Mt 640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Vaikutukset maisemaan

Transkriptio

1 Mt 640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Vaikutukset maisemaan Pvm

2 SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET TEHTÄVÄ HANKE Maantien uusi linjaus nykyisen tien pohjoispuolella Uusi silta nykyisen sillan pohjoispuolella MAISEMA Maiseman nykytila Vaikutukset maisemaan YHTEENVETO... 5 LIITTEET... 5

3 1 Tausta ja tavoitteet 2 Tehtävä 3 Hanke Vuonteensalmen nykyinen silta KES-175 on siltatyypiltään teräksinen puukantinen ristikkosilta. Silta on rakennettu vuonna Sillan hyödyllinen leveys on 4,7 metriä. Sillan jännemitat ovat 60+(0,6)+30+(0,9)+30 metriä. Sillan kohdalta alittaa vesiväylä Vaajakosken sulku- Kuhankosken sulku. Vesiväylän kohdalla alikulkukorkeus on ylivedestä HW mitattuna noin 3,6 metriä. Sillan voi ylittää max. 4,6 metriä korkeat ajoneuvot. Vuonteensalmen sillan käyttökelpoisuus on tutkittu vuosien aikana ja todettu, että silta on rakenteiltaan korjauskelvottomassa kunnossa ja käyttöikänsä päässä. Nykyisen sillan leventäminen ja alikulkukorkeuden kasvattaminen ei ole mahdollista. Tavoitteena on rakentaa uusi silta nykyisen sillan pohjoispuolelle siten, että se on yleisesti hyväksyttävä, sopii maisemallisesti arvokkaaseen paikkaan ja on toteutuskustannuksiltaan edullinen ja laadukas silta. Tavoitteena on, että rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2017 aikana. Nykyinen silta toimii rakentamisen ajan liikenteen käytössä. Suunnittelutehtävä kokonaisuudessaan sisältää maantien 640 linjausselvityksen ja maantielain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen Vuonteensalmen sillan kohdalla. Tämä, hankkeen maisemaan ja erityisesti kulttuurimaisemaan kohdistuva vaikutusten arviointiselvitys, on osa mainittua tehtävää ja hanketta varten laadittavaa kaavamuutosta. Kulttuurimaisemaan kohdistuvan vaikutusarviointityön tueksi on laadittu havainnollistavia valokuvasovitteita keskeisistä näkymäkohdista ja -suunnista (Liitteet 1-5). 3.1 Maantien uusi linjaus nykyisen tien pohjoispuolella Uusi maantien linjaus sijoittuu nykyisen tien pohjoispuolelle. Siltapaikan länsirannalla uusi linjaus erkanee nykyisestä tiestä noin 150 metriä ennen nykyistä siltaa ja palaa nykyisen tien kohdalle itärannan puolella noin 150 metrin päässä nykyisestä sillasta. Uuden linjauksen tasaus erkanee vastaavasti noin 200 metriä ennen nykyistä siltaa ja palaa nykyiselle tielle noin 250 metrin päässä nykyisestä sillasta. Sillalle johtavat tiepenkereet kohoavat korkeimmillaan 5-5,5 metriä ympäröivästä maanpinnasta sillan eteläpuolella ja ovat 2-2,5 metriä korkeammalla kuin nykyiset sillalle johtavat tiepenkereet. 3.2 Uusi silta nykyisen sillan pohjoispuolella Siltavaihtoehtoina on tutkittu 3- ja 5-aukkoiset betonipalkkisillat, rakennekorkeudet noin 1,8 metriä (5-aukkoinen tasakorkea) ja 2,2-2,4 metriä (3-aukkoisten viisteellisten siltojen rakennekorkeus alikulkukorkeuden määräävässä kohdassa/vesiliikenneaukko, välituella rakennekorkeus n. 2,75 m). Sillan pituudet ovat noin 143 ja 152 metriä. Sillan keskipiste sijoittuu keskeisesti vesiliikenteen vapaa-aukkoon. Jatkosuunnitteluun on alustavasti valittu 3-aukkoinen silta sen ollessa kustannuksiltaan hieman 5-aukkoista edullisempi.

