Mt 640 Vuonteensalmen kohdalla, Laukaa Linjausselvitys
|
|
- Niko Halonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mt 640 Vuonteensalmen kohdalla, Laukaa Linjausselvitys Pvm
2 SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET TEHTÄVÄ TIELINJAUKSET, PITUUSLEIKKAUKSET JA POIKKILEIKKAUKSET Vaihtoehto 1 (linjaus nykyisen sillan pohjoispuolella) Siltavaihtoehdot 1a, 1b ja 1c Vaihtoehto 2 (linjaus nykyisen silla eteläpuolella) Siltavaihtoehdot 2a ja 2b TEKNINEN TOTEUTETTAVUUS YMPÄRISTÖN ARVOALUEET, KOHTEET JA LAJIT Liito-orava Viitasammakko Lepakot Linnusto Kasvillisuus ja kasvilajit Kalasto Maisema ja kulttuuriperintö MAANKÄYTTÖ JA KAAVAT IHMISET JA YMPÄRISTÖHÄIRIÖT Ihmisten elinolot Melu LIIKENNETURVALLISUUS YMPÄRISTÖ- JA MUUT VAIKUTUKSET RISKIT VAIHTOEHTOJEN VERTAILU KUSTANNUSARVIO MAHDOLLISESTI TARVITTAVAT LUVAT YHTEENVETO JATKOTOIMENPITEET LIITTEET... 18
3 1 Tausta ja tavoitteet 2 Tehtävä Vuonteensalmen silta KES-175 on siltatyypiltään teräksinen puukantinen ristikkosilta. Silta on rakennettu vuonna Sillan hyödyllinen leveys on 4,7 metriä. Sillan jännemitat ovat 60+(0,6)+30+(0,9)+30 metriä. Sillan kohdalta alittaa vesiväylä Vaajakosken sulku- Kuhankosken sulku. Vesiväylän kohdalla alikulkukorkeus on ylivedestä HW mitattuna noin 3,6 metriä. Sillan voi ylittää max. 4,6 metriä korkeat ajoneuvot. Vuonteensalmen sillan käyttökelpoisuus on tutkittu vuosien aikana ja todettu, että silta on rakenteiltaan korjauskelvottomassa kunnossa ja käyttöikänsä päässä. Nykyisen sillan leventäminen ja alikulkukorkeuden kasvattaminen ei ole mahdollista. Tavoitteena on suunnitella uusi silta nykyisen sillan viereen siten, että se on yleisesti hyväksyttävä, sopii maisemallisesti arvokkaaseen paikkaan ja on toteutuskustannuksiltaan edullinen ja laadukas silta. Tavoitteena on, että rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2017 aikana. Nykyinen silta toimii rakentamisen ajan liikenteen käytössä. Suunnittelutehtävä sisältää maantien 640 linjausselvityksen ja maantielain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen Vuonteensalmen sillan kohdalla. Tämä linjausvaihtoehtojen vertailuraportti on osa edellä mainittua tehtävää. Tehtävänä on tutkia kaksi eri linjausvaihtoehtoa nykyisen sillan viereen, toinen pohjoispuolelle ja toinen eteläpuolelle. Työssä vertaillaan myös maantien tavoitepoikkileikkauksia sekä tutkitaan eri siltatyyppejä kuhunkin tielinjausvaihtoehtoon parhaiten soveltuvaksi. Vaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan ja vertaillaan mm. verkollisten ratkaisujen (liittymien paikat ja kulkuyhteydet), liikenneturvallisuuden, ympäristövaikutusten, siltatyyppien, riskien ja rakentamiskustannusten osalta. 3 Tielinjaukset, pituusleikkaukset ja poikkileikkaukset Maantien suunnittelunopeutena on 60 km/h. Linjausselvityksessä on tutkittu kaksi vaihtoehtoista linjausta kahdella alikulkukorkeusvaihtoehdolla 5,5 metriä ja 8 metriä. Alikulkukorkeuteen on lisätty turvallisuusvara 0,5 metriä, jolloin todelliset alikulkukorkeudet ovat 6,0 ja 8,5 metriä. Vapaa-aukon leveysvaatimus vesiväylän kohdalla on 30 metriä. Sillan alikulkukorkeus- ja silta-aukon vapaan leveyden vaatimukset ovat näin ollen 6,0x30 metriä ja 8,5x30 metriä. Maantien liikenteellinen poikkileikkaus on mitoitettu Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Uuden tien poikkileikkaus on 8/7, joka on ohje- ja vähimmäisarvon mukainen. Sillalle ja pengerosuuksille rakennetaan ajoradasta reunatuella erotettu jalankulun ja pyöräilyn väylä, jonka leveys on 3 metriä. Ajokaistan ja väylän välialueen leveys on 1,0 metriä. Uuden sillan hyödyllinen leveys on 12,5 metriä. Yksityistieliittymät ja -järjestelyt on määritelty suunnitelmakartoille alustavina. Alemman tieverkon liittymät on sijoitettu uuden tielinjauksen erkanemis- ja liittymiskohtiin. 3.1 Vaihtoehto 1 (linjaus nykyisen sillan pohjoispuolella) Uusi maantien linjaus sijoittuu nykyisen vesistösillan pohjoispuolelle. Siltapaikan länsirannalla uusi linjaus erkanee nykyisestä tiestä noin 150 metriä ennen nykyistä siltaa ja palaa nykyisen tien kohdalle itärannan puolella noin 150 metrin päässä nykyisestä sillasta. Uuden linja-
4 uksen tasaus erkanee vastaavasti noin 200 metriä ennen nykyistä siltaa ja palaa nykyiselle tielle noin 250 metrin päässä nykyisestä sillasta. Uuden linjauksen vaakageometria on kaarella molemmin puolin siltaa (R=600) ja sillan kansi on suoralla. Kaarresäde R=600 täyttää ohjearvon 3 %:n sivukaltevuudella. Sivukaltevuuden muutoksia ei tarvitse tehdä, vaan maantie on harjakalteva myös kaarresäteiden R=600 kohdilla. Matalammalla alikulkukorkeudella (VE1a ja 1c) uuden tien pystygeometria erkanee nykyisestä tiestä sillan länsirannalla suoralla, jonka kaltevuuden arvo noin 1,4 %. Sillan kansi on kuperalla pyöristyskaarella S=6200, joka täyttää hyvin ohjearvon (S=2400). Sillan kohta on pituuskaltevuudeltaan symmetrinen. Sillan jälkeen pystygeometria liitetään suoralla noin 1,4 %:ia ja koveralla pyöristyskaarella S=4500 nykyiseen tiehen. Kovera säde täyttää hyvin ohjearvon S=2300. Korkeammalla alikulkukorkeudella VE1b uuden tien pystygeometria erkanee nykyisestä tiestä sillan länsirannalla koveralla pyöristyskaarella S=4500 ja suoralla, jonka kaltevuuden arvo on noin 3,2 %. Sillan kansi on kuperalla pyöristyskaarella S=3700. Sillan kohta on pituuskaltevuudeltaan symmetrinen. Sillan jälkeen pystygeometria liitetään suoralla 3,2 % ja koveralla pyöristyskaarella S=2800 nykyiseen tiehen. Pituuskaltevuudet täyttävät sillan kohdan suosituksen 1-3 %. Tien optinen ohjaus on matalammalla alikulkukorkeudella VE1a ja 1c parempi johtuen suuremmasta pyöristyskaaren säteestä suoralla sillalla. Optista joustavuutta voidaan vielä parantaa mm. valaisimien sijoittelulla sillan molemmin puolin ulkokaarteiden kohdilla. Suuremmat säteet parantavat myös optista joustavuutta (sujuvuutta) Siltavaihtoehdot 1a, 1b ja 1c Matalammalla alikulkukorkeudella 1a ja 1c käytetään alustavasti törmäyskuormaa 3MN/1,5 MN. Välituet liittyvät joka vaihtoehdossa alustavasti jäykästi kansirakenteeseen (ei laakereita), mikä on edullisin ja teknisesti paras ratkaisu myös törmäystilanteessa. Korkeammalla alikulkukorkeudella 1b on sovittu käytettävän alustavasti törmäyskuormaa 5MN/2,5 MN, jolloin käytetään törmäyksen takia alustavasti seinämäistä välituen pilariosaa. Vesiliikenteen vapaa-aukko on sijoitettu keskeisesti nykyiseen salmeen. Siltavaihtoehtoina on alustavasti tutkittu 3- ja 5-aukkoiset betonipalkkisillat, rakennekorkeudet noin 1,8 metriä (5 -aukkoinen tasakorkea) ja 2,2-2.4 metriä (3 -aukkoisten viisteellisten siltojen rakennekorkeus alikulkukorkeuden määräävässä kohdassa/vesiliikenneaukko, välituella rakennekorkeus n m). Sillan pituudet ovat noin 143 ja 152 metriä. Sillan keskipiste sijoittuu keskeisesti vesiliikenteen vapaa-aukkoon. Jatkosuunnittelussa voidaan tarkentaa lopullisen valittavan ratkaisun mukaan siltapituutta. 3.2 Vaihtoehto 2 (linjaus nykyisen sillan eteläpuolella) Uusi maantien linjaus sijoittuu nykyisen vesistösillan eteläpuolelle. Siltapaikan länsirannalla uusi linjaus erkanee nykyisestä tiestä noin 200 metriä ennen nykyistä siltaa ja palaa nykyisen tien kohdalle itärannan puolella noin 250 metrin päässä nykyisestä sillasta. Uuden linjauksen tasaus erkanee vastaavasti noin 200 metriä ennen nykyistä siltaa ja palaa nykyiselle tielle noin 250 metrin päässä nykyisestä sillasta. Uuden linjauksen vaakageometria erkanee länsirannalla nykyisestä tiestä kaarella R=420, joka täyttää vähimmäisarvon (R=420) ja jatkuu suoralla noin 80 metriä. Uuden sillan kannen
5 kohdalla tie on kaarteessa R=580, joka on ohjearvon mukainen (R=580). Itärannan puolella tielinjaus liitetään nykyiseen tiehen suoralla. Uusi silta on yksipuoleisesti sivukalteva (3 %). Matalammalla alikulkukorkeudella VE2a uuden tien pystygeometria erkanee nykyisestä tiestä sillan länsirannalla suoralla, jonka kaltevuuden arvo noin 1,4 %. Sillan kansi on kuperalla pyöristyskaarella S=6200, joka täyttää hyvin ohjearvon (S=2400) mukainen. Sillan jälkeen pystygeometria liitetään suoralla noin 1,4 % ja koveralla pyöristyskaarella S=4000 nykyiseen tiehen. Sillan kohta on pituuskaltevuudeltaan symmetrinen. Kovera säde täyttää hyvin ohjearvon S=2300. Korkeammalla alikulkukorkeudella VE2b uuden tien pystygeometria erkanee nykyisestä tiestä sillan länsirannalla koveralla pyöristyskaarella S=4500 ja suoralla, jonka kaltevuuden arvo noin 3,2 %:ia. Sillan kansi on kuperalla pyöristyskaarella S=3700. Sillan kohta on pituuskaltevuudeltaan symmetrinen. Sillan jälkeen pystygeometria liitetään suoralla 3,2 % ja koveralla pyöristyskaarella S=2800 nykyiseen tiehen. Pituuskaltevuudet täyttävät sillan kohdan suosituksen 1-3 %. Tien optinen joustavuus on matalammalla alikulkukorkeudella VE2a parempi johtuen suuremmasta pyöristyskaaren säteestä sillalla. Optista joustavuutta voidaan vielä parantaa mm. valaisimien sijoittelulla sillalla ulkokaarteen puolella. Tien optinen joustavuus on matalammalla alikulkukorkeudella VE2a parempi, koska korkeammassa vaihtoehdossa VE2b pienempi pyöristyskaari suhteessa kaarresäteeseen huonontaa optista joustavuutta. Suuremmat säteet parantavat myös optista joustavuutta (sujuvuutta) Siltavaihtoehdot 2a ja 2b Matalammalla alikulkukorkeudella 2a käytetään alustavasti törmäyskuormaa 3MN/1,5 MN. Välituet liittyvät joka vaihtoehdossa alustavasti jäykästi kansirakenteeseen (ei laakereita), mikä on edullisin ja teknisesti paras ratkaisu myös törmäystilanteessa. Korkeammalla alikulkukorkeudella 2b on sovittu käytettävän alustavasti törmäyskuormaa 5MN/2,5 MN jolloin käytetään törmäyksen takia alustavasti seinämäistä välituen pilariosaa. Vesiliikenteen vapaa-aukko on sijoitettu keskeisesti vesiliikenteen vapaa-aukkoon. Siltavaihtoehtoina on alustavasti tutkittu 3-aukkoiset betonipalkkisillat, rakennekorkeudet noin 1,7 ja 2,2 metriä (3 -aukkoisten viisteellisten siltojen rakennekorkeus alikulkukorkeuden määräävässä kohdassa/vesiliikenneaukko, välituella rakennekorkeus n m). Sillan pituudet ovat noin 145 ja 155 metriä. Sillan keskipiste sijoittuu keskeisesti nykyiseen salmeen. Jatkosuunnittelussa voidaan tarkentaa lopullisen valittavan ratkaisun mukaan siltapituutta. 4 Tekninen toteutettavuus Sillat perustetaan paalujen varaisesti lukuun ottamatta pohjoisrannan puoleisia maatukia, jotka on oletettu perustettavan maanvaraisesti. Eteläiset maatuet perustetaan alustavasti paalupukkirakenteena (alustavasti 4 kpl teräsputkipaaluja/tuki). Siltojen maatuet on nostettu kustannusten minimoimiseksi mahdollisimman ylös, mikä helpottaa lisäksi työnaikaista liikennettä ja kokonaisuutena rakentamista päätytukien osalta. Välitukien anturoiden yläpinnat on nostettu tasoon HW + 0,5 metriä. Jokaisessa siltavaihtoehdossa välituet liittyvät pilareiden kautta alustavasti jäykästi kansirakenteeseen (ei laakereita), joka on edullisin, huoltovapain ja teknisesti paras ratkaisu myös törmäystilanteessa.
6 Esiselvitysvaiheessa on tehty rajallisesti tutkimuksia. Niiden perusteella pohjoisrannalla on kantavammat pohjaolosuhteet kuin etelärannalla. Pohjoisrannan puolella kova pohja nousee ylemmäs ja mahdollistaa maanvaraan perustamisen tuella T1. Myös tulopenger voidaan perustaa maanvaraisesti. Korkeamman linjauksen vaihtoehdossa tulopenkereeseen tehdään kevennys. Etelärannan puolella pehmeämpi silttikerros on paksumpi ja siellä riittävän stabiliteetin varmistamiseksi tulopenkereen korkeampi osa rakennetaan paalulaatan päälle ja osalle tehdään kevennys molemmissa linjausvaihtoehdoissa. Korkeamman linjauksen tasauksessa tarvitaan laaja-alaisemmat paalulaatta- ja kevennysrakenteet. Samalla se merkitsee korkeampia rakennuskustannuksia. Molemmissa tasausvaihtoehdoissa painumia pienennetään esikuormituksella. Nykyinen silta toimii uuden sillan rakentamisen ajan liikenteellä. Vaihtoehdosta riippuen rakentamisen ajaksi tulee rakentaa työnaikaisia ajoyhteyksiä. Yhteydet on suunniteltu siten, että niitä voidaan hyödyntää rakentamisen jälkeen yksityisteinä. Sillan läheisyydessä varaudutaan rakentamiskustannuksissa rakentamistyön aikaisiin tukiseiniin korkeammissa pengervaihtoehdoissa 1b ja 2b. Vaihtoehdoista riippuen hankkeen massavarannot ovat alustavasti seuraavat: VE1a ja 1c hankkeesta saatavat massat n m3ktr, hankkeessa tarvittavat massat n m3 rtr (massavaje m3rtr) VE1b hankkeesta saatavat massat n m3ktr, hankkeessa tarvittavat massat n m3 rtr (massavaje m3rtr) VE2a hankkeesta saatavat massat n m3ktr, hankkeessa tarvittavat massat n m3 rtr (massavaje m3rtr) VE2b hankkeesta saatavat massat n m3ktr, hankkeessa tarvittavat massat n m3 rtr (massavaje 5700 m3rtr) Pohjoisen puoleisessa linjausvaihtoehdossa Vihtasillan vesiosuuskunnan paineviemäri ja vesijohto jäävät uuden tiepenkereen alle, joten ne on siirrettävä. Etelänpuoleisessa linjausvaihtoehdossa nykyisen maantien suuntainen sähkölinja ja pylväsmuuntaja Laukaan vankilan ja Torronseläntien liittymän välillä jäävät uuden tiepenkereen alle, joten ne on siirrettävä. Molemmissa vaihtoehdoissa tulee uusien telekaapelien rakentamista uuden tielinjauksen ja sillan suuntaisesti. Siltavaihtoehtojen välillä ei ole suuria eroja rakentamisen suhteen. Maatuet rakennetaan vesialueen ulkopuolella. Sillan kannen ja välitukien rakentamista varten tulee sillan viereen rakentaa työnaikainen apusilta (hyödynnetään kansirakenteen alatelinettä). Rakentamisen aikana tulee hetkellisiä samentumisvaikutuksia vesistöön johtuen lähinnä apusillan /alatelineen rakentamisesta ja paalutustöistä sekä nykyisen sillan välitukien purkamisesta. Myös uuden vesiväylän mahdollinen ruoppaus aiheuttaa työnaikana vesistön samentumista. 5 Ympäristön arvoalueet, kohteet ja lajit 5.1 Liito-orava Alueelle on tehty liito-oravaselvitys keväällä Laukaan vankilan ranta-alueelle sijoittuu liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä, josta selvityksen maastokäynnin yhteydessä havaittiin liito-oravan ulostekasoja useiden puiden juurilta, joista mahdollisiksi pesäpuiksi arvioitiin neljä. Alueelta oli myös aiemmin tunnettu liito-oravahavainto vuodelta 2014 (Keski-Suomen ELY-keskus 2016). Muualle selvitysalueelle ei sijoitu lajille soveltuvaa elinympäristöä, eikä la-
7 5.2 Viitasammakko 5.3 Lepakot 5.4 Linnusto jin esiintymisestä havaittu merkkejä asutun reviirin ulkopuolelta. Ekologisella maisematasolla tarkasteltuna asuttu reviiri on melko eristäytynyt. Pääasiallisen kulun/dispersaation arvioidaan tapahtuvan vankilan piha-alueiden läpi idän suuntaan. Lajin on myös mahdollista liikkua pohjoisen suuntaan peltoalueiden rantapuustoa pitkin. Selvityksen menetelmät ja tulokset on esitetty liitteessä 14 (vain viranomaiskäyttöön). Alueelle on tehty viitasammakkoselvitys keväällä Vuonteensalmen etelä- /kaakkoisrannalle, nykyisen sillan molemmin puolin sijoittuu viitasammakolle soveltuvaa elinympäristöä. Sillan pohjoispuolelle lajille soveltuva elinympäristö sijoittuu noin 100 metrin etäisyydelle sillasta ja eteläpuolelle sen välittömään läheisyyteen. Maastokäynnin yhteydessä sillan pohjoispuoliselta ja eteläpuoliselta alueelta havaittiin viitasammakkokoiraiden kutuääntelyä. Pohjoispuoliselta alueelta äänessä oli arviolta satoja yksilöitä ja eteläpuolella muutama yksilö. Selvityksen menetelmät ja tulokset on esitetty liitteessä 14 (vain viranomaiskäyttöön). Alueelle tehtiin lepakkoselvitys kesän 2016 aikana. Selvityksen maastokäynnit tehtiin kesä- ja elokuussa. Alueelle sijoittuu lepakoille soveltuvia päiväpiiloja ja mahdollisesti lisääntymispaikkoja. Lepakkoselvityksessä alueelta havaittiin yksi lepakko elokuussa. Kesäkuun maastokäynnillä ei lepakoille soveltuvista elinympäristöistä havaittu merkkejä lajien esiintymisestä. Selvityksen menetelmät ja tulokset on esitetty liitteessä 15 (Vain viranomaiskäyttöön) Alueen linnustoa havainnoitiin liito-orava- ja viitasammakkoselvityksen sekä kasvillisuus- ja lepakkoselvitysten maastokäyntien yhteydessä. Lisäksi alueen linnustollisen arvioinnin perusteeksi tehtiin aineistopyyntö Keski-Suomen lintutieteelliselle yhdistykselle alueelta ja sen läheisyydestä tehdyistä lintuhavainnoista (ote Tiira-aineistoista). Lähtöaineistona käytettiin myös Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen maakunnallisesti tärkeät lintualueet julkaisua. Selvitysalue sijoittuu Keski-Suomen maakunnallisesti tärkeisiin lintualueisiin kuuluvalle alueelle: Vuontee (610064) (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys 2013). Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen maakunnallisesti tärkeät lintualueet (2013) julkaisussa alueesta kirjoitetaan: Vuontee on erittäin tärkeä keväinen muuttolintujen levähdysalue. Rajaukseen kuuluvat sekä lintuja houkuttelevat pellot että virtauksen johdosta aikaisin aukeavat vesialueet. Vesialueella on myös matalia ruokailualueita ja pesimälajistokin on monipuolinen. Pesimälajistosta ei ole käytössä laskentatuloksia. Alueella on merkitystä myös peltolinnuston pesimäalueena. Maali alueen kevätmuuton aikaisina kriteerilajeina julkaisussa esitetään: Metsähanhi (60), haapana (110), harmaasorsa (2), tavi (250), sinisorsa (290), jouhisorsa (21), heinätavi (3), lapasorsa (22), punasotka (18), tukkasotka (51), telkkä (220), uivelo (24), tukkakoskelo (13), isokoskelo (40), kuikka (65), silkkiuikku (150), härkälintu (24), nokikana (20), kapustarinta (800), töyhtöhyyppä (300), suokukko (100), taivaanvuohi (22), kuovi (184), valkoviklo (28), liro (400), kalatiira (100). Syksymuuton kohdalla kriteerilajeina esitetään: Harmaahaikara (16), kapustarinta (39), suokukko (48), kalalokki (230) ja sepelkyyhky (150). (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys, 2013). Julkaisussa alueen hoitosuosituksena esitetään, että alueen peltojen käyttömuodot tulisi säilyttää nykyisen kaltaisina eikä alueen pelloille ja rannoille tulisi ohjata merkittävää lisäraken-
8 tamista. Lisäksi alueelle sijoittuu vilkkaasti käytetty lintutorni. (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys, 2013) Maastokäyntien yhteydessä uhanalaisiksi arvioiduista lajeista havaittiin räystäspääsky (EN=Erittäin uhanalainen), viherpeippo (VU=Vaarantunut) ja haapana (VU) (Tiainen ym. 2016). Muita havaittuja lintulajeja olivat: silkkiuikku, kaulushaikara, sini-ja talitiainen, kiuru, laulujoutsen, naakka, punakylki- ja mustarastas sekä rantasipi. Alueen Tiira-ote (Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys. 2016) osoittaa alueen linnustollisen merkittävyyden. Suuri osa huomionarvoisten lajien havainnoista on tehty joko kevät- tai syysmuuton aikaan. Havainnot vuonna 2016 tehdyistä huomionarvoisista lajeista on esitetty liitteessä 16 (vain viranomaiskäyttöön). Kaikissa hankevaihtoehdoissa rakentamistoimet sijoittuvat linnuston kannalta oleellisten alueiden ulkopuolelle, eivätkä alueen ominaispiirteet muutu rakentamisen seurauksena. Rakentamisen aikana linnustoon voi kohdistua häiriövaikutusta. Mahdollinen häiriö arvioidaan paikalliseksi ja kestoltaan lyhytaikaiseksi. 5.5 Kasvillisuus ja kasvilajit Selvitysalueen kasvillisuus koostuu yleisistä ja tavanomaista lajeista. Selvitysalue koostuu pääasiassa piha-alueista ja tien pientareista. Kasvillisuus on voimakkaasti kulttuurivaikutteinen ja salmen rantojen kasvillisuudessa esiintyy tavanomaisen rantakasvillisuuden lisäksi puutarhakarkulaisia, kuten kurttulehtiruusua ja jättipalsamia. Vuonteensalmen länsi/kaakkoispuolella Laukaan vankilan puoleiselle rannalle sijoittuu selvitysalueen puustoisin alue. Alueella esiintyy suurikokoisia kuusia, makedonianmäntyjä, koivuja ja haapoja sekä pajuja. Rannan kasvillisuus koostuu tavanomaisista rantakasveista. Pensaskerros koostuu pääosin pajuista ja kenttäkerros saroista ja heinistä. Rantaviivaa hallitsee järviruokokasvusto. Sillan ja tienpenkereiden kasvillisuus koostuu yleisistä avoimien alueiden kasveista, kuten koiranputkesta, leinikeistä, voikukista ja heinistä. Alueelta ei ole aiemmin tunnettuja uhanalaisten kasvilajien esiintymiä (Keski-Suomen ELY-keskus 2016), eikä niiden esiintymiä havaittu maastokäyntien yhteydessä. Kasvillisuus ja luontotyypit tarkistettiin kesäkuussa Kasvillisuuteen ei arvioida kohdistuvan merkittäviä haitallisia vaikutuksia yhdessäkään linjausvaihtoehdossa. 5.6 Kalasto Alueen kalataloudellisista merkitystä ja tietoja kalastosta tiedusteltiin Pernasaaren osuuskunnan Mauri Rakkolaiselta. Rakkolaisen mukaan alueen kalalajisto koostuu yleisistä kalalajeista kuten kuhasta, hauesta ja ahvenesta. Vuonteensalmen alue on suosittu kuhan kalastuspaikka ja alueelle istutetaan noin kuhanpoikasta vuosittain. Istutukset hoidetaan sekä osakaskunnan omailla varoilla että Äänekosken tehtaiden ympäristölupaan kuuluvina velvoiteistutuksina. Alue ei Pernasaaren osuuskunnan tietojen mukaan kuulu ammattikalastajien pääasiallisiin pyyntialueisiin. Vuonteensalmeen ei sijoitu vaelluskalojen kutupaikkoja, mutta todennäköisesti vaelluskalat käyttävät salmea kulkureittinä. Lähimmät kutupaikat sijoittuvat Vaajakosken ja Kuhankosken alueille. Hankkeen vaikutukset kalastoon arvioidaan vähäisiksi vaihtoehdosta riippumatta. 5.7 Maisema ja kulttuuriperintö Suunnittelualue sijaitsee vaihtelevassa kulttuurimaisemassa. Leppäveden ja Torronselän vedet sekä pienemmät lammet hallitsevat maisemia. Torronselän rantavyöhyke on avointa pel-
9 toa, jota 1950-luvun tilakeskukset täplittävät. Rantavyöhykettä verhoaa kapea, paikoin hyvinkin rehevä puusto. Karisaaren puolella maisematila on selkeämmin sulkeutunut (mm. kuusiaidan voimakkaasti rajaama tietila sekä tienvarren suuret koivut). Pernasaari on maisemallisesti ja historiallisesti merkittävä alue, sillä se on ollut ihanteellisen maantieteellisen sijaintinsa ja hyvien vesiliikenneyhteyksien vuoksi asuin- ja hallintokäytössä 1500-luvulta saakka. Alueen yhtenäisyys sekä ajallisesti kerrostuneen rakennuskannan säilyminen tulee esisijaisesti turvata kaavoituksella. Kohde on maakunnallisesti arvokas. Vuonteensalmi on ollut tärkeä tukinuittoväylä. Salmen molemmilla rannoilla, aivan sillan läheisyydessä sijaitsee rakennuksia. Karisaaren puolella salmen rannalla on säilynyt Vuonteenmaja-niminen rakennus, joka on rakennettu alun perin 1930-luvulla uittomiesten taukotuvaksi ja joka myöhemmin on toiminut tukinuiton työnjohtajien asuintalona. Nykyisin rakennus on yksityisasuntokäytössä. Kohde on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi. Vuonteensalmen nykyinen silta on teräksinen riippusilta ja alkuaan vuodelta 1933, jota on vuonna 2005 tosin korjailtu. Vastaavaa siltatyyppiä ei ole Keski-Suomesta kirjattu toista lähes 900 siltarekisterin siltaluetteloon. Silta tulee dokumentoida huolellisesti ennen sen purkamista. Suunnittelualuetta lähin muinaisjäännösalue, Juntulan varhaismetallikautinen asuinpaikka Juntuslammen ja Antinlammen välissä, sijaitsee noin 400 metriä kaakkoon Pernasaaren alueesta. 6 Maankäyttö ja kaavat Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava (YM vahvistama). Maakuntakaavassa on suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella seuraavia keskeisiä merkintöjä: Suunnittelualueen lähellä on kylämäistä asutusta, jonka keskelle on merkitty pieni taajamatoimintojen alue. Suunnittelukohde sijoittuu maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Merkitään liittyy määräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Tiestö on merkitty seututieksi (st). Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelualueelta koillinen etelä -akselille on merkitty arvokas harjualue. Suunnittelualueen läpi kulkee laivaväylä. Merkinnällä osoitetaan laivaliikennettä palveleva vesiväylä. Väylällä on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavassa (YM ) on suunnittelualueen kohdalle merkitty kylämäinen asutus. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa (YM ) on suunnittelualueelta koillinen etelä -akselille merkitty arvokas harjualue. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa (YM ) ei ole suunnittelualuetta koskevia aluevarauksia. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa (YM ) on suunnittelualueen läpi merkitty ulkoilureitti.
10 Oikeusvaikutteisen kanavareitin Torronselkä osa-alueen 3 rantaosayleiskaavassa keskeisiä merkintöjä suunnittelualueella tai sen vaikutusalueella ovat: Pientalovaltainen asuntoalue (AP). Pientalovaltainen asuntoalue, jossa jätevesien käsittely hoidetaan tasokkaalla talokohtaisella tavalla (AP-1). Pientalovaltainen asuntoalue, jossa rakentamisen ehtona on liittyminen keskitettyyn vesi- ja viemäriverkostoon. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Savion ja Vuonteen kylien kyläselvitys on vireillä. Laukaan kunnan rakennemalliehdotuksessa (Viuhkamalli) on kasvaviksi kyläalueiksi Vehniän, Kuusaan ja Äijälän lisäksi osoitettu Savio ja Vuontee. Rakennemallin tavoitteena on pyrkiä ohjaamaan asumista kasvavien kylien kyläaluille, jolloin asuminen tukee palveluja, estää yhdyskuntarakenteen hajautumista sekä metsä- ja virkistysalueiden pirstoutumista. Savion ja Vuonteen kylien kohdalla kasvuedellytyksiä lisää Ekokoulu -hanke, jossa tavoitteena on kehittää ja demonstroida innovatiivinen kiertotalouteen ja lähipalveluihin perustuva ekokoulukonsepti. Savion ja Vuonteen kylien maankäytön suunnittelu on käynnistetty joulukuussa 2015 kylien yhteisellä kyläillalla. Kyläillan jälkeen kyläläisten näkemyksiä ja ajatuksia on kysytty webpohjaisella eharava kyselyllä. Kyselyn ja laadittujen selvitysten perusteella tehdään kyläselvitys, jonka avulla pyritään löytämään paras ratkaisu kylien maankäytön kehittämiselle sekä yhteinen näkemys tavoitteista ja edellytyksistä. Selvityksessä tutkitaan onko oikeusvaikutteiselle yleiskaavalle vaihtoehtoista rakentamisen ohjaamistapaa. Kaavatyön pohjaksi on laadittu luonto-, maisema-, rakennuskulttuuri- ja arkeologiset selvitykset. Rakentamisen mitoittamiseksi ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi laaditaan suunnittelu- ja mitoitusperusteet selvitystyön aikana. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu suunnittelutyön yhteydessä. Oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja pitää muuttaa vastaamaan laadittavaa tiesuunnitelmaa. 7 Ihmiset ja ympäristöhäiriöt 7.1 Ihmisten elinolot Linjausvaihtoehdosta riippuen vaikutukset kiinteistöihin ja ihmisten elinoloihin vaihtelevat. Vaihtoehdossa 1 joudutaan lunastamaan kiinteistöjen 10:34 Vuonteenmaja ja 1:16 Pernasaari asuin- ja talousrakennukset eli yhteensä 4 rakennusta. Kiinteistöjen lunastamisen lisäksi lunastusvaikutuksia vaihtoehdolle kohdentuu tonttimaan osalta arviolta noin 1,1-1,3 hehtaaria ja peltomaan osalta noin 0,4 hehtaaria. Korkeampi tasausvaihtoehto vie enemmän tonttimaata. Vaihtoehdossa 2 joudutaan lunastamaan kiinteistön 10:35 Vuontee asuin- ja talousrakennus eli yhteensä 2 rakennusta. Rakennukset ovat huonokuntoisia. Kiinteistöjen lunastamisen lisäksi lunastusvaikutuksia vaihtoehdolle kohdentuu tonttimaan osalta noin 0,6 0,7 hehtaaria ja peltomaan osalta noin 0,7 hehtaaria. Korkeampi tasausvaihtoehto vie enemmän tonttimaata.
11 7.2 Melu Sillan ja tiejärjestelyjen rakentaminen aiheuttaa työnaikaista melu- ja pölyämishaittaa. Haittoja voidaan ehkäistä työaikojen sääntelyllä ja kastelulla. Sillan rakentamisesta aiheutuu jonkin verran vesien samentumista sekä haittaa vesiliikenteelle. Alueelle laskettiin melutasot nykytilanteessa sekä ennustetilanteessa 2040 kaikilla vaihtoehdoilla. Liikennemäärät ovat kohtuullisen pienet, joten melutason ohjearvot (55 db päivällä ja 50 db yöllä) ylittyvät ainoastaan maantien välittömässä läheisyydessä. Päiväajan tilanne on määräävä. Liikennemäärät kasvavat jonkin verran ennustetilanteessa, mutta merkittävin melutasojen muutoksen aiheuttaja on nopeuden nosto koko alueella 80 km/h, jonka uusi silta osaltaan mahdollistaa. Nykytilanteessa päiväajan yli 55 db meluvyöhyke ulottuu suurimmillaan noin 30 metrin päähän tiestä, ja ennustetilanteessa noin 45 metrin päähän tiestä. Sillan lähialueella on viisi nykyistä asuinrakennusta, joiden pihoilla melujen ohjearvot ylittyvät. Vaihtoehdon 1 mukaisella linjauksella kaksi asuinrakennusta poistuu kokonaan. Jäljelle jäävistä rakennuksista kahden pihoilla ohjearvot ylittyvät kaikilla sillan vaihtoehdoilla A-C ja kolmannella pienellä osaa pihaa ohjearvo ylittyy vaihtoehdossa A. Vaihtoehdon 2 linjauksella yksi asuinrakennus poistuu kokonaan. Jäljelle jäävistä rakennuksista vaihtoehdossa A ohjearvo ylittyy kolmen asuinrakennuksen pihalla ja vaihtoehdossa B kaikkien neljän pihalla. Melun kannalta vaihtoehdoilla 1 ja 2 ei ole merkittävää eroa, sillä erot johtuvat lähinnä poistuvista rakennuksista eikä niinkään melun leviämisestä. Korkeampi siltavaihtoehto on hieman parempi, sillä siltakansi itsessään suojaa lähialueita melun leviämiseltä. 8 Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus paranee molemmissa linjausvaihtoehdoissa verrattuna nykytilanteeseen. Nykyisen kapean sillan korvaaminen uudella riittävän leveällä sillalla parantaa ajoneuvoliikenteen turvallisuutta. Erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä sillalla parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Uusi silta parantaa myös sekä autoilijoiden että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuden tunnetta sillalla ja korkealla penkereellä. Myös yksityistie- ja tonttiliittymien katkaisut ja yksityistiejärjestelyt sillan molemmilla puolilla parantavat liikenneturvallisuutta. Linjausvaihtoehtojen 1 ja 2 väliset erot vaikutuksissa liikenneturvallisuuteen ovat pieniä. Pienet erot syntyvät tielinjauksen vaakageometriasta sillan kannen kohdalla sekä jalankulku- ja pyöräilyväylän sijainneista eri puolella uutta siltaa. Linjausvaihtoehtojen 1 ja 2 alavaihtoehdoissa A, B ja C olevien tien pystygeometrian ja sillan aukkojen määrän vaikutusten alavaihtoehtojen keskinäisiin eroihin liikenneturvallisuudessa arvioidaan olevan käytännössä merkityksettömiä. Sillan ylittäminen saattaa houkutella ajoneuvon kuljettajaa katselemaan Vuonteensalmen vesistömaisemia. Linjausvaihtoehdossa 1 tie on suora sillan kannella, mikä on liikenneturvallisuuden kannalta hieman parempi kuin linjausvaihtoehdossa 2, jossa tie kaartaa loivasti. Tien kaartaessa sillan kannella ajoneuvon suistuminen ajoradalta tai poistuminen omalta ajokaistalta saattaa olla hieman todennäköisempää, jos ajoneuvon kuljettajan katse poistuu välillä tiestä. Myös jalankulku- ja pyöräilyväylän sijainti eri puolella uutta siltaa saattaa aiheuttaa pienen eron jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuuteen linjausvaihtoehtojen välillä. Tiellä ajoneuvoliikenteen määrä on kuitenkin pieni eikä jalankulkua ja pyöräilyä synnyttävää asutusta ja toimintoja ole kummallakaan puolella tietä toista puolta enemmän, joten jalankulkijoiden
