EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 30. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2071(COS) LAUSUNTOLUONNOS ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnalta työllisyys- ja sosiaalivaliokunnalle Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle terveyden- ja vanhustenhuollon saatavuudesta, laadusta ja taloudellisesta kestävyydestä tulevaisuudessa (KOM(2001) 723 C5-0163/ /2071(COS)) Valmistelija: Antonio Mussa PA\ doc PE

2 PE /6 PA\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta nimitti kokouksessaan 27. maaliskuuta 2002 valmistelijaksi Antonio Mussan. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta kokouksessaan (kokouksissaan). Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: (puheenjohtaja/puheenjohtajana), (varapuheenjohtaja), (varapuheenjohtaja), (valmistelija),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja... PA\ doc 3/6 PE

4 LYHYET PERUSTELUT Johdanto Kesäkuussa 2001 kokoontuneen Göteborgin Eurooppa-neuvoston toimeksiannon mukaisesti terveyden- ja vanhustenhuoltoa koskeva alustava selvitys esitettiin Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle, joka pyysi komissiota ja neuvostoa tarkastelemaan perusteellisemmin alan palvelujen saatavuutta, laatua ja rahoituksen kestävyyttä keväällä 2003 kokoontuvaa Eurooppa-neuvostoa varten. Käsiteltävällä tiedonannolla Euroopan komissio osallistuu käytävään keskusteluun ja Göteborgissa annetun toimeksiannon toteuttamiseen, ja komission tiedonanto on ollut myös neuvoston Barcelonan huippukokousta varten laatiman selvityksen pohjana. Euroopan unionin yleinen terveydenhuollon tila ja terveydenhuoltojärjestelmät ovat korkeatasoisia sekä elinolosuhteiden ja terveysvalistuksen parantumisen että sairastumis- ja invalidisoitumisriskien kattamisen yleistymisen ansiosta. Terveyttä koskevat julkiset menot muodostavat näin ollen eurooppalaisissa terveydenhuoltojärjestelmissä merkittävän osan terveydenhuollon kokonaismenoista, ja viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana ja etenkin ennen vuotta 1990 ne ovatkin kasvaneet nopeammin kuin bruttokansantuote. Pitkän aikavälin tavoitteet Eurooppalaisille on siis tärkeää ylläpitää viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana kehitettyjä terveydenhuoltojärjestelmiä ja mukauttaa ne uuden vuosituhannen haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen. Komission esityksen mukaisesti tulisi pyrkiä siihen, että terveydenhuolto olisi kaikkien saatavilla, että tarjotut terveyspalvelut olisivat korkealaatuisia ja että terveydenhuoltojärjestelmät olisivat taloudellisesti kestäviä. Nämä ovat Barcelonan Eurooppa-neuvoston hyväksymät kolme pitkän aikavälin tavoitetta, jotka toimivat viitekehyksenä terveydenhuollon tulevaisuudesta käytävälle keskustelulle. Kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien järjestäminen, niitä koskevat rahoitusmenettelyt ja tarjottavien hoiva- ja hoitomuotojen määrittely kuuluvat kunkin Euroopan unionin jäsenvaltion toimialaan ja niille ovat ominaisia huomattavat ja historiallisista syistä johtuvat eroavaisuudet; tästä huolimatta on kuitenkin selvää, että tietojen ja taitojen vaihdolla voidaan vaikuttaa ainoastaan myönteisellä tavalla kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien uusia vaatimuksia koskevien asianmukaisten vastausten laatimiseen. Terveydenhuollon tulevaisuutta koskevaan keskusteluun kytkeytyvät mukaan myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen viimeaikaiset tuomiot, jotka koskevat potilaiden liikkumisvapautta hoitojen saamiseksi muussa jäsenvaltiossa kuin potilaan asuinvaltiossa. Ongelmat Eliniän pidentymisen myötä ikääntyneiden osuus kokonaisväestöstä kasvaa, millä voi olla merkittäviä, vaikkakin vielä tällä hetkellä vaikeasti mitattavia seurauksia terveydenhuoltojärjestelmiin, sillä ikääntyneet sairastuvat usein, heillä on useita eri sairauksia ja ikään liittyvät sairaudet ovat usein vakavia ja kroonisia ja ne voivat johtaa itsenäisen toimintakyvyn menettämiseen. Tähän voidaan vielä lisätä pitkäaikaisiin hoitoihin joko terveyskeskuksessa, kroonikkoyksikössä tai psykiatrisessa yksikössä liittyvien menojen PE /6 PA\ doc

5 todennäköinen kasvu, joka on yhteydessä myös hoitoa tarvitsevien vanhusten hoidon ja huolenpidon perinteisinä tukiverkkoina toimineiden perherakenteiden heikentymiseen. Tämä todennäköinen kaksisuuntainen kehitys on tuonut esiin henkilöresursseja ja koulutettua henkilökuntaa koskevan ongelman terveydenhuolto- ja sosiaalialalla, jolla työllisyys on viimeisten viiden vuoden aikana kasvanut jo kaksi kertaa keskimääräistä enemmän. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin aloite terveydenhoitoalan ammatteja koskevan tiedon välittämiseksi nuorille, terveystieteiden koulutushankkeiden rahoittamiseksi ja Euroopan ulkopuolelta tulevien opintonsa suorittaneiden nuorten liittämistä jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin koskevan lainsäädännön määrittämiseksi on siten entistäkin tärkeämpi. Lääketieteellisten tekniikoiden ja hoitojen kehitys on toinen haaste, johon terveydenhuoltojärjestelmien on vastattava seuraavien vuosikymmenten aikana. Tekninen kehitys ei saa aikaan ainoastaan tuotannon kasvua jolla tarkoitetaan terveydenhoidon keston lyhentymistä tai vakaviin sairauksiin liittyvien riskien pienentymistä vaan usein myös mahdollisuuden hoitaa uusia sairauksia ja toteuttaa tehokkaampia hoitoja. Epätyypillisellä alalla, kuten terveydenhuollon alalla, jolla lääkkeiden tai hoitojen tarjonta määrää suurelta osin niiden kysynnän ja jolla potilaat, jotka nykyään ovat huomattavan valistuneita, painostavat lääkäreitä voidakseen hyötyä uusista keksinnöistä, on näin ollen välttämätöntä määrittää selkeät, avoimet ja tehokkaat arviointimekanismit, joiden avulla taataan uusien tuotteiden ja hoitojen saatavuus. Myös hyvinvoinnin ja elintason parantumisella on merkittäviä seurauksia terveydenhuoltojärjestelmien kehitykselle: koulutusta ja ennaltaehkäisyä koskevien toimien avulla voidaan ajan kanssa turvautua tehokkaisiin ja kalliisiin hoitoihin vähemmän; tiedon saatavuuden myötä terveydenhuoltojärjestelmiltä voidaan vaatia laatua ja tehokkuutta, mutta se mahdollistaa myös muiden maiden käytäntöjen vertaamisen ja huomattavan rajat ylittävän liikkuvuuden; potilaat vaativat yhä suurempaa osallistumista ja avoimuutta terveyspalvelujen laatuun ja toimivuuteen. JOHTOPÄÄTÖKSET Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyys- ja sosiaalivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1 kohta 1. yhtyy komission laatiman analyysin yleislinjoihin, joiden mukaan eliniän pidentyminen johtaa sairastuvuuden ja useiden sairauksien yhtäaikaisen ilmenemisen vuoksi ammattitaitoista terveydenhoitoa koskevien vaatimusten kasvuun; 2 kohta 2. katsoo, että henkilöresurssit ovat ensisijaisen tärkeitä turvattaessa tehokkaat ja toimivat terveydenhuollon rakenteet, ja painottaa, että sairaanhoitajien tarve on kaikille jäsenvaltioille yhteinen, vaikkakin laajuudeltaan vaihteleva ilmiö; PA\ doc 5/6 PE

6 3 kohta 3. ehdottaa kyseisen ongelman välittömäksi ratkaisuksi henkilökunnan rekrytoinnin laajentamista kolmansien maiden koulutettuun väestöön luomalla tutkinto, joka pätevöittää heidät hoitotyöhön; 4 kohta 4. pitää aiheellisena, että kyseiset tutkinnot rahoitetaan eurooppalaisista koulutusrahastoista, jotta niiden hallinnoinnista voidaan huolehtia ja jotta osallistujille voidaan antaa asiaankuuluva korvaus, joka mahdollistaa heidän toimeentulonsa isäntämaan opintokohteissa; 5 kohta 5. kehottaa näin ollen komissiota esittämään koulutushankkeiden rahoitusta koskevan erityisohjelman, jolla helpotettaisiin pääsyä terveystieteiden opintokursseille ja perustutkinnon jälkeisiin tärkeiden alojen (elinsiirrot, onkologia, sydänkirurgia) erikoistumisopintoihin sekä helpotettaisiin näiden opintojen suorittamista; 6 kohta 6. pitää ensiarvoisen tärkeänä suunnitella tarvittavat keinot ammattitaitoisten sairaanhoitajien kouluttamiseksi seuraaville aloille: onkologia, elinsiirrot ja sydänkirurgia, jotta nuoret innostuisivat suorittamaan enemmän terveystieteiden lyhyitä perustutkintoja ja jotta he rohkaistuisivat pätevöitymään erikoisalaan, jolla työ on älyllisesti ja psykologisesti vaativaa (burn-out onkologian alalla ja stressi elinsiirtojen alalla). PE /6 PA\ doc