Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä

Transkriptio

1 Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä Saaristo- ja vesistömatkailun selvityksen luonnos

2 Sisällysluettelo (luonnos) TIIVISTELMÄ 1. TAUSTA 2. SUOMI SAARISTO- JA VESISTÖMAANA 2.1 Saaret 2.2 Merialueet 2.3 Järvet 2.4 Joet 2.5 Rantaviiva 3. SAARISTO- JA VESISTÖMATKAILU EUROOPASSA JA MAAILMALLA 4. SAARISTO- JA VESISTÖMATKAILU SUOMESSA 4.1 Saaristo- ja vesistömatkailu sektoreittain Vesistöihin tukeutuva majoitus- ja ravitsemustoiminta Vesistöihin tukeutuvat ohjelmapalvelut Risteilyliikenne Maantielautat, lossit, yhteysalukset, sillat, kanavat Veneily Liikunnallinen matkailu Matkailu- ja virkistyskalastus Luonnon antimet ja lähiruoka Suomalainen saunaelämys viedään maailmalle Talviaktiviteetit jäällä Kulttuuria ja historiaa vesistöjen äärellä 5. SAARISTO- JA VESISTÖMATKAILU MAAKUNNITTAIN 5.1 Etelä-Karjala 5.2 Etelä-Pohjanmaa 5.3 Etelä-Savo 5.4 Kainuu 5.5 Kanta-Häme 5.6 Keski-Pohjanmaa 5.7 Keski-Suomi 5.8 Kymenlaakso 5.9 Lappi 5.10 Pirkanmaa 5.11 Pohjanmaa 5.12 Pohjois-Karjala 5.13 Pohjois-Pohjanmaa 5.14 Pohjois-Savo 5.15 Päijät-Häme 5.16 Satakunta 5.17 Uusimaa 5.18 Ahvenanmaa 5.19 Varsinais-Suomi 6. KEHITTÄMISESITYKSET

3 Tiivistelmä (valmiiseen selvitykseen suomen- ja ruotsinkielinen) Taustaa Suomen tuhannet järvet, joet ja laajat vesistöalueet ovat matkailullisesti vahvoja vetovoimatekijöitä. Palveluita ja tuotteistamista jatkuvasti kehittämällä Suomella on kaikki edellytykset ottaa paikkansa Euroopan saaristo- ja vesistömatkailun kärkenä. Jo nyt monet Suomen suurimmista matkailukohteista ja tapahtumista tukeutuvat vesistöjen ja saariston ympärille. Suomi on ollut vuoden 2016 aikana paljon esillä kansainvälisessä mediassa merkittävien tunnustusten ansiosta. Tärkeänä syynä tähän on ollut Suomen upea luonto ja vesistöllä on Suomen luonnon monimuotoisuudessa merkittävä rooli. Tämä osuus täydentyy tilaajan kanssa Projektin sisältö Saaristoasiain neuvottelukunta päätti vuoden 2016 toimintasuunnitelmassaan toteuttaa saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun kehittämistä koskevan selvityshankkeen. Hankkeen tavoitteena on luoda kokonaiskuva Suomen saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun tarjonnasta, toimijoista, markkinoinnista ja kysynnästä, kehittämismahdollisuuksista ja tehdä näitä asioita koskevia kehittämisehdotuksia. Selvitys toteutettiin yhteistyössä matkailualan toimijoiden kanssa. Työn ohjausryhmään kuuluivat Heli Saari, VisitFinland, Hanna Mari Kuhmonen, TEM, Juha Nyberg, Matkustajalaivayhdistys, Leena Pajala, Keski-Suomen liitto sekä Niclas Gestranius, Parainen. Konsulttina hankkeessa toimi Hannu Komu, Onvisio Consulting ja Sari Selkälä,Caprice Consulting. Selvityksen työmenetelmänä käytettiin laajaa nettihakua, jossa kartoitettiin matkailutrendejä, vesistömatkailuteemoja, maakuntien tarjontaa ja kehitysnäkymiä, tilastoja sekä aiempia tutkimuksia. Vertailuaineistona käytettiin soveltuvin osin Saaristoasiain neuvottelukunnan vuonna 2005 teettämää vastaavaa selvitystä. Marraskuussa alueellisille ja maakunnallisille

4 matkailutoimijoille tehtiin kyselytutkimus (N 100), kyselyyn vastasi 83 alueellista toimijaa, ja kyselyn vastausprosentti oli 83 %. Lisäksi haastateltiin aihepiiriin liittyviä keskeisiä sidosryhmiä ja yhteenliittymien edustajia. Sähköisen kyselyn vapaamuotoisia kommentteja ja haastattelujen tuloksia käytettiin selvityksen kehitysehdotuksia laadittaessa, sekä laajemmin koko selvityksen ajan teema- ja maakuntakuvauksissa. Vaikka hankkeen loppuraportin tietoaineisto on ollut laajalti ja useaan kertaan tarkistettavana, voi tiedoissa olla epätarkkuuksia ja puutteita. Selvityksessä keskeinen huomio kohdistettiin uusien yhteistyörakenteiden, kasvumahdollisuuksien ja vesistömatkailun kehittämisesitysten laatimiseen. Selvityksen tavoitteena on myös lisätä omalta osaltaan saaristo- ja vesistömatkailupalveluiden tunnettuutta viestinnän ja tulosten raportoinnin kautta sekä hyödyttää vesistömatkailuun liittyvää hanke- ja tutkimustyötä tulevaisuudessa. Selvitys jakaantuu kolmeen kokonaisuuteen, jotka muodostuvat seuraavasti: 1) Katsaus vesistömatkailuun yleisesti ja siihen liittyviin teemoihin 2) Maakuntakohtaiset kuvaukset vesistöisyyden ja vesistömatkailun näkökulmasta 3) Kehittämisesitykset Teemojen sisällä selvityksen kohteena ovat vesistöihin ja saaristoihin tukeutuva majoitustoiminta, sisävesi-ja rannikkolaivaliikenne, matkailu- ja virkistyskalastus, kesäaktiviteetilajit kuten veneily, melonta, soutu, uinti ja muu vesistöluontomatkailu, talviaktiviteettilajien tarkastelu, kansallispuistojen sekä luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden matkailu, kulttuurimatkailu kuten saaristokyliin tai saaristokirkkoihin tutustuminen, matkailukäyttöön otetut majakat, linnakkeet ja luotsiasemat sekä vesistömatkailuun liittyvät tapahtumat. Maakuntakuvauksissa kuvataan miten vesistö ja erityisesti vesistömatkailu on huomioitu maakunnan matkailustrategiassa, millaista kehitystä maakunnassa vesistömatkailun suhteen on tapahtunut tai näkyvillä, kuvataan maakunnan vesistölle

5 tyypillisiä piirteitä, nostetaan esille vesistöön liittyviä palveluja ja tuotteistuksia sekä kuvataan alueen matkailun toimijoita ja verkostoja. Kehittämisesityksissä nostetaan esille matkailuorganisaatio kyselyn, haastatteluiden,tutkimustiedon ja kehitystrendien tarkastelun myötä syntyneitä näkemyksiä ja niistä tehtyjä päätelmiä. Kehittämisesitykset tiivistäen SUOMI SAARISTO- JA VESISTÖMAANA Suomella on erinomaiset edellytykset kehittää saaristo- ja vesistömatkailua. Suomi on maailman vesistöisin maa ja Euroopan suurimpia saaristomaita. Suuri osa maamme pintavesistä, joista 65 %, järvistä 85 % ja rannikkovesistä 25 %, on ekologiselta tilaltaan erinomaisia tai hyviä. Suomessa on runsaasti järviä, yhteensä niitä lasketaan olevan yli 500 neliömetrin kokoista järveä, ja yli hehtaarin kokoisia järviä on Merialueita Suomessa on km 2 ja sisävesiä km 2. Lisäksi Suomesta löytyy 647 jokea ja rantaviivaa km. Euroopan mailla on yleensä murto-osa Suomen rantaviivasta. Lisäksi Suomen rantaviiva on monipuolisesti hyödynnettävissä verrattuna esimerkiksi Norjan vuonojen ja järvien jyrkkiin kalliorantoihin tai valtamerten suurten vuorovesivaihteluiden rantoihin. Saaristo, merialueet ja vesistöt ovat matkailun vetovoimaisimpia alueita kaikkialla maailmassa. Suomen tunnetuimpiin vetovoimatekijöihin kuuluvat luonto, järvet, puhtaat vedet, rauha, hiljaisuus ja pohjoinen eksotiikka. Pelkkä rauha ei kuitenkaan riitä, vastapainoksi kaivataan palveluja, aktiviteetteja, elämyksiä ja kokemuksia paikalliskulttuurista. Luonto voi jopa pelottaa, ellei palvelukokonaisuutta ole tuotteistettu

6 helposti ostettavaksi ja saavutettavaksi. Vesistömatkailun näkökulmasta tärkeitä asiakokonaisuuksia tuotteistamisessa ovat vesiretkeily, ulkoilu, veneily, vapaa-ajankalastus sekä luonto- ja muu matkailu, vesistöön liittyvät käyntikohteet sekä reitti- ja risteilylaivaliikenne. Keskeisiä valtakunnallisia linjauksia, jotka ohjaavat myös vesistömatkailua ovat Suomen matkailustrategia sekä Valtioneuvoston periaatepäätös toimintaohjelmasta luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi. Valtakunnallisessa matkailustrategiassa vuosille määritellään merellinen saaristo yhdeksi keskeisimmäksi matkailun kehittämiskohteeksi Suomessa. Tavoitteena on muun muassa luoda koko rannikon kattava saaristo-brändi, jonka avulla on helpompi houkutella Suomeen kansainvälisiä matkailijoita. Myös rannikon vesistömatkailua on tarkoitus kehittää siten, että monipuolisia elämyksiä ja aktiviteettejä olisi tarjolla matkailijoille ympäri vuoden. Alueellisia ja paikallisia ohjauskeinoja ovat esimerkiksi maakuntien ja kuntien matkailustrategiat sekä myös Metsähallituksen luontomatkailusuunnitelmat. Varsinais-Suomen liitto toimii Central Baltic ohjelman hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisena. Central Baltic ohjelma rahoittaa rajat ylittäviä yhteistyöhankkeita Suomen (mukaan lukien Ahvenanmaa), Viron, Latvian ja Ruotsin alueella. Ohjelmalla on rakenteellisesti kolme alaohjelmaa, jotka ovat maantieteellisesti määritelty; keskinen Itämeri, Etelä-Suomi-- Viro sekä saaristo ja saaret. Varsinais-Suomen alueella toimivat hankkeet edesauttavat muun muassa matkailukauden pidentämistä sekä parantavat pienvenesatamien palveluita. Vapaa-ajan asumisen (noin kaksi miljoonaa mökkiläistä), veneilyn ( venettä), virkistyskalastuksen (1,8 miljoonaa kalamiestä ja -naista), luontoharrastuksen ja matkailun kautta saaristo- ja vesistöalueet koskettavat kaikki suomalaisia. Suomessa on 39 Metsähallituksen ylläpitämää kansallispuistoa, joista jokaisesta löytyy vettä. Seitsemän suomalaista kansallispuistoa juhli 60-vuotispäiviään Suomen 40. kansallispuiston avajaisia vietetään kesällä 2017 kun Hossan retkeilyalueesta tulee Suomi 100 -juhlavuoden kansallispuisto. Osa puistoista on perustettu vaalimaan juuri saaristo- ja vesistöluontoa: Näitä ovat esimerkiksi Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Tammisaaren saaristomeren kansallispuisto, Saaristomeren kansallispuisto, Selkämeren kansallispuisto ja Perämeren kansallispuisto, Koloveden kansallispuisto, Linnansaaren kansallispuisto ja Repoveden

7 kansallispuisto. Näiden lisäksi on suuri määrä kansallispuistoja ja retkeilyalueita, joissa vesistömaisemalla on huomattava painoarvo. Kansainvälisesti harvinaiset jokamiehenoikeudet mahdollistavat suomalaisten luontokohteiden, vesistöjen ja saariston saavutettavuuden myös matkailijoille. Suomen puhdas luonto ja turvallinen ympäristö ovat kansainvälisesti tärkeitä vetovoimatekijöitä. Fyysisiin edellytyksiin kuuluvat myös luonnonolojen vakaus ja vaihtelevat vuodenajat. Ympäristöystävällisyydestä on tulossa yhä suurempi trendi, matkailijat ja erityisesti luontomatkailijat ovat yhä valveutuneempia ympäristöasioista ja palvelujen ekologisista vaikutuksista. Tähän sisältyvät luontokokemusten rinnalla myös luontoon liittyvä kulttuuri ja vaikkapa lähiruoka. Paikallisuus ja perinteet ovat nousussa. Saaret Suomi on Euroopan suurimpia saaristomaita Norjan ja Ruotsin kanssa. Ruotsissa saaria on yli , Suomessa lähes ( ) ja Norjassakin Maapallolta tuskin löytyy toista vastaavan kokoista aluetta, jossa olisi yli puoli miljoonaa saarta. Yli puolen hehtaarin saarten määrässä Suomi päihittää Ruotsin, Norjan osalta puuttuvat tarkat vertailutiedot. Suomessa on yli puolen hehtaarin kokoista saarta. Suomen saarista yli puolet sijaitsee järvissä. Maailman saaririkkain maa on Kanada, sen saarista huomattava osa sijaitsee kuitenkin hankalasti saavutettavilla arktisilla alueilla. Suomen rannikot ovat rikkonaisia ja lukuisat saaret ulottavat rikkonaisuuden pitkälle merialueelle.. Turun saaristo ja Ahvenanmaan saaristo muodostavat maailman suurimman tai toiseksi suurimman saariston saarten ja luotojen määrällä mitattuna. Laskutavasta ja julkaisusta riippuen sijoitus vaihtelee Ruotsin itärannikon saariston kanssa, johon Tukholman saaristo kuuluu.suurin saari on Saimaalla sijaitseva Sääminginsalo (1 069 km²) ja toiseksi suurin Ahvenanmaan pääsaari (685 km²). Suurimmaksi saareksi mainitaan usein Soisalo(1 638 km²), jota ei kuitenkaan maantieteellisesti lasketa saareksi, sillä sitä ympäröivä vedenpinta ei ole kauttaaltaan samassa tasossa.

8 Suomen saaristoista laajin sijaitsee lounaassa, Saaristomeren alue. Sen alueella on nykyisin lähes saarta. Kaikkiaan Suomen merialueilla on yli aarin kokoista saarta, joilla on rantaviivaa km. Suomen saaristoisimpia ja vesistöisimpiä maakuntia ovat Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Etelä-Savo ja Lappi. Valtaosa Suomen rannikkoalueiden saarista kuuluu maamme neljään pääsaaristoon; Kotkan saaristoon, Helsingin saaristoon, Saaristomereen ja UNESCOn maailmanperintökohteeseen, Merenkurkun saaristoon. Myös pienimmissä saaristo- ja vesistömaakunnissa on runsaasti saaria ja vesistöjä verrattuna Euroopan muihin maihin. Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä ja Keski-Pohjanmaallakin on saarta. Saaretonta kuntaa Suomesta on vaikea löytää. Sisävesien saaria Suomessa on Lähes tuhat saarta on saarisaaria eli ne sijaitsevat järvissä, jotka itse ovat saarissa. Sisävesien saarten rantaviivan pituus on km, josta jokisaarten osuus on noin km. Sisävesien saarten ala on noin km 2, meren saarten km 2. Koko- tai osa-aikaisesti asuttuja saaria Suomessa on noin Valtaosa Suomen asutuista saarista on liitetty silloilla mantereeseen, mutta ilman kiinteää tieyhteyttä olevia ympärivuotisesti pysyvästi asuttuja saaria on Ahvenanmaan ulkopuolella noin 560 saarta. Niistä 150 on sisävesien saaria, ja ne sijaitsevat 113 kunnassa. Suomen eteläisin asuttu saari on Varsinais-Suomen maakunnassa sijaitseva Utö, joka kuuluu nykyisin Paraisten kaupunkiin. Saarella on noin 50 vakituista asukasta, saarella on oma koulu sekä kauppa. Sisävesialueiden suurimmat saaret sijaitsevat Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Etelä- Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa. Suurimmat merialueiden saaret sijaitsevat Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Pohjois- Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Tieyhteyksin varustetuissa saarissa asuu vuoden 2016 lopussa XXX XXX suomalaista. Osa-aikaisten asukkaiden määrä saaristossa on kasvanut viime vuosien aikana. Tämän on mahdollistanut kehittyvät tietoliikenneyhteydet sekä etätyön mahdollisuus. Osa-aikaisesti asuttuja ilman kiinteää tieyhteyttä olevia saaria on noin kunnassa. Ahvenanmaa, Helsinki, Turun saaristo, sekä Saimaan ja Päijänteen alueet ovat edenneet muita alueita pidemmälle vesistö- ja saaristomatkailun kehittämisessä. Tarjonta on varsin

9 monipuolista ja uusia, mielenkiintoisia saaria on viime vuosina avattu matkailukäyttöön. Esimerkiksi puolustusvoimilta vapautuneessa Vallinsaaressa kävi ensimmäisen kesän (2016) aikana noin vierailijaa. Sata vuotta suljettuna ollut Örön linnakesaari avattiin yleisölle kesällä 2015, saarella vieraili ensimmäisenä kesänä noin matkailijaa, majoitusvuorokausia kertyi lähes Luontomatkailijat ja veneilijät kohderyhminä tukevat toisiaan. Alkukeväällä ja myöhään syksyllä saarella vierailijoista valtaosa on lintu- ja luontoharrastajia. Kesäkaudella veneilijät täyttävät vierassatamat ja kehittyvien satamapalveluiden myötä viipymää saarilla on onnistuttu pidentämään. Kävijämäärien kasvu matkailukäyttöön tarkoitetuissa saarissa on kuitenkin pitkälti riippuvainen ilman omaa venettä liikkuvien matkailijoiden mahdollisuudesta päästä kohteisiin. Tässä keskeisessä roolissa on tilaus- ja risteilyliikenteen varmistaminen saarille. Merialueet Suomeen kuuluu lähes km 2 merialuetta. Suurimmat merialueet sijaitsevat Ahvenanmaan, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa. Siinä missä laajoilla järvialueilla on erityispiirteensä, myös eri merialueilla on erityispiirteitä. Suomessa omanlaisensa merialueet jakautuvat esimerkiksi avomerialueisiin, erityyppisiin saaristo ja saaristovyöhykkeisiin sekä rannikkoalueisiin. Saarisuuden suhteen Suomen merialueet poikkeavat paljon toisistaan; ääripäinä toisaalta Lounais-Suomen erittäin laaja saaristoalue ja toisaalta Pohjanlahden saarettomat rannikon osat sekä maankohoamisrannikko. Lapissa ja Kymenlaaksossa on merialueita, joilla on sekä maaettä meriraja naapurivaltioiden kanssa, ja alueita joilla on vain meriraja. Suomessa merialueita on Ahvenanmaan itsehallinnollisen maakunnan lisäksi kahdeksan maakunnan alueella; Uudellamaalla, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla on pitkä rannikko, jonka edustalla on pääsääntöisesti suhteellisen kapea tai harva saaristovyöhyke. Paikoitellen läntisellä Uudellamaalla ja Merenkurkun alueella Pohjanmaalla, saaristoalueet ovat varsin laajoja. Varsinais- Suomi on varsinainen saaristomaakunta laajoine Saaristomeren ja muiden saaristojen

10 alueineen. Kymenlaaksossa, Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa on puolestaan suhteellisen lyhyt rannikko. Keski-Pohjanmaalla saaria on vähän. Kymenlaaksossa ja Lapissa harvahko saaristovyöhyke ulottuu kauas avomerelle. Matkailun ja virkistyskäytön kehittämisessä korostuvat useilla merialueilla yhteensovittaminen arvokkaiden maisemien sekä luonto- ja kulttuuriperinnön arvojen kanssa. Usean maakunnan alueella on matkailun vetovoima-alueita sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueita. Esimerkiksi Lapissa koko maakunnan merialue on osoitettu tällaiseksi kohdealueeksi. Varsinais-Suomessa on Saariston rengastiehen tukeutuva kehittämisvyöhyke ja Saaristomeren yhteistoiminta-alueen kehittämisvyöhyke. Satakunnassa on erityisiä luontomatkailun kehittämisvyöhykkeitä sekä kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisvyöhykkeitä. Uudellamaalla pääkaupunkiseudun edustan merialueelle on osoitettu laaja rannikko- ja saaristovyöhyke, jolla pyritään erityisesti tukemaan virkistyskäyttöä. Pohjois-Pohjanmaalla luonnon monikäyttöalueilla on osoitettu virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luonnonkohteita sisältäviä alueita. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä merialueita on osoitettu runsaasti sekä rannikolle että saaristoon. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan rannikon edustan merialueista nämä kohteet kattavat valtaosan. Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla virkistysalueita on paljon. Muualla niitä on selvästi vähemmän. Alueet ovat enimmäkseen pieniä. Erityisesti Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa tarvittaisiin lisää virkistysalueita, mutta sopivia alueita on vaikea löytää. Puolustusvoimilta vapautuvien alueiden hyödyntäminen on tällä hetkellä näissä maakunnissa lähes ainoa tapa saada uusia merkittäviä alueita ja alueita on saatu viime vuosina virkistyskäyttöön. Monilla näistä alueista on arvokasta luonnon- ja kulttuuriperintöä. Järvet Suomi on tuhansien puhtaiden järvien maan. Yli 80 prosentilla Suomen järvistä vedenlaatu on hyvä tai erinomainen. Rehevöityminen uhkaa kuitenkin erityisesti monia matalia järviä ja niiden tilaa on parannettava.

11 Sisävesien ala on km 2 ja niiden osuus Suomen pinta-alasta on 9 prosenttia. Suomessa on yli hehtaarin kokoista järveä. Euroopan unionin alueella on 93 järveä, joiden ala on yli 100 km 2, niistä 47 on Suomessa. Valtaosa suurista järvistä on jääkauden luomia ja maankohoamisen muotoilemia. Päijänne ja eräät muut suurjärvet ovat syntyneet satojen miljoonien vuosien ikäisiin peruskallion ruhjeisiin. Lappajärvi Etelä-Pohjanmaalla ja Paasivesi Etelä-Savossa ovat meteoriitin synnyttämiä. Suomalaiset järvet poikkeavat Euroopan muista järvistä erityisesti muodoltaan. Järvemme ovat rikkonaisia, runsas saarisia, suurimmaksi osaksi matalia ja usein yhteydessä toisiinsa salmien ja kapeikkojen kautta. Monesta järvestä ei voi tarkasti sanoa, missä yksi järvi loppuu ja toinen alkaa. Erikoisin esimerkki on Suur-Saimaa, jonka voi tulkita yhdeksi tai vaikkapa sadaksi järveksi. Jää-, lämpö- ja virtausolojen kannalta Suur-Saimaan lukuisat altaat voidaan tulkita erillisiksi järviksi, vedenpinnan korkeuden perusteella yhdeksi järvialueeksi. Saimaan lisäksi monet muut Järvi-Suomen altaikot muodostavat satakilometrisiä ketjuja. Niitä katkovat lyhyet joet ja kapeikot, joihin on rakennettu kanavia ja sulkuja vesiliikennettä varten. Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöissä on lähes 40 sulkua ja 30 avokanavaa yhdistämässä vesistöalueita. Saimaan tavoin voitaisiin seuraavat vedenpinnaltaan samalla korkeudella olevat monialtaiset vesialueet nimetä yhdeksi suurjärveksi: 1) Iso-Kalla (Kallavesi, Suvasvesi, Juurusvesi, Riistavesi ja Muuruvesi), 2) Kitkajärvi (Yli-Kitka, Ala-Kitka ja Posiojärvi), 3) Längelmävesi, Koljonselkä ja Roine-Mallasvesi, 4) Längelmävesi, Koljonselkä 5) Iivisvesi, Niinivesi, Rasvanki ja Virmasvesi. Sisävesialat kokonaispinta-aloista ovat suhteellisesti suurimmat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa. Suurjärvien määrässä Suomi on Euroopassa omaa luokkaansa, myös suurimpaan kilpailijaansa Ruotsiin nähden.

12 Suomen 20 pinta-alaltaan suurinta järveä ovat: Saimaa, Päijänne, Inari, Pielinen, Oulujärvi, Pihlajavesi, Orivesi, Haukivesi, Keitele, Kallavesi, Puruvesi, Pyhäselkä, Puula, Lokan tekojärvi, Höytiäinen, Näsijärvi, Yli-Kitka, Suvasvesi, Kemijärvi ja Juojärvi. Järvien lisäksi Suomessa on alle hehtaarin kokoista lampea. Yli puolet Suomen lammista sijaitsee Lapin maakunnassa, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Joet Suomessa on 647 jokea ja yli km yli viiden metrin levyistä jokiuomaa. Suomen ympäristökeskuksen 2014 tekemän virtavesien inventoinnin mukaan Suomessa on kaikkiaan kilometriä puroja ja jokia. Yli viiden metrin levyistä uomaa on tästä hieman yli puolet, kilometriä. Suomen joet ovat vesimäärältään melko pieniä ja lyhyitä pituudeltaan, kun verrataan niitä Euroopan suuriin jokiin. Useimmat Suomen joet ovat järvien katkomia. Pisin yksittäinen täysin järvetön jokiosuus on vain 41 kilometriä, Temmesjoessa Pohjois-Pohjanmaalla. Virtaamaltaan suurimmat joet ovat Vuoksi, Kemijoki, Tornionjoki, Kymijoki, Kokemäenjoki, Oulujoki, Pielisjoki, Paatsjoki, Iijoki, Muonionjoki, Ounasjoki, Tenojoki, Kiehimäki, Lieksanjoki, Kajaaninjoki, Kitinen, Koitajoki, Juutuanjoki ja Kyrönjoki. Yli 100 kilometriä pitkiä jokia Suomessa on 35. Pisimmät joet, yli 150 kilometriä ovat Kemijoki (550 km), joka on Suomen pisin joki ja laskee Pohjanlahteen, Iijoki (330 km), Ounasjoki (298 km), Kitinen (278 km), Muoniojoki (koko pituudeltaan rajajokena 230 km), Luiro (227 km), Kymijoki (180 km), Tornionjoki (rajajokena 180 km, yläjuoksu Ruotsin puolella kokonaispituus 522 km), Simojoki (172 km), Ivalonjoki (170 km), Pyjäjoki (162 km), Perhonjnjoki (155 km), Tenojoki (rajajokena 152 km, kokonaispituus 344 km, josta muu osa Norjan puolella), Siikajoki (152 km), Kokemäenjoki (150 km) ja Raudanjoki (150 km). Suurimmat joet sijoittuvat Lappiin, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Pohjanmaalle, Etelä-Karjalaan, Kymenlaaksoon, Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen, Satakuntaan ja Keski-Pohjanmaalle.

13 Saimaan kanava yhdistää Vuoksen laajan vesistöalueen mereen Venäjän alueen kautta. Toinen tärkeä kanava on Keitele-Päijänne-kanava. Lukuisat vanhat kanava-alueet ovat tärkeitä matkailun vetovoimatekijöitä alueellaan. Luontotyypiltään suuria savimaiden jokia ovat esimerkiksi Porvoonjoki, Vantaa, Aurajoki ja Loimijoki. Moni havumetsävyöhykkeen joki muuttuu alajuoksultaan savimaiden joeksi, kuten Kyrönjoki ja Lapuanjoki. Suuria tunturijokia on vain Käsivarren Lapissa. Lähes puolet (45 %) suomalaisista joista luokitellaan veden laadultaan hyväksi. Viidennes on erinomaisessa kunnossa, 24 % tyydyttävässä ja 10 % välttävässä ja vain runsas prosentti on heikossa kunnossa. Maamme korkein luonnonvarainen vesiputous on Puolangan kunnan Heinijoessa oleva Hepoköngäs. Sen putouskorkeus on 24 metriä. Suomen korkein vesiputous on Pohjois-Savon maakunnassa, Maaningan Korkeakoski, sen pudotus lyhyellä matkalla on 46 m. Suomen näyttävin kanjoni on Kevojoen laakso Utsjoella. Sen syvyys on noin 100 m. Useimmat Suomen joista on runsas koskisia tai padottuja, ja siksi matkustajaliikenne niissä on jäänyt vähäiseksi. Koskien runsas määrä on sitä vastoin taannut jokien virkistyskäytön erityisesti kalastuksen ja melonnan harrastajille. Rantaviiva Matkailun ja virkistyksen kannalta arvokasta rantaviivaa Suomessa on km, kun jokien osalta huomioidaan yli viiden metrin levyiset uomat. Näin laskettuna rantaviiva ulottuisi reilusti yli kahdeksan kierrosta maapallon ympäri. Euroopan mailla on yleensä vain murto-osa Suomen rantaviivasta. Suomen rantaviiva on rikkonainen ja saarten sokkeloiden reunustama. Järvien muodolle ovat tyypillisiä niemet ja lahdet. Suomalaiset joet ovat mutkittelevia, joten rantaviivaa syntyy runsaammin suhteessa vesistön määrään. Suurin osa (43 %) suomalaisesta rantaviivasta on moreenirantaa, erityisesti Pohjanlahden rannikolla ja saarilla. Kalliorantoja on lähes yhtä paljon, 42 %. Niitä on eniten Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Loput rannoista on savi- ja pehmeikkörantoja. Ahvenanmaan kalliorannat ovat suurelta osin punaisia graniittikallioita.

14 Rantaviivan osalta maakuntien kärjessä ovat Lappi, Etelä-Savo, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois- Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Keski-Suomi. Suomen rannat ovat pääosin erinomaisia soveltuvia virkistyskäyttöön. Suurin rantarakentamisen muoto, mökkeily, ottaa rantaviivasta 10 % ja nykyisen rakentamisvauhdin mukaan 13 % vuonna 2030, joten vapaata rantaa on myös tulevaisuudessa paljon matkailun tarpeisiin. Taulukko 1. Rantaviivan jakauma meren rannikolle ja vesistöihin sekä mannerrantaan ja saariin. Lähde MMM julkaisu Suomi - Saarten ja vetten maa. SAARISTO- JA VESISTÖMATKAILU EUROOPASSA

15 Euroopassa noin 15 maalla on merkittäviä saaristoisia vesistöalueita. Niiden vertailu keskenään samanlaisilla mittareilla on vaikeaa, ja myös saaristoalueiden luonne poikkeaa voimakkaasti toisistaan erityisesti Etelä-Euroopan lämpimien maiden ja muun Euroopan viileämpien, osin arktisten olosuhteiden välillä. Matkailullisesti tunnetuimpia ovat Kreikan saaristoalueet Egeian merellä ja Joonian merellä. Niiden suosittuja matkailusaaria ovat mm. Rhodos, Kreeta ja Kos. Kreikan saaristo on Välimeren alueen suurin saarten lukumäärällä mitattuna. Kroatia on nopeasti noussut yhdeksi Välimeren suosituimmista lomakohteista, ja matkailijavirrat ulottuvat entistä enemmän sen saaristoon lumoavan sinisellä Adrianmerellä. Saaria siellä on n. 700 ja luodoiksi laskettavia n. 400 ja lisäksi n. 80 riuttaa. Saarista alle 50 on asuttuja. Välimeren maat ovat suosittuja purjehdusmatkakohteina, ja pääosin purjehduslomat tapahtuvat paikallisen miehistön kuljettamassa veneessä täyden palvelun periaatteella. Purjeveneen vuokraaminen myös ilman kipparia onnistuu, ja kokeneet purjehtijat valitsevatkin sen vaihtoehdon. Naapurimme Ruotsin valttina on laaja Tukholman saaristo, joka ulottuu n. 60 km Tukholmasta itään rajoittuen Ahvenanmereen. Tukholman saaristo käsittää n saarta, ja alueella on n loma-asuntoa. Saaristoliikenteeseen on tuotteistettu hyvin esimerkiksi erilaisia kohderisteilyjä matkailukäyttöön. Tarjolla on myös island hopping paketteja, jotka mahdollistavat kätevän liikkumisen saarelta toiselle. Vesiliikenteen pääoperaattori on Waxholmbolaget, joka tuottaa Tukholman kaupungin ylläpitämää julkista liikennettä Tukholman saaristossa ja tuotteistaa osin siihen pohjautuen matkailullista liikennettä. Yhtiö liikennöi myös kahdella höyrylaivalla. VisitFinland merellinen saaristo kasvuohjelma on tuottanut Tukholman saaristosta bechmarking raportin, joka on ladattavissa VisitFinlandin sivuilta. Vaikka Tukholman saaristo onkin tunnettavuudessa omaa luokkaansa, niin Ruotsin rikkonaisella rannikolla on laajoja saaristoalueita myös Tukholmasta etelään, maankohoamista tuotteistanut Korkearannikko (Högkusten) Sundsvallista pohjoiseen ja Haaparannan saariston kansallispuisto Perämeren pohjoisosassa. Vetovoimaisia suurempia saarikohteita ovat keskellä eteläistä Itämerta sijaitseva Gotlanti ja sen lounaispuolella mantereen lähellä sijaitseva Öölanti. Erilaisen ilmastollisen ympäristön muodostavat Norjan Lofootit, joiden kalastajakylämäinen idylli on tehnyt saariryhmästä erittäin suositun kansainvälisen matkakohteen. Lofootit on

16 suosittu risteilykohde, ja myös Hurtigruten laivareitti ulottuu sinne. Vielä arktisempaa eksotiikkaa tarjoaa Norjan kuningaskuntaan kuuluva Huippuvuoret, jonka pinta-ala on n km 2. Saarista vain kolmella on asutusta, ja asukkaita on alle Vaikka valtaosa Huippuvuorten maapinta-alasta on jäätiköiden peittämänä, niin ympäröivä merialue pysyy suurimman osan vuodesta sulana, ja erilaisten vene- ja laivasafarien järjestäminen onnistuu hyvin. Kosteahkoa merellistä ilmastoa edustavat Skotlantiin kuuluvat Shetlanninsaaret, Orkneysaaret sekä Hebridit. Skotlannissa saarihyppely on tuotteistettu erittäin hyvin ja tarjolla on esim. lautoilla tehtäviä viikon mittaisia kierroksia saarelta toiselle. Viski, villa, tweed, kalatuotteet, eksoottiset nähtävyydet on tuotu hienosti esille paikallisina tuotteina. Skotlannin saaristomatkailun tuotteistetut palvelut olisivat yksi varteenotettavimmista bechmarking kohteista Suomen saaristomatkailutoimijoille. Skotlannin yhtenä vetovoimatekijänä on myös lohen ja meritaimenen jokikalastus. Lohi- ja meritaimenjokia on yli 70, ja Skotlannilla onkin epävirallinen asema Euroopan arvostetuimpana lohijokimaana. Lähin Suomen kilpailija vesistömatkailussa Pohjoismaiden ulkopuolella on Masurian järvialue Puolassa. Järvialueella ilmoitetaan olevan n järveä. Alueen pituus on n. 300 km ja pinta-alaa sillä on yli km 2. Järvien ketjua yhdistävät joet ja kanavat ja alueelta on yhteys Itämereen. Masurian alueella on historialliset siteet Saksaan, ja alueen tarjonta on voimakkaasti saksalaisten matkanjärjestäjien tarjonnassa sekä kesällä että talvella. Kesällä alueella harrastetaan melontaa, veneilyä ja kalastusta, talvella moottorikelkkailua, pilkkiongintaa ja erityisesti jääpurjehdusta ja jääsurffausta. Masuria on saksalaisille matkailijoille lähin, ja hintatasoltaan erittäin edullinen järvialue. Joki- ja kanavamatkailu on Keski-Euroopassa erityisen suosittu ja suuria volyymeja liikutteleva matkailumuoto. Tunnetut pitkä joet kuten Rein, Mosel, Tonava, Seine ja Loire tarjoavat risteilyelämyksiä kulttuurihistoriallisissa maisemissa, jotka usein kulkevat myös parhaiden viininviljelyseutujen läpi. Monet joet yhdistävät useita maita, ja esim. Reiniä pitkin voidaan risteillä Amsterdamista Baseliin saakka. Pohjoismaissa on hyvin vähän tämän tyyppistä tarjontaa, johtuen jokien koskien määrästä ja valjastamisesta voimalaitoskäyttöön.

17 Pohjoismaiden tunnetuin kanavamatkailukohde on Ruotsin Göta-kanal, joka on osa Pohjanmeren Itämereen yhdistävää yli 600 km pituista vesireittiä. Varsinainen kanavaosuus yhdistää Vänernin ja Vetternin järvet, ja on pituudeltaan 190 km. Irlanti markkinoi kanava- ja jokimatkoja vuokraveneillä Shannon-Erne jokialueella. Keskeinen idea on markkinoida niitä aloittelijoille, joilla ei ole minkäänlaista aikaisempaa veneilykokemusta. Suosituimpia veneitä ovat ns. narrow boats, jotka ulkoasultaan edustavat historiallista venetyyppiä, mutta ovat sisätilojen osalta kaikin mukavuuksin varustettuja. Vastaavan tyyppisiä kanavaveneitä on tarjolla matkailijoille paljon myös Englannissa ja Hollannissa. Tämä veneilymuoto perustuu helppoon navigointiin ja suojaisiin olosuhteisiin. VisitFinlandin merellinen saaristo kasvuohjelmassa on tuotettu laaja bechmarking raportti Irlannista, joka on ladattavissa VisitFinlandin sivuilta. Vesistömatkailussa käydään kansainvälistä kisaa myös kalastusmatkailussa. Vannoutuneet kalastusharrastajat ovat valmiita sijoittamaan hyvien kalastuskohteiden palveluihin moninkertaisesti tavanomaisen lomamatkailijan budjettia suuremman summan. Euroopassa Pohjoismaiden lisäksi Irlanti on vahva toimija lohen ja meritaimenen jokikalastuksessa, ja siihen soveltuvia jokia on peräti 90. Skotlanti kilpailee lähes yhtä suurella jokimäärällä ja erittäin laadukkailla palveluilla. Eikä meidän peruskalamme haukikaan ole rauhoitettu, vaan esim. Irlanti markkinoi suurhauen kalastusta nykyisin jopa näyttävämmin kuin lohen kalastusta. Maailman parhaana suurhaukien kalastusalueena pidetään kuitenkin melko tuntematonta Rügenin saarta ympäröivää merialuetta Pohjois-Saksassa Rostockin ja Puolan rajan välimaastossa, Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa. Sillalla mantereeseen yhdistetty Rügenin saari on muutoinkin suosittu matkailukohde, ja pääsaaren lisäksi sen lähistöllä on suuri määrä pienempiä saaria. Rügen kuului aikaisemmin DDR:n alueeseen. Hitlerin toimesta sinne rakennettiin jättiläismäistä terveyskylpylää peräti 4,5 km pituiseen rakennukseen, joka valmistui Sitä ei koskaan otettu suunniteltuun käyttöön, ja DDR aikakaudella se oli käytännössä tyhjillään. Nykyisin rakennuksessa on pienimuotoista majoitustoimintaa ja myymälöitä. Pohjoismaista Norja on kalastusmatkailussa johtava maa, kansainvälisesti tunnetuin ja parhaiten brändätty kohde on kuitenkin Ruotsin Mörrum, jonne jokainen lohenkalastaja haluaa tehdä matkan ainakin kerran elämässään. Tornion- Muonionjoki edustaa parhaimmillaan valtakunnan rajat ylittävää yhteistyötä kalastusmatkailussa. Sen pohjana on tiettävästi maailman laajin yhteislupa-alue, jossa samalla

18 luvalla voidaan kalastaa kahden maan alueella. Tällä alueella kilpailu on onnistuttu muuttamaan yhteistyöksi, mikä mahdollistaa statuksen saamisen yhtenä Euroopan johtavista kalastusmatkailualueista. Kansallispuistoilla on tärkeä rooli Suomen vesistömielikuvien luomisessa ja monenlaisten matkailuaktiviteettien ympäristönä. Suomen 39 kansallispuistosta ja kahdeksasta retkeilyalueesta voidaan 28 sanoa olevan maisemiltaan vesistöpainotteisia ja osa näistä on puhtaasti järvi tai merialuekansallispuistoja. Myös naapurimaissamme vesistöt leimaavat osaa kansallispuistoista ja suojelualueista. Ruotsissa on 29 kansallispuistoa, ja niistä vesistöisiä ovat esim. Djurö Vänernin saaristossa, merisäätiedotuksista tuttu Gotsga Sandön ja Haaparannan saariston kansallispuisto. Norjassa on 44 kansallispuistoa, joista vesistöisiä esim. merelliset Faerder ja Ytre Havler sekä jäätiköistä ja jäätikköjärvistä tunnettu Folgefonna. Virossa on viisi varsinaista kansallispuistoa, mutta niiden lisäksi yli 150 suojelualuetta. Monin paikoin Viron suojelualueet ovat jokialueita ja jokien kosteikkoisia suistoalueita. Viron suurin kansallispuisto on Lahemaa ja sen pinta-alasta yli 30 % on vesialuetta. Venäjällä on 48 kansallispuistoa, joista vesistöinen Paanajärvi (n km 2 ) sijaitsee välittömästi Suomen rajan tuntumassa ja vastapäätä Oulangan kansallispuistoa. Myös monissa muissa Euroopan maissa on kansallispuistoja perustettu vesistöalueille, mielenkiintoisia ovat esim. jokien halkoma Ujście Warty(Warta river national park) Puolassa ja Kroatian suurin kansallispuisto Plitvice Lakes, joka on myös Unescon maailmanperintökohde. Varsinaisten saaristoalueiden kansainvälisessä vertailussa Suomen Turun saaristo, saaristomeri ja Ahvenanmaa muodostavat yhdessä ylivoimaisen laajan kokonaisuuden kymmenien tuhansien saarten ja luotojen pirstoman saaristoalueen, jolle tuskin löytyy vertailukohtaa mistään muualta. Sillä on hyvin tuotteistettuna kilpailukykyä millä tahansa kansainvälisillä markkinoilla. Suomen itäinen ja läntinen järvialue muodostavat yhdessä Euroopan suurimman sisävesien vesistöaluekokonaisuuden, joka on lisäksi monin paikoin saarten pieniksi pilkkoma ja jokien yhdistämä. Ruotsin suuret järvet on vesipinta-alaltaan suuria, mutta Suomeen valttina on laaja lähes yhtenäinen vesistöalue.

19 SAARISTO- JA VESISTÖMATKAILU SUOMESSA Saaristo- ja vesistömatkailu sektoreittain Merellinen saaristomatkailu on nimetty Suomen matkailun kehittämisen yhdeksi kärkihankkeeksi, jonka on tarkoitus koota edistyneimmät saaristomatkailuyritykset kehittämisen sekä ulkomaan markkinoinnin piiriin. Matkailumaana Suomesta ovat kiinnostuneet erityisesti modernit humanistit. Nämä matkailijat ovat kiinnostuneita oppimaan uusista asioista, ihmisistä ja kulttuurista. Heille on tärkeä tutustua paikallisuuteen, oli kysymys sitten tapahtumista, ruoasta, kulttuurista tai alueen historiasta. Luonto, hyvinvointi ja terveys kiinnostavat tätä kohderyhmää. Kansainvälisen matkailun kohdemaana Suomen valtit ovat luonnonrauha, turvallisuus ja palvelujen toimivuus. Suomen monet vetovoimaisimmat matkailukohteet, kuten Helsingin Suomenlinna, Korkeasaari ja Seurasaari, Naantalin Muumimaailma, Kalajoki, Yyterin rannat, Olavinlinna, Lieksan saaristo-osa Koli ja Ruunaankosket, Imatrankoski, Tervon Lohimaa, Lapin Tenojoki ja muut matkailukohteet tukeutuvat saaristoisuuteen tai vesistöisyyteen. Oulujärven Manamansalon saari, Hailuoto, kaukana ulkosaaristossa sijaitseva Bengskärin majakkasaari, Utö ja uutena kohteena Helsingin edustalla sijaitseva Vallisaari ja Kemiössä puolustusvoimilta matkailukäyttöön 2015 avautunut Örön linnakesaari ovat omanlaisiaan esimerkkejä menestyksekkäistä saaristokohteista. Rannikolla Kalajoki, Hanko, Ruissalo ja Yyteri ovat esimerkkejä suurista vetovoimaisista kohteista. Monet suuriksi kasvaneet talvimatkailukeskukset, jotka ovat nykyään ympärivuotisia matkailukeskuksia, kuten Kuopion Tahkovuori, Lieksan Koli, Kuusamon Rukakeskus tai Jämsän Himos ja Ylläs tukeutuvat kesämatkailussaan osaksi vesistöihin ja niiden ympärille kehitettyihin palveluihin. Saaristo- ja vesistömatkailun teemoihin sisältyvät kansallispuistot ja ja suojelualueet, kulttuuriympäristö ja -historia sekä aktiviteetit. Saaristo- ja vesistöteemaa edustavissa noin

20 60 kalamarkkinatapahtumassa käy vuosittain miljoona ihmistä. Maailman ehkä suurimmassa soututapahtumassa Sulkavan souduissa Partalansaaren ympäri on soutanut vuosien saatossa satoja tuhansia soutajia. Talvisia tapahtumia ovat mm. sadat pilkkitapahtumat, avontauinnit ja retkiluistelutapahtumat. Jään hyödyntämisestä esimerkkinä ovat mm. kansainvälinen Finnish Ice Marathon-luistelutapahtuma Kuopiossa, Juuassa v vuosittain toteutettu kansainvälinen jäärakentamishanke. Jääsurffauksen MM- ja EM-mitaleista on kisattu Savonlinnan Oravissa sekä Kalajoella. Kemin LumiLinna rakennetaan vuodesta toiseen, vaikka teema vaihtuu vuosittain. Vuoden 2017 LumiLinna on LumiLinna - Suomi 100. Kävijöistä jo puolet on ulkomaalaisia matkailijoita, linnassa vierailee matkailijoita yli 50 maasta vuosittain. Uusi suuri jäätaiteen tila, Jäämailma, on nousemassa Leppäviralla Vesileppiksen matkailukeskuksen alla olevaan ympärivuotisesti n. -2 asteen pakkasessa olevaan hiihtoareena luolaan. Jäätaiteen lisäksi tähän 3000m2 tilaan syntyy mm. kappeli,jääravintola, jääliukumäkialue ja luolastossa voi myös hiihtää lähe kilometrin pituisella ladulla. Ensimmäisen kerran jääareena avautuu helmikuussa 2017 ja on avoinna toukokuun puoliväliin ja jatkossa seuraavan kauden jäät varastoidaan luolastoon jolloin Jäämailman voidaan avata ennen Joulua ja pitää auki n. 7 kuukautta. Monet kulttuuritapahtumat rakentuvat vesistön ja saariston ympärille kuten Kotkan meripäivät, Baltic Jazz Dragsfjärdissä, Korpo Jazz, Volter Kilpi-päivät Kustavissa, Savonlinnan Oopperajuhlat ja Helsingin perinteiset Silakkamarkkinat. Metsähallituksen pitämät lukuisat luontokeskukset vesistöisten kansallispuistojen ja retkeilyalueiden yhteydessä vetävät miljoonia kävijöitä. Metsähallitus ylläpitää myös kymmeniä esteettömiä ja helppokulkuisia retkikohteita, jotka soveltuvat myös apuvälineillä liikkuville tai helppoja reittejä hakeville. Sairauksien, vammojen, pienten lasten kanssa liikkumisen tai ikääntyminen ei saa eikä tarvitse olla este luonnossa liikkumiselle ja ainutlaatuisille elämyksille. Luontokeskukset ja muut asiakaspalvelupisteet ovat lähes poikkeuksetta esteettömiä rakennuksia. Turun Merikeskus Forum Marinum, Suomen Merimuseo ja suurakvaario Maretarium Kotkassa, Porin Reposaareen Merimesta ja Korppoon Korppoströmin saaristokeskus ovat tunnettuja vetovoimaisia keskuksia, jotka ylläpitävät ja jakavat Suomen merelliseen ja vesistöhistoriaan liittyvää tietoa.

21 Suomi on Euroopan veneilyvaltaisin maa. Lähes puolet suomalaisista liikkuu vesillä vähintään kerran vuodessa. Matkaveneilyä harrastaa X% suomalaisista. Uusia palveluja veneilyn ja vesistössä liikkumisen ympärille kehitetään jatkuvasti lisää. SUP-lautailu, Stand Up Paddling, suomeksi tuttavallisemmin suppailu, on Hawaijilta alkunsa saanut surffauksen kantamuoto. Suomeen suppailu kotiutui toden teolla kesällä 2013, ja siitä alkaen harrastajien sekä suplautakursseja, -retkiä ja välineitä vuokraavien yritysten määrä on kasvanut huimasti. Saaristo- ja vesistömatkailun tunnuslukujen valossa pääkaupunkiseudulla sekä maakunnallisilla ja seudullisilla keskuksilla on keskeinen asema saaristossa liikkuvien lähtöpaikkoina. Keskuksilla on myös tärkeä asema muualta tulevien kotimaisten ja ulkomaisten matkailijavirtojen ohjaajana saaristo- ja vesistöalueille. Saaristo- ja vesistömatkailun kehittämisessä tarvitaan hyvää kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta, joka hyödyttää molempia. Saaristopolitiikan tavoitteena on saada saaristoja vesistömatkailusta riittävästi hyötyjä saaristolaissa tarkoitetuille maaseutumaisille saaristo- ja vesistöalueille ja turvata alueiden tasapainoinen kehitys. Saaristo- ja vesistömatkailuyritykset ja tapahtumat ovat enemmän tai vähemmän yhteistoiminnassa matkailun muihin toimijoihin omilla alueillaan ja sektoreillaan. Yhteistyön kehittäminen muiden saaristo- ja vesistömatkailuyritysten ja tapahtumien kanssa on välttämätöntä tuotteiden laadun parantamiseksi ja tarjonnan laajentamiseksi sekä vaikuttavan markkinoinnin aikaansaamiseksi, mikäli saaristo- ja vesistömatkailusta halutaan kehittää eurooppalainen vetovoimatekijä. Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartassa 2025 esille nostetun FinRelax - kasvuohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaa. Valtakunnallisessa matkailustrategiassa vuosille määritellään merellinen saaristo yksi keskeisimmäksi matkailun kehittämiskohteeksi Suomessa. Merellinen saaristo kasvuohjelma Visit Finlandin toteuttama Merellinen saaristo on yksi kolmesta työ- ja elinkeinoministeriön erillisrahoituksella käynnistyneistä matkailun kasvuohjelmista. Kasvuohjelma keskittyy nimenomaan meren saariston palveluiden viemiseen kansainvälisille markkinoille. Muut

22 kasvuohjelmat FinRelax ja StopOver ovat valtakunnallisia ja monilta osin nekin kytkeytyvät osaan vesistö- ja saaristoalueita. Merellinen saaristo -kasvuohjelma kattaa koko Suomen rannikkoalueen Vironlahdelta Kemiin ja myös Ahvenanmaa on mukana. Kasvuohjelma käynnistyi syksyllä 2015 ja se jatkuu nykyrahoituksella vuoden 2017 loppuun. Erillisrahoituksen päätyttyäkin hyvin käynnistynyttä laajaa yhteistyötä pyritään jatkamaan eri muodoissa. Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet kansainvälisen matkailun todelliseksi vetovoimatekijäksi on tunnistettu jo vuosikymmeniä sitten. Matkailun kehittäminen saaristossa on kuitenkin hajanaista, eikä verkostomainen tuotteistaminen ole edennyt kovin pitkälle. Saaristossa ja rannikkoalueilla toimivat matkailuyritykset ovat erittäin pieniä, pääosin mikroyrityksiä, joiden pääsy kansainvälisille markkinoille edellyttää yhteistä näkemystä ja ohjelmapalveluiden linkittämistä yhteen majoituksen kanssa, jotta syntyy markkinoille sopivia kokonaistuotteita. Saavutettavuus tulee jatkossakin olemaan saaristomatkailun kehittymisen avaintekijä, ja sen vuoksi palvelut ja tuotteet on järkevää koota suurempien keskittymien kuten kaupunkien tai matkailukeskittymien yhteyteen. Jotta matkailu saaristoon voi kehittyä, on Suomen saariston tunnettuutta maailmalla nostettava. Tätä eivät yritykset voi yksin tehdä. Valtakunnallista projektia tarvitaan yhteisen saaristobrändin kehittämiseksi sekä alueista ja yrityksistä koostuvan verkoston rakentamiseksi. Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi ohjelman avulla tunnistetaan ne yritykset, joilla on halua ja mahdollisuuksia kehittyä kansainvälisille matkailumarkkinoille. Muodostamalla yrityksistä koostuvia keskittymiä, ns. saariston portteja, voidaan yhteisesti toteuttaa toimenpiteitä, jotka mahdollistavat matkailun kasvun. Isompien keskittymien myötä mahdollisuudet ympärivuotiseen saavutettavuuteen paranevat ja yhdistetyillä resursseilla pystytään tarjoamaan houkuttelevampia, valmiita matkailupaketteja kansainvälisille matkanjärjestäjille. Yhteistyössä myös markkinointiin voidaan panostaa vahvemmin. Saaristo-ohjelman toimenpiteet kohdistuvat Keski-Euroopan markkinoille. Markkina-alueiksi on valittu Saksa, Sveitsi, Italia ja Ranska. Hankkeen aikana on tehty tarkkoja kohderyhmäselvityksiä, benchmarking tutkimuksia ja solmittu konkreettisia sopimuksia kohdemaiden matkanjärjestäjien kanssa.

23 Merellinen saaristo -kasvuohjelma on yksi askel siihen suuntaan, että saaristo- ja vesistömatkailusta voidaan tehdä kansainvälinen vetovoimatekijä hyvällä yhteistyöllä ja pitkäjänteisellä toiminnalla. Huolehtimalla kulkuyhteyksien toimivuudesta ja aluskannan modernisoinnista voidaan kohteiden saavutettavuutta parantaa. Saavutettavuus on noussut yhdeksi keskeisimmästä saaristomatkailun kehittämisen haasteista. Saavutettavuutta on parannettava myös varmistamalla palveluiden löydettävyys ja sähköinen varattavuus. Erityisesti saaristoalueilla tähän sähköiseen palvelukokonaisuuteen on nivottava myös alueelliset ja paikalliset kulkuyhteydet. Merellinen saaristo -kasvuohjelman ohjelmapäällikkönä toimii Heli Saari Visit Finlandista. Tarkempia tietoja kasvuohjelmasta löytyy linkistä. FinRelax Visit Finland Visit Finland on laatinut yhdessä yritysten ja matkailuorganisaatioiden kanssa tuotesuosituksia, jotka toimivat työkaluna ja apuvälineenä yrityksille, jotka kehittävät matkailupalveluja kansainvälisille markkinoille FinRelax teeman sisällä. Yrityksille ja paikallisille matkailutoimijoille järjestetään koulutusta hyvinvointipalveluiden tuotteistamiseen alueellisissa työpajoissa. FinRelax konseptin mukainen hyvinvointiloma Suomessa koostuu suomalaisesta saunasta ja saunaperinteestä. Jokaisen Suomeen saapuvan matkailijan tulisi päästä kokemaan aito saunaelämys, suuntautui matka kaupunkiin tai maaseudulle. Viime vuosina sauna on kokenut uutta nousua matkailun tuotetarjonnassa sekä uudenlaisena kaupunkituotteena että meren ja järven äärellä osana mökki- tai kylpyläelämystä. Mökkiloma yhdistää suomalaisen hyvinvointiloman elementit: saunan, rauhan, luonnon ja puhtaan veden. Vesi on yksi arvokkaimmista luonnonvaroistamme. Suomen puhtaat vesistöt ja kauniit maisemat lievittävät stressiä ja erilaiset vesiaktiviteetit edistävät sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Metsä ja luontoaktiviteetit ovat tärkeä osa hyvinvointimatkailua, ne tarjoavat rauhaa sekä tekemistä, asiakkaan valinnan mukaan. Hiljaisuus, tila ja valo voidaan tuotteistaa ostettavaksi palveluksi. Hyvinvointimatkailussa puhtaista raaka-aineista, lähellä tuotettu terveellinen ruoka on hyvinvoinnin lähde. Lähde ja lisätietoja: VisitFinland FinRelax-konsepti

24 Pidä Saaristo Siistinä Pidä Saaristo Siistinä ry ( PSS ry) on valtakunnallinen vuonna 1969 perustettu veneilijöiden ja vesilläliikkujien ympäristöjärjestö. Yhdistys toimii saaristo- ja rannikkoalueilla sekä Järvi- Suomessa. Toiminta-alueet ovat Saaristomeri, Pohjanlahti, Saimaa (Vuoksen vesistö), Päijänne, Pirkanmaa ja Itäinen Suomenlahti. Veneilyn lisäksi PSS:n huoltamien retki- ja luonnonsatamien verkosto palvelee myös melojien taukopaikkoina. PSS ry on jäsenperusteinen organisaatio. Jäseniä oli lokakuussa Jäsenet tunnistaa veneeseen kiinnitettävästä Roope-tarrasta. Rahoituksen yhdistys saa jäsenmaksujen lisäksi ympäristöministeriöltä ja yritysyhteistyö kumppaneilta saatavasta tuesta. Yhdistys saa myös pieniä avustuksia kunnilta. Yhdistys rakentaa ja huoltaa jätepisteitä, kuivakäymälöitä ja imutyhjennyslaitteita sekä järjestää erilliskeräyksiä. PSS ry huoltaa myös luonnon- ja retkisatamia. Palvelut tuotetaan yhdessä mm. kuntien ja virkistysalueyhdistysten kanssa. Yhdistyksen tarjoamat Roopepalvelut ovat aina mahdollisimman ympäristöä säästäviä, ja työssä käytetään ympäristön kannalta parhaimmiksi todettuja toimintatapoja. PSS ry:llä on eniten jäseniä Saaristomeren toiminta-alueella, ja siellä myös jätemäärät ovat suurimmat. Alueella sijaitsee 17 Roope-pistettä, joissa on hyöty- ja polttokelpoisen jätteen vastaanotto sekä kuivakäymälä. Tämän lisäksi PSS ry:llä on alueella 11 kelluvaa imutyhjennysasemaa. Alueella on välitön tarve huoltoaluksen uusimiseen sekä jätehuollon kehittämiseen kasvavia tarpeita vastaavaksi. M/S Roope on nykyisiin tehtäviinsä ja kasvaviin jätemääriin nähden aivan liian pieni. Aluksen kapasiteetti suuren toiminta-alueen hoitamiseen ei riitä, eikä aluksella pystytä esimerkiksi itse tyhjentämään yhdistyksen omistamia kelluvia imutyhjennysasemia. Järvi-Suomen toiminta-alueella PSS ry huoltaa pääasiassa kuntien tai virkistysalueyhdistysten ja -säätiön omistamia retkisatamia. PSS ry vastaa retkisatamien jätehuollosta, kuivakäymälöistä, saunojen huollosta, yleisvalvonnasta ja

25 osassa satamia myös polttopuuhuollosta. Alueella on kaksi huoltoalusta, M/S Roope-Saimaa ja M/S Roopetar. Omien huoltoalusten lisäksi retkisatamia huoltaa Saimaalla Savonlinnan yläpuolisilla vesillä yhdeksän yksityishenkilöä tai yhdistystä. Syys lokakuussa M/S Roope-Saimaan huoltoalueella Saimaalla on saarimökkiläisten mahdollista tilata poiskuljetuksia rakennusjätteilleen. Asiakas lajittelee jätteet ja pakkaa ne suursäkkeihin. Noudot ovat maksullisia. Pohjanlahden toiminta-alueella on 32 Roope-pistettä. Saarten jätepisteissä otetaan vastaan sekä mökkiläisten että veneilijöiden jätteitä. Alueella operoi huoltoalus M/S Roope-Botnia ja yksi pienempi huoltoalus. Itä-Uudenmaan toiminta-alueella yhdistyksellä on kolme imutyhjennyslaitetta, joiden huollosta ja kunnossapidosta vastaa alueen huoltomies. Vuonna 2016 yhdistys otti huoltoonsa myös Kotkan kaupungin omistamat septilaitteet. Pirkanmaalla yhdistys ei ylläpidä jätepisteitä, vaan alueen Roope-palveluihin kuuluu kuivakäymälöitä ja kaksi imutyhjennyslaitetta. Yhdistyksen aluevastaava tekee alueella monenlaista ympäristötyötä, kuten siivoaa saaria, järjestää metalliromun keräyksiä ja järjestää talkoita. Lähde: Vesistöihin tukeutuva majoitus- ja ravitsemustoiminta Omistusmökit Uusimman mökkibarometrin (2016) mukaan Suomessa oli vapaa-ajan asuntoa. Luku perustuu Tilastokeskuksen tilastoimaan kesämökkien määrään lisättynä noin arvioidulla tilastoimattomasta vapaa-ajanasunnosta. Näihin lasketaan lähinnä vakituiseen asumiseen rakennettuja asuinrakennuksia. Tarkasta vapaa ajan asuntojen määrästä ei Suomessa ole kattavia tilastotietoja. Tilastokeskuksen kesämökkitilasto käsittää vain osan vapaa ajan käytössä olevista asunnoista, koska kesämökkikäyttöön on otettu rakennuksia, jotka ovat rekisteröity muuhun käyttötarkoitukseen kuin vapaa-ajan asumiseen, esimerkiksi mummonmökit tai entiset vanhojen tilojen päärakennukset. Vapaa-ajan asumisen ja vakituisen asumisen välinen raja on hälvenemässä. Mökkien koko kasvaa ja varustetaso nousee vakituisten asuntojen tasolle ja mökillä asuminen muuttuu intensiivisemmäksi ja osin jopa ykkösasumiseksi. Asuminen vapaa-ajan asunnoilla kasvaa suurten ikäluokkien eläköityessä, informaatioteknologian ja liikenneyhteyksien kehittyessä, mikä mahdollistaa entistä useammalle mökeillä tehtävän etätyön. Tätä tukee myös

26 Mökkibarometrin tulokset, joiden mukaan halukkuus mökillä tehtävään etätyöhön on kasvanut. Joka kymmenennellä eli noin mökillä tehtiin vuoden 2015 aikana ansiotyötä. Etätöihin mökillä myönteisesti suhtautuvien määrä oli myös noussut edellisestä kyselystä 30 prosentista 34 prosenttiin. Lähes kaikki vapaa-ajan asunnot sijaitsevat haja-asutusalueilla ja 85 prosenttisesti rannoilla. Haja-asutusalueilla asuu noin vakinaista asukasta, joten vapaa-ajan asutuksen merkitys maaseudun kehitykselle on merkittävä. Riittävän laajojen vapaiden rantojen, luonnon monimuotoisuuden ja ennen kaikkea saavutettavuuden vahvistaminen lisää saariston ja vesistöalueiden vetovoimaa myös omistusmökkeilyn näkökulmasta. Vapaa-ajan asumiseen kohdistuva kiinnostus tuovat hyvinvointia saaristoalueille koko maassa, keskimääräistä enemmän Itä-Suomessa luvulla mökkien määrä on kasvanut absoluuttisesti eniten Etelä Savossa ja suhteellisesti Lapissa. Tilastokeskuksen mukaan maakunnista eniten mökkejä oli Varsinais-Suomessa, yli mökkiä, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla molemmissa yli mökkiä. Vähiten mökkejä oli Etelä-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Kunnista eniten mökkejä 2014 oli Mikkelissä, yli mökkiä. Seuraavaksi eniten mökkejä oli Kuopiossa, Paraisilla, Lohjalla ja Savonlinnassa. Vakinaisten asukkaiden vähetessä hajaasutusalueilla, kesäasukkaiden rooli korostuu yhä useammassa pienessä kunnassa. Kaikkiaan 62 kunnassa oli enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Suhteelliset suurimmat mökkikunnat ovat Parainen, Mäntyharju, Kemiönsaari, Pälkäne, Asikkala, Sysmä, Kangasniemi ja Puumala. Suurin mökkitiheys/km 2 on Kustavissa ja Kaskisissa. Uusin Mökkibarometri on ladattavissa osoitteessa Mökkibarometri 2016 Vuokramökit Uusimman mökkibarometrin (2016) mukaan Suomessa oli kesämökkiä vuonna 2014 Vapaa-ajanasuntoja oli yhteensä , kun lukuun lasketaan mukaan noin tilastoimatonta vapaa-ajanasuntoa. Mökkien omistajatalouksiin kuuluu vajaat henkilöä. Mökkejä käytetään keskimäärin 79 vuorokautta vuodessa. Moni mökinomistaja hyötyisi mökkivuokralaisista silloin, kun omaa käyttöä mökille ei ole.

27 Suomessa on noin ammattimaisesti vuokrattua loma-asuntoa. Satunnaisesti vuokralla olevien mökkien määrästä ei ole tietoa. Suomen vanhin ja suurin loma-asuntojen vuokraaja Lomarengas arvioi 2014 teettämässä tutkimuksessaan, että suomalaisista erityisesti nuoremmat, kaksi-kolmekymppiset perheet ja kaveriporukat ovat löytämässä vuokramökkeilystä arvoiltaan kestävän vapaa-ajan viettomuodon. Ulkomaalaiselle matkailijalle mökin vuokraaminen on useimmiten helpoin, ellei ainoa mahdollisuus nauttia mökkielämästä. Venäläisten into mökkeillä Suomessa alkaa palautua ruplan kurssin kohenemisen myötä. Talvikaudella 2015 venäläisasiakkaiden määrä laski lähes kolmanneksen edellisvuoteen verrattuna, mutta kesä 2015 näytti jo elpymisen merkkejä. Kokonaistilannetta on korjannut kotimaisten ja keskieurooppalaisten asiakkaiden vuokramökkeilyn lisääntyminen. Esimerkiksi Lomarenkaan mökinvuokraajista keskieurooppalaisia asiakkaita oli kesällä 2015 noin 14 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, suomalaisissa asiakkaissa oli noin kolmen prosentin kasvu. Kesämökkibarometrin 2016 mukaan kysytyin vuokramökki on keskimäärin m 2, 6 8 vuodepaikan mökki. Eniten kysyntää on mökeille, joiden varustelutaso vastaa normaalia asuntoa, ja joiden sijainti on hyvä sekä kesä- että talvikäyttöä ajatellen. Myös lomanviettoon liittyvien lisäpalveluiden merkitys on kasvanut. Yksityiset vuokramökit vuokrataan yleensä viikoksi, kahdeksi viikoksi tai kuukaudeksi joko suoraan omistajalta tai välittäjän kautta. Matkailukeskusten läheisyydessä sijaitsevien vuokrattavien lomamökkien määrä on viime vuosina nopeasti kasvanut. Lomakeskusten tuntumassa, lähellä toisiaan sijaitsevat vuokramökit muodostavat kylämäisen yhteisön, jossa majoituksen ohella asukkaille on tarjolla muitakin palveluja, kuten siivous-, jätehuolto- ja pesulapalveluja. Vuokramökkien asukkaat voivat myös käyttää kaikkia matkailukeskusten tarjoamia palveluja, kuten ravintola-, ateria- ja ohjelmapalveluja. Matkailukeskusten ulkopuolella kiinnostusta herättävät erityisesti metsästykseen, kalastukseen tai retkeilyyn tarkoitetut vuokramökit. Nouseva trendi vuokramökkien kysynnässä onkin erilaiset käyttötarpeet. Kysyntää on luksushuviloista eräkämppiin. Tarjolla on myös yhden mökin saaria. Esimerkiksi kalastuskäyttöön vuokrattavissa mökeissä on huolehdittu, että kalastukseen liittyvät palvelut ovat kunnossa; kalastuslupia ja -välineitä on saatavilla, vene on kalastukseen sopiva ja hyväksytty, kohteessa on matokomposti tai matoja

28 muuten helposti saatavilla, saaliinkäsittely on tehty helpoksi, lupa-alueesta on kartta, saaliskirjanpito on hoidettu ja ottipaikkoja on tiedossa eri vuodenajoille. Vuokramökkimarkkinoilla suurin toimija Suomessa on Lomarengas, sen valikoimassa on lähes yksityisen omistamaa mökkiä eri puolilla Suomea. Lisäksi Suomessa toimii alueellisia vuokramökkien välittäjiä esim. matkailukeskusten ja -alueiden keskusvaraamot välittävät vuokramökkejä. Verkossa toimii useita mökkejä välittäviä yrityksiä esim. Nettimökki, Lomaovi, Mökit.fi, Mökkiavain (Pirkanmaa) GoFinland, Imökki ja Huvilat.net. Myös Airbnb:ssä ja Tori.fi:ssä on vuokramökkejä tarjolla. Uusi, kansainvälinen välittäjäorganisaatio aloitti toiminnan Suomessa Euroopan suurin lomamökkien välittäjä, amerikkalaisomisteinen Novasol etsii Suomesta yksityisten henkilöiden loma-asuntoja vuokrattavaksi keskieurooppalaisille matkailijoille. Yrityksellä on rekisterissä loma-asuntoa 29 maassa ympäri Eurooppaa. Suomessa toiminta käynnistyi Järvi-Suomesta, muutamia mökkejä on vuokrattavana myös Länsi-Suomessa, saaristossa ja Ahvenanmaalla. Suomessa on tällä hetkellä yli puoli miljoonaa kesämökkiä, joista monet ovat tyhjillään suuren osan vuotta. Kapasiteettia kasvattaa sekä suomalaisten että kansainvälisten mökkimatkailijoiden määrää on valtavasti. Mökkiloma kytkeytyy luonto- ja hyvinvointimatkailuun, joka on maailmanlaajuisesti kasvava turismin muoto. Mökkiloma vesistön äärellä tukee VisitFinlandin koordinoimaa FinRelax-kasvuohjelmaa, jonka tavoitteena on vastata hyvinvointi trendiin ja tehdä Suomesta hyvinvointimatkailun kärkimaa. Luonto, hiljaisuus, mökkielämä, luontokokemukset, sauna ja puhtaat vedet ovat saavutettavissa Suomessa etelästä pohjoiseen. Lomakylät ja leirintäalueet Suomalaiset lomakylät ja leirintäalueet on rakennettu tunturialueita lukuunottamatta lähes poikkeuksetta järvien, jokien ja vesistöjen ympärille. Niissä toiminta perustuu pitkälti lomailuun veden äärellä ja erilaisten vesiaktiviteettien harrastamiseen. Suomen Leirintäalueyhdistys ylläpitää laajaa camping.fi leirintäalueiden ja lomakylien verkkopalvelu, josta löytyvät kohteet ja ne ovat myös sähköisesti varattavissa. Palvelun mobiilisovellusta käyttämällä voi etsiä itseään lähimmän vapaan kohteen. Suomen Leirintäalueyhdistys (SLY) on leirintäalueiden ja lomakylien markkinointi- ja edunvalvontaorganisaatio. Yhdistyksen

29 jäsenalueiden markkinaosuus kaikista Suomen leirintäalueyöpymisistä on 75 %. Yhdistykseen kuuluvia jäsenalueita on noin 140 eri puolella Suomea. Eteläisin löytyy Hangosta, Camping Silversand ja pohjoisin on Utsjoen Tenorinne. SLY:n jäsenalueilla on noin caravan- ja telttapaikkaa, vuodepaikkaa ja mökkiä. Suomalaiset leirintäalueet luokitellaan 5-portaisen järjestelmän mukaan 1-5 tähdellä. Leirintäalueluokitus tapahtuu luokitustarkastajan katselmuksen perusteella, jossa arvioidaan yhteispohjoismaisten luokitusvaatimusten mukaisesti alueen taso. Katselmuksen tulokset arvioi luokitusryhmä ja päättää siitä, mihin tasoluokkaan leirintäalue sijoitetaan. Suomessa on 2016 tällä hetkellä 64 laatuluokiteltua lomakylää ja leirintäaluetta. Hotellit ja kylpylät Lähes kaikissa Järvi-Suomen ja rannikon kaupungeissa hotelleja on rakennettu veden äärelle ja vesistön ympärille. Suuntaus näyttää voimistuvan. Helsingin Jätkäsaaren uusista hotellihankkeista suurin ja näkyvin on 16-kerroksinen tornihotelli Clarion Hotel Helsinki, joka avattiin lokakuussa Hotellin ikkunat ulottuvat lattiasta kattoon ja merinäkymät hotellihuoneesta ovat huikeat. Hotellin ylimmästä, 16. kerroksessa sijaitsevasta Sky baarista on myös näkymät yli merellisen Helsingin. Järvi- ja merinäköalat näkyvät myös useimmiten hotellihuoneen hinnoittelussa, ja siitä ollaan myös valmiita maksamaan. Eri puolilta Suomea löytyy vanhoja kartanoita, jotka ovat avautuneet matkailijoille. Monet kartanot ovat kokous- ja tilauskäytössä, kartanoissa on ravintoloita, museoita, myymälöitä ja monet myös palvelevat yksittäisiä matkailijoita. Useimmat kartanohotellit ovat sijoittuneet vesistöjen äärelle, moniin kohteisiin pääsee myös vesiteitä pitkin. Noin kolmannes suomalaisista kylpylöistä sijaitsee saaristoalueisiin kuuluvissa kunnissa, puhtaan luonnon helmassa, meren tai järven rannalla. Suomalainen kylpyläkulttuuri juontaa kauas, jo 1830-luvulle. Pitkäaikaisin yhtämittaisesti toiminut kylpylä on vuonna 1836 avattu ja nykyisinkin toimiva Lappeenrannan kylpylä. Uusimpia kylpylähankkeita on keväällä 2017 Saimaan rannalle, Etelä-Savoon valmistuva Hotel ja Spa Resort Järvisydän, jonka keskuksena tulee olemaan järven sydän eli luonnon lammen kaltainen kiertovesiallas. Kolin kansallispuistossa Pielisen länsirannalla sijaitsevat Koli Relax Spa on tämän päivän kylpylätarjontaa tyypillisimmillään. Kansallispuisto tarjoaa aktiviteetteja, kuten Pielisen yli

30 10 km pitkä melontareitti Ahmolampi Savijärvi Ylemmäinen ja kylpylä rentouttavia hoitoja. Jo vuosina ruotsalaissyntyinen arkkitehti David Frölander-Ulf luonnosteli Kolille todellisen kylpyläunelman, suunnitelmien tasolle jäänyt kylpyläkeskus oli jyhkeä kansallisromanttinen alppimaja-jugendlinna-pitsihuvila-tyylisekoitus, joka olisi tarjonnut jokaiselle jotakin: romantiikkaa, reippailua, terveyttä, ikimetsää ja luontoarvoja. Edelleen samojen arvojen ja tarpeiden pohjalta kylpylöitä suunnitellaan ja nyt myös Koli on saanut omansa. Aikoinaan kylpylät syntyivät paitsi vesistön ääreen, myös lähteiden lähelle. Aikaisemmin kylpylöiden sesonki rajoittui kesään, nykyisin sesonki ajoittuu talvilomien aikaan, mutta toiminta on vahvasti ympärivuotista. Kylpylöiden tarjontaan kuuluvat hoitojen ja kylpyläpalvelujen lisäksi monipuoliset liikunta- ja luontoaktiviteetit, ja vesistöön liittyvät ohjelmapalvelut ovat tärkeitä. Hotellimajoitus kylpylöissä yleistyi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Pitkälle 1900-luvun puolelle kylpylävieraat asuivat aina paikallisten ihmisten kodeissa, pensionaateissa, vuokrahuviloissa tai kaupunkien seurahuoneille. Kylpylähotellit syntyivät vasta myöhemmin sotien jälkeen. Tänä päivänä kylpylät tarjoavat lähes poikkeuksetta korkeatasoista majoitusta, mutta myös kaupunkien day spa -kylpylät ovat yleistyneet, kuten majoitusmuodoissa suosiota kasvattavat erilaiset kotimajoitus, airbnb sekä pienimuotoisemmat pensionaatit. Paluuta kylpyläkulttuurin alkulähteille tämäkin. Vertaismajoitus Vertaismajoituspalveluiden suosio kasvaa myös Suomessa. Tunnetuimpia jakamistalouteen perustuvista, majoituspalveluita tarjoavista yrityksistä on amerikkalainen Airbnb, joka on saanut vahvan jalansijan Suomessakin. Vuonna 2008 perustetun yrityksen kautta on majoittunut yli 50 miljoonaa matkailijaa. Paljon keskustelua käydään siitä, vääristävätkö Airbnb:n kaltaiset toimijat kilpailua, mikä näkyy jo hotellien liikevaihdossa. Jakamistalouteen perustuvat liiketoimintamallit kuitenkin yleistyvät ja majoituspalveluja tarjoavien yrittäjien on huomioita tämä kehitys myös omassa tarjonnassaan. Joulukuussa 2015 Suomessa oli Airbnb-kohdetta ja aktiivista majoituspalvelujen tarjoajaa ja kysyntä Suomea kohtaan on kasvussa. Noin puolet (47 %) kohteista sijaitsee Helsingissä, loput 53 % ovat jakautuneet 232 eri paikkakunnalle ympäri Suomen, painottuen

31 kuitenkin kaupunkialueille. Majoittujien määrä kaksinkertaistui niin vuonna 2015 kuin edellisvuonnakin luku Tietoa haetaan ja matkat suunnitellaan ja ostetaan verkossa. Kestävien ja yksilöllisten palvelujen, aitojen kokemusten ja omatoimimatkojen kysyntä kasvaa. Luontomatkailussa tämä on vallitseva trendi. Vertaismajoitus sopii majoitusmuodoksi esimerkiksi ns. moderneille humanisteille, jotka on nimetty Visit Finlandin markkinoinnin ydinkohderyhmäksi. He ovat matkailijoina löytöretkeilijöitä, jotka haluavat varmistaa itselleen yksilöllisiä kokemuksia ja päästä aidolla tavalla osalliseksi matkakohteen arjesta ja elämäntavoista. Moni haluaa myös tukea paikallista yrittäjyyttä. He ovat myös valmiita maksamaan helposti saatavilla olevista palveluista. Tärkeintä on, että majoitusliikkeet ovat löydettävissä sähköisissä varauskanavissa ja niistä löytyvä tieto on monipuolista ja ajantasaista. Vertaismajoitustarjonta on alun perin vastannut lähinnä kaupunki- ja budjettimatkailijoiden tarpeisiin, mutta kohdetarjonnan monipuolistuessa myös asiakaskunta on laajentunut. Airbnb:n ydinliiketoimintaa on tarjota luotettava, yhteisöllisen markkinapaikka, jonka kautta tarjotaan ja varataan ainutlaatuisia majoituspaikkoja. Liiketoimintamalli on yksinkertainen: verkkosivuston ylläpito, ympärivuorokautinen asiakaspalvelu, kohteiden omistajien ja majoittujien turvallisuudesta huolehtiminen sekä kohdearviointien valvonta. Maksut hoidetaan Airbnb:n kautta luottokortilla. Huonehinnasta veloitetaan majoittajilta 3 % ja vierailta 6-18 % palvelumaksuina. Airbnb on kasvanut online-matkatoimistoksi, jossa erottautuminen kilpailijoista ei tapahdu enää teknisiä prosesseja kehittämällä, vaan tuotevalikoimalla, sisällöllä, palvelulla tai hinnoittelulla. Tutkimusten mukaan hotellitarjonnan lisääminen on Airbnb:n kannalta luonnollinen jatkumo kasvattaa tuotetarjontaa. Ensimmäisen askelen ottanevat itsenäiset hotellit, jotka etsivät edullisempaa jakelukanavaa korkean komission online-matkatoimistojen sijaan. Se jälkeen mukaan tulisivat pienet ja parin vuoden sisällä suuremmatkin ketjut. Vaikka jakelukanava ei tuo hotelleille uusia pitkän tähtäimen tuottoja, nopeimmat toimijat hyötyvät niistä matkailijoista, joille Airbnb on tuttu ja kiinnostava markkinapaikka, mutta jotka varaavat vielä mieluummin turvallisemmalta tuntuvan hotellihuoneen vertaismajoituksen sijaan. Airbnb:n Pohjoismaiden ja Hollannin maajohtaja Aja Guldhammer kertoi keväällä 2015 Helsingin Sanomien haastattelussa uskovansa, että Suomessa aletaan seuraavaksi vuokrata mökkejä Airbnb:n kautta. Nämä arviot ovatkin osin toteutuneet ja monet maaseutumatkailuyritykset, pienet

32 hotellit ja lomakylät ovat menneet myös Airbnb myyntikanavaan. Nähtäväksi jää mikä vaikutus tällä on ajan kanssa itse Airbnb kanavaan kun siitä etsitään nimenomaan erilaista vaihtoehtoa eikä tavanomaista hotellihuonetta. Luontomatkailun näkökulmasta Airbnb:n kaltaiset toimijat ovat kiinnostavia ja avaavat uudenlaisia mahdollisuuksia matkailutarjonnan kasvattamiseen pienillä paikkakunnilla ja alueilla, joissa on niukasti vuokramökkejä tai hotellimajoitusta tarjolla. Jos esimerkiksi läntisen Uudenmaan alueella saadaan yksityismökkejä ja -asuntoja matkailijoiden käyttöön, antaa kasvava majoituskapasitetti mahdollisuuksia uusien luonto- ja vesistömatkailupalvelujen tuotteistamiseen ja jopa uusien yritysten syntymiseen. Lähde VisitFinland Vesistöihin tukeutuvat ohjelmapalvelut Risteilyliikenne Rannikkoalueiden, sisävesien ja jokialueiden matkailijoita kuljettaa erilaisilla risteilyillä yli 150 alusta, joiden toiminnasta vastaa 6o varustamoa. Matkailullisen liikenteen paikkakuntia on lähes kaikkialla Suomessa, yhteensä 60.

33 Risteilymuotoja on runsaasti, alkaen reilun tunnin mittaisista sigtseeing-risteilyistä yli 12 tunnin reittimatkoihin. Tarjolla on myös teemaristeilyjä, kohderisteilyjä ja entistä enemmän räätälöityjä tilausristeilyjä. Helsinki on ylivoimaisesti Suomen vilkkain sightseeing-risteily paikkakunta ja merellinen Helsinki avautuukin parhaiten risteilylaivalta käsin. Monet risteilyt ovat saaneet virikkeitä historiasta, Espoon saaristossa on esimerkiksi jo 15 vuoden ajan tehty risteilyjä jossa seurataan kieltolain pirtusalakuljettajien reittejä. Suomen pisin ja yksi perinteisimmistä reiteistä on Savonlinnasta Kuopioon kulkeva Heinäveden reitti, jossa maisemien ihailuaikaa kertyy yhteen suuntaan 12 tuntia. Vaikka risteilykauden sanotaankin olevan lyhyt, niin monet varustamot ovat jatkaneet matkailukauden päätyttyä risteilyjä myöhään syksyyn ja jopa talveen sisävesilläkin. Esimerkiksi tamperelainen Hopelinjat markkinoi itsenäisyyspäivänristeilyjä ja jopa uuden vuoden risteilyjä. Myös alustyyppien kirjo ulottuu pienestä vesibussista perinnepurjeveneeseen ja jäänmurtajaan. Perinteisimpiä aluksia edustavia höyrylaivoja on matkustajaliikenteessä puolenkymmentä; Turun saaristossa Ukko-Pekka, Helsingissa Norrkulla, Päijänteellä Suomi, Savonlinnassa Punkaharju, Paul Wahl ja Savonlinna. Siipirataslaivoista liikenteessä ovat ainakin Elias Lönnrot Keuruun ja Mäntän vesillä, Wellamo Lahdessa ja Vispilä Helsingissä. Oman tyyppinsä muodostavat matalat jokilaivat, joita liikennöi mm. Kyrönjoella, Lapuanjoella ja Seinäjoella. Purjealuksilla järjestetään yleensä tilausristeilyjä, mutta esimerkiksi Perinnelaivayhdistys Ihana järjestää Luvialta käsin myös aikataulun mukaisia risteilyjä. Kaljaasi Ihanan neitsytpurjehdus oli v.2011 ja se rakennettiin talkootyönä perinteisen purjealuksen materiaaleista. Tavoitteena oli tuoda käytännössä esille seudun laivanrakennus perinteitä. Autolauttoja sisävesien matkailuliikenteessä on vain autolautta Pielinen, joka liikennöi Kolin ja Lieksan väliä. Samalla reitillä liikennöi myös toinen kahdesta Suomessa matkailukäytössä liikennöivistä kantosiipialuksista Suviexpress, ja toinen on Päijänteellä ja Vesijärvellä risteilevä Rosetta. Suomen kansainvälisin rannikkoristeilijä on jäämurtaja Sampo, joka operoi Kemistä käsin. Sampo on saavuttanut mittavaa julkisuutta kansainvälisen asiakaskunnan kautta ja on matkailujäänmurtajien sarjassa ylivoimainen markkinajohtaja koko maailmassa. Sisävesien ja rannikkoalueiden risteilyt ovat äärettömän tärkeitä vetovoimatekijöitä myös kansainvälisillä markkinoilla. Suomen risteilyliikenteen ongelmana on kuitenkin

34 markkinoinnillinen hajanaisuus, ja monen yhtiön kohdalla pienet resurssit markkinointi- ja myyntityöhön. Myöskään Norjan Hurtigruten tapaista pitkää rannikko tai saaristoreittiä ei ole Suomessa syntynyt. Vesistöjen puolesta puolesta siihen on kuitenkin hyvät mahdollisuudet yhdistämällä Ahvenanmaan ja Turun saaristo etelä- ja itärannikon kautta Saimaalle. Tällainen kokeilu olikin Kristiina Cruises varustamolla 2000-luvun alkupuolella. Rannikko- ja sisävesiristeilyliikenteen yllä on kuitenkin synkkiä pilviä, jotka johtuvat turvallisuusmääräysten kiristymisestä. EU-pohjaiset määräykset ovat kiristyneet asteittain vuodesta 2103 lähtien. Heinäkuussa 2006 kiristyneet paloturvallisuusmääräykset aiheuttivat merkittäviä kuluja varustamoilla, ja vuoden 2017 alussa voimaan astuvat pelastuslaitemääräykset tuovat monille varustamoille kymmenien tuhansien eurojen lisäkulut. Varustamot ovat laskeneet, että kiristyneiden määräysten kokonaishinta voi olla suurempi kuin uuden määräysten mukaisen aluksen hankkiminen. Useilla varustamoilla on uhkana risteilytoiminnan lopettaminen ja alusten muuttaminen esim. ravintolalaivoiksi. Laivaliikenteen harjoittajien yhteistyöjärjestönä on Suomen matkakustajalaivayhdistys, jonka jäseniä lähes kaikki varustamot ovat. Yhdistys pitää yllä internetsivuja osoitteessa Maantielautat, lossit, yhteysalusliikenne, sillat, kanavat Matkailun kannalta saavutettavuus on saaristoalueilla keskeinen kysymys ja sen saumattomalla pitkäjänteisellä toiminnalla on suuri merkitys matkailuyritysten toimintaan ja myös uusien matkailuyritysten perustamiseen. Lisäksi lautta- ja lossimatkat ovat etenkin ulkomaisille matkailijoille mieluisia hidasteita, jolloin pääsee kuvaamaan kauniita meri tai järvimaisemia. Manner Suomen puolella saaristoliikenteeseen liittyvät asiat on keskitetty Varsinais-Suomen Ely-keskukseen. Yhteysalusliikenteessä palveluntuottajia on 10 ja lauttaliikennettä hoitaa kahta poikkeusta lukuun ottamatta Suomen Lauttaliikenne Oy, joka tunnetaan paremmin viestintänimellä Finnferries. Puumalan Kietävälässä ja Iniön Skagenissa liikennöinnistä vastaa Nordic Coast line Liikenneviraston omistamilla losseilla. Ahvenanmaan lauttaliikenteestä vastaa Ålandstrafiken. Saaristoliikenteen sähköinen palvelu on keskitetty hyvin toimivalle sivustolle.

35 Maantielauttoja, joihin lasketaan myös vaijeriohjatut lossit on Manner-Suomen puolella 41. Niistä suurin osa on Varsinais-Suomessa (19) ja Itä-Suomessa (14). Näiden lisäksi Etelä- Suomessa lauttoja on 3, Länsi-Suomessa 2, Pohjois-Pohjanmaalla 2 ja Lapissa 1. Ely-keskus avustaa lisäksi 20 yksityistielossia, joiden avustusasiat on keskitetty Pirkanmaan Elykeskukseen. Maantielautat kuljettavat vuosittain yli 10 miljoonaa matkustajaa ja lähes 5 miljoonaa ajoneuvoa. Yhteysalusliikenne on ensisijaisesti tarkoitettu turvaamaan saariston vakituisten asukkaiden liikkuminen ja kuljetukset, mutta käytännössä etenkin kesäkaudella pääosa matkustajista on saarten loma-asujia tai muista lomamatkailijoita. Yhteysalusliikenne on matkailullisesti tärkeää etenkin Saariston rengastien käyttäjille ja se yhdistää myös Ahvenanmaan Manner- Suomeen. Saaristoreitti Ahvenanmaalle on kasvattanut koko ajan suosiotaan sekä autoilijoiden, motoristien että pyöräilijöiden piirissä. Yhteysalusliikenteessä kuljetetaan vuosittain n. 2,1 miljoonaa matkustajaa ja reilut henkilöautoa. Sisävesien saaristossa ei valtion hoitamaa tai tukemaa yhteysalusliikennettä ole. Merialueiden yhteysalusliikenne muuttui maksuttomaksi kaikille käyttäjille vuonna Yhteysalusliikennettä käyttää noin 500 saariston vakituista asukasta. Saariston yhteysalusliikenne aiheuttaa valtiolle vuosittain n. 17,5 miljoonan euron kustannukset. Lausuntokierroksella marraskuussa 2015 olleen suunnitelman mukaan saariston yhteysalusliikenne olisi muuttumassa palvelusopimuksin liikennöitävän 12 reitin sekä 6 avustettavan liikenteen osalta maksulliseksi kaikille asiakkaille 1. huhtikuuta 2017 alkaen. Kyseessä olisi kokeilu, joka jatkuisi vuoden 2018 loppuun saakka. Kokeilua valmistelee liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä Liikenneviraston, Trafin ja Varsinais-Suomen Elykeskuksen kanssa. Maksujen myötä valtion kustannusten arvioidaan alenevan noin 4 miljoonaa euroa/vuosi. Valtion tukemaa yhteysalusliikennettä hoidetaan useiden yksityisten yritysten toimesta. On oletettavaa, että muutokset jatkuvat kun valtaosa nykyisistä liikennesopimuksista päättyy vuonna Saariston vakituisten asukkaiden määrä vähenee jatkuvasti ja vastaavasti matkailuliikenteen tarpeet kasvavat, jolloin myös maksuperusteisuus kohdistuu matkailijoihin, jotka ovat tottuneet maksamaan muistakin kuljetuspalveluista. Ely-keskuksen julkaisema raportti Liikennepalvelut Saaristomerellä ja Suomenlahdella, tilannekuva 2016, antaa selkeän kokonaiskuvan saariston liikennekehityksestä ja

36 tulevaisuuden näkymästä. Julkaisu on ladattavissa osoitteessa Ahvenanmaan saaristossa yhteysalusliikenne on jaettu neljään linjaan. Linjat yhdistävät Ahvenanmaan kuusi saaristokuntaa Manner-Ahvenanmaahan ja Manner-Suomeen. Pohjoisen linjan lähtösatamat sijaitsevat Hummelvikissä, Vårdössä ja Vuosnaisissa, Manner- Suomen Kustavissa. Eteläisen linjan lähtösatamat sijaitsevat Långnäsissä, Lumparlandissa ja Galtbyssä, Manner-Suomen Korppoossa. Poikittainen linja liikennöi Långnäsin, Lumparland ja Snäckö, Kumlingen välillä. Poikittaisella linjalla voi matkustaa pohjoisen ja eteläisen linjan välillä kiertämättä Manner-Ahvenanmaan kautta. Föglön linja liikennöi Svinön, Lumparland ja Degerbyn, Föglö välillä. Liikennettä hoitaa Ahvenanmaan maakuntahallituksen yksikkö Ålandstrafiken Valtion tukeman liikenteen lisäksi eräillä Manner-Suomen alueilla saaristoliikennettä harjoitetaan kaupallisesti ja osin kaupungin tai kunnan tukemana. Espoon aikataulun mukainen saaristoliikenne on esimerkkinä varsin mittavasta maksullisesta liikenteestä ja sen keskeisinä kohteina ovat Iso Vasikkasaari, Stora Herrö ja viisi muuta saarta. Espoon kaupunki järjestää liikennettä sillä periaatteella, että yrittäjille maksetaan tuntikorvaus ajosta ja kaupunki saa lipputulot. Kaupungin nettokulu on matkustajamääristä riippuen n euroa vuodessa. Liikennevirasto ylläpitää 31 sulkukanavaa ja Saimaan kanavaa, jossa on kahdeksan sulkua. Kanavat sijaitsevat Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöissä. Suurin osa sulkukanavista on automatisoitu itsepalvelukäytölle. Liikennevirasto ylläpitää myös viittä alueellista kanavamuseota, jotka sijaitsevat historiallisesti ja matkailullisesti arvokkaissa kanavakiinteistöissä. Jokainen kanavamuseo esittelee alueensa kanavien ja vesiliikenteen historiaa, jopa 1500-luvulta aina nykypäiviin asti. Suomi on vesistöjen pirstomana maana luonnollisesti myös siltojen maa, ja suuntauksena on pidempään ollut myös useiden lossivälien korvaaminen silloilla. Saimaan kanavan kautta tulevan syväväyläliikenteen ulottuessa pitkälle sisämaahan Vuoksen vesistöalueella, joudutaan silloista laivaliikenteen takia tekemään korkeita ja samalla pitkiä. Ainakin ulkomaisille matkailijoille ne ovat kiinnostavia näköalapaikkoja vesistöiseen maisemaan.

37 Siltoja on kaikkiaan n kpl, joista avattavia on n. 30. Yli 500 metriä pitkiä siltoja on 7 kpl, pisin niistä on m pitkä Raippaluodon silta Mustasaaressa, ja toiseksi pisin on 925 m pitkä Tähtiniemen silta Heinolassa. Veneily Vene ja veneellä liikkuminen on Suomen kaltaisessa vesistöisessä maassa ilmiö joka ei häviä mutta muuttaa muotoaan ajan kanssa. Monista perinteisistä tarveveneistä on kehittynyt tähän päivään kehittyneitä matkailukäyttöön sopivia versioita tai kilpailuversioita. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä esimerkiksi kirkkoveneet, jotka ovat suosittuja ryhmien käytössä ja niillä myös kilpaillaan. Toinen esimerkki on perinteisen savolaismallisen soutuveneen kehityskaari kilpaveneeksi. Näiden veneiden näyttävin esiintyminen yhdessä kirkkoveneiden kanssa on Sulkavan soudut, joihin osallistuu vuosittain eri sarjoissa noin soutajaa. Suomessa on reilut rekisteröityä venettä ja noin venettä, joita ei ole rekisteröity. Näistä soutuveneitä on noin Seuraavaksi suurimman joukon muodostavat pienet, enintään 20 hv moottoriveneet, joita on reilut Vuokraveneiden määrä Suomessa on varsin pieni eli noin 800 venettä, joita vuokrataan ilman kuljettajaa tai kuljettajan kanssa. Todellisuudessa vuokrattavia veneitä on huomattavasti enemmän jos mukaan lasketaan matkailukohteiden vuokrattavat soutuveneet tai pienellä perämoottorilla varustetut veneet. Venevuokrauksen kehittymistä on jarruttanut kauden lyhyys, suuret pääomakulut ja suuressa määrin myös toimintaa vaikeuttavat ja kuluja aiheuttavat säädökset. Trafin toimesta on äskettäin tehty vuokraveneitä koskevien erityissäädösten kumoamiseen liittyvä vaikuttavuusarviointi. Vaikutusarvioinnin perusteella esimerkiksi hankala ja kilpailua vääristävä CE-säädös saattaisi poistua. Samalla tarkastellaan myös muita vuokrakalustoon liittyviä rajoitteita ja kiinnitetään erityistä huomiota digitaalisten palvelukonseptien rooliin. Siis eräänlaiseen vuokraveneilyn Uber ilmiöön. Kyseessä on kuitenkin vasta vaikutusten arviointi ja nähtäväksi jää mihin uudistuksiin päädytään. Parhaimmillaan tämä voi johtaa vuokraveneilyn kasvusysäykseen.

38 Veneilyyn liittyvät yritystoiminta on taloudellisesti merkittävää sekä veneiden valmistuksen että niillä tapahtuvan matkailun ja lukuisten oheispalveluiden osalta. Suomessa on venealalla reilut 600 yritystä valmistukseen, korjaukseen ja huoltoon liittyen, ja Finnboatin jäsenyritysten viennin arvo oli yli 200 miljoonaa euroa. Lisäksi suuri joukko teknisen kaupan muita yrityksiä osallistuu veneilytarvikkeiden ja varaosien myyntiin. Myös veneiden säilytyspalvelut ovat synnyttäneet merkittävää liiketoimintaa. Merkittävässä osassa tätä toimintaa erityisesti Saimaan järvialueella ja itäisellä merialueella ovat venäläiset suurten veneiden omistajat. Matkaveneilijöiden arvioidaan viettävän noin yötä maksullisissa satamissa, ja suora tulovaikutus on noin 5 miljoonaa euroa. Suomessa on noin käyntisatamaa, joista noin 400 sijaitsee merialueilla ja 700 sisävesillä. Varsinaisia täyden palvelun vierassatamia satamista on reilut 100. Käyntisatamien lisäksi veneilijät pystyvät hyödyntämään useiden satojen retki- ja luonnonsatamien verkostoa. Tätä verkostoa ylläpitävät esimerkiksi alueelliset virkistysalueyhdistykset ja huomattavaa osaa satamista huoltaa sekä merialueilla että sisävesillä Pidä Saaristo Siistinä ry. Veneilijöiden jättämät tulot ovat ratkaisevan tärkeitä monen pienen saaristopaikkakunnan taloudelle, ja veneilymahdollisuuksien kaikinpuolinen kehittäminen on tärkeää jotta tämä kesäinen tulovirta edelleen vahvistuisi. Venealalla on pohdittu ja myös tutkittu tulevaisuuden veneilijän profiilia, ja erityisesti sitä miten nuori sukupolvi saadaan innostumaan veneilystä. Tämä tuntuu haasteelliselta ainakin nykymuotoisen matkaveneilyn jatkumona. Aikaa jaetaan entistä useamman harrastuksen kesken. Yhä harvempi haluaa kiinnittää pääomaa veneeseen, jota käytetään muutama kerran kaudessa ja johon liittyy huolto- ja säilytysvastuut. Vastaus saattaa osin löytyä vuokraveneiden säätelyn poistumisesta, vuokraamisen helpottumisesta ja erilaisista venepooleista. Veneilykohteen voi valita, siirtyä sinne autolla ja saada vuokraveneen näppärästi käyttöönsä esim. viikonlopuksi. Poolit ovat kansainvälisesti monissa kaupungeissa yleisiä autojen osalta ja esimerkkejä löytyy myös veneilyyn sovellettuna. Uudenlaista veneilymuotoa edustaa myös jyväskyläläinen Houseboot.fi, jossa vene ja kesämökkimäiset tilat yhdistyvät ja sen saa vuokrattua kohtuullisella hinnalla. Houseboot saattaa hyvinkin olla matkailullinen veneilymuoto, joka yleistyy sisävesillä.

39 Suurimpia veneilytapahtumia ovat mm. Hangon regatta, Slam Suursaari regatta, Helsinki - Talinna race. Näiden lisäksi useimmat pursiseurat järjestävät omia pienimuotoisempia tapahtumia. Höyrypursiseuran järjestämät regatat ovat todellisia yleisömagneetteja eri puolilla Suomea ja rennompaa veneilytunnelmaa tuskin löytyy kuin kauden päättävästä karvahatturegatasta. Veneilyjärjestö Suomen purjehdus ja veneily ( SPV) perustettiin vuonna 2011, kun luvun alussa perustetut Suomen Purjehtija- ja Suomen Veneilyliitto yhdistyivät yhdeksi liitoksi. SVL:llä on 330 jäsenseuraa ja noin 45 luokkaliittoa. Harrastajia seuroissa on noin Soutuun kytkeytyvä liitto on Suomen melonta ja soutuliitto. Veneilyn rekisteröinti ja lupatoimintaa hoitaa Trafi. Liikunnallinen matkailu Melonta Harrasteena melonta yleistyy ja monipuolistuu jatkuvasti eikä huippua ole näkyvissä. Luontomatkailu trendinä kasvattaa myös melonnan harrastajien määrää. Kaikkiaan melonnan harrastajia arvioidaan olevan Suomessa noin Suomen monipuoliset vesistöt ovat ihanteellinen ympäristö melonnalle. Vesistöjen järvi-, joki-, koski- ja kanavareiteistä aina merenrantojen saaristoon ja avomerelle asti ovat vapaasti melottavissa ja rantautuminenkin on mahdollista jokamiehen oikeuden rajoissa. Suomessa voi suunnitella satoja kilometrejä pitkiä yhtämittaisia melontareittejä ja järvireittien vesivarmuus on taattu kuivinakin vuosina. Viimeisin valtakunnallinen melontamatkailustrategia on tehty vuosille Visit Finladin (MEK) toimesta. Melontamatkailu on valtakunnallisessa matkailustrategiassa (Suomen matkailustrategia vuoteen 2020) määritelty yhdeksi kehitettäväksi tuoteteemaksi. Melontamatkailun tärkeimpiä kehittämiskohteita on edistää yritysten verkostoitumista, tuotteistaa kysyntään perustuvia, helposti ostettavia ja saavutettavia palveluja sekä hyödyntää luontoa ja vesistöalueita markkinoinnissa. Edellytyksenä on infrastruktuurin toimivuus sekä retkeilyalueiden ja reitistöjen saavutettavuus. Tavoitteeksi strategiassa on mainittu Suomen tunnettuuden lisääminen meri- ja sisävesimelontamaana, melontapalveluita tuottavien yritysten henkilömäärän kaksinkertaistuminen, yritysten osaamisen ja

40 verkostomaisen toimintamallin kehittäminen sekä melontamatkailutuotteiden ja- pakettien myyntimäärän kasvu. Melontapalveluja ja -välineitä tarjoavien yrittäjien pienuuden ja hajanaisen sijainnin takia verkostoituminen on ehdoton edellytys melonnan kehittymiselle. Palvelujen rakentaminen toiminnalliseksi vaatii yhteistyötä erityisesti oman alueen muiden matkailuyrittäjien ja palvelutarjoajien kanssa. Kuten majoituspuolella Airbnb:n kaltaiset vertaistalouden kanavat, myös retkeilyn ympärille on syntynyt vastaavia yhteisöjä. Esimerkiksi RetkiRent.fi on retkeilyn harrastajien ja ammattilaisten verkossa toimiva yhteisöpalvelu, jossa voi vuokrata, myydä tai vaihtaa retkeilyvarusteita ja -vaatteita toisten retkeilijöiden kanssa. Palvelun kautta voi laittaa oman kanootin vuokralle tai etsiä itselleen sopivaa vaikka siltä paikkakunnalta, jonne on retki suuntautuu. Taustalla on myös ajatus kestävästä luontomatkailusta, vuokraamalla säästää sekä luontoa että rahaa. Monin paikoin melontamatkailuun soveltuva infrastruktuuri on Suomessa toimiva ja hyvässä kunnossa, erityisesti kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla. Monilla alueilla on viime vuosina kunnostettu rantautumis- ja leiriytymispaikkoja sekä opasteita, mutta parannettavaa on vielä paljon. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota olemassa olevan reitistön kunnon ylläpitoon. Digitaalisia reitti- ja karttapalveluja tulisi hyödyntää nykyistä paremmin. Outdoorsfinland.fi -retkeilyportaaliin on koottu eri alueilta tarkat melontareittien kuvaukset sekä tiedot niiden varrella sijaitsevista matkailupalveluista kuten majoituspaikat, nähtävyydet, melontapalveluja ja -välineitä tarjoavat yritykset. Reittikuvaukset sisältävät tulostettavat ja painetut reittioppaat, reittitietojen latausmahdollisuuden GPS -laitteisiin sekä älypuhelimiin ladattavan mobiilisovelluksen. Palvelusta löytyvät tällä hetkellä hyvin Etelä- Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan melontareitit. Portaalissa mukana olevat reitit sisältävät määritellyn tuotekortin ja -ohjeiden mukaiset tiedot, joten retkeilijän on helppo vertailla kohteita, tulostaa kartat tai ladata opastus omaan puhelimeen. Suomen Melonta- ja soutuliitto ry on koonnut eri lähteistä ja harrastajien kokemusten perusteella tietoa melontareiteistä omille verkkosivuilleen. Monien maakuntien, kuntien ja matkailukeskittymien sivuilta löytyy myös alueen melontareittejä. Näissä reittikuvausten tarkkuus vaihtelee ja digitaalisia karttapalveluja on hyödynnetty vaihtelevasti.

41 Suomen Latu järjestää vuosittain melontakursseja sekä useamman päivän mittaisia melontaretkiä. Suomen Latu on myös vuosittain mukana Erämelonnan SM-kisoissa sekä Suomen suurimmassa melontatapahtumssa, Suomi Meloo -kanoottiviestissä. Viikon kestävä Suomi meloo -kanoottiviesti järjestetään kesällä 2017 on jo 33. Suomi meloo - tapahtuma ja reittinä on Kuusamo - Ii. Tapahtuman vuosittaisesta järjestämisestä vastaa Suomi Meloo ry. Suomi Meloo ry:n tehtävänä on edistää retkimelontaa, tehdä tunnetuksi uusia melontareittejä sekä tavoittaa uusia lajin harrastajia. Yötä päivää etenevä melontaviikko koostuu osuuksista, joiden pituus vaihtelee muutamasta kilometristä jopa noin neljäänkymmeneen kilometriin. Valtaosa melojista melovat joukkueena koko viikon matkan, mutta viestiin on mahdollista osallistua myös yksittäisenä melojana sekä vain haluamalleen osalle viikkoa. Osallistumisajasta riippuen jokainen meloja lunastaa osallistumiseen oikeuttavan päivä- tai viikkorannekkeen. Tapahtuman reitti vaihtelee vuosittain, vuoden 2015 Suomi Meloo -viesti melottiin reitillä Lappeenranta - Viipuri - Virolahti - Helsinki. Suomi Meloo -viestin saapuminen on monelle reitin varrella olevalle paikkakunnalle kesän tärkeitä kohokohtia. Soutu Soutu kuuluu suomalaiseen kulttuuriin samalla tavoin kuin saunamökki järven rannalla. Suomalaiset ovat liikkuneet vesillä jo vuosisatojen ajan, käsinveistetyt puuveneet ja yli satapaikkaiset kirkkoveneet ovat todisteita suomalaisesta soutukulttuurista. Suomalaisten kirkkoveneiden varhaisin esikuva oli Skandinavian viikinkien suuret veneet, joiden mallin mukaan pakanuuden ajan suomalaiset heimot rakensivat kookkaita veneitä meri-, järvi-, ja jokiliikenteeseen. Soutumatkailuksi voidaan Suomessa luokitella soututapahtumat, soutuun liittyvät ohjelmapalvelut ja välinevuokraus, omatoimiset souturetket sekä muuhun matkailuun liittyvät soudun oheistuotteet, kuten esimerkiksi kalastus soutuveneellä. Retkisoutu on saanut hyvän jalansijan järjestettyjen tapahtumien yhteydessä. Monet ohjelmatoimistot ja matkailuyritykset ovat ottaneet kirkkovenesoudun ohjelmistoonsa. Monilla soututapahtumilla on pitkät perinteen, joka kesä järjetetään lähes sata soututapahtumaa ympäri Suomea. Yksi maailman suurimmista soututapahtumista, Sulkavan

42 Suursoudut soudetaan Saimaan suurimman saaren, Partalansaaren ympäri. Kesän perinteinen soututapahtuma soudetaan jo 50. kerran kesällä 2017, tapahtumaan osallistuu lähes soutajaa. Oulujoen Tervasoutu soudetaan historiallisella tervareitillä, jota myöten terva on tuotu Ouluun myytäväksi. Kaksi päivää kestävä Tervasoutu ei ole kilpasoutua, vaan reitillä pysähdytään useasti, ruokaillaan ja kahvitellaan sekä tutustutaan toisiin saman henkisiin porukoihin. Suomen pohjoisin retkisoutu- ja melontatapahtuma Yöttömän yön soutu järjestetään Itä-Lapissa, Kemijoen osuudella Savukoski Pelkosenniemi Kemijärvi. Kahden vuorokauden mittainen soututapahtuma on tärkeä matkailutapahtuma, johon yhdistetään Itä-Lapin perinneruokaa ja luonnon antimia. Heinäveden Kanavasoutu soudetaan Suomen kauneimman sisävesireitin Heinäveden reitin maisemissa. Matkalle sijoittuu seitsemän luonnonkaunista kanavaa. Kapeat, mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät ja vanhat kanavat tekevät tästä yli satavuotiaasta reitistä ainutlaatuisen. Tapahtuma kestää kolme päivää, reitti Valamosta Säynämöön on pituudeltaan noin 83 km, mutta tapahtumaan on mahdollisuus osallistua myös päiväosuuksille. Pyhäjärvellä soudetaan heinäkuun lopussa perinteikäs, lähes 40-vuotias Pirkanmaan soutu, jossa kirkkoveneet kulkevat 35 kilometrin matkan Nokian Luodon saarelle ja takaisin. Pienveneet ja kajakit kisaavat lyhyemmillä, 12,5 ja 25 km reiteillä. Tapahtuman yhteydessä järjestetään pienveneiden keskipitkän matkan SM-kisat. Pirkan Retkisoutu järjestetään viikkoa myöhemmin, ja siinä ei oteta aikaa. Pirkanmaan soutu -tapahtuma on osa Pirkan kierrosta, jossa Pirkankiertäjä suorittaa neljä osatapahtumaa saman kalenterivuoden aikana; hiihto, pyöräily ja hölkkä. Kahden sillan soutu Paimiossa on leikkimielinen soutukilpailu, jossa alunperin soudettiin Paimiontien sillan ja Vanhan Turun tien sillan välinen matka. Kesällä 2017 tapahtuma on osa Kuninkaantie-reitin tapahtumaketjua. Karelia soutu järjestetään kesällä kerran Pohjois-Karjalan järvi- ja jokimaisemissa. Soutu tapahtuu retkisoutuvauhtia joko pienveneillä tai kirkkoveneillä koko viikon tai vähemmän. Taukopaikoissa nautitaan paikallisten ihmisten vieraanvaraisuudesta ja tarjoilusta. Illalla väsyneet lihakset kuntoutetaan tanssien ja hauskaa pitäen eli kovin vakavamielisestä kilpailusta ei ole kyse. Vuoden viimeisimpiä soututapahtumia lienee 5. kerran syksyllä 2017 Itämeren hyväksi soudettava Silakkasoutu, joka järjestetään Suomen vanhimman yleisötapahtuman, Helsingin Silakkamarkkinoiden, avauspäivänä. Suomen melonta- ja soutuliittoon kuuluu noin 150 seuraa, jotka ovat erikoistuneet soudun ja melonnan eri lajeihin. Osa seuroista toimii vain tapahtumajärjestäjinä. Jäsenseurat kattavat

43 maantieteellisesti koko Suomen. Liitto toimii soutu- ja melontaseurojen kattojärjestönä Suomessa. Uinti Suomessa riittää luonnon vesissä uitavaa, järveä, jonka pinta-ala ylittää 500 neliömetriä, kilometriä jokien rantoja, kilometriä merenrantaa, yli kesämökkiä veden rannalla, sisävesien uimarannoista 98,8 prosenttia täyttää EU:n uimaveden puhtaudelle asettamat vaatimukset, rannikkovesien uimarannoista vastaavat kriteerit täyttää 98,2 prosenttia, Suomen kesäuintikausi, jolloin vesien lämpötilat todennäköisesti ylittävät 18 asteen lämpötilan, ajoittuu Etelä-Suomessa toukokuusta syyskuuhun, pohjoisempana se on lyhyempi prosenttia suomalaisista harrastaa uintia kesällä ja prosenttia talvella. Suomalainen Vesiliikuntainstituutti Oy järjestää luontouintikoulutusta yhteistyössä Suomen Latu ry:n kanssa. Lajina luontouinti on melko uusia, Suomen Ladun laji se on ollut vuodesta 2001 lähtien. Luontouinti-idean kehittäjä, Eevaliisa Anttila on luontouintikurssien vastaavana kouluttaja. Luontouinninkoulutuksen lisäksi koulutetaan myös järvihölkän kouluttajia. Valtaosa yleisistä uimarannoista on Suomessa hyvässä kunnossa. Kunnan terveysviranomaiset valvovat niiden veden laatua Valviran ohjeiden mukaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos raportoi uimavesien kunnosta vuosittain Euroopan ympäristökeskukselle. Sukellus Lähes kaikissa Suomen vesistöissä voi sukeltaa. Itämeri tarjoaa hylyistä kiinnostuneelle valtavasti sukellettavaa, ja myös kaunista vesiluontoa ihailtavaksi. Suomen järvistä on löytyy runsaasti tutkittavaa, kuten kaloja, rapuja ja muita eläimiä, jyrkänteitä ja kasvillisuutta. Myös tietyissä louhoksissa ja kaivoksissa pääsee sukeltamaan. Suomessa sukeltajille parasta aikaa ovat aikainen kevät ja myöhäinen syksy, sillä silloin vedet ovat kirkkaimmillaan. Sukellus jään alla on pidemmälle ehtineiden harrastajien keskuudessa suosittua ja tarjoaa ulkomaalaiselle sukelluksen harrastajalle varmasti uudenlaisen eksoottisen kokemuksen. Järjestetyillä sukelluspalveluilla onkin mahdollista laajentaa matkailusesonkia sekä tuotteistaa aivan uudenlaisia kohteita kansainvälisille markkinoille.

44 Suomessa toimii lähes kaksisataa aktiivista sukellusseuraa. Urheilusukeltajat ry käynnisti 2014 uudenlaisen koulutuksen, Sukella Suomessa -kurssin, jonka tarkoituksena on käydä läpi eteläisten ja pohjoisten vesien eroja sukeltajan näkökulmasta, ja käytännön kautta tutustuttaa sukeltajia suomalaisiin vesistöolosuhteisiin. Sukeltaminen on jokamiehenoikeuden nojalla vapaata sellaisissa paikoissa, missä uiminenkin, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta; suoja-alueet, joilla sukeltamiseen vaaditaan Puolustusvoimien lupa, vaikka muu liikkuminen ja veneily onkin sallittua. Hylkeiden suojelualueilla liikkuminen on kielletty puolen merimailin säteellä suojelualuekarttaan merkitystä luodosta tai luotoryhmästä ilman Metsähallituksen lupaa. Virallisilla vesikulkuväylillä voi liikkua hylkeiden suojelualueillakin ilman Metsähallituksen lupaa. Ahvenanmaalla sukeltamiseen tarvitaan lupa, jonka myöntää Ahvenanmaan maakuntahallitus. Lisäksi kaivokset ja louhokset voivat vaatia sukeltajilta erikoisluvan. Sukellus.fi sivusto on listannut palveluunsa runsaat 60 sukelluskohdetta. Kohteita löytyy ympäri Suomen, ja paikalliset sukellusseurat myös ylläpitävät omia sivustojaan ja tuottavat kohdekuvauksia. Merialueet ovat suosittuja sukelluspaikkoja koko rannikon pituudelta, Itä- Suomessa Vuoksi tarjoaa erilaisia haasteita virtasukelluspaikoissa ympäri vuoden. Suosittu hylkysukelluspaikka on Ouran saaristo Selkämerellä, Merikarvian kunnossa.hylyt.net sivustolla on listattu on mielenkiintoisia hylkysukelluskohteit ympäri Suomen. Luolasukellukseen Suomessa löytyy myös useita kohteita esim. Ojamon kaivos Lohjalla, Kiskon louhos Salossa, Taivassalossa Varsinais-Suomessa Ahaisten louhos ja Kaatialan avolouhos Kuortaneella. Sukeltaminen kaivoksissa on luvanvaraista. Pohjois-Savossa Tuusniemellä sijaitsevan Paakkilan sukellusaluetta on kehitetty vuosien aikana ja alueella huomioidaan paitsi sukeltajat, myös ryhmän muut jäsenet. Sukelluksen lisäksi järjestetään ohjattua aktiivitoimintaa mm. alueen luontopoluilla, kalastussafareja ja risteilyjä m/s Aallottarella Juojärvellä. Tarvittaessa lapsille löytyy vaikka hoitaja sukelluksen ajaksi. Alue ja yhdistyksen toiminta on hyvä esimerkki yhden teeman ympärille tuotteistetusta monipuolisesta tarjonnasta, jonka avulla voidaan houkutella suhteellisen pienenkin lajin harrastajia laajemmin alueen matkailupalveluiden käyttäjiksi.

45 Sup-lautailu Yksi uusimmista vesilajeista, joka on muutamassa vuodessa kasvattanut suosiotaan ja harrastajamääriä huimasti on sup-lautailu. Stand Up Paddling eli suomeksi suppailu, on Hawaijilta alkunsa saanut surffauksen kantamuoto. Väline muistuttaa pitkälti surflautaa, jota melotaan seisten, pitkällä melalla. Vaikka lajissa myös kilpaillaan, tavanomaisimpia, helppokäyttöisimpiä ja samalla monipuolisimpia lautoja ovat all-round-laudat, jotka soveltuvat kevyeen melontaan maisemia katsellen, kaiken ikäisille ja kokoisille. Laudoilla voi suppailla niin meri-, järvi- kuin jokiolosuhteissa. Koska laudalla seistään, melontalenkistä tekee mielenkiintoisen tavallista kajakki- ja kanoottimelontaa parempi näkyvyys. Suppailua voi harrastaa niin tyynellä kuin tuulisemmallakin kelillä. Suomen Purjelautaliiton mukaan suppailu sopii niin himourheilijan kesätreenauksen tueksi, leppoisaan iltamelontaan mökillä kuin koko perheen hauskaksi leikkivälineeksi. Tämän ovat todenneet myös lukuisat matkailukohteet, välinevuokraamot ja ohjelmapalveluyritykset. Sup-lautaretket, -kurssit ja - välinevuokraus on runsaan kolmen vuoden sisällä saavuttanut vakiintuneen aseman vesistömatkailutarjonnassa ympäri Suomen. Luontomatkailu Suomi on ollut vuoden 2016 aikana paljon esillä kansainvälisessä mediassa merkittävien tunnustusten ansiosta. Yhtenä, ellei tärkeimpänä syynä tähän on ollut Suomen upea luonto. Maailman arvostetuimpia matkailuoppaita julkaiseva Lonely Planet valitsi Suomen kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi 2017, ainoana maana Euroopassa. Valinnan yhtenä perusteena oli suomalainen luonto, sen monipuolisuus sekä luontokokemusten ympärille rakentuva hyvinvointimatkailu. Tunnustus lisää varmasti Suomen vetovoimaa erityisesti yksilöllisyyttä ja ainutlaatuisia luontoelämyksiä hakevissa kansainvälisissä matkailijoissa. Yhtenä perusteluna Suomen valinnalle Lonely Planet nosti Suomussalmen Hossan uuden kansallispuiston, joka avautuu uudelleen Suomi100 vuoden kunniaksi kesällä Maailman suurin matkailulehti National Geographic Traveler valitsi Suomen 21 parhaan matkailumaan joukkoon vuodelle Lehden 8,5 miljoonan lukijan joukossa on aktiivisia matkailijoita, jotka nauttivat erityisesti luonnossa liikkumisessa ja arvostavat Suomen kaltaisia kohteita ja ympärivuotisia luontokokemuksia. Suomen rauhallinen ja suojeltu luonto, etenkin Hossan uusi kansallispuisto ja 100 vuotiaan Suomen luonnon kunniaksi pidettävät

46 neljä Luonnon juhlapäivää olivat National Geographicin valinnan perusteluina. Maininnan sai myös hiljaisuus, jota löytyy National Geographicin mukaan muun muassa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sijaitsevalta Torassiepin porotilalta, jonka matkailupaketissa maininnan saa puhelinkielto ja wifi-vapaus, jotka kannustavat keskittymään luontoelämyksiin. Matkailijat odottavat Suomelta nimenomaan luontoon liittyviä kokemuksia ja rauhaa. Tähän kansallispuistomme, ainutlaatuinen saaristomme ja monet upeat luontokohteet antavat hyvät mahdollisuudet. Suomessa luonto on aina lähellä, vaikka kaupunkien keskustasta käsin. Luontopalvelut on kuitenkin pystyttävä tuotteistamaan ympärivuotisiksi ja helposti saavutettaviksi. Suomesta löytyy lukuisia reittejä luonnon ja vesistöjen äärellä. Vuoden 2016 lopussa Suomessa on 39 kansallispuistoa, kesällä 2017 avautuva Hossan kansallispuisto tulee olemaan 40. Kansallispuistot ovat suosittuja luonnonnähtävyyksiä ja retkeilykohteita. Metsähallituksen hoitamissa kansallispuistoissa vieraili kävijää, mikä on peräti 15 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Kansallispuistot ovat suuria, yli hehtaarin luonnonsuojelualueita, jotka ovat samalla kaikille avoimia nähtävyyksiä ja niiden ensisijaisena tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuus. Kansallispuistot ovat tyypillistä suomalaista luontoa, mutta ne ovat myös kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkainta osaa luonnostamme. Niihin kuuluu kansallismaisemia ja muita luonnonnähtävyyksiä, vesistöt ovat tärkeä osa kansallispuistojen maisemaa. Kansallispuistot palvelevat luonnonsuojelun ehdoilla myös virkistystä. Kaikki Suomen kansallispuistoja hoitaa Metsähallituksen luontopalvelut. Kansallispuistojen lisäksi Suomessa on 28 Metsähallituksen luontokeskusta ja -taloa sekä asiakaspalvelupistettä. Niissä kirjattiin vuonna 2015 yhteensä käyntikertaa. Kansallispuistoissa käyntimääriä kirjattiin vuonna 2015 yhteensä Suomessa on kuusi ulkoilulailla perustettua valtion retkeilyalueita; Evo, Hossa, Iso-Syöte, Kylmäluoma, Oulujärvi, Ruunaa. Niissä vierailtiin kertaa vuonna Teijon retkeilyalue liitettiin Teijon kansallispuistoon vuonna Lisäksi Metsähallitus on omalla päätöksellään perustanut Rovaniemellä sijaitsevan Napapiirin retkeilyalueen ja Inarin kirkonkylän liepeille Inarin retkeilyalueen. Retkeilyalueilla on merkittyjä kävely- ja hiihtoreittejä, luontopolkuja, laavuja ja telttailualueita. Useimmilla retkeilyalueilla toimii myös luonto- tai retkeilykeskus, jotka tarjoavat tietoa alueesta, sen luonnosta ja

47 retkeilymahdollisuuksista. Monilla retkeilyalueilla voi myös vuokrata kämppiä mm. majoitusta varten. Vaellus- ja patikointireittien haastavuus vaihtelee retkeilyalueittain; muun muassa Evon retkeilyalueella Etelä-Suomessa ja Teijon retkeilyalueella Länsi-Suomessa on tarjolla lyhyempiä reittejä, kun taas Iso-Syötteen retkeilyalueella Oulun läänissä voi nauttia pitkistä patikointiretkistä tunturimaastossa. Kalastaminen ja metsästys on retkeilyalueilla useimmiten sallittu. Uusia kohteita myös suunnitellaan, esimerkiksi Etelä-Karjalaan Taipalsaaren Sarviniemeen kehitetään retkeilykohdetta. Kuntalaisten on ollut mahdollisuus esittää toiveita ja ideoita kohteen palveluista Taipalsaaren kunnan ja Etelä-Karjalan liiton järjestämässä verkkokyselyssä kesän 2016 aikana. Kyselyn tuloksia hyödynnetään, kun mietitään Sarviniemen alueen kaavoitusta, rakenteita ja toimintoja. Tarkoituksena on kehittää Sarviniemeen lyhytaikaisen retkeilyn kohde. Alueelle ei ole tulossa pysyvää loma-asutusta tai yöpymisen mahdollistavia kiinteitä rakenteita eikä leirintäaluetta tai vastaavaa. Sarviniemen alueen omistaa metsähallitus, ja se siirtyi puolustusvoimien hallintaan syksyllä Saarta kehittävät Taipalsaaren kunta, Etelä-Karjalan liitto ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö yhdessä puolustusvoimien ja metsähallituksen kanssa. Saari on ajoittain puolustusvoimien harjoituskäytössä, joka aiheuttaa rajoitteita, mutta saaren virkistyskäyttöä halutaan kehittää. Sarviniemen virkistyskäyttö linkittyy suunnitteilla olevaan Saimaa Geoparkiin, jonka geologisia kohteita on sekä Sarviniemessä että sen lähiseudulla. Saimaa Geoparkin tarkoituksena on tuoda Saimaan geologiset, arkeologiset ja kulttuurihistorialliset nähtävyydet luontomatkailijoiden tietoisuuteen ja saavutettaville. Luonnonpuistot on pääosin yleisöltä suljettuja, eikä niissä yleensä saa liikkua ilman kirjallista lupaa. Eräissä luonnonpuistoissa, esimerkiksi Kevolla, saa kuitenkin kulkea merkityillä poluilla. Muilla valtion luonnonsuojelualueilla on vaihtelevasti palveluja retkeilijöille. Hyviä retkikohteita on kymmenittäin ja ne on esitelty kattavasti Luontoon.fi-verkkopalvelussa. Lisäksi Suomessa on lukuisa määrä retkeilyyn varten sopivia alueita, joissa ei välttämättä ole merkittyjä polkuja, mutta ne soveltuvat hyvin retkeilyyn, marjastukseen ja kalastukseen. Suomalaisesta luonnosta, jossa liikutaan jokamiehen oikeuksin, löytyy varmasti jokaiselle rauhallinen paikka joen varrelta, järven poukamasta tai meren rannalta, johon istahtaa nauttimaan. Outdoorsfinland.fi -retkeilyportaaliin on koottu pyöräily-, retkeily- ja melontareitit sekä erilaiset matkailupalvelut. Pilottivaiheen jälkeen (Outdoors Finland Etelä: Uusimaa, Häme,

48 Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) portaali laajeni 2015 valtakunnalliseksi. Outdoors Finland kuuluu osana VisitFinlandin hallinnoimaa Outdoors Finland -kehittämisohjelmaa. Portaaliin on koottu tarkat kuvaukset retkeilyreiteistä sekä niiden varrella sijaitsevista matkailupalveluista. Portaalia tukee monikanavainen viestintäkokonaisuus, joka sisältää tulostettavat ja painetut reittioppaat, reittitietojen latausmahdollisuuden GPS -laitteisiin sekä älypuhelimiin ladattavan mobiilisovelluksen. Luontomatkailijoille suunnatun informaation lisäksi on tuotteistettu yrittäjien ja alueiden hyödynnettäväksi luontomatkailukohteiden kokonaisvaltaisen suunnittelun malli, joka kattaa pyöräily-, vaellus- ja melontareittien lisäksi myös muiden luontomatkailukohteiden suunnittelun perusteet. Mallissa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota siihen, että reitit ovat helposti matkailijoiden käytettävissä ja niiden varrella on kattavasti palveluja. Retkipaikka.fi on vajaassa viidessä vuodessa vakiinnuttanut paikkansa Suomen suosituimpana matkailublogina sekä suosituimpana luontomatkamediana. Kesäkuussa 2016 TV1:llä pyöri 10-osainen sarja Metsien kätkemä, jonka jokainen jakso tavoitti keskimäärin katsojaa. Retkipaikassa on kuvin ja sanoin tähän mennessä yli suomalaista retkikohdetta, ja joka päivä julkaistaan uusi artikkeli. Retkipaikka tuo Suomen upeat luontokohteet helposti saavutettaviksi, sillä sen mobiilisovellus kerää tuhat uutta käyttäjää viikossa ja on sovelluslistoilla samoissa lukemissa Finnairin, Airbn n ja Tripadvisorin kanssa. Retkipaikan kansainvälinen sovellus Finland Naturally käynnistelee parhaillaan luontomatkailua ja Suomen matkailun helmiä kansainvälisille matkailijoille. Suomen Latu on liikuttamiseen ja ulkoilijoiden edunvalvontaan keskittynyt ulkoilujärjestö, johon kuuluu yli jäsentä 199 yhdistyksessä. Tavoitteena on edistää kaikenikäisten ulkoilua ja liikunnallista elämäntapaa, kaikkina vuodenaikoina. Suomen Latu järjestää valtakunnallisia liikunnan ja ulkoilun teemapäiviä kuten Nuku yö ulkona -päivä, Luonnon päivä 2017, Midnigt Sun geocaching 2017 ja toimii mm. Avantouinnin SM-kilpailujen järjestäjänä yhdessä alueellisen seuran kanssa. Suomenlatu.fi verkkosivuilta löytyy mm. harrastamiseen liittyvää lajitietoutta, tapahtumia sekä eri lajien koulutusteemoja.

49 Geopark Geologisen luonnonperinnön mahdollisuuksiin matkailussa on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Suomen kesäluontomatkailun kehittämisstrategiassa Geoparkit nähdään yhtenä Suomen luontomatkailun vahvuuksista. Vuonna 2013 Suomeen perustettiin valtakunnallinen Geopark-toimikunta koordinoimaan alueilla virinnyttä Geoparktoimintaa. Toimikunnassa on edustajat Ympäristöministeriöstä, Metsähallituksesta, Suomen UNESCO-toimikunnasta, Geologisesta tutkimuskeskuksesta, VisitFinlandista sekä Rokua Geoparkista. Toimikunnan linjauksen mukaan Suomeen mahtuu kolmesta neljään Geoparkia, joista kukin erikoistuu omaan geologiseen pääteemaansa. Suomessa näitä teemoja ovat kalliotai maaperän-, suoluonnon ja järvi- tai merimaiseman kehitys. Suomessa on tällä hetkellä yksi Geopark-statuksen saanut kohde, Rokua UNESCO Global Geopark. Se perustettiin Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien sekä Rokuan terveys- ja kuntoutumissäätiön ja Metsähallituksen toimesta ja hyväksyttiin Euroopan ja Maailman Geopark-verkostoon Suunnitteilla olevia kohteita ovat suoluontoon keskittyvä Lauhavuoren Geopark-hanke Länsi-Suomessa, kaivoshistoriaan keskittyvä Karelia-Geopark - hanke Pohjois-Karjalassa, Salpausselkiin keskittyvä Geopark-hanke Lahdessa sekä järviluonnon kehitykseen keskittyvä Saimaa Geopark -hanke Eteläisen Saimaan alueella Etelä- Karjalassa ja Etelä-Savossa. Näistä Saimaa Geopark -hanke on pisimmällä. Vuoden 2017 alussa perustettava Saimaa Geopark yhdistys hallinnoi ja koordinoi Saimaa Geoparkin toimintaa, mukaan tulee yrityksiä sekä alueellisia toimijoita. Yhdistyksen perustavat alueen kunnat. Geologia kertoo alueen synnystä ja historiasta. Vuonna 2000 perustettu maailman laajuinen Geopark-verkosto tekee tiivistä yhteistyötä alueiden geologisen luonnonperinnön vahvistamisessa. Geopark on alue, jossa on kansainvälisesti merkittävää geologista perintöä, kohteita tai merkittäviä, kauniita maisemia. Alueella on oltava selkeät rajat ja sen täytyy olla riittävän suuri taloudellisen kehityksen mahdollistamiseksi. Geopark kehittää aluetta geologinen luontomatkailu edellä; paikallisten yrittäjien tuotteet ja palvelut ovat keskeinen osa tätä, alueelle muodostetaan yrittäjäverkosto, joille tarjotaan koulutusta alueen mahdollisuuksista kehittää matkailutarjontaa. Geopark ei vaadi alueilta lisäsuojelua, sillä Geopark ei ole suojelualue.

50 Geoparkit ovat UNESCO:n maailmanperintökohteiden ja biosfäärialueiden kanssa osana maailmanjärjestöä. Geoparkit eroavat niistä kuitenkin toimintakonseptiltaan: ne eivät ole valtio- tai viranomaislähtöistä toimintaa, vaan ne nousevat paikallistason toiminnasta, tavoitteena on lisätä paikallisten toimijoiden elinvoimaa kehittämällä taloutta geologia- ja luontomatkailun avulla. Matkailu- ja virkistyskalastus Luonnovarakeskuksen tutkimuksen (2014) mukaan Suomessa on noin 1,6 miljoonaa kalastuksen harrastajaa. Suomalaisista miehistä kalastusta harrastaa 40 % ja naisista 20 %. Harrastajien määrä on ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun, mutta nyt suunta näyttää kääntyneen kasvuun. Vuosituhannen vaihteessa harrastajien määrän laskettiin olevan yli 2 miljoonaa. Verkkokalastuksen määrä on laskusuunnassa, ja entistä enemmän on siirrytty aktiivikalastukseen erilaisin vapavälinein. Heittovapa- ja vetouisteluvälinein saatu saalis muodostaa 30 % koko saalismääristä. Suuntaus kuvastaa siirtymistä perinteisestä kotitarvekalastuksesta entistä enemmän elämykselliseen vapaa-ajan harrastukseen. Vuonna 2016 astui voimaan uusi kalastuslaki, joka toi merkittävän muutoksen lupamaksuihin ja -käytäntöön. Aikaisempi valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehelupa poistuivat käytöstä, ja tilalle tuli yksi lupa, jolla eräin poikkeuksin voi kalastaa kaikilla maassa. Uusi käytäntö selkeytti merkittävästi lupakäytäntöä, ja myös kalastuksen matkailullista hyödyntämistä. Kalastuksen harrastajan valittavana on 39 vuosilupa, 12 maksava seitsemän vuorokauden lupa tai 5 vuorokausilupa. On oletettavaa, että uusi käytäntö aktivoi luvan ostoon etenkin satunnaisesti kalastavia. Lupia on myyty vuoden 2016 aikana jo xxx kpl. Nykyinen laki huomioi myös kalastusmatkailuyritykset entistä paremmin. Ely-keskus voi myöntää toimialueelleen luvan ohjattuun kalastustoimintaan, joka mahdollistaa opastettujen kalastusretkien järjestämisen enintään kuuden hengen ryhmille kerrallaan. Kalastuksen ympärillä on vuosittain suuri määrä erilaisia tapahtumia, jotka keräävät tuhansia osallistujia, jopa kymmenien tuhansien kävijämääriä. Talvikaudella jokaisessa maakunnassa on jokaisena viikonloppuna useammat pilkkikisat, vetouistelukisoja ja rannalta onkimiskisoja. Monen paikkakunnan tärkeä kesätapahtuma on kalamarkkinat, joita järjestetään Suomessa vuosittain yli 40.

51 Suomen suuri ja monimuotoinen vesipinta-ala, puhtaat vedet, saarten pirstomat suojaisat vesistöalueet sekä yksinkertainen lupakäytäntö tarjoavat Euroopan parhaat mahdollisuudet kalastuksen matkailulliseen hyödyntämiseen sekä matkailukalastuksen että varsinaisen kalastusmatkailun muodossa. Matkailukalastus, mahdollisuus kalastaa osana lomanviettoa, on ollut vuosikymmeniä tärkeä houkute vuokramökkeilyyn. Venäläisten matkailijoiden houkuttelussa sitä voidaan pitää jopa tärkeimpänä vetovoimatekijänä. Kalastus kiinnostaa myös keski-eurooppalaisia mökkilomailijoita, joiden on kotimaassaan äärettömän vaikeaa päästä kosketuksiin kalastuksen kanssa. Valtaosalla näistä matkailijoista ei ole Suomeen tullessaan mitään kokemusta meille tutuista kalastumuodoista, esimerkiksi mato-onginnasta, joten on tärkeää, että heille annetaan opastusta kohteen omistajan tai sen huoltajan toimesta. Pienikin ahvensaalis erityisesti perheen lapsille on ainutlaatuinen kokemus, joka leviää välittömästi sosiaalisen median verkostoissa. Pienellä huolenpidolla saamme kalastuselämyksen kautta uusia ja toistuvia asiakkuuksia. Erityisen eksoottisen elämyksen voimme tarjota talvisen pilkki kokemuksen myötä. Ainutlaatuinen elämys on tärkeämpi kuin mökin luksustaso, tasokkaita mökkejä ja huviloita löytyy kaikkialta maailmasta. Kalastusmatkailu on haasteellinen laji, koska useilla matkailijoilla on vertailutaustaa monien maiden kalastuskohteista, saalisvarmuudesta, hinnoittelusta ja opaspalveluista. Varsinaiseen kalastusmatkailuun liittyy lähes poikkeuksetta ainakin osan aikaa oppaan mukanaoloa, kalastetaanpa rannalta tai veneestä. Venäläisten matkailijoiden piiristä Suomeen on tullut jonkin verran pelkästään kalastusmotiivilla tulleita matkailijoita, joille on järjestetty kalastusohjelmia veneillä vetouistellen tai viime vuosina entistä enemmän jigikalastukseen painottuen. Suuri joukko venäläisiä matkailukalastajiakin on käyttänyt opaspalveluita, vaikka lomanvieton päämotiivi ei ole ollut kalastus. Suomi ei kuitenkaan ole laajemmin kansainvälisesti menestynyt kalastusmatkailumarkkinoilla. Kilpailua tällä sektorilla on sekä Suomen lähialueella että kauempana. Ruotsi ja Norja, osin myös Tanska kilpailevat Suomen kanssa etenkin lohen jokikalastajista ja Ruotsi myös järvikalastajista. Norjan vetovoimatekijänä on lisäksi hyvin tuotteistettu vuonokalastus. Hyvistä vesistöolosuhteista huolimatta olemme pohjoismaisessa sarjassa valitettavasti altavastaajia sekä kalastusmatkailun tuotteistuksen että markkinoinnin osalta. Muista Euroopan maista

52 esim. Irlanti kilpailee lähes 90 lohi-/meritaimenjoen voimalla ja markkinoi erittäin voimakkaasti myös suomalaisten leipälajia hauen kalastusta. Skotlanti ja Islanti ovat suosittuja kohteita samoin kuin Pohjois-Amerikan kalaisat lohijoet. Kansainvälinen kalastusmatkailu on jokipainotteista, ja vaikka Suomi ei pysty vapaiden lohijokien määrällä kilpailemaan, niin meillä on kuitenkin kärkenä Euroopan arvostetuimpana pidetty Tenojoki sekä yli 500 km pitkä Tornion-Muonionjoki, joka on yksi maailman suurimmista atlantinlohen poikastuotantoalueista. Tornion-Muoniojoelle on vuonna 2015 laadittu kalastusmatkailustrategia, joka tähtää nimenomaan kansainvälisen kalastusmatkailun kehittämiseen laajan toimijapohjan yhteistyönä ja kytkettynä mm. Ylläksen majoituskapasiteetin hyödyntämiseen. Sekä Tenolla että Tornionjoella on perinteisenä tuotteena lohensoutu, mikä on useimmille kansainvälisille kalastusmatkailuasiakkaille uusi kokemus ja hyvää vaihtelua rannalta tapahtuvan perhokalastuksen lomassa.. Lapista löytyy näiden suurjokien lisäksi kymmeniä pienempiä jokia joiden keskeinen saaliskala harjus kiinnostaa useimpia urheilukalastajia. Järvialueilla ja merialueiden saaristossa kalastusmatkailun keskeisiä saaliskaloja ovat hauki, kuha ja suurahven. Erityisesti kuhakannat ovat monin paikoin erittäin hyvässä kunnossa ja myös ahvenkannat ovat vahvoja, toki vaihdellen eri puolilla maata. Sisämaan reittivesien runsaat koskialueet erityisesti Keski-Suomessa tarjoavat kalastusmatkailuun hyvän ympäristön ja saaliiksi taimenta, kirjolohta tai urheilukalastajille mieluista luonnonkalaa, säynettä. Osaavia kalastusoppaita ja hyvää kalustoa on eri puolilla maata, mutta keskimäärin toimijoiden pieni koko ja voimavarat sekä puutteellinen verkostoituminen majoitusyritysten kanssa ovat jarruna kansainvälisten markkinoiden saavuttamiselle. Suomesta löytyy kuitenkin muutamia yksittäisiä kalastusmatkailupalvelu yrityksiä, jotka ovat laadukkaan ja pitkäjänteisen toiminnan kautta päässeet kiinni kansainvälisiin markkinoihin, mutta Suomen laajempi menestys vaatii näkyvämpää markkinointia ja brändäämistä. Yksi kansainvälisen kalastusmatkailun julkisuuden merkkipaalu on v. 2020, jolloin Kuusamossa pidetään perhokalastuksen MM -kisat. Niiden julkisuusarvo on jo vuosia ennen kisoja ja vuosia niiden jälkeen erittäin suuri ja tähän julkisuus imuun Suomen tulisi viedä kalastusmatkailun tarjontaa laajemminkin. Erityisen tärkeää on turvata v avatun

53 Fishing in Finland portaalin ylläpito ja kehittämisrahoitus. Portaalia ylläpitää Kalatalouden keskusliitto ja se on osa VisitFinland portaalin sisältöä. Suomessa on hyvin vähän kalastusmatkailuun erikoistuneita täyden palvelun kohteita, joissa kalastustoiminnan lisäksi on majoitus, ravintola ja muut fasiliteetit. Tunnetuin näistä lienee Pohjois-Savossa sijaitseva Tervon Lohimaa, Tornion-Muoniojoella suurimpana toimijana Lappean Loma ja Tenolla Lomakylä Valle. Verkostomaisesta toiminnasta hyvänä esimerkkinä on Kotkan Lohikeskus ja sisävesien johtava kalastusopasyritys Kalastuspalvelu Happonen on tuotteistanut erityisesti venäläisille kalastusmatkailijoille täyden palvelun tuotteiston yhdessä majoitusyritysten, kuljetusyhtiöiden kanssa ja venäläisen erikoismatkatoimiston kanssa. Juha Happonen toimii myös Tampereen ammattikoulun v käynnistämän Iktyocare pilottiprojektin projektipäällikkönä. Projekti tuotteistaa erityisryhmille sunnattuja hoiva- ja kuntoutuspalveluita kalastukseen ja veteen liittyvien elämysten kautta. Erityisryhmien huomioimiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on listannut sivuillaan yli 40 esteettömän kalastuksen kohdetta eri puolilta Suomea. Kalastusopaspalveluita tarjoavia toimijoita on Manner-Suomessa yli 50 eri puolilla maata ja näistä on kattavat tiedot Fishing in Finland portaalissa. Useimmiten kalastusoppaat ovat 1-2 henkilön yrityksiä. Verkostoituminen majoitusliikkeiden kanssa on yleistymässä ja joillakin alueilla oppaat ovat verkostoituneet myös keskenään, jolloin pystytään hoitamaan kerralla suurempia asiakasryhmiä. Kalastukseen liittyviä suuria järjestöjä ovat Kalatalouden keskusliitto ja Suomen Vapaaajankalastajien keskusjärjestö, joilla molemmilla on tärkeä rooli kalastusharrastuksen olosuhteiden kehittämisen ja edunvalvonnan osalta. Luonnonvarakeskuksella(Luke) on tärkeä rooli vesistöjen tutkimuksessa, kalatalouteen ja kalakantojen seurantaan liittyvissä asioissa. Sininen biotalous on yksi Luken tämän hetken tutkimusalueista. Kalamarkkinatapahtumat Suomessa järjestetään vuosittain noin 50 kalamarkkinatapahtumaa. Tapahtumia järjestetään kaikkialla Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Tapahtumien kävijämäärät

54 vaihtelevat alle tuhannen kävijän tapahtumista, jopa kävijän tapahtumaan, joka on pitkät perinteet omaava Stadin Silakkamarkkinat lokakuun alussa. Toiseksi suurin tapahtuma, Turun Silakkamarkkinat, vetää vuosittain n kävijää. Keskikokoisten kaupunkien kalamarkkinatapahtumien kävijämäärät ovat keskimäärin kävijän tasolla. Kalamarkkinatapahtumia järjestävät yhdistykset, kuten Lions Clubit, kalatalouskeskukset, kalastajaliitot, kunnat ja urheiluseurat. Usein kunnat osallistuvat jollakin tavalla kalamarkkinatapahtumien järjestämiseen, mutta päävastuu saattaa olla esimerkiksi paikallisella kalatalouskeskuksella, kalastajaliitolla tai Lions Clubilla. Vuonna 2016 Saaristoasian tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin myös kalamarkkinatapahtumien matkailullista merkitystä matkailuorganisaatioille tehdyn kyselyn avulla. Kalamarkkinoilla arvioitiin olevan matkailullista merkitystä, mutta se vaihtelee huomattavasti paikkakunnittain. Pääosa kalamarkkinoiden kävijöistä on lähialueelta, mutta on luonnollista että esim. Stadin Silakkamarkkinat kerää suuren määrän matkailijoita. Monissa paikoissa todettiin, että tapahtumien tiedot saadaan liian myöhään, jotta ne ehtisivät riittävän ajoissa matkailumarkkinoinnin välineisiin. Matkaluorganisaatiot pitivät tärkeänä, että kalamarkkinatapahtumat brändättäisiin valtakunnallisesti ja niiden tiedot pitäisi löytää helposti yhdestä osoitteesta. Nyt tiedot ovat kalenterimuodossa Kalatalouden keskusliiton ylläpitämässä kalenterissa, mutta näkyvyys on vaatimatonta. Pohjimmiltaan on kyse vesistöiseen Suomeen erittäin hyvin sopivasta tapahtumaketjusta, jonka tarjonta kiinnostaa myös ulkomaisia asiakkaita. Kalamarkkinaselvitys on ladattavissa osoitteessa xxxxx Kalamarkkinat kartta? (kuva 2,s.26) Kävijämäärägraafi? (taulukko 4,s.25) Luonnon antimet ja lähiruoka Suomen luonnossa ja vesistöjen äärellä voi nauttia myös luonnon antimista. Marjojen, sienten ja yrttien keruu kuuluu Suomessa jokamiehen oikeuksiin, mikä monelle ulkomaalaiselle matkailijalle on harvinaista luksusta. Ruoan alkuperä, laatu ja puhtaus kiinnostavat maailmalla yhä enemmän, puhdas ja lähellä tuotettu ruoka on yksi suurista trendeistä, mikä

55 tukee Suomen luontomatkailun tavoitteita. Kasvava kiinnostus villi- ja lähiruokaan tarjoaa mahdollisuuksia sekä matkailuun että ruokavientiin. Ravintolakoulu Perho ja ELO-säätiö pilotoivat vuonna 2015 villiruokakoulutuksen, jonka tavoitteena on, että vuonna 2017 Suomessa on vähintään 100 uutta villiruokaosaajaa. Koulutuksessa perehdytään mm. villiyrtteihin, kaloihin, marjoihin ja riistaan, niiden valmistukseen sekä kestävän gastronomian perusteisiin. Myös tarinallistaminen on tärkeää; asiakkaille on osattava kertoa mistä ruoka tulee, miten se kuuluu suomalaiseen ruokaperinteeseen ja miksi se on valittu tarjolle. Tuoteturvallisuuteen ja -saatavuuteen on myös panostettava. Villiruoan saatavuuden takaamiseksi on kehitteillä valtakunnallinen rekisteri, jossa ostajat ja myyjät voivat kohdata toisensa. Toisaalta rajoituksia olisi kevennettävä. Toimialakohtaisiin rajoituksiin ja lupaprosesseihin on tulossa helpotusta. Vaikka monet suomalaiset tuntevatkin sienet ja marjat, on villiruoan ympärille syntynyt paljon erilaista tuotteistusta; kursseja, reseptiikkaa ja moni matkailuyritys on ottanut villiruoan paitsi lautaselleen, myös osaksi ohjelmapalvelukokonaisuuksia. Suomen Luonto julkaisi keväällä 2015 Villivihannekset-mobiilisovelluksen, joka esittelee lähes 40 ravinnoksi hyödynnettävää villivihannesta Suomen luonnosta. Sovellus kertoo jokaisesta kasvista muun muassa tuntomerkit, kasvupaikan sekä käyttötapoja ja vinkkejä villivihannesten hyödyntämiseen keittiössä. Lisäksi sovelluksessa on keittiömestari Sami Tallbergin reseptejä. Sovellusta myös päivitetään säännöllisesti. Moni maakunta ja matkailualue on myös nostanut lähiruoan yhdeksi alueen matkailun kehittämisen kärjistä. Kahdeksan eteläsavolaista ruoantuottajaa sai marraskuussa 2016 päätöksen D.O. Saimaa -merkin käytöstä. Merkintä kertoo, että tuote on peräisin Saimaan alueelta, se on laadukas ja tuotettu ympäristöystävällisellä ja eettisesti kestävällä tavalla. Ruoantuottajat voivat hyödyntää merkkiä markkinoinnissaan, samoin tuotteesta aterian valmistava ravintoloitsija voi käyttää D.O. -merkkiä annoksen yhteydessä. Merkintä koskee Saimaan aluetta, kunta- ja maakuntarajoja ei vedetä tiukasti. Tarkoitus on, että merkintä mukailisi Saimaan rantoja. Etelä-Savon maakuntaliitossa toivotaan, että innostus merkin käyttöön viriää muuallakin Suomessa. Maakuntaliitto on hakenut tavaramerkkisuojan sekä D.O. Saimaa että D.O. Finland -merkille. Monella matkailualueella rahoitetaan hankkeita, jotka liittyvät lähiruokaan, luonnontuotteiden tuotantoon ja niiden käyttöön matkailupalveluissa

56 Suomalainen saunaelämys viedään maailmalle Suomessa on eniten saunoja maailmassa, virallisia saunoja noin 2 miljoonaa, ja sen lisäksi erilaisia epävirallisia saunoja miljoona. Sauna kuuluu välttämättömyytenä jokaiseen suomalaiseen lomamökkiin ja käytännössä myös jokaiseen omakotitaloon - usein myös rivitalo- ja kerrostaloasuntoihin. Sauna veden äärellä on ilman muuta se aidoin versio, niin kauniina kesäiltana kuin talvipakkasella. Talviseen saunaelämykseen kuuluu ulkomaalaisten mielestä eksoottinen pulahdus avantoon. Suomalaisen saunan kansainvälistymisen ja matkailullisen tuotteistamisen tie on ollut hidas ja siihen on vuosien ajan liittynyt katkeruutta ruotsalaisia kohtaan, jotka ovat jotenkin omineet saunan kansainvälisillä markkinoilla. Kyse on kuitenkin ollut vain paremmasta markkinoinnista, joilla ruotsalaiset kiukaat ovat valloittaneet erityisesti hotellisaunojen markkinat eri maissa. Muutos on kuitenkin alkanut jo vuosia sitten kun eri puolille maata syntyi saunamaailmoja, suuria savusaunoja kokouskohteiden rannoille ja ensimmäiset saunalautat saatiin vesille. Tervatoppila Oulussa, Ukkohallan saunamaailma Hyrynsalmella, Jätkänkämppä Kuopion Rauhalahdessa ja Herrankukkaro Rymättylässä ovat esimerkkejä pitkään toimineista saunakohteista. Saunalautoista on nyt tullut suorastaan ilmiö ja niitä seilaa kymmeniä eri puolilla maata. Matkailullisesti saunalautta on hyvä tuote, palvelu ajetaan sille rannalle missä asiakkaita on. Saunaboomin näkyvä räjähdys on kuitenkin vasta parin viime vuoden ilmiö ja sen ytimenä on citysaunojen uusi ja uudenmuotoinen tuleminen. Näkyvyyttä on lisätty julkkisvetoisuudella ja uudet kohteet ovat nousseet vauhdilla markkinoille. Löyly Helsingin Hernesaaressa pääsi nopeasti must paikaksi ja on myös upea design nähtävyys. Toinen näyttävä ja paljon julkisuutta saanut kokonaisuus on Kauppatorin kupeeseen rakennettu Allas merikylpylä. Nämä kohteet ovat helposti myös Helsingissä vierailevien matkailijoiden ulottuvilla ja nostavat sauna tunnettavuuden sosiaalisen media kautta uudelle tasolle. Saunasaari Suomenlinnan ja Laajasalon välissä tarjoaa elämyksiä kolmen savusaunan löylyissä ja todella kauniissa meriympäristössä. Helsingin saunajulkisuuden kruunaa Sauna Day tapahtuma, jolla houkuteltiin kaikkia saunan omistajia ja haltijoita avaamaan saunansa vieraille. Tapahtuma onnistui loistavasti ja saa jatkoa maaliskuussa Matkailulliset city-saunat ovat

57 leviämässä myös muualle Suomen kaupunkeihin ja syntymässä on myös uusi erityinen kokoussaunakonsepti kaupunkiympäristöön. Savuntuoksuinen muistutus saunakulttuurin esilletuomisen tärkeydestä saatiin kun Viron Võrumaan savusaunaperinne lisättiin Unescon maailmanperintölistalle vuonna Vaikka titteli menikin naapurimaahan, niin toki se lisää savusaunakulttuurin kansainvälistä tunnettavuutta ja siitä Suomikin hyötyy. Saunan todellista kansainvälistymistä hyvin laajan verkoston puitteissa johtaa kuitenkin suurelle yleisölle melko tuntematon Sauna from Finland vientiyhteisö. Se on toiminut jo suhteellisen pitkään Jyväskylä keskuspaikkana, mutta osana saunaboomia sekin sai toimintaan uuden sykäyksen. Nyt Sauna from Finlandin jäsenverkostoon kuuluu yli 150 toimijaa. Mukana on saunayrityksiä, saunavalmistajia, kiuasvalmistajia, hyvinvointiyrityksiä ja toiminnalla tähdätään kansainväliseen menestykseen puhtailla suomalaisilla saunaelämys keinoilla. Uusi tehokkaampi toiminta näkyy jo mm. kansainvälisillä messuilla ja laajassa mediatyössä. Yhteinen esiintyminen antaa erilaisille saunapalveluiden ja -rakenteiden tuottajille aikaisempaa paremman markkinanäkyvyyden ja vahvistaa mielikuvaa Suomesta saunamaana. Suomessa on käynnistetty myös matkailijoille tarjottavien saunojen certifiointi ja laatukäsikirjakäytäntö. Certifioinnista ovat kiinnostuneet myös hotelliketjut, joiden suhteellisen elämyksettömät saunapalvelut saavat tätä kautta uutta ilmettä ja sisältöä. Suomalaisesta saunasta ollaan rakentamassa myös hyvinvointituotetta, saaristo- ja vesistöalueet sopivat erittäin hyvin sen toiminnan tyyssijoiksi. Nyt on nähtävissä, että suomalainen saunakulttuuri on vihdoinkin hyvällä tavalla saamassa kansainvälistä mainetta, sitä osataan käyttää Suomen markkinointivalttina, kytkeä siihen design ja saunavalmistuksen osaaminen sekä tuotteistaa siitä hyvinvointipalveluita. Saunan jalostamista wellness tuotteeksi onkin jo pitkään tehty mm. turvesaunan muodossa, erilaiset suomalaiset yrtit ovat tulleet mukaan ja saunajooga on nopeasti lisännyt suosiotaan. Talviaktiviteetit jäällä Retkiluistelu on kasvattanut viime vuonna suosiotaan ja harrastajamäärä on lähes nelinkertaistunut

58 kymmenessä vuodessa. Alueesta ja sääolosuhteista riippuen retkiluistelusesonki kestää lokamarraskuusta pitkälle huhtikuulle. Lumi ei ole välttämättä este, jos jää sen alla on hyvässä kunnossa, eikä lumipeite ole liian paksu tai kova. Parasta pintaa retkiluistelijalle on uusi jää, joten kauden alku on usein luistelijoiden suosikkiaikaa. Merellä uutta jäätä voi syntyä kauden loppuun saakka. Retkiluistelun systemaattinen kaupallistaminen alkoi Kuopiosta vuonna 1984, jolloin käynnistettiin erityisesti hollantilaisille suunnattu Kuopion Luistelu-marathon -tapahtuma. Sen päämatka oli 200 km luistelu 50 km pitkällä luonnonjäällä. Tapahtuma on jatkunut käytännössä yhtäjaksoisesti siitä asti ja se toimii nimellä Finland Ice Marathon. Pitempikestoisen retkiluistelyväylästön uranuurtaja on Saimaa Holiday -verkosto Rantasalmella ja Oravissa. Kohteiden välissä sijaitsee Linnansaaren kansallispuisto, jonka läpi joka talvi auki pidettävä luonnonkaunis luistelureitti kulkee. Saimaan retkiluisteluverkostoon kuuluu myös Punkaharjun retkiluistelureitti Puruvedellä. Lajien suosion kasvaessa uusia reitistöjä avataan eri puolilla Suomea eteläisintä Suomea myöten, jäätilanteen mukaan esim. Tuusulan- ja Lohjanjärvi Uudellamaalla pitävät yllä reitistöjä mahdollisuuksien mukaan. Hoidetut luonnonjääradat, matkailukohteissa tapahtuva välinevuokraus, opastukset, ohjatut retket ja monipuoliset olosuhteet pienistä järvialueista aina laajoihin merenselkiin Perämeren alueella ovat Suomessa matkailuvaltteja, jotka tulisi tuotteistaa ja markkinoida paitsi paikallisesti, myös laajemmin osaksi koko Suomen matkailun talvitarjontaa. Retkiluistelu palvelee matkailijoiden lisäksi paikallisia asukkaita ja lähiliikuntatavoitteita. Retkiluistelun pariksi samoihin olosuhteisiin sopii monelle tutumpi ja helpommin omaksuttava laji, potkukelkkailu. Lumikenkäily Suomen Ladun ulkoilubarometrin mukaan vuonna 2012 ulkoilevista suomalaisista 18 prosenttia harrastaa lumikenkäilyä. Laji oli samoissa lukemissa avantouinnin kanssa. Lumikenkäilyssä yhdistyvät fyysinen ponnistelu ja talviluonnon hiljaisuus. Laji sopii eri kuntoisille, sillä vauhdin ja maaston voi valita oman kunnon mukaan. Lumikengillä pääsee maastoon, metsään ja luonnonrauhaan ja se on luontoystävällinen laji liikkua talvisissa maisemissa. Lumikengät pitävät myös jäällä eli talvinen järvenjää tai meri on hyvä paikka

59 lumikenkäilyyn. Vesistöisellä Punkaharjulla on Suomen laajin merkitty lumikenkäilympäristö, kahdeksan reittiä käsittävä Lumikenkäpuisto. Ohjattujen lumikenkäretkien tuottajia on matkailualueilla runsaasti. Välineiden vuokrauspisteitä omatoimiliikkujille löytyy myös lukuisia sekä matkailukeskusten että yksittäisten vuokrauspisteiden yhteydestä. Suosittuja tuotteistettuja lumikenkäpalveluita ovat paitsi lumikenkäsafarit, myös retket luontokohteen tai luonnontarkkailu. Suomen Lumikenkäilijät ry:n mukaan lumikenkäily on Ranskassa toiseksi suosituin talviliikuntalaji, USA:ssa laji on nopeimmin kasvava talviulkoiluharrastus. Suomeen lajin on tuonut Inarissa asunut ranskalainen seikkailija ja eräopas Dominick Arduin 1990-luvulla. Lumikenkäilyn harraste- ja ohjaajakursseja järjestetään eri puolilla Suomea. Ohjelmapalveluyritykset, hiihto- ja matkailukeskukset sekä eri oppilaitokset voivat myös tilata lumikenkäilykursseja Suomen Lumikenkäilijät ry:lta. Yhdistys myös korostaa, että tuoteturvallisuuslaki säätelee palvelukokonaisuuksien laatu-, ja turvallisuusvaatimuksia. Jos lumikenkäretkestä peritään maksu, katsotaan kyseessä olevan tuotteen, johon lakia ja myös Kuluttajaviraston ohjeita voidaan soveltaa. Tämä tulee huomioida lumikenkäretkien tuotteistuksessa, ohjaajakurssin käyminen ja siitä saatu todistus on osa matkailupalvelun tuoteturvallisuutta ja vastuullista palveluketjua. Avantouinti Suomessa on arviolta noin avantouinnin harrastajaa ja noin 200 avantoa. Tyylejä on tunnetusti kaksi: saunan kanssa ja ilman. Harrastajat uskovat vakaasti lajin terveysvaikutuksiin. Avantouinnin uskotaan laskevan verenpainetta ja parantavan ääreisverenkiertoa. Kylmänsietokyvyn parantuessa monet kertovat pysyvänsä myös terveempänä. Kansainvälisille matkailijoille avantouinti tarjoaa suomalaista eksotiikkaa. Vuodesta 1989 järjestetyt avantouinnin SM-kilpailut ovat yksi eriskummallisimmista osoituksista luovasta suomalaisesta hulluudesta. Lähes uimaria kilpailee karnevalistisessa tapahtumassa 25 metrin matkalla, jääkylmässä vedessä. Matka on mahdollista uida kilpaa, ilman aikaa tai viestijoukkueena. Kuuttisarjalaiset vain pulahtavat vedessä. Vuoden 2016 kilpailut

60 järjestettiin Lohjalla Kisakallion Urheiluopistolla kisavastuun ottaa Tanhuvaaran urheiluopisto Savonlinnassa, kilpailun nimi vaihtuu Talviuinnin SM-kilpailuksi ja myös matkoja tulee lisää; 25 metrin vapaauinti sekä 50 metrin rintauinnissa. Kilpailun järjestelyistä vastaavat paikallinen seura yhdessä Suomen Ladun kanssa. Talviuintikauden avajaisia järjestetään vuosittain lokakuun toisena viikonloppuna. Avantouintimaineen kasvattaminen on osa Suomen arktista eksotiikkaa ja sopii hyvin suomalaisen saunatuotteen talviseksi osaksi. Potkukelkkailu Luonteva liikkumisympäristö potkukelkoille on järven tai meren jää. Tätä tarkoitusta varten löytyykin paikkoja eri puolilta maata pääkaupunkiseutua ja länsirannikkoa myöten. Parhaimmillaan potkukelkka on pitkillä matkoilla, joilla kelkkailija etenee helposti nopeammin kuin pystyisi vastaavia matkoja juoksemaan. Potkukelkka kulkee hyvin melko rosoisillakin luonnon jäillä. Potkukelkka kulkee myös lumella, mutta silloin paras alusta on koneellisesti tampattu pohja. Pohjois-Suomen matkailukeskuksissa löytyy potkukelkkailun tuotteistuksesta hyviä esimerkkejä. Onnistuneen kokonaisuuden on kehittänyt Lapin Luontoelämys, jolla on potkukelkkaohjelmia Levin citysafarista aina Haltin vaellukseen saakka. Potkukelkkailun MMkisat on pidetty vuosittain Multialla ja Ylläksellä on järjestetty alamäkipotkukelkkailun SMkisat. Potkukelkkailu on perinteinen talvilaji Suomessa ja se on tuotu mukaan erilaisten tapahtumien yhteyteen ja matkailupalvelujen tarjontaan. Useimmilla retkiluisteluradoilla - ja tapahtumien yhteydessä on myös potkukelkkoja vuokralla. Kansainväliselle matkailijalle potkukelkka tarjoaa varmasti ripauksen kaivattua paikallisuutta.

61 Tuulilajit jäällä Leijalajit kasvattavat suosiotaan vauhdilla ja näyttävän lajin harrastaminen on Suomen olosuhteissa helppoa. Kesällä liikutaan vedessä laudan päällä, talvella taas suksilla, lumilaudalla tai luistimilla. Suomeen leijalautailu eli kiteboarding rantautui 2000-luvun alussa ja tuli jäädäkseen. Lajissa yhdistyvät surffaus, vesi- ja lumilautailu sekä purjehdus, sillä tuuli on leijalautailijan moottori. Suomen olosuhteet saattavat kesäisin olla aloittelijan kannalta turhan haastavat leijalautailuun vedessä. Talvella puolestaan jäätyneet järvet ja meri, peltoaukeat sekä Lapin tunturit tarjoavat mainiot harrastusmahdollisuudet. Talvinen leijahiihto (snowkiting) on täydellinen harrastus suomalaisille. Lähes joka kylän tai kaupungin lähettyvillä avautuu lumisia järvenjäitä ja laajoja peltoaukeita, joilla on riittävästi tilaa lajin harrastamiseen. Käytännössä jokaisen lähin harrastuspaikka on lähempänä kuin hiihtokeskus. Tuulilajeista leijahiihto onkin viime vuosien nopeimmin kasvava laji ja sen kasvu näyttää jatkuvan. Harrastuspaikkojen runsaus ja lajin edullisuus ovat varmasti yhtenä syynä tähän. Harrastusvälineeksi käyvät hyvin reppuun mahtuva leija naruineen ja ohjauspuomeineen, surffaustrapetsin sekä lasketteluvälineet. Halvimmillaan leijavarustuksen voi hankkia jo 200 eurolla. Lajin perusasiat ovat helppo oppia, mutta kursseja on saatavilla laajasti ympäri maata ja lajiin perehtyminen on hyvä tehdä kokeneen harrastajan opastuksella. Suomessa on eniten jäätyvää merialuetta Euroopassa ja jäätyviä suuria järvialuieta, joissa lajia on helppo harrastaa. Hyvinä talvina suuret järvet ja meren jää tarjoavat tasaista tuulta ja vaellusmahdollisuuden leijalla. Saman lajin kesäversiota voi helposti harrastaa Suomen vesialueilla. Leijahiihdossa on potentiaalia kasvaa suurlaji Suomessa myös kansainvälisiä matkailijoita ajatellen. Jääsurffausta siipipurjeella tai leijalla voidaan harrastaa käyttämällä suksia, lumilautaa, luistimia tai kelkkaa. Jääsurffausta on Suomessa harrastettu jo 1970-luvulta lähtien. Viime vuosina laji on ottanut tuulta purjeisiin ja harrastajamäärät ovat kasvaneet. Koko Suomen pitkä rannikko sopii hyvin lajin harrastamiseen. Myös avarat järvien selät ovat hyviä harrastuspaikkoja, sillä sisävedet jäätyvät aikaisemmin kuin meri ja jäät pysyvät kohtalaisen pitkään. Alkutalven mahdolliset lumettomat ajat voidaan parhaiten hyödyntää luistimilla ja lumisempi aika suksilla tai lumilaudoilla. Lajissa yleisesti käytetty SkimBat-siipipurje on

62 suomalainen keksintö, joka on hyväksytty kansainväliseksi kilpailuvälineeksi. Lajin EM- ja MM-kisoja on pidetty Suomessa muun muassa Säkylän Pyhäjärvellä, Savonlinnan Oravissa ja viimeksi Kalajoella vuonna 2012 ja Kitewing-siipipurjehdus on puhtaasti suomalainen keksintö. Siiven keksijät Sami Tuurna ja Tapio Manner saivat keksinnöstään Suomen innovaatiopalkinnon 2000-luvun alussa. Jääpurjehdus (iceboating, icesailing) sekoittuu käsitteenä usein edellä mainittuihin, mutta on selkeästi oma lajinsa. Purjelautakelkkailu suksi- tai luistinkelkalla on lähes täysin kesäisen surffauksen talvinen vastine. Vedessä liikkuva lauta korvataan suksi- tai luistinkelkalla. Purjeet ovat täysin samoja, joita käytetään kesäisissäkin olosuhteissa. Vallitsevat olosuhteet, kuten tuulen voimakkuus, jään pinta, lumisuus ja lumen paksuus ja sen kosteus vaikuttavat kelkan valintaan. Jääkiipeily Jääkiipeilyssä matkalullisia hyödyntämistapoja on kaksi: omakohtainen kiipeilykokemus tai lajin huippuharrastajien suoritusten seuranta. Lajin mahtialueita ovat USA (Alaska), Kanada, Islanti, Grönlanti ja Alppimaat. Pohjoismaissa Norja on edelläkävijä jääkiipeilytarjonnassa. Jääkiipeilypaikat voivat olla lähes täysin luonnon muovaamia tai osin ihmisen ylläpitämiä ja viimeistelemiä. Myös keinotekoisia seiniä tai torneja käytetään harrastus- ja kilpakiipeilyssä. Suomessa parhaat jääkiipeilypaikat löytyvät Posion Korouoman rotkolaaksosta. Kohde valittiin 2015 vuoden Retkipaikaksi. Useita kilometrejä pitkään rotkolaaksoon muodostuu talvisin toistakymmentä jääputousta. Suurin niistä on Ruskea virta, jolla on korkeutta lähes 50 metriä. Eritasoisia luonnon kohteita löytyy Suomesta useita, pohjoisimmasta Lapista aina Helsinkiin asti. Suosittuja kohteita ovat mm. Repoveden kansallispuisto Kouvolassa, Kuusamon Oulanka, Pyhätunturi, Kuopion ja Tahkon luonnonkosket, Keski-Suomessa löytyy paitsi luonnonkohteita, myös Piispalan liikunta- ja luontomatkailukeskuksessa on talvikaudella jääkiipeilytorni, Espoon Nuuksiossa ja Kirkkonummen Kauhalassa. Helsingissä Veräjämäellä Pikkukosken Pirunkallion jääputous on erinomainen paikka, jossa myös monet Helsinkiin tulevat matkailijat voivat kokea kiipeilyelämyksen. Useimmissa Suomen hiihtokeskuksissa löytyy sopiva paikka kiipeilyseinälle ja seinämien toteutus ja ylläpito on kohtuullisen helppoa. Oulun vanhan nosturin runkoon tehty torni on

63 koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen erikoisuus, joka tarjoaa 20 metriä jäistä kiivettävää. Myös sisätiloihin rakennetut jääkiipeilyseinät yleistyvät, ja esimerkiksi hiihtohallien jäähdytystekniikka mahdollistaisi kiipeilyseinien toteuttamisen kohtuullisin kustannuksin. Matalimman kynnyksen paikkoja jääkiipeilyn kokeilemiseen ovat seikkailupalvelufirmojen jäädyttämät kalliot. Sellaisia löytyy mm. Helsingistä Pirunkalliolta, Rukalla Kuru-rinteen kupeesta ja Pyhän Tajukankaalta. Lajin harrastajamääriä ei ole tilastoitu, mutta tuntuma on, että laji on yleistymässä ja myös naisharrastajien määrä on kasvussa. Aiemmin luonnon kiipeilypaikat ovat olleet kuin parhaimmat kala- ja marjapaikat, niistä ei muille kerrottu. Nykyään kuvia ja kertomuksia kiipeilyreissuista löytyy esim. harrastajien blogeista ja eri sosiaalisen median kanavista esim. retkipaikka.fi ja relaa.com -sivuistoilta. Kulttuuria ja historiaa vesistöjen äärellä Monet Suomen suosituimmista historiallisista matkailukohteista sijaitsevat saarissa ja vesistöjen äärellä. Ahvenanmaalla käy vuosittain 1,6 miljoonaa matkailijaa. Suomenlinnan merilinnoitukseen, Unescon maailmanperintökohteeseen tutustui 2015 noin kävijää. Sotilassaaresta matkailukäyttöön avautunut Vallinsaari Helsingin edustalla innosti ensimmäisen kesän aikana vierailijaa tutustumaan saaren luontoon ja historiaan. Seurasaaren perinteisiin juhannusjuhliin osallistui XX vierailijaa, yhteensä saarella vieraili xx päiväkävijää, joista x % oli ulkomaalaisia matkailijoita. Savonlinnan edustalla sijaitseva luvulla rakennetun Olavinlinnan suosio jatkuu vuodesta toiseen, noin kävijää vierailee siellä vuosittain, heistä lähes puolet heinäkuussa Oopperajuhlien aikaan. Useiden saaristoisten kuntien tärkeitä matkailukohteita ovat entiset majakat. Kemiönsaaren Bengstkärin majakassa vierailee vuosittain noin kävijää. Käytöstä poistetut luotsiasemat, merivartioasemat ja linnakkeet ovat myös suosittuja. Metsähallituksen

64 kävijäseurannan mukaan myös linnakesaarissa viipymät ovat pidempiä kuin muissa Metsähallituksen ylläpitämisissä kulttuuriperintökohteissa. Suomenlinna ja Loviisan Svartholm edustavat vanhaa sotilaslinnakekulttuuria. Tammisaaren kansallispuistossa sijaitseva Jussarön saari on yhdistelmä Suomenlahden kalastuksen, merenkulun, puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa. Pitkään Puolustusvoimien hallussa ollut saari siirtyi vuonna 2005 Metsähallitukselle, jonka jälkeen se on ollut avoinna yleisölle. Useampia Puolustusvoimilta vapautuneita sotilaskäytössä olleita saaria on viime vuosina avattu matkailukäyttöön. Uusissa käyntikohteissa sotahistoria on vahvasti läsnä ja se tuntuu kiinnostavan matkailijoita. Lonnan vanha sotilassaari Helsingin edustalla, Kauppatorin ja Suomenlinnan välissä, avautui yleisölle keväällä Saarta hallinnoi Suomenlinnan hoitokunta. Lonnan rakennukset (7 kpl) ovat pääosin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Saari on kooltaan vain 1,6 hehtaaria. Se on 150 metriä pitkä ja leveyttä on saman verran. Lonnan historiaan kuuluvat merimiinat, joita siellä on koottu ja säilytetty. Vuodesta 1944 aina 60-luvulle asti saarella toimi magneettisuuden poistoasema. Alukset tehtiin immuuneiksi miinoille poistamalla runkojen ja koneiden magneettisuus. Laitteisto on edelleen saarella ja ravintolan yhteydessä toimii kaikille avoin demagnetisointi museo, jossa vanhat laitteet ovat entisöitynä. Kesäksi 2017 saarelle valmistuu sauna, saaren ainoa uudisrakennus. Lonnaan on lauttaliikenneyhteys Helsingin kauppatorilta, matka kestää seitsemän minuuttia. Saareen voi rantautua myös omalla veneellä. Saari on avoinna kesäkauden, toukokuusta syyskuuhun. Kävijämäärä kesällä Saarella ei ole majoitustiloja ja yöpyminen saarella on kielletty. Vallisaari sijaitsee myös Helsingin edustalla, x km. Saari toimi vuosisatojen ajan sotilassaarena, mutta avattiin yleisölle keväällä Saarta hallinnoi Metsähallitus. Vallisaaren ensimmäinen matkailukesä oli menestys. Toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin kestäneen vesibussiliikennekauden aikana saaressa vieraili noin ihmistä. Kesällä 2017 saareen rakennetaan uusia reittejä, vesibussiliikennettä aiotaan lisätä vastaamaan paremmin kysyntää. Kesällä 2016 saareen liikennöi vesibussiyhteys Helsingin kauppatorilta, Hakaniemen torilta sekä Espoon Haukilahdesta. Myös kahvila- ja ravintolapalveluista on kysyntää ja kesällä 2017 palvelutarjonta toivottavasti kasvaa. Tulevaisuudessa saaresta on tarkoitus tehdä palveluiltaan monipuolinen matkailukohde,

65 luontoa kunnioittaen. Reittiliikenne saareen päättyy syyskuussa, mutta omalla veneellä Vallisaaressa voi käydä myös talvikaudella. Saarella yöpyminen on kielletty. Metsähallituksen mukaan Helsingin seudun saarista olisi mahdollista kehittää retkeilykokonaisuus, tähän tarvittaisiin kuitenkin vesibussiliikennettä harjoittavia yrittäjiä luomaan reittejä, joissa pääsisi saaresta toiseen. Kemiönsaaren uusin matkailuvaltti on Örön entinen puolustusvoimien linnakesaari, joka avattiin matkailukäyttöön kesällä Saarta hallinnoi Metsähallitus. Saari on paitsi mielenkiintoinen sotilassaari, myös arvokas luontokohde. Örö liitettiin Saaristomeren kansallispuistoon, mutta Puolustusvoimilla on edelleen saarella valvontatoimintaa sekä ajoittain harjoituksia merialueella. Saaren luontoon pääsee tutustumaan teitä ja retkeilyreittejä pitkin. Merkittyjä ja helppokulkuisia teitä ja reittejä on noin 16,5 kilometriä. 12 tuuman kasarmilla oleva näyttely kertoo Örön historiasta ja luonnosta. Saarella on hyvät puitteet melonnalle, veneilylle, sukellukselle, lintujen tarkkailulle sekä kalastukselle. Saarella on hyvät kahvila- ja ravintolapalvelut sekä erilaisia tiloja majoituskäyttöön esimerkiksi uusi 14 hengen tilat tarjoava hotelli sekä retkeilymaja. Örö on avoinna ympäri vuoden. Reitti- ja tilausliikennettä on kesäisin Kasnäsin satamasta. Kesällä 2016 vieraili noin kävijää. Russarö on edelleen puolustuvoimien käytössä, mutta vuodesta 2009 alkaen saari on ollut rajoitetusti avoinna yleisölle ennaltamäärättyinä päivinä. Kesäisin sinne järjestetään kymmenkunta opastettua matkaa Hangon Itäsatamasta. Saarella onvuonna 1863 valmistunut viisikerroksinen kaunis kivimajakka, jota kutsutaan nimellä Hangon silmä. Majakka on kunnostettu ja avattu yleisölle. Risteily on toistaiseksi ainoastaan Suomen kansalaisille. Katanpään linnoitussaari on heinäkuussa 2011 perustetun Selkämeren kansallispuiston eteläisin käyntikohde. Saarta hallinnoi Metsähallitus. Vuodesta 2013 alkaen saaren matkailupalvelujen kehittämisestä on vastannut yksityinen yritys. Saari entinen vankien ja varusmiesten saari, ja vaikka sillä ei enää ole sotilaallista merkitystä, saari on edelleen kulttuurihistoriallisesti arvokas nähtävyys. Saaren infrastruktuuria ja palveluja on kehitetty ns. perinteisellä tavalla eli ylläpidolla ja vuosittaisella huollolla. Saarella käy noin venekuntaa ja vierailijaa vuodessa. Metsähallitus on viime vuosina kunnostanut saaren rakennuksia, myös majoitus- ja ravintolatiloja on kunnostettu ja saarella on hyvät

66 palvelut veneilijöille. Kesällä saarelle pääsee vesibussilla sekä tilausristeilyaluksilla Kustavista ja Uudestakaupungista. Puolustusvoimien käytössä olleet entiset sotilassaaret Kirkonmaa ja Rankki Itäisellä Suomenlahdella avautuivat matkailijoille toukokuussa Puolustusvoimien jäljiltä saarilla on yhteensä noin 100 rakennusta, joista osa otettiin matkailukäyttöön - majoitus- ja kokoustiloiksi, ravintola- ja kahvilatiloiksi ja saarella toimii myös kauppa. Saaria hallinnoi yksityinen matkailuyrittäjä. Molemmissa saarissa vierasvenesatama ja saarille on tilausliikennettä Kotkasta. Rankki on avoinna ympäri vuoden, Kirkonmaa vain kesäkaudella. Historialtaan tunnetuimmat kohteet ovat kulttuurimatkailun kannalta vetovoimaisia, mutta voivat olla mm. sijainniltaan tai muilta ominaisuuksiltaan hankalia. Osa saarista on käyttöhistoriansa (sotilassaaret), herkän luonnon tai joissakin tapauksissa rakennusmuistojen (jatulintarhat) takia niin arkoja, että saarella liikkumista täytyy rajoittaa. Osalle edelleen Puolustusvoimien käytössä oleville saarille järjestetään opastettuja ryhmämatkoja, mutta vierailut vaativat erikoisluvan. Esimerkiksi ulkosaaristossa sijaitsevaan Kuivasaareen pääsee tutustumaan Suomenlinnan Rannikkotykistökillan järjestämillä matkoilla. RT-kilta toimii isäntänä saarella ja neuvoo vierailusta sopimisessa. Vuonna 2016 käynnistynyt Pyhän Olavin merireitti on kansainvälinen hanke, jonka tavoitteena on luoda ensimmäinen meriteitä hyödyntävä pohjoismainen pyhiinvaellusreitti. Hanke saa rahoitusta Central Baltic -ohjelmasta. Hankkeen tavoitteena on luoda pyhiinvaellusreitti Turusta Suomen ja Ahvenanmaan saariston kautta Ruotsin Hudiksvalliiin, jossa reitti yhtyy olemassa olevaan Pyhän Olavin reittiin (St. Olavsleden). Reittiä pitkin voi kulkea Norjan Trondheimiin asti, yhteenstä km. Merireitti on pituudeltaan noin 625 km, ja jo olemassa olevan Pyhän Olavin reitin pituus on 560 km. Reitin lähtöpiste on Turku, reitti kulkee Turun ja Kaarinan kautta Saariston rengastietä pitkin Paraisille, sieltä pyöräilyreittejä, pikkuteitä ja lauttayhteyksiä pitkin Nauvon ja Korppoon yli Ahvenanmaan saaristoon. Saaristoalueiden kivi- ja puukirkot ovat kesäisin auki yleisölle. Historiallisesti merkittäviä ovat mm. Pyhänmaan puinen uhrikirkko 1600-luvulta, Västanfjärdin ja Nötön kirkot luvulta sekä Haapasaaren, Jurmon, Kalajoen Kallaharin, Luhangan ja Kokkolan Tankarin kirkot 1800-luvulta. Pyhän Olavin merireitti risteää Kuninkaantie-reitin kanssa, joka on vanha postireitti Norjan Bergenistä Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan ja sieltä

67 edelleen Saaristomeren kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki aina Pietariin asti. Kuninkaantie on ollut Uudenmaan liiton ylläpitämä tavaramerkki, jolle on myönnetty matkailutiestatus. Uudenmaan Liiton hallinnassa oleva tavaramerkki päättyi Uudessa Kuninkaantie-hankkeessa selvitetään vaihtoehdot, joilla Kuninkaantie-tavaramerkki saadaan säilytettyä ja sen ympärille muodostunut matkailutoimijoiden verkosto herätettyä uudelleen toimintaan. Tavaramerkille etsitään laajemmalla alueella toimiva uskottava ja luotettava hallinnoija, joka ottaa vastuun tuotemerkin säilyttämisestä, Kuninkaantien brändin kehittämisestä, yhteistyöverkoston ylläpidosta ja matkailutien osalta toimii sopimuskumppanina Liikenneviraston ja ELY-keskuksen kanssa. Hanke toteutetaan seitsemän Leader-ryhmän, Varsin Hyvä ry:n, I Samma Båt Samassa Veneessä ry:n, Ykkösakseli ry:n, Pomoväst rf:n, Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry:n, Kehittämisyhdistys SILMU ry:n ja Kehittämisyhdistys Sepra ry:n, yhteisenä alueiden välisenä hankkeena. Leaderryhmät vastaavat hankkeen rahoituksesta ja toteutuksesta. Paitsi kirkot, myös muut kirkolliset kohteet voivat olla myös vesistömatkailukohteita. Sisä- Suomen hautausmaista vaikuttavampia on Kouvolassa, Repoveden kansallispuistossa Vuohijärven keskellä sijaitseva Mäntysaari, yli 700 vuotta vanha saarihautausmaa. Virallisen hautausmaa-statuksen Mäntysaari sai 1800-luvulla, jonka jälkeen sinne on haudattu jokainen kyläläinen. Saarella on myös pieni kappeli, johon pääsee tutustumaan. Kesäisin saarelle pääsee järvenselän toisella puolella sijaitsevan Orilammen Lomakeskuksen järjestämillä vesibussiristeilyillä. Purjehduskausi on toukokuun puolesta välistä syyskuun puoleen väliin, tilausryhmille sekä reittiajot kesä- ja elokuun ajan neljä kertaa viikossa. Kultareitti kulkee Tuuletar II-aluksella Vuohijärveltä Repoveden puolelle, matkan varrella on Lapinsalmen riippusilta, Löppösen luolan kalliomaalaukset, Mustalammen näkötorni ja Kuutinlahden uittoränni. Suomen ainoa luterilainen luostari sijaitsee Enonkosken saaristo-osassa Ihamaniemellä ja ortodoksiset luostarit Valamo ja Lintula Etelä-Savon maakunnassa Heinävedellä. Turun Forum Marinum on valtakunnallinen merenkulun erikoismuseo sekä myös merivoimien museo. Vuonna 2013 aloitettu näyttelyn uudistamisprosessi valmistui kesällä Uudistus toteutettiin osallistavana kehittämistyönä yhdessä yleisön kanssa niin, että yleisö on päässyt vaikuttamaan näyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen. Merikulttuurista kiinnostuneille löytyy uusi digitaalinen kanava taltioida ja jakaa tarinoita. Palvelu on

68 suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Forum Marinumin, Suomen merimuseon, Rauman merimuseon, Ålands Sjöfartsmuseumin ja John Nurmisen säätiön kanssa. Uusi, virtuaalinen Loki-verkkopalvelu julkaistiin toukokuussa 2016 uudistuneen Forum Marinumin avajaisissa. Loki on verkkopalvelu, jonka tavoitteena on tuoda merellinen kulttuuriperintö kaikkien ulottuville entistä helpommin ja monipuolisemmin ajasta ja paikasta riippumatta. Sitä voi kutsua Forum Marinumin ja muiden merimuseoiden virtuaaliseksi laajennukseksi. Palvelu taltioi ja esittää mereen liittyviä tarinoita sekä merellisiä retkikohteita ja nähtävyyksiä. Tarinoita Lokiin voivat lisätä niin merimuseot, merelliset yhdistykset, pursiseurat kuin yksittäiset merenkulkijatkin. Tarinat sijoitetaan Lokin kartalle. Karttapaikkaa klikkaamalla saa esille kohteeseen liittyviä tekstejä, arkistokuvia ja videoita sekä tietysti niitä merenkulkijoiden suolalla maustettuja tarinoita. Saaristolais-, kalastus- tai venemuseoita ovat mm. Pyhtään Kaunissaari, Haminan Tamio, Kustavin Vartsala, Pernajan Rönnäs, Houtskarin Näsby, Savonlinnan Riihisaari, Kerimäki, Maalahden Åminne, Mustasaaren Granösund, Kalajoki, Merikarvia, Luodon Bosund, Vöyrin Maksamaa, Kaskinen, Närpiön Märingsgrund ja Kokkolan Öja. Lieksassa toimii Pielisen Museo, jossa uitolla on näyttävä osasto. Kotkan kantasatamassa, Merikeskus Vellamon kanssa samoissa tiloissa sijaitsevat Suomen merimuseo, joka on osa Suomen kansallismuseota. Myös Kymenlaakson museo ja sekä rajavartiolaitoksen kanssa toteutettu Merivartiomuseo löytyvät saman katon alta. Merikeskus Vellamossa vieraili kävijää. Liikennevirasto ylläpitää viittä alueellista kanavamuseota, jotka sijaitsevat historiallisesti ja matkailullisesti arvokkaissa kanavakiinteistöissä; Taipaleen kanavamuseo Varkaudessa, Saimaan kanavan museo Lappeenrannassa, Varistaipaleen kanavamuseo Heinäveden laivareitin varrella, Lintulan ja Valamon luostareiden läheisyydessä, Herraskosken kanavamuseo Virroilla ja Jakokosken kanavamuseo Pielisjoella. Kanavamuseoverkosto perustettiin 1980, ja jokainen museo esittelee laajasti alueensa kanavien ja vesiliikenteen historiaa. Kalliomaalaukset ovat merkittäviä muinaismuistoja, joilla on tärkeä merkitys sekä kulttuuriettä luontomatkailun kannalta. Keski-Suomessa sijaitsevat Saraakallion kalliomaalaukset ovat Pohjoismaiden suurimmat kalliomaalaukset: varhaisimpia kuvia on maalattu kallioon jo noin 500 ekr. Lähes yhtä vanhat kalliomaalaukset löytyvät Etelä-Savosta Saimaan rannalta, Astuvansalmen kalliomaalaukset. Näkyvimpiä aiheita ovat saaliseläimet hirvet, veneet ja sarvipäiset shamaanit. Perämerellä sijaitsevat jätinkirkot ovat suuria kivirakennelmia, jotka

69 periytyvät neoliittiselta kivikaudelta noin eaa. Jätinkirkkojen alkuperästä ei ole varmuutta, niillä arvellaan olleen erilaisia käyttötarkoituksia kuten muinaisia uhripaikkoja, hylkeenlihan kylmävarastoja, asuinrakennusten perustuksia, linnoituksia tai tähtitieteellisiä observatorioita. Suomen suurin jätinkirkko on Raahen lähellä sijaitseva Kastellin jätinkirkko, joka on ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi. Suomen saaristosta löytyy kenties esihistoriamme kiinnostavin mysteeri: jatulintarhat. Saaristossa ja rannikolla on lähes 150 spiraalimaista, kivistä koottua labyrinttimuodostelmaa. Niiden alkuperää ei ole onnistuttu selvittämään. Suomalaisessa kansaperinteessä jatulintarhojen tekijöinä on pidetty jatulijättiläisiä. Tarhojen läpikulkemista on pidetty vertauskuvallisena matkana jättiläisten tarunomaiseen maahan. Suomen vanhimpien jatulintarhojen eli jättiläisen tarhojen arvioidaan olevan pronssikaudelta, mutta suurin osa on tehty ilmeisesti keskiajalla. Uusimmat ovat 1800-luvulta. Jatulintarhoja löytyy myös Ruotsista ja Norjasta, Viron rannikolta, Kuolan niemimaalla ja Vienanmeren saarilla. Näyttävin jatulintarha löytyy Nauvosta, Finbyn jatulintarha. Valtaosa Suomen jatulintarhoista sijaitsee kaukana ulkosaaristossa tai muuten vaikeasti saavutettavissa paikoissa, Finbyn jatulintarhaan pääsee Nauvon vierasvenesatamasta viitoitetua luontopolkua pitkin. Suomen saariston rakennusperintöön ovat olennaisena osana kuuluneet arkkitehtonisesti tasapainoiset veden ääreen rakentuneet tiiviit saaristokylät. Saariston rengastie kulkee monien saaristokylien poikki aina Ahvenanmaalle asti. Porvoon rannikon suurilla saarilla Emäsalossa, Vessölandetissa ja Pellingissä on vanhoihin kyläraitteihin tukeutuen runsaasti hyvin säilynyttä kyläasutusta mm. Bengtsbyssä, Sondbyssä ja Londbölessä sekä Pellingin Söderbyssä ja Österbyssä. Kyläasutus liittyy luotsitilahistoriansa puolesta Suomenlahden merenkulun historiaan. Saaristokylien rakennuskanta koostuu 1800-luvun lopun ja luvun alun rakennustyypeistä, maalaistaloista, mäkituvista ja huviloista sekä kouluista ja yhdistystaloista. Herrankukkaro on saaren sylissä, Naantalin Rymättylässä sijaitseva, omalaatuinen, persoonallinen ja kiehtova kalastajatilakokonaisuus. Kotkan Haapasaari on Haminan Tammion ja Kuorsalon sekä Pyhtään Kaunissaaren tavoin sekä rakenteeltaan että rakennuskannaltaan hyvin säilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympäristöstä itäisellä Suomenlahdella. Ulkosaaristossa sijaitsevan Haapasaaren suojaisassa sisälahdessa sijaitsevan sataman ja kaupparannan ympärillä on säilynyt mittakaavaltan yhtenäinen ja tiivis luotsikylämiljöö, jossa on runsaasti vanhaa

70 rakennuskantaa. Vanhimmat talot ovat rungoltaan 1700-luvulta, pääosa on 1800-luvun puolivälin ja 1920-luvun väliseltä ajalta, jolloin myös saaren koulu (1891) on rakennettu. Haapasaaren merivartioasema toimii vanhassa 1863 rakennetussa tulliasemassa. Saaren merimerkkinä on 1862 Intendentinkonttorissa suunniteltu harmaakivestä rakennettu tunnusmajakka, jonka huipulla on moderni merivartiotorni. Majakkaan on tehty monia muutoksia, mutta torni on säilyttänyt asemansa maisemassa. Haapasaari on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Saaristopäiviä vietetään eri puolilla Suomea lokakuussa. Skärgårdsdagarna on osa Föreningsfestivalen-tapahtumaketjua. Saaristo- ja vesistömatkailu maakunnittain Kansallisen matkailustrategian mukaan Suomen matkailun visio 2020 on: Suomi on Euroopan huipulla; houkutteleva ja helposti saavutettava työ- ja vapaa-ajan matkailumaa, jossa yritykset menestyvät tarjoamalla elämyksiä eri vuodenaikoina hyödyntäen puhdasta luontoa, suomalaista kulttuuria ja kestävän matkailun periaattein rakennettuja matkailukohteita. Matkailun kehittämisessä maakunnilla on merkittävä rooli. Vesistömatkailun ja sen ympärille tuotettavien ympärivuotisten palveluiden kehittäminen on kunnille ja maakunnille tärkeä vetovoimatekijä. Kesämökit, kalastus ja vesillä liikkuminen on osa suomalaista maisemaa. Vesistöillä on merkityksensä myös talvella - jääteinä, retkeilyreitteinä, luonnonmuodostelmina ja harrastamisen areenoina. Laajoja vesistö- ja luontomatkailualueita ei ole mielekästä erotella maakunta- tai kuntarajojen mukaan. Esimerkiksi laaja Saimaan järvialue ja Vuoksen vesistö ulottuu neljän maakunnan alueelle, ja yli 500 km pitkä Tornion- Muonionjoen vaikutuspiirissä ovat kaikki läntisen Lapin kunnat. Tornion-Muonionjoki on esimerkki myös valtakunnan rajat ylittävästä alueesta. Monet maakunnat tekevätkin yhteistyötä esim. virkistysaluiden ja -reitistöjen osalta. Matkailustrategia, maakunnan matkailuohjelma tai vastaavia selvityksiä on tehty monessa maakunnassa ja kunnassa. Lisäksi maakunnissa koordinoidaan seudullista matkailua ja tuetaan hankerahoituksella matkailuhankkeita, joista monet ovat usean toimijan laajoja

71 verkostohankkeita. Alueilla on tehty myös kunta- ja maakuntarajat ylittäviä reitistöselvityksiä ja rahoitettu reitistöjä. Matkailustrategian lisäksi maakunnissa on tehty myös erillisiä luontomatkailuselvityksiä. Maakuntatason matkailun strateginen kehittäminen on alueen kehittämista ohjaava linjaus, varsinainen kehitystyö ja toteutus on yritysten, elinkeinoyhtiöiden ja kuntien vastuulla. Lisäksi tärkeitä kehittämisen keinoja ovat hankkeiden tukeminen, aktiivinen vuorovaikutus toimijoiden kesken ja muut, esimerkiksi maankäyttöön liittyvät erillisselvitykset. Usean kunnan tai maakuntien risteäviä yhteisiä retkeilyreittejä tai virkistysaluieta on vaikea, ellei mahdotonta edistää, elleivät ne ole huomioitu maakuntakaavoituksessa riittävän ajoissa. Maakuntakuvauksissa tarkasteltiin maakuntien matkailustrategioita maakuntasolla, kaupunkien ja kuntien matkailustrategioita peilattiin tarvittaessa maakunnan strategiaan. Selvityksessä hyödynnettin myös matkailutoimijoiden asiantuntijuutta mm. haastatteluiden ja internetkyselyn kautta. ETELÄ-KARJALA Kun on ilta Saimaalla, unhoitan muun, kaisloihin tuulikin jää haaveiluun. Rintaani rauhan niin tyynen mä saan, Saimaa on illalla kauneimmillaan. -Sauvo Puhtila- Yleistä Etelä-Karjala on vesistöjen maakunta, jossa suuret vesistöt Saimaa ja Vuoksi, sekä alueen pienemmät järvet ja joet on hyödynnetty aktiivisesti virkistys- ja matkailukäyttöön. Etelä- Karjalan matkailustrategiassa vuosille on linjattu, että maakunnan vetovoima perustuu vesistöjen monipuoliseen käyttöön. Etelä-Karjalan visiona on, että vuonna 2020 Saimaan alue on Suomen kolmen tärkeimmän matkailualueen joukossa. Linjaus asettaa tavoitteita ja vaatimuksia pitkäjänteiselle vesistöalueiden kehittämiselle. Alueen vesistöön liittyviä palveluja ja tuotteita halutaan kehittää ympärivuotisesti sekä suomalaisille että kansainvälisille kohderyhmille. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alueella on tapahtunut merkittävää tuote- ja palvelukehitystä, jossa vesistömatkailu on ollut tärkeässä roolissa.

72 Rauhan Ukonniemen, Imatran kosken sekä Lappeenrannan linnoituksen ja sataman aluetta on kehitetty voimakkaasti. Alueellista markkinointia tehdään gosaimaa-brändillä. Wall Street Journal listasi kesällä 2014 Saimaan maailman viiden vaikuttavimman järvikohteen joukkoon ja totesi, että se on oma maailmansa ja kaunis ympäri vuoden. Saimaa onkin Etelä-Karjalan matkailun sateenvarjo, jonka alle muu tarjonta rakentuu. Matkailullisena käsitteenä Saimaan järvialue ulottuu useiden järvien ketjuna Etelä-Karjalasta aina Pohjois-Savoon ja Pohjois- Karjalaan saakka. Saimaan tuotteistaminen on Etelä-Karjalan matkailun tärkein linjaus. Saimaan matkailupotentiaali on tuotteistettava siten, että Saimaa liittyy erilaisiin tuotekokonaisuuksiin eri vuodenaikoina, jotka ovat edellytyksenä Saimaa-brändille. Saimaa luo positiivista imagoa koko maakunnan matkailulle. Maakuntaohjelman yksi neljästä painopisteestä on Vihreän hyvinvoinnin rakentaminen, jossa linjataan muun muassa vesistöjen tilan parantaminen ennaltaehkäisevästi niin, että vesistöt huomioidaan maakunnassa kaikessa toiminnassa. Vesistöjen merkitystä maakunnassa pidetään merkittävänä paitsi matkailullisesti, myös hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Etelä-Karjalassa alueen kokonaispinta-alasta järvialaa on hiukan vajaa neljännes, 22%. Maakunnassa on lähes kilometriä rantaviivaa. Alueen suurimmat järvet ovat Saimaa, Simpeleenjärvi, Kivijärvi ja Kuolimo, joka tunnetaan erittäin uhanalaiseksi luokitellun Saimaannieriän ainoana lisääntymisalueena. Suuria jokialueita ovat Laatokkaan laskevat Vuoksi ja Hiitolanjoki. Etelä-Karjalassa on runsaasti yli puolen hehtaarin kokoisia saaria, yli 2000 kpl. Eniten saaria on Taipalsaaren, Ruokolahden, Savitaipaleen, Joutsenon ja Lappeenrannan kunnissa. Saaristo-osakuntia ovat Parikkala, Ruokolahti ja Taipalsaari. Runsaat ja vaihtelevan muotoiset vesistöt ovat Etelä-Karjalalle tyypillisiä. Suur-Saimaan laajat vesialueet ovat verrattavissa olosuhteiltaan meren selkiin. Välkehtiviä järvenselkiä ympäröivät harjut tai kalliosaaret. Suomen suurin joki Vuoksi, Saimaan kanava sekä Imatrankoski ovat paitsi tärkeitä maisemallisia merkkejä, myös suosittuja nähtävyyksiä. Perinteikästä Imatrankoskea on ihailtu 1800-luvun lopulta asti. Nykyään koskinäytöstä voi seurata maksutta tai tilata oman, maksullisen koskinäytöksen. Kuohuvan kosken voi ylittää vaijerilla tai ihailla pimeän aikaan eri väreissä hehkuvaa koskea.

73 Siikalahden luonnonsuojelualue (445 ha) on Sisä-Suomen arvokkain umpeenkasvanut kosteikko ja merialueet mukaan lukien se on maamme kolmanneksi paras lintuvesi. Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita Maakunnan keskus on Saimaan etelärannalla sijaitseva Lappeenranta, jonka lisäksi maakuntaan kuuluu kahdeksan muuta kuntaa: Imatra, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. GoSaimaa brändin alla markkinoidaan yhteisesti alueen matkailutarjontaa. Vesistömatkailun kannalta merkittäviä kohteita Etelä- Karjalassa ovat Saimaan kanava ja saaristoristeilyt, Imatran koski, Vuoksen kalastuspuisto sekä vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat. Monen etelä-karjalaisen matkailuyrittäjän tarjoamat palvelut liittyvät luontoon ja vesistöön. Perinteisten lajien kuten esimerkiksi melonnan ja kalastuksen lisäksi on tuotteistettu paljon uusia palveluja kuten jokikelluntaa, liito- ja nousuvarjolajeja, vesihiihtoa ja -lautailua, vesi-zorbia, sekä erilaisia puhallettavia tuotteita kuten banaaniveneitä ja vetorenkaita. Lähekkäin sijaitsevat Lappeenrannan Rauha ja Imatran Ukonniemi ovat maakunnan kehittyvimpiä matkailualueita. Saimaan rannalla sijaitsevat alueet tarjoavat monipuolisia vesistöön liittyviä loma- ja virkistyspalveluita. Alueen suurin matkailuinvestointi tehtiin vuonna 2011 kun Holiday Club sijoitti Lappeenrannan kaupunkiin kuuluvan Rauhan alueen

74 matkailukeskuksen rakentamiseen yli 200 miljoonaa euroa. Sijainti Saimaan rannalla oli ratkaiseva tekijä kohteen sijoittumiselle Rauhan alueelle. Suurten vesistön maakuntana Etelä-Karjala tarjoaa monipuolisia ja vaihtelevia melonta- ja veneilyreittejä. Saimaan alueen melontareitit ovat osittain tuulialttiita järvenselkiä ja voivat aloittelevalle melojalla olla haastavia. Mielenkiintoinen, monen tasoiselle melojalle sopiva ja hyvin tuotteistettu reitti on Lappeenrannasta Lemin kautta Luumäelle ja sieltä edelleen Kymenlaaksoon jatkuva Väliväylä. Reitin varrella on sekä palveluita että nähtävyyksiä ja reitti on järvimelontareitiksi poikkeuksellisen suojainen. Väliväylän reitti on tuotteistettu 2015 Outdoorsfinland.fi portaalin sivuille, ja reitistä on tehty selkeä kartta sekä reittiesite, johon on koottu myös reitin varrella olevia historiallisia kohteita. Reitti on myös ladattavissa google-maps palvelusta. Reitin varrella sijaitsevat asutuskeskittymät tarjoavat hyviä pysähdys- ja tankkauspaikkoja, ja alueen laavuverkosto on myös harvinaisen kattava. Luontoa ja retkeilyä harrastaville Etelä-Karjalan alueella on merkittäviä lintukosteikkoja, kuten Kuokkalampi Ruokolahdella, Siikalahti Simpelejärvellä, joka on ainoa Metsähallituksen ylläpitämä retkikohde Etelä-Karjalassa. Lisäksi Ilkonselän vesialue on norpansuojelun perusteella Natura-aluetta ja Virkistysaluesäätiön ylläpitämä Ilkonsaari on mielenkiintoinen retkikohde alueen eteläosassa. Etelä-Karjalan maakunnassa on otettu iso askel vesistöön liittyvässä tuote- ja palvelukehityksessä kun Eteläiselle Saimaalle suunnitteilla oleva Saimaa Geopark on selvitysvaiheen jälkeen siirtymässä toteutukseen. Kansainvälisen mallin avulla halutaan Etelä-Saimaan alueelle luoda pysyvät puitteet pitkäjänteiselle luontomatkailun kehittämiselle. Geologia on luontomatkailun nouseva trendi ja Geoparkista on tullut suosittu kansainvälinen matkailun toimintamalli. Verkostoon kuuluu Euroopassa jo yli 60 geopark-aluetta, joista tällä hetkellä yksi, Rokua Geopark, on Suomessa. Vuoden 2016 päättyvässä Saimaa Geomatkailukohteeksi -hankkeessa on selvitetty eteläisen Saimaan geologiset kohteet, jotka ovat helposti tavoitettavissa tai löydettävissä sekä järvialtaan geologista historiaa. Selvitystyö on pohjana uudenlaisen luonto- ja elämysmatkailun kehittämiseen. Hankkeessa on mukana yhdeksän kuntaa sekä Etelä-Karjalan että Etelä-Savon maakuntien alueella.

75 Lappeenrannasta Saimaalle suuntautuva risteilytarjonta on runsas, Saimaan vesistöön pääsee tutustumaan erilaisilla esimerkiksi Saimaan kanavaristeilyllä sekä muutaman tunnin teemaristeilyillä. Vuoksea pitkin liikennöi kesäisin jokiristeilyalukset. Lappeenrannasta pääsee risteillen Viipuriin ja Pietariin. Viisumivapaus on voimassa silloin, kun matka tehdään laivalla kumpaankin suuntaan. Viisumivapaus koskee kaikkien maiden kansalaisia, joten myös ulkomaalaisten on helppo tehdä piipahdus Venäjällä. Matkailun ympärivuotisuus on yhtenä Saimaan alueen ja maakunnan matkailun kehittämisen painopisteenä. Talven ja ympärivuotisuuden ympärille tuotteistetaan uusia palveluja, yhtenä esimerkkinä tästä on jääkellunta Vuoksessa ja Saimaassa. Lajia voi harrastaa ympäri vuoden, sillä vesitiivis pelastuspuku pitää kellujan kuivana ja sen sisälle voi sujauttaa riittävästi lämmintä vaatetta. Saimaalla kelluntaa järjestää Saimaa Adventures ja Water-SkiZoo. Vuoksella toimiva vesiaktiviteetteihin erikoistunut Water-SkiZoo järjestää lisäksi Vuoksikelluntaa, jossa kellutaan virran mukana peräti kilometrin verran. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen gosaimaa Oy on Etelä-Karjalan kuntien ja matkailuyritysten perustama yhtiö, joka edistää Etelä-Karjalan matkailua markkinoimalla laajasti maakunnan matkailupalvelutuottajien tarjontaa. Yritys vastaa Etelä-Karjalan yhteismarkkinoinnin toteuttamisesta sekä gosaimaa.com-portaalin päivittämisestä. Markkinointi- ja palvelukehitystä tehdään yhteistyössä gosaimaan, maakunnan kuntien, maakuntaliiton, yhdistysten ja yritysten kanssa. Konkreettisia kehittämistoimenpiteitä tehdään erityisesti yrityksissä, mutta myös meneillään olevissa kehittämishankkeissa sekä osana kuntien, elinkeinoyhtiöiden, yhdistysten ja muiden toimijoiden omaa toimintaa. Etelä-Karjalassa seurataan tavoitteiden toteutumista teemoittaisten työryhmien toimesta, joiden tavoitteena on myös lisätä eri toimijoiden yhteistyötä ja strategian toteuttamiseen sitoutumista. gosaimaa Oy toteuttaa tällä hetkellä Kasvua kansainvälisestä matkailusta -hanketta yhteistyössä Etelä-Karjalan liiton kanssa. Hankekausi kestää elokuulle 2017 asti. Saimaa on Etelä-Karjalan matkailunähtävyyksistä imagollisesti tärkein ja tunnetuin. Se ei ole kuitenkaan matkailijalle helposti saavutettavissa, vaikka alueen yhteismarkkinointia tekevän gosaimaan yksi päätuote markkinoinnissa on Saimaalla tapahtuu eli aktiviteetit. Maakunnassa

76 tiedostetaan, että on tärkeää kehittää matkailijoiden mahdollisuuksia kokea Saimaa ja ostaa Saimaaseen liittyviä palveluja. Saimaan tunnettuuden ja saavutettavuuden helpottumiseen tähtää myös Geopark-hanke, joka tulee tarjoamaan verkostoalustan Saimaan tuotteistamiselle, yhteistyön lisäämiselle, palvelupaketeille ja uusien markkinoiden haltuunottoon. Elinkeinoyhtiöt Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Wirma Lappeenranta Oy tukevat matkailuyritysten kehittymistä. Samaa tekevät Parikkalan, Savitaipaleen, Lemin ja Luumäen kunnat, joilla on matkailun kehittämiseen liittyvää hanketoimintaa. Vesistömatkailuun liittyvää kehitystyötä on toteutettu / toteutetaan erityisesti seuraavissa meneillään olevissa hankkeissa: Kasvua kansainvälisestä matkailusta hanke, jossa tehdään maakuntarajat ylittävää yhteistyötä Etelä-Savon kanssa. Toteuttaja gosaimaa Oy, toteutusaika Saimaa Geomatkailukohteeksi hanke, toteuttaja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy. Saimaan alueen digitaalinen ja erikoistunut luotomatkailu hankkeessa tuodaan uusia sisältöjä ja edistetään matkailun kehittymistä, erityisesti kansainvälisille markkinoille. Toteuttajia ovat Wirma Lappeenranta Oy, Saimaan ammattikorkeakoulu Oy, Imatran kaupunki ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, toteutusaika Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala 1618 km 2 / 22 % kokonaispinta-alasta. Rantaviivaa km. Suurimmat järvet: Saimaa, Pien-Saimaa, Simpelejärvi, Kuolimo ja Haapavesi Suurimmat joet: Vuoksi, Hiitolanjoki. Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Siikalahden luonnonsuojelualue ja Siikalahden luontotupa, Ruuhonsaaret, Ilkonsaari, Satamosaari, Hietasaari, Rastinniemi ja Päihäniemi, Ruohosaari, Ukonniemi-Lammassaari, Imatran Mikonsaari, Pappilanniemi, Lehtisensaari. Risteilyliikenne: Vesistöaktiviteettitoimijoita: Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: Vuoksen kalamarkkinat, Lappeenrannan kalamarkkinat, Sataman valot/lappeenranta, Höyrylaivojen tapaaminen/lappeenranta Matkailun myynti-, markkinointi ja kehitys:

77 ETELÄ-POHJANMAA Etelä-Pohjanmaan suomenkielinen alue on vahvaa maa- ja karjatalousaluetta. Kaksikielisellä rannikkoseudulla on kalaisampi ruokaperinne. Eteläpohjalainen ruoka on yksinkertaista, mutta piroissa komiaa. Yleistä Etelä-Pohjanmaan vesialan osuus on vain 4 % kokonaispinta-alasta, mutta vesistöjä on pyritty hyödyntämään matkailullisesti monipuolisesti. Matkailukeskittymät sijaitsevat eri puolilla maakuntaa; Ähtärissä, Alavudella, Kauhavalla, Lappajärvellä, Kuortaneella ja Seinäjoella. Näistä neljä ensin mainittua kuntaa ovat nostaneet matkailun yhdeksi painopistealueeksi. Matkailu maakunnassa on pitkälti kesäaikaan painottuvaa, ja varsinaisia vesistöisyydestä vetovoimaa ammentavia kärkimatkailukohteita ovat Härmän ja Kivitipun kylpylöiden lisäksi Lappajärven sekä Kalajärven matkailukeskittymät ja myös Kyrönjoen hyödyntämiseksi on virinnyt uutta monenlaista toimeliaisuutta. Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia on laadittu vuosille Strategia on maakunnan matkailuyritysten ja palveluntarjoajien yhteinen toimintasuunnitelma, joka työstettiin MATKO3-hankkeen johdolla syksyn 2012 ja talven 2013 aikana. Yli vuoden kestänyt prosessi toteutettiin tiiviissä yhteistyössä matkailuyritysten ja elinkeinon kanssa. Prosessin työvaiheisiin osallistui kaikkiaan 380 maakunnan matkailutoimijaa. Matkailustrategian tavoitteena on teemoittelua kehittämällä kasvattaa erityisesti hiljaisten off season -kausien kysyntää. Kehittämisessä huomioidaan valtakunnalliset laatukriteerit; Hyvinvointimatkailun tuotesuositukset, Aktiviteettien ja matkailureittien Outdoors Finland (OF) -tuotekriteerit sekä Kulttuurimatkailun Culture Finland (CF) tuotekriteerit. Kestävä kehitys on nostettu Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategiassa yhdeksi viidestä avainkohdasta. Ekologinen kestävä kehitys korostaa erityisesti ympäristön merkitystä ihmisille, luonnon ja luonnonvarojen aiempaa parempaa huomioimista sekä hyödyntämisestä hyvinvoinnin näkökulmasta. Tässä myös maakunnan herkällä vesistöisyydellä on tärkeä rooli. Ympärivuotisen matkailun kehittämiseen on alueella panostettava, samoin tuotteistukseen. Myös yli kuntarajojen menevää yhteistyötä on kehitettävä. Vesistöön liittyviä erityispiirteitä

78 Etelä-Pohjanmaalle on tyypillistä maaston tasaisuus ja lakeuksia halkovat joet. Tästä poikkeuksen muodostaa Ähtärin alue, joka,metsä-, järvi- ja mäkimaisemineen muistuttaa Keski-Suomea. Maakunnan suurimmat jokilaaksot ovat Kyrönjoen ja Lapuanjoen laaksot. Kyrönjoki on Etelä-Pohjanmaan suurin joki, ja voidaan sanoa, että Etelä-Pohjanmaan maakunta on rakentunut Kyrönjoen ja jokilaaksojen varaan. Joki saa alkunsa Kauhajoen Kauhajärveltä, se on 204 km pitkä ja sen korkeus merenpinnasta on 144 metriä. Järvialaa maakunnassa on noin 500 km 2, rantaviivaa km. Yli puolen hehtaarin kokoisia saaria Etelä-Pohjanmaalla on 481 kpl, eniten saaria on Evijärven, Ähtärin, Alavuksen, Lappajärven ja Peräseinäjoen kunnissa. Järvet ovat sijoittuneet maakunnan itäosiin. Suurin järvi on Lappajärvi, joka on muodostunut yli 70 miljoonaa vuotta sitten sitten maahan osuneen meteoriitin aiheuttamaan kraateriin. Etelä-Pohjanmaan suurin joki on Kyrönjoki, jonka muodostavat kolme suurta latvahaaraa: Seinäjoki, Jalasjoki ja Kauhajoki sekä lukuisat pienemmät sivujoet. Kyrönjoen viljelylakeudet on yksi Suomen kansallismaisemista. Kyrönjoen varteen ovat keskittyneet alueen merkittävimmät rakennetut kulttuuriympäristöt, historialliset tiet sekä perinnemaisemat. Lapuanjoki on entinen lohijoki, ja lohikaloja on noussut merestä ainakin Lapualle joen keskiosalle saakka. Lapuanjoen on suunnitteilla kaksi uutta kalatietä, jotka valmistuessaan palauttaisivat vuodesta 1926 poikki olleen vaellusyhteyden Lapuanjoen ja meren välille, Lakaluoman kalatie parantaisi vaelluskalojen elinmahdollisuuksia joen keskiosalla.

79 Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita Maakunnan keskus on Seinäjoki, joka sijaitsee samannimisen joen molemmin puolin. Lakeuden kutsu -jokilaivalla pääsee kesäaikaan tutustumaan Seinäjoen nähtävyyksiin ja lakeusmaisemiin joko 45 minuutin Seinäjoki-risteilyllä tai pidemmällä 1,5 tunnin Lakeusristeilyllä. Kalajärven matkailukeskus on Seinäjoen merkittävin ja kävijämäärillä mitattuna myös suurin matkailukohde, joka on tunnettu erityisesti caravan-matkailijoiden keskuudessa. Järvi on nimensä veroinen kalaisa järvi, jossa kesäaktiviteettien ja kalastuksen lisäksi on tuotteistettu talviaktiveetteja. Kalajärvellä on talvisin valaistu retkiluistelurata, lumikenkäreitit sekä järven jäällä että merkityt reitit esteettömälle luontopolulle ja havaintometsään. Talvikalastuksen lisäksi järvellä on tilaa myös kelkkailijoille ja järven poikki kulkevat merkityt moottorikelkkareitit. Etelä-Pohjanmaan järviseuduksi nimetään Alajärven, Evijärven, Lappajärven, Soinin ja Vimpelin seutu. Maakunnan vesistöisen matkailun merkittävin kohde on Lappajärven matkailukeskittymä. Sen ydinalue sijaitsee Nykäläniemi-Halkosaari alueella. Lappajärveen pääsee tutustumaan kesäsesonkina Veannetar-järvilaivalla, joka toimii sekä reitti- että tilausristeilijänä. Lappajärven lisäksi risteilyjä järjestetään myös Lapuanjoella. Järven hyödyntäminen matkailussa on alueella vielä käyttämätön mahdollisuus, johon kehittämistoimia on viime vuosina suunnattu. Ähtäri on tunnettu paitsi eläinpuistostaan, myös rehevästä luonnosta. Ähtärin vesistöt ovat puhtaita ja kalakannaltaan runsaita. Alueella on 169 yli 1 hehtaarin suuruista järveä.

80 Ähtärinreitin kalastusalue kattaa Lehtimäen, Soinin ja Ähtärin vesialueet. Yhteispinta-ala on noin hehtaaria. Kalakannat Ähtärinreitin vesistössä ovat pitkällisen työn tuloksena erittäin hyvät. Ähtärinjärvellä on myös veneiden koeajokeskus. Retkeilijöille Ähtäristä löytyy useita merkittyjä reittejä, yksi kauneimmista on Arpaisten vaellusreitti, joka kulkee osin harju- ja järvimaisemien halki. Arpaisilta löytyy erilaisia ja eritasoisia reittejä sekä yöpymiseen sopiva Arpaiskämppä. Etelä-Pohjanmaan järviseudulla sijaitsee Evijärvi, joka tarjoaa vesistöön liittyviä luontokokemuksia erityisesti kalastajille ja retkeilijöille. Evijärvessä on 132 saarta ja se on tunnettu runsaasta kalakannasta, erityisesti hauista. Runsas kalakanta houkuttelee lintuja ja Evijärvi on tunnettu sekä kalastajien että lintuharrastajien keskuudessa. Suosittuja kohteita alueella ovat Jokisuunlahden lintutorni sekä kesäkaudella järjestettävät lukuisat kalastuskisat. Samalla alueella on myös Valmosannevan suojelukohteena oleva keidassuo. Etelä-Pohjanmaan suurin joki, Kyrönjoki, virtaa Ilmajoen kunnan halki. Kyrönjoen pääuoma alkaa nykykäsitysten mukaan Kauha- ja Jalasjoen yhtymäkohdasta Kurikasta, ja virtaa Ilmajoen, Seinäjoen, Isonkyrön, Vaasan ja Mustasaaren kautta Perämeren Vassorinlahteen Mustasaaren Koivulahdessa pohjoispuolella. Vesistöalueella on monipuolinen luonto latoalueiden suoalueilta alajuoksun peltomaisemiin ja suiston saaristomaisemiin. Kalataloudellisesti Kyrönjoki on laaja kokonaisuus, koska se käsittää pääuoman lisäksi sivujoet, purot, tekojärvet ja suistoalueen. Kalastuksella on suuri merkitys Kyrönjoella. Joessa, sekä sen edustan merialueella esiintyy peräti 60 kalalajia. Kalastuksen lisäksi Kyrönjoki tarjoaa hyvät puitteet melonnan harrastajille. Joessa on valittavana rauhallisia suvantoosuuksia sekä vaativampia koskiosuuksia. Koskia tai patoja on 36 pienistä nivoista aina III+ luokan koskiin. Tiet kulkevat joen molemmin puolin lähes koko melontareitin matkalla, jolloin palvelut ovat lähellä ja niihin on myös panostettu. Reitin varrella on hyvätasoisia laavuja, taukopaikkoja ja laitureita. Kyrönjoen maisemallisesta arvosta kertoo se, että joki on valittu yhdeksi maamme kansallismaisemista, ja alueella sijaitsee neljä valtakunnallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta, joiden lisäksi alueella on useita arvokkaita kulttuuriympäristökohteita. Vaikka vesistön osuus Etelä-Pohjanmaalla ei ole suuri, niiden ympärille on tuotteistettu suhteellisen paljon matkailu- ja luontopalveluja. Erityisesti jokien hyödyntäminen

81 laajemmassa mittakaavassa on maakunnalle mahdollisuus, yhtenä esimerkkinä hiljattain kartoitettu Tervareitti. Tervareitti on melontareitti, joka kulkee yhdeksän joen ja seitsemän järven poikki. Koko reitin kartoitus on tuore, 2016 reittiä laajennettiin kolmella joella ja kahdella järvellä. Reitin kartoituksen perusteella syntyi myös 52-sivuinen Tervareitin melontaopas. Koko reitin melominen vaatii sinnikkyyttä ja sopivaa ajoitusta, yhtenäiseksi melottavaksi reitiksi sitä ei voi vielä kutsua. Mutta reitti tarjoaa monia houkuttelevia osareittejä ja reitin kiinnostavuutta matkailijan näkökulmasta lisäävät reitin lintuisuus ja erikoiset kraaterijärvet. Matkailullinen erikoisuus on myös Kuortaneen kunnassa sijaitseva Kaatialan louhos, jonka kehittämistä sukelluskohteena on nostettu esiin. Toiminnasta poistetut avolouhokset ovat täyttyneet vedellä ja pienempää Kaatialan louhoksista käytetään paikkakunnan uimalana. Suurempi louhos on yli 40 metrin syvyisenä suosittu urheilusukelluspaikka. Etelä-Pohjanmaan yksi nouseva matkailukohde on suoteemaan keskittyvä Lauhavuoren geopark-hanke. Luontomatkailualueeseen kuuluu Lauhanvuoren ja Kauhanevan Pohjankankaan kansallispuistot, Haapakeidas, Hämeenkangas, Alkkianvuori ja Susiluola. Alueen selvityshanke on käynnissä ja geopark-statusta aiotaan hakea syksyllä Lauhanvuoren-Hämeenkankaan luontomatkailualuetta kehitettiin 2014 päättyneessä hankkeessa, jossa luotiin pohja geopark-selvitykselle sekä kehitettiin muun muassa alueen opastukset hyödyntäen Outdoors Finland -työkaluja. Lakeuden Elämysliikunta ry:n ylläpitämältä sivustolta löytyy kattavasti sekä Etelä-Pohjanmaan maakunnan kuntien että vieruskuntien halkomia luontoreittejä. Sivustolta löytyvät sekä reittikuvaukset että ladattavat reittikartat. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen Kuntien ja kaupunkien omistama Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy on alueen myynti- ja markkinointiorganisaatio ja matkailun alueorganisaatio. Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n tehtävänä on edesauttaa Etelä-Pohjanmaalle suuntautuvan matkailun kasvua. Etelä-

82 Pohjanmaan Matkailu Oy tekee tiivistä yhteistyötä laajemman matkailualueen, Visit Pohjanmaan kanssa. Valtakunnallisen matkailustrategian ja Matkailun alueellisen kehittämisen maakuntaliitolle määriteltyjä tehtäviä Etelä-Pohjanmaalla on maakuntaliiton lisäksi hoitanut vuodesta 2004 alkaen Seinäjoen ammattikorkeakoulun hallinnoima Matkailun koordinointi Etelä- Pohjanmaalla MATKO (1,2,3) -hanke. Hankkeen aikana päivitettiin Etelä-Pohjanmaan matkailustrategia vuosille Lisäksi matkailun kehittämisessä toimii Matkailun kehitystiimi (KETI), joka koostuu maakunnassa kulloinkin käynnissä olevien matkailun tai matkailualaa läheisesti sivuavien kehittämishankkeiden vetäjistä. Kehitystiimiä vetää maakunnallinen matkailukoordinaattori ja tiimi kokoontuu tarpeen mukaan muutamia kertoja vuodessa. Kehitystiimin tehtävänä on lisätä kehittämishankkeiden välistä yhteistyötä, karsia päällekkäisyyksiä ja edistää verkostoitumista. Maakunnan sisällä toimii aktiivisesti kolme alueellista matkailuyhdistystä: Seinäjoen matkailuyrittäjät ry, Härmän matkailuyhdistys ry ja Kurikan Kropsukievari ry. Matkailuyhdistykset ovat paikallisten matkailuyrittäjien perustamia yhteistyöverkostoja. Verkostojen tehtävänä on keskinäisen yhteistyön syventäminen, yhteiset markkinointitoimenpiteet ja edunvalvonta. Toiminta perustuu yleensä talkootyöhön, ja siitä syystä se on useimmilla yhdistyksillä epäsäännöllistä. Etelä-Pohjanmaalla toimivista matkailuyrityksistä valtaosa on pieniä maaseutu- ja matkailuyrityksiä, joiden toiminta perustuu pien- ja perheyrittäjyyteen. Hankerahoituksella on kartoitettu vesistöreittejä, esimerkiksi Tervareitin melontaopas. Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala 539 km 2 eli noin 4 % kokonaispinta-alasta. Rantaviivaa km. Suurimmat järvet: Lappajärvi, Lestijärvi ja Ähtärinjärvi Suurimmat joet: Lapuanjoki, Pyhäjoki ja Ähtävänjoki Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Lauhavuoren kansallispuisto ja Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto.

83 Risteilyliikenne: Jaakko Ilkka jokilautta Kyrönjoella, M/S Veannatar Lappajärvellä ja Kaanaa Lines/Lakeuden kutsu Seinäjoella, jokilaivaristeilyt Seinäjoella, Lapualla ja Ilmajoella. Järviristeilyt Lappajärvellä, Latomerilaivat, Lakeusristeilyt, Jokilautta Vesistöaktiviteettitoimijoita: Kyrönjoen Koskihäjyt Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: (päivitys) Matkailun myynti-, markkinointi ja kehitys: Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy ETELÄ-SAVO Varmaa vain on, että olkoonpa ilta tahi aamu, kesäyö tai auringonpaiste, maassamme ei ole kauniimpaa huvipuistoa. Ja tämä sanoo Punkaharjusta paljon. Se tietää rikkaana olemista kaikkien rikkaitten joukossa. -Zacharias Topelius- Yleistä Etelä-Savo on Suomen runsas järvisin maakunta. Saimaan noin saarta ja lähes km rantaviivaa, eniten maailman järvistä, on kansainvälisestikin tarkasteltuna ainutlaatuinen järviluontoalue. Omarantainen mökki on myös luksusta, jota ei maailmalla monessa paikassa ole tarjolla. Talven hyödyntämisessä on maakunnassa paljon mahdollisuuksia. Maakunta- ja matkailustrategioiden keskiössä onkin Saimaa ja sen hyödyntäminen ympärivuotisesti. Maakuntastrategiaa ollaan uudistamassa (maakuntablogi ) ja siinä Etelä-Savon kasvun kärjiksi on nostettu vesi, ruoka ja metsät. Kaikki nämä kytkeytyvät vahvasti toisiinsa ja tukevat toisiaan. Ne ovat myös tulevaisuudessa Etelä-Savon matkailun sisältö- ja vetovoimatekijöitä. Palvelu- ja tuotekehityksen kärkenä ovat Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen suunnitelma nykyisen museon tiloihin Olavinlinnan läheisyyteen, GeoPark Saimaa yhdessä Etelä-Karjalan kuntien kanssa, Saimaan Charmantit sekä Saimaan norpan hyödyntäminen matkailullisesti erityisesti imago markkinoinnissa. Tärkeässä roolissa ovat vesistöiset Linnansaaren, Koloveden ja Repoveden kansallispuistot sekä Punkaharjun luonnonsuojelualue, joka on Etelä-Savon laajin matkailukeskittymä. Etelä-Savosta on vuosien mittaan muodostunut merkittävä mökkimatkailumaakunta, jossa on yli mökkiä ja lisäksi maatilakohteita, lomakyliä ja -mökkejä sekä leirintäalueiden

84 vuokramökkejä. Suomen mökkivaltaisin kunta oli vuonna 2015 Etelä-Savon pääkaupunki Mikkeli, jossa oli vapaa-ajan asuntoa. Maakunnan matkailustrategiassa mökkimatkailu nostetaan yhdeksi kehittämisen kärjeksi. Paitsi matkailijat, myös vapaa-ajan asukkaat nähdään palvelutuotannon kohderyhmänä. Mökkilomien tuotteistukseen yhdistetään monipuolisesti kulttuuria, ruokaa ja hyvinvointia. Mökkimatkailun tuotteistamisessa korostetaan ympärivuotisuutta. Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Saimaa on Suomen suurin ja laajin järvi sekä neljänneksi suurin makeavetinen luonnonjärvi Euroopassa. Maailman järvistä juuri Saimaassa on eniten rantaviivaa. Saimaan järvialue koostuu 120 järvestä ja lähes saaresta. Vesistöalue on tunnettu paitsi runsaasta kalakannasta, myös uhanalaisesta saimaannorpasta. Etelä-Savon maakunnan pinta-alasta neljännes on vettä, ja jopa järveä on kirkkaita ja lähes kauttaaltaan puhdas vetisiä. Alueella on rantaviivaa km 2 eli jokaista eteläsavolaista kohden noin 200 metriä. Maakunnan suurista vesistöistä erityisesti Saimaaseen kuuluvat Savonlinnan eteläpuolinen Pihlajavesi ja pohjoispuolinen Haukivesi sekä erämaajärvet Puula ja Kyyvesi ovat kalastajien, melojien ja eräretkeilijöiden suosiossa. Kirkkaudestaan ja muikuistaan tunnettu Puruvesi ulottuu Etelä-Svon lisäksi Pohjois-Karjalaan Kesälahden kunnan alueelle. Saimaa jakautuu suuriin selkävesiin, joista Haukivedelle ja Kolovedelle on perustettu kansallispuistot. Koko Etelä-Savon alueella on kattava veneily- ja retkisatamien verkosto, runsaasti opastettuja melontareittejä ja luonnonsuojelualueita. Vastaavasti Heinäveden vesistömaisema on yhdistelmä pieni piirteistä ja vaihtelevaa itäsuomalaista järviluontoa sekä vesireitin varren kulttuurimaisemia. Maakunnassa on kolme saaristo-osakuntaa; Hirvensalmi, Mikkeli ja Savonlinna. Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita

85 Saimaan luoteisrannalla sijaitseva Mikkeli on maakunnan piäkaupunki. Mikkeli sijaitsee Vuoksen vesistön ja Kymijoen vesistön välisellä vedenjakajalla. Vesistöjen ympäröimässä kaupungissa on noin 700 järveä ja lampea, joista monet on valjastettu myös virkistys- ja matkailukäyttöön. Kaupungin keskusta on Saimaan Savilahden rannalla, josta asutus myös aikoinaan rantautui Savoon. Alueen historiasta kertovat myös Astuvansalmen kalliomaalaukset. Yöveden rannalla Mikkelin kaupungissa Ristiinassa sijaitsevat esihistorialliset kalliomaalaukset ovat Pohjois-Euroopan suurimpia. Maalauksiin pääsee tutustumaan merkittyä patikkapolkua pitkin tai sulan veden aikaan veneellä ja meloen. Risteilyalus m/s Kuutti risteilee Astuvansalmelle Anttolanhovin laiturista. Mikkeliin kuuluva Anttola, ja sen naapuri Puumala ovat vesistöisyydestä ammentavia matkailukohteita parhaimmillaan. Saimaan rannalle sijoittuvat Anttolanhovi ja Sahanlahti tarjoavat matkailijalle maakunnan strategian mukaisia tuotteistettuja palveluja liittyen puhtaaseen luontoon, metsään, vesistöön ja lähiruokaan. Valtaosa Etelä-Savon matkailukohteista liittyy luontevasti vesistöön. Etelä-Savossa vesistö on helposti saavutettavissa runsaan risteilytarjonnan ansiosta, tarjolla on useita erilaisia teemaristeilyjä Saimaan saaristoon. Vilkkainta laivaliikenne on Savonlinnassa, josta käsin toimii useita aluksia, myös Mikkeli on vilkas satamakaupunki. Risteilyliikenne ulottuu yli maakunnan rajojen Lappeenrantaan sekä pohjoisessa Kuopioon asti. Heinäveden vesireitti

86 Savonlinnasta Kuopioon on nimetty Suomen kauneimmaksi reitiksi. Reitin varrella on korkeuseroltaan Suomen suurimmat sulkukanavat ja alueen suurimmat kosket Karvionkoski ja Kermankoski. Puumalasta järjestetään risteilyjä saaristoon ja Kangasniemeltä sightseeing risteilyjä. Vahvasti vesistömatkailukohteeksi profiloituvan Etelä-Savon melonta, kalastus ja retkiluisteluun pohjautuvaa tuotteistusta ja reittejä kehitettiin Outdoors Finland Etelä- Savo - hankkeessa vuosina Hanke oli osa valtakunnallista Outdoors Finland -hanketta. Etelä-Savossa ei ole lukuisia ylläpidettyjä melontareittejä, vaan on ns. rantautumispaikkojen ja retkisatamien verkosto, jossa jokaisella kohteella on erillinen omistuspohja ja vuokrasopimus. Tämä tarkoittaa melontamatkailussa sitä, että jokainen yrittäjä suunnittelee omat reittituotteensa olemassa olevia rantautumispaikkoja ja retkisatamia hyväksikäyttäen. Niinpä esimerkiksi keskisellä Saimaalla operoi useampi yritys, joista jokaisella on oma reitistönsä. Norppareitti (Seal Trail) on j541 kilometriä pitkä melontareittien verkosto. Se on Suomen pisimpiä vesiretkeilyreittejä, ja se yhdistää toisiinsa Heinäveden, Enonkosken, Savonrannan ja Kerimäen kunnat. Reitistöstä on olemassa kartta ja painetut esitteet sekä suomeksi että englanniksi. Norppareitti muodostuu vaativuudeltaan, maisemiltaan ja palveluiltaan erilaisista paikallisreiteistä. Norppareittiin kuuluu muun muassa Koloveden kansallispuisto ja Heinävedeltä Enon koskelle ulottuva, noin 70 kilometrin mittainen Heinäveden reitti, jolla meloo vuosittain paljon ulkomaisia matkailijoita. Myös Heinäveden reitti on kuntien ylläpitämä, ja se yhdistää toisiinsa kaksi merkittävää suojeltua järvikohdetta, Kermajärven ja Koloveden kansallispuistot. Reitti on nimetty myös yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Oravareitti on Suomen ensimmäinen biologisesti tutkittu, maastoon merkitty vesiluontopolku. Kansainvälisestikin tunnetun reitin laajennushanke päättyi juuri ja tuloksena uusia reittiosuuksia otetaan käyttöön keväällä Kangasvedellä sijaitsee Puulan melontakeskus, joka järjestää melontaretkiä, vuokraa varusteita sekä opastaa omatoimimelojia. Suomen ortodoksisen kirkon luostari, Valamon luostari, sijaitsee Juojärven rannalla Heinäveden Papinniemessä. Luostarissa sijaitsee myös Suomen suurin viskitislaamo, sen vuosikapasiteetti on noin litraa.

87 Rantasalmella sijaitsee perinteisessä järvimaisemassa Hotel ja Spa Resort Järvisydän. Nykyisten laajojen majoitus-, ruoka- ja ohjelmapalveluiden lisäksi keväällä 2017 valmistuu Järvikylpylä, jossa tuotteistetaan laajasti järveen ja vesistöisyyteen liittyviä hyvinvointipalveluja. Ohjelmapalveluiden lisäksi valmistuu laaja saunamaailma (saunamualima) sekä kylpylän keskuksena järven sydän eli luonnon lammen kaltainen kiertovesiallas. Vesistöisyyteen liittyvä palvelutarjonta on ympärivuotista; kevät- ja syysretkiä Linnansaaren kansallispuistoon, retkiluistelu- ja lumikenkäreittejä, melontareittejä ja paketteja. Erityisesti hoidetut retkiluistelureitit Punkaharjulla ja Linnansaaren läpi Järvisydän-Oravi reiteillä ovat lisänneet ympärivuotisten kansainvälisten matkailijoiden määrää. Kaikki tuotteistetut palvelut ovat myös verkkokaupassa helposti varattavissa ja maksettavissa. Jääkauden aikana muodostunut seitsemän kilometriä pitkä, vesistöjen ympäröimä Punkaharju on osa suomalaista kansallismaisemaa. Lähes kaikki alueen palvelut kulkevat tai sijaitsevat veden äärellä. Luonto- ja retkeilypalveluissa alueen monimuotoisuutta hyödynnetään laajasti. Yksi esimerkki on Sauvakävelypuisto -nimikkeellä tuotteistetut kahdeksan eri mittaista ja vaatimustasoltaan erilaista sauvakävelyreittiä. Opasteita ja varusteita on saatavilla monista alueen majoituspalveluista. Punkaharjulla sijaitsee myös Suomen vanhin toimiva majoitusliike, Punkaharjun Valtionhotelli. Kesällä 2016 täysin uudistettuna avattu Hotelli Punkaharju on esimerkki uudenlaisesta tuotteistuksesta historiallisessa ympäristössä. Hotellin omistajien myötä Saimaan höyrylaivahistoria heräsi eloon kun nostalginen sisävesihöyrylaiva S/S Punkaharju aloitti risteilyt Hotelli Punkaharjun ja Savonlinnan välillä. Myös Hotelli Punkaharju vahvistaa Etelä-Saimaan identiteettiä puhtaiden vesien, luonnon ja lähiruoan maakuntana. Maakunnan maamerkkinä tunnetuin lienee Savonlinnassa sijaitseva Olavinlinna. Savonlinna on Etelä-Savolaisittain vesistöjen ympäröimä, vesistön osuus koko kaupungin pinta-alasta on 38 %. Kesäisin risteilyliikenne on vilkasta, maisema- ja reittiristeilyjen lisäksi Savonlinnan ympäristössä liikennöi lukuisia tilausristeilyaluksia. Maakunnan suurtapahtuma on Sulkavan Suursoudut, jotka järjestetään vuonna 2017 jo 50. kerran. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen

88 Etelä-Savon matkailustrategiaan on kirjattu, että Saimaan alueen tuotteistaminen tapahtuu yhteistyössä yritysten kanssa ja sen tavoitteena on kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisiä, helposti ostettavia ja sisällöltään ylivoimaisia vesistö- ja järvimatkailutuotteita. Uudenlainen esimerkki tuotteistuksesta ja yritysten verkostomaisesta yhteistyöstä on Active Savonlinna Elä täysillä 365 päivää vuodessa. Se on usean eri toimijan ja yrityksen muodostama verkosto, joka tarjoaa luonto- ja matkailupalveluja laajalla kirjolla, mutta yhteisten laatukriteereiden mukaan. Kaikki verkostossa olevat yritykset suosivat paikallisia ruuan toimittajia, jokaisessa kohteessa on suomalainen perinteinen puulämmitteinen sauna ja ne sijaitsevat järven rannalla. Eteläiselle Saimaalle suunnitteilla oleva Saimaa Geopark tuo esiin Saimaata ja sen käyntikohteita ja mahdollistaa uudenlaista tuotteistusta ja ennen kaikkea parantaa vesistökohteiden saavutettavuutta. Kansainvälisen mallin avulla halutaan alueelle luoda pysyvät puitteet pitkäjänteiselle luontomatkailun kehittämiselle. Hankkeessa on mukana yhdeksän kuntaa Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakunnista. Vuoden 2016 päättyvässä Saimaa Geomatkailukohteeksi -hankkeessa on selvitetty eteläisen Saimaan geologiset kohteet, jotka ovat helposti tavoitettavissa tai löydettävissä sekä järvialtaan geologista historiaa. Selvitystyö on pohjana uudenlaisen luonto- ja elämysmatkailun kehittämiseen. Yhden uudenlaisen alustan vesistöön tarjoavat erilaiset sosiaalisen median kanavat. WWF asensi toukokuussa 2016 videokameran paikkaan, jossa saimaannorpan tiedettiin usein lepäilevän. Suora lähetys kalliolta pyörii WWF:n verkkosivuilla vuorokauden ympäri. Sosiaalisessa mediassa norppakamera otettiin innostuneesti vastaan. Koska saimaannorpan kanta keskittyy keskiselle Saimaalle, Savonlinnan etelä- ja pohjoispuolelle, on norppa nimenomaan Etelä-Savon vesistömatkailun erikoisuus. Alueellisen kehittämisen ja verkostoitumisen rinnalle Etelä-Savon matkailustrategiassa nostetaan ylimaakunnallinen yhteistyö ja kansainvälisyys Saimaa-Laatokka-Helsinki-Pietari akselilla. Maakunnassa on pitkä historia pitkäjänteisessä kehitystyössä ja matkailun aluerakenne ja toimintaympäristö on pitkälti olemassa. Kehitystyön painotus on palveluiden kehittämisessä, uudenlaisessa tuotteistuksessa ja asiakastarpeiden kuuntelussa. Vuoden vaihteessa 2016 päättyvä VisitSaimaa & MikkeliRegion -hanke oli alueen kokonaisvaltaisen matkailun kehittämishanke, jonka tavoitteena on kansainvälisten

89 matkailijoiden määrän ja matkailutulon kasvu valituilta markkina-alueilta ympärivuotisesti kestävän matkailun periaatteita noudattaen. Kansainvälinen markkinointi toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Savonlinnan seudun ja Etelä-Karjalan matkailutoimijoiden kanssa. Lisäksi VisitSaimaa & MikkeliRegion -hankkeessa jatketaan aikaisemmin aloitettua yritysverkostojen kehittämistä ja kotimaan yhteismarkkinointia. Hanketta koordinoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy/Miset Oy. Tulevana hankkeena on osakaskuntien yhdistämishanke, jonka tavoitteena on helpottaa kalastuslupien saantia ja myyntiä. Miset Oy:n myös tehnyt Saimaan alueen vesistömatkailukartaston. Faktalaatikko Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala km 2 eli noin 25 % kokonaispinta-alasta. Rantaviivaa km. Suurimmat järvet: Haukivesi, Orivesi-Paasivesi, Pihlajavesi, Puulavesi ja Puruvesi. Suurin joki: Konnusjoki Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Kermajärven luonnonsuojelualue, Koloveden kansallispuisto, Linnansaaren kansallispuisto, Oskar-Linnansaaren luontokeskus Rantasalmella, Nestori-Saimaan luontokeskus Savonlinnassa, Pihlajaveden luonnonsuojelualue, Repoveden kansallispuisto. Melontareitit: Oravareitti Juvalta Sulkavalle, reitistä kartta Naarajoki melontareitistö, Puulan melontakeskus/puulavesi, Norppareitti Risteilyliikenne: Laivayhtiö Otukka Oy, tilausristeilyjä Saimaalla sekä sightseeing risteilyjä Savonlinnassa, Saimaan Saaristo ja Venepalvelut, Laivayhtiö Otukka Oy Vesiaktiviteettitoimijoita: Saimaan yhteislupa-alue ( ha) Sulkavalla, Saimaa Fishing Travel, Rock and Lake, PK Kalamatkat, Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: Sulkavan Suursoudut, vuonna 2017 jo 50. kerran järjestettävä tapahtuma, Sulkavan soutu-uistelukilpailu, järjestetään jo 33. kerran, Sulkavan syysuistelukilpailu Alanteen soutu, Virtasalmen Majavamelonta, Saaristopäivä Niinisaaressa, Siltakemmakat, Saimaa Swimrun, Saimaan höyrylaiva regatta, Puulan iltasoitto: esiintyjät luodolla ja yleisö omissa veneissä luodon ympärillä, Suuri Puula Suunnistus: koko perheen venesuunnistus; ohjataan ihmisiä käyttämään Puulan retkisatamia Puula Uistelu Kalamarkkinatapahtumat: Mikkelin kalamarkkinat, Savonlinnan kalamarkkinat ja Itä-Savon kalamarkkinat. Matkailun myynti-, markkinointi ja kehitys organisaatiot: Mikkelin seudun matkailupalvelu, Pieksämäen matkailuneuvonta, Saimaan virkistysalueyhdistys ry

90 KAINUU SITAATTI LISÄTÄÄN Yleistä Matkailun näkökulmasta Kainuun suurimpia vahvuuksia ovat koskematon, villi ja puhdas luonto ja sen ympärille tuotetut turvalliset, ympärivuotiset elämykselliset matkailupalvelut. Kainuussa tämä tarkoittaa sekä metsäluontoa että puhtaita vesistöjä. Kainuulaisen eräkulttuuriin kuuluvat erityisesti metsästys- ja kalastuspalvelut. Hyvinvointi-, liikunta- ja ruokapalvelut sekä alueen historiasta ja elämäntavasta kertovat ympäristöt lisäävät myös luontomatkalun vetovoimaa. Kainuun matkailun vahvuus on ympärivuotisuus. Kainuun matkailustrategian 2020 tavoitteiden mukaisesti kasvua haetaan kansainvälisiltä markkinoilta. Digitalisaation rooli palveluissa korostuu ja uudet tekniset sovellukset (esim. pelit ja simulaattorit ja verkkopohjaiset on-line palvelut) tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia tuotteistaa matkailupalveluja ja lisäävät ostamisen helppoutta ja saavutettavuutta. Maakunnan strategiassa on arvioitu, että erilaisten eri kohderyhmille suunnattujen matkailupalvelujen kysyntä kasvaa, esimerkiksi aktiviteettimatkailu, kestävän kehityksen matkailu ja luontomatkailu. Peliteknologian sovelluksia tullaan jatkossa hyödyntämään entistä enemmän matkailun kehittämisessä. Merkittävä osa maakunnan matkailutuloista tulee suurten tapahtumien kautta. Esimerkiksi Kuhmon Kamarimusiikki on Suomen vanhin ja kävijämäärältään suurin kamarimusiikin tapahtuma. Tapahtumalle on ominaista, että sen vaikutukset leviävät laajalti aluetalouteen ja eri toimialoille. Maakunnan matkailustrategian painotusten mukaisesti Kainuun monipuoliset ja puhtaat vesistöt antavat Kainuulle hyvät mahdollisuudet uusien matkailutuotteiden kehittämiselle. Matkailu synnyttää myös maaseutualueille uusia yrityksiä, palveluja ja työpaikkoja. Luontoon liittyvät aineettomat ekosysteemipalvelut tuovat työtä ja toimeentuloa, näistä esimerkkeinä maakuntaan on syntynyt viime vuosikymmenen aikana ainutlaatuisia petoeläinten katselu- ja kuvauskohteita matkailupalveluiksi. Myös luontoon liittyvät liikunta- ja hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä. Yhteistyötä Kainuun matkailukeskusten ja maaseudulla toimivien matkailuyritysten välillä tulee aktiivisesti kehittää.

91 Kainuun matkailun maankäyttöstrategian selvityksessä 2015 vesistömatkailun kehittämisessä nousivat esille erityisesti Oulujoen kalastuksen ja veneilymahdollisuuksien ja uusien melontareittien melontareitit kehittäminen. Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Kainuulle ominaista ovat kirkkaat vesistöt ja Euroopan viimeiset laajat erämaa-alueet. Suurten järvien ja reittivesistöjen ohella Kainuussa on runsas määrä pienempiä järviä sekä lyhyitä, vuolaita jokia. Lähes koko Kainuun maakunta kuuluu Oulujoen laajaan vesistöalueeseen. Oulujoki yhdistää toisiinsa kaksi maakuntaa, Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan. Joki laskee mereen Oulussa, mutta vetensä se saa pääosin Kainuusta. Varsinainen Oulujoki lähtee Oulujärvestä, jota kutsutaan Kainuun mereksi. Oulujoen vesireitille on tyypillistä Kainuun korkeiden vaarojen keskellä kimmeltävät, puhdasvetiset, laajat järvenselät, jokien kiivaat putoukset, Suomen suurimmat avoimet järviaavat, Ärjän- ja Niskanselkä Oulujärvellä ja lopuksi Oulujoen kuuluisat kosket. Oulujoen vesistö on tiettävästi Suomen rakennetuin vesistö, jopa 99 prosenttia rakennettavissa olevasta koskivoimasta on valjastettu. Kainuussa järvialaa on 12 % kokonaispinta-alasta eli km 2. Maakunnan suurin vesistö on laajojen selkävesien ja saaristojen Oulujärvi, joka on pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin järvi. Oulujärvellä ovat Suomen suurimmat sisävesien selät. Osa Oulujärvestä, Niskanselkä, kuuluu Unescon suojeluksessa toimivaan Rokua Geopark -alueeseen. Maakunnassa on yksi saaristo-osakunta, Vaala. Yli puolen hehtaarin kokoisia saaria on kpl, eniten saaria on Kuhmon, Suomussalmen, Vaalan, Paltamon ja Sotkamon kunnissa. Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita

92 Kainuun matkailukeskukset muodostavat Hossan kansallispuistoa lukuunottamatta melko tiiviin ja yhtenäisen matkailualueen. Kainuun pääkaupunki Kajaani sijaitsee kahden merkittävän matkailualueen, Vuokatin ja Oulunjärven välissä. Kajaanista on helppo laskeutua vesille monien vierasvenesatamien ja laitureiden kautta. Risteily- ja vesiliikenteessä on useita erikokoisia toimijoita, höyrylaivoista sup-lautavuokraukseen. Kaupungin keskustassa on Linnanvirran ilmainen kalastusalue, josta saa myös välineitä vuokralle. Kaupungin ja Kainuun historiaan pääsee tutustumaan jokivartta kiertävällä runsaan yhdeksän kilometrin mittaisella Renforsin lenkillä. Reitin varrella on useita levähdyspaikkoja ja informaatiotauluja kiinnostavista nähtävyyksistä ja henkilöistä, kuten Eino Leinosta, Elias Lönnrotista, Pietari Brahesta, Kajaanin linnanraunioista ja tervakanavista. Reitti ja kohteet on ladattavissa Kajaanin mobiilioppaasta. Tervansoutu ja kalastus ovat olleet tärkeitä elinkeinoja Kainuussa. Kajaanissa on maailman ainoa käytössä oleva tervakanava, joka rakennettiin 1840-luvulla. Se jäi pois käytöstä 1915, mutta otettiin uudelleen käyttöön vuonna Vielä tänäkin päivänä Kajaanissa järjestetään kesäisin tervansoutunäytöksiä Kajaaninjoella. Tervaperinne on tärkeä osa kainuulaista ruokakulttuuria. Minkä teet, tee se tervan kanssa kuuluu vanha kainuulainen sanonta. Tervasta tehdään erilaisia elintarvikkeita, kuten tervaleipää, konvehteja, siirappia ja jäätelöä. Kainuun tunnetuin ja suurin matkailukohde on Vuokatti, ja siellä sijaitseva Katinkulta. Vuokatti tunnetaan vaaramaisemista, mutta tosiasiassa sen vetovoimaan kuuluvat keskeisesti

93 ympäröivät järvet ja lukuisat pienehköt joet. Alue on retkeilijöiden, melojien ja kalastajien suosiossa ja talvella laajat järvenselät on valjastettu hiihtäjien, retkiluistelijoiden ja moottorikelkkailijoiden käyttöön. Kainuun Phukettina tunnettu hienohiekkainen uimaranta löytyy aivan Sotkamon keskusta. Hiukan uimarannan maisemia komistaa hiekkaharju perustetulla Hossan kansallispuistolla on pitkät, yli 30 vuoden perinteet retkeilyalueena. Alueen pinta-ala on noin hehtaaria, josta vettä on lähes hehtaaria. Puisto onkin Suomen parhaimpia vesiretkeilyalueita ja se valittiin valtakunnalliseksi retkikohteeksi vuonna 2011 juuri vesiretkeilymahdollisuuksien ansiosta. Sopivia melontareittejä löytyy niin aloittelijalle kuin kokeneellekin harrastajalle. Hossan järvet ovat kapeita ja ne sopivat hyvin melomisen lisäksi myös soutamiseen. Kosket ovat suhteellisen helppoja. Hossa on myös helposti saavutettava ja arvostettu kalastuskohde. Pienelle alueelle sijoittuvat vesistöt mahdollistavat kalastuksen lammissa, järvissä ja joissa ja koskissa. Luontainen kalakanta on hyvä ja jalokalojen istutuksilla saalisvarmuus on hyvä. Hosan kalavedet sopivat hyvin myös aloittelijoille ja perhematkailijoille. Alueella on neljä vaativuudeltaa eri tasoista vaellusreittiä; Peranka-Hossa, Julma-Ölkky-Somer-Hossa, Iijärvi- Hossa ja Hossa-Juntusranta. Hossan valtakunnallisesti arvokkain nähtävyys on Värikallio, noin vuotta vanhat kalliomaalaukset. Hossa nimettiin Suomi100 -juhlavuoden kansallispuistoksi. Parhaillaan käynnissä olevien kunnostustöiden jälkeen kansallispuiston virallisia avajaisia vietetään kesäkuussa Hossan kansallispuisto mainittiin myös Lonely Planetin valintakriteereissä lokakuussa 2016, kun Suomi valittiin kolmanneksi parhaaksi matkakohteeksi vuodelle Suomi valittiin myös National Geographic Traveler -lehden 21 parasta matkailumaata vuonna listalle. Yhtenä perusteluna oli rauhallinen luonto ja Hossan uusi kansallispuisto. Kainuun villein luonto löytyy kenties Kuhmosta, joka on hyvä kohde Suomen villin luonnon etsimiseen ja kokemiseen. Kuhmon luontokeskus Petola kertoo kattavasti Suomen suurpedoista. Lentuan erämaajärven maisemat ovat tuttuja Gallen-Kallelan Kalevalamaalauksista ja Veikko Huovisen klassikkoteoksesta Havukka-ahon ajattelija. Lentuan lukuisten nuotiopaikkojen ja laavujen ylläpidosta huolehtii Metsähallitus. Taukopaikkojen kruununjalokivi on Lehtosaaren autiotupa, joka sijaitsee historiallisia tervareittejä seurailevien melontareittien varrella. Tupa on kalastajien, melojien ja hiihtäjien suosima taukopaikka.

94 Korpikirjailija Ilmari Kiannon taitelijakoti Turjanlinna sijaitsi Kiantajärven rantamaisemissa. Nykyisiin Turjan tupiin pääsee kesäisin opastetuilla järviristeilyillä Suomussalmelta. Maakunnan suurimman järven, Oulujärven, alueelle ominaista on kulttuurimatkailun lisäksi vesistömatkailuun liittyvät palvelut. Oulujärven retkeilyalueeseen kuuluu Manamansalon saarella ja Niskanselällä olevia maa- ja vesialueita. Retkeilyalueeseen kuuluvat Niskanselän saaret Ykspisto, Ylä-Mulkku ja Kaarresalo sekä osia Honkisesta, Kuostonsaaresta ja Jylhänniemestä. Alueen pinta-alasta 64,3 km² on vesialueita, saaria ja mannerta 14 km². Euroopan pohjoisin sisävesihöyrylaiva Kouta risteilee Kajaanista Oulujärvelle, Paltaniemen kulttuurikohteisiin ja Ärjänsaareen. Eri puolella järveä on yhteensä parikymmentä satamaa, joiden yhteydessä on veneenlaskupaikat. Manamansalon virkistyskalastusalue kuuluu Oulujärven retkeilyalueeseen ja Unescon suojeluksessa olevaan Geopark-verkostoon. Manamansalon Teeriniemessä on palveleva satama ja retkeilyalueen saarissa rantautumislaiturit. Retkeilijöiden lisäksi alue on kalastajien suosiossa. Manamasalon virkistyskalastusalue muodostuu kymmenestä erillisestä lammesta, joiden luontaiseen kalastoon kuuluvat mm. hauki, ahven ja särkikalat. Kalastoa täydennetään säännöllisesti lohikalojen poikasistutuksilla (taimen, siika ja harjus). Lähimmille kalapaikoille on vain muutaman minuutin kävelymatka leirintäalueelta ja alue sopii hyvin myös perheiden kalastuskohteeksi. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen Maakunnassa matkailutoimijoiden alueelliset yhteenliittymät vastaavat kotimaan markkinointitoimenpiteistä omilla alueillaan ja alueellinen kehitysyhtiö Kainuun Etu Oy, joka palkittiin syksyllä 2016 Euroopan parhaana kehitysyhtiönä. Yritys koordinoi alueen maakunnallisia kehittämistoimia ja mm. kansainvälisiä yhteismarkkinointitoimenpiteitä. Kansainvälisillä markkinoilla palaute esim. aasialaisilta matkailijoilta on ollut rohkaisevaa ja yhteismarkkinointitoimia kehitetään edelleen.

95 Kehittämishankkeiden avulla on toteutettu tuotteistamista ja kohteiden kunnostustoimenpiteitä jo vuosia. Vesistökohteissa on esimerkiksi kunnostettu laituripaikkoja ja toteutettu laajempia koskien kunnostusprosesseja. Kainuun Etu Oy:llä on käynnissä alueellinen Matkailukalastus digiaikaan -hanke. Lisäksi tehdään tiivistä yhteistyötä VisitFinlandin kanssa. Luonto- ja kulttuurimatkailun sekä Outdoors Finland tehdään myös yhteistyötä, erityisesti Wild Taigan/Wild Taiga alueella. Maakunnan matkailustrategiassa on nostettu tärkeäksi paitsi vesistöisyyden parempi hyödyntäminen matkailupalvelujen tuotteistuksessa, myös aktiivinen yhteistyö suuralueiden kanssa (Lakeland). Verkostoituminen ja laaja yhteistyö on kasvanut alueelle, esimerkkinä Neliapila, joka on matkailukeskusten ympärille palveluja kehittävä yhteistyökonsepti. Alueellisen kehitysyhtiön Kainuun Etu Oy:n toimesta kutsutaan säännöllisin väliajoin alueen matkailutoimijoita yhteen keskustelemaan yleisistä kehittämistarpeista. Matkailufoorumit ovat kaikille avoimia tilaisuuksia ja niihin on osallistuttu laajalla edustuksella läpi toimijakentän; yritykset, tutkimus- ja koulutus, rahoittajatahot sekä alueen kehittäjäorganisaatiot. Vuonna 2004 perustettu Idän Taiga ry on noin 60 matkailualalla toimivan yrityksen yhdistys. Yhdistyksessä on mukana toimijoita lähinnä Kuhmon ja Suomussalmen alueelta, mutta myös muualta Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta. Yhdistyksen tehtävänä on valvoa toimialan yleisiä ja yhteisiä ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä. Idän Taiga ry:n yrittäjät edustavat hyvin kattavasti alueen matkailutarjontaa. Mukana yhdistyksen toiminnassa on niin luonto- ja kulttuuritoimijoita, hotelleja, mökkiyrittäjiä, ravintoloita kuin ohjelmapalveluyrityksiäkin. Idän Taiga ry:n yhteismarkkinoinnin taloudelliset resurssit pohjautuvat jäsenten yhteismarkkinointimaksuihin sekä Kuhmon kaupungin ja Suomussalmen kunnan yhdistykselle osoittamaan rahoitukseen. Lisäksi yhteismarkkinointia ja tuotekehitystä tehdään erilaisten hankkeiden kautta. Uusimpana vuonna 2015 käynnistyi hanke, jonka avulla kehitetään seuraavat kolme vuotta sekä Aasia- että Itä-Eurooppa -yhteyksiä. Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala km 2 eli noin 12 % kokonaispinta-alasta. Rantaviivaa km. Suurimmat järvet: Oulujärvi, Kiantajärvi, Ontojärvi, Lentua ja Nuasjärvi

96 Suurin joki: Kiehimäjoki ja Kajaaninjoki Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Hossan kansallispuisto (2017) Hiidenportin kansallispuisto ja Kainuun luontokeskus, Oulujärven retkeilyalue, Rokuan kansallispuisto, Syötteen luontokeskus, Talaskankaan luonnonsuojelualue ja Kainuun luontokeskus, Tiilikkajärven kansallispuisto Melontareitit: Hossan luonnonpuisto: Risteilyliikenne: (päivitys) Vesistöaktiviteettitoimijoita (päivitys) Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: Manamasalon saaripäivät, Manamasalon kalamarkkinat, Suopotkupallon MM-kisat Hyrynsalmi, Kalahässäkkä, Hankikorriviikko, Kuhakunkku, Predator Challenge, Manamasalon Saaripäivät, kirkkovenesoututapahtuma. Matkailun myynti-, markkinointi ja kehitys: Alueellinen kehitysyhtiö Kainuun Etu Oy, Ukkohallan Matkailuyhdistys ry, Idän Taiga ry, Oulunjärven jättiläiset ry, GoVuokatti.fi KANTA-HÄME SITAATTI LISÄTÄÄN Yleistä Hämeen sijainti ja saavutettavuus ovat matkailun kehittämisen kannalta erinomaiset. Hyvien liikenneyhteyksien päässä löytyy monipuolinen ja rikas luonto ja runsaita vesistöjä. Maakunnassa onkin hyvät mahdollisuudet hyötyä kasvavasta Green care -palveluiden kysynnästä. Luontoon, usein maaseutuympäristöön ja vesistöön tukeutuvia hyvinvointipalveluiden tarjoajia on Kanta-Hämeen alueella runsaasti, ja vesistöjä hyödynnetään alueella melko hyvin. Maakunnan maisemat vaihtelevat runsaasti, sillä maakunnasta löytyy erilaisia metsiä, järviä, soita ja harjuja. Harjujonot hallitsevat kulttuurimaisemaa, jota hiekkanummet ja pienet vesistöt elävöittävät. Hämeessä on yli 4000 hehtaaria rauhoitettuja luonnonsuojelualueita. Kanta-Hämeen matkailustrategia on laadittu vuosille vuonna Yhtenä tavoitteena oli erä- ja luontomatkailun kehittäminen ja uusien palvelukokonaisuuksien tuotteistaminen erityisesti lapsille, perheille ja ryhmille. Vesistöteemoja halutaan hyödyntää laajemmin myös muiden teemojen yhteydessä esimerkiksi pyöräily, golf, ratsastus, - ja hyvinvointipalvelut. Usean kunnan yhteiset viherkäytävät ja luontomatkailuun osoitetut laajat virkistysalueet mainitaan koko maakunnan kattavassa maakuntakaavassa. Koko maakunnan

97 kattavassa strategiassa Häme-ohjelmassa määritellään pitkän tähtäimen suunnat ja tavoitteet, jotka linjaavat myös matkailun toimenpiteitä. Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Kanta-Hämeen maakunta kuuluu lähes kokonaisuudessaan Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Maakunnassa on 784 järveä, järvialaa 503 km 2 eli yhteensä 9 % kokonaispinta-alasta, joenrantaa 635 km ja rantaviivaa kaikkiaan km. Maakunnan rantavyöhykkeet ovat voimakkaasti rakennettuja. Suurimmat järvet ovat Päijänne, Vesijärvi, Ruotsalainen, Tammelan Pyhäjärvi, Katumajärvi ja Vanajavesi, joka on myös Kanta-Hämeen maakuntajärvi. Suurimmat joet ovat Loimijoki ja Hiidenjoki. Kanta-Hämeen vesistö on sekä kalaisa että ennen kaikkea rapurikas. Kanta- Hämettä voi kutsua Suomen rapumaakunnaksi sillä yli 60% maamme vuosittaisesta rapusaaliista saadaan Hämeen vesistä. Maakunnassa on yli puolen hehtaarin kokoisia saaria 513 kpl, eniten saaria on Hauhon, Lammin, Lopen, Tammelan ja Hattulan kunnissa. Rauhoitettuja luonnonsuojelualueita Hämeessä on yli 4000 hehtaaria. Hämeelle ominaista on järviylängön lisäksi rikas suoluonto. Hämeen luontokeskus sijaitsee Tammelassa, Hämeen Härkätien varrella. Maakunnassa on kaksi kansallispuistoa, Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot. Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita

98 Maakunnan keskus on Vanajaveden etelärannalla sijaitseva Hämeenlinna ja kuuluisimpia nähtävyyksiä Hämeen linna. Kaupungin useat kävelyreitit myötäilevät Vanajaveden rantoja ja Linnanniemestä voi jatkaa Kaupunginpuiston kautta Aulangolle asti. Aulangon alue kokonaisuutena on yksi maakunnan vetovoimaisimmista matkailukohteista. Puistometsän näköalatornista aukeaa huikea näköala Vanajaveden laaksoon, yhteen kansallismaisemistamme. Vanajavettä pitkin Hämeenlinnassa pääsee risteilemään Tampereelle saakka. Reittiliikenteen lisäksi Hämeenlinnasta liikennöivä Suomen Hopealinja on pidentänyt risteilykautta erilaisilla teemallisilla risteilytuotteilla kuten iltaristeilyjä myöhäiseen syksyyn, Halloween risteilyt ja pikkujouluristeilyt. Kokemäen vesistöön kuuluvan Iso-Roineen rannalla Hauhossa on Ilorannan lomakeskus, jossa tarjoillaan perinteisempien luonto-ohjelmien lisäksi tuotteistettuja metsäkylpyjä Mäyränkallion mutkittelevalla luontopolulla ja lähialueen laajoissa metsä- ja järvimaisemissa. Kanta-Hämeen alue on Suomen vanhimpia kartanovyöhykkeitä. Kartanokulttuurin juuret löytyvät jo keskiajalta, vaikka useimmat kartanot perustettiin Hämeeseen ja luvuilla. Maakunnassa on edelleen jäljellä lähes 100 sellaista kartanoa, joissa on rakennuksia jäljellä. Suurin osa kartanoista on yksityisomistuksessa, mutta osa on avoinna kokous-, ryhmä- tai yksityismatkailijoille. Katumajärven rannalla sijaitseva Vanajan kartano eli Äikäälä tunnetaan nykyisin nimellä Vanajan Linna. Laadukas kokous- ja vapaa-ajankohde on myös

99 vuokrattavissa erilaisiin tapahtumiin. Hattulassa, Alajärven rantamaisemissa toimii Inkalan kartano, joka on tunnettu paitsi hyvästä keittiöstään, myös savusaunastaan. Huonommaksi saunan suhteen ei jää Hahkialan Kartano Kirrisenjärven rannalla Hauholla. Kartanon rantasauna on tarkka kopio Tasavallan Presidentin kesäasunnon, Kultarannan, saunasta. Kanta-Hämeen kulttuurihistoriallisesti merkittävillä ja sijainniltaan upeilla kartanoilla on kaikki mahdollisuudet profiloitua entistä voimakkaammin hyvinvointimatkailun teemoihin ja kansainvälisillä markkinoilla osaksi FinRelax-konseptia. Hämeen Järviylänkö on erämainen luontoalue keskellä Hämettä, Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkien välisellä alueella. Loppi on lähtöpiste lukuisille retkeilypoluille, vaeltaa voi noin 30 kilometriä ja reitit ovat osa Hämeen Järviylängöllä risteilevää Ilvesreitistöä. Kaartjärvi-Kaartjoen sekä Punelia-järven melontareitit tarjoavat vaihtoehtoja sekä vasta-alkajille että melontaa kauemmin harrastaneille. Räyskälän alueelle sijaitseva Pirunkallion Prammi toimii mainiona tukikohtana eräretkille. Reitistöjen varrella on myös monipuolinen matkailuyritysten valikoima, josta voi kysyä niin ruokailua, majoitusta kuin erilaisia ohjelmapalveluja. Hämeen Järviylängön alue on muodostunut jääkauden jälkeen vedenpinnan yläpuolelle jääneistä, lähes savettomista moreenialueista. Metsäisessä maisemassa on runsaasti soita, lampia ja järviä. Alueen merkittävimpiin luontokohteisiin kuuluvat Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot sekä Saaren Kansanpuisto. Kansanpuisto sijoittuu Kaukolan harjulle Pyhäjärven ja Kuivajärven väliselle kannakselle, harjujen lisäksi vesistöt suurista järvenselistä pieniin kirkkaisiin luonnontilaisiin lampiin tuovat alueelle oman viehätyksensä. Saaren kansanpuisto on erittäin suosittu uimakohde. Kuivajärven matalat hiekkarannat ovat erityisesti lapsiperheiden suosiossa, kun taas Suujärven syvä ja kirkas laitureilla sekä hyppytelineillä varustettu ranta sopii kokeneemmille uimareille. Monet vesiurheilun harrastajat sukeltajista veneilijöihin viihtyvät myös hyvin alueella. Tammelassa Ruostejärven virkistysalueella sijaitsee Hämeen Luontokeskus. Kokonaisuudessaan Hämeen järviylängöllä on erinomaiset mahdollisuudet retkeilyyn, kalastukseen, pyöräilyyn sekä melontaan. Hämeen järviylängön alueesta on julkaistu painettu ulkoilukartta, johon on merkittynä ulkoilureittejä yli 200 kilometriä, hevosvaellus-reittejä 180 km, polkupyöräreittejä 350 km ja melontareitistöä 80 km. Kartta sisältää reitistöjen tauko-, tuli-, ja laavupaikat, tukikohdat, palvelut, ratsastustallit, maihinnousupaikat, uimarannat sekä ison joukon matkailupalveluita ja nähtävyyksiä.

100 Evon retkeilyalue on noin hehtaarin metsäalue, jolla on runsaasti pieniä järviä ja lampia. Alueella on mainiot kalavedet sekä aloittelijoille että kokeneille kalastajille, ja se sopii hyvin koko perheen kalastuskohteeksi. Kalaa voi narrata rannalta tai veneestä, jonka voi tarvittaessa vuokrata Niemisjärviltä. Kalastusalueen järviin ja lampiin on istutettu lohikaloja. Vähä-Koukkujärvi on 12-vuotiaiden ja sitä nuorempien oma kalastuskohde. Kuuden hehtaarin kokoisen erämaisen Syväjärven voi vuokrata kokonaan omaan käyttöön. Alueella on korkeatasoiset majoitus-, kokous- ja saunatilat. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen Kanta-Hämeen maakuntaan kuuluu 11 kuntaa; Hämeenlinna, Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela ja Ypäjä. Kunnat muodostavat kolme seutukuntaa; Hämeenlinnan seutu, Forssan seutu ja Riihimäen seutu. Maakuntaa markkinoidaan yhteisen Häme -brändin alla. Jokainen seutukunta myös myy ja markkinoi seutukunnan matkailupalveluja. Linnan Kehitys Oy Hämeenlinnan kaupungin omistama kehitysyhtiö. Yhtiö auttaa matkailutoimijoita ja toimii myös alueen tapahtumanjärjestäjien tukena. Linnan Kehitys Oy:llä on ollut Hämeenlinnan seudulla myös pienehköjä, matkailuun liittyviä selvityshankkeita. Maakunnassa vesistömatkailuun liittyvää kehitystyötä toteutetaan muun muassa FRESHABIThankkeessa, jossa on mukana 30 kump-pania ja 8 aluetta eri puolilta Suomea. Vanajaveden alueella hankkeessa toteu-tetaan lintuvesi- ja valuma-aluekunnostuksia, tutkimuksia, mallinnustyötä, virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien kehittämistä sekä alueen asukkaiden aktivointia ja muita vesienhoitotoimia ja elinympäristökunnostuksia laajassa yhteistyössä Natura2000-alueilla ja niiden lähiympäristössä. Vanajavesikeskus ry tähtää alueen järvien ja jokien kunnostamiseen ja koko Hämeenlinnan seudun vetovoimaisuuden vahvistamiseen. Hämeen virkistysalueyhdistys ry on toiminut vuodesta 1990, yhdistykseen kuuluu kaikki maakunnan kunnat. Yhdistys toimii Hämeen Liiton yhteydessä. (tarkista tilanne Minna Takala, Hämeen liitto, aluekehitysasiantuntija, Hämeestä tuoretta tietoa saatavilla heikosti)

101 Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala 503 km 2 eli noin 9 % kokonaispinta-alasta. Rantaviivaa km. Suurimmat järvet: Päijänne, Vanajavesi, Vesijärvi, Ruotsalainen, Tammelan Pyhäjärvi, Katumajärvi. Suurimmat joet: Loimijoki ja Hiidenjoki Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Aulangon luonnonsuojelualue, Hämeen luontokeskus, Evon retkeilyalue, Korteniemen perinnetila, Liesjärven kansallispuisto, Torronsuon kansallispuisto, Saaren kansanpuisto Melontareitit: Renkajoen melontareitti, Hämeenlinna, Kaartjärven ja Punelian melontareitit, Loppi, Loimijoen melontareitti / Jokioinen/Forssa/Tammela, Puujoen melontareitti / Hausjärvi, Tammelan ylängön melontareittejä / Tammela, Räikälänjoki - Tuulensuunjoki / Janakkala Risteilyliikenne: Hopealinja, Vesistöaktiviteettitoimijoita: (päivitys) Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: Myötävirran viesti/lammi/janakkala, Kaarjokikellunta/Loppi, Venetsialainen melonta Loimijoella, Kalamarkkinat Forssa, Hämeenlinna, Riihimäki, Järvisählyn MM-kisata Tammela, Matkailun myynti, markkinointi ja kehitys: Hämeen virkistysalueyhdistys ry, Hämeen liitto, Linnaseutu ry Hämeenlinnan matkailuneuvota, Riihimäen matkailuneuvonta, Forssan seudun matkailuneuvonta KESKI-POHJANMAA Näät, kuinka rannat viljavat on virtain kahta puolta ja kylät suuret kansoineen, mi maasta pitää huolta, mi tuttu meren myrskyisen ja hallan hyisen, katehen. Kas siitä soinnun saa tää Keski-Pohjanmaa. - Keski-Pohjanmaan laulu- Yleistä Keski-Pohjanmaa sijaitsee läntisessä Suomessa, Merenkurkun rannalla. Maakunta jakautuu jokiseutuun ja rannikkoon sekä Suomenselän alueeseen. Maakunnan matkailustrategiassa erämaa ja luonto sekä meri- ja saaristomatkailun kehittäminen on nostettu yhdeksi matkailun kärkiteemaksi. Nykyisen matkailustrategian uudistaminen käynnistettiin 2015 osana laajempaa maakunnan vetovoimastrategiaa. Keski-Pohjanmaan liiton maakuntastrategiassa matkain kehityspotentiaaliksi on nimetty esimerkiksi hyvinvointi- ja luontomatkailu. Hyvinvointiin liittyvät terveys-, matkailu-, luonto-ja kulttuuripalvelut ovat merkittävä työllistäjä. Maakuntastrategian linjauksia ja kehittämisen tavoitteita ohjaa Keski-Pohjanmaan maaseutustrategia 2020, jossa myös

102 matkailuun on otettu kantaa. Keski-Pohjanmaan matkailun 2020 tavoitteeksi on strategiassa asetettu, että alueen tunnettuus ja saavutettavuus matkailualueena on parantunut. Matkailun elinkeinolähtöinen kehittäminen on edennyt ja alueelle on rakennettu kiinteä yhteismarkkinoinnin verkosto ja toimivat sähköiset palvelut. Alueella on yhteinen kansainvälinen matkailustrategia ja matkailutoimijat ovat tiedostaneet monipaikkaisuuden mahdollisuudet. Matkailualalle on syntynyt uusia luontomatkailutuotteita sekä hyvinvointi-ja Green Care-yrityksiä. Nämä toimivat vahvassa yhteistyössä mm. lähiruoan tuottajien ja muiden palveluntarjoajien kanssa. Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Keski-Pohjanmaalla on hyvin lyhyt rannikko, jonka edustalla on vähän saaria. Keski- Pohjanmaalta löytyy reheviä jokivarsia, merenranta-alueita sekä soita, joita pinta-alasta on lähes puolet. Maakuntaa halkoo useita suuria luode kaakko-suuntaisia jokia. Suurimpia niistä ovat Perhonjoki, Lestijoki ja Kalajoki, joka ulottuu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Joet ovat kautta aikojen toimineet Keski-Pohjanmaalla rannikkoa ja sisämaata yhdistävinä kulkuväylinä, ja niitä on hyödynnetty myös kuljetusreitteinä, kalastuspaikkoina ja voimanlähteinä. Kunnista Kokkolalla on eniten merialuetta ja Lestijärvellä eniten sisävesialuetta. Järvialaa maakunnassa on vain 199 km 2, merialaa sitä vastoin km 2. Maakunnan vesistön kokonaispinta-ala on km 2 eli 29 % kokonaispinta-alasta, rantaviivaa km 2.. Keski-Pohjanmaan suurimmat järvet ovat Lestijärvi, Ullavanjärvi ja Venetjoen tekojärvi. Eniten saaria on Kokkolan, Kälviän, Perhon, Lestijärven ja Himangan kunnissa. Kaikkiaan maakunnassa on 626 kpl yli puolen hehtaarin kokoista saarta. Merialueen tunnettuja saaria ovat Öja, Tankarin majakkasaari ja Oura. Keski-Pohjanmaalla maankohoama on erittäin nopeaa, noin 8,5 cm kymmenessä vuodessa, ja tästä syystä uutta rantaa syntyy jatkuvasti lisää.

103 Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteit Keski-Pohjanmaan saaristo- ja vesistömatkailukohteita leimaavat historialliset majakkasaaret, kalastuskulttuuri ja kalaisat erämaajärvet. Matkailullisesti omiksi ryhmikseen erottuvat Kokkolan, Kaustisen ja Lestijärven alueet. Maakunnan pääkaupungin Kokkolan panostukset merellisen Kokkolan esiin tuomiseksi ovat kasvattaneet kaupungin suosiota matkailijoiden keskuudessa. Kokkola on vanha satamakaupunki, jossa vuosisatojen kuluessa on rakennettu purjelaivoja ja käyty tervakauppaa. Vattajanniemi & Ohtakari muodostavat Pohjoismaiden laajimman yhtenäisen hiekkadyynialueeen. Lohtajalla, noin 40 km Kokkolasta löytyy Vattajanniemi, joka sijaitsee Ohtakarin saaren vieressä. Vattajanniemellä hiekkaa on silmänkantamattomiin ja alue suosittu uimareiden sekä tuulilajien harrastajien keskuudessta.. Vattajan alue toimii myös Puolustusvoimien harjoitusalueena ja alue saattaa tästä syystä olla ajoittain suljettu. Öjan Kalastajakylä ja pieni Kalastajamuseo sijaitsevat noin 15 km päässä Kokkolan keskustasta, Öjassa, Långön kalastajakylän vieressä. Kesäisin matkustajalaivaliikenne Kokkolasta on vilkasta. Risteilykohteina ovat mm. majakkasaari Tankar, Öjan Kalastajakylä, Bosundin Kalasatama, Köpmanholmen ja Lohtaja- Himanka Saaristo. Kesällä 2016 Kokkolasta liikennöivällä m/s Jennyllä oli yhteensä matkustajaa reitti- ja tilausliikenteessä. Tankarin majakkasaari sijaitsee 15 km luoteeseen Kokkolan satamasta. Majakan valona toiminut petroolipoltin syttyi ensimmäisen kerran Vaikka Tankar toimii edelleen majakkana, saari on myös monipuolinen matkailukohde, joka tarjoaa luontokokemuksia ja

104 otteita vanhasta saaristolaiselämästä. Majakkasaareen on mantereelta sujuvat liikenneyhteydet (m/s Jenny) ja palveluita on tuotteistettu erilaisten teemojen ympärille esimerkiksi Päivä kalassa Räyringinjärvellä ja Yö Tankarin majakkasaarella. Keski-Pohjanmaan suurimman järven, Lestijärven erämaa-alue on merkittävä luonto- ja vesistömatkailukohde. Alue tunnetaan perinteisenä muikkupitäjä. Erämaajärvet Lehtosenjärvi, Vähä-Valvatti, Kivestönjärvi ja Iso-Lemmistö houkuttavat perinteisen kalastuksen lisäksi urheilukalastajia. Ainutlaatuinen linnusto, kasvisto ja arvokalat tekevätkin alueesta tärkeän luonto- ja kalastusmatkailukohteen. Moniin kalavesiin (Lestijärvi, Valkeinen, Lestijoki) istutetaan arvokaloja vuosittain. Kalastuksen lisäksi Lestijoki on tunnettu melontareitti, 102 kilometriä pitkä reitti alkaa Lestijärveltä ja sen putouskorkeus on 120 m. Reitti päättyy Pohjanlahteen. Reitillä on 50 koskea ja sopii melontaan parhaiten alkukesästä. Alueen matkailuyrittäjät järjestävät myös lyhyempiä melontaretkiä. Perhonjoen ja Halsuanjoen laaksossa sijaitseva Veteli on tunnettu paitsi moottoriurheilukeskuksestaan myös upeista koskimaisemista. Halsuan-,Vetelin- eli Perhonja Porasenjoen kosket ovat sekä melojien että kalastajien suosiossa. Kunnan suurin järvi, Patanan tekojärvi on suosittu retkikohde. Esimerkki maakuntien rajat ylittävästä eräretkeilyalueesta on Salamajärvi, jonka ytimen muodostavat Salamajärven kansallispuisto ja lähes sata kilometriä pitkä Peuran polun vaellusreitti. Peuranpolku on osa E6 kaukovaellusreitistöä. Salamajärvi ulottuu sekä Keski- Pohjanmaan että Keski-Suomen alueella. Keski-Pohjanmaalla alue ulottuu Perhon, Lestijärven, Reisjärven sekä Kinnulan ja Kivijärven kuntien alueille. Seutu sopii erämaiseen retkeilyyn, vaellukseen, kalastukseen, metsästykseen, pyöräilyyn sekä melontaa. Retkeilyreitit on hyvin merkitty ja reitin varrella on useita autiotupia yöpymistä varten. Peuran kunnssa sijaitseva Fishing Leaderin kalastuspalvelut sijoittuvat Salamajärven kansallispuistoon ja Niemenharjun matkailukeskukseen. Perinteikkään kämppäkartanon yhteydessä sijaitsee kalaisa lohilampi Sammakkolampi. Paikka on otollinen myös kansallispuistossa retkeileville, koska merkatut rengasreitit löytyvät lyhyen matkan päästä. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen

105 Kokkolan seudulla toimijoita ovat Kokkolan Matkailu Oy ja Kokkolanseudun Kehitys Oy (KOSEK). Matkailun ja KOSEKin yhteistyön tiivistyminen alkoi vuonna Kaikki myyntitoiminnot on keskitetty Kokkolan Matkailu Oy:lle ja liitännäiset markkinointitoimenpiteet on keskitetty KOSEK Oy:lle, jonka tehtävänä on kehittää yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä alueella ja vastata aluemarkkinoinnista ja matkailupalveluiden tuottamisesta sekä kuntarahoituksen myöntämisestä elinkeinoelämää kehittäviin hankkeisiin. Aluemarkkinoinnissa ja matkailupalveluissa KOSEK edistää Kokkolan vetovoimaisuutta ja tunnettuutta. Kokkolan Matkailu Oy toimii matkailu- ja tapahtumapalvelujen sekä kokous- ja kongressipalvelujen kehittäjänä, tuottajana, myyjänä ja välittäjänä sekä matkanjärjestäjänä kotimaisille ja ulkomaisille ryhmille. Kokkolan Matkailu Oy hoitaa kesäisin m/s Jennyn saaristoristeilytoiminnot, myy Tankarin majakkasaaren majoitustiloja ja Matkailulla on käytössä on-line myyntipalvelu. 7 Sillan Saariston markkinointiyhteistyö päättyi 2014 ja matkailun kehittämisestä vastannut yhdistys lopetettiin. Kehittämisyhtiö Concordia teki alueelle 2015 meri- ja saaristomatkailun selvityksen. Selvityksen pohjalta syntyi alueen kehittämisohjelma, jonka tarkoituksena on nostaa alue yhdeksi merkittävimmistä meri- ja saaristomatkailukohteista paitsi Suomessa, myös kansainvälisesti. Tämän hankkeen toteuttaminen vaatii maakunnan rajat ylittävää yhteistyötä rahoituksen järjestämisessä. Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala 188 km 2 ja merialaa km 2, vesipinta-alaa yhteensä km 2 eli noin 29% kokonaispinta-alasta. Rantaviivaa km. Suurimmat järvet: Lestijärvi, Ullavanjärvi, Venetjoen tekojärvi, Salamajärvi Suurin joki: Perhonjoki, Lestijoki, Kalajoki, Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Salamajärven kansallispuisto, Rahjan saaristo, Peuran polku Melontareitit: (päivitys) Risteilyliikenne: (päivitys) Vesistöaktiviteettitoimijoita: (päivitys) Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat:kokkolan nahkiais- ja kalamarkkinat, Muikkumarkkinat, Lestijärvi, Venetsilaiset/Kokkola, Ohtakarin Kalajuhlat/Kokkola Matkailun myynti-, markkinointi ja kehitys: Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, Kokkolan Matkailu Oy, Hiekkasärkkien Yrittäjäyhdistys ry, Vaasan seudun matkailu Oy, Oy Pietarsaaren Seudun Kehittämisyhtiö Concordia.

106 KESKI-SUOMI Keski-Suomen säästä on tehtävä matkailuvaltti. Palveluhenkilöstö, yrittäjät ja kaikki muut toimijat lopettavat säästä voivottelun ja lähdemme positiivisella asenteella siitä, että sadekelikin on upea kokemus. Selvät 4 vuodenaikaa täytyy kokea mahdollisuutena, niin tuotteistuksessa kuin palvelussakin. - - Markus Kallio, Varjola- Yleistä Keski-Suomi on suurten vesien maakunta, josta löytyvät rikkaat kalavedet ja runsaat kosket. Puitteet matkailulle puitteet tarjoavat vehmas luonto, runsaat vesistöt ja metsät, mutta tuotteistus ja palveluiden kehittäminen tarkoittavat maakunnassa ennen kaikkea ympärivuotisuutta. Keski-Suomessa on tehty erityisen määrätietoisesti tuote- ja palvelukehitystä ns. off season -jaksoille. Maakunnan matkailustrategiassa yhtenä matkailuun vaikuttavana tekijänä nostetaan esille ilmastonmuutos ja talvisesongin mahdollinen lyhentyminen. Tarjonnan ympärivuotisuuteen otetaan vahva kanta toteamalla, että yritykset kehittävät ympärivuotisia säänkestäviä palveluinnovaatioita. Tämä tarkoittaa usein luonnon ja vesistöjen hyödyntämistä. Ympärivuotisuus ymmärretään Keski-Suomessa myös asiakkaiden varustamista oikeanlaisilla varusteilla, säästä ja olosuhteista riippumatta. Myös maakunnalle tärkeää mökki-, luontoja liikuntamatkailua kehitetään ympärivuotiseksi toiminnaksi; kesä-ja talviaktiviteeteissa hyödynnetään erityisesti maaseudun ja vesistöjen tarjoamia mahdollisuuksia. Kaavoituksessa on panostettu mm. satama-alueiden kehittämiseen ja niiden lisäämiseen. Maakunnan matkailun visiossa Keski-Suomi tunnetaan osana Järvi-Suomea vetovoimaisista kärkituotteista ja menestyvistä matkailukeskusverkostoista, jotka asiakaslähtöisesti tuottavat, markkinoivat ja myyvät laadukkaita ja kannattavia matkailupalveluita kotimaisille ja ulkomaisille asiakkaille. Vesistön merkitys on alueen kannalta todella tärkeä. Vesistöä hyödynnetään selkeästi enemmän kesällä kuin talvella. Matkailupalveluiden osalta kehittämisen varaa on, tulevaisuudessa on tärkeä saada enemmän, monipuolisempia ja ympärivuotisia vesistöön liittyviä tuotteita, joiden avulla alue saa enemmän jalansijaa myös kansainvälisillä markkinoilla.

107 Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Maakunnan laajan vesitieverkoston muodostavat Keitele ja Päijänne sekä niitä yhdistävä kanava. Vesistörikkaimmat kunnat sijaitsevat juuri Päijänteen, Suomen toiseksi suurimman järven, ja Keiteleen rannoilla. Keski-Suomessa on yli hehtaarin kokoisia järviä ja yli 15 metriä leveitä jokia virtaa 700 kilometriä. Keiteleen ja Päijänteen lisäksi pinta-alaltaan suurimpia järviä ovat Konnevesi, Kivijärvi ja Suontee. Kaikkiaan järvialaa on km 2 eli noin 16 % kokonaispinta-alasta, vesistöistä suurin osa kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Rantaviivaa on km. Monia maakunnan järviä yhdistävät virtavesireitit ja yksittäiset kosket, jotka ovat usein vain muutamia satoja metrejä pitkiä. Keski-Suomelle on ominaista juuri reittivesien runsaus. Maakunnassa on yli puolen hehtaarin kokoisia saaria 4 010, eniten saaria on Viitasaaren, Kuhmoisen, Joutsan, Pihtiputaan ja Kinnulan kunnissa. Saaristo-osuuskuntia ovat Joutsa, Jyväskylä, Kivijärvi, Kuhmoinen ja Luhanka. Riista- ja kalataloudentutkimuskeskuksen mukaan Pohjois-Päijänne on Suomen suosituin järvikalastuskohde. Eteläisen Suomen parhaimmat ja määrältään ylivoimaisesti runsaimmat sisämaan koskikalastuskohteet löytyvät Keski-Suomesta. Tunnetuimpia niistä ovat Huopana ja Keihärinkoski, mutta useiden kymmenien koskien listalta voi mainita esim. Kolima-Keitele vesireitiltä Kärnän-, Kellan ja Kymönkosken. Lisäksi kalastajien hyvin tuntemia ovat Kapeenkosksi, Keskinen ja Heijarinkosket. Moniin kohteisiin liittyy myös majoitus- ja muita palveluita. Yksi Keski-Suomen tunnetuimmista koskimatkailukohteista on Varjolan tila Kuusaankosken rantamaisemassa. Järvitaimenen kalastukseen soveltuvia koskialueita on Keski-Suomessa poikkeuksellisen paljon ja tätä ei ole vielä täysipainoisesti hyödynnetty maakunnan vetovoimatekijänä. Keski-Suomessa on viisi kansallispuistoa, joista uusin on 2014 perustettu Konneveden kansallispuisto. Muita kansallispuistoja ovat Isojärvi (Kuhmoinen), Leivonmäki (Joutsa), Pyhä-Häkki (Saarijärvi) ja Salamajärvi (Kivijärvi, Kinnula). Lisäksi maakunnassa on lukuisa määrä Natura-alueita. Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita

108 Maakunnan pääkaupunki on Jyväskylä, joka on kauttaaltaan vesistön ympäröimä. Kaupunki sijoittuu Päijänteen Jyväsjärven sekä Palokkajärven ja Tuomiojärven väliselle kannakselle, jonka läpi virtaa Tourujoki Palokkajärvestä Jyväsjärveen. Kaupungin ydin on Lutakon satama, jolla on tärkeä paikka paitsi kaupunkilaisten ja matkailijoiden kesäolohuoneena, myös koko Jyväsjärven kiertävän kevyen liikenteen väylän (13 km) eli Rantaraitin sydämenä. Satamasta lähtevät reitti- ja risteilyalukset, sieltä voi myös vuokrata oman charter-aluksen tai saunalautan. Erikoisuutena perinteisten alusten rinnalle on tuotteistettu vuokrattavat moottorilla varustetut asuntoveneet eli House Boat -alukset. Tavinsulka melontaretket on esimerkki tuotteistetusta melonnan kausikortista, johon sisältyy mahdollisuus valita kajakki, kanootti tai SUP-lauta päiväretkiä varten Tuomiojärven ja Jyväsjärven vesistössä. Talvella Jyväsjärvellä on merkityt luistelu- ja hiihtoreitit sekä useita avantouintipaikkoja. Jyväskylästä on hyvät yhteydet Päijänteen kanavareittejä pitkin Vääksyn kanavan kautta Lahteen ja Kalkkisten kanavan kautta Heinolaan. Reitti Päijänteen päästä päähän Jyväskylästä Lahteen kestää noin 10 tuntia, mutta matkalla on useita poikkeamispaikkoja ja mahdollisuus tehdä osamatkoja reitin varralla. Keitele-kanava yhdistää monen pikkujärven kautta viidellä sululla Päijänteen ja Keiteleen järvet. Matkalla on kuuluisat kivikautiset kalliomaalaukset Saraakalliolla. Matkan yhdensuuntainen kesto on viisi tuntia, mutta

109 laivayhtiön järjestämällä bussiyhteydellä matkan voi tehdä yhteen suuntaan laivalla ja palata bussilla. Omatoimiveneiljälle Päijänteeltä löytyy useita luonnonsatamia. Maakunnan tunnettuja, vesistöä hyödyntäviä matkailuyrityksiä ovat mm. Kylpylähotelli Peurunka, Keurusselkä Keuruulla sekä Lomakeskus Revontuli Hankasalmella, Varjolan tila Laukaalla, Savutuvan Apaja Vaajakoskella ja Holiday Club Hannunkivi Kivijärvellä, Kuntokylpylä Summassaari Saarijärvellä. Liikunta-ja luontomatkailukeskus Piispala Kannonkoskella, upean Kivijärven rannalla on Suomen suosituimpia nuorisomatkailu- ja leirikoulukohteita. Keskuksella on käytössä 52 hehtaarin virkistysalue, jonne on tuotteistettu erilaisia maasto- ja luentoseikkailuohjelmia. Uusimpana kohteena on Niemenharjun Matkailukeskus Pihtiputaalla Kolimajärven harjumaisemassa ja alueen sisällä on myös erityiskalastukohde Lylylampi. Keski-Suomi on kalastusmaakunta ja kalastuspalveluja tarjoavia yrityksiä löytyy runsaasti ja maakunnassa riittää kohteita kalastajien kierrellä, esimerkkejä Kapeen koskikalastus, Varjolan tila, Saarijärven eräpalvelu, Erävaris, Kalastuselämys, Kännikota, Palsankoski, Majoitus- ja kalastus Vonkale, Fishing Leader, jolla on toimintoja Kivijärvellä, Pihtiputaalla ja Salamajärven kansallispuiston kupeessa. Salamajärvi on esimerkki maakuntien rajat ylittävästä eräretkeilyalueesta. Alueen ytimen muodostavat Salamajärven kansallispuisto ja lähes sata kilometriä pitkä Peuran polun vaellusreitti. Peuranpolku on osa E6 kaukovaellusreitistöä. Salamajärvi ulottuu sekä Keski- Suomen että Keski-Pohjanmaan maakuntiin. Keski-Suomessa retkeilyalue kattaa Kivijärven ja Kinnulan kunnat, sivuten Pihtiputaan kuntaa. Alueen opastuspiste on Keski-Suomen puolella Koirasalmessa. Seutu sopii erämaiseen retkeilyyn, vaellukseen, kalastukseen, metsästykseen, pyöräilyyn sekä melontaan. Retkeilyreitit on hyvin merkitty ja reitin varrella on useita autiotupia yöpymistä varten. Alueen erikoisuutena ovat kookkaat metsäpeurat, joita saattaa tiettyinä aikoinan tavata jopa useiden kymmenien eläinten laumoina. Keski-Suomi julistautui saunamaakunnaksi , ja sauna on yksi maakunnan matkailun kärkituotteita. Saunamaakunta koostuu joukosta keskisuomalaisia matkailuyrityksiä sekä saunan parissa toimivista teollisuus- ja muista yrityksistä. Verkostossa tuotetaan saunatuotteita ja -palveluita, saunatarvikkeita, kiukaita, erilaisia saunoja, saunaelintarvikkeita

110 ja kaikkea mitä vaan saunaan voi liittää, koti- ja kansainva lisille kohderyhmille. Keski- Suomesta lo ytyy maailman suurin kiukaiden ja saunatuotteiden valmistaja ja sauna-alan toimija, muuramelainen Harvia. Karstulalainen Honkarakenne Oyj valmistaa saunoja ja hirsimo kkeja niin kotimarkkinoille kuin kansainva liseen myyntiinkin. Saunojen sisustukseen, kuten saunalauteisiin, keskittyneitä yrityksiä ovat mm. jyväskyläläinen Sun Sauna Oy ja laukaalainen Saunasydän Oy. Huliswood Oy toteuttaa kelosavusaunoja. Karstulalainen Finn- Savotta on maailman suurin telttasaunojen valmistaja. Saunan ympärille tuotteita ja innovaatioita kehittäviä yrityksiä maakunnasta löytyy 18 (2016). Matkailuyritysten lisäksi Päijänteen virkistysalueyhdistys ry ylläpitää useita saunoja, joihin pääsee nimellismaksua vastaan, Jyväskylän satamasta voi kesällä vuokrata saunaveneen tai saunalla varustetun asuntoveneen (House Boat) omaan käyttöön. Vaihtuvien vuodenaikojen maakunnassa vesistöt ovat matkailukäytössä myös talvella ja majoituspalveluiden lisäksi yrittäjät tarjoavat monipuolista ohjelmaa mm. jää- ja avantouintia, talvikalastusta, retkiluistelua, liitolajeja, lumikenkäsafareita ja hiihtolajeja. Maakunnan talvikauden tunnetuin matkailukeskus on Himos, jonka ympärivuotinen toiminta kasvaa jatkuvasti. Himos liittyy vahvasti Päijänteen vesistöalueen matkailulliseen kehittämiseen ja alueelle on tekeillä Himos-Päijänne Master-Plan eli Himoksen laajentuminen Päijänteen alueelle. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen Keski-Suomen liitolla on tärkeä rooli matkailun kehittämisessä sekä maakunnallisena alueorganisaationa että yhtenä matkailun rahoittajana. Seutukunnat vastaavat alueensa matkailun kehittämisestä ja markkinoinnista yhdessä yritysten kanssa. Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi koordinoi yhteisesti päätettyjä, suurempia maakunnallisia markkinointitoimenpiteitä sekä osallistumista valtakunnallisiin, kansainvälisille markkinoille suunnattuihin julkaisuihin ja -toimenpiteisiin. Matkailun kehittämistyötä tehdään myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoimien hankkeiden kautta sekä matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen toimenpitein. Vesistöön liittyviä hankkeita on Jyväksylän seudun/keski-suomen näkökulmasta ollut käynnissä mm. Toivakan Haukanmaan Masterplanin yhteydessä sekä Muuramen Päijänteen alueeseen liittyvässä hankkeessa (näistä saa lisätietoa kunnista). Lisäksi keski-suomen Liitto on yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton kanssa käynnistänyt Päijänteeseen liittyvän

111 kehitysprojektin, johon on kutsuttu mukaan laajalti alueen matkailutoimijoita (lisätietoja esim. Leena Pajala Keski-Suomen liitto). Olemme mukana edellä mainituissa Päijänteen kehittämisprojektissa ja kuntien vesistöhankkeissa mukana. Lisäksi pyrimme hyödyntämään vesistöä ja luontoa entistä paremmin myös muihin matkailutuotteisiin paketoitavissa kvtuotteissa, Päijänteen vesistöalueen matkailulliseen kehittämiseen kuuluvat mm. Himos-Päijänne Master-Plan eli Himoksen laajentuminen Päijänteen toimenpiteiden, Keski-Suomen ympäristökeskuksen toimenpiteiden sekä muiden mahdollisten, myös ylimaakunnallisten hankkeiden kautta. Keski-Suomen maakuntastrategian toimenpidesuunnitelmaan on kirjattu erityistoimenpide, jonka tavoitteena on kehittää Päijänteen, Keurusselän ja Etelä- Konneveden järvialueita yli maakunnan rajojen. Tavoitteena on, että maakuntia yhdistävät järviseudut ovat tulevaisuudessa laajasti eri elinkeinoja mahdollistavia alustoja. Tässä myös matkailulla on tärkeä rooli. Laajempi yhteistyö on vasta aluillaan. Päijänne-matkailun kehittämiseen tarvitaan myös enemmän yrittäjiä mukaan sekä resursseja satama-alueiden ja reitistöjen kunnostukseen. Ylimaakunnallisen yhteistyön tavoitteena Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen kanssa on kehittää Päijänteen asuin- ja matkailualueiden tarjontaa Päijänteen vesistön äärellä sekä kehittää laajan järvialueen vesiaktiviteetteja. Muista vesistöön liittyviä hankkeita on mm. Jämsän alueella vesistöjen syväluotaus ja pohjakartoitus, melontareitin ylläpito, kunnostus ja digikartoitus sekä uuden melontareitin laatiminen. Konneveden ja Rautalammin kunnilla on käynnissä Etelä-Konneveden kansallispuiston kehittämisen liittyvä hanke. Keski-Suomi on mukana Outdoors Finland -hankkeessa, joka ylläpitää aktiviteettien ympärillä toimivaa valtakunnallista verkostoa, koordinoi ja ohjaa alueellista elinkeinojen kehittämistä ja myös kasvattaa aktiviteettituotteiden näkymistä kansainvälisissä jakelu- ja markkinointikanavissa. Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala km 2 eli noin 16 % kokonaispinta-alasta. Rantaviivaa km.

112 Suurimmat järvet: Päijänne, Keitele, Konnevesi, Kivijärvi, Suontee ja Keurusselkä Suurin joki: Jämäljoki Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Isojärven kansallispuisto, Leivonmäen kansallispuisto, Peuran polku, Pyhä-Häkin kansallispuisto, Salamajärven kansallispuisto, Salamaperän luonnonpuisto, Etelä-Konneveden kansallispuisto Melontareitit: Tavinsulka, Rantapirtti, Wanhan Witosen melontareitti, Saarijärven koskireitti, Konnevesi-Laukaa melontareitti, Seitsemän järven melontareitti, Risteilyliikenne: Päijänne Risteilyt Hildén, Rhea Ship Line, Päijännematkat Koskinen, Elias Lönnrot, Keuruun Ellu Vesistöaktiviteettitoimiojoita: Keski-Suomen Kalastusoppaat/Kapeenkoski, Varjolan tila, Erävaris Keski-Suomen kosket: Kapeenkoski, Kuusaankoski, Keihärinkoski, Konnekosket, Huopana, Kolima, Kärnä, Lucky Fish, Eräopaspalvelu Talvi, Kievari Rantapirtti, Jokilaakson Erä- ja Mökkipalvelu JEM, Kalastajan koti Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: WaterXfest/Jyväskylä, Ween Maan Wiljaa/Jyväskylää, Päijänne Purjehdus, Saunaviikko, Päijänteen Palvipäivät & Katiskalastuksen MM-kisat/Korpilahti, Keski-Suomen kalamarkkinat, Jyväskylä Sataman Yö, Wanhan tonnin uinti/jämsä, lisäksi useita kalastuskilpailuja, juoksu- ja moottoriurheilutapahtumia vesistöjen ympäri, MMpotkukelkkakisat/Multia, Matkailun myynti, markkinointi ja kehitys: Keski-Suomen liitto/keski-suomi Loma-Suomi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, KYMENLAAKSO KYMENLAAKSON MAAKUNTAKUKKA ON KURJENMIEKKA. KOMEAKUKKAISEN KELTAKURJENMIEKEN TYYPILLISIN KASVUPAIKKA ON MIETOVARTISILLA JOKIVARSILLA JA SUOJAISISSA LAHDISSA. Yleistä Kymenlaakson nimi viittaa maakunnan keskeiseen elementtiin, Kymijokeen. Valumaalueeltaan Kymijoen vesistö on Suomen kolmanneksi suurin Kemijoen ja Vuoksen jälkeen. Kymijoen alueen vesistöjen kehittäminen virkistys-ja matkailukäyttöön on maakunnan matkailulle valtava mahdollisuus. Vesistömatkailun näkökulmasta Kymenlaakso on kiinnostavaa aluetta. Maakunnasta löytyy Kymijoki alueen lisäksi eteläisen alueen saaristoinen merialue ja pohjoisen järvialue ja erämaaluonto. Etelässä Kymenlaakson rajana on Suomenlahti ja alue markkinoi itseään hyvän

113 tuulen rannikkona, Kaakko135 brändillä. Alue muodostuu Kotkan ja Haminan kaupungeista sekä Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kunnista. Kotkan-Haminan seudun keväällä 2016 matkailustrategiassa on linjattu, että alue on Suomessa ja valituilla kohdemarkkinoilla merellisestä kulttuuristaan tunnettu ympärivuotinen matkailukohde. Matkailun erityisalueiksi on nostettu muun muassa luonto-, liikunta- ja hyvinvointipalvelut sisältäen saaristoliikenteen, kansainvälisen risteilymatkailun sekä tapahtumat, jotka alueella kytkeytyvät vahvasti vesistöisyyteen. Merellisten kohteiden saavutettavuus myös ilman omalla veneellä liikkuville on matkailun kannalta tärkeää. Ilmainen yhteysalusliikenne palvelee paikallisia hyvin, mutta matkailijalle täytyy olla saatavilla myös risteilyliikennöintiä. Myös Puolustusvoimilta vapautuvien saarien hyödyntäminen matkailukäyttöön nostetaan esille. Maakunnan pohjoisosan järvialue on jo osa Järvi-Suomea. Alueen keskus on Kouvola, jonka Salpausselkä jakaa vähäjärviseen, tasaiseen eteläosaan ja runsasjärviseen, metsäiseen pohjoisosaan, jossa sijaitsee Repoveden kansallispuisto. Kymijoen ja Repoveden vesistöt ovat pohjoisen Kymenlaakson matkailulliset valtit, joissa vesistömatkailun elementtejä ovat kalastus, melonta, koskenlasku, ja myös mökkivuokraus. Maakunnan suuret vesistöalueet luontomatkailun kannalta vetovoimaisten kohteiden - kansallispuisto ja maailmanperintökohde - läheisyydessä luovat suuret mahdollisuudet vesistömatkailun kehittämiselle. Maakunnan strategiassa ja maaseudun ja luonnon kehittämisen ohjelmassa nousee esille Kymijoen rooli lohimatkailujokena sekä ylimaakunnallisten reittien (patikointi, melonta, pyöräily ja moottorikelkka) kehittäminen. Infra on paikoin hyvätasoista, mutta rajoittuu tietyille kohdealueille ja vesistömatkailun kehittämisessä on huomioitava tulevaisuuden rajalliset resurssit kunnossapitoon. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla puhdas vesi on markkinointiarvo, jota alueella voidaan hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän. Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Kymenlaaksolla on lyhyehkö rannikko, jonka edustalla on suhteellisen harva mutta kauas merelle ulottuva saaristovyöhyke. Yli puolen hehtaarin kokoisia saaria maakunnassa on kpl. Eniten saaria on Haminan, Kotkan, Pyhtään, Valkealan ja Virolahden kunnissa. Maakunnan suurimpia saaria ovat Munapirtti, Mussalo, Kirkonmaa, Kuutsalo ja Hovinsaari. Tunnettuja saaria ovat myös Haapasaari, Tynnyrkari, Karhusaari ja Kukouri Kotkassa,

114 Kaunissaari ja Koukkusaaret Pyhtäällä sekä Vimpasaari, Pakinluoto ja Tammio Haminassa ja Ulkotammio. Kymenlaaksossa on kaksi saaristo-osakuntaa; Kotka ja Pyhtää. Maakunnan saarista 14 on pysyvästi asuttuja, ilman kiinteää tieyhteyttä olevia saaria. Suomenlahdella on puhtaita kalliosaaria, vastapainona ovat harjusaaret kuten kahden kilometrin pituinen Pitkäviiri. Saari on merestä kohonnut matala pitkittäisharju, jossa on laaja rantamatalikko ja pitkät hiekkarannat. Itäinen Suomenlahti saarineen on merkittävä saaristolinnuston pesimäalue. Vaikka järvialaa Kymenlaaksossa on vain 485 km 2, merialaa on km 2 eli vesistöä yhteensä 41 % kokonaispinta-alasta. Rantaviivaa merenrannalle sijoittuvassa Kymenlaaksossa on km. Suurimmat järvet ovat Ylä-Kivijärvi, Pyhäjärvi, Konnivesi sekä maakunnan suurin järvi ja samalla maakuntajärvi Vuohijärvi, joka sijaitsee Repoveden kansallispuistossa. Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita Suomenlahden rannikolla, Kymijoen suistossa sijaitseva Kotka on historiallinen merikaupunki ja maakunnan toiseksi suurin kaupunki. Se tunnetaan muun muassa satamasta

115 (New Port Kotka), merestä sekä Meripäivistä, Merikeskus Wellamosta, Sapokan vesipuistosta, Suomen vesiluontoa esittelevästä akvaariotalo Maretariumista ja ennen kaikkea kaupungin edustalla sijaitsevasta upeasta saaristostaan. Palvelujen tuotteistuksessa yhdistetään Kotkan vahvuuksia, merellisyyttä ja kaupungin matkailullisestkin tärkeitä puistoalueita esimerkiksi Puistosta puistoon - yhdistetyillä meri- ja jokiristeilyillä. Noin 400 saaresta koostuvan Kotkan saariston uloimmalla alueella sijaitsee sotahistoriasta tunnettu Itäisen Suomenlahden kansallispuisto. Noin 60 km leveä ja osittain Venäjään rajautuva kansallispuisto sisältää lähes 100 saarta ja luotoa. Alue on erinomainen kohde kalastukseen ja lintujen tarkkailuun. Kotkan saariston sisempiin osiin on helppoa matkustaa ilman omaa venettäkin, sillä suurimmalle osalle saarista kulkee säännöllinen vuoromoottoriliikenne, pääasiassa Sapokan saaristoliikennelaiturista. Vain tunnin matkan päässä Kotkasta sijaitseva Kaunissaari on yksi Kotkan saariston upeimmista nähtävyyksistä. Kaupan, kahvilan ja pienen saaristolaismuseon lisäksi saarella palvelee myös kaksi ravintolaa. Maakunnan eteläosan saariin pääsee opastetuilla risteilyillä esimerkiksi Kukourin linnoitussaareen ja Varissaareen sekä reitti- ja risteilyaluksilla Tammioon ja Ulkotammion kansallispuistoon. Tammion vanha kalastajakylä on itäisen Suomenlahden parhaiten alkuperäisenä säilynyt saaristolaiskylä. Ulkotammion asumaton saari on kiinnostava kohde sekä luonnon että sotahistorian näkökulmasta. Saarella järjestetään opastettuja kierroksia ja siellä voi yöpyä joko teltassa tai autiotuvassa. Haminasta Merisetin Vikla-alusten vuoroliikenne kuljettaa kesäisin Tervasaaresta Tammioon sekä Ulko- Tammioon. M/S Brahen risteilyt suuntautuvat puolestaan Viipuriin, Helsinkiin ja Saimaan kanavalle. Teemoihin ja kohteisiin yhdistettyjä risteilyjä ovat muun muassa Arktinen linturisteily ja retki Pyhtään Kaunissaareen, jonka vanha kalastajakylä on suojeltu perinnemaisema. Saarelta löytyy majoitus- ja kahvila-ravintola -palveluiden lisäksi rauhallisia hiekkarantoja ja tutustumisen arvoinen Saaristolaismuseo. Pyhtään lisäksi Kaunissaareen liikennöi kesäisin aluksia myös Kotkan Kuusisen satamasta/sapokasta, matkan kesto on noin kaksi tuntia. Suomenlahden kansallispuiston uloimpia saaria on Mustaviiri, josta löytyy sodanaikaisia rakennelmia, näkötorni, luontopolku, jatulintarha ja Unescon maailmanperintöluetteloon hyväksytty Struven kolmiomittausketjun mittauspiste. Saareen ei ole reittiliikennettä, mutta

116 retkisatamaan pääsee rantautumaan. Pyhtään Äyspääselällä sijaitsee Kuussaari, jonne pääsee veneellä, meloen ja talvella jäitä myöten. Kuussaari on uusi retkisatama, jonka kaikki virkistysrakenteet uusittiin Virolahti on erityisesti lintuharrastajien kohde, joka on tunnettu arktikasta eli arktisten lintujen muutosta, yhdestä näyttävimmistä lintumaailman tapahtumista. Upeimmat hetket koetaan vuosittain toukokuussa, kun Suomenlahtea pitkin matkaa miljoonia vesilintuja ja satoja tuhansia hanhia kohti arktisia pesimäalueitaan. Virolahti on Suomen paras paikka seurata arktikaa. Omatoimiveneiljät pääsevät nykyisin tutustumaan Hurpun merivartioasemaan, sillä rajavyöhykettä on siirretty sen verran, että Virojoelle ja Ukkosaareen voi veneillä ilman rajavyöhykelupaa. Matkalla on silti navigoitava tarkasti, koska ollaan hyvin lähellä valtakunnan ja EU:n rajaa. Reitin varrella voi havaita lukuisia vartiotorneja ja joskus vartioaluksiakin. Merivartioaseman läheisyydessä oleva Hurpun Tila tarjoaa veneilijälle mahdollisuuden levähtää yön yli teltta- tai mökkimajoituksessa. Pyhtäältä löytyy vesiteemaa hyödyntävä sisäliikunta- ja harrastekohde Sirius sport, jonne on rakennettu laaja sisävesiliikuntapaikka. Toiminnallinen kohde toimii hyvänä esimerkkinä uudenlaisesta vesimatkailukohteesta. Kymijoen varrella sijaitseva Kouvola on maakunnan toinen keskus ja sen pääkaupunki. Kymenlaakson pohjoisosat ja Kymijoen vesistöalue muodostavat kokonaisuuden, jota kuvaavat seikkailu-ja elämyspalvelut ja luontoaktiviteetit kuten järvi-ja jokiristeilyt, luonto-, elämys-ja kalastusmatkailupalvelut sekä vastavuoroisesti alueen vesistön historiaan kiinnittyvä Verlan tehdasmuseon alue (UNESCON maailmanperintökohde) ja ruukkikylä. Repoveden kansallispuiston maisemiin, järvialueeseen, uittoväyliin ja yli vuotta vanhoihin kalliomaalauksiin pääsee tutustumaan Verlasta käsin järjestettävillä veneretkillä. Repoveden kansallispuisto tarjoaa yli 40 kilometriä eritasoisia retkeilyreittejä sekä mainiot melontavedet. Repoveden kautta kulkee Väliväylän melontareitti. Yhteensä 113 km pituinen reitti alkaa Etelä-Karjalan puolelta Saimaan Kivijärvestä, kulkee Kymenlaakson Kannuskoskelta Käyrälammelle ja sieltä Lappalanjärvelle, josta alkaa reitin viimeinen jokiosuus, Harjujoki, joka lopulta yhtyy Kymijokeen Kuusankoskella. Väliväylän varrella ja

117 Kouvolan alueella on matkailuyrittäjiä, jotka vuokraavat kanootteja ja järjestävät myös retkiä Väliväylän vesistöön. Repovesikeskus on Kouvolan seudun varauskeskus, josta saa voi varata alueen majoitus-, kokous- ja virkistyspäivätapahtumat, ohjelmapalvelut sekä niihin liittyvät ateriapalvelut. Palvelussa on myös kanoottien vuokraus ja myynti. Pohjois- Kymenlaaksossa sijaitsee myös 2015 valmistunut Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo. Suomen kolmanneksi suurin huvipuisto Tykkimäki löytyykouvolassa, Käyrälammen rannalle investoitiin 2014 huvipuiston yhteyteen laaja vesipuisto, Tykkimäki Aquapark. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen Kotkan-Haminan seudun matkailullisen kehittämisen veturina toimii Cursor Oy yhdessä kuntien matkailuorganisaatioiden ja yhdistysten kanssa. Tekemisen keskiössä on erityisesti matkailutoimijoiden verkostoituminen ja kärkihankkeiden kautta toimiminen osana laajempaa kansallista kokonaisuutta. Tärkeitä elementtejä vesistömatkailun kehittämisen näkökulmasta ovat saarten matkailullinen kehittäminen, niiden palveluiden tason kehittäminen, liikennöinti saarille, tuotteistus ja palvelukehitys saarten ympärille. 30 Miles on Merikotka Oy:n koordinoima Itäisen Suomenlahden vesistömatkailun kansainvälinen kehityshanke, jossa ovat mukana Kyamk, Posintra Oy ja Cursor Oy Suomesta sekä Virosta 6 partneria. Projektissa muodostetaan vierassatamien verkosto siten, että vierassatamia on rannikoilla noin 30 merimailin välein. Satamiin kohdistetaan perusinvestointeja, kehitetään satamien ja veneilyn turvallisuutta sekä vastuullisuutta, sekä markkinoidaan verkostoa ja sen palveluja. Hanke käynnistyi 2015 ja jatkuu kevääseen Kymenlaakso on mukana myös VisitFinland Merellinen saaristo -hankkeessa. Eteläisen Kymenlaakson osalta merellinen saaristo on oleellinen osa matkailupalvelujen kehittämistä. Kouvolan ja Pohjois- Kymenlaakso ei ole osana Merellinen saaristo -ohjelmaa, koska alueen tuotteet ovat selkeästi lakeland-tyyppisiä, mutta alueena Kouvola kuuluu kuitenkin archipelagoon. Alueella on oma ylimaakunnallinen Yhdessä enemmän - kestävää kilpailukykyä luontomatkailun liiketoimintaan -hanke, jossa on mukana VisirKouvola, Mäsek ja Metsähallitus. Hankkeessa on mm. tehty Repoveden kansallispuiston lähialueella vesistöportti-esiselvitys sekä kehitetty Väliväylän melontaretin informaatiopalveluja.

118 Hyvä esimerkki yritysverkoston yhteistyöstä on Pohjois-Kymenlaakson Repovesikeskus, usean yrityksen yhteinen Kouvolan seudun varauskeskus, josta saa voi varata alueen majoitus-, kokous- ja virkistyspäivätapahtumat, ohjelmapalvelut sekä niihin liittyvät ateriapalvelut. Retkisatamien ja retkisaarien taukopaikkojen ylläpidon yhteistyökumppani on Kymenlaakson virkistysalueyhdistys (Kyvi) sekä paikalliset pursiseurat. Esimerkiksi Virolahdessa Klamilan sataman alueen parannukset toteutettiin kunnan ja Klamilan Veneilijöiden toimi. Matkailun näkökulmasta alueen toimijaverkosto on moninainen ja resursseja on monenlaisia. Maakunnan pohjoisosissa erityisesti vesistöjen välisten kulkuväylien logistiset esteet kuten voimalat ja padot ja niiden kiertoreittien tai niitä koskevan tiedonvälityksen ja infran puutteet nähdään haasteena. Monia matkailupalveluja on myös runsaasti tarjolla ryhmä- ja tilausasiakkaille, enemmän tarvitaan ympärivuotisia palveluja yksittäisille omatoimimatkailijoille. Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala 482 km 2 ja merialaa km 2 eli noin 41 % kokonaispinta-alasta. Rantaviivaa km. Suurimmat järvet: Vuohijärvi, Ylä-Kivijärvi, Pyhäjärvi, Konnivesi, Repovesi. Suurin joki: Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Langinkosken luonnonsuojelualue, Repoveden kansallispuisto, Valkmusan kansallispuisto, Ulkotammion kansallispuisto, Melontareitit: Repovesi, Väliväylän reittiopas, Kymijoen reittiopas, useita melonnan ohjelmapalveluja järjestäviä tahoja Repoveden kansallispuiston lähialueilla, Väliväylällä ja Kymijoella. Risteilyliikenne: (päivitys) Vesistöaktiviteettitoimijoita: (päivitys) Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: Kotkan meripäivät, Tall Ships' Races 2017 Kotkassa, Kotkan kalamarkkinat, Pyhtään saaristomarkkinat, Kymijokipäivä, Kaunisaaripäivä, Kaunissaaren muinaistulet, Keihässalmen kesämarkkinat, Virolahti Fish and Soul, paljon pieniä paikallisia satamatapahtumia, Puikkari-päivät Haapasaaressa, Kymijoen Lohisoitto -musiikkifestivaali, Klamilan Silakkamarkkinat

119 Myynti, markkinointi ja kehittäminen: Cursor Oy Kotkan-Haminen seudun kehittämisyhtiö, Kouvola Innovation Inno, Kymenlaakson virkistysalueyhdistys, Haminen matkailuneuvonta, Matkatoimisto Kymenmatkat Oy, Kaakon kulttuuri ry, Repovesikeskus LAPPI Revontulta sen talvinen taivas luo, kun pakkanen parhaana räiskää, ja tunturilaaksojen vuolas vuo, se kallioseinihin läiskää. Niin mieltäni nostaa ja juhlistaa tämä kymmenen, kymmenen virran maa! -Lapin maakuntalaulu- Yleistä Lappi on laaja maakunta, johon kuuluvat Tunturi-Lapissa Enontekiö-Kilpisjärvi sekä tuntureista Pallas, Olos, Ylläs ja Levi. Pohjois-Lapin seutukuntaan kuuluu Inari - Saariselkä ja Itä-Lapissa merkittävimmät matkailualueet ovat Pyhä-Luosto, Suomu, Kemijärvi, Salla ja Posio. Etelä-Lapissa sijaitsevat Rovaniemi, Tornionlaakso ja Meri-Lappi. Lapin seutu on jaettu kahteentoista matkailualueeseen. Matkailu on Lapin tärkeimpiä toimialoja. Lapissa matkailu on erittäin kansainvälistä, Lappi houkuttelee matkailijoita noin 140 eri maasta vuosittain. Yöpymisistä noin 40 % on kansainvälisten matkailijoiden yöpymisiä ja suunta kansainvälisen matkailun kasvuun näyttää jatkuvan. Lapin matkailustrategian tavoitteena on matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen ja myynnin kasvattaminen. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä matkailua kestävästi ja painottaen erityisesti saavutettavuuden, tuotekehityksen ja markkinoinnin toimenpiteitä. Osana matkailustrategiaa on laadittu myös Lapin maankäyttöstratagia 2040, joka täydentää matkailustrategiaa maankäytön erilliskysymyksissä. Lapin vahvuuksia ovat arktinen luonto, luonnon olosuhteet ja -ilmiöt. Lappi elää luonnonvaroista ja luonnonolosuhteista. Kasvua haetaan erityisesti matkailun ympärivuotisuuteen. Strategiassa Lapin matkailun haasteeksi nostetaan kesämatkailun ja siihen liittyvän tuotteistuksen kehittäminen. Lappi mielletään edelleen pitkälti talvimatkailukohteeksi. Tilanne on päinvastainen kuin parikymmentä vuotta sitten, jolloin ulkomaalaisten matkailu kohdistui lähes pelkästään kesäaikaan. Vaikka kesämatkailu on talven ohella taas kehittynyt, siihen on tarvetta panostaa. Kesämatkailun puitteet ovat Lapissa erinomaiset, mutta esimerkiksi vesistöjä on hyödynnetty liian vähän. Matkailun kehittämisen painopiste tulee olemaan palveluiden ja saavutettavuuden kehittäminen

120 asiakaskäyttäytymiseen vaikuttavien trendien pohjalta kuten terveys, hyvinvointi, luonto ja pehmeät arvot. Myös vesistöihin liittyvän historian liittäminen osaksi matkailutuotetta nähdään tärkeänä. Yhtenä vesistömatkailun kehittämisen haasteena katsotaan olevan, että rantoja halutaan pitää mahdollisimman luonnonmukaisina, eikä matkailurakentamista välttämättä tueta alueella. Mikäli vesistöjä pyrittäisiin hyödyntämään ja kehittämään esim. lyhytkestoisina ohjelmapalvelu- tai muina matkailumuotoina, toimenpiteet saisivat kenties paremman hyväksynnän myös paikallisesti. Kesämatkailun kehittämisen strategisena tavoitteena on kehittää kesämatkailusta toinen vahva sesonki talvimatkailun rinnalle vuoteen 2025 mennessä. Strategiassa on linjattu, että kesätuotteiden kehittämiseen löytyy potentiaalia erityisesti maastopyöräilyn, vesistöjen, kansallispuistojen ja kalastusmatkailun hyödyntämisessä. Maakunnan markkinointitoimenpiteiden kehittämiselle pitkäjänteinen yhteismarkkinointi ja eri toimialojen välinen yhteistyö on välttämätöntä. Tätä valmistellaan ja tehdään jatkossa työnimellä House of Lapland, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja Lapin näkyvyyden ja vetovoiman varmistamiseen tulevaisuudessa. Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Lapin maakunnalla on lyhyt rannikko, jonka edustalla on laajahko mutta harva saaristo. Lappi on tunnettu paitsi tuntureistaan, myös virtaavista joista ja puhtaista järvistä. Tunnetuimpia vesistöjä ovat Kemijoki ja Inarijärvi. Lapin vesialueiden moninaisuutta vahvistaa Perämeren rannikkoalue maakunnan lounaisosassa. Maakunnassa on järvialaa km 2, merialaa km 2 eli vesipinta-alaa 7 % maakunnan kokonaispinta-alasta. Yhteensä Lapin 21 kunnassa on järveä. Rantaviivaa Lapissa on km. Lapin suurimmat järvet ovat Suomen toiseksi suurin järvi Inarinjärvi, Kemijärvi, Yli-Kitka sekä Simojärvi luvun lopulla Lappiin rakennettiin kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta. Lapin vesistöjen vetovoima ei voi mitata pelkästään järvien suuruudella vaan sen helmiä ovat lukemattomat pienehköt ja kalaisat tunturijärvet. Maakunnan suurimmat joet ovat Kemi (Suomen toiseksi suurin joki) yli 500 km pitkä, Tornion-Muonionjoki, Ounasjoki ja Tenojoki. Lapissa suurin osa järvistä ja joista on hyvässä tai erinomaisessa tilassa.

121 Yli puolen hehtaarin kokoisia saaria Lapissa on kp, pysyvästi asuttuja saaria ilman kiinteää tieyhteyttä 3 kp. Järvien suurimmat saaret ovat Mahlatti, Kaamassaari, Muotkarov, Leviä Petäjäsaari, Varttasaari, merialueella vastaavasti Pirkkiö ja Ajos. Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita Lapin maakunnan maakuntakeskus on pohjoiselle napapiirille sijoittuva Rovaniemi. Matkakohteena Rovaniemi tunnetaan ennen kaikkea Joulupukin kotikaupunkina, mutta Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa sijaitsevan kaupungin matkailutarjonnassa vesistöisyydellä on myös tärkeä rooli. Kesäkaudella joella risteilevät jokivenesafarit ja saunalautat, kaupungin keskustasta on lyhyt matka kalastamaan, melomaan, laskemaan koskia tai vaeltamaan. Talvella jäällä kuljetaan suksin, luistimin, lumikengin tai moottorikelkalla. Erityisesti kevättalvella, helmikuun lopusta alkaa talvilajien paras sesonki, hankikanto, joka kestää aina siihen asti, kunnes lumi alkaa sulaa huhtikuun lopulla. Itä-Lapin kuuden kunnan alueen vesistöä kuvaa monimuotoisuus. Posion runsaslukuisten järvien ja suuren Kemijärven muodostama järviluonto muuttuu pohjoisempana jokien ja purojen tiheäksi verkostoksi. Pelkosenniemen, Savukosken ja Sallan vesistöt ovat suurelta osin virtavesiä. Sodankylän vesistöjä leimaavat sähkövoiman tuotantoon valjastettu Kitinen ja sen patoaltaat, joista suurimmat ovat Lokka ja Porttipahta. Kalastajille, melojille ja veneilijöille Itä-Lapin alueelta löytyvät monipuoliset mahdollisuudet, lisäksi vesistöjä ympäröivä suoluonto on tärkeä alueen lintumatkailulle. Posio on tullut erityisen suosituksi muun

122 muassa jääkiipeilijöiden, kalastajien sekä metsästäjien parissa. Koivukönkään nelimetrinen vesiputous Korouman retkeilyalueella, Korouman rotkolaaksossa on Posion tärkeimpiä nähtävyyksiä. Korouman putous nimettiin vuoden 2015 Retkipaikaksi. Korouman päivävaellusreitin varrella on kolme suurta jääputousta. Kiipeilyn ja vaelluksen lisäksi Korouma tarjoaa erityiset puitteet myös kalastukseen. Laaja kalastusalue koostuu noin kymmenestä järvestä ja lammesta ja erityisen hyvänä harjusjokena pidetään Korojokea, joka laskee Auttijärveen. Muutoinkin Kalastajille Posiolla on runsaasti valinnanvaraa, yli järveä ja lampea sekä useita jokikalastusalueita. Suosituimpia järvikalastusalueita ovat esimerkiksi Korouman alueen lisäksi Kitkajärvi, Livojärvi, Kirintöjärvi, Suolijärvet. Kristallinkirkasta Kitkajärveä kutsutaan myös Euroopan suurimmaksi lähteeksi. Livon ranta tunnetaan Lapin Rivierana, Livojärven ja Hietajärven kilometrien mittaiset hiekkarannat ovat yksi Posion suosituimmista kesäkohteista. Livojärveä kiertää 16 km pituinen reitti, joka kulkee rantojen suojelualueella ja korkean hiekkaharjun päällä sivuten myös Livohkan majoituskeskusta. Reitin varrella on yhteensä 5 laavua. Posion alueella vesistöön liittyviä matkailu- ja ohjelmapalveluja tarjoavat useat yrittäjät esim. Piketrips, Lapiosalmen erämatkailukeskus, Valkean Peuran Valtakunta, Oiva Soudunsaari ky, Erauspojan Ihmepaikka, Stella Polaris, kalastuspalvelut, Kitkan Viisaat ry ja Lomakeskus Himmerki. Meri-Lapin muodostavat viisi kuntaa Simo, Tervola, Keminmaa, Kemi ja Tornio-Haparanda. Meri-Lappia ilmentävät suuret lohijokien kosket, niiden mutkittelevat sivuhaarat ja meren saaristo. Meri-Lappi on ympärivuotinen vesistömatkailukohde, jonne on tuotteistettu monipuolisesti veteen, lumeen ja jäähän liittyviä matkailupalveluja. Potentiaalia vesistömatkailun kehittämiseen löytyy runsaasti. Kemin matkailubulevardi rakentuu meren rannalle vuoteen 2020 mennessä. Kahdesti palkittu vierassatama Sisäsatamassa on alueen ympärivuotinen keskus. Perämeren vedestä rakennettu Kemin LumiLinna rakennetaan vuonna 2017 rannalle, Mansikkanokkaan. LumiLinna ja LumiHotelli ovat mielenkiintoisia käyntikohteita, mutta myös suosittu vihkipaikka, kansainvälisiä matkailijoita houkuttavat erityisesti häämatkan yhdistäminen revontuliin. Jäämurtaja Sampo risteilee vuoden ympäri, talvella risteilyyn voi yhdistää pulahduksen hyisessä merivedessä. Kemistä Perä-Meren lakeuksille pääsee talvella moottorikelkalla, ralliautolla tai rauhallisemmin koiravaljakolla. Kesäkaudella omatoimisen vesiretkeilyn rinnalle voi valita veneretket Kemijoella ja laivaristeilyt Perämeren rannikolla ja saaristossa tai reippaan koskenlaskun Kukkolankosken kuohuissa Lapinmeren melojat tarjoavat koulutusta, ohjattuja retkiä

123 kesällä ja vuokraavat kanootteja. Kemin Purjehdusseura vuokraa sublautoja sekä järjestää tilauksesta ryhmille retkiä. Perämeren kansallispuistossa on 3 kilometrin mittainen sukelluspolku Sarven saaren rannassa. Tunturi-Lapin erityisyytenä on vahva saamelainen kulttuuri ja tutkitusti Euroopan puhtain luonto. Pallas-Ounas-tunturijonoa pitkin kulkee yksi Suomen suosituimmista merkityistä vaellusreiteistä. Alueella on satoja kilometrejä hiihtolatuja, kalastukseen sopivia järviä ja jokia sekä retkeilijöille Suomen vanhin kansallispuisto. Enontekiö-Kilpisjärvi - käsivarren erämaasta alkavat suuret ja kalaisat jokien synnyttäjät, enot: Poro-, Romma-, Toris-, Lätäseno ja Kilpisjärven suunnasta laskeva Könkämäeno, jotka virtaavat vapaina ja yhtyvät alempana yli 500 km pitkäksi Tornion-Muonionjoeksi joka on Euroopan pisin padoista vapaa jokialue. Joki yhdistää myös Tunturi-Lapin Meri-Lappiin Kemin seudulla. Kalastusmatkailun kehittämisessä rajajoki on hyvä esimerkki valtakuntien välisestä yhteistyöstä, samalla yhteisluvalla voidaan kalastaa sekä Suomen että Ruotsin puolella lähes koko jokialueella. Tornion-Muonionjoelle on laadittu 2015 pitkäjänteinen kalastusmatkailustrategia, joka kattaa pääjoen lisäksi laajasti sen ympäristöä. Tavoitteena on nostaa jokialue yhdeksi Euroopan merkittävimmistä matkailukalastusalueista yhdistämällä palvelutarjontaan mm. Ylläksen matkailukeskuksen massiivinen majoituskapasiteetti. Ylläksellä on kasvatettu alueen majoituskapasiteetti viime vuosien aikana ja tämä mahdollistaa myös vesistömatkailun kasvattamisen. Myös Metsähallitus on joitakin vuosia sitten kunnostanut rantamilla ja saarissa olevia autiotupia ja ne ovat erityisesti kalastajien ja melojien suosiossa. Länsi-Lappiin, Ylläksen ja Levin välimaastoon on rakennettu jo 16 vuoden ajan Lainion lumikylä, Snow Village. Rakentamiseen tarvitaan noin 15 miljoonaa kiloa lunta ja kiloa luonnon jäätä. Rakentajat ovat erikoistuneet lumeen ja jäähän rakennuselementteinä ja he kehittävät joka vuosi uusia tapoja ja elementtejä, joten kylä on vuosittain erilainen. Alue on kokonaisuudessaan noin m 2 ja sieltä löytyy noin 3000m 2 katettuja sisätiloja. Pohjois-Lappi markkinoidaan brändillä Saamenmaan kylät. Matkailun kehittämisestä ja markkinoinnista vastaa Inari-Saariselkä Matkailu Oy, joka on pohjoislappilaisten yritysten ja Inarin ja Sodankylän kuntien omistama matkailualan markkinointi- ja kehitysyhtiö. Lapissa on tuhansia vuosia eletty maasta ja vedestä, Lapin vesistöisin alue on juuri Pohjois-Lappi; Tenon kosket, lukuisat tunturipurot, järvet ja lammet sekä saamenmereksi kutsuttu

124 puhdasvetinen Inarinjärvi ovat Pohjois-Lapin kärkiä. Inarijärven länsipäähän laskee jokien joeksi kutsuttu Juutuanjoki, jonka suulta on löydetty merkkejä asutuksesta yli 8000 vuoden takaa. Alueen matkailutarjonnassa on laajasti kaikki vesistöisyyteen liittyvät elementit; kullanhuuhdonta, melonta, koskenlasku, veneily, melonta ja vesiretkeily, jokiveneet ja risteilyt Lemmenjoella ja Ivalonjoella. Utsjoki-Kevo luonnonpuiston Fiellu vesiputous ja Euroopan parhaat lohijoet Teno ja Näätömöjoki. Pohjois-Lapista käsin on mahdollisuus tehdä päiväretkiä Jäämerelle. Pohjois-Lapin helmi on Tenojokilaakso ja erityisesti mahtavana Jäämereen virtaava Tenojoki, joka on myös yli 150 km matkalla Suomen ja Norjan välinen rajajoki. Tenojoki yksi maailman merkittävimmistä Atlantin lohen lisääntymisjoista. Tenolla on pitkä historia yhtenä Euroopan arvostetuimmista lohen kalastuskohteista. Sinne saapuivat englantilaiset lohilordit ensimmäisen kerran jo vuonna Edelleenkin Teno on monelle urheilukalastajalle lähes joka kesäinen pyhiinvaelluspaikka. Tenosta kalastettiin tiettävästi Suomen suurin vapavälineillä saatu lohi kesällä 2014, sillä oli painoa 30,3 kg. Vesistöisyyteen ja luontoon liittyvät myös Kansallispuistot, joilla on tärkeä merkitys Lapin matkailulle. Suomen 37 kansallispuistosta Lapissa sijaitsee kahdeksan. Näistä Lemmenjoen, Urho Kekkosen ja Pallas Yllästunturin kansallispuistot ovat Suomen suurimmat. Lisäksi Lapissa sijaitsevat Pyhä Luoston kansallispuisto, Syöte, Perämeren kansallispuisto sekä Koillismaan ja Lapin rajalle sijoittuvat Riisitunturi ja Oulanka. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Suomen suosituin kansallispuisto, 2014 sinne tehtiin käyntiä. Matkailun ympärivuotisuutta on pyritty kasvattamaan erityisesti teemojen ja saavutettavuuden avulla, tässä kansallispuistoilla on tärkeä rooli. Harrastukset ja kiinnostukset määräävät matkan suunnan, saatavuus ja saavutettavuus varmistavat päätöksen, ei niinkään yksittäinen kohde. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen Verkostoitumisessa ja matkailun kehittämisessä nähdään tärkeäksi laajat strategiset kumppanuudet eri toimialojen kesken; yritykset, maakunnalliset toimijat, kansalliset toimijat sekä rajat ylittävä yhteistyö esimerkiksi Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan kanssa. Kansainvälistä matkailumarkkinointia on toteutettu Lapland The North of Finland - hankkeella, joka päättyi Myös tulevaisuudessa matkailun kasvun Lappiin nähdään

125 tulevan kansainvälisiltä markkinoilta. Tuote- ja palvelukehityksessä tarvitaan paitsi verkostoitumista, tiivistä yhteistyötä yritysten kesken ja yritysten verkostoitumista yhteisten tuote- ja palvelutarjoomien kehittämisessä ja markkinoinnissa. Laaja matkailullinen verkosto muodostuu Tornion-Muoniojoen yhteislupa-alueen kunnista, osakaskunnista, kalastusalueista ja matkailuyrittäjistä. Verkosto kattaa rajajoen alueen sekä Suomen että Ruotsin puolella. Verkostoon kytkeytyy myös paljon kalastusmatkailun ulkopuolisia toimijoita ja suurena majoituskohteena Ylläksen matkailukeskus. Maakunnan matkailustrategian mukaan on tärkeä, että toimijoilla on selkeät, omat roolit ja kehittämistyötä tehdään näiden roolien puitteissa. Maakuntaliitto, Finpro, VisitFinland, kunnat, matkailualueet ja yritykset ovat keskeisiä toimijoita. Meri-Lapin alueella sekä alueorganisaationa toimiva Meri-Lapin Matkailu Oy että Kemin Matkailu Oy ovat mukana VisitFinlandin Merellinen saaristo -hankkeessa. Kemissä merellisen matkailubulevardin loppuun rakentaminen on tavoitteena vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi alueella on käynnistynyt kaksi uutta vesistömatkailun kehittämiseen liittyvää hanketta. Sahasaaren kehittämishankkeen tavoitteena kunnostaa ja tehdä Sahasaaresta sekä paikallisia että matkailijoita palveleva kohde. Hankkeen taustalla on matkailualan kokeneita toimijoita. Toisena kehittämishankkeena on Perämeren rannalla sijaitsevan Kiikelin virkistysmetsän kehityshanke. Alue on toiminut jo vuosikymmeniä paikallisten asukkaiden ulkoilu- ja retkeilykohteena. Hankkeella luodaan Kiikelistä ympärivuotinen ulkoilu- ja retkeilykohde, joka soveltuu asukkaiden lisäksi matkailijoille ja teollisuuden vieraille. Hankkeen toimesta rakennetaan Kiikelinlahdelle merenrantaan näköalatorni sekä luodaan olemassa olevaan polkuverkostoon mobiiliopastetut retkeilyreitit. Koillismaalla käynnistyvä Luontokuvaus ja kalastusmatkailu -hankkeen tavoitteena mm. tuottaa tietoa alueen olemassa olevasta palvelutarjonnasta luontokuvauksen ja kalastusmatkailualalta. Alueelliset toimijat vastaavat alueensa matkailun kehittämisestä ja markkinoinnista, matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämisestä paikallisesti, sähköisen viestinnän ja markkinoinnin kanavien ylläpidosta ja kehittämisestä sekä tuottaa sähköisen

126 markkinointiviestinnän tueksi painettua esitemateriaalia ja osallistuu vuosittain eri messutapahtumiin. Alueelliset toimijat: Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy, Ranuan Seudun Matkailu Oy, Kemin Matkailu Oy, TornioHaparanda matkailutoimisto, Matkailuinfo Ylitornio, Matkailuinfo Pello, Enontekiön Matkailuneuvonta, Kolarin ja Ylläksen alueen matkailuinfo, Muonion matkailuneuvonta, Levin Matkailuneuvonta, Savukosken matkailuneuvonta/opastuskeskus Korvatunturi, Sallan matkailuinfo, Posion matkailuneuvonta, Pyhä-Luosto Matkailuyhdistys ry, Kemijärven matkailuinfo / Palvelukeskus Sortteeri, VisitInari, Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala km 2 ja merialaa km 2 vesipinta-alaa noin 7 % kokonaispinta-alasta. Rantaviivaa km. Järviä : Kemijärvi, Yli-Kitka, Porttipahta (tekojärvi), Simojärvi, Äkäslompolo, Ylläsjärvi, Luosujärvi, Kurtakkojärvi. Joet: Äkäsjoki, Kuerjoki, Tornion-Muonionjoki, Onkamojärvi Joet: Kemi, Tornion-Muonionjoki, Ounasjoki, Tenojoki, Äkäsjoki, Kuerjoki, Naruska- ja Tuntsajoki Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Melontareitit: Risteilyliikenne: (päivitys) Vesistöaktiviteettitoimijoita: (päivitys) Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: Yöttömän Yön soutu/kemijärvi, Watercross -kilpailut/ylläs, kalastusviikko Tenolla, Ruskamelontavaellus Jäämerelle, Ivalon Watercross kisat, jkullanhuuhdonnan SM-kisat/Ivalo, SM-rautupilkki sekä Inarijärven uistelukisat, Down By the Kemi river, Satama Open Air/Kemi, Venetsialaiset/Kemi, Luleå Regatta/Kemi Myynti, markkinointi ja kehitys PIRKANMAA Jäi laajat lahdet, seljät ja salmet Päijänteen, yöpilvet pitkät, heljät, ja kuulas hohto veen; kun jäänyt vaan ei muuta ois, mun mennyt rinnan rauha pois, jos vei sen päivät Päijänteen, ma palaan uudelleen. - Eino Leino- Yleistä

127 Pirkanmaan on laajojen vesistöalueiden maakunta, jonka vesistöjä ympäröivät kaupunkien ja kuntakeskusten hyvät palvelut. Maakunnan pääkaupunki on Tampere, Suomen vilkkain sisävesisatamakaupunki. Maakunnan matkailustrategiatyössä matkailupalveluiden kehittäminen tukeutuu valtakunnallisiin VisitFinlandin nostamiin tuoteteemoihin. Hyvinvointi, luonto ja elämykset ovat osa tätä kokonaisuutta myös Pirkanmaalla. Luonto- ja vesistömatkailulta odotetaan usein luonnonrauhaa, mutta samalla yhteydet palveluihin ja kaupunkeihin halutaan säilyttää. Tämä tekee Pirkanmaasta potentiaalisen vesistömatkailukohteen. Maakunnassa on lukuisia järviä, joita yhdistävät salmet, kosket ja pitkät vesireitit. Maakuntaohjelmassa on huomioitu vesistö- ja luontomatkailun tarjoamat mahdollisuudet. Elämystalouden strategia-asiakirjassa mainitaan vesistöjen runsaus Pirkanmaan yhtenä mahdollisuutena nostaa profiiliaan sekä kotimaisten että ulkomailta tulevien matkailijoiden keskuudessa. Pirkanmaan Liitossa on käynnissä maakuntauudistuksen esivalmisteluvaihe, joka kestää vuoden 2017 kesäkuun loppuun. Vesistöissä on matkailullisesti hyödyntämätöntä potentiaalia vielä runsaasti, mutta pelkkä vesistöjen runsaus ei riitä matkailutulon kasvattamiseen. Pirkanmaan alueella mökki- ja risteilytarjontaa on runsaasti, mutta vesistöjen saavutettavuutta täytyy kehittää. Ilman omaa venettä liikkuvalle matkailijalle vesistöjen saavutettavuus on ongelma. Risteilyjen lisäksi tulisi tuotteistaa ja markkinoida uusia, helposti saavutettavia palveluja ja kohteita. Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Pirkanmaan kokonais-pinta-alasta jopa 15 % vesialaa, mikä tarkoittaa yhteensä hehtaaria vesistöjä. Suuria, yli hehtaarin vesistöjä Pirkanmaalla on noin 20 ja pienempiä, yli hehtaarin suuruisia vesistöjä yli Maakunnassa on järvialaa km 2 ja rantaviivaa km. Yli puolen hehtaarin kokoisia saaria on kpl, eniten saaria on Ruoveden, Kangasalan, Vilppulan, Virrat ja Pälkäneen kunnissa. Pysyvästi asuttuja saaria ilman kiinteä tieyhteyttä on 6 kpl. Maakunnan tunnetuin saari on Tampereen virkistys- ja kulttuurisaari Viikinsaari.

128 Maakunnan suurimmat järvet ovat Näsijärvi, Vanajavesi, Längelmävesi, Pyhäjärvi ja Mallasvesi-Roine. Maakunnan järvet ovat melko syviä, keskisyvyydeltään noin 11 metriä, pääosa järvistä on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pirkanmaalla on kaksi kansallispuistoa; Seitseminen ja Helvetinjärven kansallispuisto. Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita Vesistöjen ympäröimä Tampere on maakunnan keskus ja lähikuntineen Suomen toiseksi suurin kaupunkialue. Kaupunkimaisuuden ja laajojen vesistöjen lisäksi Tampereelta löytyy paljon helposti saavutettavia lähivesiä. Kaupungissa on yli 30 julkisin varoin ylläpidettyä uimarantaa ja talvisin avantouintiin varattuja alueita. Keskustan lähituntumassa sijaitsee rannoiltaan kosteikkoinen Iidesjärvi, suosittu lintubongareiden retkikohde. Pyhäjärven Viikinsaari on perhepuisto 20 minuutin laivamatkan päässä Tampereen keskustasta. Kesäaikaan saarelle liikennöi Suomen Hopealinjan laivat päivittäin, sesongin ulkopuolella tilauksesta. Omalla veneellä liikkuvia palvelee 12-paikkainen satama. tapahtumia. Saari on kesäisin suosittu retkeilysaari. Saarella on myös runsaasti erilaista ohjelmatarjontaa. Heinäkuussa uidaan Viikinsaaren ympäriuinti. Viikinsaaren kokonaispinta-ala on 14,9 hehtaaria, josta luonnonsuojelualuetta on noin 10 hehtaaria. Luonnonsuojelualueella on merkitty luontopolku.

129 Orivesi ja Vesilahti ovat Pirkanmaan kunnista nimensä mukaisesti runsasvesistöisiä, pienehköissä kunnissa on yli 300 järveä uimareille ja kalastuksen harrastajille. Nokialla elementtinä on virtaava vesi, Nokianvirta halkoo kaupungin keskustaa, ja kesäisin laivoilla pääsee Pyhäjärveä pitkin Tampereelle ja Hämeenlinnaan, Kulovettä pitkin myös Vammalaan. Pyhäjärven rantamaisemissa on myös perheiden suosima kylpylähotelli Eden. Lempäälän keskusta sijaitsee saarella kauniiden järvenselkien, koskien ja salmien ympäröimänä. Vesistöt tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia kalastuksesta koskikelluntaan ja kanoottiretkistä talviuintiin. Lempäälän kanava sulkuineen ja satamat palvelevat vene- ja laivaliikennettä. Kolmen suuren järven lisäksi Kangasalla on parisataa pienempää järveä ja hyvät mahdollisuudet melontaa, retkeilyyn ja retkiluisteluun, maalaiskunnan uusi vesistökohde on uintikeskus Kuohu. Vesistömatkailun ja erityisesti laivaliikenteen näkökulmasta Pirkanmaa on kiinnostavaa aluetta, kahden suuremman vesistöalueen, Näsi- ja Pyhäjärven lisäksi pienemmät vesistöt tarjoavat hyvät olosuhteet sisävesiristeilyille. Pirkanmaan vesistöissä risteilee vuosittain jopa matkustajaa Maakunnassa säännöllistä reittiliikennettä harjoitetaan sekä Pyhäjärvellä että Näsijärvellä. Kesällä säännöllinen reittiliikenne kulkee Tampereelta Hämeenlinnaan. Reittiliikenteen lisäksi Tampereelta liikennöivä Suomen Hopealinja on pidentänyt risteilykautta erilaisilla teemallisilla risteilytuotteilla kuten iltaristeilyjä myöhäiseen syksyyn esimerkiksi Halloween, Octoberferst ja pikkujouluristeilyillä. Historiallinen höyrylaiva Tarjanne liikennöi Näsijärvellä Mustanlahden satamasta Ruoveden kautta Virroille. Laukon kartano Vesilahden Narvassa on kokenut mittavan uudistumisen ja avautui kävijöille keväällä Laukkoon pääsee risteilyaluksella Tampereelta tai omalla veneellä. Ikaalinen on kalaisan Kyrösjärven ympäröimä. Vesistömatkailussa aukeaa uusi sivu kesällä 2017, kun Kyrösjärvellä aloittaa reitti- ja tilausliikenteen 50-paikkainen sisävesilaiva. Ikaalisten matkailupalvelu välittää Pirkanmaalla yli 150 mökkikohdetta, kolmannes kohteista sijaitsee Ikaalisissa ja suurin osa vesistöjen äärellä. Alueen kärkituote, Ikaalisten Kylpylä, sijaitsee myös Kyrösjärven rannalla samoin kuin Toivolansaari Camping. Ikaalisten vesistömatkailun painopisteenä tulevaisuudessa on kalastusmatkailun kehittäminen esimerkiksi mökkeileville asiakkaille, sekä erilaisten talvitapahtumien kehittäminen. Myös mökkien varustetason parantaminen on tärkeää kuten esimerkiksi järven rannalla

130 sijaitsevien mökkien varustaminen veneellä ja kalastusvälineillä. Ikaalisissa nähdään, että kysymys on tärkeästä lisäpalvelusta, kun mökin varustetaso on muuten kunnossa. Kuoreveden ja Keurusselän välisellä kannaksella sijaitsevan Mäntän vetovoimaa voitaisiin hyödyntää myös vesistömatkailussa. Kaupunki vetää runsaasti kulttuurimatkailijoita, joista osa voisi olla kiinnostunut laajentamaan kokemustaan kaupunkia ympäröivään vesistöön. Reittiliikenteessä on pohdittavana mahdollisuus luoda Tampere-Vilppula-Tamperelaiva/juna-reitti. Keurusselällä risteilyliikennttä on välillä Mänttä-Keuruu. Taidekaupunki Mänttä-Vilppulan historiaan ja kehitykseen liittyy ratkaisevasti Gustaf Serlachiuksen päätös siirtää teollisuustoimintansa Mänttään koskivoiman äärelle. Kaupungin pohjoislaidalla sijaitseva Vilppulankoski on suosittu kalastuspaikka, ja sen rannalla on myös leirintäalue ja käyntisatama. Taiteen ohella kalastusmatkailu on tuotteistettu kansainväliselle tasolle. Sen veturina on majoitusyritysten kanssa hyvin verkostoitunut Kalastuspalvelu Juha Happonen, jota pidetään sisävesien johtavana kalastumatkailuyrityksenä. Mänttä-Vilppulan ja Keuruun välillä liikennöi myös siipirataslaiva Elias Lönnrot. Mänttä-Vilppulan vuonna 2015 valmistuneessa matkailustrategiassa vesistön tuotteistukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Yhtenä mielenkiintoisena ajatuksenan on tuotteistaa Keurusselän metoriittikraateri, joka syntyi noin 2 miljardia vuotta sitten. Kraateri oli halkaisijaltaan noin 40 km, eroosion myötä itse kraateri on hävinnyt, mutta sen reuna-alueilla kallioissa ja suurissa kivissä on nähtävissä ns. pirstekartioita, jotka ovat syntyneet törmäyshetkellä. Suomen virallinen juhannuskaupunki on Virrat, JuhannusVirrat koostuu lukuisista tapahtumista järvien ympäröimän kaupungin maisemissa. Virrat on erityisesti koskikalastajien suosiossa, ja talvisin monet kosket tarjoavat huimat mahdollisuudet jääkiipeilyyn. Herraskosken kanava yhdistää Vaskiveden ja Toisveden järvet toisiinsa. Virrat on mukana Näsijärvireitin pyöräilyverkossa, reitti kulkee Tampereen, Ylöjärven, Ruoveden, Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen alueella. Näsijärvireitin muodostaa kolme runkoreittiä; Rantatie seurailee nimensä mukaisesti Näsijärven rantoja, reitin pituus on 143 km, mutta osan reitistä voi taittaa Höyrylaiva s/s Tarjanteella, jolloin pyöräilyosuudeksi tulee km. Patruunan polku kulkee Näsijärven pohjoispuolella, Torisevan rotkojärvillä, Helvetinjärven kansallispuistossa, Runebergin lähteellä ja Mänttä-Vilppulan maisemissa. Reitin kokonaispituus on 150 km, mutta reitin varrella voi käyttää junaa, bussia tai laivaa ja polkea vain osan matkasta. Karhunkaataja on Näsijärvireitin Grand Tour, haastava reitti,

131 Helvetinjärven kansallispuiston ja Torisevan rotkojärvet tulevat tutuiksi. Mittaa koko kierrokselle tulee 320 km, mutta reitti on muokattavissa monin tavoin. Lempäälästä löytyy Suomen ensimmäinen ajanmukainen uitto- ja säännöstelykanava. Pyhäjärven ja ja Vanajaveden yhdistävässä, 1275 metriä pitkässä kanavassa on edelleen jopa 3000 sulutusta vuodessa. Kuokkalankosken rehevissä maisemissa järjestettävät markkinat on ollut kävijämäärältään Lempäälän kesän suurin tapahtuma jo useiden vuosien ajan. Vanajaveden rannalla sijaitsevasta Vaihmalan Hovin laiturista lähtevät Suomen Hopealinjan risteilyt Tampereelle ja Hämeenlinnaan. Lempäälän järvisistä maisemista löytyy saunalautan lisäksi matkailijoille yli 11 erilaista saunaa saunottavaksi. Apianvirran heittokalastusalue /Valkeakoski Sääksmäen seurakunta, Pappilanniemi Ilolan maatilamatkailu Apianlahden leirintäalue Maakunnan vedet ovat pääosin hyvälaatuisia ja koska järvialueet muodostavat laajoja kokonaisuuksia, on Pirkanmaa kalastuksen harrastajille suotuisa kohde. Ohjattua kalastus-ja luonto-ohjelmapalvelua tarjoaa kymmenkunta yrittäjää. Lähes Valkeakosken keskustassa sijaitsee suosittu Apianvirran heittokalastusalue. Järvikalastuksen lisäksi Pirkanmaalla on useita koskikalastuskohteita, joista kolme on saanut valtakunnallisen Laatu-Apajat statuksen. Pirkanmaa on hyvä melontaretkeilyn kohde, alueelta löytyy pienempiä ja suurempia järviä, jokia ja jopa koskia, joiden kautta melominen on mahdollista. Melontareittejä on noin 30, joista osa on lyhyitä päiväreittejä, osa useamman päivän mittaisia. Pisin reitti on yli 100 kilometriä. Melontavarusteiden vuokraus on yleistä ja ohjattuja retkiä järjestetään runsaasti. Selvitys vesistömatkailun edellytyksistä Pirkanmaalla on paras lähde, johon melontareitit on koottu yhteen paikkaan. Päivitettyä tietoa ei tällä hetkellä ole keskitetysti missään, selkeä kehityskohde onkin luoda kattava verkkopalvelu, johon on koottu kaikki tiedot Pirkanmaan alueen melonta- ja veneilyreiteistä ja jota pidetään aktiivisesti yllä. Joki- ja koskireittien lisäksi Pirkanmaalla on suosittuja järvireittejä. Järvien hyödyntäminen melonnassa ja melontamatkailun kehittämisessä on tärkeää melontamatkailun tunnettavuuden lisäämiseksi, sillä järvimelonta on mahdollista läpi melontakauden, eikä vain kevät- tai syystulvien aikoihin jokien tavoin.

132 Yhdentoista kunnan ja kaupungin alueella kulkee Pirkan Taipaleen retkeilyreitistö. Yhteensä 300 kilometrin laajuinen reitistö jakautuu useisiin reitteihin, ja sopivia retken lähtötai päätepaikkoja ovat esimerkiksi Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistot. Reitti myös yhdistää nämä kaksi puistoa. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen Tampereen ja Pirkanmaan matkailussa on viisi teemaa, joista Urban Nature -teeman alla markkinoidaan järvi- ja mökkimatkailua, aktiviteettejä, metsiä, kansallispuistoja, marjastus ja sienestystä. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n omistama tytäryhtiö Visit Tampere Oy hoitaa matkailutuotteiden ja -palveluiden myynti- ja välitystoimintaa. Tampereen seudun kansainvälistä markkinointia yhdistää Tampere - All Bright! -brändiviesti, joka tuo esiin aluetta laajasti, myös matkailu sisältyy tähän. Maakunnan kunnissa; Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ikaalinen ja Ylöjärvi, tehdään kuntien ylittävää yhteistyötä hankkeiden kautta sekä oman alueen matkailun kehittämistyötä. Pirkanmaalla selvitettiin vesistömatkailun kehittämistarpeita 15 pirkanmaalaisen kunnan yhteisessä Vene vie -esiselvityshankkeessa Kehittämistarpeita nousi mm. melontareittien kunnostukselle, lyhyille laivareiteille, rantautumispaikoille ja ylipäätään liikkumismahdollisuuksien lisäämiselle järveltä toiselle. Laivareittien monipuolistamiseksi esitettiin lyhyiden reittien lisäksi pysähdyskohteiden lisäämistä reiteille ja selkeämpiä rengasreittejä, joilla esimerkiksi menomatka tehdään laivalla ja palataan takaisin mukaan otetulla polkupyörällä. Tuotteistuksesta löytyy toimivat toteutus Näsijärven pyöräilyreitillä. Runsasjärvisellä Pirkanmaalla kaikenlaiseen vesistömatkailun kehittämiseen onkin hyvät mahdollisuudet, vesistömatkailua tulee kehittää keskitetysti, maakunnallisena yhteistyönä, mihin tarvittaisiin sopivaa vastuuorganisaatiota. Alueellisen yhteistyön vahvistaminen ja yhteismarkkinoinnin kehittäminen ovat erityisen tärkeitä pienille vesistömatkailutoimijoille. Tuotteiden paketointi suuremmiksi kokonaisuuksiksi, tunnettuuden lisääminen ja yhteiset myyntikanavat avaisivat uusia mahdollisuuksia esimerkiksi maatilamatkailun, ohjelmapalveluiden, välinevuokrauksen sekä paikallisruoan myynnin kehittämiseen.

133 Pirkanmaalla keskeisiä markkinoinnin teemoja selvityksessä mainittiin vesistöt, monipuolisuus, laitevuokraus, kalastus ja vesistöön liittyvät talvilajit. Matkailijat hakevat näitä palveluita internetistä asiasanoilla, eivät niinkään kunta- tai yrittäjäkohtaisesti. Voimaa Pirkamaan matkailuun -kehittämishanke on parhaillaan käynnissä ja uusi monikansallinen hanke Pirkanmaan alueella on menossa hakuun vuoden 2016 lopussa. Myös pienempiä, alueellisia hankkeita on käynnissä esimerkiksi Näsijärvi-reitin kehittämiseen. Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala km 2 eli noin 14 % kokonaispinta-alasta. Rantaviivaa km. Suurimmat järvet: Näsijärvi, Vanajavesi, Längelmävesi, Pyhäjärvi, Mallasvesi-Roine Suurin joki: Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Helvetinjärven kansallispuisto, Pukalan virkistysmetsä, Riuttaskorven virkistysmetsä, Seitseminen kansallispuisto ja luontokeskus Melontareitit: Risteilyliikenne: (päivitys) vesistöaktiviteettitoimijoita: (päivitys) Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: Kultapilkki ja -uistelu Kyröskalan ry:n operoimana/ikaalinen, Kalastuskunnan lastentapahtuma, pilkkikisat, onkikilpailut, pursiseuran tapahtumat/virrat, Soudun SM-kilpailut/Valkeakoski Matkailun myyynti, markkinointi ja kehitys OHJANMAA Tässä yksin mä istun. Hiljaa kitaraa näppäilen. Aamu auringon nousun. Aistin iholla lämmön jo. Aava meri ja kaukaiset luodot, usvan takaa ei selvästi näy. Kaukaa kuuluu lokkien huudot. Jossain laivan moottori käy. Merenkurkussa aistit sä luonnon, meren tuoksun ja vapauden. Aavojen, salaisen luodon, nähdä karun kauneuden. - Merenkurkku laulu, Kari Laaksoharju- Yleistä Pohjanmaan maakunta sijaitsee Selkämeren ja Merenkurkun rannikolla, alue tunnettiin Vaasan rannikkoseutuna vuoteen 1998 asti. Maakunnassa on 15 kuntaa, suurin niistä on maakunnan keskus Vaasa ja pienin Kaskinen, joka on myös Suomen pienin kaupunki. Alueina

134 maakunta jakaantuu Pietarsaaren ja Vaasan seutuun, Suupohjan rannikkoseutuun ja Kyrönmaahan. Pohjanmaan maakuntastrategiassa osana hyvän elinympäristön tekijöistä nostetaan koko Pohjanmaan monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet: luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tulee huomioida kaikessa luontoa muuttavassa toiminnassa. Matkailualalla maaseutu-, saaristo ja kalastusmatkailu ovat tärkeitä kehittämiskohteita. Pohjanmaalle tyypillisiä kulttuuriympäristöjä ovat jokilaaksojen kylät, viljelty lakeus, pohjalaistalot, rannikon puukaupungit ja merellinen kulttuuri. Alueella on myös paljon muinaisjäännöksiä. rannikon ja saariston kulttuuriympäristöön kuuluvat kalastajakylät, majakkaympäristöt, vanhat satamat ja veneveistämöt. Maankohoaminen on tärkeä erityispiirre, joka muovaa maakunnan ympäristöä. Strategian mukaan on tärkeää, että luontoreitistöjä ja virkistysalueita kehitetään ja ylläpidetään kattavasti. Nämä palvelevat sekä matkailijoita että paikallisia asukkaita. Luontomatkailua ja luonnon virkistyskäyttöä pyritään edistämään eri toimijoiden välisenä yhteistyönä koko maakunnan tasolla. Pohjanmaan liiton maakuntastrategissa on kirjattu, että merellisten alueiden suunnittelun koordinoimiseksi Pohjanmaalla jatketaan saaristo- ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon toteuttamista (iczm, integrated Coastal Zone management). Pohjanmaalla sijaitsee Suomen ensimmäinen luontoperintökohde. Merenkurkun saaristo hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon 2006, yhdessä Ruotsin Korkean Rannikon kanssa. Korkea Rannikko ja Merenkurkun saaristo ovat muutaman tunnin laivamatkan päässä toisistaan (150 km) ja Suomen ja Ruotsin välisten saarten etäisyys on lyhimmillään vain 20 kilometriä. Alue muodostaa yhdessä kahden valtion yhteisen maailmanperintökohteen, jossa Suomen matala moreenisaaristo ja Ruotsin jyrkät kalliorannat antavat yhdessä kuvan noin vuotta sitten päättyneen jääkauden aiheuttamasta maankohoamisilmiöstä ja sen vaikutuksista luontoon. Maankohoamisen seurauksena alue on ainutkertainen esimerkki maisemasta, joka muuttuu jatkuvasti ja Merenkurkku onkin yksi maailman 192:sta ihmeestä. Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Pohjanmaalla on erittäin pitkä rannikko, jonka edustalla on kapea saaristovyöhyke lukuun ottamatta rannikon pohjoisosissa sijaitsevia saaristoalueita ja etenkin laajaa Merenkurkun

135 saaristoaluetta. Meri on maakunnassa kaikkialla vahvasti läsnä, sillä enimmilläänkin etäisyys sisämaasta meren rantaan on vain kolmisenkymmentä kilometriä. Pohjanmaan vesistöisyyteen liittyy ennen kaikkea meri, ei pelkästään sijainnin, vaan maankohoaminen takia. Ainutlaatuinen ja jatkuva luonnonilmiö muokkaa rantaviivaa noin yhden senttimetrin vuodessa eli uutta maata syntyy Pohjanmaalle vuosittain noin 150 jalkapallokentän verran. Merenkurkun saaristolla on ainutlaatuinen geologinen arvo, sillä alueella maankohoamisnopeus on yksi maailman suurimmista. Saaristo muodostuu tuhansista erikokoisista saarista, joita eräiden laskujen mukaan on noin Merenkurkku on osa Suomen Natura 2000-verkostoa, jonka tarkoituksena on suojella tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja sekä säilyttää luonnon monimuotoisuutta. Matalat vedet ja suojaisat lahdet ovat tärkeitä monille kalalajeille ja alueen vesistön kalakanta sekä linnusto on runsas. Oma eritysipiirteensä Merenkurkun alueella ovat talven aikana jäiden siirtämät kivet, jotka keväällä ilmaantuvat esiin uusilla paikoilla. Veneväylät ja merikortit vanhentuvat nopeasti ja ne joudutaan laatimaan usein uusiksi. Maakunnan kokonaispinta-alasta järvialaa on 183 km 2 ja merialaa km 2 eli vesipintaalaa on yhteensä km 2, rantaviivaa km. Yli puolen hehtaarin kokoisia saaria on kpl, merialueen suurimmat saaret ovat Raippaluoto, Oxkungar-Tengmo-Kvimo, Luoto, Björkö, Österö-Västerö. Eniten saaria on Mustasaaren, Maalahden, Maksamaan, Närpiön ja Luodon kunnissa. Pysyvästi asuttuja saaria ilman kiinteää tieyhteyttä on 4 kpl. Maakunnassa on yksi saaristokunta, Maalahti ja neljä saaristo-osakuntaa; Mustasaari, Luoto, Närpiö ja Vöyri. Suurimmat joet ovat Kyrönjoki ja Ähtävänjoki. Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita

136 Matkailualueena Pohjanmaa voidaan jakaa ruotsinkieliseen saaristoon ja rannikkoseutuun sekä suomenkieliseen sisämaahan. Näiden alueiden matkailulliset profiilit poikkeavat merkittävästi toisistaan. Pohjanmaa tunnetaan kärkituotteiden, Wasalandian ja Tropiclandian, merellisyyden sekä aikaisemmin myös laivaliikenteen ansiota. Tulevaisuuden tavoitteena on profiloitua nykyistä vahvemmin ympärivuotisemmaksi matkailukohteeksi erityisesti erilaisten ohjelmallisten aktiviteettien myötä. Matkailullisesta potentiaalia on luonto- ja maaseutumatkailulla ja erityisesti maakunnan ainutlaatuisella meriluonnolla. Myös alueen vanhojen rannikkokaupunkien erityispiirre on merellisyys. Vaasa on palveluiltaan monipuolinen, ja kaupungin rantoja kiertävät kävelyreitit, kuntopolut, merkityt vaellusreitit sekä pyörätiet. Meri tarjoaa mahdollisuudet kalastukseen, veneilyyn, melontaan sekä avantouintiin tai vaikkapa moottorikelkkailuun meren jäällä. Meren äärelle sijoittuu myös erityisesti lapsiperheiden suosikki, vesipuisto Tropiclandia. Kaskinen on Suomen pienin kaupunki, jonne tullaan siltoja pitkin, meri ympäröi kaupunkia joka suunnalta. Alle kilometrin merimatkan päässä kaupungin keskustasta on Kaskisten majakka Sälgrund, jonka vanhaan luotsiasemaan on kunnostettu kokous- ja majoitustilat. Saarelle voi tehdä päiväretken tai jäädä yöksi vanhan luotsiaseman tiloihin, kesäkaudella majoitusta on myös pihapiirin aitoissa ja telttailijoille merkittyjä paikkoja.

137 Pietarsaari on perinteinen laivanrakennus- ja merenkulkukaupunki, josta löytyy Suomen ensimmäinen arktinen museo Nanoq. Lyhyen venematkan päässä sijaitsevat Mässkärin ja Fäbodan saaret. Mässkarin saarella Mässkärin Luontoasema, vanha luotsiasema, jossa on ravintola sekä kokous- ja yöpymistilat. Saarella on saaristoluonnosta kertova luontopolku. Kesällä Mässkäriin on säännöllinen liikenneyhteys ja talvisin saarelle kuljetaan jään yli. Lähes koskemattoman luonnon keskellä sijaitseva Fäboda, noin 10 km Pietarsaaren keskustasta on saarikeidas, on saarikeidas, josta löytyy hiekka- ja kalliorantoja on silmänkantamattomiin. Alueella sijaitsevat myös Fäboda-Pörkenäsin luontopolku sekä kahvila-ravintola. Hyvä alku maailman luontoperintökohteeseen tutustumiselle on Merenkurkun Luontokeskus Terranova, joka sijaitsee Vaasassa ja on osa Pohjanmaan museota. Näyttely kertoo jääkaudesta ja maankohoamisesta, jotka ovat muokanneet Merenkurkun saaristo Korkea Rannikko -alueen luontoa. Siellä esitetään myös saariston nykyistä luontoa ja siellä eläviä kasveja ja eläimiä. Suomen pisin silta (1 045 km) Raippaluodon silta yhdistää Raippaluodon saaren mantereeseen Mustasaaren kunnassa. Mustasaaresta löytyy neljä eripituista luontoreittiä; Björköby-Panike-reitti, Sommarö- ja Bodvattnet runt-luontopolut sekä Västerössä kulkeva Vöyri-Maksamaan reitti, joihin kaikkiin pääsee ilman omaa venettä. Björkeby-Panike-reitin varrella sijaitseva Saltkaretin näkötorni on hyvä kohde ihastella pyykkilautamoreeniksikin kutsuttua De Geer -moreenimaisemaa. Pohjanmaan vesistömatkailun ylivoimainen erityisyys on ulkosaaristo. Siellä operoivia yrityksiä on maakunnassa lukuisia ja merelle on tuotteistettu ympärivuotisia palveluita sekä yksittäisille matkailijoille että ryhmille; risteilyjä, reittiliikennettä, melontaa, veneretkiä, 1600-luvun tyylisiä purjehduksia, postiveneitä, taxiveneitä, kuunareita, viikinkialuksia, suplautaretkiä, vesijettejä, hiihto- ja luisteluretkiä, hyljesafareita, majakkaretkiä, moottorikelkkasafareita ja koiravaljakoita, hiihto- ja luisteluretkiä, kalastustus, vaelluksia, luontokuvausta, linturetkiä. Merenkurkun murtovesistöt ovat erityisesti kalastajien mieleen. Aluetta pidetään yhtenä maailman parhaimmista paikoista hauen kalastamiseen. Merenkurukun Natura 2000-alueella on neljä luontopolkua ja kaksi vaellusreittiä. Alla muutamia esimerkkejä ulkosaariston kohteista:

138 Mikkelinsaarten luotsiasema sijaitsee Kummelskärin saarella, ulkosaaristossa Vöyrin kunnassa, 20 km Köklotin kalasatamasta pohjoiseen. Entinen merivartiostorakennus on kunnostettu luontoasemaksi ja nykyään Metsähallituksen omistuksessa. Luotsiaseman ja näkötornin lisäksi saaressa on kahden kilometrin pituinen luontopolku, jonka varrella voi tutustua vanhaan saaristolaistilaan. Rönnskäretin saaristo koostuu sadoista saarista ja luodoista. Alueen linnusto on hyvin monipuolinen. Matkailijat saavat vuokrata huoneita luotsiaseman vanhoista asuintiloista päivävuokralla. Lisäksi myös rannassa oleva kunnostettu telakkarakennus Docket on vuokrattavissa ja siellä on makuupaikkoja 8 hengelle, rantasauna sekä näyttelytila. Norrskär on ollut myös sotilasalue toisesta maailmansodasta lähtien aina vuoteen 2000 asti, jolloin Puolustusvoimat jätti saaren. Norrskär soveltuu runsaan linnustonsa ja herkän luontonsa vuoksi käyntikohteeksi vain pienille opastetuille ryhmille tai yksittäisille kävijöille. Valassaarten saariryhmä sijaitsee Merenkurkun ulkosaaristossa, saariryhmän suurin saari muodostuu Ebbskäretistä ja Storskäretistä, jotka maankohoamisen seurauksena ovat kasvaneet yhteen. Saaren vaihtelevaan luontoon voit tutustua 2,5 kilometrin pituisella luonto- ja kulttuuripolulla. Saaren 36 metriä korkean majakan suunnitteli ranskalainen Henry LePaute, jonka kuuluisin työ on Pariisin Eiffel-torni. Rakenteellisesti ne muistuttavat paljon toisiaan. Eri puolilla saaristoa toimii useita majataloja, leirintäalueita ja myös vuokramökkejä on tarjolla. Metsähallituksen ylläpitämät ja hallinnoimat vuokratuvat tarjoavat myös majoitusta. Veneilijöille löytyy useita vierasvene- ja retkisatamia. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen Maakunnan matkailun kehittämisessä nähdään tärkeänä laaja verkostoituminen. Tätä tehdään esimerkiksi Pohjanmaan Kautta- yhteismarkkinoinnissa, jossa yhdistyvät Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien matkailutarjonta. Pohjanmaan Kautta- alueeseen kuuluu matkailuorganisaatioita ja kaupunkeja. Pohjanmaalta Pohjanmaan kautta-yhteistyössä ovat Vaasan seudun Matkailu Oy, Kaskinen ja Kristiinankaupunki sekä 7 Sillan Saaristo alue kattaen kolmen kunnan ja kaupungin palvelut. Rannikon Visit Pohjanmaa on tarkoituksellisesti häivytetty yhdistämällä samaan esitteeseen kolmen Pohjanmaa nimeä kantavan maakunnan tarjontaa (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa).

139 Tuotekehitystyötä on Pohjanmaalla tehty viimeisten vuosien aikana pääsääntöisesti yritysten ja eri projektien yhteistyönä. Maakunnan tunnettu Seitsemän Sillan Saaristo -sivuston ylläpito lopetettiin 2014 ja matkailun koordinoinnista ja matkailumarkkinoinnista Pietarsaaren alueella vastaa Oy Pietarsaaren Seudun Kehittämisyhtiö Concordia. Maaseutumatkailun piirissä toimii oma projekti, Österbottens Turism - Kusten, jonka toiminta keskittyy pitkälti rannikkoalueen yrityksiin. Tämän vastapainoksi on olemassa myös sisämaan maaseutumatkailua kehittävä Kyrönmaa Yhtenä -projekti. Myös seutukunnallisia yhteenliittymiä löytyy sekä rannikolta että sisämaasta. Näkyvää markkinointiyhteistyötä tehdään Merenkurkun yli Ruotsin puolelle, jota yhteistyötä rahoittaa ja koordinoi Merenkurkun Neuvosto. Näiden lisäksi maakunta on ollut mukana FinWest suuralue-yhteistyössä, josta toivotaan tulevaisuudessa ulkomaan markkinoinnin yhteistä nimittäjää koko länsirannikon alueelle. Näistä näkyvää yhteistä matkailumarkkinointia harjoittavat Suupohjan kolme kaupunkia Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. Vaasan kaupungin matkailutoimisto hoitaa myös seutukunnallista markkinointia. Pohjanmaa on mukana VisitFinlandin Merellinen saaristo -hankkeessa. Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala 183 km 2, merialaa km 2, vesipinta-alaa yhteensä km 2 Rantaviivaa km. Järviä: Luodonjärvi Jokia: Kyrönjoki, Ähtävänjoki Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Melontareitit: Saaristomeri Risteilyliikenne: Vaasan Saaristopalvelut Oy Vesistöaktiviteettitoimijoita: (päivitys) Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: Venetsialaiset rannikolla Matkailun myynti, markkinointi ja kehittäminen

140 POHJOIS-KARJALA SITAATTI LISÄTÄÄN Yleistä Pohjois-Karjalassa on edustettuna Suomen luontomatkailun kärjet; vaarojen ympäröimät järvimaisemat, hienot jokialueet ja runsaslumiset talvet. Koli ja siitä avautuva Pielisen järvi ovat yksi Suomen tunnetuimmista kansallismaisemista, joka on ikuistettu moniin tunnettuihin maalauksiin, ja alue on antanut vaikutteita myös suomalaiseen musiikkiin. Jean Sibelius, Eero Järnefelt, Juhani Aho, J.K. Inha ja monet muut taiteilijat viihtyivät Kolin maisemassa. Helposti saavutettava Kolin kansallispuisto ja erityisesti sen suosituin reitti Herajärven kierros on ainutlaatuinen monimuotoisen metsän ja vesiluonnon yhdistelmä. Maakunnassa erityisesti luontomatkailu ja sen puitteet ovat kehittyneet, esimerkiksi Pohjois- Karjalan kansallispuistoihin ja luontoretkeilykohteisiin suuntautuneet matkailijamäärät ja niiden mukanaan tuomat taloudelliset vaikutukset ovat olleet kasvussa. Tietoisuus reitistöistä ja niiden käyttö on kasvanut erityisesti uusien sähköisten ja painettujen oppaiden ansiosta sekä Kolin vetovoiman imussa. Maakunnasta löytyy satoja kilometrejä erilaisia reittejä muun muassa pitkistä vaellusreiteistä päiväretkeilyyn ja patikointiin, melontaan, pyöräilyyn, moottorikelkkailuun sekä hiihtoon. Perinteisten liikkumismuotojen ohella alueelta löytyy reittejä myös esimerkiksi lumikenkäilyyn ja koiravaljakoille. Pohjois-Karjalassa tai sen lähialueilla on helposti saavutettavissa peräti kuusi kansallispuistoa; Koli, Patvinsuo, Petkeljärvi, Kolovesi, Hiidenportti ja Tiilikka, jotka yhdessä Ruunaan retkeilyalueen kanssa muodostavat kansainvälisiä matkailumarkkinoita kiinnostavan ja ainakin Euroopan sisällä ainutlaatuisen kokonaisuuden. Maakunnan matkailun teema- ja toimenpideohjelmassa kuitenkin todetaan, että luontomatkailun ohjelmalliset sisällöt eivät vielä ole nousseet esimerkiksi valtakunnan tasolla tunnetuiksi vetovoimatekijöiksi ja niiden tuotteistamisen ja näkyvyyden eteen on tehtävä työtä. Tässä yhdeksi keinoksi nostetaan kansallispuistojen ja luontokohteiden matkailulliseen hyödyntämiseen liittyvää verkostoitumista esimerkiksi Euroopan Geopark -verkoston kanssa. Maakunnan luonto- ja vesistömatkailua on luontevaa kehittää paitsi ylimaakunnallisesti, myös molemmin puolin Suomen ja Venäjän rajaa tarjottavien matkailupalveluiden kautta. Venäjän kanssa tehtävät hankkeet odottavat nyt kuitenkin seesteisempää poliittista ja taloudellista aikaa.

141 Maakunnan luontomatkailukohteissa, esimerkiksi Ruunaalla, Petkeljärvellä, Pamilon kosken alueella, sekä Outokummun Erä- ja luontokeskuksessa esteettömyyttä on kehitetty pitkäjänteisesti. Luontomatkailun esteettömyys halutaan nostaa yhdeksi Pohjois-Karjalan matkailun kilpailueduista ja kiinnittää erityistä huomiota esteettömien ohjelmapalveluiden kehittämiseen, joihin Pohjois-Karjalassa luontevasti kuuluvat myös luontokuvaus ja luontotarkkailun mahdollistavat palvelut. Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Suomen itäisin maakunta on vaarojen, harjujen, metsien, soiden ja runsaiden vesistöjen maakunta, jonka suurin järvialue on Pielinen, Suomen viidenneksi suurin järvi. Maakunta voidaan jakaa kahdeksi maisema kokonaisuudeksi: Pohjois-Karjalan järviseuduksi ja vaaraseuduksi. Niiden raja noudattelee Pielisen järvialtaan reunaa ja jatkuu sen suunnassa kaakkoon valtakunnan rajaa kohti. Pohjois-Karjalan järviseutu, jonne pääosa maakunnan asutuksesta on sijoittunut, edustaa tyypillistä Järvi-Suomea. Itään ja pohjoiseen levittäytyvät alueet ovat erämaista, harvaan asuttua Vaara-Karjalaa. Maakunnan pinta-alasta lähes viidennes on vettä. Suurin osa vesistöistä kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen. Järvialaa Pohjois-Karjalassa on yhteensä km 2, rantaviivaa kilometriä. Suurimmat järvet Pielisen lisäksi ovat Pyhäselkä-Jänisselkä, Puruvesi, joka osittain kuuluu Etelä-Savoon, Höytiäinen, Juojärvi, Pyhäjärvi, Koitere, Viinijärvi, Rikkavesi, Suuri Onkamo ja Nuorajärvi. Pohjois-Karjala on paitsi suurten järvien, myös tuhansien pienvesien maakunta. Vuoksen ja Laatokan lukuisissa latvavesissä on runsas ja monipuolinen kalakanta. Joensuun halki virtaavan Pielisjoen kosket kaupungin alueella ovat viimeisiä Saimaan lohen luonnonkannan lisääntymispaikkoja. Monet alueen joista ja järvistä ulottuvat myös Venäjän puolelle, Pohjois-Karjalan alueella on valtakunnan raja-aluetta xxx km. Yli puolen hehtaarin kokoisia saaria Pohjois-Karjalassa on kpl, järvien suurimmat saaret ovat Oravisalo, Varpassalo, Paalasmaa, Niinisaari ja Suitsansaari. Eniten saaria on Ilomantsin, Lieksan, Liperin, Rääkkylän ja Kiteen kunnassa. Maakunnassa on pysyvästi asuttuja, ilman kiinteää tieyhteyttä olevia saaria 21 kpl. Saaristo-osakuntia ovat Juuka, Kesälahti, Lieksa, Liperi ja Rääkkylä. Suurimmat joet ovat Pielisjoki, Lieksanjoki, Koitajoki, Valtimojoki, Jongunjoki, Viinijoki, Haapajoki, Tuulijoki ja Saramojoki.

142 Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita Matkailullisesti maakunta jakaantuu alueeseen: Joensuun matkailualueeseen kuuluvat Joensuun kaupungin lisäksi Kontiolahden talviurheilukeskus, Outokummun Aarrekaupunki, Huhmarin matkailukeskus ja Ilomantsi. Maakunnan pääkaupunki Joensuu sijaitsee Höytiäisen ja Pyhäselän välisellä kannaksella. Järviä yhdistää Höytiäisen kanava, joka syntyi vuonna 1853 hallitsemattomana vedenpurkauksena alueillaan olevan kanavatyömaan rakenteiden petettyä. Höytisäisen pinta

143 aleni tuolloin peräti yhdeksän metriä. Kaupungin halki virtaa lisäksi Pielisjoki, joten Joensuun kaupunkialueella on luontaiset mahdollisuudet monipuoliseen ja helposti saavutettavaan vesistön hyödyntämiseen. Laivaliikenne,veneily, melonta ja kalastus jopa kaupungin keskustassa ovat merkittävä potentiaali vesistöpalveluiden kehittämiselle. Ilomantsin alueella sijaitsee kaunis vesistöinen Petkeljärven kansallispuisto ja osa Lieksan suuntaan ulottuvaa Patvinsuon kansallispuistoa. Ilomantsi kuuluu Pohjois-Karjlan biosfäärialueeseen yhdessä Lieksan ja Joensuuhun kuuluvan Tuupovaaran kanssa. Ilomantsissa Koirjaoen kainalossa sijaitsee myös Suomen itäisin kylä Möhkö, missä on mahdollisuus tutustua ruukki- ja tukkilaishistoriaan. Pielisen Karjalan matkailualueella sijaitsevat Koli, Bomban ja Hyvärilän alue sekä Ruunaa ja Vuoniskylä. Pohjois-Karjala tunnetaan vahvasta Koli-brandistaan, jonka vahvuuksia upean luonnon lisäksi on palveluiden ympärivuotisuus. Luontomatkailun kehittämisen lisäksi Kolin alueen merkittävimpiä investointeja ovat olleet muun muassa Break Sokos Hotel Kolin kylpyläinvestointi sekä Koli Spa Lotuksen rakentamisen aloittaminen. Kolin menestys heijastuu imagohyötynä ja matkailijavirtoina koko maakuntaan. Kolin,Vuonislahden ja Lieksan välillä risteilee Suomen suurin sisävesien autolautta MF Pielinen. Uutena laivakalustona liikennöi kantosiipialus MF SuviExpress samalla reitillä. Ruunaan alueella on suuri merkitys maakunnan toiminnallisena luontomatkailukohteena. Siinä missä Koli on ympärivuotinen matkailukohde, Ruunaan matkailullinen merkitys painottuu edelleen kesäaikaan, erityisesti vesiretkeilyyn ja kalastusmatkailuun. Koskenlasku on Ruunaan perinteinen menestystuote, mutta alue on myös tunnettu kalastuskohde, josta löytyy ryöppyävien koskien lisäksi kalaisia erämaajärviä. Pohjois-Karjalan matkailun teemaohjelmassa Ruunaa on nimetty maakunnan kalastumatkailun kehittämisen kärkikohteeksi. Bomban karjalaiskylä kylpylöineen sijaitsee Pielisen rannalla. Vesistön ympärille on tuotteistettu ympärivuotisia palveluja, talvella laajat retkiluistelureitit, kesällä melontaa, kalastusta ja veneilyä. Lähiympäristössä löytyy useita retkeily- ja virkistysalueita sekä laajoja erämaa-alueita ja kansallispuistoja. Alueella on myös käynnissä mittavat kylpyläinvestoinnit, Break Sokos Hotel Bomba valmistuu uusittuna helmikuussa Keski-Karjalan matkailualueen kärkikohde on Pajarinhovin kylpylä ja lomakylä. Tohmajärven alueella sijaitseva Niiralan rajanylitysasema on Pohjois-Karjalan matkailun

144 kannalta tärkeä venäläismatkailijoiden sisääntuloväylä. Pajarinhovin kylpylä ja lomakylä sijaitsee kirkasvetisen Karjalan Pyhäjärven rannalla Kiteen Puhoksessa. Sen yhteydessä on myös Kiteen Eläinpuisto, jonka kahden kilometrin mittainen maisemapolku kulkee järvimaisemissa. Puiston eläinlajit ovat pääosin Suomen luonnossa tavattavia nisäkkäitä ja lintuja. Rääkkylässä, vanhassa meijeriympäristössä sijaitsevaa Paksuniemen alue vierasvenesatamineen on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina. Kesälahden kunnan alueelle ulottuvan kirkasvetisen Puruveden rannalla on useita lomakohteita, joista suurin ja pitkät perinteet omaava on Ruokeen lomakylä, jonka rannasta starttaa vuosittain Puruveden lohikuningaskisa, jossa kalastusveneet toimivat soutuvoimalla. Pohjois-Karjalan kalavedet ovat monipuolisia ja kalakanta runsas, maakuntakalan eli järvilohen lisäksi kalastetaan kuhaa, ahvenia, haukia, harjuksia, taimenia ja siikola. Maakunnassa on mahdollista kalastaa kaupunkikeskustan tuntumassa tai hakeutua omaan rauhaan erämaan ympäröiville kalavesille. Pielisjoki on järvilohen synnyinjoki, joka yhdistää Pielisen kalaisan ja kuuluisan järven ja alapuolisen Saimaan toisiinsa. Ruunaan koskialueen helmiä ovat Paasikoski ja Haapavitja, joiden alueella ei tehdä istutuksia eli kalastus perustuu luonnon kantaan. Neiti, Murroo sekä Siikakoski ovat alueita, joihin istutetaan pyyntikokoisia järvitaimenia ja kirjolohia. Ruunaan koskialueella on myös luontaisesti lisääntyvä taimen- ja harjuskanta. Pitemmän aikavälin toiveena on saada palautettua luontainen Saimaan lohen kanta. Koitere, Karjalan helmeksikin kutsuttu karu erämaajärvi on tunnettu kuhasta, siioista ja muikuista. Ilomantsin valtavirta Koitajoki kalastuksen lisäksi on suosittu melontareitti. Oriveden kalastusalue alkaa Joensuun edustalta, alueen houkuttimena on paitsi kalaisat vedet, mutta myös alueen lukitsemattomat kalasaunat, laavut ja nuotiopaikat houkuttelevat omatoimikalastajia. Outokummusta löytyy Erä- ja luontokeskus, mittava ja esteetön kalastus- ja retkeilytukikohta, josta löytyy lapsille oma kalakeidas. Talviaikaan Pielisen yli kulkee Euroopan pisin jäätie. Se ulottuu järven itärannan Vuonislahden kylästä järven länsirannalla sijaitsevaan Koliin. Jäätietä on ylläpidetty vuodesta 1980 alkaen. Keskimäärin jäätiellä kulkee ajoneuvoa vuorokaudessa ja parhaimmillaan sitä on ajanut lähes 500 ajoneuvoa päivässä. Pääosin tietä ajavat turistit, mutta myös paikalliset kulkevat sitä pitkin asiointimatkoillaan. Jäätien ansiosta matka Kolin kylän keskustasta Lieksan keskustaan lyhenee 51 kilometrillä (92 km:stä 41 km:ksi) ja Kolista Vuonislahden keskustaan matka lyhenee 62 kilometrillä (76 km:stä 14 km:ksi). Pielisen yli

145 menevä jäätie avataan vuosittain olosuhteiden salliessa. Keskimäärin reitti on avattu tammikuun puolen välin tienoilla ja tavallisesti se suljetaan maaliskuun lopulla. Tie avataan, jos järven jää saavuttaa 40 cm paksuuden helmikuun 15. päivään mennessä. Aina olosuhteet eivät ole olleet otolliset jäätien avaamiseksi: Vuosina 1984, 1992 ja 2001 sitä ei saatu virallisesti avatuksi lainkaan. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen Matkailun teema- ja toimenpideohjelman ohjauksesta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Lisäksi toteutumista aktivoidaan ja seurataan säännöllisesti Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n toimesta. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy on Pohjois-Karjalan matkailun alueorganisaatio, joka vastaa alueen yhteisestä matkailumarkkinoinnista, tuotekehityksestä, matkailupalvelujen myynnistä sekä matkailuneuvonnasta. Lisäksi Pohjois-Karjalan matkailun markkinointi-, myynti- ja kehittämistyötä tehdään yritysten oman työn tukena alueiden matkailuyhdistyksissä, joiden tärkein tehtävä on toimia oman alueensa yhteistyön foorumina ja vastata matkailun tukipalveluista kuten yhteismarkkinoinnista, kehittämisestä ja reitistöistä. Seuranta- ja ohjaustyötä tehdään myös vuosittain järjestettävässä, kaikille matkailun yrityksille, toimijoille ja sidosryhmille avoimessa matkailuparlamentissa. Ohjelman seurantatyön lisäksi kokouksissa koordinoidaan eri matkailun kehittämistoimijoiden keskinäistä yhteistyötä; maakuntaliitto, Karelia Expert matkailupalvelu Oy, matkailuyhdistykset, seudulliset elinkeinoyhtiöt, kunnat, matkailualan koulutustoimijat. Matkailun kehittämistä ohjataan valtakunnallisen matkailustrategian lisäksi maakunnallisilla kehittämisohjelmilla. Myyntiä tuetaan asiakas- ja trendilähtöisellä tuotekehitystyöllä. Kolmivuotinen Matkailun kasvuohjelma hankkeen kautta ohjataan merkittävä osa kehittämisresursseista matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantamiseen, kansainväliseen myyntiin ja markkinointiin sekä toimialan investointien edistämiseen. Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN

146 Järviala km 2 eli noin 18 % kokonaispinta-alasta. Rantaviivaa km. Suurimmat järvet: Pielinen, Pyhäselkä-Jänisselkä, Puruvesi, Höytiäinen, Juojärvi, Pyhäjärvi, Koitere, Viinijärvi, Suuri Onkamo, Rikkavesi, Nuorajärvi. Suurimmat joet: Pielisjoki, Lieksanjoki, Valtimonjoki, Jongunjoki, Viinijoki, Haapajoki Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Kolin kansallispuisto ja Luontokeskus Ukko, Patvinsuon kansallispuisto ja Suomun luontotupa, Petkeljärven kansallispuisto ja luontotupa, Reposuo soidensuojelukohde, Ruunaan retkeilyalue ja retkeilykeskus ja Ruunaan luonnonsuojelualue.lisäksi helposti saavutettavissa Pohjois-Savon alueella sijaitseva Tiilikkajärven kansallispuisto ja Kainuun maakunnassa sijaitseva Hiidenportin kansallispuisto Melontareitit: (päivitys) Risteilyliikenne: (päivitys) Vesistöaktiviteettitoimijoita: (päivitys) Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: Karelia soutu, Puruveden lohikuninkuus, Jongun Hujaus, Ruunaan Rysäys, Pielisen jäähiihto, Ruunaan Koskihiihto, Arktinen jäätiejuoksu, Kaislikkohiihdon ämäm-kisat, Kolin Venetsialainen, Vuonislahden Muikkumarkkinat, Verkostoveturit: Karelia Expert Oy Matkailun myynti, markkinointi ja kehitys POHJOIS-POHJANMAA SITAATTI LISÄTÄÄN Yleistä Pohjois-Pohjanmaa ulottuu Perämeren rannikolta aina Suomen itärajalle asti. Maakunta koostuu kolmesta eri matkailullisen profiilin omaavasta alueesta; Koillismaa, Oulun seutu ja Kalajoen matkailualue. Oulun seutu pitää sisällään myös Rokuan sekä Syötteen matkailukeskukset. Syötteen alueen matkailu on talvipainotteista, mutta kesämatkailu on kasvussa ja siihen panostetaan. Koillismaan alueen muodostavat Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo yhdessä Lapin maakuntaan kuuluvan Posion kanssa. Alueen matkailukeskuksena toimii Ruka, jonka vetovoimaa täydentää luonto- ja maaseutupalveluiden tarjonta. Rukan kesämatkailun tunnuslause Luonnon koordinaatit korostaa alueen luontoa vetovoimatekijänä. Potentiaalia ympärivuotisen matkailun kasvattamiseksi löytyy alueen kalastus- ja luonto- ja erämatkailun palveluissa. Kalajoen alueella on vahva kesäsesonki, jonka rinnalle kehitetään yhä aktiivisemmin ympärivuotista matkailua. Kalajoen strategiset painopistealueet ovat Marepolis-strategia sekä matkailukauden jatkaminen tuotekehityksen

147 sekä erityisesti uusien lyhytsesonkien avulla. Ympärivuotisten matkailutuotteiden kehittäminen lähimarkkina-alueelle on lähivuosien tärkeimpiä toimia. Kehittämiskohteina tulevat olemaan myös kohdelomailu, teemamatkailu ja venesatama- ja marina-alue. Matkailun kärkihankkeita maakunnassa ovat mm. kansainvälisen kilpailukyvyn sekä saavutettavuuden parantaminen ja alueen matkailuimagon ja profiilin kirkastaminen. Pohjois-Pohjanmaalla on vuosina tehty useita matkailullisesti merkittäviä investointeja, jotka liittyvät alueen vesistöisyyteen linkittyvän matkailun kehittämiseen: Oulun merelliset hankkeet Varjakka, Hailuoto, Liminganlahti, Virpiniemi sekä Merikeskus. Hailuotoa halutaan kehittää yhdeksi Suomen saaristomatkailun ykkössaarista. Lisäksi maakunnassa on investoitu mm. Kalajoen Aurinkohiekkojen kaava-alueen toteutushankkeeseen sekä alueen reitistöjen sekä luonto- ja kalastusmatkailun kehittämiseen. Oulangan kansallispuisto kuuluu yhdessä venäläisen sisarpuistonsa Paanajärven kansallispuiston kanssa kansainväliseen Euroopan upeimpien erämaiden PAN Parks verkostoon, ja puistoparia kehitetään erämaisen luontomatkailun eurooppalaisena kärkikohteena. Matkailun tuotteistukseen ja markkinointiin on panostettava entistä voimakkaammin. Maakunnan matkailustrategiassa on linjattu myös, että vesistö-ja kalastusmatkailun edellytysten ja tuotepakettien suunnittelua ja kehittämistä tehdään yhteistyössä matkanjärjestäjien ja yritysten kanssa. Tähän liittyy esimerkiksi tuotepakettien ja ohjelmapalveluiden konseptointi lähiruoka, GreenCare ja Wild Life teemojen ympärille. Maakunnan vesistöön liittyviä erityispiirteitä Pohjois- Pohjanmaalla on erittäin pitkä rannikko, joka pääsääntöisesti on vähäsaarinen. Poikkeuksen muodostavat Oulun läheiset merialueet, joilla on Hailuodon lisäksi useita pienempiä saaria, sekä etelässä Rahjan saaristo ja Raahen edustan saaristo. Pohjois-Pohjanmaan maisemalle ominaista ovat Perämereen laskevien jokien halkoma tasainen rannikkoseutu, Suomenselän karut suoalueet ja Koillismaan ylänkömaisemat. Maakunnan matala rannikko on syntynyt jatkuvasta maankohoamisesta johtuvan rannan siirtymisen seurauksena. Erityisesti Oulun edustalla meri syvenee erityisen hitaasti, 20 metrin

148 syvyys saavutetaan vasta noin 50 kilometrin päässä rannikosta. Pohjois-Pohjanmaan meriala on suuri, km 2, rantaviiva on ehjä, ja saaria sen edustalla on vähän. Oulun edustalla on yksi suuri saari, hiekkakankaistaan tunnettu Hailuodon saaristokunta. Pohjois-Pohjanmaa on vähäjärvistä aluetta, järvialaa on km 2 eli maakunnan järvisyys alle 6 %. Poikkeuksena on Kuusamon seutu, jossa järvisyys on lähes 14 % maa-alasta. Rantaviivaa maakunnassa on kaikkiaan yli kilometriä. Laajin kokonaan Pohjois- Pohjanmaan alueella sijaitseva järvi, maakunnan nimikkojärveksi valittu Pyhäjärven Pyhäjärvi sijaitsee maakunnan eteläosassa, jossa maisemat muuttuvat nopeasti Pohjanmaasta Järvi-Suomeksi. Maakunnan muita suuria järviä ovat Muojärvi, Ala-Kitka, Kuusamojärvi, Kosontojärvi ja Isojärvi. Yli puolen hehtaarin kokoisia saaria on kpl, eniten saaria on Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Haukiputaan kunnissa. Hailuodon lisäksi tunnettuja saaria ovat Kalajoen edustalla sijaitsevat pienehkö Rahjan saaristo, Maakalla ja Ulkokallan majakkasaari. Pysyvästi asuttuja saaria ilman kiinteää tieyhteyttä on 3 kpl. Maakunnassa on yksi saaristo-osakunta, Vaala. Pohjois-Pohjanmaalta löytyy neljä merkittävää koskijokea; Simojoki, Kitkajoki, Oulankojoki ja Kuusinkijoki. Maakunnan suurimmat joet ovat Oulujoki, Iijoki, Siikajoki, Kalajoki ja Simojoki. Maakunnan mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita

149 Maakunnan keskus on Oulu, jonka matkailualueeseen kuuluvat myös Rokuan sekä Syötteen matkailukeskukset. Oulun kaupungin merellisin matkailukohde on Nallikari, Pohjolan Rivieraksi kutsuttu ympärivuotinen lomakeskus ja sen kilometrien pituiset hiekkarannat. Alueella on ympärivuotinen leirintäalue sekä lomakylä. Nallikari on paitsi suosittu kesäkohde, alueella on tuotteistettu palveluja ympäri vuoden. Meri ja rannat tarjoavat aktiviteetteja myös omatoimisille matkailijoille, jäätynyt meri houkuttelee pilkkijöitä, retkeilijöitä, hiihtäjiä ja tuulilajien harrastajia, syksyisin ja aikaisin keväällä alue on erityisesti lintuharrastajien suosiossa. Oulun seudun matkailualueen toimenpideohjelmassa on todettu, että vesiaktiviteetit eivät näyttele merkittävää roolia alueen vetovoiman ja palvelutarjonnan kannalta vielä, mutta niissä piilee merkittävä potentiaali oikealla tuotteistuksella muun muassa melonnassa, purjehduksessa, vesijettisafareissa ja kalastuksessa sekä talvisen merenjäälakeuden hyödyntämisessä. Myös risteilymatkailussa nähdään kasvumahdollisuuksia, joita alueella selvitetään. Perämeren suurin saari, Hailuoto, on kaikista Suomen merialuiden saarista pinta-alaltaan kolmanneksi suurin. Se on kohonnut merestä noin vuotta sitten ja maankohoaminen jatkuu. Hailuoto on nimetty yhdeksi Suomen kansallismaisemista, ainoana kokonaisena

150 kuntana koko Suomessa. Hailuoto on Perämeren ainoa pysyvästi asuttu saari, jonne ei ole kiinteää tieyhteyttä. Kesäaikana Hailuotoon pääsee Oulunsalosta ilmaisilla lautoilla, talvella käytössä on jäätie. Etäisyys Ouluun on 62 km, matka-aika lautalla noin tunti. Matkailjoita varten saarella on palveluja, esimerkiksi vanhaan majakan luotsiasemaan rakennettu hotelli. Maakunnassa on yksi saaristo-osakunta, Vaala, johon kuuluu Manamansalon saari Oulujärvessä. Saareen on sekä kiinteä tieyhteys että reittiliikennettä saareen ja mantereen välillä. Saari jakaa Oulujärven kahteen lähes erilliseen lohkoon. Saaren pituus on 16,2 kilometriä ja suurin leveys 13,8 kilometriä, sen pinta-ala on 76 km 2. Manamasalo on Oulujärven suurin saari ja Suomen sisävesien viidenneksi suurin. Saari on tunnettu pitkistä hiekkarannoistaan. Saarella sijaitseva Kassu Halosen taidetalo on tukikohta vuosittaisille saarikonserteille. Manamasalossa vierailee vuosittain noin kävijää. Oulun seudun alueeseen sijoittuva merellinen Raahe kehittää aktiivisesti merenkulkuun ja saaristoluontoon tukeutuvia matkailupalveluja. Raahen matkailulle saariston merkitys on suuri, matkailullisesti jopa tärkein. Pikkulahti on merellinen keskipiste, josta lähdetään melomaan, sup-lautailemaan, melomaan tai fatbike-pyöräilemään rannikkoa pitkin. Pikkulahden Palvelut järjestää meriaktiviteettien lisäksi koskenlaskua Pyhäjoen Pyhänkoskella. Raahen saaristo valittiin vuoden 2016 retkikohteeksi Suomessa. Tunnustus innosti alueen kalastajia tiiviimpään yhteistyöhön ja syntyi yritys, joka järjestää saaristoristeilyjä ja charter-matkoja saaristoon risteilyalus M/B Jennamarialla. Kesällä 2016 yritys kuljetti kahden kuukauden aikana noin 1000 asiakasta, määrä on valtava lisäys koko Raahen matkailulle. Raahen Meripelastus ry järjestää matkoja pelastusristeilijä PR Niilo Saarisella. Yhdistys hoitaa ensisijaisesti sille osoitetut hälytystehtävät ja saaristoristeily voi siitä johtuen peruuntua tai siirtyä toteutettavaksi myöhemmin. Saaristoon pääsee myös haruspurjekuunari Raahen Fiialla, taksiveneellä. Erilainen tapa tutustua saaristoon on lähteä sukellusretkelle, Raahen urheilusukellusseura Mursut ry Järjestää sukellusretkiä Raahen edustalla oleville hylyille. Lähivesiltä löytyy kiinnostavia kohteita kuten Tamara IX kolmimasto-parkki, joka on uponnut v tai saksalainen ketjuruoppaaja Herkules, joka oli vuokrattu Saksasta Hailuodon väylän ruoppaukseen. Matkoja järjestetään sukelluksen harrastajille, mutta mukaan voi lähteä myös vain seuraamaan sukeltajien matkaa. Raahen merellinen tarjonta on paitsi monipuolista, myös ympärivuotista; melontaa, kalastusta, hiihtoa, retkeilyjä. Taskun saari on suosittu retkeilykohde sekä kesällä että talvella. Saareen

151 on matkaa Raahen kaupungin museonrannasta noin 5 kilometriä. Talvella jäätilanteen salliessa saarelle tehdään ladut. Saaressa on 1800-luvun harvinainen Pooki-majakka. Iso- Kraaselin saareen pääsee omalla veneellä, kajakille tai tilaamalla kuljetus MeriRaahen kautta. Saarella on luontopolku sekä harvinainen kluuvijärvi, majakka sekä vanha luvun luotsitupa, jossa on majoitusmahdollisuutta. Natura-hankkeen myötä Raahen lähistön saariin on rakennettu laavuja, vessoja ja rantautumispaikkoja. Koillismaan matkailukeskuksena toimii Ruka, joka on paitsi tunnettu hiihto- ja laskettelukeskus, myös ympärivuotinen matkailukeskittymä. Ruka on Suomen kuuluisimman vaellusreitin Karhunkierroksen eteläinen päätepiste. Karhunkierroksen lisäksi alueella on lukuisia lyhyempiä päivävaellusreittejä ja retkeilypolkuja, joista kauneimpia on Oulangan kanjonin ympyräreitti. Kuusamon vapaana virtaavat vedet muodostavat kattavan verkoston kalastukseen, koskenlaskuun, melontaan ja vesiretkeilyyn laajasti. Kitkajoki on tunnettu koskenlaskujoki, jossa lajiin voi tutustua opastetuilla, rauhallisilla etapeilla tai kokeilla taitojaan hurjemmissa laskuissa. Kuusamon alueella on luokiteltuja järvi- ja jokimelontareittejä noin 350 kilometriä, pienveneilyreittejä lähes 100 kilometriä alueen suurimmilla järvillä: Kitka-, Kuusamo- ja Muojärvillä sekä Kiitämässä, Kirpistöllä ja Suiningissa. Reitit on merkitty vesistöihin kummelein ja merkein sekä kuvattu erillisissä veneilykartoissa ja Maanmittauslaitoksen maastokartoissa. Kuusamossa on kaksi kalastussatamaa: Ala-Kitka ja Sossonniemi. Lisäksi Posion puolella on kalastussatama Mourusalmessa. Vesistöjen rannoilla on hyvin venesatamia, venevalkamia ja rantautumispaikkoja. Kuusamojärvellä on mahdollisuus myös kirkkoveneristeilyyn sekä omatoimiseen kirkkovenesouteluun. Kalastuksen harrastajille Kuusamon alue tarjoaa lähes kaiken, pienistä erämaajärvistä vapaana virtaaviin koskiin. Alue on erityisesti perhokalastajien suosiossa ja suotuisista olosuhteista kertoo elokuussa 2020 alueella järjestettävät Perhokalastuksen MM-kilpailut. Kuusamo on toista kertaa vaikeasti tavoiteltavien perhokalastuksen MM kisojen näyttämönä, edellisen kerran Kuusamossa kisattiin vuonna 1989, jonka seurauksenan Kuusamo nousi kansainväliseen maineeseen kalastusmatkailukohteena. Kilpailuvesiksi on alustavasti valittu jokia ja järviä Kuusamon, Taivalkosken ja Sallan alueilta. Kuusamosta vajaan 40 kilometrin päässä sijaitsee Oulangan luontokeskus ja Kansallispuisto, joka täyttää 60 vuotta vuonna Alueen maisemat, maaperä ja kasvisto

152 edustavat ainutlaatuista jääkauden muokkaamaa jokiluontoa. Luontokeskukselta lähtee merkittyjä reittejä yhteensä 150 kilometriä, tunnetuin niistä on Karhunkierros. Kansallispuiston tunnetuimpia nähtävyyksiä on Kiutaköngäs, yksi Suomen komeimmista vesiputouksista, joka on oikeastaan jyrkkien koskien sarja. Putoukselle pääsee helposti Oulangan luontokeskukselta lähtevää opastettua polkua itään kilometrin verran. Hyvien opasteiden ja polun ansiosta könkäälle pääsee lähes mihin vuodenaikaan hyvänsä ja retkeilijöitä varten paikalla on mahdollisuus myös tulentekoon. Kuusamon naapurikunta Taivalkoski on runsasvetistä vedenjakajaseutua. Alueen vedet kuuluvat Iijoen vesistöön ja Iijoki virtaa itä-länsisuuntaisesti kunnan keskustaan, missä se kääntyy lounaaseen ja muodostaa useita sivujokia. Iijoki on Suomen eteläisin suurjoki, joka pääuoman pituus on lähes 370 kilometriä, ja se laskee Perämereen Iin kohdalla. Korkeuseroa joessa on 250 metriä ja joki soljuu loputtoman pitkänä koskien ja virtaisten suvantojen nauhana. Ylä-juoksulla Iijoki ja sen ympäristö, varsinkin Taivalkosken alueella, on luonteeltaan erämainen ja erinomainen kalastusalue. Alueen puhdas ja monipuolinen luonto ja vesistöt ovat myös retkeilijöiden sekä seikkailu- ja elämysliikuntalajien harrastajien suosiossa. Taivalkosken melontakeskus on alueen vesiurheilukeskus, jossa voi harrastaa kanoottipujottelua, freestylemelontaa, opetella melonnan alkeita tai laskea riverboogielaudalla. Kylmäluoman retkeilyalue sijaitsee kunnan koillisosassa, 45 kilometriä Kuusamosta etelään Kajaanin suuntaan. Retkeilyalueen maasto on pääosin karua männikkökangasta, jolle ovat tunnusomaisia vesistöjen varsia seurailevat korkeat harjujonot. Alueella retkeilijöiden suosiossa ovat niin patikointi, kalastus ja melonta sekä talvella hiihto ja pilkkiminen. Kylmäluoma on erityisesti perheiden lomakeskus. Taivalkoski kuuluukin Suomen varmalumisimpiin alueisiin läpi koko talven. Kunnan alueella on Taivalvaaran hiihtokeskus sekä runsaan puolen tunnin ajomatkan Iso- ja Pikku-Syötteen hiihtokeskukset. Iso-Syötteen retkeilyalue rajoittuu Iso-Syötteen laskettelu- ja matkailukeskukseen, pohjoisessa Syötteen kansallispuistoon ja etelässä Syötteen virkistysmetsään. Alueet muodostavat yhdessä Syötteen virkistys- ja luonnonsuojelualueiden kokonaisuuden. Monipuoliset patikka- ja hiihtoreitit kiertelevät retkeilyalueella ja sen laitamilla. Muun muassa UKK-reitti kulkee Iso-Syötteen maastoissa. Maakunnan eteläosan näkyvin matkailukohde on Kalajoen alue, joka on kotimaassa tunnettu kesäkohde hiekkarantoineen. Kapasiteetiltaan Suomen suurin Surf Center sijaitsee Kalajoen

153 Hiekkasärkillä. Alueen matkailutarjontaa halutaan kasvattaa ympärivuotisesti ja talvella erityisesti jäällä tapahtuvat aktiviteetit ovat Kalajoen alueella potentiaalisen kasvun paikka. Kalajoki tunnetaan Suomen johtavana jääpurjehdusalueena, siellä on järjestetty useita kansainvälisiä kilpailuja, vuonna 2012 EM-kisat ja vuonna 2013 MM-kisat. Ympärivuotinen kohde on myös Kylpylähotelli Sanin yhteydessä oleva Meriluontokeskus, jossa voi sukeltaa Perämeren vedenalaiseen maailmaan tai onkia Suomen ennätyskalan ja testata sukellusvenesimulaattori Botniaa. Pohjois-Pohjanmaan alueelle ulottuu myös Salamajärven kansallispuisto, jota markkinoidaan Metsäpeuranmaana. Alue on osa Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan alueille sijoittuvaa Salamajärven kansallispuistoa ja Peuran polku -retkeilyreittiä. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla eri toimijat ovat liittoutuneet matkailukeskuksittain keskenään sekä lentokenttien vaikutusalueella, mikä on alueelle merkittävä. Hyvinä esimerkkeinä lentokenttien vaikutusalueen verkottumisesta ovat Oulun Matkailu Oy ja Kuusamo Lapland. Oulun kaupungin imagoa rakennetaan Capital of Northern Scandinavia teemalla. Oulun Matkailu Oy toteuttaa matkailuyritysten ja kärkimatkailukohteiden yhteismarkkinointia laajalla alueella ja Pohjois-Pohjanmaalla toimintaan osallistuvat Oulun seudun lisäksi Kalajoki, Syöte ja Suomen ensimmäisen Geopark-statuksen saanut Rokua Geopark. Nivala-Haapajärven ja Haapavesi-Siikalatvan seudut ovat kehittämässä aktiivisesti matkailuaan mm. tapahtumien pohjalta, yhteistyössä Oulun seudun kanssa. Seutujen matkailun kehittämistä ja yhteismarkkinointia hoitava Keskipisteen matkailuyhdistys on Oulun Matkailu Oy:n osakas. Maakunnassa on myös herännyt ajatus nykyistä kiinteämmästä yhteistyöstä Kainuun kanssa kansainvälisessä markkinoinnissa teeman Pohjola Arctic alla. Koillismaan matkailun kattojärjestönä toimii Ruka-Kuusamo Matkailu ry, joka on alueen suurimpien matkailutoimijoiden ja Kuusamon kaupungin vuonna 2002 perustama yhdistys. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä suurin osa alueen matkailuyrittäjistä, n. 140 kpl. Pohjanmaan ja Kainuun kansainvälisen matkailun kehittämiseen tähtäävä yhteistoiminta tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia alueen kiinnostavuuden lisäämiseksi. Koillismaalla

154 Lappi-brändiä voidaan hyödyntää vahvistamalla kansainvälistä vetovoimaa yhdistellen eksoottisia ja laadukkaita palveluita tarjoavia luonto-ja elämyspalveluita. Raahe on mukana VisitFinland merellinen saaristo -ohjelmassa, mutta vesistömatkailuun halutaan kunnassa panostaa nykyistä voimakkaamin sekä kv-hankkeissa että paikallisesti. Raahessa haetaan parhaillaan "iso ideaa" miten saaristoa hyödynnettäisiin vahvemmin kansainvälisiä markkinoita ajatellen. Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala km 2 eli noin % kokonaispinta-alasta. Rantaviivaa km. Suurimmat järvet: Jokia: Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Melontareitit: (päivitys) Risteilyliikenne: MeriRaahe, Meripelastusalus Niilo Saarinen, Purjelaiva Raahen Fiia, taksivene Vesistöaktiviteettitoimijoita: (päivitys) Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: Perämeren melontapäivät/raahe, Pooki Flakkaa Meripäivät /Raahe, Käylän Tukkilaiskisat/Kuusamo, Koskenlaskun Suomi Cup/Oulanka Naisten melonta/oulanka SUP Weekend/Oulanka Matkailun myynti, markkinointi ja kehittäminen POHJOIS-SAVO POHJOIS-SAVON MAAKUNTALINTU KUIKKA (GAVIA ARCTICA, BLACK-THROATED LOON) ON LYHYESTI SANOEN VALMISTA TEKOA. SE ON PYSYNYT SAMANLAISENA KYMMENEN MILJOONAA VUOTTA. SE ON JO ITSESSÄÄN TODISTE HARVINAISEN ONNISTUNEESTA PROTOTYYPISTÄ. VÄHÄN NIIN KUIN MYÖ SAVOLAISET." Yleistä Vesistöisen maakunnan suurin järvi on Kallavesi, jonka rannalle sijoittuu maakunnan keskuskaupunki Kuopio. Maakunnan matkailustrategiassa on linjattu, että monipuolinen vesistö ja luonto ovat Pohjois-Savon vahvuuksia ja niiden saavutettavuuteen ja tunnettuuteen täytyy panostaa. Strategian mukaisesti vesistö-, kalastus- ja luontomatkailun kehittäminen on neljän tärkeimmän kehittämisteeman joukossa. Matkailustrategian lisäksi Pohjois-Savon maakuntakaavaan on esitetty luonnonoloihin perustuvia kehittämisalueita edistämään luontomatkailua ja sen tukemista.

155 Vesistöisyyden vetovoima maakunnassa siis tunnistetaan, mutta samalla todetaan, että niiden hyödyntäminen, tuotteistaminen ja palvelutarjonta eivät ole kehittyneet riittävästi. Tarvitaan tuotteistamista, palvelutarjonnan laajentamista, yritysten tiiviimpää yhteistyötä ja yhteismarkkinointia, jotta vesistömatkailu saavuttaa myös sille asetetut tavoitteet. Pohjois-Savossa on kaikki mahdollisuudet ja puitteet kasvattaa yritysten liiketoimintaa yhdistämällä ekologinen luontoympäristö ja monipuolinen, ympärivuotinen palvelutarjonta. Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Pohjois-Savossa alueen kokonaispinta-alasta vesialaa on 17 %, rantaviivaa yli kilometriä. Kallaveden lisäksi maakunnan suurimmat järvet ovat Nilakka, Juuresvesi ja Onkivesi. Maakunnan järvissä on runsaasti saaria, yksistään Kallavedessä yli saarta. Yli puolen hehtaarin kokoisia saaria maakunnassa on Maakunnassa on kaksi saaristoosakuntaa; Tervo ja Kuopio. Pysyvästi asuttuja ilman kiinteää tieyhteyttä olevia saaria 41 kpl. Runsas vesistö houkuttelee myös mökkiläisiä. Pohjois-Savossa on yhteensä kesämökkiä, joista ulkopaikkakuntalaiset omistavat 64 %. Eniten kesämökkejä on Kuopiossa, noin mökkiä, mikä onkin toiseksi eniten kaikista Suomen kunnista. Maakunnan vesistöisin kaupunki on Kuopio, noin kolmannes kaupungin pinta-alasta on veden peitossa. Kallavesi muodostaa muiden samassa tasossa olevien järvialtaiden (Suvasvsi, Juurusvesi, Riistavesi ja Muuruvesi) kanssa 898 neliökilometrin laajuisen Iso-Kallan, joka on Suomen viidenneksi suurin sisävesiallas ja tärkeä risteilyliikenteen kannalta. Ylä-Savon vesistöt ovat vesiretkeilijälle suotuisia kohteita. Alueelta löytyy lukuisten järvien lisäksi rauhallisesti virtaavia jokia ja vauhdikkaista koskia. Nurmijoen 25 kilometriä pitkä koskireitti on yksi Pohjois-Savon monista jokireiteistä ja edustaa hyvin maakunnan tarjoamia vesireittejä. Jokia täydentävät kymmenen koskea, joista osa on rauhallisia, mutta muutamat vauhdikkaita ja voimakkaasti kuohuvia. Pielaveden, Keiteleen ja Tervon kuntien alueella sijaitseva Nilakkajärvi edustaa Pohjois-Savon parhaimpia kuhavesiä, jossa kalat kasvavat mm. runsaan kuorekannan ansiosta melko nopeasti.

156 Etelä-Konneveden ja Tiilikkajärven kansallispuistojen lisäksi Pohjois-Savossa on useita retkeily- ja virkistysalueita. Pohjois-Savon liitto ylläpitää kuntien kanssa yhteistyössä retkeilyreittikartastoa, joka toimii myös hyvänä vesistöisyyteen tukeutuvien matkailutuotteiden markkinointipaikkana. Kartassa näkyvät sekä veneily-, melonta-, patikointi-, hiihto-, ratsastus- ja moottorikelkkailureitit ja reittien varrella olevat palvelut sekä matkailukohteet. Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistökohteita Pohjois-Savossa vesistömatkailun kasvusta ovat pitkään vastanneet pitkälti risteily-yritykset niillä paikkakunnilla, joilla yritykset operoivat. Sisävesiristeilyjen huippuvuosi etenkin Kuopiossa oli asuntomessujen aikaan vuonna Muina vuosina suosio on ollut tasaisempaa. Risteilyliikenteelle uusia mahdollisuuksia avasi 2014 valmistuneet Kallansillat eli mittava tiehanke, jossa teiden ja raideliikenteen lisäksi mm. laivaväylän kohdalle toteutettiin kiinteät sillat ja radan kohdalle avattava ratasilta. Tämä on mahdollistanut uusien risteilyreittien toteuttamisen.

157 Kuopiosta pääsee risteillen, lossilla, tietä tai talvisin jäätietä pitkin suomalaisen tilaviinin synnyinsijoille Vaajasalon saareen. Vuonna 1995 avattu Alahovin Viinitila on ensimmäisenä Suomessa aloittanut viinitila. Vaajasalo on 9,5 neliökilometrin ja 100 asukkaan saari Kallavedessä, Kuopion itärannalla. Saaren erottaa Kuopion keskustasta Kallaveden selkä. Alahovin rannassa on laivalaituri, jonne on kesällä säännöllinen laivaliikenne. Laiturissa on myös pienvenepaikkoja. Kuopiosta lähtee myös Suomen pisin sisävesien laivareitti ns. Heinäveden reitti, joka kulkee Pohjois-Savosta Etelä-Savoon väliä Kuopio Savonlinna. Heinäveden reitti on tunnettu useista kanavistaan ja näistä Varistaipaleen kanava on 14,5 m pudotuskorkeudeltaan Suomen suurin ja ainoa sisävesien nelisulkuinen kanava. Reitti sivuaa myös Soisalon saarta, joka on Kallaveden ja Haukiveden sekä Leppävirran ja Heinäveden reittien välinen alue Pohjois- Savon ja Etelä-Savon rajamailla. Sitä on pidetty Suomen suurimpana ja myös koko Euroopan suurimpana sisävesi saarena, sen pinta-ala on km 2. Uudemman käsityksen mukaan Soisalo ei ole maantieteellisesti saari, koska sitä ympäröivä vedenpinta ei ole kauttaaltaan samassa tasossa. Mutta kiinnostava vesistökohde kahden maakunnan rajapinnassa. Uudenlainen, vesistöisyyteen ja vedelliseen ympäristöön perustuva kohde on Kuopion Saaristokaupunki. Neljän uuden kaupunginosan muodostamalla vyöhykkeellä vesistö ja rantamaisemat ovat näkyvin osa alueen ympäristöä. Saaristokaupungissa on yli 40 km rantaviivaa ja kaikki alueen asunnot ovat enintään 500 metrin etäisyydellä Kallavedestä, useat aivan rannoilla tai rannan tuntumassa. Vaikka Saaristokaupunki ei ole varsinainen matkailukohde, on se tuotteistettu risteilyliikenteessä kiinnostavaksi reitiksi, osana Kuopiosta käsin liikennöiviä reittejä. Pohjois-Savon merkittävin matkailukeskittymä on Tahko. Alueelle on tehty kehittämissuunnitelma vuoteen Tahkon nykyinen vahvuus on talvisesonki, mutta alueen ympärivuotista käyttöä halutaan edistää ja siinä erityisesti vesistöt ja luonto ovat valtteja kuten melonta, vesisafarit, veneily, metsästys ja kalastus. Vesireitti Tahkolta Kuopioon avattiin liikenteelle kesällä Kauniissa jokimaisemissa kiemurteleva reitti kulkee Kuopiosta Juankosken kaupungin halki Tahkolle ja aina Varpaisjärvelle saakka. Tahkon vesireitti on harvoja suomalaisia vain matkailu- ja virkistyskäyttöön rakennettuja vesistöreittejä. Reitin varrella olevat kolme kanavaa toimivat itsepalveluperiaatteella.

158 Leppävirralla Saimaaseen kuuluvan Unnukanlahden vettä siirretään jään muodossa Leppävirran hiihtoareenan luolastoon rakennettavaan maailman suurimpaan Jäämaailma jäätaidenäyttelyyn. Jäätaide syntyy järjestettävän MM-kilpailun kautta 3000 m2 alueelle. Kilpailuun kutsutaan 12 kaksimiehistä joukkuetta eri maista, jotka edustavat maailmalla eri kisoissa parhaiten menestyneitä veistäjiä. Jäätaiteen lisäksi luolastoon tulee tapahtumalava, kappeli, jääbaari, jääliukumäkiä ja erilaisia muita jäärakenteita. Ensimmäisen kerran Jäämaailman avautuu , ja se pidetään avoinna noin saakka. Tavoitteena on tehdä Jäämailmasta pysyvä vetovoimatekijä ja varastoidun jään avulla seuraava näyttely avataan jouluksi Jäämaailmassa on tasainen -3 asteen lämpötila ja Jäämaailman lisäksi siellä jatkuu hiihtotoiminta lähes kilometrin mittaisella radalla ympäri vuoden. Jäämaailman ympärille luodaan pienempien talvitapahtumien ketju, johon kuuluvat mm. jääravit sekä luisteluun, hiihtoon, potkukelkkailuun ja pilkintään liittyviä tapahtumia. Jäätaiteen toteutuksesta vastaa Jäälinna ry yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Äyskosken varrella sijaitsee Tervon Lohimaa. Yksi Pohjoismaiden upeimmista koskikalastuspaikoista on tunnettu erityisesti järvitaimenten catch & release kohteena. Muita vesistöisyyyteen tukeutuvia suurempia matkailukohteita Pohjois-Savossa ovat mm. Matkailukeskus Rauhalahti Kuopiossa ja Vesileppis Leppävirralla, Kuntoranta Varkaudessa, Metsäkartano Rautavaaralla. Juankosken historiallinen ruukkimiljöö on aikanaan rakentunut vesivoiman ympärille ja on nykyisin mielenkiintoinen museokohde. Maaningalla sijaitseva Korkeakoski on 36 metrin pudotuskorkeudellaan Suomen korkein vapaana virtaava koski ja erittäin suosittu käyntikohde. Vesistöisyys leimaa kaikkia Pohjois-Savon kuntia ja vesistöjen ympärille on kehittynyt voimakas vuokrattavien lomamökkien, maatilamatkailun ja ohjelmapalveluiden verkosto. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen Pohjois-Savon matkailustrategiassa maakunnan tärkeimpiä kehittämisen kohteina ovat Tahkon ja Kuopion alueet. Erä- ja luontomatkailu on kehittynyt pienin askelin ja vesistömatkailun infrastruktuuria ja palveluja halutaan kehittää. Erä-, luonto-ja vesistömatkailun tuotteistamiseen strategian mukaan kiinnitettävä huomiota erityisesti matkailun kehittämisvyöhykkeillä. Reitistöjen ylläpitoon on tärkeää löytää pysyviä rahoitusmalleja ja pysyviä ylläpitäjiä, jotta laadukkaasti hoidetut reitit ovat käytettävissä ympäri vuoden.

159 Maakunnassa halutaan aktiivisesti tutkia mahdollisuuksia ja edistää yhteismarkkinointia Saimaa- ja Lakeland-teemojen kautta ja profiloitua osaksi Järvi-Suomea. Yhteistyön kehittämisessä tärkeää on esimerkiksi ohjelmapalveluyrittäjien verkostoitumisen kehittäminen maakunnan rajat ylittäen yhteisten reittien ja palvelukokonaisuuksien luomiseksi. Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala km 2 eli noin 17 % kokonaispinta-alasta. Rantaviivaa km. Suurimmat järvet: Kallavesi, Nilakka, Juurusvesi, Onkivesi, Unnukka Jokia: Vaikkojoki, Tiilikkajoki, Matkusjoksi, Nurmijoki, Lampaanjoki, Osmajoki, Syvärinjoki Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Pisan luonnonsuojelualue, Talaskankaan luonnonsuojelualue, Telkkämäen luonnonsuojelualue, Tiilikkajärven kansallispuisto, Väisälänmäki, Korkeakoski, Jyrkän alue, Korpisen alue Melontareitit: (päivitys) Risteilyliikenne: Roll Oy, Koski-laiva Oy, Saimaan laivamatkat, Vesistöaktiviteettitoimijoita: (päivitys) Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: Kallavesj messut Kuopio-hallissa, Kalaryssäys, Avovesijuoksukisa, Kuopio Triathlon, Tahko Triathlon, Matkailun myynti, markkinointi ja kehitys: Kuopio-Tahko yhteismarkkinointi organisaatio, Pohjois- Savon liitto, Savonia ammattikorkeakoulun kuntayhtymä, Navitas kehitys Oy Tahkon keskusvaraamo PÄIJÄT-HÄME Päijät-Häme on luonnollinen, dynaaminen, turvallinen ja selkeälinjainen maakunta. Päijät- Häme on profiloitunut kongresseihin, messuihin ja muihin tapahtumiin, liikuntaan ja hyvinvointiin sekä slow lifeen: ruoka ja palvelu. Päijät-Häme on muotoilun keskus, ja matkailun kärkinä ovat Teivaan liikunta- ja hyvinvointikeskus, nuorentava Päijänteen vesi, tarinat, messut ja tapahtumat. -PÄIJÄT-HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA- Yleistä

160 Päijät-Häme on 12 kunnan maakunta Rannikko-Suomen ja Järvi-Suomen välissä. Salpausselkä jakaa maakunnan kahteen erilaiseen osaan. Eteläinen osa kuuluu rannikkoalueeseen ja on alavaa ja vähävesistöistä peltomaisemaa. Pohjoisosa on muodostunut Päijänteen ja Vesijärven altaiden ympärille ja sille on tyypillistä runsaat vesistöt, joista suurimpana Päijänne, Suomen kolmanneksi suurin järvi. Päijät-Hämeen keskus on Lahti, jonka yhtenä matkailulle asetetuista tavoitteista on Vesijärvi- Päijänne vesistöalueen hyödyntäminen monipuolisesti matkailun käyttöön. Lahti onkin Päijänteen eteläinen portti, jota pitkin pääsee Pielavedelle asti. Maakunnan matkailun strategisia painopisteitä ovat yhteiskuntavastuu, tapahtumamatkailu, hyvinvointimatkailu, sekä pääkaupunkiseudun ja Pietarin läheisyyden hyödyntäminen. Vesistöön liittyvän matkailun kehittäminen liittyy vahvasti paitsi hyvinvointimatkailuun, myös tapahtumiin. Luonto ja vesistö ovat maakunnan matkailun vahvuuksia. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 vesistömatkailun linjauksia ovat mm. Päijänteen satama-alueiden, venesatamien ja melontareittien kehittäminen. Maakunnan matkailustrategiaa syventää Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämissuunnitelma ( ). Päijät-Hämeessä maaseutumatkailun vahvuuksia ovat hyvä sijainti pääkaupungin läheisyydessä, perheyrittäjyys ja innovatiiviset palveluideat, joissa hyödynnetään maaseutuympäristöä ja vesistöä. Teemapohjaisten matkailupalvelutuotteiden kehittämisessä nostettiin myytävien vesistömatkailu- sekä luontoaktiviteettituotteiden kehittäminen tärkeäksi. Luontoaktiviteettimatkailun tuotetarjonta on laaja kun mukaan luetaan sekä vesistömatkailuun liittyvät tuotteet, että perinteiset luonnossa liikkumiseen liittyvät tuotteet. Päijät-Hämeen matkailun kansainvälistymisen suunnitelma toimii tuotekehitys-, markkinointi- ja myynninedistämistyön tausta-aineistona valituilla kansainvälisillä markkina-alueilla Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Päijät-Hämeen kokonaispinta-alasta 18 % on järvialaa. Päijänteen lisäksi maakunnassa on noin järveä ja lampea, vesipinta-alaa kokonaisuudessaan noin km2 ja rantaviivaa noin kilometriä. Maakunnassa on yksi saaristo-osakunta, Asikkala. Yli puolen hehtaarin kokoisia saaria Päijät-Hämeessä on kpl, joista suurimmat ovat Virmaila, Salonsaari,

161 Haukkasalo, Muuratsalo, Vehkasalo. Pysyvästi asuttuja saaria ilman kiinteää tieyhteyttä on kolme ja ne ovat pieniä, yhden tai kahden asukkaan saaria. Päijät-Hämeen lupaus Juotavan puhtaiden vesistöjen maakuntana on vankalla pohjalla, sillä reunamuodostumien ja pitkittäisharjujen ansiosta Päijät-Hämeessä on paljon pohjavesialueita. Päijät-Hämeen 182 pohjavesialueesta jopa noin 40 % on tärkeimpiä ensimmäisen luokan alueita. Puhtaat ja runsaat vedet sekä pääkaupunkiseudun läheisyys houkuttelevat Päijät-Hämeeseen runsaasti mökkiläisiä. Kesäasukkaat ovat yksi Päijät-Hämeen matkailun vahvuuksista. Tilastokeskuksen vuoden 2014 tilaston mukaan Päijät-Hämeessä on yhteensä kesämökkiä. Eniten kesämökkejä on Asikkalassa, yhteensä 3910 kappaletta. Puolet Päijät- Hämeessä sijaitsevista kesämökeistä sijaitsee Asikkalassa, Heinolassa ja Sysmässä. Maakunnan mökeillä myös viihdytään, tuoreen mökkibarometrin mukaan mökin käyttöaste on suurinta Uudenmaan ja Varsinais-Suomen lisäksi Päijät Hämeessä. Maakunnan toiseksi suurin järvi, Vesijärvi, on Suomen arvokkaimpia lintujärviä, jonka vesilintukanta on runsas ja siellä esiintyy useita maassamme harvinaisia järviruovikossa pesiviä lajeja kuten kaulushaikara, ruskosuohaukka ja rastaskerttunen. Sorsia Vesijärvellä pesii enemmän kuin samankokoisella Liminganlahdella, jota pidetään maamme arvokkaimpana kosteikkona. Lintuharrastus onkin aktiivista Päijät-Hämeessä ja Päijät- Hämeen lintutieteellinen yhdistys on koonnut kattavasti koko maakunnan linturetkeilykohteet sivuilleen. Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita

162 Lahdessa ja Lahden seudulla liikutaan Etelä-Suomen kauneimmassa järviluonnossa. Alueella on useita kansallispuistoja ja luontoreittejä, mittavat vesistöt ja monipuoliset kuntoilureitit vesistöjen varrella. Salpausselän ja Lahden alueen haastavat maastot kattavat yli 100 km laajuisen latu- ja retkeilyreittiverkoston. Lahti on kaupunki Vesijärven lahdessa, josta pääsee laivalla aina Jyväskylään asti. Vilkkaasta satamasta lähtee myös pieniä Vesijärvi-risteilyjä, joissa siipiratasalus tai vanha höyrylaiva käy kääntymässä Päijänteellä kuvauksellisen Vääksyn kanavan kautta. Lahdesta pääsee omalla veneellä tai risteilyaluksella Vääksyn kanavan kautta kosketuksiin Etelä-Päijänteen upean luonnon kanssa. Toinen reitti samoille vesille kulkee Heinolasta Kalkkisten kanavan kautta. Päijät-Hämeen vesistöille on tyypillistä viehättävät kanavat, avarat järvien selät ja kauniit kapeikot. Perinteisten päivä- ja lounasristeilyjen lisäksi vesistöihin pääsee tutustumaan ammattikäyttöön rakennetulla isolla RIB-kumiveneellä tai rauhallisesti reittiliikenteellä väliä Lahden matkustajasatama - Enonsaari - Messilä - Enonsaari - Lahden matkustajasatama. Vesijärvellä Lahden edustalla sijaitseva perinteinen Enonsaari on suosittu retkeily- ja uimapaikka laavuineen ja kahviloineen. Heinolan ja Lahden välillä kulkee Päijänne Risteilyt Hildénin neljänä päivänä viikossa liikennöimä laivareitti.

163 Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee Iso-Kukkanen -järven rannalla, lähellä Lapakiston 230 hehtaarin luonnonsuojelualuetta. Retkeilijöille Päijät-Häme tarjoaa hyvät puitteet ja useita merkittyjä ja vaihtelevan pituisia reittejä esim. Aurinko-Ilves, Juustopolku, Kammiovuoren polku, Karhulenkki, Kelventeen Harjupolku, Päijänne-Ilves reitti, Päijätsalo, Sammalistonpolku ja reitti Tiilijärvien ympäri. Päijännettä ei turhaan ole kutsuttu järvimelojan paratiisiksi, alueella on monia reittivaihtoehtoja lyhyistä muutaman tunnin reissuista aina kymmenien kilometrien useamman päivän retkiin. Päijänteen kansallispuisto on Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen alueilla sijaitseva harjusaarien helminauha. Kansallispuiston alueella on hiekkarantoja, järvimaisemaa, lintuja, kalastuskulttuuria, retkeilyhistoriaa, kalliomaalauksia sekä Päijätsalon näkötornilta avautuvat maisemat. Alue sopii erityisesti kesäisin vesiretkeilijöille. Puistoon kuuluu viitisenkymmentä saarta ja luotoa. Kansallispuiston sydämenä toimii Kelvenne, joka on maamme suurimpia ja komeimpia harjusaaria. Padasjoen laivarannasta lähtevä noin 13 km mittainen Päijänne Ilves -reitti toimii yhdysreittinä Evon retkeilyalueelle. Reitti on maisemiltaan vaihteleva ja Evon alueelta voi jatkaa alueen muille reiteille. Reitin voi kulkea myös toisinpäin ja Padasjoen päässä tutustua Päijänteen vesistöön ja harjumaisemiin. Reitin varrelta löytyy laavuja ja autiotupia. Patikoinnin lisäksi reitti soveltuu hyvin myös maastopyöräilyyn. Evon Ilvesreitit tarjoavat yhteensä lähes 70 kilometriä patikoitavaa. Päijät-Häme on tunnettu myös kanavistaan. Vääksyn kanava valmistui vuonna 1871, mutta on edelleen yksi Euroopan vilkkaimmin liikennöidyistä vapaa-ajan sisävesikanavista. Kanavat ovat kesäisin suosittuja matkailukohteita. Kalkkisten kanava ja koski Asiakkalassa ovat valtakunnallisia nähtävyyksiä. Koski on Etelä-Suomen ainoa vapaana virtaava koski ja kanava on sulkuväliltään Euroopan pisin makean veden kanava. Asikkalassa sijaitsevassa Päijännetalossa on Vapaa-ajan kalastuksen museo sekä -näyttely. Heinolan vesistöisyyden havaitsee päivittäin noin tiellä liikkujaa ylittäessään massiivisen lähes kilometrin pituisen Tähtiniemen sillan E75 tiellä. Sillalta on näkymä viehättävälle Heinäsaaren campingalueelle. Samalla rannalla lähempänä Heinolan keskustaa sijaitsee Kumpeli Spa niin veden partaalla, että huoneiden parvekkeilta käsin voi vapavälineillä kalastaa. Muutoinkin Heinolassa kalapaikat löytyvät aivan keskustan tuntumasta Siltasaaren 245 hehtaarin suuruiselta urheilukalastusalueelta, jonka keskellä on myös kaksi koskea.

164 Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen Matkailu ja matkailuun olennaisesti liittyvät osa-alueet ovat kehittämisen kohteena useassa Päijät-Hämeessä sijaitsevassa kunnassa. Lahden kaupungin strategiassa matkailu on osa vapaa-ajan palveluiden kehittämistä. Lahden seudulle on lisäksi laadittu Lahden seudun matkailun ja asumisen markkinoinnin masterplan, jonka tärkeimpänä tavoitteena on koko maakunnan vetovoiman ja houkuttelevuuden kasvattaminen yhteisen kattoimagon avulla. Vastuu tavoitteen toteuttamisesta on Lahden Seutu - Lahti Region Oy:llä, joka on seudullinen markkinointi- ja myyntiyhtiö. Hollolan kuntastrategiassa matkailualojen kehittämisen kärjiksi on nostettu Vesijärven ympäristössä Messilän ja Pyhäniemen alueet. Etelä -Päijänteen alueen kahden kunnan, Asikkalan ja Sysmän kuntien strategioissa on matkailu nostettu yhdeksi kehittämiskärjeksi. Lisäksi alueen kolmas kunta, Padasjoki, on tehnyt erillisen matkailun yleissuunnitelman vuosille Asikkalan kunnan elinkeinostrategiassa korostetaan matkailun ja vapaa-ajanasumisen ympärivuotisuuden edistämistä. Strategian toimenpideohjelmassa tavoitteeksi määritellään kunnan kehittäminen eteläisen Päijänteen ympärivuotiseksi matkailun sydämeksi. Toimenpiteet tämän tavoitteen saavuttamiseksi sisältävät matkailun tuotteistamisen, tapahtumatarjonnan monipuolistamisen, kanavan alueen infran parantamisen sekä tunnettuuden vahvistamisen. Sysmä itsenäisenä tulevaisuuteen strategiassa tavoitteena on Sysmän kunnan kehittynyt matkailutoimiala, joka kattaa mm. kelluvan kylän matkailun majoitustilana ja nähtävyytenä, luonnon ja maiseman tuotteistuksen, toimivat satama-alueet, Pinxin alueen kokonaisuuden sekä alueelle suuntautuvan ympärivuotisen kansainvälisen matkailun. Padasjoen kuntastrategiassa matkailun kärjeksi on nostettu puhdasvetinen Päijänne, kansallispuistot sekä majoitustoiminta. Padasjoki on lisäksi työstänyt erillisen matkailun yleissuunnitelman vuosille syksyn 2014 aikana. Matkailun yleissuunnitelmassa nostetaan esiin kehittämisen kärjiksi Laivarannan sataman, Kullasvuoren ja Mainiemen alueet. Lisäksi suunnitelmassa huomioidaan vesistön ja luonnon hyödyntäminen matkailullisina vetovoimatekijöinä.

165 Heinolan seudun matkailun visiossa määritellään alueen olevan vuonna 2020 metropolialueen vapaa-ajan matkailun keskus, joka tarjoaa innovatiivisia vapaa-ajanpalveluja yhdistämällä monipuoliset asumisen ja majoittumisen muodot, tapahtumat, liikunta- ja hyvinvointipalvelut, kulttuuripalvelut sekä erilaisia harrastamiseen liittyviä sisältöjä. Kehittämistyö kohdistetaan liikunta- ja hyvinvointi-, kulttuuri-ja vesistömatkailuun ja kohderyhmiksi on valittu kotimaiset aktiviteettilomailijat, vapaa-ajan asukkaat, päiväkävijät erityisesti metropolialueelta, venäläiset ja keskieurooppalaiset vapaa-ajan matkailijat sekä +50 vuotiaat. Hartola ja Sysmä tekevät tiivistä yhteistyötä matkailumarkkinoinnissa Heinolan kanssa. Luontomatkailun kehittämisstrategia keskittyy kansainvälisille markkinoille tähtäävään kesäajan luontomatkailuun (kesäaktiviteetit) ja pääasiassa vapaa-ajan matkailijoihin. Strategiassa luontomatkailu määritellään aktiviteettien kautta, jolloin luonto toimii tuotteen vetovoimana ja sitä hyödynnetään tuotteessa. Luontoaktiviteettimatkailun tuotetarjonta on laaja kun mukaan luetaan sekä vesistömatkailuun liittyvät tuotteet, että perinteiset luonnossa liikkumiseen liittyvät tuotteet. Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala km 2 eli noin 18 % kokonaispinta-alasta. Rantaviivaa5 944 km. Suurimmat järvet: Päijänne, Vesijärvi, Ruotsalainen, Ylä-Rääveli-Enonvesi Jokia: Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Päijänteen kansallispuisto Melontareitit: Tainionvirta Hartola - Sysmä 43 km, Teuronjoki Risteilyliikenne: Päijänne-Risteily Hilden, Padasjoen Laiva Oy. Lahden Järvimatkailu oy Vesistöaktiviteettitoimijoita: (päivitys) Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: Tainionvirran kalapäivät, Suopellon Suvisoutu, Päijänne Uistelu, Päijänne purjehdus Matkailun myynti, markkinointi ja kehtiys Verkostoveturit: Lahden seutu - Lahti Region Oy, Lahden ammattikorkeakoulu, Lahti Events SATAKUNTA Kerran kesässä pitää paatittomankin Merikarvian Amerikas käydä.

166 Yleistä Olennainen osa satakuntalaista maisemaa on noin 140 kilometriä pitkä Selkämeren rannikko ja sen omaleimainen saaristo. Vesistöt ovat maakunnalle niin luonteisia, että niitä käytetään maakuntakuvan luomisessa jatkuvasti, mutta vesistössä on Satakunnan matkailulle vielä paljon ammennettavaa. Maakunnan matkailustrategiassa luonto ja elämykset on nostettu yhdeksi matkailun kehittämisen ja markkinoinnin kärjistä. Satakunnan vahvuuksia ovat meri ja luonto, Kokemäenjoki ja muut joet, vahvat ja tunnetut tapahtumat, kulttuuri ja historia sekä sijainti lähellä potentiaalista asiakaskuntaa. Vesistöllä ja luonnolla on tärkeä rooli maakunnan matkailun kehittämisessä. Matkailustrategiassa on nimetty maakunnallisesti tunnettuja matkailukohteita, joilla on potentiaalia kehittyä valtakunnallisesti tunnetuiksi matkailukohteiksi. Näitä ovat Selkämeren kansallispuisto, Kokemäenjoen uudet tuotteet, Pyhäjärviseutu, Kartanot (Vuojoki, Villilä, Anola, Kokemäen Sunniemi ja Köyliö), ruukkialueet Kauttua, Leineperi ja Noormarkku sekä Satakunnan arkkitehtuuri. Satakunnassa on toteutettu sekä käynnistetty useita paikallisia luontoon liittyviä matkailuhankkeita, mutta maakunnan tasolla yhtenäistä tavoitteen asettelua ei ole aikaisemmin tehty valmistunut Satakunnan luontomatkailuohjelma 2025 täydentää matkailustrategiaa. Ohjelmassa määritetään Satakunnan luontomatkailun kehittämisteemat, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset, joiden kautta maakunnan luontomatkailun liiketoimintapotentiaali saadaan esille. Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Satakunnalla on pitkä rannikko, jonka edustalla on suhteellisen kapea saaristovyöhyke. Selkämeri on Suomen puhtain merialue, veden puhtaudesta kertovat runsas kahlaajien ja vesilintujen määrä sekä rakkoleväesiintymät. Vuonna 2011 perustettiin Selkämeren kansallispuisto, joka ulottuu aina Varsinais-Suomen puolelta Kustavista Satakunnan ja Pohjanmaan rajalle Merikarvialle. Satakunnassa on järvialaa vain 456 km 2, mutta merialaa yli km 2 eli vesipinta-alaa on yhteensä km 2. Rantaviivaa on lähes kilometriä. Tunnetuimpia yksittäisiä saaria ja saaristoja Satakunnan merialueilla ovat Olkiluoto, Kuuskajaskari ja Säppi, Porin ja Rauman edustan lukuisat saaret sekä Ouran saaristo

167 Merikarvialla. Kaiken kaikkiaan maakunnassa on yli puolen hehtaarin kokoisia saaria kpl, eniten saaria on Porin, Merikarvian, Luvian, Rauman ja Eurojoen kunnissa. Järvien suurin saari on Kiettare, merialueiden Olkiluoto ja Aikonmaa-Nurmes. Maakunnassa on 12 pysyvästi asuttua, ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa saarta. Tunnetuimpia matkailusaaria ovat Rauman Kuuskajaskarin linnakesaari, Kylmäpihlajan majakkasaari, Reksaari, Porin Reposaari ja Ouraluoto. Satakunnan suurin vesistö on Hämeen ja Pirkanmaan alueelta alkunsa saava Kokemäenjoki, joka on maakunnan suurin joki. Muita tunnettuja jokia ovat Eurajoki, Lapinjoki, Merikarvianjoki, Karvianjoki, Kynäsjoki ja Loimijoki. Maakunnan eteläosiin ulottuvat Eurajoen ja Lapinjoen vesistöalueet ja pohjoisosa kuuluu Karvianjoen vesistöön. Satakunnan alueella on järviä melko vähän. Suurimpia järviä ovat Pyhäjärvi maakunnan eteläosassa, Karhijärvi Lavialla sekä Kokemäenjoen alueen Sääksjärvi. Satakunnassa sijaitsevat Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto Huittisten ja Kokemäen alueilla sekä Häädetkeitaan luonnonpuisto Karvian itärajalla. Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita

168 Satakunnan maakuntakeskus on Pori, joka sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla. Kaupunki tunnetaan erityisesti Pori Jazzeista ja Kirjurinluodosta. Lyhyen matkan päästä kaupungista löytyvät luonnonkauniit Yyterin hiekkarannat ja omaleimainen Reposaari. Yyteri on yksi neljästä Satakunnan matkailun kärkituotteista. Yyterissä on kuuden kilometrin pituudella hieno hienohiekkaista rantaviivaa. Yyteri on ennen kaikkea tunnettu kesäkohteena, mutta talvipakkasilla lumen peittämillä dyyneillä lasketaan mäkeä ja hiihdetään, meren jäällä luistellaan, hiihdetään ja harrastetaan tuulilajeja ja keväällä sekä syksyllä Yyteri on lintuharrastajien ja retkeilijöiden suosiossa. Yyterinniemi on kansainvälisesti arvokas luontotyyppikokonaisuus, joka on tunnettu runsaasta linnustostaan. Parhaisiin lintuvesiin voi tutustua alueen lukuisista luontotorneista, jotka kaikki sijaitsevat Meri-Porissa. Osa Yyterin retkeilyreiteistä ulottuu aina Selkämeren kansallispuiston alueelle asti. Parhaiten kansallispuiston alueeseen tutustuu vesitse, joko omatoimisesti tai järjestetyillä veneretkillä. Retkikohteita Saaristomeren kansallispuistossa ovat esimerkiksi Majakkasaari Säppi ja retkeilysatamat, muun muassa Iso-Enskeri ja Seliskeri, Ahlaisten kyläranta ja saaristo sekä Kokemäensuisto. Ahlaisten alueella kulkee useita kauniita retkeilyreittejä. Kolmen Sillan lenkki kulkee pääasiassa teitä pitkin ja yksi kolmesta sillasta on Eteläjoen ylittävä riippusilta. Makeanveden ja vähäsuolaisen murtoveden vaihettumisvyöhyke on luonut Mustalahdelle ja Ahlaistenjokisuulle mielenkiintoiset luonnonolosuhteet.

169 Noin kolme kilometriä pitkä ja puoli kilometriä leveä Reposaari sijaitsee aivan meren ja mantereen läheisyydessä. Saarelle pääsee kulkemaan veneellä sekä myös tietä pitkin. Tie kulkee ensin merenlahden halki kauniina pengertienä ja jatkuu edelleen saarien ja luotojen kautta Reposaarelle. Reposaari on koko itäisen Pohjanlahden suurin kalastussatama, jonka toimintaa voi seurata Kalastuskeskus Merimestan näkötornista. Kuuden kilometrin pituisen Reposaari-kierroksen voi tehdä pyörällä tai jalan. Reitin varrella tulevat tutuiksi Siikarannan kallioiset ja tyrskyiset rannat, historiallinen linnakepuisto sekä saaren takarannan maisemat. Selkämeren itärannalla sijaitsee merikaupunki Rauma. Sen vanha kaupunki lisättiin Unescon maailmanperintökohteiden listalle Kaupungin historiasta ja suurten purjelaivojen aikakaudesta muistuttaa Poroholman purjelaivasatama Otanlahden rantapuistossa. Alue on puistomainen lomakeskus meren äärellä. Satamasta löytyy Suomen suurin purjehduskuntoinen alus, 45 metrinen priki Gerda. Kaljaasi Marita on muutettu museolaivaksi, sataman muut alukset ovat kesäisin ravintolakäytössä. Poroholma on myös kaupungin virallinen vesibussisatama, josta lähtevät risteilyt Rauman saaristoon, Kylmäpihlajan majakalle sekä muihin matkailusaariin. Selkämeren kansallispuistoon kuuluva Rauman saaristo koostuu noin 300 luonnonkauniista saaresta aivan Rauman kaupungin kupeessa. Rauman edustalla oleva sirpaleinen maankohoamissaaristo on kuin melojille tehty. Reitit sisäsaaristossa kulkevat pääosin suojaisissa poukamissa ja salmissa. Tutustumista kansallispuiston vedenalaiseen luontoon ja kulttuurihistoriaan helpottavat Rauman Laitesukeltajat ry:n aktiivinen toiminta alueella. Yhdistys ylläpitää mm. Riskonpöllän sukelluspuistoa ja järjestää erilaisia leirejä ja sukellustapahtumia Rauman saaristossa. Sukelluspuistossa on 1898 paikalle uponnut kuunari Siivo, 1990-luvulla upotettu troolari, sukelluskello sekä vedenalainen tehtävärata. Lasten sukelluspuisto toimii keskikesällä Kuuskajaskarin linnakesaarella. Lähelle rantaa reilun metrin syvyyteen on upotettu veistoksia lasten löydettäväksi. Rauman kolme tunnetuinta matkailusaarta ovat luonteeltaan hyvin erilaisia ja ne kaikki sijaitsevat lyhyen vesibussiyhteyden päässä Rauman kaupungista. Kylmäpihlajan majakkasaari on kaikille avoin kesäretkikohde, se on Suomen viimeinen miehitetyksi rakennettu majakka, joka toimi myös luotsiasemana. Nykyään majakan tornissa sijaitsevat 13 majoitushuonetta. Saaressa on sekä ravintola että rantavajassa toimiva kahvila. Kesäkuukausina vesibussin liikennöi

170 päivittäin vakiovuoroilla, muina aikoina majakka on avoinna tilauksesta. Rauman Saaristokuljetus tekee erilaisia teema- ja tilausretkiä Kylmäpihlajan lisäksi saariston muihin kohteisiin. Kuuskajaskarin linnakesaarella sijaitsi vuodesta 1939 vuoteen 1999 puolustusvoimien rannikkolinnake. Puolustusvoimat ovat jättäneet jälkeensä arvokkaan linnakemaiseman. Saaren koko on noin 30 hehtaaria ja sen omistaa Rauman kaupunki, saarella voi liikkua vapaasti. Saarelta löytyy majoitus-, kahvila- ja ravintolapalvelut sekä kokous- ja saunapalveluiden lisäksi kesäaikaan myös kesäteatteri. Reksaaren luontosaari on kesäkohde, jonka vanhasta Kartun saaristolaistilalta löytyvät ravintola- ja majoituspalvelut. Saaressa on avomeren ääreen johtava 2,6 kilometrin retkeilyreitti sekä reitille johtava 3 kilometrin mittainen saaristolaisluontopolku. Merikarvian edustalla, noin kahdeksan kilometriä rannikolta sijaitsee Ouraluoto. Saareen pääsee Krookan satamasta lähtevällä venekuljetuksella. Merikarvian kunnan omistama Ouraluoto on yleisessä käytössä oleva virkistys- ja matkailualue, jonka entistä luotsiasemaa ja ryssänkasarmia vuokrataan majoituskäyttöön. Natura suojeluverkostoon kuuluva Ouran saaristo koostuu sadoista saarista ja luodoista. Eurajoen suistossa sijaitsee yksi eteläisen Satakunnan arvokkaimpia luontokohteita. 33 hehtaarin laajuinen Kaunissaari oli vuosina Antti Ahlströmin omistama höyrysaha. Sahatoiminnan päättymisen jälkeen se on saanut kehittyä rauhassa ja saareen on syntynyt poikkeuksellisen hieno ja monimuotoinen luonto. Kaunissaaressa on merkityt luontopolut sekä saaren luonnosta ja historiasta kertovat opasteet. Satakunnan tunnettuja kalastusalueita on Merikarvianjoki, jossa on 24 kilometriä pitkä ja kuuden kilometrin matkalla useita koskia käsittävä alue, saaliskaloina on luonnonlohi ja meritaimen. Kalastuskursseja alueella tarjoaa Eumer Fishing Center. Toinen suosittu kalastuspaikka on Kokemäenjoessa Nakkilankosket, seitsemän kosken muodostama virtaketju, jossa saaliskaloina on meritaimen ja luonnonlohi sekä istutettu kirjolohi. Satakunnan maakuntakala on nahkianen, joka ei kuitenkaan tieteellisen määritelmän mukaisesti ole varsinaisesti kala, mutta yhtä kaikki nahkiaisesta valmistetaan Satakunnan

171 alueella moninaisia herkkuja. Jokiin kutemaan nousevien nahkiaisten pyynnin sesonkiaika on syys-lokakuussa. Satakunnan kolme kansallispuistoa sijaitsevat eri puolilla maakuntaa. Selkämeren kansallispuistosta 98 % on meren pinnan alapuolella. Alue on tunnettu arvokkaasta vedenalaisesta ympäristöstään, monipuolisesta linnustosta, karusta ja kivikkoisesta ulkosaaristosta sekä majakkamiljöistä. Kansallispuisto on melojien ja veneilijöiden lisäksi myös sukeltajien ja snorklaajien suosima kohde. Maan kohoaminen muuttaa Selkämeren saariluontoa jatkuvasti ja kansallispuisto on siksikin ainutlaatuinen tutustumiskohde. Puurijärvi-Isosuo on sijaitsee Huittisten ja Kokemäen alueella ja sen keskus on kansainvälisestkin runsaasta linnustostaan tunnettu matala ja rehevä Puurijärvi. Alueella sijaitsee yksi Pohjoismaiden korkeimmista lintutorneista, 18 metrinen Kärjenkallion torni. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto sijaitsee Karviassa keskiaikaisen kulkureitin varrella. Myös se on tunnettu runsaasta linnustostaan. Maakunnan luontomatkailukohteet ja palvelut on koottu teemoittain Outdoors Satakunta verkkosivustolle. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen Satakunnan matkailualan tulevaisuudesta päävastuun kantavat matkailualan yritykset, joista suuri osa on pieniä yrityksiä. Julkisella sektorilla on yrityksiä tukeva rooli. Maakunnan matkailustrategiassa luonto- ja elämysmatkailun kehittämistoimiksi on nostettu luontomatkailuinfran kytkeminen verkostomaiseksi kokonaisuudeksi muun matkailuinfran kanssa, opastuksen kehittäminen, hyvinvointi- ja liikuntamatkailun keskittymien kehittäminen sekä yhtenäisten maakunnallisen luontoreitityksen rakentaminen. Maakunnan luontomatkailussa toimii pieniä, paikallisia verkostoja. Satakunta on mukana valtakunnallisessa Visit Finlandin Merellinen saaristo ohjelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoululla (SAMK) on tärkeä rooli matkailun kehittämisessä yhteistyössä alueen matkailutoimijoiden ja yritysten kanssa. Juuri käynnistyvä BOOSTEDhanke on Itämeren alueen matkailun koulutushanke, yhteistyössä Viron ja Latvian matkailun koulutusta tarjoavien korkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja kehittää matkailun liiketoimintaosaamista Itämeren alueella, jotta sen kilpailukyky ja vetovoima

172 yhtenäisenä matkailukohteena vahvistuu. Hankkeen myötä Satakunta pääsee mukaan laajaan Itämeren alueen matkailun yhteistyöverkostoon ja vaikuttamaan matkailukoulutuksen ja - osaamisen kehittämiseen laajalla maantieteellisellä alueella. Merkittävässä roolissa Itämeren matkailun kehittämisessä on juuri liiketoimintaosaamisen kehittäminen, jolla voidaan vastata muuttuviin matkailijoiden tarpeisiin. Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala 456 km 2 ja merialaa km 2 eli vesipinta-alaa yhteensä km 2. Rantaviivaa km. Suurimmat järvet: Pyhäjärvi, Joutsijärvi, Jousijärvi Jokia: Kokemäenjoki, Eurajoki, Lapinjoki, Merikarvianjoki, Karvianjoki, Kynäsjoki, Loimijoki Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto, Joutsijärven virkistys- ja retkeilyalue, Satakunta-Pirkanmaa retkeilyreitistö, Säkylänharku Melontareitit: (päivitys) Risteilyliikenne: Rauman Saaristokuljetus/West Coast Sea Service Oy Vesistöaktiviteettitoimijoita: (päivitys) Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: Majakkapäivä/Rauma, Nurmes Trail run /polkujuoksutapahtuma Nurmeksen saaressa Raumalla, Poroholman venetsialaiset/rauman Poroholman lomakeskuksessa, Pori Jazz, Matkailun myynti, markkinointi ja kehittäminen: Maakunnan yrittäjäyhdistys, Satakuntaliitto, Satakunta Matkailu Oy, Porin Seudun Matkailu Oy MAISA, Jämi matkailu Oy (Pohjois-Satakunta) UUSIMAA Yleistä Suomenlahden rannikolla sijaitseva Uusimaa on ylivoimaisesti Suomen runsasväkisin ja tiheimmin asuttu maakunta, elokuussa 2016 Uudenmaan väkiluku oli henkeä. Maakunnan väestötiheys on kymmenisen kertaa korkeampi kuin Suomen keskiarvo. Itä- Uudenmaan maakunta liitettiin kokonaisuudessaan Uudenmaan maakuntaan vuoden 2011

173 alussa. Matkailullisesti Uusimaa kuuluu kulttuurialueeseen, jonka muodostavat Turun saaristo, Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta sekä Suomenlahden rannikkoseutu. Uudenmaan liiton Uusimaa-ohjelma 2040 sisältää maakunnan pitkän aikavälin vision ja strategian sekä strategiset valinnat vuosille Ohjelma myös raamittaa maakunnan matkailullisia linjauksia, vaikka varsinaista Uudenmaan matkailustrategiaa ei liittotasolla tehdä, vaan matkailualueet, -keskittymät ja -hankkeet tekevät aluekohtaiset strategiansa. Uusimaa-ohjelman yksi kolmesta strategisesta tavoitteesta vuodelle 2040 on puhdas ja kaunis Uusimaa. Se tarkoittaa mm. hiilineutraalia maakuntaa, puhtaita vesistöjä sekä monimuotoista luontoa. Metsät, pellot ja vesistöt sekä muut luonnonalueet muodostavat koko maakunnan kattavan viherrakenteen. Uudenmaan rannikko, saaristo, merialue ja vesistöt muodostavat arvokkaan osan luontoa. Matkailun kasvulle on Uudellamaalla potentiaalia useiden vetovoimatekijöiden vuoksi. Helsinki pääkaupunkina on maamme matkailun ykköskohde. Helsingin satamat välittävät lähes kaksi kolmasosaa Suomen kansainvälisen laivaliikenteen matkustajista. Vuonna 2014 Helsingin satamiin saapui ja niistä lähti yhteensä 11,7 miljoona matkustajaa. Espoon Nuuksio ja Sipoon kansallispuistot tarjoavat luontomatkailu elämyksiä. Saaristo ja rannikko on vetovoimaista vesimatkailun aluetta. Kulttuuri ja tapahtumamatkailun kohteita on useita. Kehitystrendit korostavat Uudenmaan mahdollisuuksia kehittää sekä maaseutuelinkeinoja että matkailua hyvään ympäristöön tukeutuen ja vastuullisesti, kestävä kehitys huomioiden tukevat matkailun kehittämistä Uudellamaalla. Tästä selvityksessä Uudenmaan tarkastelun näkökulmaksi valittiin Uudenmaan-ohjelmaan kirjatut kehittämisen kolmiot. Kärkikolmion muodostuu Uudenmaan kolmen kaupungin, Helsingin, Espoon ja Vantaan suuret kehityshankkeet. Kasvukolmion muodostavat Uudenmaan itä-, keski- ja länsiosat, joilla jokaisella on omat vahvuutensa. Itäisen Uudenmaan vahvuuksia ovat energiasektorin ja Venäjän läheisyyden lisäksi matkailu, Keskisen Uudenmaan vahvuudet löytyvät logistiikasta, pk-yritystoiminnasta ja miellyttävästä asumisesta, johon vesistöisyys ja luonto vahvasti liittyvät. Läntisen Uudenmaan vahvuutena ovat tehokkaat tavaraliikenneyhteydet Euroopan maihin, yrittäjyys sekä luonnonläheinen asuminen. Hyvä elämänlaatu, viihtyisän, turvallisen ja kestävän elinympäristön rakentaminen

174 sekä monipuolinen asuminen nousevat kaikkien kuntien keskeisiksi tavoitteiksi. Samoin luonnonläheisyys koetaan yleisesti tärkeäksi. Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Uudenmaan vesien tila on selvästi muuta maata huonompi, erityisesti joet ja Suomenlahden rannikkovedet ovat heikossa tilassa. Pintavesien ekologista tilaa heikentää myös alueella vuosikymmeniä jatkunut voimakas vesistörakentaminen. Luonnontilaisia joki- tai purouomia on jäljellä Uudellamaalla erittäin vähän ja useimmat Suomenlahteen laskevista jokivesistöistä on padottu. Padot, perkaukset, ruoppaukset ja muu rakentaminen uhkaavat jäljellä olevia alueen uhanalaisia kalakantoja ja muita lajeja. Tavoitteeksi maakunnassa on asetettu, että vesien tila on hyvä. Tavoite tukee myös vesistö- ja luontomatkailun kehittämistä. Uudenmaan makeavesiala on 471,35 km² (1,4 % Suomen makeavesialasta) ja merivesiala vastaavasti 6 491,33 km² (12,4 % Suomen merivesialasta). Koko pinta-alasta merialueet poisluettuna sisävesien osuus on 5,2 % eli noin puolet Suomen keskiarvosta. Uudenmaan rannikkovyöhyke on erittäin rikkonainen ja monimuotoinen. Merenrannikon lahdet kuten myös sisämaan kapeat järvet ja joet kulkevat usein kallioperän suorissa, jyrkkärinteisissä murroslinjoissa. Etenkin läntisen Uudenmaan ulkosaaristossa on lukuisia pieniä kalliosaaria, luotoja ja kareja. Sisäsaaristossa saaret ovat suurempia ja niitä erottavat toisistaan kapeat salmet. Maakunnan huomattavimpia saaristoalueita ovat Tammisaaren saaristo sekä Porvoon ja Pellingin saaristot. Porkkalan ja Sipoon välisellä rantavyöhykkeellä on runsaimmin avoimia selkiä, Helsingin edustan saaristovyöhyke on taas melko kapea. Pääosa Uudestamaasta sijaitsee Salpausselkien ja Suomenlahden välisellä vähäjärvisellä vyöhykkeellä. Maakunnan länsiosassa Lohjan ja Vihdin seudulla järvisyys on sen sijaan melko runsasta. Siellä on maakunnan laajin yhtenäinen vesistö, Lohjan reitti, johon kuuluvat Uudenmaan suurimmat järvet Lohjanjärvi (122 km², josta saaria 31 km²) ja Hiidenvesi (29 km²). Nuuksion järviylänköalue Espoossa tunnetaan monista lammistaan. Keski- ja Itä- Uudellemaalle ovat ominaisia savikkomaat, joita halkovat Salpausselän rinteen lähteistä ja pikkujärvistä alkunsa saavat rannikkojoet. Kaikkiaan Uudellamaalla on järveä. Uudenmaan maakuntajärvi on Keski-Uudellemaalle sijoittuva Tuusulanjärvi.

175 Uudellamaalla on seitsemän saaristo-osakuntaa; Helsinki, Inkoo, Loviisa, Porvoo, Raasepori ja Sipoo. Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita Merellinen Helsinki alkoi kehittyä jo 1600-luvulla, kun kaupunki siirrettiin Vironniemelle. Alueella sijaitsee 1700-luvun puolessavälissä perustettu Suomenlinna, joka sai Unescon maailmanperintökohteen statuksen vuonna Suomenlinnan lisäksi Helsingin merellisyys tarjoaa ympärivuotisia kohteita ja palveluita. Meri ympäröi Helsinkiä kolmesta eri suunnasta, kaupungin edustalla on lähes 100 kilometriä rantaviivaa ja yli 300 saarta, joista useat ovat virkistyskäytössä ja useisiin kohteisiin on vesibussiyhteys tai säännöllistä reittiliikennettä Helsingin keskustasta vähintään kesäkaudella. Helsingin Kauppatorilta lähtee kesäkaudella päivittäin lukuisia rannikko- ja saaristoristeilyjä, joilla pääsee tutustumaan kaupunkiin mereltä käsin ja saaristoon. Meren lisäksi Töölönlahti on tärkeä vesistöön liittyvä virkistyskohde kaupungin ytimessä, paikka on erityisesti sup-lautailijoiden suosiossa. Kaupungin strategiassa merellisyyden ja rantojen kehittäminen on nostettu tärkeäksi kehittämisen painopisteeksi. Vesistöpalvelut palvelevat sekä kaupunkilaisia että matkailijoita.

176 Viime vuosina Helsingin edustalla on avattu uusia, mielenkiintoisia saarikohteita yleisölle kuten entinen miinanraivaussaari Lonna. Kesällä 2016 avautui yleisölle Santahaminan ja Suomenlinnan välissä sijaitseva Vallisaari, kiinnostava retkikohde, josta löytyy paljon koskematonta luontoa. Aiemmin Puolustusvoimien käytössä olleella sotilasalueella voi ihailla merimaisemien ja luonnon lisäksi hyvin säilyneitä linnoituksia. Retkeily saarella tapahtuu merkittyjä reittejä pitkin. Lähialueen edelleen suljettuihin saarin pääsee tutustumaan tiettyinä teemaviikonloppuina, esimerkiksi Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry järjestää Helsingin edustalla sijaitsevaan suljettuun Kuivasaaren linnakesaareen opastettuja kiertokäyntejä, jonka aikana tutustutaan paitsi saareen historiaan, valtavien tykkien maanalaisiin käytäviin, myös ympäröivään ulkosaariston meriluontoon. Pihlajasaari on yksi suosituimpia virkistyssaaria uimarantoineen ja ravintoloineen. Aivan kaupungin keskustan tuntumassa Kaivopuiston rannassa sijaitsee Uunisaari, joka on avoinna yleisölle koko vuoden, saareen pääsee siltaa pitkin ja kesäisin vesibussilla. Kaupungin ainoa ulkoilmamuseo Seurasaari on ollut helsinkiläisten suosima retkikohde jo 1880-luvulla, jolloin kaupunkilaiset tulivat saareen veneillä, nykyisin siltaa pitkin. Lukuisten kesä- ja talviuintipaikkojen lisäksi Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on innostuttu saunoista ja vaihtoehtoja löytyy lukuisia kuten sähkötön Kaurilan sauna, tunnelmallinen puulämmitteinen vanhanajan sauna, Helsingin Huvila Meilahdessa. Kotiharjun sauna on Helsingin ainoa jäljellä oleva perinteinen puulämmitteinen korttelisauna, joka on ollut toiminnassa jo vuodesta 1928, Tuomas Toivosen ja Nene Tsuboin ekologinen design-sauna Merihaan veistoksellisen arkkitehtuurin katveessa tarjoaa puupellettilämmitteisen saunan löylyt, vuodesta 1929 Kaarlenkadun ja Helsinginkadun kulmassa toiminut Sauna Arla on helsinkiläistä kaupunkikulttuuria puhtaimmillaan. Löylyhuone lämpenee maakaasulla ja puilla. Keväällä 2016 avatussa Löyly-designsaunassa pääsee saunomisen lisäksi kokemaan suomalaista ruokakulttuuria ja nauttimaan avarista maisemista meren ylle ulottuvalla isolla terassilla. Puurakenteinen, terasseineen pintaalaltaan yli 1800 neliömetriä käsittävä ja harjakorkeudeltaan 9 metriin nouseva uudisrakennus on myös upea designnähtävyys ja puurakentamisen taidonnäyte. Saunat ja ravintola ovat avoinna ympäri vuoden. Uusin saunakeidas on Itämeren vanhaan kylpyläperinteesen pohjaava uudenlainen Allas Sea Pool, joka avautui elokuussa 2016 Kauppatorin kupeeseen. Altaalta löytyy yhteensä kolme eri uima-allasta, joista iso lämmitetty

177 allas sekä merivesiallas ovat auki ympäri vuoden. Alueella on lisäksi ravintola ja Itämerikeskus. Merikylpylä on avoinna ympäri vuoden edullisella pääsymaksulla, ravintoloihin ja Itämeri-keskukseen on vapaa pääsy. Vantaalla sijaitseva Kuusijärvi on paitsi suosittu ulkoilu- ja vesiliikuntakohde, sinne houkuttelevat myös saunat ja erityisesti paikan kuuluisat aidot suomalaiset savusaunat. Reittiliikenne Helsingin ja Porvoon välillä on kesäaikaan päivittäistä, Loviisaan risteilee kerran viikossa vuonna 1912 valmistunut M/S J.L. Runeberg. Muuten Uudenmaan rannikkoristeilyt ovat lähinnä tilausliikennepohjaisia; liikenteessä on moottorialusten ohella mm. purjelaivoja. Suomenlahdella Porvoon ulkosaaristossa, noin 15 meripeninkulman päässä Helsingistä sijaitsee karujen kallioluotojen muodostama Söderskärin majakkasaari. Saarelle on kesäaikaan reittiliikennettä päivittäin Helsingin Vuosaaresta, merimatka kestää reilun tunnin. Kansainvälinen laivaliikenne on keskittynyt Helsingin satamaan, josta on autolautta yhteydet Tallinnaan, Maarianhaminan kautta Tukholmaan sekä suora yhteys Saksan Rostockiin. Tallinnaan liikennöi Helsingistä myös nopeita pika-aluksia. Espoossa on 58 km merenrantaa ja 165 saarta, joista moniin pääsee kesäaikaan paitsi omalla veneellä, myös säännöllisillä reittiveneillä ja vesibusseilla; Iso Vasikkasaari (pinta-ala 24 ha) on saaren luoteisnurkkaa lukuunottamatta ulkoilualuetta, saaren luonto on monipuolista ja rehevää. Saarella on vanha kalastaja-asumus, joka toimii kioskina. Stora Herrön (pinta-ala 44,3 ha) rannat ovat enimmäkseen kallioisia, mutta saaren itärannalta löytyy myös matalia, hiekkaisia lahdelmia rantaniittyineen. Pääasiassa kallio- ja kivikkorantainen Rövaren (pintaala 9,1 ha) ja Gåsgrund (9,8 ha) ovat suosittuja telttailusaaria, jonne on myös reittiliikennettä. Espoon Suvisaaristossa sijaitseva, 130 hehtaarin kokoinen Pentala on Etelä-Suomen korkein saari. Noin puolet Pentalasta on luonnonsuojelualuetta. Saaressa on myös Pentalanjärvi (Pentalaträsket), jossa on noin 0,15 hehtaarin kokoinen saari. Noin puolet Pentalan saaresta on nykyisin Espoon kaupungin omistuksessa. Saareen on suunnitteilla Saaristolaismuseo. Saaressa on yksityiskäytössä olevia kesämökkiä ja säännöllistä reittiyhteyttä saareen ei vielä ole. Vapaa pääsy merenrantaan on tulevalta museoalueelta. Vaikka Espoon rannat ovat tiiviisti rakennettuja, rantaviivaa riittää myös virkistyskäyttöön. Espoon rantaraitti tarjoaa mahdollisuuden liikkua ja virkistäytyä merellisessä ympäristössä mahdollisimman lähellä meren rantaa. Rantavyöhykkeelle on kaavoitettu alueita

178 rantapuistoiksi, pienvenesatamiksi sekä uimaranta-alueiksi, joiden kautta tai tuntumassa rantaraitti kulkee. Yhtenäistä raittia on suunniteltu ja toteutettu jo parinkymmenen vuoden ajan. Kevyelle liikenteelle tarkoitettuja, muusta liikenteestä täysin erillään olevia rantaraittiosuuksia on valmistunut jo noin 40 kilometriä. Pitkän tähtäimen tavoitteisiin kuuluu lisäksi noin 10 km, josta valtaosassa kaavoitus on vielä kesken. Tämän jälkeen rantaraitti kattaa koko Espoon rantavyöhykkeen, kun sen osana toimivat edellä mainittujen raittiosuuksien lisäksi muutamat vähäliikenteiset kadut sekä ranta-alueen lähikatuihin liittyvät pyörätiet. Rantaraitin varrella on lähes sata kiinnostavaa kohdetta, jotka kertovat Espoon luonnosta, kulttuurihistoriasta ja rakennuskannasta sekä jo unohtuneita anekdootteja menneestä rannikkoelämästä. Suomen kuntatekniikan yhdistys myönsi Espoon rantaraitille kunniamaininnan Vuoden Kuntatekniikan Saavutus -kilpailussa vuonna Rantareitin varrelta löytyy 11 meriuimarantaa, lisäksi Espoossa on 10 järviuimarantaa. Useimmat tiiviisti rakennetun Espoon ulkoilureiteistä ja luontokohteista sijaitsevat vesistön läheisyydessä. Metsähallituksen hallinnassa oleva Nuuksion kansallispuisto sijaitsee Espoon, Vihdin ja Kirkkonummen alueilla. Kansallispuisto muodostaa läntisimmän osan ns. Nuuksion järviylängöstä, joka on Uudenmaan laajin ja luonnonarvoiltaan tärkein yhtenäinen saloalue. Sen pinta-ala on 37 neliökilometriä. Alueella on 38 pientä järveä ja lampea, ja siihen kuuluu rantoja kahdestatoista muusta järvestä. Joukossa on sekä ruskeavetisiä, nevarantaisia lampia että kirkkaita, kalliorantaisia järviä. Erämainen ja haastava maasto tarjoaa mahdollisuuden tutustua luontoon myös retkeillen. Alueella on luontotupa, merkittyjä reittejä ja tulentekopaikkoja. Nuuksion Pitkäjärven rannalla sijaitsee Suomen luontokeskus Haltia Ekologisen luontokeskuksen näyttely esittelee kootusti kaikki Suomen kansallispuistot ja retkeilykohteet. Espoon Korpilammen alue tunnetaan Pohjoismaiden suurimmasta Vesipuisto Serenasta ja Bodomin järvialueen eteläpäässä sijaitsee laaja Oittaan ulkoilualue on suosittu vapaa-ajan kohde. Länsi-Uusimaa on Uudenmaan maakunnan läntisin osa, jota markkinoidaan brändillä Visit South Coast Finland. Se käsittää Lohjan, Siuntion, Inkoon, Hangon ja Raaseporin kunnat. Alueelta löytyy meren ja saariston lisäksi laajat järvialueet ja myös Uudenmaan suurin järvi Lohjanjärvi, joka on suosittu melojien, veneilijöiden, kalastajien ja lintuharrastajien kohde. Järvellä toimii useita ohjelmapalveluyrityksiä, jotka järjestävät mm. avovesiuintimatkoja, sup-lautaretkiä ja vuokrausta, melontaretkiä ja kanoottivuokrausta, kalastusmatkoja, myös esteettömiä kalastusmatkoja, flyboardingia, venevuokrausta ja järviretkiä ja

179 purjehduskursseja. Järven läheisyydessä sijaitsevat vapaa-ajan asuntoa tuovat melkoisen matkailupotentiaalin alueelle. Talvella jäätilanteen salliessa järvellä kohtaavat pilkkijöiden lisäksi retkiluistelijat, hiihtäjät ja tuulilajien harrastajat. Järvellä järjestettiin talvella 2016 avantouinnin SM-kilpailut. Vesireittiä pitkin Lohjanjärveltä pääsee melomaan merelle asti. Reitillä voi pysähtyä Lohjansaaressa, Kisakallion Urheiluopistolla tai Karjalohjan puolella Kylpylähotelli Päiväkummussa. Suomen eteläisin kunta Hanko on kolmelta suunnalta meren saartama ja ominaista Hangolle on merenrannat, erityisesti hiekkarannat, joita kaupungissa on yli 30 kilometriä. Hanko on sukeltajien, surffareiden ja tuulilajien harrastajien suosikki. Myös melojat, kalastajat, lintubongarit ja retkeilijät löytävät Hangosta palveluja sekä kohteita harrastamiseen. Alueella on tuotteistettu paljon erilaisia mereen liittyviä palveluja; perinteisempien kalastuksen tai melonnan lisäksi Hangosta voi lähteä hyljesafarille tai osallistua merenrantoja kiertelevälle villiyrttikävelylle. Hanko tekee markkinointiyhteistyötä Merellinen saaristo -kärkihankkeen lisäksi myös Ahvenanmaan, Raaseporin, Kemiönsaaren ja Turun saariston kanssa. Merellä, 25 kilometriä Hangosta lounaaseen sijaitsee Pohjoismaiden korkein majakka, Bengtskär. Majakan valohuoneeseen kipuaminen vaatii 252 askelman uurastuksen, ja fantastinen näköala palkitsee vierailijan moninkertaisesti. Majakka avattiin matkailijoille 1995, saarella on majakkamuseo, museoasunto, pysyvä näyttely Bengtskärin taistelusta, vaihtuvia merellisiä näyttelyitä, majakkaposti ja kahvila. Majakkasaarella voi myös majoittua. Tammisaaressa sijaitseva luontokeskus kertoo kiinnostavasti Itämeren ja länsiuusimaalaisen saariston muuttuvasta luonnosta. Keskuksen lapsille suunnatussa näyttelyssä voi ihmetellä vedenalaisia ääniä, ihastella kalastajamökkiä, etsiä vieraslajeja kuivasta akvaariosta ja tutustua kosteikon elämään. Tammisaaren saariston kansallispuisto ulottuu sisäsaaristosta avomerelle saakka. Lähes 90 % puistosta koostuu vesialueista ja puistossa suojellaan sekä veden ylä- että alapuolista luontoa. Kansallispuiston tavoittaa parhaiten omalla veneellä, mutta ilman omaa venettä liikkuvalle Tammisaaren Pohjoissatamasta pääsee kesäkaudella risteilyaluksilla Jussarön vanhalle kaivossaarelle ja Älgön saarella sijaitsevalle Rödjanin vanhalle kalastajatilalle. Jussarön kaivossaari on ainutlaatuinen yhdistelmä Suomenlahden kalastuksen, merenkulun, puolustuksen ja kaivostoiminnan historiaa. Se on suojeltu valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. Jussaröllä on hienoja vaellusreittejä. Saareen järjestetään kesäisin matkoja Tammisaaren satamasta. Tammisaaren saaristossa, 17 kilometrin kaupungin keskustasta, lossimatkan päässä sijaitsee

180 Sommaröstrandin vierassatamaan, suosittu kesäkohde, mutta myös ainutlaatuinen talvikohde, josta käsin pääsee tutustumaan talviseen saaristomeren luontoon ilmatyynyaluksella. Alueella toimii pieni lähikauppa nimeltään Skåldö Fiskebod, joka on ollut auki joka päivä aina vuodesta 1984 lähtien. Suomen parhaaksi kotimaiseksi matkakohteeksi 2015 valittu Fiskarsin ruukki tarjoaa paitsi kulttuuria ja elämyksiä, myös luontokokemuksia. Ruukin tunnelman voi kokea vaikka jokea pitkin SUP-laudalla ja läheisillä järvillä meloen tai leijasurffaten. Kirkkonummelta löytyy luontoharrastajille lukuisia retkeilyreittejä Meikon erämaajärven luonnosuojelualueella, Nuuksion kansallispuistossa sekä Porkkalan saaristomaisemissa, jotka ovat myös lintuharrastajien suosiossa. Paitsi veneilijöille hyvin varustettu satama, Kirkkonummen Porkkalanniemestä löytyy myös Uudenmaan hiljaisin paikka. Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry on saanut pitkäaikaisella sopimuksella puolustusministeriöltä hallintaansa Porkkalanniemestä aiemmin suljettuna olleen luonnonalueen, joka liittyy viereisiin Vantaan, Kirkkonummen ja Nurmijärven virkistysalueisiin. Alueella on sekä jylhiä kalliorantoja, korkealta, Telegrafbergetiltä avautuvat panoraamanäköalat aavalle merelle sekä karua rantakalliometsikköä. Keväisin ja syksyisin Porkkalanniemi on lintuharrastajien suosiossa ja syksyllä paikalle löytävät tyrskykalastajat. Keski-Uudellamaalla sijaitsevaa Tuusulanjärveä ympäröi kaksi kuntaa, Järvenpää ja Tuusula. Järvellä voi soutaa, meloa, sup-lautailla, purjehtia, luistella, hiihtää tai harrastaa tuulilajeja. Järvi on hyvin matala, joten suuremmilla, kuten risteily aluksilla liikkuminen on järvellä hankalaa. Suosituimpia tapoja tutustua alueeseen on pyöräillä järven kiertävä 25 kilometrin ympyräreitti. Reitti kulkee kauniissa kulttuurimaisemassa ja reitin varrella sijaitsee useita tunnettuja taiteilijakoteja kuten Jean Sibeliuksen Ainola ja Pekka Halosen Halosenniemi. Reitin voi kulkea kartan tai älypuhelimelle ladattavan sovelluksen ääniohjeiden avulla. Tuusulanjärven kaikki matkailullisesti merkittävät kohteet sijaitsevat vesistön läheisyydessä. Suomen matkailun tunnusmerkkinä on usein kuvattu Porvoon punaisia rantamakasiineja, jotka ovat nykyisin kahvila- ja ravintolakäytössä. Porvoon keskusta-alueen elämä sykkii etenkin kesäaikaan vanhassa kaupungissa ja Porvoonjoen varrella. Kahviloiden ja kesäravintoloiden lisäksi tarjolla on laivaristeilyjä sekä Porvoonjoella että merellä. m/s JL Runeberg risteilee Helsingin ja Porvoon väliä päivittäin. Kesällä 2017 joki- ja

181 saaristoristeilyjen tarjonta kasvaa kun uusi toimija käynnistää liikennoinnin. Porvoon jokirannan perusparannus ja uudet rantakahvilat vahvistavat vesistön äärellä viihtymistä. Porvoon uusi vierasvenesatama kehitteillä. Porvoon keskustasta avoimelle ulapalle on useamman meripeninkulman matka. Jokisuistossa meri on matalaa kaislikkoa, kansainvälisestikin merkittävää lintureservaattia ja kansallista kaupunkipuistoa. Seuraavaksi tulevat metsäiset saaret, joissa asutaan ja eletään. Uloimpana horisontti ja kallioiset luodot. Itäisen Suomenlahden rannikkoreitti on maakunnan rajat ylittävä reitistö, joka tarjoaa saaristoelämyksiä, meren läheisyyttä, puutalokaupunki-idylliä, linnoituksia, kartanoita ja tapahtumia Suomenlahden rannikolla. Reitti on noin 200 kilometriä pitkä kaupunkien helminauha Helsingistä Venäjän rajalle asti, reitin varrella ovat Uudenmaan maakunnasta Sipoo, Porvoo ja Loviisa sekä Kymenlaakson maakunnasta Pyhtää, Kotka, Hamina, Virolahti ja Miehikkälä. Porvoon merellinen helmi on Pellingin saaristo, jonne maanteitse matkataan Tirmon lossin kautta. Lossin kupeessa on myös käyntisatama. Pellingin saaristo on suosittua vapaa-ajan asuntoaluetta ja kesäaikaan sen löytävät myös matkailijat. Pellingissä voi vierailla esim. taidegalleria ArtMarinassa ja Hörbergsgårdenin saaristolaiskodissa. Klovharu(n) on Muumipeikkojen luojan, Tove Janssonin ja taiteilija Tuulikki Pietilän kesäpaikka pienellä ja karulla Klovharun luodolla Pellingin saaressa. Joka heinäkuu viikon ajan vieraat ovat tervetulleita saareen ja alkuperäisasussaan säilytettävään mökkiin. Muina aikoina mökki on yksityiskäytössä eikä vierailumahdollisuutta ole. Pellingissä merivartiostolta vapautuvassa Glosholmenin saaressa sijainnut majakka oli mallina Tove janssonin muumitalolle. Majakasta on enää jäljellä rauniot mutta sen alkuperäispiirroksista ja muutamasta säilyneestä valokuvasta voi päätellä selvän yhdenäköisyyden. Glosholmenista voi lähivuosinan kehittyä yksi Metsähallituksen virkistyaluekohteista. Tove Jahnssonin ja Muumien historia liittyy monella tapaa Porvooseen, mutta sen matkailullinen hyödyntäminen on kuitenkin vielä vähäistä. Porvoon merialueen itäreunalla sijaitseva Virvik on luonnonkaunis merellinen virkistysalue ja matkailukohde. Alueella on täysimittainen golfkenttä ja kartanoravintola, luontopolku ja suosittu uimaranta. Porvoossa laadittiin 2012 laaja suunnitelma Saaristokeskuksen perustamisesta, mutta suunnitelmaa ei kuitenkaan päästy toteuttamaan heikon taloustilanteen takia. Viimeksi yksityinen yrittäjä on valmistellut keskuksen rakentamista Tirmon salmen kupeelle, mutta hanke on ollut useita vuosia vastatuulessa kaavoituksen vaikeuden takia. Sekä maalta että mereltä käsin saavutettava laadukas

182 Saaristokeskus olisi tervetullut lisä ja vetovoimatekijä itäisen Suomenlahden palveluverkostoon. Meri on Loviisalle keskeinen elementti läpi vuoden ja Loviisan Laivasilta Loviisanlahden rannalla on kaupunkilaisten ja matkailijoiden kesäinen keidas. Laivasillalla järjestetään runsaasti tapahtumia vuoden mittaan: mm. juhannusjuhlat, vene- ja soutukilpailuja, joista suurin on Small Ships' Race. Merenkulkumuseo esittelee Loviisan merenkulkuhistoriaa laajasti. Yksi museon helmistä on höyrylaiva s/s Virgon salonki. Laivasillalta lähtevät myös kesällä risteilyt Porvooseen ja Helsinkiin sekä merilinnoitus Svartholmaan. Loviisanlahden suulla sijaitseva Svartholma on Suomenlinnan sisarlinnoitus ja kuuluu samaan puolustusketjuun. Svartholma on suosittu koko perheen käyntikohde, jonne pääsee reittiliikennelaivalla tai omalla veneellä. Kerran vuodessa ovet aukeavat Poju Zabludowiczin kuvataidekeskukseen ja taiteilijaresidenssiin Sarvisalossa. Verkostoituminen ja alueen vesistömatkailun kehittäminen Uudenmaan liiton matkailun teemaryhmän johdolla kokoontuu Uudenmaan matkailun asiantuntijaryhmä, joka seuraa matkailuelinkeinon kehitystä sekä tekee aloitteita kannanotoiksi, toimenpiteiksi ja rahoittajayhteistyössä käsiteltäviksi asioiksi. Asiantuntijaryhmä edustaa matkailuelinkeinon osaamista maakunnan suunnittelussa. Ryhmä koostuu kuntaryhmien ja viranomaistahojen edustajista. Uudenmaan liiton rooli koordinoiva. Uudenmaan maaseudun kehittämisohjelmassa linjataan myös lähimatkailuun ja maaseutumatkailuun liittyviä toimia. Ohjelma ottaa kantaa mm. vesistö- ja saaristomatkailuun maakunnassa, saariston perinteiset elinkeinot pyritään säilyttämään, ja matkailua sekä sitä tukevia palveluyrityksiä edistetään saariston herkkää luontoa häiritsemättä. Maakunnan matkailun veturina toimii Helsinki ja erityisesti kansainvälisessä markkinoinnissa Metropolia-alue on kattobrändi. Kaupungeilla ja kunnilla on omat matkailuorganisaatiot: Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Kirkkonummi, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Nurmijärvi, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Tuusula-Järvenpää, Vantaa ja Vihti. Uudellemaalle ei ole tehty yhteistä matkailustrategiaa, perusteluna maakunnan laajuus ja alueiden erilaisuus. Kunnat ja alueet tekevät omat matkailustrategiansa, jota ohjaavat kansallinen matkailustrategia. Visit Finlandin Merellinen saaristo sekä FinRelax -ohjelma ovat tärkeitä kansainvälistä matkailua ohjaavia linjoja.

183 Läntisen Uudenmaan matkailun veturina toimii Länsi-Uudenmaan Lumo Matkailu Oy. Lumo on voittoa tavoittelematon yhtiö, jonka omistavat länsi-uusimaalaiset yritykset ja yhdistykset. Länsi-Uudenmaan matkailustrategia on laajan yrittäjävetoisen ryhmän tekemä alueellinen strategia, joka on hyväksytty seitsemässä alueen kunnanhallituksessa - Lohjalla, Siuntiossa, Raaseporissa, Karkkilassa, Inkoossa, Hangossa ja Kirkkonummella. Uutta matkailustrategiaa päivitetään vuoden 2017 aikana. Alueen matkailulliseksi kohderyhmäksi on valittu mohut eli modernit humanistit. Lumo on mukana mm. Caito matkailun edistämishankkeessa, Caito kuuluu Central Baltic Interreg -hankekokonaisuuteen ja sen kohderyhmänä ovat Japanin markkinat. Caitossa on mukana maaseudun pk-yrityksiä. Verkkokyselyn mukaan Läntisen Uudenmaan vesistömatkailun kehittämisen ongelmana ei ole kohteiden puute vaan saavutettavuus. Alueella tarvitaan lisää yhteysaluksia, vesibusseja ja esimerkiksi vuokraveneitä välittäviä yrityksiä sekä uudenlaisia ratkaisuja palvelujen tuottamiseen. Vuonna 2015 käynnistyi selvityshanke Espoon ja Kirkkonummen saariston ja rannikkoalueiden kehittämiseksi. Tavoitteena on Espoon ja Kirkkonummen merellisen saariston palveluiden aktivointi, kehittäminen ja tarjonnan monipuolistaminen. Erityisesti uusien saaristokohteiden tunnistaminen, kartoittaminen ja niiden löytäminen Espoon ja Kirkkonummen rannikkoalueelta, aktivointi ja tuotteistaminen sekä saattaminen yleiseen tietoisuuteen on tärkeää. Kohteita on, mutta palveluiden kehittämiseen yrittäjille ei ole apua tai mahdollistajaa eikä yrityksillä ole tietoa, kenelle ja mille muuttuville markkinoille palveluita voi tuottaa. Selvityksen pohjalta laaditaan kattava, pitkäjänteinen suunnitelma alueen kehittämiseksi. Espoon ja Kirkkonummen rannikkoalueella on myös useita yrityksiä matkailun toimialalla, joiden kehityksen esteenä on infraan kohdentuvien pääomien puute. Posintra on Itä-Uudellamaalla toimiva kehitysyhtiö, jonka tehtävä on tukea alueen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Itä-Uudellamaalla matkailullisesti merkittävä on elinvoimainen saaristo. Porvoo, Loviisa ja Sipoo ovat yhdessä koonneet Itä-Uudenmaan saaristo-ohjelman 2012, jossa linjataan kehittämistoimenpiteet vuoteen 2016 asti. Ohjelmaa tukemaan kunnat ovat tuottaneet vuonna 2014 Merikartta - Itä-Uudenmaan saariston kehittämisen uusi luotaus -selvityksen. Kehittämisen näkökulmasta saaristoa on tarkasteltava kansallisena voimavarana, ei ainoastaan saaristolaisten asumisen ja yrittämisen paikkana. paikkana. Itä-Uudenmaan saaristo kytkeytyy metropolialueen läheisyyden vuoksi kaupunki

184 kehitykseen ja harvaan asutun seudun ja etäsyyksien vuoksi maaseutumaisten alueiden kehittämiseen. Saaristo-ohjelma sisältää alueen saariston kehittämisvision, tekemisen painopisteet ja toteutussuunnitelmat. Tavoitteena on toimia saariston kehittämisen työkaluna kunnille, alueviranomaisille ja alueen elinkeinoelämälle. Merikartta on uusin työkalu, josta löytyy konkreettisia toimenpide-ehdotuksia alueen elinkeinoelämän kehittämiseen. Molemmissa asiakirjoissa on huomioitu valtakunnallinen saaristolaki ja TEM:in saaristoohjelma. Kehittämistoimia seurataan vuosittaisissa avoimissa saaristoseminaareissa. STAR-hankkeen aikana Posintra sekä Porvoo, Loviisa ja Sipoo tekevät tiivistä yhteistyötä Visit Finlandin kanssa ja edistävät alueella yritysten mahdollisuuksia hyötyä parhaalla mahdollisella tavalla käynnissä olevista valtakunnallisista matkailun kansainvälistymishankkeista. Tämän lisäksi hankkeessa sparrataan yrityksiä kehittämään omia ja yhteisiä tuotteita sekä tuotekokonaisuuksia kansainvälisille markkinoille sopiviksi. Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on saaristossa ja rannikkoalueella toimivat yritykset, mutta hankkeeseen voi myös osallistua yrityksiä laajemmalta alueelta. Maaliskuussa 2016 käynnistyneessä 30 Miles -hankkeessa kehitystyön kohteina ovat Porvoon uusi vierassatama, Loviisan Laivasilta, Haminan Tervasaari ja Virolahden Klamila. Hankkeen koordinoinnista vastaa Posintra. Koko Uudenmaan maakunnalle Itämeren suojelu ja vesistön tilaan paneutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Osan majoituskohteiden ja ohjelmapalvelutoimijoiden toiminta on kausiluonteista ja osittain harrastelijamaista, mikä heikentää alueen varattavuutta ja tuotteistuksen tasoa. Markkinointipanostuksia on tehty, mutta toisaalta saavutettavuus ei ole parantunut ja yksittäisen matkailijan on vaikeaa päästä nauttimaan merellisyydestä. Tähän tarvitaan ratkaisuja koko maakunnan tasolla. Haasteiksi mainitaan myös hallinnon jäykkyys ja prosessien hitaus yrittäjien kannalta sekä laajemman, kokoavan strategian puute. Maakunnan tunnuslukuja ja vesistömatkailun toimijoita: LISÄTÄÄN Järviala Rantaviivaa km. Suurimmat järvet: Lohjanjärvi, Hiidenvesi, Pyhäjärvi, Määrjärvi, Iso-Kisko Suurin joki:

185 Kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja retkeily- ja virkistysalueita: Karkalin luonnonpuisto, Liesjärven kansallispuisto, Nuuksion kansallispuisto, Sipoonkorven kansallispuisto, Tammisaaren saariston kansallispuisto. Melontareitit: (päivitys) Risteilyliikenne: (päivitys) Vesistöaktiviteettitoimijoita: (päivitys) Vesistöisyyteen tukeutuvat tapahtumat: Helsinki: Tall Ships Races, Silakkamarkkinat, Rantakesä, Helsinki Sauna Day, kansainväliset purjehduskilpailut, Purjelautailun RS/X luokan EM-kilpailut 2016, perinnepurjealusten tapahtumat (MeriViapori, Viaporin Tuoppi), Vesiliikennepäivä Koko perheen koskipäivä Vanhankaupunginkoskella, Lohja. Talvitouhulat, Aurlahti Avantouinnin SM kisat Lohjanseudun soutajat iltacup & 1.6. & & 29.6.& & sprintti Kubu kulttuuribussi Lohjanjärven ympäri & & 3.9. Lohjanjärven ympäripyöräily Vivamon Raamattukylän kesä Matkailun kulttuurikävelykierros Porla, Järvirieha & Uiva venenäyttely Porlan järviluontoseikkailu Suurlohjan soudut Juhannusjuhlia: Haikari, Lake Side Cafe Rantajamit, musiikkifestari Avovesiuntitapahtuma, Aurlahti, Ranta -16 nuorisotapahtuma, Aurlahti, Sundell Race Lohja, Ratamoottoriveneilyn MM-kisa, Aurlahti, Rantalentopallon kansainväliset- kisat, Kisakallio, Lohja Regatta- Purjehduskisa, Aurlahti, Hong Kong Challenge- C&R heittokalastuskilpailu Aurlahti, Porvoo: Tapahtumat Pellingissä esim. Pellingin markkinat, Tirmon Saaristokeskuksen tapahtumat esim. Tirmo Blues, monet kaupunkitapahtumat liittyvät jollain tavalla Porvoonjokeen, esim. miljöö tai teema. Pentalan Saaristopäivät, Espoo Matkailun myynti- ja markkinointiorganisaatiot: AHVENANMAA MERI JÄLJET LYÖ LUOTOON. VAOT KALLION, NE AALTO TEHNYT ON. MYÖS MYRKYSÄÄ TARTTUU MAIJAN MUOTOON JA LEUDOT TUULET KIINNI JANNEN SILMIIN JÄÄ, MEREN ANKARA TYÖ, HEIHIN MERKKINSÄ LYÖ, HEIHIN MERKKINSÄ LYÖ. -L. MÅRTENSSON, MYRSKYLUODON MAIJA- Yleistä Ahvenanmaa muodostuu 16 kunnasta, joista Maarianhamina on kaupunki. Muut kunnat ovat Brändö, Eckerö, Finström, Föglö, Geta, Hammarland, Jomala, Kumlinge, Kökar, Lemland,

186 Lumparland, Saltvik, Sottunga, Sund sekä Vårdö. Ahvenanmaan saarta ja luotoa muodostavat ainutlaatuisen saarimaailman, jossa meri on joka puolella läsnä. Suuri osa maakunnan matkailutuloista tulee joko suoraan tai epäsuorasti vesistön hyödyntämisestä. Vesistöjen merkitys vapaa-ajan- ja virkistystoiminnassa on merkittävä ja tämä vaikuttaa myös myös matkailupalvelujen kehittämiseen. Suomen ja ruotsin välinen lauttaliikenne on mahdollistanut matkailun voimakkaan kasvun Ahvenanmaalla. Matkailijoiden määrä on viime vuosina ollut noin 2,2 miljoonaa henkeä, useimmat matkustajat ovat päiväkävijöitä. Yöpymisiä rekisteröidään vuosittain noin maakunnan runsaassa sadassa hotellissa, matkailumajassa, leirintäalueella ja mökkikylässä. Kesäisin omilla purje- tai moottoriveneillään matkustavilla on käytössään lähes 20 vierassatamaa. Talvikautena Ahvenanmaan satamista lähtee Ruotsiin ja Suomeen noin 20 laivaa vuorokaudessa ja kesäsesonkina vuorojen lukumäärä melkein kaksinkertaistuu. Ahvenanmaalta on myös suora lauttayhteys myös Viroon. Ahvenanmaan matkailu painottuu kesäkauteen, kevät- ja syyskausi on kalastajien, retkeilijöiden ja luontoharrastajien sesonkia. Talven hyödyntäminen riippuu hyvin paljon jäätilanteesta. Retkiluistelu on suosittu niin paikallisten kuin matkailijoidenkin keskuudessa. Vesistöön liittyviä erityispiirteitä Ahvenanmaa sijaitsee Saaristomeren lounaisosassa Ahvenanmeren itäpuolella ja Selkämeren eteläpuolella. Ahvenanmaan saaristoon kuuluu vähintään 0,25 hehtaarin kokoista saarta ja luotoa, näistä 60 on asuttuja. Maakunnan pääsaari on Manner-Ahvenanmaa, jonka osuus maa-alasta on noin 70 %. Sen pituus pohjoisesta etelään on 50 km ja leveys idästä länteen 45 km ja pinta-ala 689 km 2.. Vaikka välimatkat ovat lyhyitä, on maakunnassa kuitenkin yleisiä teitä 912 km. Pääsaaresta on siltayhteys Eckerön ja Lemlandin saariin, Lemlandista edelleen Lumparlandin saareen. Manner-Ahvenanmaan keskellä on Lumparnin merenselkä ja Vårdön ja Kumlingen välillä Teili-niminen merenselkä. Manner-Ahvenanmaalta on Ruotsin mantereelle 40 kilometriä ja Suomen mantereelle 100 kilometriä. Ahvenanmaahan kuuluvalla Märketin luodolla on Suomen läntisin kohta. Ahvenanmanner, Lemland, Eckerö, Lumparland ja Vårdö ovat merialueen suurimmat saaret. Pysyvästi asuttuja saaria ilman kiinteää tieyhteyttä on 25

187 kpl. Ahvenanmaan saaristokunnat pääsaaren ulkopuolella ovat Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö. Ahvenanmaan, ja koko Suomen, pienin kunta on Sottungan saaristokunta, jossa on noin 120 asukasta. Maakunnan suurin järvi on Finströmin ja Saltvikin kunnissa sijaitseva Vandöfjärden. Joissakin yhteyksissä se lasketaan merenlahdeksi ja silloin suurimmaksi järveksi nimetään kanavan yhdistämät Östra ja Västra Kyrkssundet Sundin kunnassa. Niiden yhteispinta-ala on noin kolme neliökilometriä. Maakunnassa on järvialaa vain 25 km 2, merialaa km 2 eli vesipinta-alaa yhteensä km 2. Rantaviivaa on km. Ahvenanmaalla on jokamiehenoikeus tietyiltä osin rajoitetumpi kuin mantereella. Maakunnassa on noin 40 luonnonsuojelualuetta. Maarianhaminan läheisyydessä sijaitsevat esimerkiksi tunnetut Ramsholmenin ja Nåtön lehtoniittyalueet. Mielenkiintoisia saaristo- ja vesistömatkailukohteita Maakunnan keskus Maarianhamina sijaitsee kapealla niemellä kahden merenlahden sekä niiden satamien, itäsataman ja länsisataman, välissä. Länsisatamaan saavutaan suurilla matkustajalaivoilla Tukholmasta, Kapellskäristä, Helsingistä, Turusta ja Tallinnasta. Omalla