Oy Internet rakennusautomaatiossa Mahdollisuus avoimempaan rakennusautomaation hankintaan ja käyttöön

Lisätiedot

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Muistio 1 (7) Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Suojatun viestin vastaanottaminen... 1 3 Suojatun viestin lukeminen... 2 4 Vastaanotetun

Lisätiedot

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)

Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla) 6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset

Lisätiedot

Luottamuksellinen sähköposti Trafissa

Luottamuksellinen sähköposti Trafissa OHJE 1 (8) Luottamuksellinen sähköposti Trafissa Trafi käyttää Deltagon Sec@GW -ohjelmistoa sähköpostin luottamuksellisuuden suojaamiseen. D-Envelope sovelluksen avulla viestien vastaanottaminen ei edellytä

Lisätiedot

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA!

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA! LUE TEHTÄVÄ KOKONAAN ENNEN ALOITTAMISTA! KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA! Asiakkaanne Paten Bitti Oy on nopeasti kasvava suomalainen ohjelmistotalo, joka on laajentanut toimintaansa

Lisätiedot

ProNetti -sähköpostijärjestelmä

ProNetti -sähköpostijärjestelmä Sivu 1(6) käyttöohje ProNetti -sähköpostijärjestelmä Protacon Solutions Oy:n tarjoamassa sähköpostijärjestelmässä sähköposteja voidaan lukea ja lähettää käyttämällä esimerkiksi Thunderbird tai Microsoft

Lisätiedot

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP]

HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] HOWTO: Tulospalveluohjelman asetusten määrittely verkkokäytössä 1/5 HOW-TO: Kuinka saan yhdistettyä kaksi tulospalvelukonetta keskenään verkkoon? [Windows XP] Kaksi tietokonetta saa kytkettyä keskenään

Lisätiedot

Tietokoneet ja verkot. Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005. Kilpailijan numero. Server 2003 Administrator. XP pro Järjestelmänvalvojan

Tietokoneet ja verkot. Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005. Kilpailijan numero. Server 2003 Administrator. XP pro Järjestelmänvalvojan Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005 Kilpailijan numero allekirjoitus nimen selvennys Kirjoita työn edetessä tähän selvällä käsialalla Server 2003 Administrator XP pro Järjestelmänvalvojan Langattoman

Lisätiedot

HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE

HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE Vaihe 1, Client manager ohjelmiston ja sovittimen ajureiden asennus Asennuksen vaiheissa saattaa olla sovitin ja käyttöjärjestelmä kohtaisia eroja. Alla olevassa

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Salasanojen hallinta. Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION

Salasanojen hallinta. Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION Salasanojen hallinta Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION Restaurant Enterprise Solution Asiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja kertoo tarvittavat säännöt kuinka hallinnoida RES salasanoja

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Antti Parkkinen. ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Antti Parkkinen. ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka Antti Parkkinen ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus Projektiopinnot kevät 2011 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TUTUSTUMINEN IPV6 OSOITTEISIIN

Lisätiedot

Verkkoasetusten ohjeet

Verkkoasetusten ohjeet Älyvaraajan ohjaus 1 Älyvaraajan liittäminen kodin internet-reitittimeen... 2 1.1 Älyvaraajan liittäminen internetiin Ethernet-kaapelilla... 2 1.2 Älyvaraajan liittäminen internetiin langattomasti WPS

Lisätiedot

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Laitteen ensimmäinen käyttöönotto 1. Aseta SIM-kortti laitteen pohjaan pyötätuen takana olevaan SIM-korttipaikkaan 2. Aseta mukana tullut ethernetkaapeli tietokoneen

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana 17.9.2008 Digipolis Kouluttaja Timo Laapotti / F4U Foto For You f4u@f4u.fi 0400 684 358 http://f4u.fi/ Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIOHJE Mikkelin ammattikorkeakoulu

SÄHKÖPOSTIOHJE Mikkelin ammattikorkeakoulu SÄHKÖPOSTIOHJE Mikkelin ammattikorkeakoulu 1 Ohjeen nimi Vastuuhenkilö Sähköpostiohje Järjestelmäasiantuntija Antero Istolainen Voimaantulo 19.02.2013 Päätös Muutettu viimeksi 11.02.2014 Tarkistettu viimeksi

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään

Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Yleinen ohjeistus Linux tehtävään Sinulle on toimitettu valmiiksi asennettu HYPER V ympäristö. Tehtäväsi on asentaa tarvittavat virtuaalikoneet, sekä konfiguroida ne ja verkkolaitteet, tehtävän mukaisesti.

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2011 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot