Keski-Suomen. metsäohjelma

Transkriptio

1 Keski-Suomen metsäohjelma

2 2 Suomen Metsäkeskus, Julkiset Palvelut, Keski-Suomi Toimittanut: Ari Nikkola Ulkoasu: Pohjolan Mylly Taitto: Jonna Nurminen Kannen kuva: Jonna Nurminen Painatus: Keuruun Laatupaino, Keuruu 2012 ISBN:

3 3 Sisällys KESKI-SUOMEN METSÄOHJELMA TIIVISTELMÄ JOHDANTO METSÄOHJELMAN TOTEUTUMINEN METSÄSEKTORIN NYKYTILA, TOIMINTAYMPÄ- RISTÖANALYYSI JA TULEVAISUUSKUVA Nykytila Kansainväliset myllerrykset ulottuvat Keski-Suomeen Vahva metsäsektori on yksi Keski-Suomen aluetalouden peruspilari Metsäsektori tuo töitä ja toimeentuloa erityisesti maaseudulle Metsävarat mahdollistavat puun lisäkäytön Yksityismetsiä kaksi kolmasosaa Metsäluonnon hoito ja vesiensuojelu ovat osa metsätalouden arkipäivää Tulevaisuuskuva Kasvun edellytyksiä rakentamisessa, energiantuotannossa ja uusissa tuotteissa Metsänhoitomenetelmiin halutaan lisää vaihtoehtoja Virkistyskäytön ja puhtaiden vesien merkitys kasvaa Ilmastonmuutos tuo uusia haasteita Nykytila-analyysi RAHOITUSTARVE JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN OHJELMAYHTEISTYÖ OHJELMAN VAIKUTUKSET OHJELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA...45 LIITTEET AWOT-ANALYYSI JA KEHITTÄMISEN STRATEGI- NEN LINJAUS KEHITTÄMISTYÖN TAVOITTEET JA TOIMENPI- TEET Metsäsektorin kehittämistyön kärkitavoitteet Metsäsektorin kehittämistyön tärkeät tavoitteet Metsäsektorin kehittämiestyön muut tavoitteet... 34

4 4 Tiivistelmä Metsä ei ole menettänyt merkitystään Metsät ja metsäsektori ovat keskisuomalaisille tärkeitä. Metsäsektori, joka käsittää metsien kasvatukseen ja puunkorjuuseen liittyvät työt sekä puuta jalostavan teollisuuden, työllistää yhteensä noin 8000 henkilöä. Vain Kaakkois-Suomessa metsäsektorin suhteellinen osuus työllisistä on suurempi. Voimakkaimmin metsäsektorin menestyksen mukana hengittävät Äänekosken ja Jämsän seutukunnat. Näillä seutukunnilla metsäsektorin työllisyysvaikutus on viisitoistakertainen maan keskiarvoon verrattuna. Työpaikoilla mitaten UPM, jonka tuotantolaitokset ovat Jämsänjokilaaksossa ja Jyväskylässä, on Keski-Suomen yrityksistä kolmanneksi suurin ja Metsä Group, jonka tuotantolaitokset ovat Äänekoskella, neljänneksi suurin. Edelle menevät vain Metso ja Osuuskauppa Keskimaa. Keski-Suomen metsistä kaksi kolmasosaa, lähes miljoona hehtaaria, on yksityisten omistamaa. Metsätiloja on kappaletta ja metsänomistajia lähes kaksikertainen määrä. Metsänomistajat saavat vuosittain puunmyyntituloja miljoonaa euroa. Arviolta neljä viidestä metsäeurosta jää Keski-Suomen aluetalouteen. Metsänomistajat ovat keskimäärin iäkkäitä, keski-ikä on 60 vuotta. Eläkeläiset ovat suurin metsänomistajaryhmä ja monille heistä metsätulot ovat tärkeitä. Metsillä on suuri merkitys ihmisten henkiseen hyvinvointiin. Taajamien lähimetsät ovat ahkerassa virkistyskäytössä. Varttuneempi väki käy sienessä ja marjassa, metsästys on yleinen harrastus ja moni nauttii vapaa-ajan metsätöistä. Nuoret lapsiperheet suosivat retkikohteita kansallispuistoja, joista löytyy hyvät reitit ja lepopaikat. Metsien aineettomista arvoista tärkein on kaunis maisema, sen jälkeen rauha ja puhtaus. Valtaosa ihmisistä on tyytyväisiä metsien virkistyskäyttömahdollisuuksiin, pitää metsien nykyisiä hoitomenetelmiä ainakin melko hyvinä ja metsien suojelualaa riittävänä. Vain avohakkuu herättää suurempaa vastustusta. Vähemmän kuin joka kymmenes on sitä mieltä, että metsät tulisi jättää luonnontilaan. Niitä honkia humisee yhä enemmän Metsistä voidaan hakata kestävästi 6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kestävyys tarkoittaa sitä, että tulevat hakkuumahdollisuudet säilyvät yhtä hyvinä, eikä metsien monikäyttöarvoja ja luontoarvoja heikennetä nykyisestä. Viime vuodet ovat olleet yhtä vuoristorataa, mutta keskimäärin hakkuita on tehty 5,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kun metsien kasvu on 8 miljoonaa, puumäärä ja metsään sitoutunut hiilimäärä kasvaa ja on kasvanut yhtäjaksoisesti jo 50 vuotta. Keski-Suomen metsissä on puuta 172 miljoonaa kuutiometriä, keskimäärin 123 kuutiometriä hehtaarilla. Pääpuulaji on mänty ja sen suhteellinen osuus kasvaa. Metsiä uudistetaan vuosittain yli hehtaaria ja maahan istutetaan 15 miljoonaa puuntainta. Kuusi on uudistamisen pääpuulaji. Kaksi kolmasosaa metsämaasta on mustikkatyypin tai sitä rehevämpää metsää ja näin kuuselle sopivaa kasvupohjaa. Metsien hoitomäärät ovat hyvällä tasolla ja metsät hyvässä kasvukunnossa. Ainoa selvä miinus on nuorten taimikoiden vain tyydyttävä kunto.

5 5 Kuvaaja: Ari Nikkola Keski-Suomen metsistä valtaosa on niin sanottua talousmetsää eli metsää, jossa metsänomistaja voi tehdä hakkuita ja hoitotöitä omien tavoitteidensa mukaan metsälain asettamissa raameissa. Suojeltuja metsiä on reilu kaksi prosenttia metsäalasta. Talousmetsien monimuotoisuutta on parannettu erilaisin toimenpitein jo vuosia. Viimeisin ja erittäin merkittävä virstanpylväs oli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:n käynnistyminen METSO:ssa metsänomistajat voivat itse tarjota metsiään suojeluun joko pysyvästi tai määräajaksi korvausta vastaan. Metsänomistajat ovat ottaneet METSO:n vapaaehtoisen suojelun erittäin hyvin vastaan. Vain rahasta on puutetta. Työ monimuotoisuuden eteen tuottaa myös tulosta. Moni metsälaji on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta harvinaistuvia lajeja on hieman enemmän. Runsastuneita lajeja ovat esimerkiksi tikat ja säästöpuuhaavoilla elävät kovakuoriaiset. Päiväpetolinnut ja vanhoilla kelomännyillä elävät lajit ovat harvinaistuneet. Maakuntalintu metson kanta on alkanut vahvistua. Metsä ja sen arvo kasvaa Puu on uusiutuva raaka-aine. Sen arvo uusiutumattomien raaka-aineiden ja fossiilisten polttoaineiden korvaajana kasvaa. Metsäenergiaa käytetään Keski-Suomen voimalaitoksissa pian yli miljoona kuutiometriä vuodessa. Rakentamisessa puun käyttöä voidaan nopeastikin lisätä, jos niin halutaan. Kehitystyö, jolla puusta tehdään nestemäisiä polttoaineita ja muovin korvaavaa raaka-ainetta, on voimakasta ja kaupalliseen tuotantoon päästäneen 5 10 vuoden sisällä. Sen sijaan paperin kysyntä Suomen tehtaiden markkina-alueella vähenee, mikä on aiheuttanut paperikoneiden alasajoja myös Keski-Suomessa. Metsänomistajien oman metsäomaisuuden käytön tavoitteet muuttuvat. Tyypillisin uusi metsänomistaja on kaupungissa tai taajamassa asuva palkansaaja. Metsätulot eivät ole hänelle elinehto, mutta niillä on merkitystä. Tulojen ohella metsässä on tärkeää sen virkistysarvot, luontoarvojen vaaliminen ja mahdollisuus tehdä itse metsätöitä. Metsien käsittelytapoihin haetaan vaihtoehtoja ja niistä halutaan oikeaa tietoa. Vaikka metsätöitä halutaankin tehdä, aikaa ja osaamista niihin ei aina kuitenkaan ole. Kansallispuistojen kävijämäärät kasvavat vuosittain ja Etelä-Suomessa puistot alkavat olla kuormitettuja. Ihmiset haluavat lisää retkeilyyn sopivia rauhallisia alueita, joilla on hyvin ylläpidetyt reitistöt lepo- ja nuotiopaikkoineen. Taajamien lähimetsien arvo on yhä suuremmalta osin sitä, että ne ovat ihmisille tärkeitä ja helposti saavutettavia virkistysalueita. Keski-suomi tarvitsee menestyvää yritystoimintaa Metsäsektorin kehittämistyössä tärkeimmät tavoitteet ovat lisätä puun käyttöä ja sen jalostusta, lisätä puun energiakäyttöä, vahvistaa metsäalan yritysten toimintaedellytyksiä, hoitaa ja käyttää metsiä niin, että niiden avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja niin, että metsät itse kestävät ennustetut muutokset sekä varmistaa se, että metsätalous ei pilaa vesistöjä.

6 6 Metsävarat mahdollistavat puun käytön lisäämisen. Keski-Suomen maakunnassa on vahva yhteinen tahtotila kehittää puuhun perustuvaa kestävää hyvinvointia. Maakunnassa tehtävillä päätöksillä voidaan vaikuttaa puun käyttöön erityisesti rakentamisessa. Myös kansainvälisten yritysten toimintaedellytyksiin voidaan vaikuttaa: metsävarat, tiestö, työvoiman saatavuus, puun käytön hyväksyttävyys esimerkkeinä. Tavoitteena on hyödyntää metsien kestävä hakkuumäärä. Monimuotoisuutta lisätään metsien vapaaehtoisuuteen perustuvalla METSO-ohjelmalla. Metsien hoito ja perusparannustyöt tehdään niin, että ne turvaavat hyvät tulevaisuuden hakkumahdollisuudet. Metsätalouden vesiensuojelussa otetaan käyttöön uusia menetelmiä ja parannetaan vesiensuojelun osaamista ja sitoutumista niin, että metsätalouden vesistökuorma pienenee. Tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia Metsäohjelman toteutus lisää metsätalouden ja puun energiakäytön työpaikkoja. Metsäteollisuuden työpaikkoja voidaan luoda lisää mekaaniseen puunjalostusteollisuuteen ja erityisesti rakennuspuusepänteollisuuteen. Alan kehittämistyötä Keski- Suomen yhtenä kärkihankkeena tulee jatkaa. Metsäenergian eli latvusmassan, kantojen ja pienpuun energiakäyttö puolitoistakertaistetaan. Tavoitteena on käyttää metsäenergiaa 1,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä vastaa 240 miljoonaa öljylitraa. Myös puun poltossa ilmaan vapautuu hiilidioksidia. Tämä hiili on kuitenkin mukana ilmakehän hiilenkierrossa eli puut ovat kasvaessaan napanneet sen ilmasta vain muutamaa vuotta ja vuosikymmentä aiemmin. Kun metsät kasvavat, hiili sitoutuu taas puuaineeseen. Puun käytön lisäys edellyttää lisää hakkuita. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää, että talousmetsien vapaaehtoisen suojelun METSO-ohjelma toteutetaan täysimääräisesti. Toimenpiteet kohdennetaan monimuotoisuuden kannalta tärkeimmille kohteille, jolloin pienilläkin pinta-aloilla saadaan suuri vaikutus. Monimuotoisuutta lisätään myös ennallistamalla jo olevia suojelualueita. Metsäalan toimijoiden ja sidosryhmien yhteistyötä ja yhteisiä hankkeita lisätään. Yhteistyöllä lisätään metsäalan näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Metsäala ja sen merkitys tunnetaan nyt liian huonosti. Nuorten metsäosaamista parannetaan, koska metsäala tarvitsee jatkossakin osaavaa työvoimaa. Kuvaaja: Johanna Saarikoski Puun mittausta.

7 7 1 Johdanto Keski-Suomen metsäohjelma on metsäsektorin ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma. Metsäohjelma antaa suuntaviivat metsien hoidolle, käytölle, suojelulle ja monikäytölle. Metsäohjelmatyössä on myös haettu tavoitteita puun käytölle ja jalostukselle ja etsitty toimenpiteitä, joilla metsäsektorin yritysten toimintaedellytyksiä voidaan vahvistaa. Metsäohjelman laadinta on metsäkeskuksen lakisääteinen tehtävä. Työtä ohjaa maakunnallinen metsäneuvosto ja metsäohjelman hyväksyy metsäkeskuksen johtokunta. Nyt laadittu metsäohjelma vuosille on järjestyksessään neljäs. Metsien käytön tavoitteena on lisätä kansalaisten hyvinvointia. Hyvinvointi koostuu metsien aineellisista hyödyistä: Puuraaka-aineesta, puun jalostuksen tuomista työpaikoista ja puun myyntituloista. Ihmisten hyvinvointia lisää myös metsien virkistyskäyttö. Metsät ja niiden käyttö vaikuttavat vesien laatuun, maisemaan ja ilman laatuun. Metsien käytön tulee olla kestävää, niin että luonnon monimuotoisuus säilyy ja metsien ja puun käytöllä mahdollisimman hyvin hillitään ennustettua ilmaston muutosta. Metsäohjelman sisältää lyhyen kuvauksen metsäsektorin merkityksestä, metsävaroista ja metsien käytöstä. Metsäohjelman keskeisin sisältö ovat kuitenkin ne tavoitteet ja suuntaviivat, joilla hyvinvointia voidaan kestävästi lisätä. Metsäohjelma on luonteeltaan strategia-asiakirja. Yksityiskohtaiset toimenpiteet, niiden tavoitteet ja mittarit, joilla edistymistä mitataan, elävät ohjelmakauden edetessä ja tarkennetaan vuosittain. Metsäohjelma antaa tien ja suunnan, mutta ei yksityiskohtaisia ajo-ohjeita koko matkalle. Kun yllättävä mutka tule eteen, on reagoitava nopeasti ja käännettävä rattia, jonka jälkeen matka jatkuu. Keski-Suomen talous on edelleen vahvasti sidoksissa metsiin ja puun jalostukseen. Vaikka metsäteollisuuden rakennemuutos on vienyt työpaikkoja myös Keski-Suomesta, niin erityisesti Äänekosken ja Jämsän kaupungeissa metsäteollisuus on edelleen ylivoimaisesti tärkein toimiala. Keski-Suomessa tulee keskittyä metsäsektorin olemassa olevien vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Keski-Suomessa on paljon pieniä ja keskisuuria puunjalostusyrityksiä, joiden toimintaedellytyksiä voidaan tukea aktiivisella maakunnallisella kehitystyöllä. Kansainvälisten suuryritysten markkinat ovat maailmalla. Raaka-aine on Suomen metsissä. Puuta ei saada metsistä ilman hyvää tieverkkoa, puut eivät monitoimikoneella kaadu ilman osaavaa kuljettajaa eikä metsävarojen kestävä käyttö ole mahdollista, jos me emme osaa suunnitella, hoitaa, käyttää ja arvioida toiminnan vaikutuksia oikein. Puun käyttötarkoitukset muuttuvat ja vaihtuvat. Sähköinen viestintä vähentää paperin kulutusta, verkkokauppa taas lisää pakkausmateriaalien kysyntää. Puun energiakäyttö kasvaa jopa perinteisinä klapeina kotien tulisijoissa ja lähivuosina myös nestemäisinä polttoaineina. Uusiutuvana raakaaineena puu korvaa yhä enemmän uusiutumattomia raaka-aineita. Uusia biojalostamoja suunnitellaan jo eri puolille Suomea. Kun Keski-Suomi huolehtii siitä, että maakunta pysyy houkuttelevana ja kilpailukykyisenä, niin näitä uusia, tämän vuosituhannen puunjalostustehtaita saadaan vanhojen rinnalle myös männikkömetsien maakuntaan.

8 8 2 Metsäohjelman toteutuminen Metsätalouden vision, nykytila-analyysin ja tulevaisuuskuvin perusteella Keski-Suomen metsätalouden ja metsäsektorin kehittämiseen ohjelmakaudelle valittiin yhdeksän painopistealuetta. Painopisteitä valittiin kolme kullekin kestävyyden osa-alueelle, joita ovat taloudellinen kestävyys, ekologinen kestävyys ja sosiaalinen kestävyys. Painopistealueet olivat seuraavat: Metsien hyvä puuntuotannollinen tila ja metsätalouden kannattavuus Ajanjakso oli sekä metsätalouden että metsäteollisuuden kannalta harvinaisen vaihteleva. Vuoden 2007 hakkuukertymä samoin kuin metsänomistajien saama kantorahatulo oli ennätyksellisen suuri. Suurin kestävä hakkuumäärä 5,9 miljoonaa m³/v (VMI 9) jopa hieman ylitettiin ensimmäisen kerran vuosikymmeniin. Laman seurauksena hakkuumäärä putosi vuonna 2009 kolmanneksella vuoden 2007 tasosta, yksityismetsissä jopa hieman enemmän. Vuoden 2009 yksityismetsien liiketulos 63 euroa/ha oli pienin sitten 1990-luvun alun laman. Kun kannattavuustarkastelusta tasoitetaan pois suuret vuotuiset vaihtelut, niin metsätalouden kannattavuus on säilynyt samalla tasolla jo varsin pitkään. Yksityismetsien osuus kokonaishakkuukertymästä pieneni ohjelmakaudella. Kun yksityismetsien hakkuumäärä on ollut prosenttia, niin se putosi tasolle prosenttia hakkuukertymästä. Puumääränä tämä tarkoittaa noin kiintokuutiometriä vuodessa. Koko hakkuukertymässä pudotus oli selvästi pienempi, koska teollisuus ja metsähallitus lisäsivät omien metsiensä hakkuita. Metsien hoidon työmäärät pysyivät koko ohjelmakauden pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Taimikonhoitomäärät eivät aivan yltäneet tavoitetasolle, mutta kun lasketaan yhteen taimikonhoito, nuoren metsän kunnostus ja ensiharvennus, niin hehtaarin vuotuinen tavoite on keskimäärin saavutettu. Hoitotöitä siis tehdään, mutta usein hieman myöhässä, jolloin esimerkiksi taimikonhoito korvaantuu energiapuuhakkuulla. Huomattavaa on myös se, että vaikka lama vähensi oleellisesti hakkuita, niin metsänhoidossa ei samanlaista pudotusta tapahtunut. Metsäohjelman yksi tavoite oli kuusen uudistamisen laadun parantaminen. Uudistamistulos parani ohjelmakaudella erityisesti sen ansiosta, että maanmuokkauksessa siirryttiin yhä enenevässä määrin laikkumätästykseen. Uudistamistulos on kuitenkin edelleen liian vaihteleva. Nuorten taimikoiden kunto on Keski-Suomessa huonompi kuin naapurimaakunnissa. Metsäteiden perusparannusmäärissä metsäohjelman tavoite 270 km/v saavutettiin ja useana vuonna ylitettiin. Huolestuttavaa on kuitenkin työ-

9 9 Kuvaaja: UPM Säynätsalon UPM:n vaneritehdas.

10 10 määrien väheneminen parina viimeisenä vuonna. Tavoite lienee myös alhainen, koska huonoja teitä on liian paljon. Metsäenergian käyttö Metsäenergian käytössä Keski-Suomi säilytti johtoasemansa. Metsäohjelman tavoite nostaa metsäenergian käyttö kuutiometriin vuoteen 2010 mennessä saavutettiin. Myös panostus tutkimus- ja kehittämistyöhön säilyi hyvällä tasolla. Koneellisesti korjattujen energiapuuleimikoiden korjuujälki on usein huono. Syynä voi olla kuljettajien harjaantumattomuus uuteen työlajiin. Usein syynä huonoon työjälkeen on kuitenkin se, että korjuuolosuhteet ovat yksinkertaisesti konekorjuuseen kelpaamattomat, eikä hyvää korjuujälkeä näin voi syntyä. Liian usein tehdään virhe, jossa raivaussaha korvataan monitoimikoneella. Työnjälkeä on kuitenkin saatu paremmaksi seurannan ja koulutuksen avulla. Lämpöyritysten määrätavoitteeksi asetettiin 40 yritystä ohjelmakauden lopulla. Tavoitetta ei saavutettu, vaan yrityksiä oli puolet tavoitemäärästä. Lämpöyritysten lukumäärä kuitenkin kasvaa koko ajan ja jo toimivat yritykset hakevat mahdollisuuksia toiminnan laajentamiseen. Metsäluonnon ekologinen monimuotoisuus Monimuotoisuuden edistämisessä tavoitteena oli lisätä järeän haavan, lahopuun ja palaneen puun määrää metsissä. Haapaa ja lahopuuta onkin metsissä entistä enemmän. Runkomaisen lahopuun määrä on noussut ja on nyt reilun kolme kuutiometriä hehtaarilla. Järeät haavat säästetään hakkuiden yhteydessä. Tämä on lisännyt haavasta riippuvaisten lajien esimerkiksi uhanalaisten kovakuoriaisten määrää. Metsälajeissa on edelleen enemmän harvinaistuvia kuin runsastuvia lajeja. Metsien tilanne on kuitenkin parempi kuin monien muiden elinympäristöjen. SERTIFIOINNIN TAVOIT- TEENA OLLUT NOIN 1000 HEHTAARIN KU- LOTUSALA EI OHJEL- MAKAUDELLA TOTEU- TUNUT. Metsien suojelua on ohjelmakaudella pyritty edistämään keinoille, jotka perustuvat metsänomistajien vapaaehtoisuuteen. METSO eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma onkin saanut metsänomistajien keskuudessa hyvän vastaanoton. Myös pysyviä yksityisiä suojelualueita on perustettu paljon. Määräaikaisiin ympäristötukisopimuksiin, joihin varatut rahat ovat vuosittain loppuneet kesken. Palanutta puuta on pyritty lisäämään ensisijaisesti kulotuksella. Kulotusmäärät ovat kuitenkin olleet pieniä. Sertifioinnin tavoitteena ollut noin 1000 hehtaarin kulotusala ei ohjelmakaudella toteutunut. Metsätalouden vesiensuojelu Vesiensuojelussa metsäohjelman toimenpiteet toteutuivat kohtuullisen hyvin. Vesiensuojelusta järjestettiin tavoitteiden mukaisesti koulutusta, paikkatietoon perustuva riskialuekartoitus otettiin käyttöön ja virtaamanhallintamenetelmän eli putkipatojen käytöstä valmistui ohje. Yhteistyötä toimijoiden välillä lisättiin erilaisten yhteishankkeiden muodossa. Toteutuneet toimenpiteet eivät kuitenkaan riittäneet laadullisten kriteerien toteutumiseen. Sertifioinnin seuranta-auditoinneissa metsätalouden vesiensuojeluun liittyvä poikkeama on saatu neljänä vuotena kuudesta. Huonosti toteutettujen kohteiden määrä on kuitenkin vuosittain vähentynyt, joten suunta on oikea. Syksyn 2011 auditoinnissa kunnostusojitusten vesiensuojelusta ei löytynyt virheitä, mutta hakkuiden ja maanmuokkauksen yhteydessä poikkeama tuli puutteellisista suojakaistoista. Maakuntalintu metso Metsoparlamentti jatkoi työtään maakuntalintu metson hyväksi. Tunnetut metson soidinpaikat siirrettiin metsäkeskuksen luotsi-tietokantaan ja soidinalueen metsänomistajille laitettiin tiedote ja ohje metsometsän hoidosta. Kirjeitä lähti kaikkiaan 1500 metsänomistajalle. Tietoa metson elinympäristövaatimuksista on kerätty lisää ja niiden pohjalta tarkennettiin metsometsien käsittelyohjeita.

11 11 Kuvaaja: Jonna Nurminen Puusta voi valmistaa mitä erilaisempia välineitä. Kuvassa boolimalja ja pikkukuksat. Metsokanta vaihtelee vuosittain paljon ja erityisesti poikasten kuoriutumisajan sää on merkittävä. Metsokannan pahin aallonpohja näyttää kuitenkin jääneen taakse. Neuvonnan, viestinnän ja koulutuksen vaikuttavuus Keski-Suomessa erilaisia metsäaiheisia kursseja, koulutuspäiviä tai maastotyönäytöksiä järjestetään varsin paljon. Monet tapahtumat järjestetään metsäalan toimijoiden yhteistyössä. Ohjelmakaudella toteutettiin myös useita kohdennettuja kampanjoita, joilla pyrittiin aktivoimaan metsänomistajia hyödyntämään ja hoitamaan omia metsiään. Osa kampanjoista oli valtakunnallisia, osa Keski-Suomen omia. Keski-Suomen metsänomistajien ikä ja eläkeläisten osuus on hieman maan keskiarvoa korkeampi. Vaikka ikä yleensä korreloi negatiivisesti metsien hoidon ja käytön aktiivisuuden kanssa, niin Keski- Suomessa yksityismetsiä sekä hoidetaan, että niiden hakkuumahdollisuudet hyödynnetään keskimääräistä paremmin. Metsät ovat myös pääosin hyvin hoidettuja ja kiinnostus metsien vapaaehtoiseen suojeluun suurta. Näillä mittareilla mitaten tiedotus ja koulutus ovat onnistuneet hyvin aktivoimaan metsänomistajia metsin kestävään käyttöön.

12 12 Ohjelmakauden lopulla käynnistyi Keski-Suomen 4H-piirin metsä- ja luontotiimit Keski-Suomeen -verkostohanke, jonka tavoitteena saada nuoret tutustumaan lähiympäristön luontokohteisiin ja innostumaan metsäasioista. Myös vakiintuneempaa yhteistyötä koulujen ja metsätoimijoiden välillä on monessa kunnassa, esimerkiksi Jämsänkosken metsäkonekoulun ja koulujen opinto-ohjauksen kesken. Metsäalan yrittäjyys Keski-Suomen metsäkeskus lisäsi ohjelmakaudella ostopalveluiden käyttöä sekä oman liiketoiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyttä (esimerkiksi. hinnasto, tarjouskilpailut). Metsäkeskus tuo myös kaikessa viestinnässä tasapuolisesti esiin kaikkia metsäalan toimijoita. Ohjelmakaudella järjestettiin yhteisiä kampanjoita niin puun myyntien kuin metsänhoitotöidenkin vauhdittamiseksi ja kampanjoissa tuotiin kaikkia metsäalan toimijoita tasapuolisesti esille. Metsäkeskus valmisteli vuonna 2009 niin sanotun metsäsetelikokeilun. Kokeilun tavoitteena oli metsänomistajien aktiivisuuden lisääminen, uuden ja joustavan edistämistyökalun kokeilu metsäpuolella ja metsänpalvelumarkkinoiden avoimuuden lisääminen. Hanke kuitenkin kaatui, koska metsäkeskus ei saanut lupaa käyttää valtionapua eikä liiketoiminnan tuottoja kokeiluun. Koneyrittäjille ohjelmakausi oli hankala, koska vuotuiset hakkuumäärät vaihtelivat paljon. Energiapuun korjuu toi lisää töitä, mutta nuorten hoitamattomien metsien energiapuukorjuu ei ole koneyrittäjille erityisen kannattavaa eikä siten korvaa normaalia ainespuuhakkuuta. Puutuoteteollisuus Mekaanisen puunjalostusteollisuus on erityisesti Keski-Suomen pohjoisissa kunnissa merkittävä teollisuustoimiala. Alan kehittämistyötä on tehty Keski- Suomen liiton johdolla useita vuosia. Kehittämisstrategiana on ollut se, että vahvojen kärkiyritysten ympärille rakennetaan toimivia yritysverkostoja. Hyvä esimerkki tällaisesta on Honkarakenteen ympärille rakentunut yritysverkosto Karstulassa. Yritysten tuloskehitys noudatti ohjelmakaudella vuoristorataa. Puutuotetoimialan kehityksestä ei voida vetää kunnollisia johtopäätöksiä. Metsäteollisuus on kuitenkin säilyttänyt entisen merkityksensä Keski- Suomen aluetaloudessa, koska lama koitteli muita toimialoja vähintään yhtä rajusti. Metsätalouden eri työlajien tavoite ja toteutuneet työmäärät edellisellä ohjelmakaudella Tavoite ohjelmakaudelle v. Työlaji Toteutuma v Hakkuukertymä 6,2 milj m3/v 5,4 milj. m3/v Uudistamispinta-ala ha/v ha/v Ensiharvennus pinta-ala ha/v ha/v Taimikonhoidon pinta-ala ha/v ha/v Kunnostusojituspinta-ala ha/v ha/v Teiden perusparannus 270 km/v 300 km/v

13 13 3 Metsäsektorin nykytila, toimintaympäristöanalyysi ja tulevaisuuskuva 3.1 Nykytila Kansainväliset myllerrykset ulottuvat myös Keski-Suomeen metsäteollisuuden tuotantolaitoksia ovat Honkarakenne Oy Karstulassa, ER-Saha Oy Viitasaarella ja Fenestra Oy:n ovi- ja ikkunatehdas Viitasaarella. Metsäenergian suurimpia käyttökohteita ovat Jyväskylän Voima Oy:n ja Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n voimalaitokset Jyväskylässä sekä UPM:n voimalaitokset Jämsässä ja Äänekosken Energia Oy:n Äänekoskella. Kankaan perinteikäs paperitehdas pysähtyi Suomen metsäteollisuuden keihäänkärki on ollut pitkälle jalostettujen paino- ja kirjoituspaperien valmistus. Näiden tuotteiden kulutus on Pohjois-Amerikassa laskenut jo vuosikymmenen ja sama kehityssuunta on nähtävissä Euroopassa. Markkinat kasvavat Kiinassa ja muissa kehittyvissä maissa, mikä on siirtänyt tuotannon painopistettä näihin maihin. Keski-Suomessa paperia ja kartonki tehdään UPM:n tehtailla Jämsänkoskella ja Kaipolassa ja Metsä Boardin tehtailla Äänekoskella. Selluloosaa valmistaa Metsä-Botnian Äänekosken tehdas ja karboksimetyyliselluloosaa CP Kelcon tehdas niin ikään Äänekoskella. Sahateollisuuden tuotantolaitoksista suurin on Vapo Oy:n saha Hankasalmella. Vaneritehtaita on kaksi: Finnforest Suolahdessa ja UPM Säynätsalossa. Muita suuria mekaanisen Pitkäkuituisella havusellulla on ominaisuuksia, jotka takaavat sille käytön paperin ja kartongin valmistuksessa. Viimeisen vuoden aikana massateollisuus on ollut suomalaisille metsäteollisuusyrityksille kannattavaa, kun taas paperin valmistus kannattaa edelleen huonosti. Myös pakkauskartonkien valmassateollisuus on ollut suomalaisille metsäteollisuusyritykselle KANNATTAVAA Metsäteollisuuden rakennemuutos on viime vuosina vähentänyt työpaikkoja myös Keski-Suomessa. Paperitehtaista on suljettu Sappi Oy:n Kankaan paperitehdas Jyväskylässä. M-Realin paperitehtaalla YT-neuvottelut käynnistyivät syksyllä 2011, kun M-Real ilmoitti suunnittelevansa tehtaan sulkemista. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotantolaitoksia on suljettu Leivonmäellä ja Keuruulla. Työpaikat ovat vähentyneet myös metalliteollisuudessa, joka on Keski-Suomen toinen vahva perusteollisuuden toimiala.