4 4 Maisema Nykyinen silta toimii uuden sillan rakentamisen ajan liikenteellä. Rakentamista varten rakennetaan työnaikaisia ajoyhteyksiä. Yhteydet on suunniteltu siten, että niitä voidaan hyödyntää rakentamisen jälkeen yksityisteinä. 4.1 Maiseman nykytila Suunnittelualue sijaitsee vaihtelevassa kulttuurimaisemassa. Torronselän rantavyöhyke on avointa peltoa (Pernasaaren aukea), jota 1950-luvun tilakeskukset täplittävät. Rantavyöhykettä verhoaa kapea, paikoin hyvinkin rehevä puusto. Leppäveden ja Torronselän vedet sekä pienemmät lammet hallitsevat osaltaan myös avointa maisemaa. Karisaaren puolella maisematila on selkeämmin sulkeutunut (mm. kuusiaidan voimakkaasti rajaama tietila sekä tienvarren suuret koivut ja männyt). Nykyinen silta näkyy selkeästi ainoastaan vesialueelta niin koillisesta kuin lännestäkin. Muista suunnista näkymiä sillan suuntaan katkaisee rantavyöhykkeen puusto. Tiellä liikuttaessa nykyinen silta tulee esille vain juuri sille saavuttaessa. Talviaikaan, lehdettömänpuunaikaan, sillan näkyminen ympäristöönsä on luonnollisesti hieman selkeämpää. Pernasaari on maisemallisesti ja historiallisesti merkittävä alue, sillä se on ollut ihanteellisen maantieteellisen sijaintinsa ja hyvien vesiliikenneyhteyksien vuoksi asuin- ja hallintokäytössä 1500-luvulta saakka. Alueen yhtenäisyys sekä ajallisesti kerrostunut rakennuskanta on säilyttämisen arvoinen. Alue on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Vuonteensalmi on ollut tärkeä tukinuittoväylä. Salmen molemmilla rannoilla, aivan sillan läheisyydessä sijaitsee rakennuksia. Karisaaren puolella salmen rannalla on säilynyt Vuonteenmaja-niminen rakennus, joka on rakennettu alun perin 1930-luvulla uittomiesten taukotuvaksi ja joka myöhemmin on toiminut tukinuiton työnjohtajien asuintalona. Nykyisin rakennus on yksityisasuntokäytössä. Kohde on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Vuonteensalmen nykyinen silta on teräksinen riippusilta ja alkuaan vuodelta 1933, jota on vuonna 2005 tosin korjailtu. Vastaavaa siltatyyppiä ei ole Keski-Suomesta kirjattu toista lähes 900 siltarekisterin siltaluetteloon. Silta tulee dokumentoida huolellisesti ennen sen purkamista. Suunnittelualuetta lähin muinaisjäännösalue, Juntulan varhaismetallikautinen asuinpaikka Juntuslammen ja Antinlammen välissä, sijaitsee noin 400 metriä kaakkoon Pernasaaren alueesta. 4.2 Vaikutukset maisemaan Kaukomaisemassa tapahtuvat suurimmat maisemakuvalliset muutokset ilmenevät vesistöllä liikkujalle, niin koillissuunnalle kuin länsisuunnallekin. Uuden sillan korkeusasema tulee olemaan suunnilleen samalla tasolla kuin nykyisen sillan ristikkorakenteen yläreuna. Uusi silta näkyy selkeästi maisemakuvassa mutta nykyistä siltaa kevyempänä ja avoimempana ratkaisuna, sen rooli osana kokonaismaisemaa on kuitenkin vähäisempi. Pernasaaresta, Laukaan vankilan rakennusten läheisyydestä uusi silta ei juuri tule näkymään. Tämän estää alueen rannoilla oleva puuvaltainen kasvillisuus. Uusi tielinja ja uusi silta sijoittuvat nykyisen tien ja sillan pohjoispuolelle, kauemmas vankilan alueelta, mikä vähentää näkyvyyttä. Fyysisesti Pernasaaren maakunnallisesti arvokkaaseen aluekokonaisuuteen ei muutoin kajota kuin pienillä liittymien järjestelytoimenpiteillä. Alueen arvokkaisiin rakennuksiin ei kosketa. Pernasaareen ja vankilan alueeseen kohdistuvat maisemakuvalliset vaikutukset ovat kokonaisuudessaan vähäiset.

5 Pohjois-koillissuuntaan uuden tielinjan ja uuden sillan maisemakuvaa muuttavat vaikutukset tulevat olemaan merkityksellisimmät. Tielinjan alta joudutaan poistamaan yhteensä parikymmentä kookasta koivua ja Karisaaren puolelta myös noin kymmenen suurempaa mäntyä. Karisaaressa nykyisen tien länsipuolella olevaa kuusiaitaa joudutaan myös poistamaan uuden tielinjan alta. Tiepenkereet ja itse silta tulevat näin ollen selkeästi avautumaan pohjoissektorin maisemakuvaan. Uusi silta avarana, nykyistä siltaa kevyempänä ja ilmeettömämpänä ratkaisuna alistuu kuitenkin maisemakuvaan. Tiepenkereet sitä vastoin korostuvat massiivisina täyttöinä eteenkin lähimaisemassa ja niiden maisemaan sovittamiseen ja liittämiseen avoimeen kulttuuriympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toisaalta uudelta tielinjalta ja sillalta avautuva kulttuurimaisema voidaan kokea selkeämmin. Kokonaisuudessaan vaikutukset pohjoissektorilta avautuvaan maisemakuvaan ovat kohtalaiset. Tieympäristön maisemakuva muuttuu selkeästi sekä pohjoisen että etelänsuunnalta siltapaikkaa lähestyttäessä uudella tielinjalla. Puuston ja muun kasvillisuuden poisto tiepenkereiden alta avartaa tiemaisematilaa ja näkymiä tieltä merkittävästi. Tien ja sillan sijoittuessa nykytilannetta korkeammalle, avautuu tieltä näkyvä maisema ja kulttuuriympäristö tien käyttäjälle huomattavasti selkeämmin erityisesti saavuttaessa uudelle sillalle pohjoissuunnasta. 5 Yhteenveto Uusi tielinja ja silta edellyttävät Karisaaren puolella sijaitsevan paikallisesti arvokkaan Vuonteenmaja -nimisen rakennuksen purkamista ja koko kiinteistön lunastamista. Maisemakuva avartuu. Vuonteen puolella joudutaan purkamaan sillan läheisyydessä, tien pohjoispuolella olevat asuin- ja varastorakennukset. Pernasaaren maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristökokonaisuuteen ei kohdistu fyysistä eikä visuaalista vaikutusta. Uusi silta ja korkeammat tiepenkereet uusina elementteinä avoimessa kulttuurimaisemassa muuttavat kohtalaisesti maisemakuvaa pohjoissektorin näkymäsuunnasta sekä lähi- että kaukomaisemassa. Muilta kaukomaiseman näkymäsektoreilta maisemakuvan muutos on pieni tai olematon, uusi silta alistuu maisemaan. Tielläliikkujan tiemaisemakuva muuttuu avarammaksi ja näkymät pidemmiksi. Siltapenkereiden maisemaan sovittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Nykyisen sillan vesi- ja maatukien sekä siltakeilojen verhouksiin käytettyjä komeita graniittipaaseja ja -lohkareita tulee hyödyntää. LIITTEET Liite 1 Valokuvauspisteet Liite 2 Nykytila- ja havainnekuva Laukaan vankilan piha-alueelta (piste 4) Liite 3 Nykytila- ja havainnekuva tielinjalta kaakonsuunnasta (piste 6) Liite 4 Nykytila- ja havainnekuva lintutornista koillisesta (piste 7) Liite 5 Nykytila- ja havainnekuva tielinjalta luoteissuunnasta (piste 9) Liite 6 Nykytila- ja havainnekuva Kuusisaaren Karjalasta lännestä (piste 10)