NUOREN TENSIOPÄÄNSÄRKY JA MIGREENI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUOREN TENSIOPÄÄNSÄRKY JA MIGREENI"

Transkriptio

1 NUOREN TENSIOPÄÄNSÄRKY JA MIGREENI Opas päänsärkyä sairastaville nuorille ja heidän läheisilleen Elina Kuisma ja Riikka Dahlbacka Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK) + Diakonissan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Kuisma, Elina ja Dahlbacka, Riikka. Nuoren tensiopäänsärky ja migreeni Opas päänsärkyä sairastaville nuorille ja heidän läheisilleen. Helsinki, syksy 2008, 53 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki: Hoitotyön koulutusohjelma, Diakonisenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) + diakonissan virkakelpoisuus. Opinnäytetyö koostui tuotoksesta eli oppaasta sekä siihen liittyvästä kirjallisesta raportista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa nuorille ja heidän läheisilleen opas tensiopäänsärystä ja migreenistä sekä näiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä nuorten tietämystä päänsäryn ennaltaehkäisyssä ja sitä kautta parantaa heidän elämänlaatuaan. Opinnäyte toteutettiin yhteistyössä Suomen Migreeniyhdistyksen kanssa osana kolmivuotista Lasten päänsärky projektia. Projektin tavoitteena oli vähentää lasten päänsärystä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Tarkoituksena oli lisätä lasten, nuorten ja heidän omaistensa sekä ammattilaisten tietämystä päänsärkyjen ennaltaehkäisystä ja uusista hoitosuosituksista. Idea oppaalle saatiin opinnäytetyötorilta, jossa Suomen Migreeniyhdistyksestä oli henkilö mainostamassa aihetta. Oppaan valmistamiseen kului aikaa lähes kaksi vuotta, josta vuosi kului suunnitteluun ja tiedonhankkimiseen. Puoli vuotta kului oppaan hiomiseen sähköiseen muotoon. Oppaasta kerättiin palautetta arviointikyselyllä testiryhmältä, joka koostui 29 Suomen Migreeniyhdistyksen jäsenestä. Vastauksia saatiin 14 jäseneltä. Oppaan jatkohaasteena olisi olla nuorten haastatteleminen, jossa pyritään selvittämään, onko oppaasta ollut hyötyä elämänlaadun kohentamisessa. Jatkohaasteena voisi olla myös sen markkinointi esimerkiksi terveysalan ammattilaisille työ- tai apuvälineeksi työssään. Asiasanat: päänsärky, migreeni, nuoret, tuotos, terveyden edistäminen

3 ABSTRACT Kuisma, Elina and Dahlbacka, Riikka. Tension headache and migraine. 53 p., 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Diaconal Nursing. Degree: Nurse. Our thesis is a part of the Children s Headache project organised by Finnish Migraine Association. The purpose of the Children s Headache project is to promote early detection of children s headache and to prevent the mental and social hazards caused by headaches. The objective of the project was to increase information on headaches among children, adolescents and their relatives as well as health care professionals dealing with tension headaches and migraine. The project focuses on producing material regarding children s headache. Our thesis consists of a literature section and a guidebook. The aim of our thesis was to produce a guidebook about tension headache and migraine among adolescents. The guidebook gives information on the prevalence, causes and general symptoms of tension headache and migraine, as well as on their diagnostics and treatment. The theoretical framework consists of health promotion and communication in medicine. The data was collected by sending an evaluation questionnaire to 29 members of the Finnish Migraine Association out of which 14 responded. As a result, the preliminary test readings showed that the guidebook gives extensive information about tension headache and migraine, their causes, general symptoms and treatment. Further development regarding our product would be marketing it to health care professionals as an aid for dealing with patients with headaches. Key words: tension headache, migraine, adolescents, health promotion, communication in medicine.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO NUORTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN Terveyden määritelmä Nuoruus elämänvaiheena Nuorten terveyshaasteet Nuorten terveyserot Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen seurakunnissa TENSIOPÄÄNSÄRKY Tensiopäänsäryn syitä Tensiopäänsärkykohtaus Tensiopäänsäryn toteaminen Tensiopäänsäryn ehkäisy Työergonomia Rentoutuminen Uni Tensiopäänsäryn hoito Hieronta Liikunta Oppimisterapeuttiset menetelmät Fysikaalinen hoito Lääkehoito MIGREENI Migreenin ennakko-oireet Migreenin esioireet, eli auraoireet Migreenin toteaminen Migreeniärsykkeet ja kohtausten ennaltaehkäisy Stressinhallinta Ruoka-aine migreeniärsykkeenä Migreenikohtauksen hoito...24

5 5 TERVEYSVIESTINTÄ Terveysviestinnän välineet Vaikuttavuus Kohdentaminen Yhteistyö Hyvän terveysaineiston laatukriteerit PRODUKTION TARKOITUS JA TAVOITTEET PRODUKTION TUOTTAMINEN JA ARVIOINTI Suomen Migreeniyhdistys Lasten päänsärky projekti Produktion suunnittelu Produktion valmistus Produktion kokeilu ja arviointi Arviointikysely ja palaute Oma arvio Arvioinnin perusteella tehdyt muutokset Markkinointi POHDINTA Eettisyys Luotettavuus Produktion merkitys Prosessin pohdinta Oma ammatillinen kasvu Jatkohaasteet oppaan kehittämiselle...46 LÄHTEET...47 LIITTEET...51 Liite 1: Arviointikysely...51 Liite 2: Ensimmäinen saatekirje...52 Liite 3: Toinen saatekirje...53

6 1 JOHDANTO Päänsäryt ovat kivuliaita, toimintakykyä lamauttavia sairauksia, jotka kestävät usein läpi koko elämän. Päänsärkyihin on olemassa tehokkaita hoitoja, mutta ne eivät usein tavoita ihmisiä, jotka niitä tarvitsisivat. (Suomen Migreeniyhdistys 2007.) Päänsärkypotilaat tarvitsevat lisää tietoa osatakseen hakea apua ongelmiinsa (Hölttä 1999). Päänsärkypotilaiden aseman helpottamiseksi tietoa on annettava myös potilaiden läheisille ja työtovereille, jotta he ymmärtäisivät päänsärkysairauksien invalidisoivan luonteen. Opinnäytetyömme on Suomen Migreeniyhdistys ry:n Lasten päänsärky projektiin tilaama produktio. Tarkoituksemme on tuottaa opaslehtinen migreeniä tai tensiopäänsärkyä sairastaville vuotiaille nuorille ja heidän läheisilleen. Opaslehtinen toimii materiaalina, jonka avulla pyritään lisäämään migreeniä ja tensiopäänsärkyä sairastavien nuorten, sekä heidän omaistensa tietämystä päänsäryistä, niiden ennaltaehkäisystä ja hoitosuositusten mukaisesta hoidosta. Lasten ja nuorten eri päänsärkytyypit ovat yleistymässä vauhdilla. Koulunsa aloittavista noin 10 prosentilla on toistuvia päänsärkyjä. Lapsista migreeniä sairastaa noin 3 6 prosenttia ja varsinkin nuorten tyttöjen keskuudessa luku on suurempi. (Suomen Migreeniyhdistys 2007.) Taiwanilaisen tutkimuksen mukaan jatkuvista pääkivuista ja varsinkin migreenistä kärsivät vuotiaat sairastavat usein myös masennusta, ahdistusta ja muita mielenterveys häiriöitä (Shuu-Jiun, Kai-Dih, Jong-Ling & Shiang-Ru 2007, ). Tekemämme opas on aiheellinen, jotta nuoret ja heidän läheisensä saavat tietoa sairaudesta ja sen ennalta ehkäisyssä. Jos päänsärky on hyvin hallinnassa, voidaan mahdollisesti parantaa elämänlaatua.

7 7 2 NUORTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN 2.1 Terveyden määritelmä Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee ihmisen biopsykososiaaliseksi kokonaisuudeksi. Usein määritelmään lisätään vielä ihmisen spirituaalinen ulottuvuus, kuten Parviainen ja Pelkonen (1998) tekevät artikkelissaan Uskonnollisuus hoitotyön arjessa: siinä todetaan ihmisen olevan biopsykososiaalisspirituaalinen kokonaisuus; ihmisellä on siis fyysisen, psyykkisen, hengellisen ja sosiaalisen toimintakyvyn mukanaan tuomia voimavaroja ja toisaalta myös tarpeita. Sairauden, huono-osaisuuden tai koettujen oireiden takia toimintakyky voi alentua ja siten myös voimavarat vähetä. (Parviainen & Pelkonen 1998, 46.) Määrittelijästä riippuen on terveyttä pidetty ominaisuutena, voimavarana, ihannetilana tai kykynä toimia ja työskennellä. Terveys ei ole vain sairauden puuttumista, vaan myös henkilön kykyä selviytyä sosiaalisista rooleistaan. Nykyään vallalla olevan käsityksen mukaan terveyttä ei kannata pitää elämisen tavoitteena, tärkeämpää on olla tyytyväinen omaan tilanteeseensa. Kokemus terveydestä on subjektiivinen. (Vertio 1992, 7.) Päänsärkyjä sairastava voi tuntea itsensä päänsärkykohtausten välillä täysin terveeksi. Toisaalta seuraavan päänsärkykohtauksen pelko voi saada päänsärkyjä sairastavan tuntemaan itsensä sairaaksi silloinkin, kun päätä ei särje. 2.2 Nuoruus elämänvaiheena Nuoruus määritellään elämänvaiheeksi, jolloin tapahtuu lapsen vähittäinen irrottautuminen lapsuudesta ja oman persoonallisen aikuisuuden löytäminen. Nuoruus on siis sekä yksilöitymis- että eriytymisprosessi, jolloin yksilö hakee paikkaansa yhteiskunnassa ja sosiaalisessa ympäristössä. Nuoruutta elämänvai-

8 8 heena kuvaa voimakas muutos, joka tapahtuu yksilön elinpiirissä, ruumiissa ja mielessä. Nuoruudessa yksilö kehittyy omaa persoonallista aikuista minäänsä kohti. (Rantanen 2000, 34.) Nuoruus voidaan jaotella kolmeen eri ikäkauteen. Varhaisnuoruus sijoittuu ikävuosiin 11 14, jolloin yksilö käsittelee muuttuvaa suhdetta omaan kehoonsa. Toinen ikäkausi on vuoden iässä, jolloin yksilö prosessoi muuttuvaa suhdetta omiin vanhempiinsa. Jälkivaihe sijoittuu ikävuosiin 19 22, jolloin muotoutuu lopullinen aikuinen ja ehyt persoonallisuus. Hormonitoiminnan aktivoitumisen aiheuttamat ruumiinmuutokset aiheuttavat nuoressa hämmennystä, koska aiempi ruumiinkuva häviää. (Rantanen 2000, ) 2.3 Nuorten terveyshaasteet Lasten ja nuorten ympäristössä ja perheiden elämässä on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. Muuttoliike on muokannut ja harventanut perheiden sosiaalisia verkostoja, sähköiset viestimet vallanneet kasvavan osan ihmisten arjesta ja ajasta ja aikuisten päihteiden käyttö ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet. Vaikka kuolleisuuslukuja tarkastelemalla lasten ja nuorten terveys on parantunut, esiintyy nuorten parissa myös paljon erilaista oireilua ja ongelmia. (Saarinen 2007.) Kouluterveyskyselyn mukaan noin 30 prosentilla nuorista esiintyy viikoittain stressioireita, kuten niska- ja hartiakipua sekä päänsärkyä. Väsymystä esiintyy päivittäin 16 prosentilla nuorista, keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta 13 prosentilla ja koulu-uupumusta 12 prosentilla nuorista. (Luopa, Pietikäinen & Jokela 2008, 24.) Osalle oireista voidaan löytää juuri tätä oiretta tai sen lisääntymistä väestössä selittäviä tekijöitä. Stressioireet ovat kuitenkin usein merkki yleisestä pahoinvoinnista, johon liittyy muita terveyden häiriöitä ja epäonnistumisen kokemuksia eri elämänalueilla. Nuorten niska-, hartia- ja alaselkäoireiden lisääntymisen taustalla keskeisenä selittäjänä on todennäköisesti staattisissa asennoissa vietetyn ajan piteneminen. Tähän ovat vaikuttaneet välitunti- ja tuntijär-

9 9 jestelyt, liikuntatuntien ja liikkumisen vähentyminen ja tietokoneiden ja muun informaatio- ja kommunikaatioteknologian lisääntynyt käyttö. (Rimpelä 2005.) Suomalaiset nuoret raportoivat väsymystä muita eurooppalaisia enemmän. Lisääntyneen väsymyksen selityksiä ovat todennäköisesti myöhäisempi nukkumaanmenoaika ja siitä aiheutuva yöunen lyheneminen, koulutyön muutokset, esimerkiksi kurssimuotoinen opetus, tauotus ja liikunnan määrän vähentyminen, sekä yleiset nuorten pahoinvointia selittävät yhteiskunnalliset syyt. Väsymys lisää vaikeuksia selvitä koulutyöstä ja aiheuttaa muita stressioireita, kuten jännittyneisyyttä, hermostuneisuutta tai päänsärkyä. Väsymys voi olla merkki liian suuresta koulutyömäärästä tai puutteellisista fyysisistä työskentelyolosuhteista. Huonosti ilmastoidut koululuokat ja suuret luokka- ja ryhmäkoot ovat yksi tärkeä taustatekijä. Oireita voi lisätä myös koulurakennusten kosteusvaurioista johtuva home. (Rimpelä 2005.) Stressi on oleellinen päänsärkyyn yhteydessä oleva tekijä. Kiireinen elämänrytmi, koulunkäynnin ongelmat, vaikeudet kaveripiirissä, turvattomuus ja usein myös piilevä masennus voivat kanavoitua päänsärkyoireeksi. Myös elämäntyyli voi vaikuttaa, esimerkiksi epäsäännöllinen ruokailu, valvominen, tupakointi, alkoholinkäyttö ja meluisa ympäristö lisäävät päänsäryn esiintymistä. Päänsäryn taustalla voi piillä myös masennusta, johon täytyy puuttua. (Valtonen 2004.) Jännitystyyppinen päänsärky kuuluu psyykkisiin, toiminnallisiin päänsärkyihin ja on toiseksi yleisin lasten päänsäryn aiheuttaja. Perheen ongelmat tai liian useat harrastukset edesauttavat jännityspäänsäryn syntymistä, psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen kasvuympäristö ehkäisee sitä. Lapsella esiintyy eniten jännityspäänsärkyä seitsemän vuoden iässä, kun hän aloittaa koulun, ja 13-vuotiaana yläkouluun siirtyessä. Lapsi saattaa myös ilmaista masennustaan päänsäryn oirein. (Sillanpää 1996, 410.)

10 Nuorten terveyserot Sosiaali- ja koulutusryhmien välisten terveyserojen ja syrjäytymisen perusta muodostuu jo kouluiässä. Syrjäytymisen, epäterveellisten elämäntapojen ja huonon koulumenestyksen noidankehä alkaa varhaisessa teini-iässä. Oppilaiden terveys on yhteydessä kouluarvosanoihin: huonot kouluarvosanat, huonoksi koettu terveydentila ja pitkäaikaissairaudet liittyvät toisiinsa. Tupakointi, alkoholin humalakäyttö ja huono hammashygienia liittyvät huonoon koulumenestykseen. Huonon koulumenestyksen taustalla ovat usein oppimisvaikeudet. Oppimisvaikeuksia kokevat oireilevat sekä tupakoivat ja käyttävät alkoholia muita enemmän. Nuorten terveyskäyttäytyminen alkaa eriytyä viimeistään luokalla. (Rimpelä 2005.) Kouluterveyskysely on osoittanut jopa 2-kertaisia eroja eri koulujen oppilaiden kokemassa terveydessä ja lääkärin toteamissa pitkäaikaissairauksissa (Luopa ym. 2008, 24). Erot selittyvät vain osaksi oppilaiden perhetaustalla ja elämäntyylillä. Yhtä tärkeitä selittäviä tekijöitä näyttävät olevan koulun ilmapiiri ja työskentelyolosuhteet. Koulujen väliset erot viittaavat siihen, että nuorten stressioireisiin ja jaksamiseen voidaan vaikuttaa koulun työmenetelmillä ja kouluterveyden- ja oppilashuollon keinoilla. (Rimpelä 2005.) Perhe vaikuttaa voimakkaasti nuorten terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen. Ydinperheessä (molemmat biologiset vanhemmat) asuminen suojaa lapsia ja nuoria terveysongelmilta ja terveysriskeiltä. Muuntyyppisten perheiden lapsilla terveysongelmat ovat suurempia. Perhe vaikuttaa myös opiskelu-uran valintaan. Alemmista sosiaaliryhmistä tulevat suuntautuvat keskimääräistä useammin lyhyille koulutusurille ja menestyvät koulussa keskimäärin heikommin. (Rimpelä 2005.)

11 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on tavoitteellista ja välineellistä toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi sekä sairauksien ehkäisemiseksi. Se perustuu ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittamiseen, tarvelähtöisyyteen, oikeudenmukaisuuteen, kulttuurisidonnaisuuteen ja kestävän kehityksen arvoihin. Terveyden edistämiseen sisältyy promotiivisia ja preventiivisiä toimintamuotoja. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 8, 39; Perttilä 2006, 12.) Promotiivisia toimintamuotoja ovat yhteisöterveydenhoito, organisaatioiden kehittäminen, terveellinen yhteiskuntapolitiikka, ympäristöterveydenhuolto sekä terveyden edistämisen ohjelmat, joihin myös Migreeniyhdistyksen Lasten päänsärky projekti lukeutuu. Preventiivisiä toimintamuotoja ovat terveyskasvatusohjelmat ja ehkäisevä terveydenhuolto (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 8). Terveyden edistämistoiminnan tuloksia ovat terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistuminen, elämäntapojen muutos terveellisempään suuntaan ja terveyspalvelujen kehittyminen. Tulokset, kuten terveelliset elämäntavat eivät vielä riitä, vaan toiminnan vaikutusten tulee näkyä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä sekä hyvinvointina siten, että terveys ja toimintakyky lisääntyvät, sairaudet ja terveysongelmat vähenevät ja terveyserot kaventuvat. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 8, 39; Perttilä 2006, 12.) Tavoitteena on siis lisätä ihmisten mahdollisuuksia terveytensä hallintaan ja terveydentilansa parantamiseen (Vertio 1992, 22 23). Suomalaisen terveyspolitiikan pyrkimyksenä on edistää jokaisen yksilön ja koko väestön terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on lisätä vuosia ja terveyttä elämään ja elämää vuosiin, eli paitsi pidentää elinaikaa, myös saada ihmiset tuntemaan itsensä terveiksi ja hyvinvoiviksi. Ihmisten tulisi tuntea selviytyvänsä hyvin arjen tilanteista ja kokea elämänsä antoisana. (Parviainen & Pelkonen 1998, 19.)

12 Terveyden edistäminen seurakunnissa Terveyden edistämisen käsite tekee paluuta seurakuntien diakoniatyöhön. Kirkot voidaan nähdä merkittäväksi terveyden edistämisen resurssiksi, joka on jäänyt ainakin pohjoismaisessa terveyden edistämispolitiikan tutkimusperinteessä syrjään. Uuden kansanterveyden aikakausi ja yhteisöllisyyden vaatimus antaa kirkoille mahdollisuuden palata terveyspolitiikan kentälle terveyttä edistävänä toimijana. (Tervonen-Concalves 2006, 28.) Väestön ikääntymisestä johtuvat julkiset menot alkavat selvästi kasvaa luvulla, jolloin kuntien mahdollisuuden tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja heikkenevät. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita pyritään vahvistamaan julkisen vallan ja kolmannen sektorin verkostoyhteistyöllä, johon myös diakoniatyö lukeutuu. (Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön strategia, 2002.) Seurakunnissa terveyttä voidaan edistää ryhmissä, leiritoiminnassa, diakoniavastaanotoilla sekä kotikäynneillä. Terveyttä edistetään keskustelemalla ja kuuntelemalla asiakasta sekä tukemalla yhteisöllisyyttä. Seurakunnissa ei tehdä sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Neuvonta ja terveyden ylläpitäminen osana terveyden edistämistä ilmenee terveysneuvontana, ennaltaehkäisevänä terveydenhoitona ja sielunhoitona. Diakonissat myös mieltävät uupumuksen ja masennuksen ehkäisyn opettamisen asiakkaille terveyden edistämiseksi. Seurakuntien terveyden edistämisen tärkeimpiä työmenetelmiä ovat tiedon jakaminen, keskusteleminen ja kuunteleminen. (Hyvönen & Ranne 2006, ) Hyvösen ja Ranteen (2006, 26) tekemän opinnäytetyön mukaan diakonissat kokivat, että diakonissojen suorittama diakoninen hoitotyö on asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämistä. Työmenetelminä tässä on asiakkaan neuvonta ja ohjaus.

13 13 3 TENSIOPÄÄNSÄRKY Tensio- eli lihasjännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto, joka sisältää sekä lihasten jännityksestä että henkisestä jännittyneisyydestä johtuvat päänsäryt. Lähes puolet ihmisistä kokee tensiopäänsärkyä jossain vaiheessa elämää. Noin kolme prosenttia ihmisistä sairastaa kroonista eli pitkäaikaista jännityspäänsärkyä. (Mustajoki 2008.) 3.1 Tensiopäänsäryn syitä Yleisin syy tensiopäänsärkyyn on niska-, hartia- ja päänahanlihasten jännittyneisyys. Syynä voi myös olla purentavirhe, yöllinen hampaiden narskuttelu, niskanlihasten revähdys tai henkisen ahdistuksen aiheuttama jännittyneisyys. (Hämäläinen 2008.) Päänsäryn syntymekanismi on tuntematon. On todettu, että tensiopäänsärkyä sairastavilla on suurentunut sähköinen aktiivisuus niskan tai otsan lihaksissa, joka liittyy kipuun. Tätä samaa ei kuitenkaan ole kaikissa tutkimuksissa havaittu. Jo 1950-luvulla esitettiin ajatus, että tensiopäänsäryssä kipu aiheutuisi verenkierron heikentymisestä kireissä lihaksissa. Verenkierron vähentymistä kireissä lihaksissa päänsäryn yhteydessä ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan myöhemmissä tutkimuksissa. Kuitenkin jotkut potilaat ovat hyötyneet verenkiertoa lisäävistä lääkkeistä säryn estohoidossa. Myös alkoholi auttaa lihasjännityspäänsärkyyn. On mahdotonta erottaa, johtuuko se verenkierron lisääntymisestä kireissä lihaksissa vai yleisestä rentoutusvaikutuksesta. (Färkkilä 1997.) On osoitettu, että sekä verihiutaleiden että veren plasman serotoniinivälittäjäaineen määrät ovat alentuneita lihasjännityspäänsäryssä. Varmuutta siitä, miten havainto liittyy päänsärkyyn, ei ole. Toisinaan tensiopäänsärkyyn liittyy ilmeinen

14 14 tai piilevä masennus. Monilla uni häiriintyy niin, että illalla saa helposti unen päästä kiinni, mutta uni katkeilee, ja aamuyö menee valvoessa. (Färkkilä 1997.) Joskus selvä niskan vamma esimerkiksi kolarissa edeltää päänsäryn alkua. Päänsärkysairauden alku voi liittyä myös työskentelyasennon muutokseen. Nuorilla tensiopäänsärkyyn altistaa usein tietokonepelien pelaaminen, jolloin istuma-asento saattaa olla pitkään samanlainen. Myös liikunnan vähäisyys saattaa aiheuttaa lihasjännityspäänsärkyä. Tensiopäänsärky liitettiin aiemmin hankaliin työasentoihin ja työn raskauteen, mutta lihasjännityspäänsärkyä esiintyy kaikenlaisessa yksipuolisessa ruumiillisesti näennäisen kevyessäkin työssä. Nuorella esimerkiksi koululaukun kantaminen tai istuma-asento voi olla tensiopäänsäryn taustalla. Tärkein lihasjännityspäänsärkyä aiheuttava tekijä onkin toiminnan yksipuolisuus. (Färkkilä 1997.) Nuorella jännityspäänsärky johtuu niskalihasten jatkuvasta supistuksesta ja on yleensä yhteydessä psyykkiseen ja fyysiseen stressiin. Särky alkaa hiipien, usein iltapäivällä tai koulupäivän jälkeen, ja menee ohi levolla. Selkeää rajanvetoa jännityspäänsäryn ja migreenikohtauksen välillä ei aina pystytä tekemään. Särkyä esiintyy harvemmin viikonloppuisin tai loma-aikoina. Myös riitaisat kotiolot voivat aiheuttaa lapselle tai nuorelle tensiopäänsärkyä. (Färkkilä & Paakkari 2002, 43.) 3.2 Tensiopäänsärkykohtaus Lihasjännityspäänsärky tuntuu useana päivänä yleensä ohimolla ja niskassa takaraivolla. Alkuun lihassärky on enemmän toisella puolella, mutta leviää säryn pahetessa koko päähän. Kohtauksen aikana päänahka tuntuu kireältä ikään kuin vanne puristaisi päätä ja päässä tuntuu olevan painetta. Joskus päänahassa voi olla puutuneita alueita. Jännityspäänsärky ilmenee yleensä pitkään jatkuneena ja tasaisena. Kipu ei koskaan ole viiltävää tai repäisevää. Joillakin henkilöillä päänsärkykohtaus voi kestää jopa kokonaisen viikon, mutta yleensä särkykohtaus kestää päivän. (Mustajoki 2008.)

15 15 Särkyyn voi liittyä kävellessä tuntuva huimaus. Joskus siihen voi liittyä pahoinvointia, mutta ei koskaan oksentelua. Aamulla särkyä ei välttämättä ole ollenkaan, mutta lisääntyy päivän mittaan. Särky voi kuitenkin olla sen verran lievää, että sen kanssa pystyy nukkumaan. (Färkkilä & Paakkari 2002, 41.) 3.3 Tensiopäänsäryn toteaminen Särkyä ei voi mitata, eikä tensiopäänsärky näy verikokeissa tai röntgenkuvissa. Epäsuoraa viitettä voidaan sen sijaan saada kaularangan röntgenkuvista, joissa näkyy niskan ryhdin oikeneminen, oikoryhti. Sen sijaan kaularangan kulumilla ei ole vaikutusta päänsäryn esiintymiseen. Usein särky on suorastaan käsin kosketeltavaa, niska ja kallonpohja voivat aristaa kosketeltaessa. Usein lihasjännityspäänsärky ja migreeni esiintyvät yhdessä, jolloin sekä lääkärin että potilaan on vaikea tietää, kummasta sairaudesta särky johtuu. Päänsärkysairauden tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, koska nykyiset migreenin täsmälääkkeet, triptaanit, eivät tehoa lihasjännityspäänsärkyyn. (Färkkilä 1997.) Diagnoosin varmistamiseksi lääkärin tehtävä on myös selvittää, että päänsäryn syynä ei ole esimerkiksi esioireeton migreeni, purentahäiriö, sivuontelontulehdus, silmänpainetauti, ohimovaltimotulehdus, kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi), lisäkilpirauhasen liikatoiminta, yläniskakivut tai aivokasvain. (Färkkilä & Paakkari 2002, ) 3.4 Tensiopäänsäryn ehkäisy Jännityspäänsärkyyn ei tunneta yhtä ja ainoata yleispätevää ehkäisykeinoa. On olemassa monia eri keinoja, joista jokaisen täytyy valita itselleen sopiva tapa ennaltaehkäistä päänsärkykohtauksia. Parhaimpana neuvona ajoittaisesta ten-

16 16 siopäänsärystä kärsivälle on etsiä mahdollisia päänsärkyä lisääviä tekijöitä ja vaikuttaa niihin. (Mustajoki 2008.) Työergonomia Hyvä työergonomia eli oikeat työasennot ja -tavat ovat tärkeitä jännityspäänsäryn ehkäisemisessä. Esimerkiksi näyttöpäätteen ja näppäimistön oikea korkeus on tärkeää, jotta niskalihakset eivät jännity. Näiden lisäksi hyvä fyysinen sekä perus- ja lihaskunto auttaa jännityspäänsäryn ehkäisemisessä, kuten myös sen hoidossa. (Tunninen 2008.) Rentoutuminen Hyötyä on myös rentoutumisen opettelusta. Rentoutumistapoja ja menetelmiä on useita, joista kannattaa valita itselleen sopiva. Saunominen, lepääminen, liikkuminen luonnossa ja rentoutumisharjoitukset voivat olla hyödyllisiä säryn ehkäisyssä. Lapsilla ja nuorilla lepo ja rentoutuminen auttavat yleensä paremmin kuin lääkkeet. Riittävä yöuni, säännöllinen ruokailu, turhan kiireen välttäminen ovat ehkäisyn ja hoidon tärkeitä osia. Myös säännöllisestä liikunnasta voi olla hyötyä. Nuoren oma tai vanhempien asettama vaatimustaso voi olla korkea ja pettymyksensietokyky heikko. (Färkkilä & Paakkari 2002, ) Uni Rauhallisen unen taustalla on hyvä unihygienia. Unta auttavia tekijöitä ovat viileä ja pimeä huone, hyvä patja sekä tyyny ja puhtaat lakanat. Uneen pääsyä helpottaa myös säännöllinen rytmi sekä tietynlaiset iltatoimet muun muassa hampaiden pesu ja lukeminen, jotka ovat jokaisella henkilöllä erilaiset. Nämä

17 17 iltatoimet ovat hyvä suorittaa samalla tavalla joka ilta, jolloin koko keho valmentautuu nukkumaan menoon. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2007.) 3.5 Tensiopäänsäryn hoito Kun tauti esiintyy ensimmäisiä kertoja, riittää usein tavallinen tulehduskipulääke muutaman päivän ajan (Mustajoki 2008). Tilanteen pitkittyessä ja kroonistuessa hoito vaikeutuu. Jännityspäänsärky luokitellaan krooniseksi, kun päänsärkypäiviä on kuukaudessa yli 15. Hoitamattomana krooniseksi muuttunut jännityspäänsärky voi laukaista migreenikohtauksen. Krooniseksi muuttuneeseen jännityspäänsärkyyn etsitään apua ensisijaisesti ei-lääketieteellisistä hoidoista. (Terveyskirjasto 2005.) Hieronta Parhaiten auttaa kipeiden alueiden hieronta. Särkevää pääkallon kohtaa voi myös hieroa, ja usein lämpö on hyödyksi. Koulussa tai työpaikalla ja iltaisin kotona on syytä yrittää taukovoimistelua ja rentoutumista. Usein täytyy harkita kiireisen elämänrytmin muutosta ja liikunnan lisäämistä istumatyön vastapainoksi. (Hämäläinen 2008.) Liikunta Liikunta estää päänsärkyä. Liikunta saattaa joskus pahentaa kipua, vaikka se olisi aloitettu hoidoksi. Esimerkiksi rintauinnissa niskan lihakset jännittyvät. Tällöin kannattaa kokeilla jotakin toista liikuntalajia. Hyviä liikuntamuotoja ovat rento kävely, venyttelevä voimistelu, sulkapallo, tennis ja selkäuinti. Laji on vapaasti valittavissa, kunhan liikunta tuntuu mielekkäältä eikä ole yksi stressin aiheuttajista. (Terveyskirjasto 2005.)

18 Oppimisterapeuttiset menetelmät Erilaiset oppimisterapeuttiset, biofeedback menetelmät, auttavat ymmärtämään lihasjännitystä ja helpottavat päänsärystä eroon pääsyä. Biofeedback on hoitomuoto, jota käytetään paljon Yhdysvalloissa erilaisten sairauksien ja oireiden hoitoon. Siinä on kyse rentoutumisen harjoittelemisesta apuvälineiden avulla. Nämä apuvälineet antavat rentoutusta harjoittelevalle tietoa rentoutumisen onnistumisesta esimerkiksi kehon lämpötilaa tai lihasjännitystä mittaavien laitteiden avulla. Rentoutumisen avulla palautetaan jälleen kehossa stressitön tila, kun stressi on noussut liian korkeaksi. Kyse on siis erilaisten stressiä aiheuttavien tekijöiden, stressorien, kielteisten vaikutusten hallitsemista. Koska kyse on oppimistapahtumasta, kuluu rentoutumisen oppimiseen aikaa. Eri tutkimuksissa on todettu, että biofeedback-menetelmällä on kyetty vähentämään päänsärkyä potilasryhmistä riippuen prosenttia. Tämä selittyy sillä, että jopa 44 prosenttia päänsärkykohtauksista on stressin seurausta. (Lindberg 2003, ) Fysikaalinen hoito Akupunktiosta on tilapäinen apu joillekin, mutta särky useimmiten uusii muutaman viikon kuluttua. Sama koskee fysikaalista hoitoa ja kaikkia passiivisen fysikaalisen hoidon muotoja, joissa päänsärkyä sairastava ei itse kuntouta itseään. Ne ovat lähinnä ensiapuhoitoja, ja vain elämäntapamuutoksilla saadaan aikaan pitkäaikaisempaa helpotusta särkyyn. (Färkkilä 1997.) Lääkehoito Tensiopäänsärkyä voi lyhytaikaisesti lääkitä parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä esimerkiksi ibuprofeiinilla. Lyhytaikaisella lääkitsemisellä tarkoitetaan

19 19 maksimissaan viittä päivää. Särkylääkkeiden jatkuvaa käyttöä on syytä välttää, sillä tähän päänsärkyyn kehittyy helposti särkylääkeriippuvuus. Erityisen hankalia ovat kofeiinia ja kodeiinia sisältävät yhdistelmäkipulääkkeet. Teho kipuun on parempi, mutta särkylääkeriippuvuus kehittyy herkemmin. Jatkuva särkylääkkeiden käyttö lopetetaan ja niiden sijaan aloitetaan pieni annos pitkäaikaisen kivun hoidossa käytettyä masennuslääkettä. Kansainvälisissä tutkimuksissa eniten hyötyä on ollut amitriptyliinistä, jonka on osoitettu pieninä annoksina estävän tehokkaasti kroonista kipua. Pienillä annoksilla amitriptyliini ei toimi masennuslääkkeenä. Muita pitkäaikaisempaan käyttöön soveltuvia lääkkeitä ovat lihasrelaksantit ja spastisuuslääke titsanidiini. (Färkkilä 1997; Mustajoki 2008.) 4 MIGREENI Migreeni on kivulias sairaus, joka voi estää sosiaalista toimintaa vapaa-ajalla sekä aiheuttaa poissaoloja koulusta ja harrastuksista (Martikainen, Färkkilä & Kallela 2003). Migreenin vaikutusta elämänlaatuun on verrattu diabetekseen ja masennukseen, sillä migreeni haittaa toiminta kykyä ja hankaloittaa elämää. Migreenikohtauksen kivun voimakkuutta on verrattu sydäninfarktikipuun. Migreeni on yleisempi sairaus kuin esimerkiksi astma tai diabetes. Migreenikohtaukset haittaavat työ-, perhe- ja sosiaalista elämää sekä aiheuttavat pelkoa tulevista kohtauksista. (Färkkilä & Paakkari 2002, ) Migreeni on aivorungon tumakkeista alkava hermosto- ja verisuoniperäinen sairaus, joka laajentaa aivojen pintaverisuonia. Verisuonten laajentuminen aiheuttaa kovan, kohtauksittaisen kivun. (Färkkilä 2002, 52.) Häiriöitä aivorungossa voivat aiheuttaa esimerkiksi stressitilan muutos, hormonit sekä uni- ja valverytmin sekoittuminen (Färkkilä 2003). Taipumus migreeniin on periytyvä (Aho, Hämäläinen & Metsähonkala 2003), mutta tarkkaa syytä migreeniin ei tiedetä, eikä sitä, miksi sitä esiintyy vain osalla väestöstä. Migreenioireiden arvellaan

20 20 laukeavan monen mekanismin, perintö- ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta. (Färkkilä & Paakkari 2002, 52.) Migreenille on tyypillistä nopeasti alkava, kova kohtauksittainen särky, johon voi liittyä oksentelua ja silmien valonarkuutta. Migreenikohtauksen aikana keskushermosto toimii poikkeavasti; useat aistit, kuten näkö, kuulo ja haju herkistyvät. Migreenikohtauksen aikana potilas on selvästi sairas. (Aho, Hämäläinen & Metsähonkala 2003; Färkkilä 2003.) Kohtauksen jälkeen aivosolutoiminta palautuu vähitellen normaaliksi (Martikainen ym. 2003). 4.1 Migreenin ennakko-oireet Migreenikohtausta ennakoiviin oireisiin voi liittyä mielialan muutoksia, vatsaoireita ja kalpeutta (Färkkilä 2003). Monet migreeniä sairastavat kokevat jonkin tietyn ruoka-aineen himon ja haukottelun sekä autonomisen hermoston aktivoitumisesta johtuvan palelun olevan migreenikohtauksen tuloa ennakoivia oireita (Martikainen ym. 2003). 4.2 Migreenin esioireet, eli auraoireet Migreeniä on useita alatyyppejä, mutta käytännössä puhutaan kahdesta migreenityypistä: esioireellisesta, eli aurallisesta, ja esioireettomasta, eli aurattomasta migreenistä. Auralla tarkoitetaan monimuotoista oireistoa, joka edeltää päänsärkyä. Sen katsotaan olevan aivoperäinen ja liittyvän aivokuoren tai aivorungon paikallisiin verenkierron häiriöihin. (Partinen 1992, 53.) Aura ilmenee alle 60 minuutin kestoisena päänsärkyä edeltävänä oireena, joka yleensä on näköhäiriö, kuten puutos näkökentässä, kuvioita näkökentässä, esimerkiksi kirkkaita palloja tai sahalaitakuvioita. Aura voi olla myös puutumisen tai pistelyn tunne kasvoilla ja raajoissa sekä sanojen löytämisen vaikeus, jopa

21 21 kyvyttömyys puhua. Auran lopulla tai viimeistään tunnin kuluessa kohtaus jatkuu toispuoleisella sykkivällä päänsäryllä, jolloin hajut, äänet ja kirkkaat valot tuntuvat häiritseviltä. Kohtausta seuraa yleensä muutaman tunnin kuluttua oksentelu ja uni. (Aho ym. 2003; Färkkilä 2003.) Aurattomaan migreeniin ei näytä liittyvän aivojen verenkierron häiriöitä, kuten aurallisessa migreenissä, tai ne ovat niin vähäisiä, ettei niitä ole voitu havaita. Aurattomassa migreenissä todetaan sen sijaan biokemiallisia muutoksia, jotka saavat alkunsa sisäsyntyisten mekanismien tai ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta. (Partinen 1992, 53.) 4.3 Migreenin toteaminen Migreeniä ja jännityspäänsärkyä voi olla vaikea erottaa toisistaan, etenkin jos särkyä on usein. Migreenidiagnoosi vaatiikin riittävän pitkän seuranta-ajan, vähintään puoli vuotta, jonka kuluessa muut päänsäryn syyt voidaan sulkea pois. (Aho ym. 2003; Korpela 2004.) Diagnostisten kriteerien monimuotoisuus aiheuttaa sekä migreenin yli- että alidiagnostiikkaa (Korpela 2004). Nykymääritelmän mukaan aurattomaan migreeniin liittyy vähintään kaksi neljästä seuraavista oireita: 1) sykkivä särky, 2) toispuoleinen särky, 3) kohtauksellinen tai kova särky ja 4) päänsäryn paheneminen fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta. Päänsärkykohtauksia on oltava vähintään viisi ja migreenikohtausten välillä kliinisen ja neurologisen tilan tulee olla normaali. (Korpela 2004.) Aurallisen migreenin diagnoosiin vaaditaan vähintään kaksi kohtausta. Aura on tavallisesti visuaalinen tai sensorinen ja sen kesto on alle tunnin. Yli 60 minuutin kestoiset tai monimuotoiset auraoireet vaativat aina jatkoselvittelyä. Diagnoosi edellyttää aina muiden mahdollisten sairauksien poissulkua ja seurantaa. (Korpela 2004.)

22 22 Migreeniä sairastavalla voi esiintyä myös epätäydellisiä migreeniä vastaavia oireita, kuten pelkkä näköhäiriö ilman päänsärkyä (Färkkilä 2003). Yli 60 minuuttia kestävät auraoireet tai motorinen heikkous, puhehäiriöt tai vaikeus ymmärtää puhetta, huimaus, haparoiva kävely tai sekavuus vaatii aina lisätutkimuksia, sillä niiden taustalla voi olla jotakin muuta kuin migreeni (Aho ym. 2003). 4.4 Migreeniärsykkeet ja kohtausten ennaltaehkäisy Migreeniä voivat eri henkilöillä laukaista hyvin erilaiset ärsykkeet, lisäksi migreenikynnys samallakin henkilöllä vaihtelee ajankohdasta toiseen, joten tietty laukaiseva tekijä ei aina saakaan kohtausta aikaiseksi. Siksi ei ole mahdollista laatia yleispätevää ohjetta migreenin ehkäisyyn. (Aaltoila 2002.) Terveellisistä elämäntavoista huolehtiminen ja omien migreeniärsykkeiden tunteminen auttaa migreenikohtauksen ennaltaehkäisyssä. Päänsärkypäiväkirjan pitäminen yhdistettynä omien elämäntapojen tarkkailuun voi auttaa löytämään yhteyden niihin tekijöihin, jotka itsellä liittyvät migreenin laukeamiseen. Siten on mahdollista oppia välttämään migreeniin yhteydessä olevia tekijöitä, tai varautua mahdollisesti tulossa olevaan kohtaukseen ottamalla ajoissa lääkettä. Migreenin ennaltaehkäisyn perusteena on terveellisistä elämäntavoista ja ravitsemuksesta huolehtiminen: säännöllinen unirytmi, säännöllinen ruokailu, riittävä nesteytys, riittävä liikunta, lepo ja rentoutuminen. (Käypä hoito 2002.) Stressinhallinta Stressi on kohtauksille altistava tekijä. Lähes puolet migreeniä sairastavista kokee stressin olevan yhteydessä etenkin viikonloppuna ilmeneviin kohtauksiin. Ajan varaaminen pelkkään laiskotteluun saattaa auttaa hallitsemaan stressiä.

23 23 Myös säännöllinen liikunta ja lihasten rentoutusharjoitukset ovat tärkeitä stressinhallintakeinoja. (Lindberg 1998.) Rentoutuksesta voi olla hyötyä etenkin lukioikäisten päänsäryn estämisessä. Liiallinen fyysinen rasitus voi laukaista migreenin, joten liikunnan sopiva rasitustaso ja liikuntamuoto on kokeiltava yksilöllisesti. Kohtuuttoman suurien harrastemäärien karsiminen voivat myös auttaa estämään kohtausten tuloa. (Aaltoila 2002.) Ruoka-aine migreeniärsykkeenä Eräät ruoka-aineet saattavat aiheuttaa kohtauksia (Käypä hoito 2002). Tavallisimmin migreenin koetaan olevan yhteydessä suklaaseen, sitrushedelmiin sekä juustoihin. Ruoka-aineiden vaikutus perustuu niiden sisältämiin kemiallisiin yhdisteisiin ja lisäaineisiin. Nämä aineet aiheuttavat migreeniin liittyvän biokemiallisen reaktion; ensin valtimoiden supistumisen ja sitä seuraavan ylikorjaavan suonten laajenemisen. (Lindberg 1998.) Natriumglutamaatti (E621) on tavallisimmin migreeniin yhteydessä oleva lisäaine. Natriumglutamaattia käytetään arominvahventeena muun muassa joissakin makkaroissa, eineksissä sekä keitto-, pata- ja kastike- sekä salaattikastikeaineksissa. Myös makeutusaine aspartaamilla (E951) voi olla yhteyttä migreeniin. Aspartaamia käytetään eräissä kevytjuomissa, hapanmaitotuotteissa ja jäätelöissä. Säilyvyyttä parantavista aineista natrium- ja kaliumnitriitit (E250 ja E249) sekä natrium- ja kaliumnitraatit (E251 ja E252) voivat liittyä migreeniin. Näitä aineita saattaa löytyä kestomakkaroista, liha- ja kalavalmisteista sekä joistakin juustoista. (Aaltoila 2002.) Joidenkin migreenistä kärsivien henkilöiden kokemusten mukaan toisinaan on kyse migreeniärsykkeen määrästä, joten lisäaineen saannin vähentäminenkin saattaa helpottaa migreeniä. Herkkyys migreenille altistaville tekijöille saattaa

24 24 vaihdella elinkaaren eri vaiheissa ja vältetyn aineen palauttamista ruokavalioon voi ajoittain kokeilla. (Aaltoila 2002.) Ennen ajateltiin verensokerin laskun aiheuttavan migreenikohtauksen, nykytiedon mukaan migreenikohtauksen syntymekanismi ei liity veren sokeripitoisuuteen. Silti monet kokevat paaston olevan yhteydessä kohtauksiin, joten säännöllinen ruokailu voi auttaa pitämään kohtaukset loitolla. (Lindberg 1998.) 4.5 Migreenikohtauksen hoito Ympäristöllä on suuri merkitys myös kohtauksen hoidossa: pimeä ja hiljainen ympäristö yleensä lievittää migreenikohtausta. Myös lepo ja nukkuminen helpottavat oloa. Viileä huone tai kylmä kääre ohimoilla voivat vähentää kipua. Tutkittua tietoa näistä hoitokeinoista on vain vähän, mutta kylmän helpottavasta vaikutuksesta on joitakin tutkimustuloksia. (Käypä hoito 2002.) Vaikeampien kohtauksien hoito vaatii kuitenkin lääkkeitä ja lääkeyhdistelmiä. Migreenikohtauksen lääkehoidosta ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä kansainvälistä ohjetta, ja käytäntö vaihtelee suuresti. Lisäksi hyvin harvojen lääkkeiden tehosta on aukotonta näyttöä. Hoidon valintaan vaikuttavat kohtauksen vaikeusaste, pahoinvointi, oksentaminen sekä mahdolliset muut sairaudet. Suurin osa migreenikohtauksista voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä tai täsmälääkkeillä sekä pahoinvointilääkkeillä tarpeen mukaan. (Käypä hoito 2002.) Heti kohtauksen alussa on syytä ottaa riittävän suuri annos parasetamolia tai ibuprofeenia. Migreenin hoitoon sopiva alkuannos parasetamolia noin 50 kg painavalla henkilöllä on 1000 milligrammaa suun kautta nautittuna. Ibuprofeiinin alkuannos on milligrammaa suun kautta nautittuna. Ellei yksi lääkeannos auta, kahden tunnin kuluttua voidaan ottaa toinen, suurinta sallittua päiväannosta ylittämättä. On syytä huomioida, että parasetamolin ja ibuprofeenin suositetut milligrammamäärät ovat erisuuruiset. (Käypä hoito 2002.)

25 25 Parasetamolin vaikutus alkaa nopeammin kuin ibuprofeenin, mutta ibuprofeeni on tehokkaampi, sillä se lopettaa kohtauksen useammin kuin parasetamoli. Poretabletit ja liuokset imeytyvät paremmin kuin tavalliset tabletit. Peräpuikot, eli supot vaikuttavat hitaimmin, mutta niitä voi kokeilla, jos migreeniin liittyy pahoinvointia ja oksentelua. (Käypä hoito 2002.) Kipulääkkeet eivät sovellu päivittäiseen tai lähes päivittäiseen käyttöön tiuhaan toistuvien migreenikohtauksien tai migreenikohtauskierteen hoidossa. Riskinä ovat kipulääkkeiden haittavaikutukset sekä särkylääkepäänsäryn kehittyminen, joka johtaa päänsäryn oravanpyörään. (Havanka 2003.) 5 TERVEYSVIESTINTÄ Terveysviestintä on tavoitteellista toimintaa suuren yleisön ja päätöksentekijöiden terveystietoisuuden lisäämiseksi, jotta yksilöiden ja yhteisöjen terveydentilaa voitaisiin parantaa (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 8). Terveysviestintä on menetelmä tiedottaa terveyteen liittyvistä asioista väestölle. Sen tarkoituksena on saada aikaan keskustelua tärkeistä terveyteen liittyvistä kysymyksistä. Tavoitteena ei ole vain tiedon levittäminen, vaan terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy, hoito tai kuntoutus. Terveysviestinnän avulla voidaan muuttaa terveyteen liittyviä uskomuksia ja asenteita, innostaa ihmisiä etsimään lisätietoa ja joissakin tapauksissa saada aikaan terveellisiä elämäntapoja. (Wiio & Puska 1993, 90.) Puolueettomuus ja asiantuntemus ovat terveysviestinnän lähtökohtana, tärkeimpiä arvoja ovat eettisyys, totuudellisuus ja terveyden tasa-arvon edistäminen. Eettisyys ja totuudellisuus toteutuvat, jos kaikki kerrottu perustuu joko hyvään tutkimuskäytäntöön (evidence based) tai luotettavaan kokemukseen (practice based) pohjautuvaan tietoon. Tiedon lähteiden ja viestinnän tavoitteiden

26 26 tulee käydä viestinnästä ilmi helposti. Uuden toiminnan luomisessa ja kehitysprojekteissa on kuitenkin otettava huomioon, että niissä kaikki ei voi perustua vain tutkittuun ja kokemukselliseen tietoon, sillä silloin ei synny mitään uutta. Viestinnän tavoitteet ja sisällöt eivät saa olla ristiriidassa terveyden edistämisen kanssa, eikä esimerkiksi jonkin terveyttä edistävän elintavan merkitystä saa vähätellä toisen elintavan korostamiseksi. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 5.) 5.1 Terveysviestinnän välineet Terveysviestinnällä tarkoitetaan henkilökohtaista terveysneuvontaa, terveysjournalismia, yhteisöviestintää, riskeistä tiedottamista, sosiaalista viestintää ja markkinointia. Viestintä voi ilmetä perinteisillä ja kulttuurisidonnaisilla tavoilla kuten tarinan kertomisena, lauluina tai näytelminä. (Wiio & Puska 1993, 90.) Terveysviestintä voidaan nähdä myös laajemmin, jolloin siihen sisältyy myös muu terveysaiheinen viestintä kuin tavoitteellinen, terveyden hyväksi tapahtuva viestintä. Laaja terveysviestinnän näkemys sisältää kaikenlaisen joukkoviestinnän, kuten terveysvalistuksen, terveysmainokset, terveysjournalismin ja terveyttä käsittelevän viihteen, kohdeviestinnän, esimerkiksi potilasohjeet ja terveydenhuollon sisäisen viestinnän sekä henkilökohtaisen terveysneuvonnan, kuten lääkärin tai hoitajan ja potilaan välisen keskustelun. (Savola & Koskinen- Ollonqvist 2005, 78.) Kaikki terveyttä käsittelevä viestintä ei edistä terveyttä. Esimerkiksi terveystuotteiden mainonnan ja terveyteen liittyvän journalismin tavoitteena ei välttämättä ole terveyden edistäminen vaan myynnin lisääminen. Terveysviestinnän välineen valitsemiseen vaikuttaa viestinnän kolme keskeistä periaatetta: vaikuttavuus, kohdentaminen ja yhteistyö. Nämä asettavat suuntaviivat myös terveysviestinnälle. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 4, 9 10.)

27 Vaikuttavuus Viestinnän tarkoituksena on tukea toiminnan tavoitteita, mutta lisäksi sille määritellään omat tavoitteet, jotka on eroteltava toiminnan tavoitteista. Viestinnän tavoitteiden toteutumista on voitava seurata. Suunnitteluvaiheessa päätetään viestinnän arviointikeinoista tai työkaluista, näitä voivat olla esimerkiksi asenteiden ja tiedontason kartoitukset tai medianäkyvyyden määrä. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 9.) Kun toiminnan tavoitteena on vähentää päänsärystä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja, viestinnän tavoitteena voivat olla esimerkiksi päänsärkysairauksiin liittyvien asenteiden muutokset, tietoisuuden lisääminen päänsärkysairauksien vaikutuksista sekä keskustelun herättäminen myös koulu- ja työyhteisöissä. Päänsärkysairauksien invalidisoivaa luonnetta ei laajasti tunneta, joten koulutoverit ja opettajat voivat hämmästellä päänsärystä johtuvia poissaoloja. Asenteet, tiedot ja niiden myötä toimintatavat kuitenkin muuttuvat hitaasti. Siksi on tärkeää tehdä pitkäjänteistä viestintää, jossa asiaa viestitään riittävän kauan tavoitteen saavuttamiseksi. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 9.) Vaikuttaminen edellyttää erottumista. Erottuminen voi vaatia rohkeita valintoja viestien muotoilun, keinojen ja kanavien suhteen sekä olemassa olevien toimintamallien kyseenalaistamista. Vaikuttaminen vaatii usein myös tunteiden herättämistä, aina pelkkä tiedon lisääminen ei riitä. Terveysviestinnässä voidaan hyödyntää terveyteen liittyvää tunnepotentiaalia, esimerkiksi mielihyvää, onnistumista, hemmottelua, syyllisyyttä ja pelkoa. Tunteita hyödynnettäessä huomioidaan kohderyhmien kunnioitus. Varsinkin lapsia koskevissa asioissa tunteisiin vetoamisessa on noudatettava suurta varovaisuutta. Kohderyhmän elinpiirin ja arvomaailman ymmärtäminen sekä inhimillinen ja suvaitseva lähestymistapa ovat vaikuttavan viestinnän edellytyksiä. Viestinnän vaikuttavuutta lisää myös tavoitteiden ja viestinnän sisällön kohtuullisuus. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 9.)

28 28 Pyrittäessä lievittämään nuorten päänsärkysairauksia ja niistä aiheutuvaa haittaa, on hyväksyttävä nuorten elinpiiriin ja elintapoihin kuuluvat piirteet. Tietokonepelit ja internet informaatio- ja kommunikaatiovälineenä kuuluvat nykypäivänä nuorten arkeen, eikä nuorten vapaa-ajan käyttöä informaatioteknologian parissa kannata pyrkiä muuttamaan kokonaan toisenlaiseksi. Elintapojen muutoksesta viestittäessä korostetaan pienten muutosten ja päätösten merkitystä, esimerkiksi päivittäisen rentouttavan kävelylenkin tai muun liikuntaharrastuksen ottamista osaksi päivärutiineja. (Tähti-Niemi 2007; Terveyden edistämisen keskus 2005, 9 10.) 5.3 Kohdentaminen Kohdentaminen toteutetaan siten, että kohderyhmät määritellään selkeästi ja pohditaan, minkä kohderyhmien tavoittaminen on tärkeintä. Kohderyhmät määrittävät keinojen ja kanavien valinnat. Kohderyhmän maailmaan, median- ja kanavien käyttöön perehdytään tutkimusten, haastattelujen ja muun taustatyön avulla. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 10.) Viestintää suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon, missä muodossa ja minkä kanavien kautta viestintä tavoittaisi myös ne väestöryhmät, joiden tulevaisuus on terveyden suhteen uhattuna. Jos suora vaikuttaminen kohderyhmiin tavanomaisten viestintäkanavien kautta ei vaikuta tuloksekkaalta, kanavana voivat toimia myös esimerkiksi yhteiskunnallinen päätöksenteko tai terveydenhuollon ammattilaiset. Päättäjät ja vaikuttajat ovat toiminnan tavoitteen toteutumisen kannalta keskeinen kanava ja kohderyhmä etenkin, kun terveyden edistäminen edellyttää suoran vaikuttamisen asemesta tai sen ohella yhteiskunnan rakenteiden tai käytäntöjen muutosta tai tiettyjen rakenteiden ylläpitoa. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 10.)

29 Yhteistyö Mahdolliset yhteistyökumppanit eli tahot, joilla on sama tavoite, teema tai kohderyhmä, kartoitetaan suunnitteluvaiheessa. Yhteistyön tärkeimpiä tavoitteita on myös pyrkiä vaikuttamaan terveyttä edistävien viestien perillemenon esteisiin, kuten kulttuuriin, yleiseen mielipideilmastoon ja ihmisten asenteisiin ja mielipiteisiin. Eri toimijoiden antama samansuuntainen tieto lisää viestien vaikuttavuutta. Samalla voidaan lisätä yleistä terveystietoisuutta, mikä palvelee kaikkien terveyden edistämisen toimijoiden etua. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 10.) Yhteistyökumppaneiden keskinäinen viestintä parantaa myös mahdollisuuksia tunnistaa yhteisiä tavoitteita, yhdistää voimavaroja sekä käyttää omia viestinnän resursseja mahdollisimman hyödyllisesti. Yhteistyö on tarpeen myös eettiseltä kannalta, sillä uutta tutkimustietoa tulee jatkuvasti kaikilta alueilta. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 10.) 5.5 Hyvän terveysaineiston laatukriteerit Terveysaineiston arvioinnin tarkoituksena on kehittää terveysaineiston laatua. Jotta voidaan arvioida jonkin asian laatua, tarvitaan laatukriteerit. Terveyden edistämisen keskus on luonut hyvän terveysaineiston laatukriteerit, jotka ovat muotoutuneet tutkimuksen ja käytännön kokemuksen kautta. Näitä tavoitteita ovat konkreettinen terveystavoite, sisällön selkeä esitystapa, helppolukuisuus, oikea ja virheetön tieto, sopiva tietomäärä, kohderyhmän selkeä määrittely, kohderyhmän kulttuurin kunnioittaminen, tekstiä tukeva kuvitus, huomiota herättävyys ja hyvä tunnelma. Yhden kriteerin täyttyminen ei ole vielä riittävä edellytys hyvälle aineistolle vaan siihen vaaditaan useamman kriteerin täyttymistä. Silloinkin se vasta mahdollistaa hyvän aineiston. (Parkkunen, Vertio & Koskinen-Ollonqvist 2001, 9.)

30 30 Terveysaineiston laatukriteerit on jaoteltu sen mukaan, liittyvätkö ne pääasiallisesti terveysaineiston sisältöön (konkreettinen terveystavoite, oikeaa ja virheetöntä tietoa, sopiva määrä tietoa), kieli- (helppolukuinen) tai ulkoasuun (sisältö selkeästi esillä, kuvitus tukee tekstiä, helposti hahmoteltavissa) vai terveysaineistoon kokonaisuudessaan (kohderyhmä on selkeästi määritelty, kohderyhmän kulttuuria on kunnioitettu, herättää huomiota, luo hyvän tunnelman). Näin niitä on helpompi hyödyntää aineiston suunnittelussa. Moni kriteereistä voidaan kuitenkin liittää useampaan näistä. Lisäksi joidenkin otsikoiden alla esitetyt asiat voivat sijoittua myös muiden laatukriteereiden alle, joten kriteereiden sisältöä kannattaa tarkastella kokonaisuutena. (Parkkunen ym. 2001, 10.) 6 PRODUKTION TARKOITUS JA TAVOITTEET Produktiomme tarkoituksena on tarjota päänsärkyä sairastaville nuorille ja heidän läheisilleen tietoa tensiopäänsärystä ja migreenistä sekä näiden ennaltaehkäisystä että hoidosta. Tällä tavoin pyritään vähentämään päänsärkykohtauksia, joka puolestaan parantaa yksilön elämänlaatua. Produktiomme tavoitteena lisätä nuorten tietämystä päänsäryn ennaltaehkäisyssä ja sitä kautta parantaa heidän elämänlaatuaan. Työn tavoitteena on myös, että nuoret saisivat apua ja tietoa päänsärystä heille suunnatulla oppaalla. Yhtenä tavoitteena produktiollemme on myös kasata hajanainen tieto migreenistä ja tensiopäänsärystä yhteen ja samaan paikkaan. Tällä hetkellä tieto on melko hajanaista ja sitä saa etsiä monista eri lähteistä. Monet lähteet on suunnattu terveysalan ammattilaisille, joten niistä voi maallikon olla vaikea saada selvää.

31 31 Tavoitteena oppaan sisällöksi on tarjota ajankohtaista ja asianpitävää tietoa. Oppaan tavoitteena on myös ulkoasultaan olla nuorille suunnattu. 7 PRODUKTION TUOTTAMINEN JA ARVIOINTI Opinnäytetyöproduktion tarkoituksena on tuottaa produktio, eli tuotos ja siten kehittää työvälineitä käytännön toimintaan. Produktio voi olla osa tuotekehittelyä, joka sisältää tuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessin, kokeilun, arvioinnin ja markkinoinnin. Valmis tuotos voi olla yksittäinen esine tai palvelu määritellylle käyttäjäryhmälle. (Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström 2007, ) Produktiolla on monta eri työskentelyvaihetta, joita ovat suunnittelu, valmistus, kokeilu, arviointi ja markkinointi. Näistä jokainen vaihe on tärkeä, jotta produktio olisi onnistunut. (Kuokkanen ym. 2007, ) Ajankäytöllisesti vaiheet ovat erimittaisia ja riippuvaisia toteuttajasta. Työssämme suunnittelu- ja valmistusvaihe veivät eniten aikaa. Raportissa esittelemme ensin Suomen Migreeniyhdistystä ja sen Lasten päänsärky projektia ja sen jälkeen kuvailemme produktiomme työskentelyvaiheita. Yhdistyksen ja projektin esittelemme, koska opinnäytetyömme on osa projektia. 7.1 Suomen Migreeniyhdistys Suomen Migreeniyhdistys ry:n tavoitteena on edistää migreeniä ja muita päänsärkymuotoja sairastavien hoitoa ja elämänlaatua lisäämällä tietoa päänsärkysairauksista sekä niitä sairastavien että muun väestön keskuudessa. Yhdistys järjestää tiedotustilaisuuksia, harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa sekä

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei

KUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta.

Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. MIGREENI Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä, voi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto Mitä varhainen puuttuminen on?..varhainen avoin yhteistoiminta, Varhainen dialogi, Aktiivinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten MIGREENI

Lasten ja nuorten MIGREENI Lasten ja nuorten MIGREENI LASTEN PÄÄNSÄRYT Päänsäryt ovat lapsilla yleisiä. Toistuvia päänsärkyjä esiintyy 10 35 prosentilla kouluikäisistä. Migreeniä esiintyy 5 25 prosentilla. Satunnaisia päänsärkyjä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON

PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON PELEILLÄ KETTERYYTTÄ TERVEYDENHUOLTOON TIINA ARPOLA YRITYSKEHITYS, UUDET AVAUKSET KUOPIO INNOVATION OY 16.9.2016 Digitaaliset ratkaisut terveydenhuollossa Sairaala- ja kuluttajamaailma lähenevät toisiaan

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Hankekoordinaattori 50% aloitti työn huhtikuussa 2015 Alkukartoitus 1. Paikalliset yhdistykset, järjestöt,

Lisätiedot

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Vuorovaikutus: tieto ja tunne Potilaan kohtaaminen Potilaan tulosyyn/tarpeen tunnistaminen Tiedon kerääminen

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot