KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TYÖLLISYYS -TEEMARYHMÄ

Transkriptio

1 MUISTIO KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMAN TYÖLLISYYS -TEEMARYHMÄ Aika: Keskiviikko klo Paikka:, Rantakatu 14, Kokkola (2. krs kokoushuone) JÄSENET/LÄSNÄ: Rintala Ilkka (pj) Jylhä Petri Kivijakola Leena Kellomäki Perttu Latvala Johanna Kaski Kaj Salo Sirpa Haapasalo Anu Elfving Jennie Oikarinen-Nybacka Tarja Savela-Tuorila Paula Lukkarinen Margita Huhtala Riitta Pesola Anne, Korpisalo Päivi Äijälä Mari Lyyski Kaj Tuunila Teija Harjunpää Tiina Puumala Tuija (siht) Kokkolan kaupunki Kaustisen seutukunta Kannuksen kaupunki Pohjanmaan TE-toimisto Keski-Suomen ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus KPEDU/Ohjaamo -hanke KPEDU/Oppisopimustoimisto Centria ammattikorkeakoulu Kiuru/Jyta (Soite) Kela Kokkotyösäätiö Suomen 4H-liitto/Pohjanmaan-Keski-Suomen alueyksikkö Kokkolaseudun Kehitys Oy KOSEK Keski-Pohjan Yrityspalvelu Oy Teemaryhmää voidaan työn edetessä täydentää tarvittavilla asiantuntijoilla sekä pyytää asiakohtaisia asiantuntijoita työryhmän kokouksiin. 1 Kokouksen avaus, esityslista ja muistio - läsnäolijoiden toteaminen - esityslistan hyväksyminen - edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Todettiin läsnäolijat, hyväksyttiin esityslista ja edellisen kokouksen muistio. 2 Maakuntaohjelmatyö Keski-Pohjanmaalla, Tiina Harjunpää/ - Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi - Maakuntaohjelman valmistelun ajankohtaiskatsaus Tiina Harjunpää esitteli MDI:llä teetetyn maakuntaohjelma-arvioinnin keskeiset tulokset, todeten, että arviointi toimii samalla hyvänä pohjana uuden maakuntaohjelman valmistelulle. Arviointiraportti kokonaisuudessaan löytyy lähiaikoina K-P liiton nettisivustolta. Uusi maakuntaohjelma laaditaan vuosille ja se toimitetaan maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2017 lopulla.

2 Työryhmän keskusteluissa MDI sai kehuja loistavasta arviointityöstään. Strategiset tavoitteet kannattaa valita tarkkaan, kuten arvioitsijat esittivät. Arviointitulosten mukaan jotkut tahot ovat kokeneet ulkopuolisuutta MAKO työssä, laajasta osallistamisesta huolimatta. Tavoittavatko heikot signaalit riittävästi maakunnan kehittäjät? Arviointi antaa tosi hyvän pohjan jatkotyölle. Entä jääkö työllisyys (yksi MAKOn keskeisistä teemoista) suunnitelmissa ja ohjelmissa liian yleiselle tasolle. 3 Aluekehityksen ajankohtaiskatsaus, Kaj Lyyski, - maakuntauudistus - aluekehitys ja rakennerahastotoiminta - painotukset seuraavaan EAKR ja ESR -hakuun (työllisyysnäkökulmasta) Maakuntauudistuksen osalta Lyyski totesi tilanteen elävän koko ajan. Mm. Keski-Pohjanmaan valmisteluorganisaatiota ollaan parasta aikaa virtaviivaistamassa. Kasvupalvelulaki on ollut kommentoitavana ja sitä on saatujen kommenttien pohjalta vielä muokattu. Hanketoiminta kaikkinensa pyörii Keski-Pohjanmaalla hyvin ja rakennerahastovarat on hyvin pitkälti sidottu tältä vuodelta. TL 5 (sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta) kaipaa kuitenkin aktivointia. Toimintalinjalta on rahoitettu tähän mennessä vain yksi hanke ja rahotusta on noin 1,5 milj. vapaana. Mm. 3. sektorin toimijoita ei ole saatu aktivoitumaan toivotusti ESR TL 5 toimijoiksi (onko syynä esim. haasteellinen kohderyhmä vai etupainotteinen toteutus, jossa rahoitus tulee vasta jälkikäteen?). Seuraava ESR haku aukeaa vielä tämän vuoden puolella ja työryhmässä on mahdollisuus ottaa kantaa avattaviin hakuteemoihin. Kaikki ESR toimintalinjat ja erityistavoitteet ovat haettavissa. Haussa suositaan nopeita kokeiluluonteisia hankkeita. Erityiskohderyhmäksi nostetaan vuotiaat miehet. Maahanmuutosta kasvua/maahanmuuttajien yritysvalmiuksien kehittäminen on yksi hakuteemoista. EAKR haku avataan alkuvuodesta ja siinä on tarkoitus nostaa teemoihin mm. palveyrittäjyys. Hakuihin ehtii vielä esittää myös uusia teemoja. Puheenjohtaja muistutti myös STM:n kärkihankkeesta Osakykyisille tie työelämään. Työryhmässä käydyssä keskustelussa nähtiin TL 5 aktivoimiseen liittyen tarpeelliseksi informoida järjestöjä vielä uudelleen mahdollisuudesta käyttää raha-automaattiyhdistykseltä saatavaa rahoitusta hankkeiden omrahoitusosuutena sekä mahdollisuudesta hakea myös ennakkoa. Kaj Kaski/Pohjanmaan ELY-keskus nosti pohdittavaksi, olisiko järkevää rakentaa toimintalinjalta 5 rahoitetun Osana -hankkeen ympärille jatkohanke, tai tätä tukevia hankkeita (mm. maahanmuuttajien koulutushanke). Anu Haapasalo oppisopimustoimistosta toi esille, että kielitaito on usein yritysten osalta se kynnys ottaa maahanmuuttaja oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutus ei voi järjestää kielikoulutusta, mikä on selkeä puute, joten olisi hyvä jos tämä voitaisiin ratkaista esim. hanketoiminnalla. Todettiin, että olisi hyvä saada rakennetuksi ESR varoin toteutettu maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen ja kielikoulutukseen liittyvä hanke. Johanna Latvala/K-S ELY toi esille, ettei tämä ole mahdollista TL 5 varoin; soveltuu paremmin TL 3 hankkeeksi). Sirpa Salo Ohjaamo hankkeesta nosti esille, että käytännössä tulee vastaan yhä enemmän henkilöistä, jotka ovat valumassa toimintalinjan 3 asiakkaista TL 5 asiakkaiksi. Myös Kaj Kaski nosti esille, että myös TL 5 tyyppistä erityistukea vaativia maahanmuuttajia on yhä enemmän.

3 4 Keski-Pohjanmaan työllisyyskokeilun ajankohtaiskatsaus, Teija Tuunila/Keski- Pohjanmaan liitto Teija Tuunila kävi läpi työllisyyskokeilun ajankohtaiskatsauksen - koko syksy valmisteltu lakimuutoksia, jotta kokeilu voi alkaa ja jokaisessa TEMin kokouksessa tullut uusia asioita pohdittavaksi - K-P ei ole esittänyt kokeilulle erityistä kohderyhmää (koska kaikki kunnat eivät ole olleen valmiita sitoutumaan kohderyhmiin) - kokeilu voi K-P:n osalta alkaa (kokeilut, joissa kohderyhmä käynnistyvät vasta myöhemmin) - ajankohtaista juuri nyt on tarkemman sisällön miettiminen K-P:n kokeilulle (tarkoitus on nimenomaan yhteistyöllä kokeilla jotain, ideoita otetaan vastaan) - kokeilu antanut mahdollisuuden suoraan keskusteluyhteyteen ministeriön kanssa Työryhmässä käydyssä keskustelussa nousi esille mm. seuraavaa: - siirtyykö K-P:n kokeilun painopiste nyt yrityspalveluihin (kun työllisyyskokeiluosio osittain vesittynyt ja tilanne edelleen sekava (ei kohderyhmää jne?) - Keski-Pohjanmaan osalta on olennaista miettiä mitä käytännössä tarkoittaa viranomaistehtävien siirtyminen työllisyyspalveluissa maakunnille, ja ketkä ovat toimijoita jatkossa (viranomaisrooli, eri palveluntuottajien roolit jne.) - onko kunnilla aktiivinen kehittäjän ja koordinoijan rooli vai pelkkä laskun maksajan rooli? - kuntien omat työllisyysohjelmat? - tulevassa maakunnassa tulee turvata vähintään lakisääteiset palvelut, mutta on tehty myös paljon lainsäädännön ulkopuolista työtä, joiden osalta on uhkakuvana, etteivät välttämättä ole tulevan maakunnan tehtävissä, ja olisi siksi luontevaa kuulua kuntien tehtäviin (syrjäytymisen ehkäisy jne.) - tulisi luoda käytännöllinen näkemys/suunnitelma, mitä K-P:lla halutaan tehdä (muuten ajelehditaan ja toimitaan sen mukaan mitä valtion taholta sattuu tulemaan) - työttömyyden hinta euroa vuodessa/työtön, joka tarkoittaa esim. Kokkolan osalta yhteensä noin 10 milj./v - näköalattomuus ja toivottomuus ovat usein nuoren syrjäytymisen takana - on olemassa harha, että esimerkiksi nuoret hakevat tarvitsemansa palvelut netistä tarvitaan ehdottomasti myös henkilökohtaista ohjausta ja palvelua - Esim. Suomi-Ruotsi-Tanska vertailussa Suomi aivan eri planeetalla (mm. TE-palveluiden htv määrät erittäin merkittävästi pienemmät suhteutettuna väestöön ja työttömien määrään) - jos halutaan ennaltaehkäistä, niin pitää myös resurssoida (tämä on iso strateginen kysymys) - työllisyysteemaryhmän tehtävänä on olla valmistelun tukena; mitä tulisi tehdä ja mitä toimenpiteitä tarvitaan - missä on resursseja ja tahtotilaa - siellä tapahtuu - kuntien tiedonsaantiin tullut parannusta (Mikko Kesä: Hallituksen työllisyyspaketti kuntien työllisyydenhoidon näkökulmasta) 3 Meneillään olevien työllisyyshankkeiden ajankohtaiskatsaus ja toimijoiden katsaukset: Ohjuri -hanke/sirpa S - hanketta toteutettu nyt 1 ½ vuotta - hanke toimii Kokkolassa, Kannuksessa ja Kaustisen seutukunnassa - hankkeessa yhteensä 181 osallistujaa (lähettäneitä tahoja useita ja osa itse tulevia) - palveltu pääasiassa yli 30 vuotiaita työttömiä tai työttömyysuhan alaisia - meneillään mm. lähihoitajakoulutukseen tähtäävää koulutusta ja maahanmuuttajakoulutusta, keittiöalan perusteen koulutus alkamassa keväällä

4 - koulutukset toimivat syöttöputkina tutkintoon johtavaa koulutukseen - mukana on ollut henkilöitä, jotka saavat hyvää palautetta työkokeilusta, mutta eivät selviä tiedollisella puolella - Ohjaamoon ohjautuu myös hyvin haasteellista kohderyhmää, joilla on vielä pitkä matka työelämään (eli TL 5 hanke olisi tarpeen) Ohjaamo K-P hanke: - toiminut 1 ½ vuotta - tavoittanut hyvin kohderyhmää (25-30 vuotiaat huonommin tavoitettua) - kohderyhmä keskimäärin erittäin haasteellista ja erityistuen tarvetta on monilla - myös koulutuspolut ovat erittäin haasteellisia ja tavoitteeseen päästään harvoin normaaleja reittejä - Ohjaamon sijoituspaikka (Vinge) ei ole toimiva; jos olisi TE-toimiston yhteydessä tavoitettavuus olisi huomattavasti parempi - verkostotyö on tiivistynyt huomattavasti (mm. etsivä nuorisotyö samoissa tiloissa), vielä ei ole kutienkaan päästy siihen, että myös muut verkostossa mukana olevat tarjoaisivat palveluitaan fyysisesti samoissa tiloissa - verkostolle ollaan järjestämässä verkostokoulutusta (on hyvä miettiä yhteisiä tavoitteita) - kokonaisuutena tahtotila alueella arjen tasolla tehdä yhdessä on hyvä - jakautuneisuutta nähtävissä yhä enemmän; osa nuorista voi hyvin, mutta ne nuoret, jotka voivat huonosti voivat todella huonosti Kokkotyösäätiön hankkeista/margita L: Nuorten työpaja - noin 900 henkilöä hankkeen työllistämistoimenpiteissä tänä vuonna, joista noin puolet alle 29 vuotiaita - hanke toimii laajalla alueella ja tarjoaa resurssia, jota kannattaa hyödyntää Sormus - hankkeen kohderyhmä erittäin haastava ja ohjaus tulee Soitelta, kaupungilta jne. - hankkeessa pyritään lisäämään erityisesti osallistuutta Satellitti - työllisyysstrategian luominen Kaustisen seutukuntaan yhdessä kuntien kanssa yksi hankkeen tavoitteista Muuta - suurinta osaa haasteellisesta kohderyhmästä ei ole mahdollista saada esim. oppisopimuksen kautta yrityksiin, jolloin työpajatoiminta hyvä vaihtoehto - maahanmuuttajien kohdalla tarpeeksi pitkä käytännön työjakso (työkokeilu tms.) parantaa kielitaitoa parhaiten - eläkeselvitykset lisääntyneet Kokkotyösäätiöllä (palvelu kannattaa huomioida ja hyödyntää) - myös romanien halu työllistyä näkyy säätiöllä (hakemus jätettynä RAY:lle) - eläkeselvitykset lisääntyneet - Ohjaamon sijoituspaikka-asia on hyvä nostaa pöydälle - Säätiön palveluissa paljon samoja elementtejä kuin Kelan palveluissa - työhön valmentajan osuus merkittävä (niin asiakkaan kuin yrityksen suhteen) - hyvä ottaa huomioon maakunnallista mallia rakennettaessa (riittävä resurssointi) Kannus/Leena Kivijakola - työllisyyden hoitoon tuntuu olevan paljon toimijoita ja resussia olemassa - tulisi miettiä, miten asiakkaat saisivat paremman kootun tiedon siitä, mitä palveluita on tarjolla

5 Kokkolan kaupunki/ilkka R - kaupungin ESR -työllisyyshanke ollut käsittelyssä sihteeristö/myr prosessissa ja sitä työstetään eteenpäin sen mukaisesti - vaikka K-P työllisyyskokeilun toteuttaminen onkin ollut hankkeen keskiössä, niin hanke on ollut valmistelussa jo ennen kokeilua, ja tarpeen kokeilusta huolimatta KELA/Paula S-T - Kelan palvelut olleet aikaisemmin melko irrallisia työmarkkinoista ja asiakkaat ovat ohjautuneet pitkälti eläkkeelle - Kela on viime vuosina kehittänyt vahvasti toimintaansa työelämäsuuntaan, siten että työkokeilut ja työhönvalmennukset on toteutettu pääsääntöisesti ulkopuolisissa työpaikoissa, ja asiakkaita ohjataan palveluihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin se on vaikuttavampaa - ensi vuoden alusta käynnistyy mm. työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus, jossa tukea kohdennetaan entistä enemmän suoraan työpaikalla toteutettavaan työkokeiluun ja - valmennukseen (tavoitteena suora työllistyminen) Puheenjohtajan totesi Kelan roolin mielenkiintoiseksi (ei mukana maakuntauudistuksessa) Pohjanmaan ELY/Kaj K - tärkeää on ennakointiyhteistyön kehittäminen tukemaan uuden maakunnan käynnistymistä (erityisesti tiedon analysointi) - ennakoinnin pohjalta voidaan sitten kehittää tarvittavaa koulutus- ja muuta yhteistyötä (esimerkkinä miehet +54 kohderyhmä jne.) - valtakunnassa on nyt kovat tavoitteet uusien työpaikkojen suhteen (maaseuturahaston, rakennerahastovarojen ja erityisesti yrityshankkeiden rooli keskeinen tässä työssä) 4 Seuraava kokous klo Työryhmä kokoontuu seuraavan kerran MAKO skenaariopajan merkeissä (MAKO + maakuntauudistus). Alustava kutsu tulee lähiaikoina. Seuraava varsinaista kokousaikaa ei lyöty lukkoon. 5 Kokous päätettiin klo Kokouksen lopuksi muistutettiin vielä Kaustisella järjestettävästä Työllisyys ja elinvoiman kehittäminen maaseudulla seminaarista Muistion laati Tuija Puumala

6