14 14 mistus on ollut kannattavaa ja kartongin pitkän ajan markkinanäkymiä pidetään paperia parempina, koska internet ei korvaa pakkaamista Vahva metsäsektori on Keski- Suomen aluetalouden peruspilari Keski-Suomessa metsäsektorin merkitys maakunnan aluetalouteen on huomattavasti suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Elinkeinotoiminnan erikoistumista voidaan tarkastella suhteuttamalla kunkin toimialan työpaikkaosuus koko maan vastaavaan osuuteen. Massa- ja paperiteollisuuden, mekaaninen puunjalostusteollisuuden ja metsätalouden osuus työpaikoista on Keski-Suomessa kaksinkertainen verrattuna maan keskiarvoon. Myös kone ja laiteteollisuuden työpaikkaosuus on liki kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna. Monet tämän alan yritykset ovat vahvasti sidoksissa metsäteollisuuteen. Seutukuntien erikoistumisalat v Ääneseutu ja Jämsänjokilaakso elävät metsästä Seutukunnista vahvimmin metsän ja puunjalostuksen varassa elävät Jämsän ja Äänekosken seutukunnat. Jämsänjokilaaksossa massa- ja paperiteollisuus työllistää neljätoista kertaa enemmän kuin toimiala maassa kesimäärin. Äänekosken seutukunnassa massa- ja paperiteollisuus ja puun mekaaninen jalostusteollisuus ovat molemmat erittäin vahvoja. Kummankin työllistävä vaikutus on seitsemänkertainen toimialan keskiarvoon verrattuna. Maakunnan pohjoisimmassa seutukunnassa eli Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa metsäsektorin merkitys on myös hyvin suuri. Metsätalous eli metsien hoito ja puunkorjuu työllistää nelinkertaisesti ja mekaanisen puunjalostusteollisuus viisinkertaisesti maan keskiarvoon verrattuna. Sen sijaan Keuruun seutukunnassa metsäsektorin merkitys ei kovin paljon poikkea maan keskiarvosta. Naapurikunnassa Mänttä-Vilppulassa sen sijaan on paljon metsäteollisuuden työpaikkoja. Seutukuntien erikoistumisalat, v Indeksi, koko maa = Metsätalous ja puunkorjuu Sahatavara, puutuotteet Paperi- ja massateollisuus 2 0 Joutsa Jyväskylä Jämsä Keuruu Saar-Viit. Äkoski

15 15 Kuvaaja: Johanna Saarikoski Suomessa on noin 2000 hakkuukonetta.

16 Metsäsektori tuo työtä ja toimeentuloa erityisesti maaseudulle Vuonna 2008 Metsäteollisuus työllisti Keski-Suomessa 5700 henkilöä, mikä on reilu neljännes teollisuuden työpaikoista. Metsätalous työllistää noin 1900 henkilöä. Metsäteollisuuden liikevaihto on 40 prosenttia koko teollisuuden liikevaihdosta. Metsäteollisuuden ja myös muun perusteollisuuden merkitys korostuu, kun tarkastellaan niiden työllisyyden ja aluetalouden kerrannaisvaikutuksia. Jalostusteollisuus työllistää yritysten henkilöstöstä noin 30 prosenttia, mutta ne tuottavat yritysten liikevaihdosta 60 prosenttia. Metsätalouden työpaikat hajaantuvat tasaisesti koko maakuntaan. Metsätalouden työllisyysluvuissa ei ole viimeisten vuosien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sekä normaalin ainespuun että energiapuun korjuu on jo lähes täysin koneellistunut. Työllisyys seuraa lähinnä puun korjuumääriä. Metsänhoitotöissä koneellistuminen etenee hitaammin eikä se ole vielä suuresti vaikuttanut työllisyyteen. Metsäenergia työllistää välittömästi 250 henkilötyövuoden verran. Metsäteollisuuden suora ja välillinen työllisyysvaikutus ulottuu niiden sijaintikuntien ulkopuolelle. Metsäteollisuuskeskittymän ansiosta Äänekoskella käy enemmän töissä ulkopaikkakuntalaisia kuin äänekoskelaisia muissa kunnissa. Äänekosken ja Jämsän metsäteollisuus työllistää varsin paljon myös jyväskyläläisiä. Puunmyyntimiljoonat jäävät maakuntaan Metsänomistajien puunmyynneistä saama kantorahakertymä on ollut vuosittain miljoonaa euroa. Kantorahatuloilla on suuri merkitys myös maatilojen elinkelpoisuuteen. Monen tilan tuloista metsätulot muodostavat merkittävän osan. Metsätalouden kannattavuutta kuvataan usein metsätalouden liiketuloksella, joka on tulojen ja menojen erotus. Metsätalouden liiketulos on ollut viime vuosina keskimäärin 130 euroa/ha. Liiketulos on viime vuosina hieman laskenut, koska metsänomistajien puunmyyntimäärät ovat pienentyneet. Metsään sitoutuneen pääoman tuotto on keskimäärin 4 prosenttia. Tällä mittarilla mitaten kannattavuus on säilytyt samana jo pari vuosikymmentä. Edellytyksissä harjoittaa kannattavaa metsätaloutta ei ole tapahtunut suuria muutoksia, kun asiaa tarkastellaan yksityisen metsänomistajan näkökulmasta. Vaikka niin puun myynti- kuin ostohalukkuudessa ja puusta maksetussa kantohinnassa onkin ollut suuria vuotuisia vaihteluita, niin asiallisesti hoidetusta metsästä on myyntileimikko löytänyt ostajan Metsävarat mahdollistavat puun lisäkäytön Keski-Suomen metsien hakkuumahdollisuuksista on viimeisen kymmenen vuoden aikana käytetty keskimäärin 90 prosenttia, kun hakkuumäärää verrataan metsäntutkimuslaitoksen laskemaan suurimpaan kestävään hakkuumäärän. Suurin kestävä hakkuumäärä on 6,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa (VMI 10). Hakkuusäästöä kertyy pääsoin yksityismetsiin. Suurin kestävä hakkuumäärä tarkoittaa sitä määrä, joka voidaan hakata ilman, että tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet vähenevät. Laskelmassa huomioidaan metsien suojelualueet, metsälakikohteet ja muut metsien hakkuiden rajoitukset. Suurin kestävä hakkuumäärä on vähemmän kuin se määrä, mitä metsistä voitaisiin taloudellisesti ja metsälakia noudattaen hakata. Jos metsät ovat nuoria, kuten Keski-Suomen metsät tällä hetkellä valtaosin ovat, suurin kestävä hakkuumäärä on myös vähemmän kuin metsien vuotuinen kasvu.

17 17 Puuta metsissä entistä enemmän Keski-Suomen metsissä on puuta 172 miljoonaa kuutiometriä, mikä tekee 123 m³ hehtaarille. Puumäärä on kasvanut tasaisesti 1960-luvulta lähtien, vaikka metsän pinta-ala ei ole kasvanut. Uudistuskypsissä metsissä on puuta keskimäärin 250 m³/ ha, kun viisikymmentä vuotta sitten puumäärä oli vain puolet tästä. Metsien pääpuulaji on mänty ja männyn suhteellinen osuus puustosta kasvaa edelleen. Männyn jälkeen seuraavaksi eniten on kuusta, sitten hieskoivua ja rauduskoivua. Muuta lehtipuuta on puustosta muutama prosentti. Metsää on kaikkiaan hehtaaria. Tämä on lähes kaikki metsämaata eli puuston kasvu on keskimäärin enemmän kuin 1 m³/ha vuodessa. Vähäkasvuisia kitu- ja joutomaita, sekä metsätalouden teitä on metsäalasta viisi prosenttia. Normaalin metsätalouskäytön ulkopuolella metsästä on 4 prosenttia, mikä tarkoittaa hehtaaria. Tästä noin puolet on luonnonsuojelulailla rauhoitettua metsää. Metsien puumäärän kasvu lisää myös metsiin sitoutuneen hiilen määrää. Parhaimpia hiilinieluja ovat nopeakasvuiset nuoret metsät. Hyvin vanhassa metsässä puumäärä ei enää kasva. Hiiltä sitoutuu kuitenkin puuston lisäksi myös maaperään ja myös vanha metsä toimii hiilinieluna. Paljon nuoria metsiä Keski-Suomen metsille on tyypillistä nuorehkojen mäntymetsien suuri osuus. Männiköt ovat valtaosin peräisin ja 1970-luvun uudistamishakkuista, joiden jälkeen metsät uudistettiin lähes yksinomaan männylle. Mäntyä viljeltiin, koska mänty oli silloin huomattavasti kuusta tai koivua arvokkaampaa raaka-ainetta. Tällä hetkellä uudistamispinta-alasta yli puolet istutetaan kuuselle. Metsämaasta noin kaksi kolmasosaa on mustikkatyypin metsää tai sitä rehevämpää, jolla kuusi on sopiva puulaji uudistamiseen. Joillain alueilla kuusta joudutaan istuttamaa karuhkoille, paremmin männylle sopiville maille, koska hirvet suurella todennäköisyydellä syövät männyn taimikot pilalle. Hirvet hankaloittavat myös koivun kasvatusta. Metsät ovat hyväkasvuisia ja terveitä Keski-Suomen metsät ovat hyvin hoidettuja, hyväkasvuisia ja terveitä. Ainoa selvä miinus ovat nuoret taimioit. Nuorista taimikoista on hyviä alle 40 prosenttia. Varttuneemmat taimikot ja nuoret metsät ovat paremmassa kunnossa. Metsiä toisin sanoen hoidetaan, vaikka uudistaminen ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla. Pitkällä tähtäimellä huono uudistamistulos on uhka, joka heikentää Metsien hakkuut, kasvu ja hakkuumahdollisuudet milj. m³/v Hakkuukertymä keskim. v Suurin kestävä hakkuumahdollisuus milj. m³/v Metsien kasvu Hakkuumahto

18 18 metsätalouden kannattavuutta ja vähentää tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia. ulkopuolella ja yli puolet on palkansaajia. Metsä vaihtaa omistajaa useimmiten perinnän kautta. Metsätalouden kannalta eniten tuhoja aiheuttavat sääilmiöt eli myrskyt ja lumi. Sen jälkeen pahimpia tuholaisia ovat hirvet ja myyrät. Yleisin syy metsien huonoon tilaan ja kasvuun on hoitamattomuus. Vajaatuottoisia metsiä on 4 prosenttia metsäalasta Yksityismetsiä kaksi kolmasosaa Yksityiset omistavat metsistä kaksi kolmasosaa. Metsien hakkuumahdollisuuksista yksityismetsissä on kuitenkin 80 prosenttia. Metsäteollisuusyhtiöt omistavat 20 prosenttia, valtio 10 prosenttia ja kunnat ja seurakunnat noin 5 prosenttia. Metsäteollisuusyhtiöiden omistusosuus on kaksinkertainen maan keskiarvoon verrattuna ja vastaavasti valtio omistaa maata vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Metsäteollisuusyhtiöistä suurin omistaja on UPM, joka on myös suurin yksityinen metsänomistaja Suomessa. Metsänomistajakunta ikääntyy Keski-Suomen metsänomistajista puolet on eläkeläisiä ja yli 65-vuotiaita on neljännes. Metsänomistajista yli puolet asuu tilan ulkopuolella. Uusista metsänomistajista jo lähes 80 prosenttia asuu tilan Metsäluonnon hoito ja vesiensuojelu ovat osa metsätalouden arkipäivää Keski-Suomen metsäluonto on monipuolista ja hyvin erilaista maakunnan eri osissa. Metsäluonnon monimuotoisuudessa on kuitenkin edelleen parannettavaa. Metsäpinta-alasta normaalissa talouskäytössä on 96 prosenttia eikä suojelualojen tai muuten puuntuotannon ulkopuolelle rajattujen alueiden määrä riitä turvaamaan monimuotoisuutta. Monimuotoisuuden kannalta suurimpia puutteita ovat lahopuun, palaneiden metsien, rehevien luonnontilaisten korpisoiden ja vanhojen lehtipuumetsien vähyys. Metsäkuva on myös pirstaleinen, kun metsät jakaantuvat kooltaan keskimäärin kahden hehtaarin metsikkökuvioihin. Työ monimuotoisuuden hyväksi vaikuttaa Monimuotoisuuden huomioiminen on ollut metsätalouden arkipäivää jo 20 vuotta. Työ on myös vaikut- Metsien ikäjakauma puulajeittain Lehtipuuvaltainen Kuusivaltainen Mäntyvaltainen v v v v v v v v.

19 19 tanut. Erityisesti haavalla elävät kovakuoriaiset ovat yleistyneet, kun suuria haapoja jätetään säästöpuina metsiin. Myös kaikki tikkalajit ovat yleistyneet. Metsätalouden vaikutus vesistöjen tilaan ei kokonaisuutena ole suuri. Yksittäisen latvapuron tai lammen valuma-alueella metsätalous voi kuitenkin olla ainoa vesien tilaan vaikuttava maankäyttömuoto. Suurin riski haitallisiin vesistövaikutuksiin on turvemaiden metsien kunnostusojituksissa, joita on tehty vuosittain hehtaaria. Uudisojituksia ei ole käytännössä tehty enää 15 vuoteen. 3.2 Tulevaisuuskuva Kasvun edellytyksiä rakentamisessa, energiantuotannossa ja uusissa tuotteissa Eri ennusteiden mukaan perinteisen massa-, paperija kartonkiteollisuuden tuotannon määrä laskee vuoden 2008 tasosta prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Puutuoteteollisuuden tuotannon määrän ennustetaan pysyvän ennallaan tai hiukan kasvan. Viimeisten vuosien aikana Suomesta on suljettu metsäteollisuuden jalostuskapasiteettia määrä, joka vastaa reilun 5 miljoonan puukuutiometrin käyttöä. Joitain jo pysäytettyjä tuotantolaitoksia on sellun hyvän kysynnän ansiosta myös käynnistetty uudelleen. Puun merkitys raaka-aineena ja energialähteenä kasvaa, kun uusiutumattomat luonnonvarat kallistuvat ja puun jalostuksessa syntyy uusia kilpailukykyisiä tuotteita. Puun käyttöä voidaan nopeastikin lisätä rakentamisessa ja energiantuotannossa. Uudet puusta jalostetut nestemäiset polttoaineet, uudet kuitutuotteet ja esimerkiksi muovia korvaavat raaka-aineet vaativat pidemmän kehitysajan. Puun ja muovin yhdistävä puukomposiitti on jo nyt markkinoilla oleva ja sen kysynnälle ennustetaan hyvää kasvua. Uusien kuitutuotteiden tai niin sanotun nanosellun kehitystyötä on tehty vuosia. Nanosellu mahdollistaa uudenlaisten erikoispapereiden ja pinnoitteiden valmistuksen. Puusta voidaan myös valmistaa hyvinkin arvokkaita lääke- tai elintarviketeollisuuden raaka-aineita. Nämä raaka-aineet syntyvät kuitenkin pieninä sivuvirtoina perinteisessä selluprosessissa tai niitä valmistetaan esimerkiksi oksista, jotka erotetaan haketuksessa. Energiapuun korjuuseen on viime vuosina kehitetty koneita, joilla voidaan korjata kokopuuna myös hyvin pieniä runkoja. Pienikokoisten runkojen korjuu ei kuitenkaan ole taloudellisesti kannattavaa. Viime aikoina kehitys näyttää kulkevan suuntaan, jossa normaalissa ensiharvennuksessa energiapuun ja kuitupuun korjuu yhdistetään ja rungot karsitaan metsässä. Energiapuun käytön kasvu ei näin luo tarvetta muuttaa oleellisesti metsien kasvatusmalleja Metsänhoitomenetelmiin halutaan lisää vaihtoehtoja Metsänomistajista yhä useampi asuu etäällä metsästään eivätkä metsätulot ole välttämättömiä toimeentulon kannalta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että metsätuloilla ei olisi merkitystä. Metsänomistajista suurin osa on niin sanottuja monitavoitteellisia eli metsästä halutaan tuloja, mutta myös virkistysarvot ja luonto ovat tärkeitä. Pieniä metsätiloja tulee lisää erityisesti perinnönjakojen seurauksena. Toisaalta myös niiden metsänomistajien, jotka pyrkivät lisäämään metsäomaisuuttaan ja harjoittavat aktiivista metsätaloutta, määrä kasvaa. Metsänomistajat ovat pääosin tyytyväisiä metsien hoidon suosituksiin. Vanhojen menetelmien rinnalle kaivataan kuitenkin myös uusia menetelmiä vaihtoehdoiksi, ei vanhoja korvaamaan. Joka neljäs metsänomistaja on halukas siirtymään ainakin osassa

20 20 metsässään erirakenteisen metsän kasvatukseen, jos se jatkossa sallitaan nykyistä selvemmin. Avohakkuun hyväksyy uudistamismenetelmänä seitsemän kymmenestä. Erityisesti suurempien metsätilojen omistajat suosivat avohakkuuta. Niiden metsänomistajien osuus, jotka eivät halua avohakata, on kasvanut hitaasti. Osaltaan tämä selittyy metsänomistajien ikääntymisellä. Iäkkäät metsänomistajat eivät halua ryhtyä metsän viljelytöihin ja ehkä metsää jo säästetään seuraavalle sukupolvelle. Kuva: Metsäkeskuksen arkisto Pitkä välimatka omalle metsätilalle ja ikääntyminen johtavat siihen, että metsänomistajat tekevät metsänhoitotöitä omilla tiloillaan entistä vähemmän. Tämä toisaalta antaa uusia mahdollisuuden metsäalan palveluyrityksille. Haasteena on kuitenkin saada metsäalalle uusia osaavia nuoria. Sama haaste koskee myös niitä metsäteollisuuden yrityksiä, jotka sijaitsevat kasvukeskusten ulkopuolella. Keski-Suomen ennustettu väkimäärän kasvu kohdistuu Jyväskylän seudulle. Maakunnan reuna-alueilla väki vähenee ja ikääntyy. Metsätyöt kuitenkin pysyvät siellä missä metsä on. Metsänomistajat hakevat aktiivisesti metsien käyttöön liittyvää tietoa ja neuvontaa. Internetin merkitys tiedonvälityksessä kasvaa. Myös esitteiden ja oppaiden merkitys näyttää kasvavan. Sen sijaan opintokurssit eivät enää houkuttele entiseen malliin Virkistyskäytön ja puhtaiden vesien merkitys kasvaa Metsien virkistyskäytön ja aineettomien arvojen merkitys tulee kasvamaan. Virkistyskäytön ja matkailun paine kohdistuu voimakkaimpana Etelä-Suomen ja Lapin metsiin. Virkistyskäytön kannalta suurten asutuskeskusten ympäristön metsät ovat erityisen tärkeitä. Valtaosa suomalaisista pitää metsien virkistyskäyttömahdollisuuksia hyvinä eikä virkistyskäyttö ole tekijä, jonka tähden Keski-Suomen metsien käsittelyä tulisi merkittävästi muuttaa. Kuokkalan kirkko sisältää paljon puuelementtejä. Metsätalous vaikuttaa osaltaan vesistöjen kuntoon ja niiden virkistyskäyttöarvoihin. Tämä on painokkaasti huomioitava metsien käytössä. Metsätalouden vesiensuojelumenetelmistä tarvitaan uutta tietoa ja uusia tehokkaampia menetelmiä tulee ottaa käyttöön. Metsien monimuotoisuuden turvaamisessa Suomi on sitoutunut kansainvälisiin tavoitteisiin, joiden mukaan monimuotoisuuden väheneminen tulee pysäyttää. Suomen ympäristökeskuksen tekemän uusimman lajien uhanalaisselvityksen mukaan metsälajeissa on edelleen enemmän niitä, jotka ovat harvinaistuneet kuin niitä lajeja, joiden kanta on vahvistunut. Metsien osalta tilanne on kuitenkin parempi kuin lähes useimpien muiden elinympäristöjen. Metsänomistajat ovat ottaneet myönteisesti vastaan METSO-ohjelman vapaaehtoisuuteen perustuvat suojelukeinot. Suurimmaksi haasteeksi on noussut METSO-ohjelman toteutukseen varattujen resurssien vähäisyys.

21 Ilmastonmuutos tuo uusia haasteita Metsät ovat tärkeässä asemassa, kun ilmaston lämpenemistä pyritään hillitsemään. Metsät sitovat kasvaessaan hiiltä. Kun puu kuolee ja lahoaa tai kun puu poltetaan energiantuotannossa, puussa oleva hiili vapautuu takaisin ilmakehään. Puun hiili on kuitenkin ns. nopean kierron hiiltä. Ilman hiilidioksidipitoisuus kasva, kun huolehditaan siitä, että metsäpinta-ala ei pienene ja metsien puumäärä pysyy entisenä tai kasvaa. Puulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, joita käytettäessä pitkäaikaisten hiilivarastojen hiili vapautuu ilmakehään. Puulla voidaan myös korvata uusiutumattomia raaka-aineita ja raaka-aineita, joiden valmistaminen vaatii paljon energiaa. Esimerkiksi rakentamisessa puulla voidaan korvata terästäjä betonia. Lisäksi hiili sitoutuu puutalon rakenteisiin vuosikymmeniksi tai jopa sadoiksi vuosiksi. 3.3 Nykytila-analyysi Keski-Suomessa on tahtoa ja mahdollisuuksia rakentaa puista hyvinvointia Keski-Suomen vahvuutena on monipuolinen metsäsektori, joka on mahdollistanut puulle hyvän kysynnän myös maakunnan sisällä. Metsien hakkuumahdollisuudet on käytetty paremmin kuin maassa keskimäärin ja metsät ovat myös keskimääräistä paremmin hoidettuja. Metsätaloudella ja metsäteollisuudella on maakunnassa pitkät perinteet ja niiden merkitys tunnetaan. Maakunnassa on vahva yhteinen tahtotila kehittää puuhun ja sen jalostamiseen liittyvää kestävää hyvinvointia. Maakunnan vahvuutena on myös monipuolinen ja vaihteleva metsäluonto. Maakunnassa on myös paljon osaamista ja aktiivista kehitystyötä. Puu on keskimäärin hyvälaatuista ja mahdollistaa monipuolisen jalostustoiminnan Metsät voisivat olla monimuotoisempia Vaikka Keski-Suomen metsät ovat vaihtelevia ja hyvin erilaisia maakunnan pohjois- ja eteläosissa, talousmetsät eivät ole kovin monimuotoisia. Suojeltujen metsien osuus on vähäinen, reilu kaksi prosenttia metsäalasta, eivätkä suojelualat yksin riitä ylläpitämään metsäluonnon monimuotoisuutta. Metsien puulajirakenne ei täysin vastaa tavoitetta. Mäntyvaltaisia metsiä on liian paljon ja ne ovat osin liian rehevillä mailla. Metsät uudistettiin pääosin männylle aina 1990-luvulle asti. Nuoret männiköt on pääosin harvennettu ja ne alkavat nyt tuottaa tukkia, joka ei laadullisesti kuitenkaan ole parasta mahdollista. Metsien uudistamistulos ei vastaa tavoitetta. Nuorissa taimikoissa metsänhoidollisesti hyviä on alle 40 prosenttia, mikä on vähemmän kuin naapurimaakunnissa. Metsä ehkä vielä istutetaan omana työnä, mutta onnistumista ei seurata eikä tarpeellisia taimikon varhaishoitoja tehdä. Pitkällä tähtäimellä huono uudistamistulos voi johtaa puustoltaan vähäarvoisempiin metsiin ja metsien hakkuumahdollisuuksien laskuun. Puun käyttöä voidaan lisätä Keski-Suomessa on mahdollisuus lisätä puun käyttöä ja tukea puunjalostusteollisuuden toimintaa. Myös puun energiakäyttöä voidaan lisätä nykyisestä. Puun käytön lisäys yhdistettynä metsien hyvään hoitoon on mahdollisuus hillitä ilmastonmuutosta. Metsin hakkuumahdollisuuksien hyödyntäminen ja riittävät hoitopinta-alat mahdollistavat myös koneyrittäjille ja metsätalouden muille toimijoille hyvän työllisyyden. Metsien vapaaehtoinen suojelu METSO-ohjelman kautta on saanut metsänomistajien keskuudessa hyvän vastaanoton. Metsien suojelua ja monimuotoisuuden suotuisaa kehitystä voidaan edelleen kehittää vapaaehtoisuuteen, erilaisiin ja eripituisiin suojelusopimuksiin nojautuvilla keinoilla. Metsäalalle voidaan luoda myös uutta yrittäjyyttä joka voi pohjautua matkailuun ja metsien monikäyttöön. Metsänomistajakunnan kaupunkilaistu-

22 22 Kuvaaja: Ari Nikkola Vuonna 2010 Asta-myrsky teki paljon tuhoa.

23 23 minen antaa pitkällä tähtäimellä mahdollisuuden kehittää myös normaaliin metsin metsien hoitoon ja käyttöön liittyvä palveluyrittäjyyttä, kun metsänomistajien omat mahdollisuudet tehdä aktiivisesti metsätöitä vähenevät. Metsätalouden huono kannattavuus voi johtaa hoitamattomuuden kierteeseen Uhkana on metsätalouden kannattavuuden heikkeneminen. Huonompi kannattavuus voi vähentää metsänomistajien kiinnostusta metsien hoitoon ja käyttöön, joka edelleen heikentää kannattavuutta. Kannattavuutta voi heikentää metsien hoitamattomuus, joka vähentää hakattavan puuston arvoa ja rapistuva tieverkosto, joka ei mahdollista kuin talviaikaiset hakkuut. Mikäli metsien hakkuumäärä putoaa, vaikuttaa se paitsi alan työllisyyteen niin myös metsänomistajien saamiin kantorahatuloihin. Kantorahatulolla on merkitystä erityisesti maaseutupitäjissä, koska puunmyyntituloista 80 prosenttia jää maakunnan aluetalouteen. Uhkana nähdään myös metsänomistajakunnan ikääntyminen ja metsätilojen pirstoutuminen entistä pienemmiksi. Ikääntyminen vähentää metsänomistajien kiinnostusta metsien hoitoon ja käyttöön. Myös pienet tilat ovat usein aktiivisen metsätaloustoiminnan ulkopuolella. Nuorten mielestä metsäala ei ole erityisen kiinnostava ja haluttu. Osaavan työvoiman saatavuus metsäalalle tulee olemaan haasteellista. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin pintavesien ja pohjavesien hoitotavoitteisiin. Metsätalouden merkitys pintavesien laatuun on kokonaisuudessaan vähäinen, mutta yksittäisellä metsäisellä valuma-alueella metsätalous voi olla ainoa vesistövaikutuksia aiheuttava maankäyttömuoto. Vesien suojelussa tulee onnistua yhteiskunnan edellyttämällä tavalla. Ilmastonmuutos on uhka myös metsille. Metsiä tulee hoitaa niin, että ne sietävät ennustetun ilmaston lämpenemisen. Nykytiedon mukaan tämä ei edellytä metsien hoitoon suuria muutoksia. Kuusen viljelyssä tulisi kuitenkin huomioida se, että kuusta ei viljellä liian kuiville kasvupaikoille, koska tulevaisuudessa pitkät kuivuusjaksot voivat yleistyä. Kuvaaja: Jonna Nurminen Metsää voidaan käyttää monin eri tavoin. Esimerkiksi keräämällä sen antimia.

24 24 4. AWOT-ANALYYSI JA KEHITTÄMISEN STRA- TEGINEN LINJAUS Kehittämistyössä tulee panostaa vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin Keski-Suomen metsäsektorin strateginen kehittämistyön linjaus on mahdollisuuksien hyödyntäminen ja olemassa olevien vahvuuksien turvaaminen. Uhkista kuitenkin ilmastonmuutos ja metsätalouden epäonnistuminen vesiensuojelussa ovat näiden rinnalla lähes yhtä tärkeitä tekijöitä. Tärkeimmät mahdollisuudet tukea Keski-Suomen kestävää kehitystä ovat puun käytön lisäys, jalostuksen lisäys ja puun uusien käyttömuotojen kehittäminen. Osa tätä kokonaisuutta on puun energiakäytön lisäys. Puun lisääntyvä käyttö energiantuotannossa ja esimerkiksi rakentamisessa on myös mahdollisuus hillitä ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat uhat ja vesiensuojelu ovat asioita, jotka tulee ottaa painokkaasti huomioon metsien käytössä. Vesiensuojelussa tavoite on nykyistä puhtaammat valumavedet. Ilmastonmuutosta voidaan toisaalta hillitä puuraakaaineen ja metsien kestävällä käytöllä. Metsien hoidossa ja käytössä on huomioitava niiden kestävyys ennakoituihin muutoksiin. Keski-Suomessa on vahva metsäsektori, osaamista ja vahva yhteinen tahtotila kehittää puuhun perustuvaa ja kestävää kehitystä edistävää liiketoimintaa. Keski-Suomella on mahdollisuus, ja tämän tulee olla myös tavoite, toimia suunnannäyttäjänä puun käytön lisäämisessä samalla tavoin kuin Keski- Suomi on ollut edelläkävijä puun energiakäytössä. Metsien tarjoamat aineettomat hyödyt; virkistyskäyttömahdollisuudet, kaunis maisema tai metsän rauhoittava hiljaisuus, ovat yhä merkityksellisempiä ja ne tulee huomioida metsien käytössä. Erityisen tärkeitä ihmisille ovat helposti saavutettavat lähivirkistysalueet. Toisaalta virkistyskäyttöön varattujen ja varusteltujen alueet, kuten kansallispuistot houkuttelevat yhä enemmän kävijöitä. Myös tämä on huomioitava metsien käyttöä suunniteltaessa. Kuvaaja: Jonna Nurminen

25 25 Keski-Suomen metsätalouden SWOT-analyysi Vahvuudet hakkuumahdollisuuksien hyvä hyödyntäminen metsätalouden osaaminen, pitkät perinteet ja myönteinen asenne monipuolinen metsäkluseri monipuolinen metsäluonto puuraaka-aineen laatu maakunnassa yhteinen tahtotila puuhun perustuvan kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi Heikkoudet puulajirakenne: mäntyvaltaisten kasvatusmetsien suhteellisesti liian suuri määrä ja heikohko laatu (harvennustukki) pieni suojeluala (2% metsämaasta) talousmetsien metsäluonnon vähäinen monimuotoisuus uudistamisen huono laatu taimikoiden varhaishoidon vähyys metsänomistamisen merkityksen vähäisyys ja vähäinen osaaminen Mahdollisuudet puun kasvava energiakäyttö (uusien energioiden käytön velvoitepaketti) puun käytön ja jalostuksen lisäys, uudet tuotteet metsäalan yrittäjyys mukaan lukien matkailuala ja muu monikäyttö vapaaehtoinen metsien suojelu ja ennellistaminen metsien hoidosta ja käytöstä tulee omistajilleen in-asia Uhat ojitusalueiden puunkasvun taantuminen tieverkoston rapistuminen sisältäen yksityistiet ja valtion latvatiestö metsätalouden kannattavuuden huononeminen tilojen siirtyminen ahtiivisen metsätalouden ulkopuolelle metsätalouden merkityksen unohtuminen yhteiskunnassa hakattavan puuston arvon lasku (vrt. metsänhoitorästit) epäonnistuminen vesiensuojelussa, ilmastohaasteissa ja niiden mukana tuoma negatiivinen julkisuus pula ammattitaitoisesta työvoimasta