NUOREN TENSIOPÄÄNSÄRKY JA MIGREENI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUOREN TENSIOPÄÄNSÄRKY JA MIGREENI"

Transkriptio

1 NUOREN TENSIOPÄÄNSÄRKY JA MIGREENI Opas päänsärkyä sairastaville nuorille ja heidän läheisilleen Elina Kuisma ja Riikka Dahlbacka Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto Sairaanhoitaja (AMK) + Diakonissan virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Kuisma, Elina ja Dahlbacka, Riikka. Nuoren tensiopäänsärky ja migreeni Opas päänsärkyä sairastaville nuorille ja heidän läheisilleen. Helsinki, syksy 2008, 53 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki: Hoitotyön koulutusohjelma, Diakonisenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) + diakonissan virkakelpoisuus. Opinnäytetyö koostui tuotoksesta eli oppaasta sekä siihen liittyvästä kirjallisesta raportista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa nuorille ja heidän läheisilleen opas tensiopäänsärystä ja migreenistä sekä näiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä nuorten tietämystä päänsäryn ennaltaehkäisyssä ja sitä kautta parantaa heidän elämänlaatuaan. Opinnäyte toteutettiin yhteistyössä Suomen Migreeniyhdistyksen kanssa osana kolmivuotista Lasten päänsärky projektia. Projektin tavoitteena oli vähentää lasten päänsärystä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Tarkoituksena oli lisätä lasten, nuorten ja heidän omaistensa sekä ammattilaisten tietämystä päänsärkyjen ennaltaehkäisystä ja uusista hoitosuosituksista. Idea oppaalle saatiin opinnäytetyötorilta, jossa Suomen Migreeniyhdistyksestä oli henkilö mainostamassa aihetta. Oppaan valmistamiseen kului aikaa lähes kaksi vuotta, josta vuosi kului suunnitteluun ja tiedonhankkimiseen. Puoli vuotta kului oppaan hiomiseen sähköiseen muotoon. Oppaasta kerättiin palautetta arviointikyselyllä testiryhmältä, joka koostui 29 Suomen Migreeniyhdistyksen jäsenestä. Vastauksia saatiin 14 jäseneltä. Oppaan jatkohaasteena olisi olla nuorten haastatteleminen, jossa pyritään selvittämään, onko oppaasta ollut hyötyä elämänlaadun kohentamisessa. Jatkohaasteena voisi olla myös sen markkinointi esimerkiksi terveysalan ammattilaisille työ- tai apuvälineeksi työssään. Asiasanat: päänsärky, migreeni, nuoret, tuotos, terveyden edistäminen

3 ABSTRACT Kuisma, Elina and Dahlbacka, Riikka. Tension headache and migraine. 53 p., 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Diaconal Nursing. Degree: Nurse. Our thesis is a part of the Children s Headache project organised by Finnish Migraine Association. The purpose of the Children s Headache project is to promote early detection of children s headache and to prevent the mental and social hazards caused by headaches. The objective of the project was to increase information on headaches among children, adolescents and their relatives as well as health care professionals dealing with tension headaches and migraine. The project focuses on producing material regarding children s headache. Our thesis consists of a literature section and a guidebook. The aim of our thesis was to produce a guidebook about tension headache and migraine among adolescents. The guidebook gives information on the prevalence, causes and general symptoms of tension headache and migraine, as well as on their diagnostics and treatment. The theoretical framework consists of health promotion and communication in medicine. The data was collected by sending an evaluation questionnaire to 29 members of the Finnish Migraine Association out of which 14 responded. As a result, the preliminary test readings showed that the guidebook gives extensive information about tension headache and migraine, their causes, general symptoms and treatment. Further development regarding our product would be marketing it to health care professionals as an aid for dealing with patients with headaches. Key words: tension headache, migraine, adolescents, health promotion, communication in medicine.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO NUORTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN Terveyden määritelmä Nuoruus elämänvaiheena Nuorten terveyshaasteet Nuorten terveyserot Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen seurakunnissa TENSIOPÄÄNSÄRKY Tensiopäänsäryn syitä Tensiopäänsärkykohtaus Tensiopäänsäryn toteaminen Tensiopäänsäryn ehkäisy Työergonomia Rentoutuminen Uni Tensiopäänsäryn hoito Hieronta Liikunta Oppimisterapeuttiset menetelmät Fysikaalinen hoito Lääkehoito MIGREENI Migreenin ennakko-oireet Migreenin esioireet, eli auraoireet Migreenin toteaminen Migreeniärsykkeet ja kohtausten ennaltaehkäisy Stressinhallinta Ruoka-aine migreeniärsykkeenä Migreenikohtauksen hoito...24

5 5 TERVEYSVIESTINTÄ Terveysviestinnän välineet Vaikuttavuus Kohdentaminen Yhteistyö Hyvän terveysaineiston laatukriteerit PRODUKTION TARKOITUS JA TAVOITTEET PRODUKTION TUOTTAMINEN JA ARVIOINTI Suomen Migreeniyhdistys Lasten päänsärky projekti Produktion suunnittelu Produktion valmistus Produktion kokeilu ja arviointi Arviointikysely ja palaute Oma arvio Arvioinnin perusteella tehdyt muutokset Markkinointi POHDINTA Eettisyys Luotettavuus Produktion merkitys Prosessin pohdinta Oma ammatillinen kasvu Jatkohaasteet oppaan kehittämiselle...46 LÄHTEET...47 LIITTEET...51 Liite 1: Arviointikysely...51 Liite 2: Ensimmäinen saatekirje...52 Liite 3: Toinen saatekirje...53

6 1 JOHDANTO Päänsäryt ovat kivuliaita, toimintakykyä lamauttavia sairauksia, jotka kestävät usein läpi koko elämän. Päänsärkyihin on olemassa tehokkaita hoitoja, mutta ne eivät usein tavoita ihmisiä, jotka niitä tarvitsisivat. (Suomen Migreeniyhdistys 2007.) Päänsärkypotilaat tarvitsevat lisää tietoa osatakseen hakea apua ongelmiinsa (Hölttä 1999). Päänsärkypotilaiden aseman helpottamiseksi tietoa on annettava myös potilaiden läheisille ja työtovereille, jotta he ymmärtäisivät päänsärkysairauksien invalidisoivan luonteen. Opinnäytetyömme on Suomen Migreeniyhdistys ry:n Lasten päänsärky projektiin tilaama produktio. Tarkoituksemme on tuottaa opaslehtinen migreeniä tai tensiopäänsärkyä sairastaville vuotiaille nuorille ja heidän läheisilleen. Opaslehtinen toimii materiaalina, jonka avulla pyritään lisäämään migreeniä ja tensiopäänsärkyä sairastavien nuorten, sekä heidän omaistensa tietämystä päänsäryistä, niiden ennaltaehkäisystä ja hoitosuositusten mukaisesta hoidosta. Lasten ja nuorten eri päänsärkytyypit ovat yleistymässä vauhdilla. Koulunsa aloittavista noin 10 prosentilla on toistuvia päänsärkyjä. Lapsista migreeniä sairastaa noin 3 6 prosenttia ja varsinkin nuorten tyttöjen keskuudessa luku on suurempi. (Suomen Migreeniyhdistys 2007.) Taiwanilaisen tutkimuksen mukaan jatkuvista pääkivuista ja varsinkin migreenistä kärsivät vuotiaat sairastavat usein myös masennusta, ahdistusta ja muita mielenterveys häiriöitä (Shuu-Jiun, Kai-Dih, Jong-Ling & Shiang-Ru 2007, ). Tekemämme opas on aiheellinen, jotta nuoret ja heidän läheisensä saavat tietoa sairaudesta ja sen ennalta ehkäisyssä. Jos päänsärky on hyvin hallinnassa, voidaan mahdollisesti parantaa elämänlaatua.

7 7 2 NUORTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN 2.1 Terveyden määritelmä Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee ihmisen biopsykososiaaliseksi kokonaisuudeksi. Usein määritelmään lisätään vielä ihmisen spirituaalinen ulottuvuus, kuten Parviainen ja Pelkonen (1998) tekevät artikkelissaan Uskonnollisuus hoitotyön arjessa: siinä todetaan ihmisen olevan biopsykososiaalisspirituaalinen kokonaisuus; ihmisellä on siis fyysisen, psyykkisen, hengellisen ja sosiaalisen toimintakyvyn mukanaan tuomia voimavaroja ja toisaalta myös tarpeita. Sairauden, huono-osaisuuden tai koettujen oireiden takia toimintakyky voi alentua ja siten myös voimavarat vähetä. (Parviainen & Pelkonen 1998, 46.) Määrittelijästä riippuen on terveyttä pidetty ominaisuutena, voimavarana, ihannetilana tai kykynä toimia ja työskennellä. Terveys ei ole vain sairauden puuttumista, vaan myös henkilön kykyä selviytyä sosiaalisista rooleistaan. Nykyään vallalla olevan käsityksen mukaan terveyttä ei kannata pitää elämisen tavoitteena, tärkeämpää on olla tyytyväinen omaan tilanteeseensa. Kokemus terveydestä on subjektiivinen. (Vertio 1992, 7.) Päänsärkyjä sairastava voi tuntea itsensä päänsärkykohtausten välillä täysin terveeksi. Toisaalta seuraavan päänsärkykohtauksen pelko voi saada päänsärkyjä sairastavan tuntemaan itsensä sairaaksi silloinkin, kun päätä ei särje. 2.2 Nuoruus elämänvaiheena Nuoruus määritellään elämänvaiheeksi, jolloin tapahtuu lapsen vähittäinen irrottautuminen lapsuudesta ja oman persoonallisen aikuisuuden löytäminen. Nuoruus on siis sekä yksilöitymis- että eriytymisprosessi, jolloin yksilö hakee paikkaansa yhteiskunnassa ja sosiaalisessa ympäristössä. Nuoruutta elämänvai-

8 8 heena kuvaa voimakas muutos, joka tapahtuu yksilön elinpiirissä, ruumiissa ja mielessä. Nuoruudessa yksilö kehittyy omaa persoonallista aikuista minäänsä kohti. (Rantanen 2000, 34.) Nuoruus voidaan jaotella kolmeen eri ikäkauteen. Varhaisnuoruus sijoittuu ikävuosiin 11 14, jolloin yksilö käsittelee muuttuvaa suhdetta omaan kehoonsa. Toinen ikäkausi on vuoden iässä, jolloin yksilö prosessoi muuttuvaa suhdetta omiin vanhempiinsa. Jälkivaihe sijoittuu ikävuosiin 19 22, jolloin muotoutuu lopullinen aikuinen ja ehyt persoonallisuus. Hormonitoiminnan aktivoitumisen aiheuttamat ruumiinmuutokset aiheuttavat nuoressa hämmennystä, koska aiempi ruumiinkuva häviää. (Rantanen 2000, ) 2.3 Nuorten terveyshaasteet Lasten ja nuorten ympäristössä ja perheiden elämässä on tapahtunut suuria muutoksia viime vuosikymmeninä. Muuttoliike on muokannut ja harventanut perheiden sosiaalisia verkostoja, sähköiset viestimet vallanneet kasvavan osan ihmisten arjesta ja ajasta ja aikuisten päihteiden käyttö ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet. Vaikka kuolleisuuslukuja tarkastelemalla lasten ja nuorten terveys on parantunut, esiintyy nuorten parissa myös paljon erilaista oireilua ja ongelmia. (Saarinen 2007.) Kouluterveyskyselyn mukaan noin 30 prosentilla nuorista esiintyy viikoittain stressioireita, kuten niska- ja hartiakipua sekä päänsärkyä. Väsymystä esiintyy päivittäin 16 prosentilla nuorista, keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta 13 prosentilla ja koulu-uupumusta 12 prosentilla nuorista. (Luopa, Pietikäinen & Jokela 2008, 24.) Osalle oireista voidaan löytää juuri tätä oiretta tai sen lisääntymistä väestössä selittäviä tekijöitä. Stressioireet ovat kuitenkin usein merkki yleisestä pahoinvoinnista, johon liittyy muita terveyden häiriöitä ja epäonnistumisen kokemuksia eri elämänalueilla. Nuorten niska-, hartia- ja alaselkäoireiden lisääntymisen taustalla keskeisenä selittäjänä on todennäköisesti staattisissa asennoissa vietetyn ajan piteneminen. Tähän ovat vaikuttaneet välitunti- ja tuntijär-

9 9 jestelyt, liikuntatuntien ja liikkumisen vähentyminen ja tietokoneiden ja muun informaatio- ja kommunikaatioteknologian lisääntynyt käyttö. (Rimpelä 2005.) Suomalaiset nuoret raportoivat väsymystä muita eurooppalaisia enemmän. Lisääntyneen väsymyksen selityksiä ovat todennäköisesti myöhäisempi nukkumaanmenoaika ja siitä aiheutuva yöunen lyheneminen, koulutyön muutokset, esimerkiksi kurssimuotoinen opetus, tauotus ja liikunnan määrän vähentyminen, sekä yleiset nuorten pahoinvointia selittävät yhteiskunnalliset syyt. Väsymys lisää vaikeuksia selvitä koulutyöstä ja aiheuttaa muita stressioireita, kuten jännittyneisyyttä, hermostuneisuutta tai päänsärkyä. Väsymys voi olla merkki liian suuresta koulutyömäärästä tai puutteellisista fyysisistä työskentelyolosuhteista. Huonosti ilmastoidut koululuokat ja suuret luokka- ja ryhmäkoot ovat yksi tärkeä taustatekijä. Oireita voi lisätä myös koulurakennusten kosteusvaurioista johtuva home. (Rimpelä 2005.) Stressi on oleellinen päänsärkyyn yhteydessä oleva tekijä. Kiireinen elämänrytmi, koulunkäynnin ongelmat, vaikeudet kaveripiirissä, turvattomuus ja usein myös piilevä masennus voivat kanavoitua päänsärkyoireeksi. Myös elämäntyyli voi vaikuttaa, esimerkiksi epäsäännöllinen ruokailu, valvominen, tupakointi, alkoholinkäyttö ja meluisa ympäristö lisäävät päänsäryn esiintymistä. Päänsäryn taustalla voi piillä myös masennusta, johon täytyy puuttua. (Valtonen 2004.) Jännitystyyppinen päänsärky kuuluu psyykkisiin, toiminnallisiin päänsärkyihin ja on toiseksi yleisin lasten päänsäryn aiheuttaja. Perheen ongelmat tai liian useat harrastukset edesauttavat jännityspäänsäryn syntymistä, psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen kasvuympäristö ehkäisee sitä. Lapsella esiintyy eniten jännityspäänsärkyä seitsemän vuoden iässä, kun hän aloittaa koulun, ja 13-vuotiaana yläkouluun siirtyessä. Lapsi saattaa myös ilmaista masennustaan päänsäryn oirein. (Sillanpää 1996, 410.)

10 Nuorten terveyserot Sosiaali- ja koulutusryhmien välisten terveyserojen ja syrjäytymisen perusta muodostuu jo kouluiässä. Syrjäytymisen, epäterveellisten elämäntapojen ja huonon koulumenestyksen noidankehä alkaa varhaisessa teini-iässä. Oppilaiden terveys on yhteydessä kouluarvosanoihin: huonot kouluarvosanat, huonoksi koettu terveydentila ja pitkäaikaissairaudet liittyvät toisiinsa. Tupakointi, alkoholin humalakäyttö ja huono hammashygienia liittyvät huonoon koulumenestykseen. Huonon koulumenestyksen taustalla ovat usein oppimisvaikeudet. Oppimisvaikeuksia kokevat oireilevat sekä tupakoivat ja käyttävät alkoholia muita enemmän. Nuorten terveyskäyttäytyminen alkaa eriytyä viimeistään luokalla. (Rimpelä 2005.) Kouluterveyskysely on osoittanut jopa 2-kertaisia eroja eri koulujen oppilaiden kokemassa terveydessä ja lääkärin toteamissa pitkäaikaissairauksissa (Luopa ym. 2008, 24). Erot selittyvät vain osaksi oppilaiden perhetaustalla ja elämäntyylillä. Yhtä tärkeitä selittäviä tekijöitä näyttävät olevan koulun ilmapiiri ja työskentelyolosuhteet. Koulujen väliset erot viittaavat siihen, että nuorten stressioireisiin ja jaksamiseen voidaan vaikuttaa koulun työmenetelmillä ja kouluterveyden- ja oppilashuollon keinoilla. (Rimpelä 2005.) Perhe vaikuttaa voimakkaasti nuorten terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen. Ydinperheessä (molemmat biologiset vanhemmat) asuminen suojaa lapsia ja nuoria terveysongelmilta ja terveysriskeiltä. Muuntyyppisten perheiden lapsilla terveysongelmat ovat suurempia. Perhe vaikuttaa myös opiskelu-uran valintaan. Alemmista sosiaaliryhmistä tulevat suuntautuvat keskimääräistä useammin lyhyille koulutusurille ja menestyvät koulussa keskimäärin heikommin. (Rimpelä 2005.)

11 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on tavoitteellista ja välineellistä toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi sekä sairauksien ehkäisemiseksi. Se perustuu ihmisarvon ja itsenäisyyden kunnioittamiseen, tarvelähtöisyyteen, oikeudenmukaisuuteen, kulttuurisidonnaisuuteen ja kestävän kehityksen arvoihin. Terveyden edistämiseen sisältyy promotiivisia ja preventiivisiä toimintamuotoja. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 8, 39; Perttilä 2006, 12.) Promotiivisia toimintamuotoja ovat yhteisöterveydenhoito, organisaatioiden kehittäminen, terveellinen yhteiskuntapolitiikka, ympäristöterveydenhuolto sekä terveyden edistämisen ohjelmat, joihin myös Migreeniyhdistyksen Lasten päänsärky projekti lukeutuu. Preventiivisiä toimintamuotoja ovat terveyskasvatusohjelmat ja ehkäisevä terveydenhuolto (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 8). Terveyden edistämistoiminnan tuloksia ovat terveyttä suojaavien sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vahvistuminen, elämäntapojen muutos terveellisempään suuntaan ja terveyspalvelujen kehittyminen. Tulokset, kuten terveelliset elämäntavat eivät vielä riitä, vaan toiminnan vaikutusten tulee näkyä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveytenä sekä hyvinvointina siten, että terveys ja toimintakyky lisääntyvät, sairaudet ja terveysongelmat vähenevät ja terveyserot kaventuvat. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 8, 39; Perttilä 2006, 12.) Tavoitteena on siis lisätä ihmisten mahdollisuuksia terveytensä hallintaan ja terveydentilansa parantamiseen (Vertio 1992, 22 23). Suomalaisen terveyspolitiikan pyrkimyksenä on edistää jokaisen yksilön ja koko väestön terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on lisätä vuosia ja terveyttä elämään ja elämää vuosiin, eli paitsi pidentää elinaikaa, myös saada ihmiset tuntemaan itsensä terveiksi ja hyvinvoiviksi. Ihmisten tulisi tuntea selviytyvänsä hyvin arjen tilanteista ja kokea elämänsä antoisana. (Parviainen & Pelkonen 1998, 19.)

12 Terveyden edistäminen seurakunnissa Terveyden edistämisen käsite tekee paluuta seurakuntien diakoniatyöhön. Kirkot voidaan nähdä merkittäväksi terveyden edistämisen resurssiksi, joka on jäänyt ainakin pohjoismaisessa terveyden edistämispolitiikan tutkimusperinteessä syrjään. Uuden kansanterveyden aikakausi ja yhteisöllisyyden vaatimus antaa kirkoille mahdollisuuden palata terveyspolitiikan kentälle terveyttä edistävänä toimijana. (Tervonen-Concalves 2006, 28.) Väestön ikääntymisestä johtuvat julkiset menot alkavat selvästi kasvaa luvulla, jolloin kuntien mahdollisuuden tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja heikkenevät. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita pyritään vahvistamaan julkisen vallan ja kolmannen sektorin verkostoyhteistyöllä, johon myös diakoniatyö lukeutuu. (Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön strategia, 2002.) Seurakunnissa terveyttä voidaan edistää ryhmissä, leiritoiminnassa, diakoniavastaanotoilla sekä kotikäynneillä. Terveyttä edistetään keskustelemalla ja kuuntelemalla asiakasta sekä tukemalla yhteisöllisyyttä. Seurakunnissa ei tehdä sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Neuvonta ja terveyden ylläpitäminen osana terveyden edistämistä ilmenee terveysneuvontana, ennaltaehkäisevänä terveydenhoitona ja sielunhoitona. Diakonissat myös mieltävät uupumuksen ja masennuksen ehkäisyn opettamisen asiakkaille terveyden edistämiseksi. Seurakuntien terveyden edistämisen tärkeimpiä työmenetelmiä ovat tiedon jakaminen, keskusteleminen ja kuunteleminen. (Hyvönen & Ranne 2006, ) Hyvösen ja Ranteen (2006, 26) tekemän opinnäytetyön mukaan diakonissat kokivat, että diakonissojen suorittama diakoninen hoitotyö on asiakkaan toimintakyvyn ylläpitämistä. Työmenetelminä tässä on asiakkaan neuvonta ja ohjaus.

13 13 3 TENSIOPÄÄNSÄRKY Tensio- eli lihasjännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto, joka sisältää sekä lihasten jännityksestä että henkisestä jännittyneisyydestä johtuvat päänsäryt. Lähes puolet ihmisistä kokee tensiopäänsärkyä jossain vaiheessa elämää. Noin kolme prosenttia ihmisistä sairastaa kroonista eli pitkäaikaista jännityspäänsärkyä. (Mustajoki 2008.) 3.1 Tensiopäänsäryn syitä Yleisin syy tensiopäänsärkyyn on niska-, hartia- ja päänahanlihasten jännittyneisyys. Syynä voi myös olla purentavirhe, yöllinen hampaiden narskuttelu, niskanlihasten revähdys tai henkisen ahdistuksen aiheuttama jännittyneisyys. (Hämäläinen 2008.) Päänsäryn syntymekanismi on tuntematon. On todettu, että tensiopäänsärkyä sairastavilla on suurentunut sähköinen aktiivisuus niskan tai otsan lihaksissa, joka liittyy kipuun. Tätä samaa ei kuitenkaan ole kaikissa tutkimuksissa havaittu. Jo 1950-luvulla esitettiin ajatus, että tensiopäänsäryssä kipu aiheutuisi verenkierron heikentymisestä kireissä lihaksissa. Verenkierron vähentymistä kireissä lihaksissa päänsäryn yhteydessä ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan myöhemmissä tutkimuksissa. Kuitenkin jotkut potilaat ovat hyötyneet verenkiertoa lisäävistä lääkkeistä säryn estohoidossa. Myös alkoholi auttaa lihasjännityspäänsärkyyn. On mahdotonta erottaa, johtuuko se verenkierron lisääntymisestä kireissä lihaksissa vai yleisestä rentoutusvaikutuksesta. (Färkkilä 1997.) On osoitettu, että sekä verihiutaleiden että veren plasman serotoniinivälittäjäaineen määrät ovat alentuneita lihasjännityspäänsäryssä. Varmuutta siitä, miten havainto liittyy päänsärkyyn, ei ole. Toisinaan tensiopäänsärkyyn liittyy ilmeinen

14 14 tai piilevä masennus. Monilla uni häiriintyy niin, että illalla saa helposti unen päästä kiinni, mutta uni katkeilee, ja aamuyö menee valvoessa. (Färkkilä 1997.) Joskus selvä niskan vamma esimerkiksi kolarissa edeltää päänsäryn alkua. Päänsärkysairauden alku voi liittyä myös työskentelyasennon muutokseen. Nuorilla tensiopäänsärkyyn altistaa usein tietokonepelien pelaaminen, jolloin istuma-asento saattaa olla pitkään samanlainen. Myös liikunnan vähäisyys saattaa aiheuttaa lihasjännityspäänsärkyä. Tensiopäänsärky liitettiin aiemmin hankaliin työasentoihin ja työn raskauteen, mutta lihasjännityspäänsärkyä esiintyy kaikenlaisessa yksipuolisessa ruumiillisesti näennäisen kevyessäkin työssä. Nuorella esimerkiksi koululaukun kantaminen tai istuma-asento voi olla tensiopäänsäryn taustalla. Tärkein lihasjännityspäänsärkyä aiheuttava tekijä onkin toiminnan yksipuolisuus. (Färkkilä 1997.) Nuorella jännityspäänsärky johtuu niskalihasten jatkuvasta supistuksesta ja on yleensä yhteydessä psyykkiseen ja fyysiseen stressiin. Särky alkaa hiipien, usein iltapäivällä tai koulupäivän jälkeen, ja menee ohi levolla. Selkeää rajanvetoa jännityspäänsäryn ja migreenikohtauksen välillä ei aina pystytä tekemään. Särkyä esiintyy harvemmin viikonloppuisin tai loma-aikoina. Myös riitaisat kotiolot voivat aiheuttaa lapselle tai nuorelle tensiopäänsärkyä. (Färkkilä & Paakkari 2002, 43.) 3.2 Tensiopäänsärkykohtaus Lihasjännityspäänsärky tuntuu useana päivänä yleensä ohimolla ja niskassa takaraivolla. Alkuun lihassärky on enemmän toisella puolella, mutta leviää säryn pahetessa koko päähän. Kohtauksen aikana päänahka tuntuu kireältä ikään kuin vanne puristaisi päätä ja päässä tuntuu olevan painetta. Joskus päänahassa voi olla puutuneita alueita. Jännityspäänsärky ilmenee yleensä pitkään jatkuneena ja tasaisena. Kipu ei koskaan ole viiltävää tai repäisevää. Joillakin henkilöillä päänsärkykohtaus voi kestää jopa kokonaisen viikon, mutta yleensä särkykohtaus kestää päivän. (Mustajoki 2008.)

15 15 Särkyyn voi liittyä kävellessä tuntuva huimaus. Joskus siihen voi liittyä pahoinvointia, mutta ei koskaan oksentelua. Aamulla särkyä ei välttämättä ole ollenkaan, mutta lisääntyy päivän mittaan. Särky voi kuitenkin olla sen verran lievää, että sen kanssa pystyy nukkumaan. (Färkkilä & Paakkari 2002, 41.) 3.3 Tensiopäänsäryn toteaminen Särkyä ei voi mitata, eikä tensiopäänsärky näy verikokeissa tai röntgenkuvissa. Epäsuoraa viitettä voidaan sen sijaan saada kaularangan röntgenkuvista, joissa näkyy niskan ryhdin oikeneminen, oikoryhti. Sen sijaan kaularangan kulumilla ei ole vaikutusta päänsäryn esiintymiseen. Usein särky on suorastaan käsin kosketeltavaa, niska ja kallonpohja voivat aristaa kosketeltaessa. Usein lihasjännityspäänsärky ja migreeni esiintyvät yhdessä, jolloin sekä lääkärin että potilaan on vaikea tietää, kummasta sairaudesta särky johtuu. Päänsärkysairauden tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, koska nykyiset migreenin täsmälääkkeet, triptaanit, eivät tehoa lihasjännityspäänsärkyyn. (Färkkilä 1997.) Diagnoosin varmistamiseksi lääkärin tehtävä on myös selvittää, että päänsäryn syynä ei ole esimerkiksi esioireeton migreeni, purentahäiriö, sivuontelontulehdus, silmänpainetauti, ohimovaltimotulehdus, kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi), lisäkilpirauhasen liikatoiminta, yläniskakivut tai aivokasvain. (Färkkilä & Paakkari 2002, ) 3.4 Tensiopäänsäryn ehkäisy Jännityspäänsärkyyn ei tunneta yhtä ja ainoata yleispätevää ehkäisykeinoa. On olemassa monia eri keinoja, joista jokaisen täytyy valita itselleen sopiva tapa ennaltaehkäistä päänsärkykohtauksia. Parhaimpana neuvona ajoittaisesta ten-

16 16 siopäänsärystä kärsivälle on etsiä mahdollisia päänsärkyä lisääviä tekijöitä ja vaikuttaa niihin. (Mustajoki 2008.) Työergonomia Hyvä työergonomia eli oikeat työasennot ja -tavat ovat tärkeitä jännityspäänsäryn ehkäisemisessä. Esimerkiksi näyttöpäätteen ja näppäimistön oikea korkeus on tärkeää, jotta niskalihakset eivät jännity. Näiden lisäksi hyvä fyysinen sekä perus- ja lihaskunto auttaa jännityspäänsäryn ehkäisemisessä, kuten myös sen hoidossa. (Tunninen 2008.) Rentoutuminen Hyötyä on myös rentoutumisen opettelusta. Rentoutumistapoja ja menetelmiä on useita, joista kannattaa valita itselleen sopiva. Saunominen, lepääminen, liikkuminen luonnossa ja rentoutumisharjoitukset voivat olla hyödyllisiä säryn ehkäisyssä. Lapsilla ja nuorilla lepo ja rentoutuminen auttavat yleensä paremmin kuin lääkkeet. Riittävä yöuni, säännöllinen ruokailu, turhan kiireen välttäminen ovat ehkäisyn ja hoidon tärkeitä osia. Myös säännöllisestä liikunnasta voi olla hyötyä. Nuoren oma tai vanhempien asettama vaatimustaso voi olla korkea ja pettymyksensietokyky heikko. (Färkkilä & Paakkari 2002, ) Uni Rauhallisen unen taustalla on hyvä unihygienia. Unta auttavia tekijöitä ovat viileä ja pimeä huone, hyvä patja sekä tyyny ja puhtaat lakanat. Uneen pääsyä helpottaa myös säännöllinen rytmi sekä tietynlaiset iltatoimet muun muassa hampaiden pesu ja lukeminen, jotka ovat jokaisella henkilöllä erilaiset. Nämä

17 17 iltatoimet ovat hyvä suorittaa samalla tavalla joka ilta, jolloin koko keho valmentautuu nukkumaan menoon. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2007.) 3.5 Tensiopäänsäryn hoito Kun tauti esiintyy ensimmäisiä kertoja, riittää usein tavallinen tulehduskipulääke muutaman päivän ajan (Mustajoki 2008). Tilanteen pitkittyessä ja kroonistuessa hoito vaikeutuu. Jännityspäänsärky luokitellaan krooniseksi, kun päänsärkypäiviä on kuukaudessa yli 15. Hoitamattomana krooniseksi muuttunut jännityspäänsärky voi laukaista migreenikohtauksen. Krooniseksi muuttuneeseen jännityspäänsärkyyn etsitään apua ensisijaisesti ei-lääketieteellisistä hoidoista. (Terveyskirjasto 2005.) Hieronta Parhaiten auttaa kipeiden alueiden hieronta. Särkevää pääkallon kohtaa voi myös hieroa, ja usein lämpö on hyödyksi. Koulussa tai työpaikalla ja iltaisin kotona on syytä yrittää taukovoimistelua ja rentoutumista. Usein täytyy harkita kiireisen elämänrytmin muutosta ja liikunnan lisäämistä istumatyön vastapainoksi. (Hämäläinen 2008.) Liikunta Liikunta estää päänsärkyä. Liikunta saattaa joskus pahentaa kipua, vaikka se olisi aloitettu hoidoksi. Esimerkiksi rintauinnissa niskan lihakset jännittyvät. Tällöin kannattaa kokeilla jotakin toista liikuntalajia. Hyviä liikuntamuotoja ovat rento kävely, venyttelevä voimistelu, sulkapallo, tennis ja selkäuinti. Laji on vapaasti valittavissa, kunhan liikunta tuntuu mielekkäältä eikä ole yksi stressin aiheuttajista. (Terveyskirjasto 2005.)

18 Oppimisterapeuttiset menetelmät Erilaiset oppimisterapeuttiset, biofeedback menetelmät, auttavat ymmärtämään lihasjännitystä ja helpottavat päänsärystä eroon pääsyä. Biofeedback on hoitomuoto, jota käytetään paljon Yhdysvalloissa erilaisten sairauksien ja oireiden hoitoon. Siinä on kyse rentoutumisen harjoittelemisesta apuvälineiden avulla. Nämä apuvälineet antavat rentoutusta harjoittelevalle tietoa rentoutumisen onnistumisesta esimerkiksi kehon lämpötilaa tai lihasjännitystä mittaavien laitteiden avulla. Rentoutumisen avulla palautetaan jälleen kehossa stressitön tila, kun stressi on noussut liian korkeaksi. Kyse on siis erilaisten stressiä aiheuttavien tekijöiden, stressorien, kielteisten vaikutusten hallitsemista. Koska kyse on oppimistapahtumasta, kuluu rentoutumisen oppimiseen aikaa. Eri tutkimuksissa on todettu, että biofeedback-menetelmällä on kyetty vähentämään päänsärkyä potilasryhmistä riippuen prosenttia. Tämä selittyy sillä, että jopa 44 prosenttia päänsärkykohtauksista on stressin seurausta. (Lindberg 2003, ) Fysikaalinen hoito Akupunktiosta on tilapäinen apu joillekin, mutta särky useimmiten uusii muutaman viikon kuluttua. Sama koskee fysikaalista hoitoa ja kaikkia passiivisen fysikaalisen hoidon muotoja, joissa päänsärkyä sairastava ei itse kuntouta itseään. Ne ovat lähinnä ensiapuhoitoja, ja vain elämäntapamuutoksilla saadaan aikaan pitkäaikaisempaa helpotusta särkyyn. (Färkkilä 1997.) Lääkehoito Tensiopäänsärkyä voi lyhytaikaisesti lääkitä parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä esimerkiksi ibuprofeiinilla. Lyhytaikaisella lääkitsemisellä tarkoitetaan

19 19 maksimissaan viittä päivää. Särkylääkkeiden jatkuvaa käyttöä on syytä välttää, sillä tähän päänsärkyyn kehittyy helposti särkylääkeriippuvuus. Erityisen hankalia ovat kofeiinia ja kodeiinia sisältävät yhdistelmäkipulääkkeet. Teho kipuun on parempi, mutta särkylääkeriippuvuus kehittyy herkemmin. Jatkuva särkylääkkeiden käyttö lopetetaan ja niiden sijaan aloitetaan pieni annos pitkäaikaisen kivun hoidossa käytettyä masennuslääkettä. Kansainvälisissä tutkimuksissa eniten hyötyä on ollut amitriptyliinistä, jonka on osoitettu pieninä annoksina estävän tehokkaasti kroonista kipua. Pienillä annoksilla amitriptyliini ei toimi masennuslääkkeenä. Muita pitkäaikaisempaan käyttöön soveltuvia lääkkeitä ovat lihasrelaksantit ja spastisuuslääke titsanidiini. (Färkkilä 1997; Mustajoki 2008.) 4 MIGREENI Migreeni on kivulias sairaus, joka voi estää sosiaalista toimintaa vapaa-ajalla sekä aiheuttaa poissaoloja koulusta ja harrastuksista (Martikainen, Färkkilä & Kallela 2003). Migreenin vaikutusta elämänlaatuun on verrattu diabetekseen ja masennukseen, sillä migreeni haittaa toiminta kykyä ja hankaloittaa elämää. Migreenikohtauksen kivun voimakkuutta on verrattu sydäninfarktikipuun. Migreeni on yleisempi sairaus kuin esimerkiksi astma tai diabetes. Migreenikohtaukset haittaavat työ-, perhe- ja sosiaalista elämää sekä aiheuttavat pelkoa tulevista kohtauksista. (Färkkilä & Paakkari 2002, ) Migreeni on aivorungon tumakkeista alkava hermosto- ja verisuoniperäinen sairaus, joka laajentaa aivojen pintaverisuonia. Verisuonten laajentuminen aiheuttaa kovan, kohtauksittaisen kivun. (Färkkilä 2002, 52.) Häiriöitä aivorungossa voivat aiheuttaa esimerkiksi stressitilan muutos, hormonit sekä uni- ja valverytmin sekoittuminen (Färkkilä 2003). Taipumus migreeniin on periytyvä (Aho, Hämäläinen & Metsähonkala 2003), mutta tarkkaa syytä migreeniin ei tiedetä, eikä sitä, miksi sitä esiintyy vain osalla väestöstä. Migreenioireiden arvellaan

20 20 laukeavan monen mekanismin, perintö- ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta. (Färkkilä & Paakkari 2002, 52.) Migreenille on tyypillistä nopeasti alkava, kova kohtauksittainen särky, johon voi liittyä oksentelua ja silmien valonarkuutta. Migreenikohtauksen aikana keskushermosto toimii poikkeavasti; useat aistit, kuten näkö, kuulo ja haju herkistyvät. Migreenikohtauksen aikana potilas on selvästi sairas. (Aho, Hämäläinen & Metsähonkala 2003; Färkkilä 2003.) Kohtauksen jälkeen aivosolutoiminta palautuu vähitellen normaaliksi (Martikainen ym. 2003). 4.1 Migreenin ennakko-oireet Migreenikohtausta ennakoiviin oireisiin voi liittyä mielialan muutoksia, vatsaoireita ja kalpeutta (Färkkilä 2003). Monet migreeniä sairastavat kokevat jonkin tietyn ruoka-aineen himon ja haukottelun sekä autonomisen hermoston aktivoitumisesta johtuvan palelun olevan migreenikohtauksen tuloa ennakoivia oireita (Martikainen ym. 2003). 4.2 Migreenin esioireet, eli auraoireet Migreeniä on useita alatyyppejä, mutta käytännössä puhutaan kahdesta migreenityypistä: esioireellisesta, eli aurallisesta, ja esioireettomasta, eli aurattomasta migreenistä. Auralla tarkoitetaan monimuotoista oireistoa, joka edeltää päänsärkyä. Sen katsotaan olevan aivoperäinen ja liittyvän aivokuoren tai aivorungon paikallisiin verenkierron häiriöihin. (Partinen 1992, 53.) Aura ilmenee alle 60 minuutin kestoisena päänsärkyä edeltävänä oireena, joka yleensä on näköhäiriö, kuten puutos näkökentässä, kuvioita näkökentässä, esimerkiksi kirkkaita palloja tai sahalaitakuvioita. Aura voi olla myös puutumisen tai pistelyn tunne kasvoilla ja raajoissa sekä sanojen löytämisen vaikeus, jopa

21 21 kyvyttömyys puhua. Auran lopulla tai viimeistään tunnin kuluessa kohtaus jatkuu toispuoleisella sykkivällä päänsäryllä, jolloin hajut, äänet ja kirkkaat valot tuntuvat häiritseviltä. Kohtausta seuraa yleensä muutaman tunnin kuluttua oksentelu ja uni. (Aho ym. 2003; Färkkilä 2003.) Aurattomaan migreeniin ei näytä liittyvän aivojen verenkierron häiriöitä, kuten aurallisessa migreenissä, tai ne ovat niin vähäisiä, ettei niitä ole voitu havaita. Aurattomassa migreenissä todetaan sen sijaan biokemiallisia muutoksia, jotka saavat alkunsa sisäsyntyisten mekanismien tai ulkopuolisten tekijöiden vaikutuksesta. (Partinen 1992, 53.) 4.3 Migreenin toteaminen Migreeniä ja jännityspäänsärkyä voi olla vaikea erottaa toisistaan, etenkin jos särkyä on usein. Migreenidiagnoosi vaatiikin riittävän pitkän seuranta-ajan, vähintään puoli vuotta, jonka kuluessa muut päänsäryn syyt voidaan sulkea pois. (Aho ym. 2003; Korpela 2004.) Diagnostisten kriteerien monimuotoisuus aiheuttaa sekä migreenin yli- että alidiagnostiikkaa (Korpela 2004). Nykymääritelmän mukaan aurattomaan migreeniin liittyy vähintään kaksi neljästä seuraavista oireita: 1) sykkivä särky, 2) toispuoleinen särky, 3) kohtauksellinen tai kova särky ja 4) päänsäryn paheneminen fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta. Päänsärkykohtauksia on oltava vähintään viisi ja migreenikohtausten välillä kliinisen ja neurologisen tilan tulee olla normaali. (Korpela 2004.) Aurallisen migreenin diagnoosiin vaaditaan vähintään kaksi kohtausta. Aura on tavallisesti visuaalinen tai sensorinen ja sen kesto on alle tunnin. Yli 60 minuutin kestoiset tai monimuotoiset auraoireet vaativat aina jatkoselvittelyä. Diagnoosi edellyttää aina muiden mahdollisten sairauksien poissulkua ja seurantaa. (Korpela 2004.)

22 22 Migreeniä sairastavalla voi esiintyä myös epätäydellisiä migreeniä vastaavia oireita, kuten pelkkä näköhäiriö ilman päänsärkyä (Färkkilä 2003). Yli 60 minuuttia kestävät auraoireet tai motorinen heikkous, puhehäiriöt tai vaikeus ymmärtää puhetta, huimaus, haparoiva kävely tai sekavuus vaatii aina lisätutkimuksia, sillä niiden taustalla voi olla jotakin muuta kuin migreeni (Aho ym. 2003). 4.4 Migreeniärsykkeet ja kohtausten ennaltaehkäisy Migreeniä voivat eri henkilöillä laukaista hyvin erilaiset ärsykkeet, lisäksi migreenikynnys samallakin henkilöllä vaihtelee ajankohdasta toiseen, joten tietty laukaiseva tekijä ei aina saakaan kohtausta aikaiseksi. Siksi ei ole mahdollista laatia yleispätevää ohjetta migreenin ehkäisyyn. (Aaltoila 2002.) Terveellisistä elämäntavoista huolehtiminen ja omien migreeniärsykkeiden tunteminen auttaa migreenikohtauksen ennaltaehkäisyssä. Päänsärkypäiväkirjan pitäminen yhdistettynä omien elämäntapojen tarkkailuun voi auttaa löytämään yhteyden niihin tekijöihin, jotka itsellä liittyvät migreenin laukeamiseen. Siten on mahdollista oppia välttämään migreeniin yhteydessä olevia tekijöitä, tai varautua mahdollisesti tulossa olevaan kohtaukseen ottamalla ajoissa lääkettä. Migreenin ennaltaehkäisyn perusteena on terveellisistä elämäntavoista ja ravitsemuksesta huolehtiminen: säännöllinen unirytmi, säännöllinen ruokailu, riittävä nesteytys, riittävä liikunta, lepo ja rentoutuminen. (Käypä hoito 2002.) Stressinhallinta Stressi on kohtauksille altistava tekijä. Lähes puolet migreeniä sairastavista kokee stressin olevan yhteydessä etenkin viikonloppuna ilmeneviin kohtauksiin. Ajan varaaminen pelkkään laiskotteluun saattaa auttaa hallitsemaan stressiä.

23 23 Myös säännöllinen liikunta ja lihasten rentoutusharjoitukset ovat tärkeitä stressinhallintakeinoja. (Lindberg 1998.) Rentoutuksesta voi olla hyötyä etenkin lukioikäisten päänsäryn estämisessä. Liiallinen fyysinen rasitus voi laukaista migreenin, joten liikunnan sopiva rasitustaso ja liikuntamuoto on kokeiltava yksilöllisesti. Kohtuuttoman suurien harrastemäärien karsiminen voivat myös auttaa estämään kohtausten tuloa. (Aaltoila 2002.) Ruoka-aine migreeniärsykkeenä Eräät ruoka-aineet saattavat aiheuttaa kohtauksia (Käypä hoito 2002). Tavallisimmin migreenin koetaan olevan yhteydessä suklaaseen, sitrushedelmiin sekä juustoihin. Ruoka-aineiden vaikutus perustuu niiden sisältämiin kemiallisiin yhdisteisiin ja lisäaineisiin. Nämä aineet aiheuttavat migreeniin liittyvän biokemiallisen reaktion; ensin valtimoiden supistumisen ja sitä seuraavan ylikorjaavan suonten laajenemisen. (Lindberg 1998.) Natriumglutamaatti (E621) on tavallisimmin migreeniin yhteydessä oleva lisäaine. Natriumglutamaattia käytetään arominvahventeena muun muassa joissakin makkaroissa, eineksissä sekä keitto-, pata- ja kastike- sekä salaattikastikeaineksissa. Myös makeutusaine aspartaamilla (E951) voi olla yhteyttä migreeniin. Aspartaamia käytetään eräissä kevytjuomissa, hapanmaitotuotteissa ja jäätelöissä. Säilyvyyttä parantavista aineista natrium- ja kaliumnitriitit (E250 ja E249) sekä natrium- ja kaliumnitraatit (E251 ja E252) voivat liittyä migreeniin. Näitä aineita saattaa löytyä kestomakkaroista, liha- ja kalavalmisteista sekä joistakin juustoista. (Aaltoila 2002.) Joidenkin migreenistä kärsivien henkilöiden kokemusten mukaan toisinaan on kyse migreeniärsykkeen määrästä, joten lisäaineen saannin vähentäminenkin saattaa helpottaa migreeniä. Herkkyys migreenille altistaville tekijöille saattaa

24 24 vaihdella elinkaaren eri vaiheissa ja vältetyn aineen palauttamista ruokavalioon voi ajoittain kokeilla. (Aaltoila 2002.) Ennen ajateltiin verensokerin laskun aiheuttavan migreenikohtauksen, nykytiedon mukaan migreenikohtauksen syntymekanismi ei liity veren sokeripitoisuuteen. Silti monet kokevat paaston olevan yhteydessä kohtauksiin, joten säännöllinen ruokailu voi auttaa pitämään kohtaukset loitolla. (Lindberg 1998.) 4.5 Migreenikohtauksen hoito Ympäristöllä on suuri merkitys myös kohtauksen hoidossa: pimeä ja hiljainen ympäristö yleensä lievittää migreenikohtausta. Myös lepo ja nukkuminen helpottavat oloa. Viileä huone tai kylmä kääre ohimoilla voivat vähentää kipua. Tutkittua tietoa näistä hoitokeinoista on vain vähän, mutta kylmän helpottavasta vaikutuksesta on joitakin tutkimustuloksia. (Käypä hoito 2002.) Vaikeampien kohtauksien hoito vaatii kuitenkin lääkkeitä ja lääkeyhdistelmiä. Migreenikohtauksen lääkehoidosta ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä kansainvälistä ohjetta, ja käytäntö vaihtelee suuresti. Lisäksi hyvin harvojen lääkkeiden tehosta on aukotonta näyttöä. Hoidon valintaan vaikuttavat kohtauksen vaikeusaste, pahoinvointi, oksentaminen sekä mahdolliset muut sairaudet. Suurin osa migreenikohtauksista voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä tai täsmälääkkeillä sekä pahoinvointilääkkeillä tarpeen mukaan. (Käypä hoito 2002.) Heti kohtauksen alussa on syytä ottaa riittävän suuri annos parasetamolia tai ibuprofeenia. Migreenin hoitoon sopiva alkuannos parasetamolia noin 50 kg painavalla henkilöllä on 1000 milligrammaa suun kautta nautittuna. Ibuprofeiinin alkuannos on milligrammaa suun kautta nautittuna. Ellei yksi lääkeannos auta, kahden tunnin kuluttua voidaan ottaa toinen, suurinta sallittua päiväannosta ylittämättä. On syytä huomioida, että parasetamolin ja ibuprofeenin suositetut milligrammamäärät ovat erisuuruiset. (Käypä hoito 2002.)

25 25 Parasetamolin vaikutus alkaa nopeammin kuin ibuprofeenin, mutta ibuprofeeni on tehokkaampi, sillä se lopettaa kohtauksen useammin kuin parasetamoli. Poretabletit ja liuokset imeytyvät paremmin kuin tavalliset tabletit. Peräpuikot, eli supot vaikuttavat hitaimmin, mutta niitä voi kokeilla, jos migreeniin liittyy pahoinvointia ja oksentelua. (Käypä hoito 2002.) Kipulääkkeet eivät sovellu päivittäiseen tai lähes päivittäiseen käyttöön tiuhaan toistuvien migreenikohtauksien tai migreenikohtauskierteen hoidossa. Riskinä ovat kipulääkkeiden haittavaikutukset sekä särkylääkepäänsäryn kehittyminen, joka johtaa päänsäryn oravanpyörään. (Havanka 2003.) 5 TERVEYSVIESTINTÄ Terveysviestintä on tavoitteellista toimintaa suuren yleisön ja päätöksentekijöiden terveystietoisuuden lisäämiseksi, jotta yksilöiden ja yhteisöjen terveydentilaa voitaisiin parantaa (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005, 8). Terveysviestintä on menetelmä tiedottaa terveyteen liittyvistä asioista väestölle. Sen tarkoituksena on saada aikaan keskustelua tärkeistä terveyteen liittyvistä kysymyksistä. Tavoitteena ei ole vain tiedon levittäminen, vaan terveyden edistäminen, sairauksien ehkäisy, hoito tai kuntoutus. Terveysviestinnän avulla voidaan muuttaa terveyteen liittyviä uskomuksia ja asenteita, innostaa ihmisiä etsimään lisätietoa ja joissakin tapauksissa saada aikaan terveellisiä elämäntapoja. (Wiio & Puska 1993, 90.) Puolueettomuus ja asiantuntemus ovat terveysviestinnän lähtökohtana, tärkeimpiä arvoja ovat eettisyys, totuudellisuus ja terveyden tasa-arvon edistäminen. Eettisyys ja totuudellisuus toteutuvat, jos kaikki kerrottu perustuu joko hyvään tutkimuskäytäntöön (evidence based) tai luotettavaan kokemukseen (practice based) pohjautuvaan tietoon. Tiedon lähteiden ja viestinnän tavoitteiden

26 26 tulee käydä viestinnästä ilmi helposti. Uuden toiminnan luomisessa ja kehitysprojekteissa on kuitenkin otettava huomioon, että niissä kaikki ei voi perustua vain tutkittuun ja kokemukselliseen tietoon, sillä silloin ei synny mitään uutta. Viestinnän tavoitteet ja sisällöt eivät saa olla ristiriidassa terveyden edistämisen kanssa, eikä esimerkiksi jonkin terveyttä edistävän elintavan merkitystä saa vähätellä toisen elintavan korostamiseksi. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 5.) 5.1 Terveysviestinnän välineet Terveysviestinnällä tarkoitetaan henkilökohtaista terveysneuvontaa, terveysjournalismia, yhteisöviestintää, riskeistä tiedottamista, sosiaalista viestintää ja markkinointia. Viestintä voi ilmetä perinteisillä ja kulttuurisidonnaisilla tavoilla kuten tarinan kertomisena, lauluina tai näytelminä. (Wiio & Puska 1993, 90.) Terveysviestintä voidaan nähdä myös laajemmin, jolloin siihen sisältyy myös muu terveysaiheinen viestintä kuin tavoitteellinen, terveyden hyväksi tapahtuva viestintä. Laaja terveysviestinnän näkemys sisältää kaikenlaisen joukkoviestinnän, kuten terveysvalistuksen, terveysmainokset, terveysjournalismin ja terveyttä käsittelevän viihteen, kohdeviestinnän, esimerkiksi potilasohjeet ja terveydenhuollon sisäisen viestinnän sekä henkilökohtaisen terveysneuvonnan, kuten lääkärin tai hoitajan ja potilaan välisen keskustelun. (Savola & Koskinen- Ollonqvist 2005, 78.) Kaikki terveyttä käsittelevä viestintä ei edistä terveyttä. Esimerkiksi terveystuotteiden mainonnan ja terveyteen liittyvän journalismin tavoitteena ei välttämättä ole terveyden edistäminen vaan myynnin lisääminen. Terveysviestinnän välineen valitsemiseen vaikuttaa viestinnän kolme keskeistä periaatetta: vaikuttavuus, kohdentaminen ja yhteistyö. Nämä asettavat suuntaviivat myös terveysviestinnälle. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 4, 9 10.)

27 Vaikuttavuus Viestinnän tarkoituksena on tukea toiminnan tavoitteita, mutta lisäksi sille määritellään omat tavoitteet, jotka on eroteltava toiminnan tavoitteista. Viestinnän tavoitteiden toteutumista on voitava seurata. Suunnitteluvaiheessa päätetään viestinnän arviointikeinoista tai työkaluista, näitä voivat olla esimerkiksi asenteiden ja tiedontason kartoitukset tai medianäkyvyyden määrä. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 9.) Kun toiminnan tavoitteena on vähentää päänsärystä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja, viestinnän tavoitteena voivat olla esimerkiksi päänsärkysairauksiin liittyvien asenteiden muutokset, tietoisuuden lisääminen päänsärkysairauksien vaikutuksista sekä keskustelun herättäminen myös koulu- ja työyhteisöissä. Päänsärkysairauksien invalidisoivaa luonnetta ei laajasti tunneta, joten koulutoverit ja opettajat voivat hämmästellä päänsärystä johtuvia poissaoloja. Asenteet, tiedot ja niiden myötä toimintatavat kuitenkin muuttuvat hitaasti. Siksi on tärkeää tehdä pitkäjänteistä viestintää, jossa asiaa viestitään riittävän kauan tavoitteen saavuttamiseksi. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 9.) Vaikuttaminen edellyttää erottumista. Erottuminen voi vaatia rohkeita valintoja viestien muotoilun, keinojen ja kanavien suhteen sekä olemassa olevien toimintamallien kyseenalaistamista. Vaikuttaminen vaatii usein myös tunteiden herättämistä, aina pelkkä tiedon lisääminen ei riitä. Terveysviestinnässä voidaan hyödyntää terveyteen liittyvää tunnepotentiaalia, esimerkiksi mielihyvää, onnistumista, hemmottelua, syyllisyyttä ja pelkoa. Tunteita hyödynnettäessä huomioidaan kohderyhmien kunnioitus. Varsinkin lapsia koskevissa asioissa tunteisiin vetoamisessa on noudatettava suurta varovaisuutta. Kohderyhmän elinpiirin ja arvomaailman ymmärtäminen sekä inhimillinen ja suvaitseva lähestymistapa ovat vaikuttavan viestinnän edellytyksiä. Viestinnän vaikuttavuutta lisää myös tavoitteiden ja viestinnän sisällön kohtuullisuus. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 9.)

28 28 Pyrittäessä lievittämään nuorten päänsärkysairauksia ja niistä aiheutuvaa haittaa, on hyväksyttävä nuorten elinpiiriin ja elintapoihin kuuluvat piirteet. Tietokonepelit ja internet informaatio- ja kommunikaatiovälineenä kuuluvat nykypäivänä nuorten arkeen, eikä nuorten vapaa-ajan käyttöä informaatioteknologian parissa kannata pyrkiä muuttamaan kokonaan toisenlaiseksi. Elintapojen muutoksesta viestittäessä korostetaan pienten muutosten ja päätösten merkitystä, esimerkiksi päivittäisen rentouttavan kävelylenkin tai muun liikuntaharrastuksen ottamista osaksi päivärutiineja. (Tähti-Niemi 2007; Terveyden edistämisen keskus 2005, 9 10.) 5.3 Kohdentaminen Kohdentaminen toteutetaan siten, että kohderyhmät määritellään selkeästi ja pohditaan, minkä kohderyhmien tavoittaminen on tärkeintä. Kohderyhmät määrittävät keinojen ja kanavien valinnat. Kohderyhmän maailmaan, median- ja kanavien käyttöön perehdytään tutkimusten, haastattelujen ja muun taustatyön avulla. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 10.) Viestintää suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon, missä muodossa ja minkä kanavien kautta viestintä tavoittaisi myös ne väestöryhmät, joiden tulevaisuus on terveyden suhteen uhattuna. Jos suora vaikuttaminen kohderyhmiin tavanomaisten viestintäkanavien kautta ei vaikuta tuloksekkaalta, kanavana voivat toimia myös esimerkiksi yhteiskunnallinen päätöksenteko tai terveydenhuollon ammattilaiset. Päättäjät ja vaikuttajat ovat toiminnan tavoitteen toteutumisen kannalta keskeinen kanava ja kohderyhmä etenkin, kun terveyden edistäminen edellyttää suoran vaikuttamisen asemesta tai sen ohella yhteiskunnan rakenteiden tai käytäntöjen muutosta tai tiettyjen rakenteiden ylläpitoa. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 10.)

29 Yhteistyö Mahdolliset yhteistyökumppanit eli tahot, joilla on sama tavoite, teema tai kohderyhmä, kartoitetaan suunnitteluvaiheessa. Yhteistyön tärkeimpiä tavoitteita on myös pyrkiä vaikuttamaan terveyttä edistävien viestien perillemenon esteisiin, kuten kulttuuriin, yleiseen mielipideilmastoon ja ihmisten asenteisiin ja mielipiteisiin. Eri toimijoiden antama samansuuntainen tieto lisää viestien vaikuttavuutta. Samalla voidaan lisätä yleistä terveystietoisuutta, mikä palvelee kaikkien terveyden edistämisen toimijoiden etua. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 10.) Yhteistyökumppaneiden keskinäinen viestintä parantaa myös mahdollisuuksia tunnistaa yhteisiä tavoitteita, yhdistää voimavaroja sekä käyttää omia viestinnän resursseja mahdollisimman hyödyllisesti. Yhteistyö on tarpeen myös eettiseltä kannalta, sillä uutta tutkimustietoa tulee jatkuvasti kaikilta alueilta. (Terveyden edistämisen keskus 2005, 10.) 5.5 Hyvän terveysaineiston laatukriteerit Terveysaineiston arvioinnin tarkoituksena on kehittää terveysaineiston laatua. Jotta voidaan arvioida jonkin asian laatua, tarvitaan laatukriteerit. Terveyden edistämisen keskus on luonut hyvän terveysaineiston laatukriteerit, jotka ovat muotoutuneet tutkimuksen ja käytännön kokemuksen kautta. Näitä tavoitteita ovat konkreettinen terveystavoite, sisällön selkeä esitystapa, helppolukuisuus, oikea ja virheetön tieto, sopiva tietomäärä, kohderyhmän selkeä määrittely, kohderyhmän kulttuurin kunnioittaminen, tekstiä tukeva kuvitus, huomiota herättävyys ja hyvä tunnelma. Yhden kriteerin täyttyminen ei ole vielä riittävä edellytys hyvälle aineistolle vaan siihen vaaditaan useamman kriteerin täyttymistä. Silloinkin se vasta mahdollistaa hyvän aineiston. (Parkkunen, Vertio & Koskinen-Ollonqvist 2001, 9.)

30 30 Terveysaineiston laatukriteerit on jaoteltu sen mukaan, liittyvätkö ne pääasiallisesti terveysaineiston sisältöön (konkreettinen terveystavoite, oikeaa ja virheetöntä tietoa, sopiva määrä tietoa), kieli- (helppolukuinen) tai ulkoasuun (sisältö selkeästi esillä, kuvitus tukee tekstiä, helposti hahmoteltavissa) vai terveysaineistoon kokonaisuudessaan (kohderyhmä on selkeästi määritelty, kohderyhmän kulttuuria on kunnioitettu, herättää huomiota, luo hyvän tunnelman). Näin niitä on helpompi hyödyntää aineiston suunnittelussa. Moni kriteereistä voidaan kuitenkin liittää useampaan näistä. Lisäksi joidenkin otsikoiden alla esitetyt asiat voivat sijoittua myös muiden laatukriteereiden alle, joten kriteereiden sisältöä kannattaa tarkastella kokonaisuutena. (Parkkunen ym. 2001, 10.) 6 PRODUKTION TARKOITUS JA TAVOITTEET Produktiomme tarkoituksena on tarjota päänsärkyä sairastaville nuorille ja heidän läheisilleen tietoa tensiopäänsärystä ja migreenistä sekä näiden ennaltaehkäisystä että hoidosta. Tällä tavoin pyritään vähentämään päänsärkykohtauksia, joka puolestaan parantaa yksilön elämänlaatua. Produktiomme tavoitteena lisätä nuorten tietämystä päänsäryn ennaltaehkäisyssä ja sitä kautta parantaa heidän elämänlaatuaan. Työn tavoitteena on myös, että nuoret saisivat apua ja tietoa päänsärystä heille suunnatulla oppaalla. Yhtenä tavoitteena produktiollemme on myös kasata hajanainen tieto migreenistä ja tensiopäänsärystä yhteen ja samaan paikkaan. Tällä hetkellä tieto on melko hajanaista ja sitä saa etsiä monista eri lähteistä. Monet lähteet on suunnattu terveysalan ammattilaisille, joten niistä voi maallikon olla vaikea saada selvää.

31 31 Tavoitteena oppaan sisällöksi on tarjota ajankohtaista ja asianpitävää tietoa. Oppaan tavoitteena on myös ulkoasultaan olla nuorille suunnattu. 7 PRODUKTION TUOTTAMINEN JA ARVIOINTI Opinnäytetyöproduktion tarkoituksena on tuottaa produktio, eli tuotos ja siten kehittää työvälineitä käytännön toimintaan. Produktio voi olla osa tuotekehittelyä, joka sisältää tuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessin, kokeilun, arvioinnin ja markkinoinnin. Valmis tuotos voi olla yksittäinen esine tai palvelu määritellylle käyttäjäryhmälle. (Kuokkanen, Kivirinta, Määttänen & Ockenström 2007, ) Produktiolla on monta eri työskentelyvaihetta, joita ovat suunnittelu, valmistus, kokeilu, arviointi ja markkinointi. Näistä jokainen vaihe on tärkeä, jotta produktio olisi onnistunut. (Kuokkanen ym. 2007, ) Ajankäytöllisesti vaiheet ovat erimittaisia ja riippuvaisia toteuttajasta. Työssämme suunnittelu- ja valmistusvaihe veivät eniten aikaa. Raportissa esittelemme ensin Suomen Migreeniyhdistystä ja sen Lasten päänsärky projektia ja sen jälkeen kuvailemme produktiomme työskentelyvaiheita. Yhdistyksen ja projektin esittelemme, koska opinnäytetyömme on osa projektia. 7.1 Suomen Migreeniyhdistys Suomen Migreeniyhdistys ry:n tavoitteena on edistää migreeniä ja muita päänsärkymuotoja sairastavien hoitoa ja elämänlaatua lisäämällä tietoa päänsärkysairauksista sekä niitä sairastavien että muun väestön keskuudessa. Yhdistys järjestää tiedotustilaisuuksia, harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa sekä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva

Lisätiedot

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Migreeni ja työelämän triggerit

Migreeni ja työelämän triggerit Migreeni ja työelämän triggerit Suomen Migreeniyhdistyksen projektissa Oli päätavoitteina: Saada tietoa työn triggereistä eli migreenikohtauksille altistavista tekijöistä työssä ja työolosuhteissa Laatia

Lisätiedot

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta:

Mikä migreeni on? Migreenin hoidosta: Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Kirjan käyttäjälle... 5

Kirjan käyttäjälle... 5 Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 5 Kappale 1: Yleislääkärillä... 9 Dialogit... 11 Sarjoittainen päänsärky... 11 Jännityspäänsärky... 13 Migreeni... 15 Sanastotehtävät... 18 Keskustelutehtävät...

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Migreeni: Oirejatkumo

Migreeni: Oirejatkumo Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org

Migreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot