Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto

Transkriptio

1 Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla Elina Kuusisto

2 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen 2 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava eli maakuntakaavan uudistaminen on tekeillä Kaavatyö on selvitysvaiheessa: Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit Kaavavarantoselvitys Kaupanselvitys Asumisen mansikkapaikkatarkastelu Jne.

3 Mansikkapaikka-tarkastelu 3 Asukkaiden, ympäristön ja maisemarakenteen näkökulma aluerakenteen suunnitteluun Missä ihmiset haluavat asua? Missä ihmisten on hyvä asua? Missä ympäristö kestää parhaiten asumisen ja siihen liittyvät toiminnot?! Mansikkapaikka

4 Näkökulma 4 Maisemarakenne, ympäristö, luonto, kulttuurihistoria Liikenteen ja palvelujen näkökulmia ei ole huomioitu

5 Mansikkapaikkatarkastelun menetelmä 5 Soveltuvuus Taajamarakentamiseen maisemarakenteen näkökulmasta: Rakentamisen edellytykset Maaperä, Suuntautuneisuus Tulvariskialueet Maisemakuva ja kulttuuriympäristöt Pellot Rakennetut kulttuuriympäristöt Muinaisjäännösalueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Luonto ja ympäristö Pohjavesialueet, Luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, Luonnonsuojeluohjelmat Virkistysalueet Vetovoimaisuuden tekijöinä on huomioitu: Perinteiset rakentamisen alueet: Selänteiden reunavyöhykkeet Selänteiden etelärinteet Rantavyöhykkeet yli 100 ha vesistöistä Muut vetovoimaisuutta lisäävät tekijät: Virkistysalueet Kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Vetovoimatekijöiden ympärille on määritelty vetovoimavyöhykkeet. MANSIKKAPAIKAT Synteesi soveltuvuudesta ja vetovoimaisuudesta Asumisen mansikkapaikat nousevat esiin synteesiä pelkistämällä

6 6 Tarkastelun teemoja

7 Soveltuvuus Taajamarakentamiseen 7 Taajamarakentamista rajoittavat tekijät: 1) Taajamarakentamiseen tietyin reunaehdoin soveltuvat alueet 2) Taajamarakentamiseen huonosti tai ei lainkaan soveltuvat alueet

8 Soveltuvuus taajamarakentamiseen Mansikkapaikka-tarkastelu 8

9 Vetovoimaisuus 9

10 Synteesi eli Mansikkapaikat 10

11 Mansikkapaikat nykyrakenteessa 11

12 Mansikkapaikkojen hyödyntäminen kuntatasolla 12 Tarkastelussa aluerakenteen mansikkapaikat Paikkatietotarkastelu, jossa lähtöaineistojen tarkkuus vaikuttaa lopputulokseen Mansikkapaikat osoittavat alueiden potentiaalin! todellisuus saattaa olla erilainen ja siksi tarkemmassa suunnittelussa alueita on analysoitava enemmän

13 Mansikkapaikkojen suunnittelussa huomioitavaa 13 Mansikkapaikkojen ominaispiirteiden tunnistaminen ja huomioiminen jatkosuunnittelussa tärkeää, jotta alueen vetovoimaisuustekijät säilyvät Erityisesti kiinnitettävä huomiota maiseman jäsentymiseen ja uuden rakentamisen sijoittumiseen Liikenteellinen saavutettavuus ja suhde nykyrakenteeseen tärkeä

14 Kiitos! 14 Lisätietoja:

15 Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä Uudellamaalla Mansikkapaikkatarkastelun hyödyntäminen Tuusulan 2040 yleiskaavatyössä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liiton rakennemallityön yhteydessä tehdyn Mansikkapaikkatarkastelun tarkoituksena on ollut antaa tietoa maakuntien vetovoimaisimmista ja taajamarakentamiseen parhaiten soveltuvista alueista. Työssä ei ole huomioitu esimerkiksi liikenteen tai kuntatalouden näkökulmia, joita käsitellään muissa selvityksissä. Mansikkapaikkatarkastelussa on käsitelty teemoittain rakentamisen soveltuvuuden ja asuinpaikan houkuttelevuuden utte e uude kannalta a olennaisia a asioita eli maisemarakennetta, luontoa, virkistystä ja kulttuuriympäristöarvoja. Sen jälkeen on tehty keskeisistä soveltuvuus- ja vetovoimatekijöistä synteesi, ja saatu esiin alueet, joilla asumisen edellytykset ovat erityisen isen hyvät. Näitä alueita kutsutaan mansikkapaikoiksi. Mansikkapaikkatarkastelu on tehty Uudenmaan liitossa osana maakuntakaavan valmistelua. Työstä ovat vastanneet maakunta-arkkitehdit Elina Kuusisto ja Kristiina Rinkinen. KARTTAOTTEET UUDENMAAN LIITON JULKAISUSTA E MANSIKKAPAIKAT UUDELLAMAALLA JA ITÄ-UUDELLAMAALLA

16 Maisemarakenne Huom: taustakartan kuntajako vuoden 2007 mukainen Lähde: Uudenmaan maisemarakenneselvitys, Uudenmaan ympäristökeskus 2007

17 Muutamia tarkasteltuja teemoja

18 Soveltuvuus taajamarakenteeseen

19 Vetovoimaisuus Vetovoimatekijöinä huomioitu: Selänteiden reunavyöhykkeet 500 metrin leveydeltä Kaakon ja lännen väliset etelärinteet selänteiden reunavyöhykkeillä Rantavyöhykkeet 1000 metrin etäisyydellä kaikista yli 100 ha vesistöistä Maakuntakaavan virkistysalueita ympäröivä vyöhyke 1000 metrinetäisyydeltä Kulttuuriympäristöt sekä vyöhyke 250 metrin etäisyydeltä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä vyöhyke 1000 metrin etäisyydeltä.

20 Synteesi soveltuvuudesta ja vetovoimaisuudesta Vetovoimatekijöinä huomioitu: Selänteiden reunavyöhykkeet 500 metrin leveydeltä Kaakon ja lännen väliset etelärinteet selänteiden reunavyöhykkeillä Rantavyöhykkeet 1000 metrin etäisyydellä kaikista yli 100 ha vesistöistä Maakuntakaavan virkistysalueita ympäröivä vyöhyke 1000 metrinetäisyydeltä Kulttuuriympäristöt sekä vyöhyke 250 metrin etäisyydeltä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä vyöhyke 1000 metrin etäisyydeltä Vetovoimaisista alueista on poistettu soveltuvuustarkastelussa taajamarakentamiseen huonosti tai ei lainkaan soveltuvat alueet sekä sellaiset tietyin reunaehdoin soveltuvat alueet joilla on kolme tai useampi päällekkäinen reunaehto.