12 ja pyöräilijöiden turvallisuuden arvioidaan olevan käytännössä sama molemmissa vaihtoehdoissa. Vuonteen alakoulu sijaitsee maantien pohjoispuolella Tarvaalantien varressa. Koulun sijainti puoltaa jalankulku- ja pyöräilyväylän sijoittamista maantien pohjoispuolelle. Nopeusrajoituksen nostaminen sillalla nykyisestä 30 km/h rajoituksesta heikentää liikenneturvallisuutta. Tien geometrian parantaminen, poikkileikkauksen leventäminen, jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentaminen sillalle sekä yksityistiejärjestelyt parantavat liikenneturvallisuutta suunnittelualueella. Kokonaisuutena liikenneturvallisuus ja erityisesti liikenteen sujuvuus paranevat nykytilanteeseen verrattuna. 9 Ympäristö- ja muut vaikutukset 10 Riskit Eteläinen linjausvaihtoehto 2 sijoittuu maastossa havaittujen liito-oravien ja viitasammakoiden elinympäristöön. Lisäksi tiepenger sivuaa maakellaria, jossa ei ole havaittu lepakoita. Myös pohjoisen vaihtoehdon 1 penkereen kohdalle sijoittuu maakellari, jossa ei myöskään ole havaittu lepakoita. Maakellarit on mitattu paikalla ja lepakot inventoitu maastossa kesäja elokuussa. Kesäkuussa tehdään myös luonnon perusinventointi. Inventointien yhteenvedot on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteinä olevissa raporteissa. Hankkeen riskejä arvioidaan hankkeen hyväksyttävyyden ja toteutukseen liittyvien riskien näkökulmista. Hyväksyttävyyteen vaikuttavat mm. alueen ympäristöarvot, sillan alikulkukorkeus, lunastettavat kiinteistöt ja rakentamiskustannukset sekä luonnonvarojen saatavuus. Pohjoisessa linjauksessa maakellari pitää purkaa. Maakellari soveltuu lepakoiden päiväpiilo- ja lisääntymispaikaksi. Inventoinneissa maakellarista ei löytynyt niistä merkkejä. Paikallisesti arvokas Vuonteenmaja niminen rakennus pitää purkaa ja lisäksi pohjoisessa vaihtoehdossa lunastetaan rakennuksia ja tonttimaata hieman eteläistä linjausvaihtoehtoa enemmän. Eteläinen linjausvaihtoehto sijoittuu liito-oravien reviirialueelle ja viitasammakoiden elinympäristöön. Luonnonsuojelulain 49 ( /1587) em. yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. LSL:n 49 :n kiellosta voi poiketa luontodirektiivin artiklan 16 mukaisin perustein. Näistä ensimmäinen on, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Ehto ei täyty vaihtoehdon Ve2 osalta. Rakentamiskustannusten erot ovat merkittävät matalan ja korkean sillan välillä. Sen sijaan linjausvaihtojen välillä rakentamiskustannuksissa ei ole eroa. Toteutukseen vaikuttavia riskejä ovat mm. lähtötietojen oikeellisuus, rakentamisen aikaisten onnettomuuksien ehkäiseminen ja rakentamisen aikaisen liikenteen järjestelyt. Esisuunnittelutyön aikana lähtötietoja on hankittu kattavasti eri lähteistä ja maastossa inventoimalla sekä tutkimalla maaperää. Lisäksi alueelta on kartoitettu alustavasti maanottopaikkoja. Jatkosuunnittelussa voi kuitenkin tulla vastaan lisäselvitystarpeita tai tiepengermateriaalien saatavuus voi olla oletettua huonompi. Jatkosuunnittelussa tehdään lisää maaperätutkimuksia, joiden avulla tarkennetaan suunnitelmaratkaisuja. Rakentamisen aikana mahdollisesti tapahtuvia onnettomuuksia voidaan ennakoida huolellisella riskien tunnistamisella ja dokumentoinnilla. Tieliikenteestä mahdollisesti aiheutuvia ympäristövahinkoja voidaan ehkäistä mm. rajoittamalla vaarallisten aineiden kuljetuksia maantiellä rakentamistyön aikana.
13 11 Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehto / Vaikutus VE 1a VE 1b VE 1c VE 2a VE 2b Tielinjaus Hyvä optinen ohjaus, poikkileikkaus ohjearvojen mukainen, pienempi pengerkorkeus Tyydyttävä optinen ohjaus, poikkileikkaus ohjearvojen mukainen, suurempi pengerkorkeus Hyvä optinen ohjaus, poikkileikkaus ohjearvojen mukainen, pienempi pengerkorkeus Hyvä optinen ohjaus, poikkileikkaus ohjearvojen mukainen, pienempi pengerkorkeus Tyydyttävä optinen ohjaus, poikkileikkaus ohjearvojen mukainen, suurempi pengerkorkeus Tekninen toteutettavuus Tulopenkereiden pohjanvahvistukset ovat vaativia ja kalliita. Massavaje. Vesiosuuskunnan johtosiirrot. Vesistöön sijoittuu kaksi välitukea. Työnaikaiset tukiseinät. Tulopenkereiden pohjanvahvistukset ovat vaativia ja kalliita. Suuri massavaje. Vesiosuuskunnan johtosiirrot. Vesistöön sijoittuu kaksi välitukea. Tulopenkereiden pohjanvahvistukset ovat vaativia ja kalliita. Massavaje. Vesiosuuskunnan johtosiirrot. Vesistöön sijoittuu kolme välitukea. Tulopenkereiden pohjanvahvistukset ovat vaativia ja kalliita. Massavaje. Sähköverkon muutostyöt. Vesistöön sijoittuu kaksi välitukea. Työnaikaiset tukiseinät. Tulopenkereiden pohjanvahvistukset ovat vaativia ja kalliita. Suuri massavaje. Sähköverkon muutostyöt. Vesistöön sijoittuu kaksi välitukea Vaikutukset vesiliikenteeseen pien- ja katettujen huviveneiden sekä pienten matkustajaalusten liikenteen. pien- ja katettujen huviveneiden sekä pienten matkustajaalusten liikenteen lisäksi väylänhoito-, palo- ja pelastuskaluston sekä MKL:n mittaus- ja purjeveneiden liikenteen. pien- ja katettujen huviveneiden sekä pienten matkustajaalusten liikenteen. pien- ja katettujen huviveneiden sekä pienten matkustajaalusten liikenteen. pien- ja katettujen huviveneiden sekä pienten matkustajaalusten liikenteen lisäksi väylänhoito-, palo- ja pelastuskaluston sekä MKL:n mittaus- ja purjeveneiden liikenteen Luontovaikutukset Lepakoiden päiväpiiloksi tai lisääntymispaikaksi soveltuva maakellari puretaan. Linnuston kannalta oleellisiin elinympäristöihin ei kohdistu vaikutuksia Lepakoiden päiväpiiloksi tai lisääntymispaikaksi soveltuva maakellari puretaan. Linnuston kannalta oleellisiin elinympäristöihin ei kohdistu vaikutuksia Lepakoiden päiväpiiloksi tai lisääntymispaikaksi soveltuva maakellari puretaan. Linnuston kannalta oleellisiin elinympäristöihin ei kohdistu vaikutuksia Linjaus sijoittuu liito-oravan ja viitasammakon elinympäristöön. Linnuston kannalta oleellisiin elinympäristöihin ei kohdistu vaikutuksia Linjaus sijoittuu liito-oravan ja viitasammakon elinympäristöön. Linnuston kannalta oleellisiin elinympäristöihin ei kohdistu vaikutuksia
14 Vaihtoehto / Vaikutus VE 1a VE 1b VE 1c VE 2a VE 2b Luonnonsuojelulain mukaiset vaikutukset Mahdollinen toteuttaa Mahdollinen toteuttaa Mahdollinen toteuttaa Vaatii LSL:n 49 :n mukaisen poikkeamisluvan. Perusteet eivät täyty Vaatii LSL:n 49 :n mukaisen poikkeamisluvan. Perusteet eivät täyty Maisemavaikutukset Hieman raskaan oloinen rakenne, sopii kuitenkin maiseman mittakaavaan. Maisemaa dominoiva, kuitenkin tasapainoinen. Korkeat siltapenkereet häiritsevät avointa maisemakuvaa. Tasapainoinen, hoikka rakenne sopii maiseman mittakaavaan. Hieman raskaan oloinen rakenne, sopii kuitenkin maiseman mittakaavaan. Maisemaa dominoiva, kuitenkin tasapainoinen. Korkeat siltapenkereet häiritsevät avointa maisemakuvaa Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoihin Tiepenkereet sijoittuvat peltoalueelle ja kahdelle kiinteistölle, joista toinen pitää lunastaa kokonaan. Uusi silta ei aseta rajoituksia tieliikenteelle, vesiliikennettä rajoitetaan matalammalla alikulkukorkeudella. alueen kehittämistä asuinkäyttöön. Vuonteensalmen vankilan kiinteistöjen ja maaalueiden vapautuminen mahdollistaa asutuksen lisäksi esim. matkailun tms. toiminnan lisäämisen alueelle. Oikeusvaikutteista osayleiskaavaa pitää muuttaa. Tiepenkereet sijoittuvat peltoalueelle ja kahdelle kiinteistölle, joista toinen pitää lunastaa kokonaan. Uusi silta ei aseta rajoituksia tie- ja vesiliikenteelle. alueen kehittämistä asuinkäyttöön. Vuonteensalmen vankilan kiinteistöjen ja maaalueiden vapautuminen mahdollistaa asutuksen lisäksi esim. matkailun tms. toiminnan lisäämisen alueelle. Oikeusvaikutteista osayleiskaavaa pitää muuttaa. Tiepenkereet sijoittuvat peltoalueelle ja kahdelle kiinteistölle, joista toinen pitää lunastaa kokonaan. Uusi silta ei aseta rajoituksia tieliikenteelle, vesiliikennettä rajoitetaan matalammalla alikulkukorkeudella. alueen kehittämistä asuinkäyttöön. Vuonteensalmen vankilan kiinteistöjen ja maaalueiden vapautuminen mahdollistaa asutuksen lisäksi esim. matkailun tms. toiminnan lisäämisen alueelle. Oikeusvaikutteista osayleiskaavaa pitää muuttaa. Tiepenkereet sijoittuvat vankilan pihaympäristöön ja vaikuttavat merkittävästi vankila-alueen sisäisiin tieyhteyksiin ja toimintoihin. Uusi silta ei aseta rajoituksia tieliikenteelle, vesiliikennettä rajoitetaan matalammalla alikulkukorkeudella. alueen kehittämistä asuinkäyttöön. Vuonteensalmen vankilan kiinteistöjen ja maaalueiden vapautuminen mahdollistaa asutuksen lisäksi esim. matkailun tms. toiminnan lisäämisen alueelle, tosin vapautuva maa-alue pienenee lunastusten vuoksi. Tiepenkereet sijoittuvat vankilan pihaympäristöön ja vaikuttavat merkittävästi vankila-alueen sisäisiin tieyhteyksiin ja toimintoihin. Uusi silta ei aseta rajoituksia tie- ja vesiliikenteelle. alueen kehittämistä asuinkäyttöön. Vuonteensalmen vankilan kiinteistöjen ja maaalueiden vapautuminen mahdollistaa asutuksen lisäksi esim. matkailun tms. toiminnan lisäämisen alueelle, tosin vapautuva maa-alue pienenee lunastusten vuoksi. Oikeusvaikutteista osayleiskaavaa pitää muuttaa. Oikeusvaikutteista osayleiskaavaa
15 Vaihtoehto / Vaikutus VE 1a VE 1b VE 1c VE 2a VE 2b pitää muuttaa Rakennukset etelä- ja pohjoisrannalla pitää purkaa. Pohjoisrannan rakennus on vapaa-ajan käytössä. Rakennukset etelä- ja pohjoisrannalla pitää purkaa. Pohjoisrannan rakennus on vapaa-ajan käytössä. Rakennukset etelä- ja pohjoisrannalla pitää purkaa. Pohjoisrannan rakennus on vapaa-ajan käytössä. Vanha kauppa- ja varastorakennus pitää purkaa. Maantien reunaa myötäilevä kaunis kuusiaita pitää poistaa. Vanha kauppa- ja varastorakennus pitää purkaa. Maantien reunaa myötäilevä kaunis kuusiaita pitää poistaa. Vaikutukset ihmisiin ja rakennuksiin Maantien reunaa myötäilevä kaunis kuusiaita pitää osittain poistaa. Tonttimaata lunastetaan korkeaan tasaukseen verrattuna hieman vähemmän. Maantien reunaa myötäilevä kaunis kuusiaita pitää osittain poistaa. Tonttimaata lunastetaan matalaan tasaukseen verrattuna hieman enemmän. Maantien reunaa myötäilevä kaunis kuusiaita pitää osittain poistaa. Tonttimaata lunastetaan korkeaan tasaukseen verrattuna hieman vähemmän. Tonttimaata lunastetaan korkeaan tasaukseen verrattuna hieman vähemmän. Rakentamisen aikainen melu ja pölyhaitta. Tonttimaata lunastetaan matalaan tasaukseen verrattuna hieman enemmän. Rakentamisen aikainen melu ja pölyhaitta. Rakentamisen aikainen melu ja pölyhaitta. Rakentamisen aikainen melu ja pölyhaitta. Rakentamisen aikainen melu ja pölyhaitta Meluhäiriöt Meluvyöhykkeet kasvavat nopeuden nousun myötä, uusia altistujia. Meluvyöhykkeet kasvavat nopeuden nousun myötä, uusia altistujia. Korkeampi tasaus hieman parantaa tilannetta verrattuna matalampaan tasaukseen. Meluvyöhykkeet kasvavat nopeuden nousun myötä, uusia altistujia. Meluvyöhykkeet kasvavat nopeuden nousun myötä, uusia altistujia. Meluvyöhykkeet kasvavat nopeuden nousun myötä, uusia altistujia. Korkeampi tasaus hieman parantaa tilannetta verrattuna matalampaan tasaukseen Liikenneturvallisuus Poikkileikkauksen muutos ja tonttiliittymäjärjestelyjen muutokset sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille rakennettava väylä parantavat turvallisuutta. Poikkileikkauksen muutos ja tonttiliittymäjärjestelyjen muutokset sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille rakennettava väylä parantavat turvallisuutta. Poikkileikkauksen muutos ja tonttiliittymäjärjestelyjen muutokset sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille rakennettava väylä parantavat turvallisuutta. Poikkileikkauksen muutos ja tonttiliittymäjärjestelyjen muutokset sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille rakennettava väylä parantavat turvallisuutta. Poikkileikkauksen muutos ja tonttiliittymäjärjestelyjen muutokset sekä jalankulkijoille ja pyöräilijöille rakennettava väylä parantavat turvallisuutta. Nopeustason nousu heikentää turvallisuutta. Nopeustason nousu heikentää turvallisuutta. Nopeustason nousu heikentää turvallisuutta. Nopeustason nousu ja tien kaarevuus heikentävät turvalli- Nopeustason nousu ja tien kaarevuus heikentävät turvalli-
16 Vaihtoehto / Vaikutus VE 1a VE 1b VE 1c VE 2a VE 2b suutta. suutta Alikulkukorkeuden yleinen hyväksyttävyys voi viivästyttää hankkeen aloitusta. Rakentamiskustannukset viivästyttävät hankkeen toteutusta. Alikulkukorkeuden yleinen hyväksyttävyys voi viivästyttää hankkeen aloitusta. Alikulkukorkeuden yleinen hyväksyttävyys voi viivästyttää hankkeen aloitusta. Rakentamiskustannukset viivästyttävät hankkeen toteutusta. Rakentamisolosuhteet ovat arvioitua huonommat. Rakentamisolosuhteet ovat arvioitua huonommat. Rakentamisolosuhteet ovat arvioitua huonommat. Rakentamisolosuhteet ovat arvioitua huonommat. Rakentamisolosuhteet ovat arvioitua huonommat. Riskit Vesistön pilaantumiseen mahdollisesti kohdentuva onnettomuus rakentamistyön aikana. Vesistön pilaantumiseen mahdollisesti kohdentuva onnettomuus rakentamistyön aikana. Vesistön pilaantumiseen mahdollisesti kohdentuva onnettomuus rakentamistyön aikana. Vesistön pilaantumiseen mahdollisesti kohdentuva onnettomuus rakentamistyön aikana. Vesistön pilaantumiseen mahdollisesti kohdentuva onnettomuus rakentamistyön aikana. Tarvitaan luonnonsuojelulain mukainen lupa, joka myönnetään, mikäli muuta toteutusvaihtoehtoa ei ole. Tarvitaan luonnonsuojelulain mukainen lupa, joka myönnetään, mikäli muuta toteutusvaihtoehtoa ei ole Kustannusarvio 4,98 M 6,45 M 5,13 M 4,87 M 6,26 M Kustannusarvio Vaihtoehto / kustannus Teiden rakentamiskustannukset Sillan rakentamiskustannukset Tulopenkereiden vahvistamisen rakentamiskustannukset Rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt VE 1a VE 1b VE 1c VE 2a VE 2b 0,67 M 0,92 M 0,67 M 0,63 M 0,83 M 2,95 M 3,45 M 3,10 M 3,05 M 3,45 M 0,73 M 1,40 M 0,73 M 0,73 M 1,40 M 0,10 M 0,14 M 0,10 M 0,16 M 0,27 M
17 Vaihtoehto / kustannus Lunastus- ja korvauskustannukset Vesiväylän harauskustannukset Johto- ja laitesiirrot VE 1a VE 1b VE 1c VE 2a VE 2b 0,40 M 0,41 M 0,40 M 0,21 M 0,22M 0,05 M 0,05 M 0,05 M 0,05 M 0,05 M 0,08 M 0,08 M 0,08 M 0,10 M 0,10 M Yhteensä 4,98 M 6,45 M 5,13 M 4,93 M 6,32 M 13 Mahdollisesti tarvittavat luvat 14 Yhteenveto Hankkeen rakentamisen edellytyksenä on, että seuraavat lupa-asiat kunnossa: vesilain edellyttämä lupa uuden sillan rakentamiselle ja vesiväylän siirrolle nykyisen sillan purkulupa vaihtoehdon 2 toteuttaminen edellyttää luonnonsuojelulain mukaista poikkeuslupaa (katso kohta 10) Vertailujen tuloksena voidaan todeta, että merkittävimmät erot vaihtoehtojen 1 (pohjoinen) ja 2 (eteläinen) välillä ovat alueen ympäristö-, kiinteistö- ja rakentamiskustannusvaikutuksissa. Eteläinen vaihtoehto sijoittuu liito-oravan asuttamaan reviiriin sekä viitasammakoiden lisääntymisalueelle. Liito-oravareviirin pääkulkuyhteyden on arvioitu suuntautuvan vankilan piha-alueen kautta itään. Viitasammakoita havaittiin huomattavasti enemmän sillan pohjoispuolella kauempana nykyisestä sillasta ja pohjoisen puoleisen alueen on arvioitu olevan lajin paikallispopulaation kannalta oleellisempi. Lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen tai hävittäminen on lain ja direktiivien mukaan kiellettyä, joten uuden sillan rakentamiselle nykyisen sillan eteläpuolelle on haettava poikkeuslupa. Vaihtoehto ei kuitenkaan suoranaisesti täytä luvan edellytyksiä. Pohjoinen vaihtoehto edellyttää paikallisesti arvokkaan Vuonteenmaja -nimisen rakennuksen purkamista ja koko kiinteistön lunastamista. Kiinteistövaikutukset ovat pohjoisessa vaihtoehdossa merkittävät verrattuna eteläiseen vaihtoehtoon. Rakentamiskustannusten näkökulmasta erot aiheutuvat uuden sillan alikulkukorkeuksista. Matalammalla alikulkukorkeudella (5,5 m) eteläinen vaihtoehto on hieman pohjoista vaihtoehtoa halvempi. Kaareva silta on suoraa siltaa hieman kalliimpi, mutta pohjoisen linjauksen lunastuskustannukset ovat eteläistä vaihtoehtoa merkittävämmät. Lisäksi tiepengermassoja tarvitaan eteläisessä vaihtoehdossa hieman pohjoista vaihtoehtoa vähemmän. Korkeammalla alikulkukorkeudella (8,0 m) pohjoinen vaihtoehto on niin ikään eteläistä vaihtoehtoa kalliimpi. Lisäksi silta on molemmissa vaihtoehdoissa hieman kalliimpi. Rakentamiskustannuksia nostaa kaikissa vaihtoehdoissa maantien tulopenkereen vahvistaminen vankilan puoleisella
18 rannalla. Arvioiden mukaan hankkeelle myönnetty rahoitus ei tule riittämään korkean sillan rakentamiseen. Vesiväylän Vaajakosken sulku - Kuhankosken sulkujen välisen vesiväylän paikka Vuonteensalmessa muuttuu keskeisesti nykyiseen salmeen. Vesiväylän vapaa-aukko on leveydeltään vähintään 30 metriä. Vesiväylällä ovat seuraavat nykyiset sillat: Vaajakosken silta (KeS-859), väylän alikulkukorkeus 5,5 m (Siltarekisterissä 6,1 m ei sisällä aaltoiluvaraa ja suunnitelmassa HW(1968) kannen ap = 6,12 m). Hyväkuntoinen silta, joka on valmistunut Vaajakoskelle on suunnitteilla uusi moottoritielinjaus, jolloin silta jäisi käyttöön rinnakkaisliikenteen tielle ja jota ei olla mietitty nostettavaksi. Rinnakkaistiellä on lisäksi puolenkymmentä siltaa, jotka kaikki menisivät korotuksen takia uusiksi. Paikka on muutenkin ahdas alikulun nostolle. Kuusaankosken ratasilta (KeS-1402), väylän alikulkukorkeus 6,1 m merkin mukaan (ei ole merkitty Siltarekisteriin ja suunnitelmassa vp(1958) kannen ap = 8,00 m). Hyväkuntoinen silta, joka on valmistunut Ristikkosilta, jossa rata kulkee alareunassa eli radan tasausta pystyy nostamaan muutamia senttejä. Tilalle pitäisi tehdä uusi nostosilta, jos halutaan 8 m alikulkukorkeus. Ei olla uusimassa Äänekosken hankkeessa. Paatelanlahden ratasilta (KeS-1404) väylän alikulkukorkeus 4,8 m merkin mukaan (Siltarekisterissä 5,9 m ja suunnitelmassa tvp(1938) kannen ap = 5,08 m). Hyväkuntoinen silta, joka on valmistunut Ristikkosilta, jossa rata kulkee alareunassa eli radan tasausta pystyy nostamaan muutamia senttejä. Tilalle pitäisi tehdä uusi nostosilta, jos halutaan 8 m alikulkukorkeus. Ei olla uusimassa Äänekosken hankkeessa. Edelle mainitut sillat huomioiden Vuonteensalmen sillassa 5,5 metrin alikulkukorkeus on perusteltua. Alikulkukorkeuden valintaan vaikuttavat ensisijaisesti sillan sopivuus maisemaan, rakennettavuus ja rakentamiskustannukset sekä em. vesiväylän muut sillat. 15 Jatkotoimenpiteet LIITTEET Valitusta vaihtoehdosta laaditaan maantielain mukainen tiesuunnitelma vuoden 2016 aikana. Tiesuunnitelman laatimista varten mitataan tarkka maastomalli, tehdään maaperätutkimuksia ja keilataan uuden vesiväylän kohta syksyn 2016 aikana. Tiesuunnitelman valmistumisen jälkeen alkaa rakennusurakan hankinnan valmistelutyöt samanaikaisesti tiesuunnitelman hallinnollisen käsittelyn kanssa. Tavoitteena on, että uusi silta tiejärjestelyineen on rakennettu vuoden 2018 loppuun mennessä. Tiesuunnitelman laatimisen rinnalla kunta laatii oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen muutoksia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on tulossa nähtäville syyskuussa Tavoitteena on saada kaavamuutokset lainvoimaisiksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Ekokoulu hankkeen aikataulu on jatkunut ja hankkeen toteutus saadaan käyntiin mahdollisesti vuoden 2017 aikana. Liitteet 1-2 Liitteet 3-7 Liitteet 8-12 Liite 13 Suunnitelmakartat VE1A/B/C ja VE2A/B Pituusleikkaukset VE1A/B/C ja VE2A/B Siltaluonnokset VE1A/B/C ja VE2A/B Havainnekuvat (10 kpl)
19 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys (vain viranomaiskäyttöön) Lepakkoselvitys (vain viranomaiskäyttöön) Vuoden 2016 huomionarvoisten lintulajien havainnot, Tiira/Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys 2016 (vain viranomaiskäyttöön) Meluselvitys
Mt 640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Vaikutukset maisemaan
Mt 640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Vaikutukset maisemaan Pvm 24.11.2016 SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TEHTÄVÄ... 3 3 HANKE... 3 3.1 Maantien uusi linjaus nykyisen tien pohjoispuolella...
LisätiedotVuonteensalmen sillan yleiskaavan muutos Leppävesi-järven rantayleiskaava Kanavareitin rantaosayleiskaava, osa-alue III Torronselkä
LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Laukaan kunta Vuonteensalmen sillan yleiskaavan muutos Leppävesi-järven rantayleiskaava Kanavareitin rantaosayleiskaava, osa-alue III Torronselkä 28.9.2016
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotVUONTEENSALMENSILLAN YLEISKAAVAN MUUTOS
KAAVASELOSTUS LAUKAAN KUNTA VUONTEENSALMENSILLAN YLEISKAAVAN MUUTOS Leppävesijärven rantayleiskaavan ja Kanavareitin rantaosayleiskaavan (osa-alue III Torronselkä) osittainen muutos 1.11.2016 / 25.1.2017
LisätiedotVUONTEENSALMENSILLAN YLEISKAAVAN MUUTOS
KAAVASELOSTUS LAUKAAN KUNTA VUONTEENSALMENSILLAN YLEISKAAVAN MUUTOS Leppävesijärven rantayleiskaavan ja Kanavareitin rantaosayleiskaavan (osa-alue III Torronselkä) osittainen muutos Kaavaehdotus 1.11.2016
LisätiedotParantamissuunnitelmaselostus
Parikkala Parantamissuunnitelmaselostus Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Kouvola 2013 Parantamissuunnitelmaselostus 2(7) PARANTAMISSUUNNITELMASELOSTUS SISÄLTÖ 1 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT
LisätiedotYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA
Vt 9 Tampere Orivesi YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Arvioinnin työohjelma: ohjaa vaikutusarviointien tekemistä Välittää tietoa: hankkeen suunnittelun vaihtoehdoista tutkittavista vaihtoehdoista
Lisätiedot16T-2 Meluselvitys
16T-2 Meluselvitys 11.11.2014 Meluselvitys 1 (3) Valtateiden 3 ja 18 parantaminen, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin pohjalta.
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT
ESPOONVÄYLÄN VAIHTOEHDOT ESPOONVÄYLÄ KESKUSPUISTO TUTKITTUJA VAIHTOEHTOJA LÄNTINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (FCG 2013) ITÄINEN LINJAUS- VAIHTOEHTO (Sito 2016) VERTAILTAVAT VAIHTOEHDOT ITÄINEN VE LÄNTINEN
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotHIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS
repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT
Lisätiedot5 TUTKITTAVAT VAIHTOEHDOT
Ympäristövaikutusten arviointimenettely 31 5 Toimenpiteiden suunnittelulla tähdätään kohdassa 1.1 selostettujen liikenteellisten ja ympäristöllisten ongelmien poistamiseen. Suunnittelun ja vaikutusten
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotVALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU
VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B ASEMAKAAVA-ALUE Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotYhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA
Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien
Lisätiedot1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE
FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus
LisätiedotSWECO YMPÄRISTÖ OY t o.d o p re
26992 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Sisältö 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 YLEISTÄ TIETOA MELUSTA 1 3 MELUMALLINNUS JA MELUKARTTOJEN TULKINTA 1 3.1 Laskennan perusteet 1 3.2 Laskentaohjelma 2 3.3 Melukarttojen
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotJOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA
ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on
LisätiedotTAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS Projektinumero307322
TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS 1.3.2016 Projektinumero Sisältö Sisältö... 2 1. Ympäristömelun ohjearvot... 3 2. Tulokset... 4 Liitteet: 1. VE 0 LAeq 7-22 2. VE 0 LAeq 22-7 3. VE A LAeq 7-22 4. VE
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotValtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia
16T-2 Meluselvitys Meluselvitys 1 (2) Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin
LisätiedotSIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI
SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotMATHILDEDALIN JALANKULUN JA PYÖRÄILYN PERUSRATKAISUT
MATHILDEDALIN JALANKULUN JA PYÖRÄILYN PERUSRATKAISUT 1 SISÄLTÖ Nykytilanneanalyysi 3-8 Suunnitelmavaihtoehdot ja niiden toimivuus 9-16 LIITTEET Vaihtoehtojen suunnitelmakartat ja tyyppipoikkileikkaukset
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotTIESUUNNITELMASELOSTUS 18.11.2013
1.2T SUNNANÅN SILTA MAANTIELLÄ 12055, KEMIÖNSAARI 18.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus Sisältö 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT... 3 1.1 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun; kaavoitukseen
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotMeluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä IKAALISTEN MYLLY OY
Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä 143-413-7-2 IKAALISTEN MYLLY OY Destia Oy Infrasuunnittelu Vantaa 20.2.2018 SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2 2.1 Melutasojen
LisätiedotRassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,
64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotHAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
Lisätiedot16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys
16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys Siru Parviainen 16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola 2 (3) 1 Taustatiedot ja nykytilanne
LisätiedotHakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava
Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014
LisätiedotKESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija
LisätiedotIKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.
1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,
LisätiedotOkeroisten eritasoliittymän kaakkoiskulman meluntorjunta
16T-2.17 Okeroisten eritasoliittymän kaakkoiskulman meluntorjunta Yleistä Melutilanne muistion kuvissa on vuoden 2040 ennustetilanne tavoitetieverkolla. Lisäksi tiesuunnitelmaan valitusta meluntorjuntavaihtoehdosta
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
LisätiedotMerkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:
LAUKAAN KUNTA Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Piilopohja-Kuukkala Kaavaehdotus 20.11.2017 1:10 000 Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset: AP-1 PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alueen rakentamisesta
LisätiedotKATUSUUNNITELMASELOSTUS 2018 MÄNTYHARJUN KUNTA
2018 MÄNTYHARJUN KUNTA Sisällysluettelo... 1 Suunnittelukohde:...3 Lähtökohdat ja tavoitteet:...3 Liikenteellinen ratkaisu:...3 Päällysrakenne:... 6 Valaistus:... 6 Vihertyöt:... 6 Kustannusarvio:...7
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 20.2.2018 ehdotus Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : 24.8.2017-7.9.2017
LisätiedotSuunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
KAUS/1907/10.02.03/2014 VP 47/21.10.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KYLÄSAAREN 34. KAUPUNGINOSAN KYLÄSAARENTIEN, KIVININTIEN, VANHAINKODINTIEN JA LAUNAISTENTIEN LÄHIYMPÄRISTÖ 1. ASEMAKAAVA 609
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 20. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 15.02.2017 Sivu 1 / 1 4219/2016 10.03.01 20 Lausunnon antaminen tiesuunnitelmasta maantien 120 (Vihdintie) parantaminen maanteiden 1324 ja 11365 liittymän kohdalla Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotMäntsälän kunta Ympäristöpalvelut
Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on
LisätiedotVALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T
VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T 25.5.2018 2 (9) Valtatie 4 parantaminen Vehniän kohdalla, eritasoliittymän rakentaminen,
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
LisätiedotNiskanperän liittymäselvitys
LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 1. 1(9) Asemakaavamuutos koskien yleisen tien alueiden muutamista katualueiksi sekä virkistysaluetta kaupunginosissa 9 IKARI, 12 SAARI JA 14 HAKOLA. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotVT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus
2016 VT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus Petri Parkko 4.4.2016 1 1. Taustoja Kouvolan Hevossuo-Nappa välille on suunniteltu VT6 tiesuunnitelmassa rinnakkaistiejärjestelyjä.
LisätiedotKÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN
KÄÄRMENIEMENTIE LÄPIAJOLIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN 1. Lähtökohdat 2. Liikenteen rauhoittaminen 2 LÄHTÖKOHDAT Vetovoimakeskuksen kaavaluonnoksesta saadussa Liikenneviraston ja asukkaiden palautteessa on tuotu
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotVALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS
VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
EURAJOEN KUNTA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Alue ja suunnittelun kohde Rantaosayleiskaavan muutoksen (jäljempänä kaava) alueet sijaitsevat Eurajoella, Kuivalahden ja
LisätiedotERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU. Päätösehdotus, raportti
ERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU Päätösehdotus, raportti 13.11.2017 Nähtävillä 24.11. - 21.12.2017 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus
LisätiedotVALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV
VALTATIE 4 JYVÄSKYLÄ OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ TIESUUNNITELMAN MUUTOS KIRRISSÄ PLV 0-2500 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI 1.3T 30.9.2016 2 (5) Valtatie
LisätiedotYLEISÖTILAISUUS
MAANTIEN 16685 PALOKANORREN PARANTAMINEN VÄLILLÄ SAARIJÄRVENTIE - RITOPOHJANTIE, JYVÄSKYLÄ. TIESUUNNITELMA. SUUNNITTELUKOHTEEN SIJAINTI SUUNNITTELU KOHDE SIJAITSEE NOIN 7KM PÄÄSSÄ JYVÄSKYLÄN KESKUSTASTA
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotValtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola
1 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman laatiminen Vaihtoehtotarkastelu tien parantamisesta nykyisellä tielinjalla 1. LÄHTÖKOHDAT TARKASTELULLE Tiegeometria Valtatien
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4355/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 218 Asianro 4355/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-409-4-30 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka
LisätiedotMikkelin vuoden 2017 asuntomessualueen kaavoitus ja siihen liittyvät selvitykset 24.10.2014
n vuoden 2017 asuntomessualueen kaavoitus ja siihen liittyvät selvitykset 24.10.2014 n kaupunki kaavoittaa noin 425 hehtaarin osayleiskaavaalue a 4 kilometrin päässä keskustasta kaavan tavoi eena on osoittaa
LisätiedotSUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen
LisätiedotLUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ
LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi
LisätiedotImmersbyn osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
LisätiedotKiteen uusi paloasema
Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue
LisätiedotMELUSELVITYS TYÖNUMERO: MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
MELUSELVITYS TYÖNUMERO: 20601512 MIKKELIN KAUPUNKI VT15 MELUSELVITYS 22.11.2017 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista 22.11.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 15.11.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS MUUTOS
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS
Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN
LisätiedotTytyri-Hiidensalmi OYK
Lohjan kaupunki Tytyri-Hiidensalmi OYK Meluselvitys 12.10.2004 Viite 82108188 Versio Pvm 12.10.2004 Hyväksynyt Tarkistanut HWe Kirjoittanut TKl Ramboll PL 718, Aleksanterinkatu 21 A 33101 Tampere Finland
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA-ALUE
1(5) Maankäyttöpalvelut 28.4.2017 KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223e Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE ALOITE TAI HAKIJA
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotTOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1
Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotKirjalansalmen sillan yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus
Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 12.9.2016 Yleiskartta 2 Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma Tavoitteena on korvata nykyinen silta uudella kiinteällä yhteýdellä Lähtökohtana on,
LisätiedotRaportti. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus. Kanavavaihtoehdot 67050263.SU 10.1.2006
Raportti 67050263.SU 10.1.2006 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Kanavavaihtoehdot 1 YLEISTÄ Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistukseen
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotMelumallinnus Pellonreuna
Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 12.10.2018 ehdotus Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : 24.8.2017-7.9.2017 Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotTiesuunnitelmassa esitetyt maantiet ja niihin liittyvät järjestelyt esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti:
1 (6) Valtatien 6 parantaminen välillä Tykkimäki-Kuivala, Kouvola Tiesuunnitelma Tiesuunnitelmassa esitetyt maantiet ja niihin liittyvät järjestelyt esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti: 1. MAANTIET:
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotKotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys
Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.
LisätiedotAsemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma.
Liite 1. 1(12) Asemakaavamuutos koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 19 Jalasjärvi. Asemakaavan muutoksella muutetaan Jalasjärven kirkonkylän korttelia 326 ja 327. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen
LisätiedotKaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH
Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset
LisätiedotYhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014
Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti
LisätiedotHyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa
LisätiedotPUISTONIEMEN MATKAILUALUEEN KEHITTÄMINEN LIIKENNESELVITYS
Päivämäärä 23.08.2019 PUISTONIEMEN MATKAILUALUEEN KEHITTÄMINEN LIIKENNESELVITYS PUISTONIEMEN MATKAILUALUEEN KEHITTÄMINEN LIIKENNESELVITYS Projekti Puistoniemen matkailualueen kehittäminen Versio 1 Päivämäärä
LisätiedotAsemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä.
Liite 1. 1(14) Asemakaavan laajennus koskien Kurikan kaupungin kaupunginosaa 08 Kurikankylä. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma. 3. Keskustan läheisyyteen soveltuva
LisätiedotVALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA
VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän
Lisätiedot