Opinnäytetyö. VirtuaaliViipuri: Ohje maastoon istuttamiseen

Transkriptio

1 Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka Piia Silvennoinen Minna-Maaria Lamminsaari Opinnäytetyö VirtuaaliViipuri: Ohje maastoon istuttamiseen Työn ohjaaja Työn tilaaja Tampere 11/2009 lehtori Harri Miettinen ja lehtori Tero Markkanen TAMK, VirtuaaliViipuri-projekti

2 Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka, Talonrakennustekniikka Tekijät Silvennoinen, Piia ja Lamminsaari, Minna-Maaria Työn nimi Ohje maastoon istuttamiseen Sivumäärä 16 sivua + 43 liitesivua Valmistumisaika 11/2009 Työnohjaaja lehtori Harri Miettinen ja lehtori Tero Markkanen Työn tilaaja Tampereen ammattikorkeakoulu, VirtuaaliViipuri-projekti Tiivistelmä Opinnäytetyön aiheena oli tehdä ohje, kuinka objektikortteleita istutetaan maastoon. Ohje on tarkoitettu ArchiCAD-peruskurssin käyneille, jotka tarvitsevat muistinvirkistystä maaston ja objektien tekemisessä sekä ohjeistusta objektien istuttamisessa maastoon. Varsinaisessa työssä oli käytettävissä vuosina mallinnettujen kortteleiden arkistotallenteet ja lähdemateriaalina intendentti Juha Lankisen asema- ja julkisivupiirustukset Viipurin pienoismallista sekä itse otetut valokuvat Viipurin pienoismallista Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa että Juha Lankisen valokuvat Viipurista. Työssä kerrotaan yksityiskohtaisesti maaston, objektien ja kortteliobjektien teko sekä mitä tehdä, kun vastaan tulee mahdollisesti virheilmoituksia eri työvaiheissa. Eri työvaiheet, kuten maaston tai objektien teko, on eritelty toisistaan eri otsikoiden alle helpottamaan sisällysluettelon kautta eri työvaiheiden hakemista. Kirjallinen tuotos muodostuu kuvasarjoista ja selitysteksteistä, joilla hahmotetaan lisää kuvien sisältöä. Avainsanat ArchiCAD, 3D-mallinnus, VirtuaaliViipuri-projekti

3 Tampere University of Applied Sciences Construction engineering Writers Silvennoinen, Piia and Lamminsaari, Minna-Maaria Thesis The guideline how to plant objects to a ground Pages 16 pages + 43 appendix pages Graduation time 11/2009 Thesis Supervisors senior lecturer Harri Miettinen and senior lecturer Tero Markkanen Co-operating Company Tampere University of Applied Sciences, VirtuaaliViipuri-project Abstract The subject of the thesis was to do a guideline how to plant objects to a ground. The guideline is for those who have passed the basic course of ArchiCAD and needed help with modeling the ground, objects or planting the objects to the ground. The modeling for the VirtuaaliViipuri started in The purpose of the project is to create a tridimensional model of Vyborg like it was in year That is the time when Vyborg still was a Finnish town. The literary work consists from a line of pictures and texts that defines what happens in the pictures. Keywords ArchiCAD, 3D-modelling, VirtuaaliViipuri-project

4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MAASTON TEKO KARTAN TUONTI TYÖPOHJALLE MAASTO-OSAN TEKO TÄYTTEIDEN JA LAATTOJEN TEKO KORJAUKSET JA TYÖN SIISTIMINEN OBJEKTIEN TEKO YLEISTÄ OBJEKTIEN TEOSTA TEKSTUURIEN LISÄÄMINEN OBJEKTIEN TEKO KORTTELIOBJEKTIT YLEISTÄ KORTTELIOBJEKTEISTA KORTTELIOBJEKTIEN TEKO KUVIA REFERENSSIKOHTEESTA YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET LIITE 1: EXCEL-TAULUKOT LIITE 2: OHJE MAASTOON ISTUTTAMISEEN... 16

5 1 Johdanto Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä ohje objektikortteleiden istuttamisesta maastoon. Ohje on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat käyneet ArchiCAD-peruskurssin. Ohjeessa on käytetty VirtuaaliViipuri-projektin aikana mallintamisessa muodostuneita työtapoja, jotka on huomattu toimiviksi käytössä olevilla työkoneilla. Toimintatapoja voi siis olla muitakin. Työn ohjeosassa käsitellään kohta kohdalta selitysosioiden ja kuvasarjojen avulla, kuinka maasto, objektit ja lopulta kortteliobjektit tehdään. Ohessa myös kerrataan tasojen ja tekstuurien teko, pikanäppäinyhdistelmien käyttö ja virheilmoituksien kanssa toimiminen. Opinnäytetyön kirjallisessa osassa kerrotaan työn kulku yleisellä tasolla.

6 6(16) 2 Maaston teko 2.1 Kartan tuonti työpohjalle Maaston tekemistä edeltävät toimet vaihtelevat sen mukaan, tehdäänkö maasto näyttämään joltain konkreettiselta maastolta, josta löytyy korkeuskäyräkartta ja mahdollisesti muita karttoja, vai maastolta, joka on toissijainen ja vain jonkin rakennelman alla osoituksena, ettei rakennelma leiju ilmassa. Tehtäessä karttoihin pohjautuvaa maastoa on ensimmäisenä vaiheena karttojen tuominen ArchiCAD:iin. Tämä tapahtuu polun Arkisto Viitteet Sijoita ulkoinen piirustus kautta. Klikkaamalla Sijoita ulkoinen piirustus -painiketta saadaan esiin Sijoita näkymä -valintaikkuna, josta haetaan karttatiedosto, joka voi olla muotoa *.jpg, *.sgi, *.bmp, *.gif jne. Haettu karttatiedosto valitaan ja sijoitetaan ArchiCAD:ssa 2D-ikkunassa ja klikataan hiiren vasenta painiketta, jolloin kartta saadaan näkyviin. Tämän jälkeen kartta skaalataan oikeaan kokoon valitsemalla kartta aktiiviseksi, painamalla näppäinyhdistelmää Ctrl ja k, jonka jälkeen kartasta valitaan alku- ja loppupiste. Kursoria siirretään siihen suuntaan, halutaanko karttaa pienentää vai suurentaa ja annetaan numeroilla haluttu sivumitta. Toiminta kuitataan painamalla enter. 2.2 Maasto-osan teko Maaston eli pinnan teko aloitetaan valitsemalla pintavalikosta pinnan korkeusasema, maaston linjojen pehmeys, taso, jolle pinta tehdään sekä halutut tekstuurit. Tarvittaessa tekstuurit ja taso tehdään itse, ja niiden tekemisen ohjeistus kerrotaan liitteenä olevassa varsinaisessa ohjeessa. Pinta piirretään tarvittavan isoksi myötäillen kartan rajoja tai muuten riittäväksi, että pinnalle tulevalla objektilla on sopivan kokoinen alusta. Pinnalle tehdään korkeuskäyrät siten, että 2D-ikkunassa kartan korkeuskäyrien mukaan piirretään murtoviivalla viivat, jotka upotetaan maastoon. Korkeuskäyrien pisteet voidaan nostaa kerralla yhden korkeuskäyrän kohdalta 2D-ikkunassa, mutta yksittäisten pisteiden korkeutta voidaan muuttaa 3D-ikkunassa.

7 7(16) 2.3 Täytteiden ja laattojen teko Täytteiden avulla saadaan tehtävään maastoon muotoiltua katujen ja pihojen pohjat. paljon yksinkertaisempaa tehdä näkyviin jäävä maasto laatalla, kuin alkaa leikata maastoa tekstuurien vaihtoa varten tai tehdä pohjaksi pintatyökalulla tilkkutäkkimäinen maasto, josta jokaisen maastonpalan kohdalta joutuisi erikseen nostamaan korkeuspisteet oikeisiin korkoihin. Täytteiden kohdille on helppo tehdä taikasauvalla laatat, jotka on laattavalikon kautta muokattu riittävän korkeiksi leikkaamaan maaston päältä ja alta. Tehdyt laatat leikataan aiemmin tehdyllä maastolla käyttäen Boolen-toimintoa, joka löytyy polun Suunnittelu Boolen toimenpiteet kautta. Boolen toimenpiteistä valitaan leikkaustoiminto, tekijäksi pinta ja kohteiksi laatat. 2.4 Korjaukset ja työn siistiminen Laattamaaston valmistumisen jälkeen on hyvä tarkistaa 3D-ikkunassa maaston oikeellisuus, eli ovatko kadut ja jalkakäytävät suoria eikä porrasmaisia jne. Tarvittavat korjaukset on syytä tehdä vasta objekti-istutuksien jälkeen, jolloin maaston muokkausta ei tarvitse tehdä useaan kertaan. Maaston teon jälkeen on syytä poistaa 2D-ikkunasta murtoviivat ja kartat, joita ei jatkossa tarvita. Tämä toimenpide keventää tiedostoa.

8 8(16) 3 Objektien teko 3.1 Yleistä objektien teosta Talo-objektien teko aloitetaan avaamalla projekti, johon objekteiksi käännettävät rakennukset on mallinnettu. Referenssikohteessa tässä olivat suurena apuna VirtuaaliViipuri-nettisivut. Sivuilta näki helposti, ketkä kaikki olivat mallintaneet korttelia ja kuka siihen oli tehnyt viimeksi korjauksia. Uudemmista kortteleista oli tehty arkistotallenteet, joissa olivat mukana myös käytetyt objektit ja tekstuurit. Osassa kortteleissa tekstuurit piti itse lisätä arkistotallenteesta huolimatta. Vanhemmissa projekteissa täytyi etsiä sekä tekstuurit että käytetyt objektit verkkolevyiltä. Pääsääntöisesti objektit ja tekstuurit löytyivät hyvin tekijän kansiosta, mutta joissain tapauksissa oli tilaa säästetty eikä tekstuureita ollut kopioitu omaan kansioon. Yleensä tekstuurit sai näkymään lataamalla tarvittavat kansiot kirjastojenhallinnan kautta, mutta pahimmassa tapauksessa piti tekstuurit lisätä käsin. 3.2 Tekstuurien lisääminen Tekstuurien lisääminen käsin tapahtuu valikosta vaihtoehdot/atribuutit. Listasta valitaan tekstuuri ja haetaan sille sopiva kuva. Jos vanhoja tekstuureita ei löydy, täytyy sopiva tekstuuri hakea saatavilla olevasta tekstuurikansiosta. Eteen saattaa myös tulla tilanteita, joissa tarvittavaa tekstuuria ei löydy, jolloin tekstuurin joutuu tekemään itse. Kannattaa tarkistaa, että projektissa olevat talot ovat säilyneet oikein, sillä objektit ovat voineet siirtyä tai kadota. Myös esimerkiksi Boolen-toimenpiteitä voi joutua tekemään uudestaan. 3.3 Objektien teko Projektista muutetaan talot yksitellen objekteiksi. Tässä kannattaa käyttää apuna tasoasetuksia. 3D-ikkunaan yritetään valita kohteen lisäksi mahdollisimman vähän muuta. 3D-ikkunassa valitaan ylimääräiset osat ja laitetaan ne esimerkiksi tonttien mukaan nimetylle piilotasolle.

9 9(16) Talo-objekteihin ei kannata ottaa mukaan aitoja, koska ne eivät yleensä istu uuteen maastoon ja osana objektia niitä ei voi muokata. Monimutkaisemmat portit tai muut rakenteet on syytä kääntää yksittäisiksi objekteiksi maastoon istutusta varten. Kannattaa tarkistaa, toimiiko objekti ennen etenemistä. Jos objekti ei näy ollenkaan, täytyy se tehdä uudestaan. Objektin näkyessä puutteellisena täytyy ennen uuden objektin tekoa korjata alkuperäistä rakennusta. Esimerkiksi kattojen kanssa ilmenee usein ongelmia. Vaikka objektista puuttuvat katot näkyisivätkin alkuperäisessä kohteessa, täytyy ne tehdä uudestaan ennen uuden objektin tekoa. Talo-objektit kannattaa nimetä loogisesti kortteliin istuttamisen helpottamiseksi.

10 10(16) 4 Kortteliobjektit 4.1 Yleistä kortteliobjekteista Koska koko maaston pyörittäminen on hankalaa ja hidasta, kannattaa kortteliobjektia varten ottaa maasto-objekti siitä maaston palasta, jolle talo-objektit istutetaan. Kortteliobjektien tekoa varten luodaan oma projekti. Maasto-objekti kannattaa laittaa projektissa omalle tasolleen, että sen saa helposti objektia tehdessä pois päältä. 4.2 Kortteliobjektien teko Ensin haetaan ja skaalataan paikalleen korttelin kartta maasto-objektin päälle. Taloobjektit asetetaan oikeille paikoilleen maaston viivojen ja kartan avulla. Objektit asetetaan oikeaan korkoon 3D-tilassa. Jos kaikki talo-objektit eivät näy 3D-tilassa, vaikka objektit ovat toimineet aikaisemmin, kannattaa päivittää kirjastot. Jos vieläkään kaikki talot eivät näy, voi kokeilla käynnistää ArchiCAD uudelleen tai viimeisenä keinona koko kone uudelleen. 3D-tilassa mallin käyttöä voi myös helpottaa, jos ottaa käyttöön sisäisen renderoijan ja perspektiivin sijaan aksonometri-näkymän (Markkanen 2009). Lopuksi laitetaan kortteliin tarvittavat aidat ja asetetaan myös ne oikeaan korkeuteen. Joskus mallinnettua taloa on täysin mahdotonta saada istumaan hyvin maastoon. Silloin täytyy korttelin istutusvaiheessa muokata maastoa. Kun kaikki objektit on saatu paikoilleen, piilotetaan maaston taso ja otetaan korttelista objekti. Taas kannattaa tarkistaa, että objekti kunnolla myös toimii. Usein kortteli-objektia tallentaessa tulee virheilmoitus Heap zone ei riitä. Tähän voi auttaa projektin tallennus tai ArchiCAD:n uudelleen avaaminen, mutta joskus täytyy kortteli pilkkoa kolmeenkin osaan, että objektit saadaan tehtyä. Osat voidaan taas istuttaa ja niistä voidaan tehdä yksi kortteli-objekti. Referenssikohteessa on joitain kortteleita istutettu lopulliseen maastoon myös useampana palana.

11 11(16) 5 Kuvia referenssikohteesta Lopputuloksena saimme aikaan kuvien 1-6 tasoisia kuvia. Kuva 1 Kortteli 19 Pantsarlahdesta Kuva 2 Kortteli 9 Linnoituksesta

12 12(16) Kuva 3 Kortteli 1 Repolasta Kuva 4 Korttelit 16 ja 23 Pantsarlahdesta

13 13(16) Kuva 5 Kortteli 1 Pantsarlahdesta Kuva 6 Kortteli 2 Pantsarlahdesta

14 14(16) 6 Yhteenveto Kirjallisten osioiden lisäksi opinnäytetyöhön on kuulunut mallinnuspuoli Virtuaali- Viipuri-projektissa. Valmiiksi saatuja osia ovat maasto Siikaniemen ja Havin alueita lukuun ottamatta. Käännettyjä ja istutettuja kortteleita ovat Repolan ja Pantsarlahden kaupunginosien korttelit sekä osittain Papulan ja Patterimäen korttelit sekä Linnan- ja Papulansillat. Linnoituskortteleista osa on uudelleen käännettyjä ja maastoon istutettuja. Mallinnus- ja istutustyöt eivät valmistu vielä vuoden 2009 aikana, niinpä tekemistä jää vielä tulevaisuuteen. Myös valmistuneita osia voisi hienosäätää loputtomiin.

15 15(16) Lähteet Markkanen, Tero, rakennustekniikan lehtori. Keskustelu Tampereen ammattikorkeakoulu. VirtuaaliViipuri [online][viitattu ] saatavissa:

16 16(16) Liitteet Liite 1: Excel-taulukot VirtuaaliViipuri-projektiin kuuluvien korttelien selvitystaulukot Liite 2: Ohje maastoon istuttamiseen Ohjeosa

17 Liite 1 1(6) VIRTUAALIVIIPURI PROJEKTIIN KUULUVAT KORTTELIT (nähtävyys) merkitty VV projektin wwwsivuille nähtävyyksiin Havupuut istutettu ArchiCAD:ssa * Kuuluu Petri Metsävuoren insinöörityöhön Ratikkakiskot istutettu ArchiCAD:ssa Kuvat tapperilla sijaitsevat verkkolevyllä: \\tapper\media\viipuri_tapper\piia Silvennoisen ja Minna Lamminsaaren työkansio\kuvat_kortteli istutuksista Havi Mallinnettu Korjattu Tila HUOM Kuvat Katuvalot HA Kesken gelmia objektiksi kääntämisessä Ei ole Kaleva Mallinnettu Korjattu Tila HUOM Kuvat Katuvalot KV Ei osana vuoden 2009 istutusprojektia Ei ole KV Ei osana vuoden 2009 istutusprojektia Ei ole KV 3 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 4 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 5 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 6 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 7 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV Ei osana vuoden 2009 istutusprojektia Ei ole KV 9 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 10 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 11 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 12 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV Ei osana vuoden 2009 istutusprojektia Ei ole KV 14 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 15 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 16 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 17 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 18 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV Ei osana vuoden 2009 istutusprojektia Ei ole KV 20 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 21 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX

18 KV 22 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 23 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV Ei osana vuoden 2009 istutusprojektia Ei ole KV Ei osana vuoden 2009 istutusprojektia Ei ole KV 26 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 27 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 28 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV 29 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV Ei osana vuoden 2009 istutusprojektia Ei ole KV 31 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX KV Ei osana vuoden 2009 istutusprojektia Ei ole KV Ei osana vuoden 2009 istutusprojektia Ei ole KV Ei osana vuoden 2009 istutusprojektia Ei ole 2(6) Linnoitus Mallinnettu Korjattu Tila HUOM Kuvat Katuvalot Eteläsataman varastorakennukset 2007 OK Linja autosema (nähtävyys) OK, tapperilla Linna* Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 1* Kesken käännetty objektiksi, muttei istutettu LN 2* OK Jalkakäytävä samaa linjaa Korjattava! LN 3* Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 4* OK, tapperilla LN 5* 2004, OK Uusi kuva otettava Korjattava! LN 6* 2005 OK, tapperilla LN 7* 2005 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 8* 2005 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 9* 2005, OK Linnakadun ja Torikadun kulmatalo puuttuu, tapperilla LN 10 (nähtävyys)* 2007 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 11* OK, tapperilla LN Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 13 (nähtävyys) 2007 OK, tapperilla LN 14* 2005 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 15* 2005 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä

19 LN 16* 2005 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 17* 2005 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 18* 2005 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 19* 2004 OK, tapperilla LN 20 (nähtävyys)* 2007 OK LN 21* Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN Istutettu Kesken maaston muokkaus LN Kesken Ei ole käännetty objektiksi LN 24* 2005 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 25* 2005 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 26* 2005 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 27* 2006 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 28* 2005 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 29* 2005 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 30* 2006 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 31* 2005 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 32* 2005 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 33* OK, tapperilla LN 34* OK, tapperilla LN 35* OK, tapperilla LN 36* 2005 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä LN 37* 2005 OK, tapperilla LN 38 (nähtävyys)* OK, tapperilla LN OK, tapperilla LN OK, tapperilla LN 41* 2006 Kesken Tarkistettava onko istutettu LN 42* EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX LN 43* 2007 OK Ei ole otettu kuvaa LN OK Ei ole otettu kuvaa LN OK, tapperilla 3(6) Pantsarlahti Mallinnettu Korjattu Tila HUOM Kuvat Katuvalot PL OK, argonilla PL OK, argonilla

20 PL OK Otettava kuva PL Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä PL 5 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX PL Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä PL OK, argonilla PL Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä PL Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä PL OK, argonilla PL Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä PL OK, tapperilla PL OK, tapperilla PL Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä PL 15 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX PL OK Ei ole otettu kuvaa PL OK Lisättävä katuvalot ja otettava kuva PL OK Lisättävä katuvalot ja otettava kuva PL OK, tapperilla PL OK, tapperilla PL OK, tapperilla PL OK, tapperilla PL Istutettu Maastoa muokattava PL OK Otettava kuva PL OK, tapperilla PL Istutettu Maastoa muokattava PL Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä PL 28 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX PL Kesken Ei ole käännetty objektiksi PL 30 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX PL 31 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX PL 32 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX PL 33 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX PL OK Lisää katuvalot 4(6)

21 PL Istutettu Otettava kuva 5(6) Patterimäki Mallinnettu Korjattu Tila HUOM Kuvat Katuvalot PM OK Ei ole otettu kuvaa Ei ole PM 2 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX PM Istutettu Maastoa muokattava Ei ole PM 4 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX PM Ei ole käännetty objektiksi PM 6 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX PM 7 EI MALLINNETTU XXX XXX XXX XXX XXX PM Ei ole käännetty objektiksi PM Ei ole käännetty objektiksi PM Ei ole käännetty objektiksi Ei ole Ei ole Ei ole Ei ole Papula Mallinnettu Korjattu Tila HUOM Kuvat Katuvalot Ei ole kartan PP Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä on, argonilla mukaan PP Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä on, argonilla PP Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä PP Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä Ei ole kartan mukaan Repola Mallinnettu Korjattu Tila HUOM Kuvat Katuvalot Rautatieasema Ei ole käännetty objektiksi Satamamakasiinit 2005 OK Ei ole otettu kuvaa RE OK, tapperilla RE Kesken Ei ole istutettu RE Istutettu Maastoa muokattava Ei ole kartan mukaan RE Istutettu Maastoa muokattava Ei ole kartan RE Istutettu Maastoa muokattava mukaan RE Istutettu Maastoa muokattava

22 RE 7 (nähtävyys) 2007 Kesken Ei ole käännetty objektiksi RE Kesken Ei ole käännetty objektiksi RE Istutettu Maastoa muokattava RE Istutettu Maastoa muokattava RE Istutettu Maastoa muokattava RE Kesken Ei ole istutettu RE Istutettu Maastoa muokattava RE Istutettu Maastoa muokattava RE Puuttuu osia RE Kesken Ei ole istutettu RE Istutettu Maastoa muokattava RE Puuttuu osia RE Istutettu Maastoa muokattava RE Kesken Ei ole käännetty objektiksi RE Istutettu Maastoa muokattava RE Istutettu Maastoa muokattava RE Istutettu Maastoa muokattava RE Istutettu Maastoa muokattava Ei ole kartan mukaan Ei ole kartan mukaan 6(6) Salakkalahti Mallinnettu Korjattu Tila HUOM Kuvat Katuvalot SL 1* 2004 Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä SL 2* 2006, Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä, tapperilla SL 3* 2005, Istutettu Ei näy kunnolla 3D:ssä Silta Mallinnettu Korjattu Tila HUOM Kuvat Linnansilta 2009 OK Ei ole otettu kuvaa Papulansilta 2009 OK Ei ole otettu kuvaa

23 Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka Piia Silvennoinen Minna-Maaria Lamminsaari VirtuaaliViipuri: Ohje maastoon istuttamiseen Työn ohjaaja Työn tilaaja Tampere 11/2009 lehtori Harri Miettinen ja lehtori Tero Markkanen TAMK, VirtuaaliViipuri-projekti

24 Sisällysluettelo PIKANÄPPÄINYHDISTELMIÄ JOHDANTO MAASTON TEKO TASOT KARTTOJEN TUONTI PROJEKTIIN MAASTO (PINTA) KORKEUSKÄYRÄT KORJAUKSET JA TARKASTUKSET TÄYTEALUEET LAATAT SILOTTELU OBJEKTIEN TEKO YLEISTÄ OBJEKTIEN TEOSTA TEKSTUURIEN LISÄÄMINEN OBJEKTIEN TEKO KORTTELIOBJEKTIEN TEKO YLEISTÄ KORTTELIOBJEKTEISTA KORTTELIOBJEKTIEN TEKO VIIMEISTELY JA KUVIENOTTO LÄHTEET... 37

25 Pikanäppäinyhdistelmiä Kierrä = Ctrl + E Kopiointi = Ctrl + C Liitos = Ctrl + V Monistus = Ctrl + U Peilaa = Ctrl + M Pipetti = Alt + C (pipetoitua tulee painaa jotain muuta valikkonappulaa ja sitten pipetoidun toiminnon painiketta, jotta uudet asetukset tulevat käyttöön) Siirto = Ctrl + D Skaalaus = Ctrl + K Taikasauva = välilyönti pohjaan + kursori kohteen päälle Tasovalikko = Ctrl + L Valitse kaikki = Ctrl + A

26 1 Johdanto Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä ohje objektikortteleiden istuttamisesta maastoon. Tämä ohje on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat käyneet ArchiCad-peruskurssin. Ohjeessa on käytetty VirtuaaliViipuri-projektin aikana mallintamisessa muodostuneita työtapoja, jotka on huomattu toimiviksi käytössä olevilla työkoneilla. Toimintatapoja voi siis olla muitakin. Työssä käsitellään kohta kohdalta selitysosioiden ja kuvasarjojen avulla, kuinka maasto, objektit ja lopulta kortteliobjektit tehdään. Ohessa myös kerrataan tasojen ja tekstuurien teko, pikanäppäinyhdistelmien käyttö ja virheilmoituksien kanssa toimiminen. Käyttöjärjestelmänä työkoneissa oli Microsoft Windows XP Profession Version Koneissa oli kaksiytiminen Intel Core2 Duo 3.16 GHz ja 3.17 GHz-prosessori ja RAM-muistia 3,00 GB. Näytönohjaimena oli NVIDIAn GeForce GTX 295. Maastoon istutus tehtiin ArchiCAD 12 -opiskelijaversiolla ja visualisointi Artlantis Studio 2:lla.

27 5(37) 2 Maaston teko 2.1 Tasot Ennen varsinaisen työn aloittamista on syytä käydä ottamassa Keskeytä virheilmoituksilla ja Kirjoita ArchiCAD-raportti valinnat pois polun vaihtoehdot Työympäristö 3D ja laskenta kautta (kuvat 1-2). Tämä siksi, että ohjelma ei jumittuisi virheilmoituksista ja käyttäjän ei tarvitsisi jokaikisen virheen kohdalla klikkailla OK tiedostojen lataamisen ajan. Asetusten muuttamisen jälkeen on hyvä luoda muutama erillinen taso, jotta kaikki työvaiheet eivät sijaitsisi aloitustasolla eli ArchiCAD-tasolla. Luo ensin esimerkiksi maasto, laatat, objektit sekä mallintamisen edetessä tarpeen mukaan lisätasoja. (Siitä huolimatta, että nämä tasot löytyvät valikosta perusnimillä.) Nimeä tasot tunnistettavalla tavalla. Tehdyn tason saa tasolistan alkupäähän laittamalla nimen muotoon: _tasonnimi.) Tasoista voi tehdä myös tasoyhdistelmiä, joiden avulla voi tietyn asiakokonaisuuden kaikki tasot avata ja sulkea samalla kertaa. Luotaessa uutta tasoyhdistelmää säädetään tasoasetukset sellaisiksi, kuin ne yhdistelmään halutaan tallentaa. Kun tasojen asetukset on säädetty halutuiksi, osoitetaan ikkunan vasemmassa alalaidassa olevaa Uusi-painiketta. Tämä avaa uuden ikkunan, jossa tasoyhdistelmälle annetaan nimi. (ArchiCAD 12 -käsikirja, KO.AS Asetukset, 7.) Tasojen teon kertaus Pikanäppäimillä Ctrl + L saa tasovalikon näkyviin (kuva 3). Painamalla Uusi tulee ikkuna, jossa uuden tason voi nimetä (kuva 4). Nimeä taso halutulla tavalla (kuva 5). Paina lopuksi OK ja poistu valikosta.

28 6(37) Kuva 1 Virheilmoitusraportin ohitus Kuva 2 Virheilmoitusraportin ohitus Kuva 3 Tasovalikko

29 7(37) Kuva 4 Tasovalikko, uusi taso Kuva 5 Tasovalikko, uuden tason nimeäminen 2.2 Karttojen tuonti projektiin Maasto- tai korkeuskäyräkartat tuodaan ArchiCAD:iin valikkopolun Arkisto Viitteet Sijoita ulkoinen piirustus kautta (kuva 6). Valikkopolun kautta saadusta valintaikkunasta käydään hakemassa karttatiedosto, joka voi olla esimerkiksi muotoa *.jpg, *.tif, *.sgi, *.bmp. Tiedosto valitaan ja painetaan Open. Piirtoikkunaan tulee liikuteltava laatikko, jossa on nuolet sisällä (kuva 7). Nuolilaatikko sijoitetaan halutulle paikalle piirtoalustaa ja painetaan hiiren vasenta painiketta, jolloin kartta saadaan näkyviin (kuva 8).

30 8(37) Kartta valitaan aktiiviseksi, jonka jälkeen skaalaustoiminto saadaan esiin näppäinyhdistelmällä Ctrl + K (kuva 9). Kartasta valitaan alku- ja loppupiste (kuvat 10-11). Pisteiden välinen etäisyys voidaan määrittää joko käsivaralla tai antamalla numeroin uusi välimatka. Lopuksi toiminto kuitataan painamalla enteriä. Skaalauksen asetuksia ei tarvitse muuttaa. Kuva 6 Karttatiedoston hakeminen Kuva 7 Kartan sijoittaminen

31 9(37) Kuva 8 Kartan sijoittaminen Kuva 9 Kartan skaalausasetukset Kuva 10 Kartan skaalauksen aloitus

32 10(37) Kuva 11 Kartan skaalaus 2.3 Maasto (pinta) Pinnan teko aloitetaan valitsemalla pintatyökalun valikko, jonka vasemmassa alalaidassa on tasolista (kuva 12). Listasta haetaan alussa luotu maastotaso (kuva 13). Maaston asetuksista ei muutoin tarvitse välittää, jollei aloituskorkeudella ole olennaista vaikutusta työstä otettaviin piirustuksiin. Asetusmuutokset voi tehdä tarvittaessa myöhemmin. Maasto piirretään kartan päälle sopivan kokoiseksi, mieluiten hiukan yli kartan reunojen, joko suorakaide- tai kuviopiirrolla (kuva 14). Kuva 12 Maastovalikko

33 11(37) Kuva 13 Maastovalikon tasolista Kuva 14 Maaston piirto 2.4 Korkeuskäyrät Korkeuskäyrät tehdään maastoon murtoviivalla. Ennen varsinaista piirtämistä olisi syytä vaihtaa murtoviivan väri mahdollisimman näkyväksi (kuva 15). Murtoviivalla piirretään kartan korkeuskäyrien mukaisesti viivat kartan päälle (kuva 16). (HUOM: piirrä murtoviivan suoraviiva-asetuksella, tällöin maasto toimii kevyemmin.) Murtoviivaa voi jatkaa siitä, mihin sen on aiemmin päättänyt, valitsemalla murtoviivan aktiiviseksi ja painamalla viivan päästä hiiren vasemmalla painikkeella ja valitsemalla -painikkeen. Maaston korkeuskäyrät saadaan aikaan upottamalla tehdyt murtoviivat maastoon. Maasto valitaan aktiiviseksi (maastopainikkeen tulee olla myös päällä), kursori viedään murtoviivan päälle

34 12(37) (painetaan välilyönti pohjaan, jolloin kursori muuttuu taikasauvaksi) ja painetaan taikasauvalla kutakin murtoviivaa, jolloin ohjelma kysyy, lisätäänkö pisteet maastoon vai tehdäänkö aukko. Tarkistetaan, että pallo on kohdassa lisää pisteet maastoon (kuva 17). Seuraavaksi pisteet nostetaan haluttuihin korkeuksiin klikkaamalla kursorilla valittuna olevan maaston jotain korkeuskäyrää, tällöin tulee kuvan mukainen valintatyökalu, jossa on pisteen korkeusasemaa kuvaava z-painike, jota painamalla saadaan kuvan 18 mukainen pinnan korkeuspistevalikko, johon syötetään korkeus pinnan perustasosta (muista laittaa rasti käytä kaikkiin kohtaan), ja painetaan OK. Toista sama menetelmä kunkin korkeuskäyrän kohdalla (kuva 19). Katso välillä, miltä muotoutuva maasto näyttää 3D-ikkunassa. Kuva 15 Murtoviivan värin vaihto Kuva 16 Murtoviivan piirtäminen

35 13(37) Kuva 17 Pisteiden lisäys maastoon Kuva 18 Pinnan korkeuspisteiden korkeuksien muuttaminen Kuva 19 Korkeuskäyrät pinnassa 2D

36 14(37) 2.5 Korjaukset ja tarkastukset Maastosta saadaan sulavalinjaisempi menemällä maastovalikkoon ja vaihtamalla pallo kaikki linjat teräviä kaikki linjat pehmennetty kohtaan. Korttelin kokoisen karttapalan kohdalla voidaan maaston korkeuskäyrät jatkaa maaston reunoihin asti (kuva 20), jotta kuvien rendausvaiheessa maastoon istutettavilla kohteilla olisi enemmän muotoiltua maastoa taustanaan (kuva 21). Kuva 20 Korkeuskäyrien jatkaminen maaston reunoihin asti Kuva 21 Pehmennetyt maastolinjat 3D-ikkunassa

37 15(37) 2.6 Täytealueet Katujen ja piha-alueiden teko aloitetaan tekemällä 2D-tilassa täytetyökalulla pohjat kyseisille alueille. Täytteissä olisi oman työskentelyn helpottamiseksi hyvä käyttää eri tekstuureita ja värejä (kuva 22) sekä siirtää tekstuurit omalle nimikkotasolleen, jos sellaisen on tehnyt. 2Dnäkymässä oleva kartta olisi hyvä siirtää taaemma hiiren oikean painikkeen kautta saatavan valikon Järjestys Vie taaksepäin kautta (kartan on oltava aktiivinen, jotta halutun valikon saa näkyviin), tällöin piirretyt täytteet eivät häviä kartan taakse (kuva 23). Täytteiden teon aikana maastoa ei tarvita, joten maastotason voi käydä sulkemassa tasovalikosta. Piirrä täytteellä kartan kadut, polut jne. rajaamaan tontteja (kuva 24), tämän jälkeen jalkakäytävät tehdään painamalla taikasauvalla rajatulle alueelle täyte, josta vähennetään pihaosuus pois (kuva 25). Käytä taikasauvaa ja vähennystä tehdessäsi pihoille täytteet. Reunakiveykset tehdään jalkakäytävistä levittimellä, täytettä siirretään 250 mm sisäänpäin (kuva 26), jonka jälkeen taikasauvalla painetaan tyhjälle alueelle täyte, josta vähennetään sitten jalkakäytävän ja pihojen täytteet (kuvat 27 28). Kuva 22 Täytteen tekstuurin ja värin vaihto

38 16(37) Kuva 23 Kartan siirto piirtotasolla taaemma Kuva 24 Täytekadut rajaamassa tontteja Kuva 25 Jalkakäytävätäytteestä pihaosuuden poistaminen

39 17(37) Kuva 26 Jalkakäytävätäytteestä reunakiviosion tekeminen Kuva 27 Reunakivitäytteen tekeminen 1. Kuva 28 Reunakivitäytteen tekeminen 2.

40 18(37) 2.7 Laatat Varsinainen ja näkyville jäävä maasto tehdään laatalla, joka leikataan Boolen-toiminnon avulla pinnalla. Laatan piirtoasetuksista kohdasta Pohja ja leikkaus muutetaan leikkauksen täytteeksi tyhjä, kohdasta 3D muutetaan laatan tekstuurin asetuksesta kaikki pinnat yhteneviksi ja valitaan tarkoitukseen sopiva tekstuuri. Laatat saa tehtyä itse piirtämistä nopeammin käyttämällä taikasauvaa. Taikasauvaa käytettäessä saattaa tulla kuvan 29 mukainen virheilmoitus, jonka mukaan kursori ei ole osunut oikeaan kohtaan. Virheilmoitus saattaa kapeissa kohdissa tulla useasti, mutta kokeilemalla eri kohtiin taikasauvalla laatan tekemistä oikea kohta todennäköisesti löytyy. Toinen yleinen virheilmoitus laattojen teon kohdalla on Monikulmio leikkaa itsensä kanssa. Tämä ilmoitus tulee, kun jalkakäytävälaatasta poistettavat eri pihalaatat sivuavat jalkakäytävälaattaa (kuva 30). Ilmoitus kuitataan painamalla korjaa-painiketta. Kun laatat on tehty 2D-tilassa, on syytä tarkistaa 3D-tilassa leikkaavatko laatat maaston. Jos laatat eivät leikkaa maastoa, on laatat siirrettävä oikeaan korkoon. Tämän voi tehdä silmämääräisesti 3D-tilassa (kuva 31). Laatat leikataan Boolen-toiminnon avulla (kuva 32). Boolen-toiminnossa tekijäksi valitaan maasto ja kohteeksi laatat ja toimenpiteeksi leikkaus. Toimenpide kuitataan painamalla suorita. Laattojen leikkauksen jälkeen näkymä on kuvan 33 mukainen, eli maastopala näkyy osittain laattojen lomasta. Käy tasovalikosta sulkemassa maasto näkyvistä, että lopputulos näyttäisi kuvalta 34. Laatat eri korkeustasossa Jos jalkakäytävät haluaa katuja ylemmäksi, on maasto monistettava pystysuunnassa 150 mm perusmaastoa korkeammalle tai matalammalle (kuvat 35-36), ja siirrettävä omalle tasolle (kuva 37). Laatat on tehtävä siten, että esimerkiksi jalkakäytävä, reunakivi ja pihamaastot tehdään ylemmälle tasolle, ja kadut sekä viheralueitten laatat tehdään alemmalle tasolle. Tämä siksi, että Boolen-toimenpidettä käytettäessä on helpompi valita leikattavat laatat Ctrl + A:n avulla, jotta oikeat laatat tulevat leikatuiksi oikealla maastolla (kuva 38). Laattojen leikkauksen jälkeen tasovalikosta käydään piilottamassa maastot ja valitsemassa näkyviin näkymättömissä olevat laatat (kuva 39).

41 19(37) Kuva 29 Laatan virheilmoitus Kuva 30 Laatan virheilmoitus Kuva 31 Laatan ja maaston sijoittuminen toisiinsa nähden

42 20(37) Kuva 32 Laattojen ja maaston leikkaus Kuva 33 Maasto näkyy laattojen välistä Kuva 34 Laattamaasto

43 21(37) Kuva 35 Maaston monistus pystysuunnassa Kuva 36 Kopioidun maaston korkeuden antaminen alkuperäiseen maastoon nähden Kuva 37 Uuden maaston siirtäminen omalle tasolleen

44 22(37) Kuva 38 Alemmalla tasolla olevien laattojen leikkaus maastolla Kuva 39 Laattamaasto 2.8 Silottelu Pinnan silottelu on syytä tehdä vasta objekti-istutuksien jälkeen. Tällöin on helpompi tehdä lisäpisteet maastoon ja nostaa maasto objektien niistä kohdista, joissa objekti ei ole oikein asettunut maastoon nähden. Maastoon tehdyt muutokset muokkaantuvat suoraan laattamaastoon Boolen-toiminnon ansiosta. Maaston muokkauksen yhteydessä on syytä huomioida se, että jos kadut ovat eri maastotasolla kuin jalkakäytävät ja pihojenmaastot, tulee joko molempiin maastoihin tehdä muutokset tai vaihtoehtoisesti, pienempien maastokohteiden kohdalla, poistaa se maasto, johon ei ole vielä tehnyt muutoksia ja kopioida pystysuunnassa muutettu maasto ja tehdä Boolen-toimenpiteet uudelleen niille laatoille, joista leikkaustoiminto on poistunut.

45 23(37) 3 Objektien teko 3.1 Yleistä objektien teosta Talo-objektien teko aloitetaan avaamalla projekti, johon objekteiksi käännettävät rakennukset on mallinnettu. Referenssikohteessa tässä oli suurena apuna VirtuaaliViipuri-nettisivut. Sivuilta näki helposti, ketkä kaikki olivat mallintaneet korttelia ja kuka siihen oli tehnyt viimeksi korjauksia. Uudemmista kortteleista oli tehty arkistotallenteet, joissa oli mukana myös käytetyt objektit ja tekstuurit. Osassa kortteleissa tekstuurit piti itse lisätä arkistotallenteesta huolimatta. Vanhemmissa projekteissa täytyi etsiä sekä tekstuurit että käytetyt objektit verkkolevyiltä. Pääsääntöisesti objektit ja tekstuurit löytyivät hyvin tekijän kansiosta, mutta joissain tapauksissa oli tilaa säästetty eikä tekstuureita ollut kopioitu omaan kansioon. Yleensä tekstuurit sai näkymään lataamalla tarvittavat kansiot kirjastojenhallinnan kautta, mutta pahimmassa tapauksessa piti tekstuurit lisätä käsin. 3.2 Tekstuurien lisääminen Tekstuurien lisääminen käsin tapahtuu valikosta vaihtoehdot/atribuutit (kuva 40). Listasta valitaan tekstuuri ja haetaan sille sopiva kuva (kuvat 41 ja 43-45). Jos vanhoja tekstuureita ei löydy, täytyy sopiva tekstuuri etsiä saatavilla olevista tekstuurikansioista esimerkiksi haetoiminnon avulla (kuva 42). Eteen saattaa myös tulla tilanteita, joissa tarvittavaa tekstuuria ei löydy ollenkaan, jolloin tekstuurin joutuu tekemään itse. Kuva 40 Tekstuurit valitaan atribuutit kansiossa.

46 24(37) Kuva 41 Valitaan muokattava tekstuuri. Kuva 42 Hakutoiminnolla etsitty sopivia tekstuurikuvia.

47 25(37) Kuva 43 Ladataan tekstuuri ArchiCAD kirjastojen ulkopuolelta. Kuva 44 Valitaan oikea tekstuuri kansiosta.

48 26(37) Kuva 45 Tekstuuri ladattuna ohjelmaan. Kannattaa tarkistaa, että projektissa olevat talot ovat säilyneet oikein, sillä objektit ovat voineet siirtyä tai kadota. Myös esimerkiksi Boolen-toimenpiteitä voi joutua tekemään uudestaan. 3.3 Objektien teko Projektista muutetaan talot yksitellen objekteiksi. Tässä kannattaa käyttää apuna tasoasetuksia. 3D-ikkunaan yritetään valita kohteen lisäksi mahdollisimman vähän muuta (kuva 46). 3D-ikkunassa valitaan ylimääräiset osat ja laitetaan ne esimerkiksi tonttien mukaan nimetylle piilotasolle (kuva 47). Kuva 46 3D ikkunaan valitaan mahdollisimman vähän ylimääräistä.

49 27(37) Kuva 47 Ylimääräiset valitaan 3D ikkunassa ja siirretään piilotetuille tasolle. Kuva 48 Muusta korttelista irrotettu talo valmiina objektiksi kääntöön. Talo-objekteihin ei kannata ottaa mukaan aitoja, koska ne eivät yleensä istu uuteen maastoon ja osana objektia niitä ei voi muokata. Monimutkaisemmat portit tai muut rakenteet on syytä kääntää yksittäisiksi objekteiksi maastoon istutusta varten. Kannattaa tarkistaa, toimiiko objekti ennen etenemistä. Jos objekti ei näy ollenkaan, se täytyy tehdä uudestaan. Objektin näkyessä puutteellisena täytyy ennen uuden objektin tekoa korjata alkuperäistä rakennusta. Esimerkiksi kattojen kanssa ilmenee usein ongelmia (kuva 49). Vaikka objektista puuttuvat katot näkyisivätkin alkuperäisessä kohteessa, ne täytyy tehdä uudestaan ennen uuden objektin tekoa. Talo-objektit kannattaa nimetä loogisesti kortteliin istuttamisen helpottamiseksi, esimerkiksi Pantsarlahden korttelin 19 tontti 37 voidaan nimetä: PL19_T37_talo1.

50 Kuva 49 Talo-objektista puuttuu osa katoista. 28(37)

51 29(37) 4 Kortteliobjektien teko 4.1 Yleistä kortteliobjekteista Koska koko maaston pyörittäminen on hankalaa ja hidasta, kannattaa kortteliobjektia varten tehdä maasto-objekti siitä maaston palasta, jolle talo-objektit istutetaan. Kortteliobjektien tekoa varten luodaan oma projekti. Projektiin ladataan kirjastojenhallinnassa tarvittavat taloobjektit ja maasto (kuva 50). Maasto-objekti kannattaa laittaa projektissa omalle tasolleen, että sen saa helposti objektia tehdessä pois päältä. Kuva 50 Tarvittavien kansioiden lisääminen kirjastojenhallinnassa. 4.2 Kortteliobjektien teko Ensin haetaan kartta maasto-objektin päälle (kuvat 51). Kartan tuontia ja skaalausta on käsitelty jo aikaisemmin luvussa 2.2. Kartta skaalataan maasto-objektin mittojen mukaan. Talo-objektit asetetaan oikeille paikoilleen maaston viivojen ja kartan avulla (kuvat 52 ja 53). Objektin kokoa saattaa myös joutua hieman muuttamaan, että se saadaan sopimaan. Objektien asettaminen oikeaan korkoon tapahtuu 3D-tilassa. Objekti valitaan ja painetaan sen kiinnepisteestä. Valitaan ilmestyvästä valikosta ja siirretään objekti oikealle korkeudelle (kuva 55). Jos kaikki talo-objektit eivät näy 3D-tilassa, vaikka objektit ovat toimineet aikaisemmin, kannattaa päivittää kirjastot. Jos vieläkään kaikki talot eivät näy, voi kokeilla käynnistää ArchiCAD uudelleen tai viimeisenä keinona koko kone uudelleen.

52 30(37) Kuva 51 Kartta skaalattuna maasto-objektin päälle. Kuva 52 Talo-objektin valinta.

53 31(37) Kuva 53 Objektin istutus oikeaan kohtaan. Kuva 54 Talo-objektit istutettuna kortteliin.

54 32(37) Kuva 55 Talo-objektin sijoittaminen oikeaan korkoon. 3D-tilassa mallin käyttöä voi myös helpottaa, jos ottaa käyttöön sisäisen renderoijan ja perspektiivin sijaan aksonometri-näkymän (Markkanen 2009). Aksonometri-näkymän voi ottaa käyttöön valikosta näkymä/3d-näkymän tyyppi/3d-projektio. Sisäisen moottorin saa käyttöön 3D-ikkunan asetuksista valikosta näkymä/3d-näkymän tyyppi/3d-ikkuna-asetukset (kuvat 56 ja 57). Kuva 56 3D-ikkunan asetusten valinta

55 33(37) Kuva 57 Valitaan 3D-moottoriksi sisäinen renderoija. Lopuksi laitetaan kortteliin tarvittavat aidat ja asetetaan myös ne oikeaan korkeuteen. Joskus mallinnettua taloa on täysin mahdotonta saada istumaan hyvin maastoon. Silloin täytyy korttelin istutusvaiheessa muokata maastoa. Kun kaikki objektit on saatu paikoilleen, piilotetaan maaston taso ja otetaan korttelista objekti. Taas kannattaa tarkistaa, että objekti myös toimii kunnolla. Kuva 58 Valmis kortteliobjekti.

56 34(37) Usein kortteli-objektia tallentaessa tulee virheilmoitus Heap zone ei riitä. Tähän voi auttaa projektin tallennus tai ArchiCAD:n uudelleen avaaminen, mutta joskus täytyy kortteli pilkkoa kolmeenkin osaan, että objektit saadaan tehtyä. Osat voidaan taas istuttaa ja niistä voidaan tehdä yksi kortteli-objekti. Referenssikohteessa on joitain kortteleita istutettu lopulliseen maastoon myös useampana palana.

57 35(37) 5 Viimeistely ja kuvienotto Maasto viimeistellään ArchiCAD:ssa lisäämällä esimerkiksi katuvalot, puistonpenkit jne. ja havupuut ennen Artlantis-tiedostoksi kääntämistä. Artlantiksen omissa objektitiedostoissa ei ole havupuita tai erikoisempia objekteja, kuten vanhoja katuvaloja. ArchiCAD:n 3Dikkunassa tulee olla perspektiivinäkymä päällä ja sisäinen 3D-moottori muutettu GL 3D - moottoriksi ennen kuin tiedoston voi kääntää. Kääntö tapahtuu polun Arkisto Tallenna nimellä kautta. Näkyviin tulee valintaikkuna, josta valitaan tallennusmuodoksi *.alt ja tiedosto nimetään sen mukaan mitä tallennettavassa tiedostossa on (kuvat 59-60). Käännösvaiheessa saattaa tulla kuvan 61 mukainen virheilmoitus, jonka jälkeen kannattaa tehdä nopeasti varmuustallennukset, jos niitä ei ole ennen kääntämistä tehnyt. Kyseisen ilmoituksen jälkeen pahimmillaan koko kone kaatuu ja käynnistyy uudelleen. Kuva 59 Artlantis-tiedostoksi kääntäminen

58 36(37) Kuva 60 Artlantis-tiedostoksi kääntäminen Kuva 61 Artlantis-tiedoston kääntövaiheen virheilmoitus

59 37(37) Lähteet ArchiCAD 12 -käsikirja, M.A.D. [online] [viitattu ]. Markkanen, Tero, rakennustekniikan lehtori. Keskustelu Tampereen ammattikorkeakoulu. VirtuaaliViipuri [online] [viitattu ] Saatavissa: