Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2006

Transkriptio

1 Pohjois-Savon liiton toimintakertomus vuodelta 2006 Kuopio 2007

2 1 Pohjois-Savon liiton julkaisu B:63 Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2007 Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, Kuopio puh faksi: kirjaamo, johto ISBN ISSN

3 2 Sisällysluettelo: 1. Maakuntajohtajan katsaus Liiton toiminta-ajatus ja tehtävät Päätulosalueiden tehtävät Aluekehitystehtävät Kansallisen aluepolitiikan toteuttaminen Tavoite 1 -ohjelman toteutus EU:n uuden rakennerahastokauden valmistelu Yhteisöaloitteiden ja erillisohjelmien toteutus Alueidenkäyttö Kuopion seudun maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava Muut kaavoitukseen liittyvät tehtävät Muut alueidenkäytön tehtävät Edunajaminen, yhteistoiminta, erillistehtävät ja -hankkeet Edunajaminen Yhteistoiminta Erillistehtävät ja hankkeet Hallinto- ja tukipalvelut Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntahallituksen työjaosto Tarkastuslautakunta, maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö, Kuopion seudun maakuntakaavatoimikunta ja maakuntavaltuuston vaalilautakunta Pohjois-Savon liiton toimisto Toimisto ja henkilöstö Pohjois-Savon liiton talous Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2006 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Tasetarkastelu Maakuntahallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelman toteutumisvertailu Yhteenveto maakuntavaltuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Liitteet Tilintarkastuskertomus vuodelta Pohjois-Savon liiton henkilöstökertomus vuodelta Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet Maakuntahallituksen jäsenet ja varajäsenet Viralliset edustukset ja työryhmäjäsenyydet v Julkaisutoiminta v Jäsenkuntien vuoden 2006 maksuosuudet Pohjois-Savon kehittämisrahaston maksuosuudet v Pohjois-Savon kuntien omistusosuudet Pohjois-Savon liiton antamat lausunnot v Tavoite 1 -ohjelma, myönnetyt avustukset vuoden 2006 myöntämisvalmiudesta Pohjois-Savon kehittämisrahaston hyväksytyt hankkeet v Maakunnan kehittämisrahan hyväksytyt hankkeet v Pohjois-Savon maakuntaprofiili (%-osuus koko maasta) POHJOIS-SAVON LIITON JULKAISULUETTELO... 52

4 3

5 4 1. Maakuntajohtajan katsaus Onnistuimme pyrkimyksissämme v Pohjois-Savossa tyydyttävä - hyvä arvosanoin. Edellinen on johtopäätökseni ja arvioni useasta eri tekijästä kuten toimintamme tavoitteista ja tuloksistamme. Arvioni perustana on myös vertaaminen yleispiirteisesti muihin maakuntiin, maamme yleiseen talouskehitykseen ja lähtökohtaerojen huomioiminen. Emme kokeneet mittavia yrityselämän takaiskuja, roimia irtisanomisilmoituksia tai ennakoitua pahempaa väestötappiota. Päinvastoin, useat maakuntamme suuryritykset investoivat voimakkaasti, lisäsivät työpaikkoja ja jatkoivat panostamistaan kilpailukykynsä varmistamiseen myös lähivuosina. Samaa tapahtui pienissä ja keskisuurissa yrityksissä sekä maatalouden investoinneissa. Onnistuimme parantamaan v niin Itä-Suomen kuin erityisesti Itä ja Pohjois-Suomen yhteistä edunvalvontaa. Valmistelimme ensimmäistä kertaa yhteiset tavoitteemme maamme uudelle hallitukselle. Parhaillaan nyt - maaliskuun 2007 viimeisellä viikolla - pyrimme vaikuttamaan, että yhteiset tavoitteemme sisältyvät uuden hallituksen ohjelmaan lähivuosille. Esiinnymme yhdessä edustaen liki kahta kolmasosaa maamme pinta-alasta! Vuodelta 2006 siirtyi tavoitteinamme mm. tie- ja raideliikenneinvestointeja, lentoasemien liikennöinnin jatkumisen varmistaminen sekä kansallisen aluepolitiikan vahvempi kohdistaminen Itä-Suomeen uudelle hallituskaudelle. Vuotta 2006 leimasi päättymässä olevan rakennerahastokauden arviointi, johtopäätösten tekeminen ja uuden rakennerahastokauden ohjelmapolitiikan valmistelu. Vuonna 2006 hyväksytty maakuntaohjelma muodostaa hyvän pohjan uusien rakennerahasto-ohjelmien sisällön ja painopisteiden määrittelylle. Ohjelman valmistelu on ollut erittäin laajapohjaista ja sujunut avoimesti ja yhteiseen hyvään pyrkien Pohjois-Savossa. Suurinta julkisuutta ja keskustelua hallitsi,erityisesti kunnissa, vuonna 2006 käynnistynyt kunnallisten palveluiden uudistamishanke - PARAS-hanke. Hanke käynnistettiin pikavauhtia ja korkealle viritettyjen tavoitteiden sävyttämänä sisäasiainministeriön johdolla. Savun hälvettyä alkuhämmennyksen jälkeen ovat kunnat ja maakuntahallitus käynnistäneet lukuisia selvityksiä kuntalaisten palveluiden turvaamiseksi tasapuolisesti kaikille maakuntamme asukkaille. PARAS- hanke on edistämässä hyvällä tavalla sitä prosessia joka on välttämätön tulevaisuuden palveluhaasteiden edessä. Muutos- ja kehittämisprosessi sinänsä on ollut liki jatkuvaa tähänkin asti kuntien ja valtion ylläpitämissä peruspalveluissa. PARAS-hanke vauhdittaa ja auttaa näkemään muutosvaatimusten suuruuden. Vuosi 2007 tulee olemaan merkittävää johtopäätösten teon aikaa useiden työryhmien raporttien suositusten auttaessa kuntapäättäjiä hallitun tulevaisuuden rakentamisessa. Pohjois-Savossa voimme jatkaa turvallisesti ja hyvään tulevaisuuteen uskoen tukemalla v käynnistyneitä kehityspolkuja. Polku on usein tien alku. Vahvistetaan vahvuuksia, kerrotaan mieluummin positiivisia, eteenpäin katsovia uutisia maakunnassamme ja maakunnastamme. Yritetään kiittää pienistäkin kehitysaskeleista. Kiitos kannustaa - maahan polkeminen masentaa. Yhteistyöterveisin ja Teitä kaikkia vuoden 2006 työstä Pohjois-Savon parhaaksi kiittäen Jussi Huttunen maakuntajohtaja

6 5 Pohjois-Savon liiton organisaatio

7 2. Liiton toiminta-ajatus ja tehtävät 6 Toimintasuunnitelman 2006 mukaan Pohjois-Savon liiton tärkein tehtävä on vahvistaa kaikinpuolisia elämisen edellytyksiä maakunnassa. Se merkitsee, että täällä asuville ja tänne muuttaville kyetään tarjoamaan työtä, toimeentuloa ja turvallisuutta. Tavoitteena on, että Pohjois-Savon ja laajemmin Itä-Suomen valtakunnallinen ja kansainvälinen asema voimistuu. Tämä on edellyttänyt maakunnan sisällä yhtenäistä tavoitteiden asettelua ja määrätietoista työtä niiden saavuttamiseksi. Vuosi 2006 oli Pohjois-Savon liiton kuudestoista toimintavuosi. Liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden eduksi jäsenkuntiensa yhteisenä edunajamis-, kehittämis- ja suunnitteluorganisaationa. Pohjois-Savon liitolla on kolme keskeistä tehtäväaluetta: 1. Aluekehitystehtävät (lakisääteinen) Yleinen aluepoliittinen suunnittelu Kansallisten aluekehittämisohjelmien sekä EU:n ohjelmien valmistelu ja päätöksenteko Ohjelmasopimusten laatiminen ja alueellisten kehittämisrahojen koordinointi Aluekehitys ja EU-rahoitus Maakunnan kehittämisrahan jako 2. Alueidenkäytön suunnittelutehtävät (lakisääteinen) Maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuva maakuntakaavan laatiminen ja osallistuminen strategiapainotteisen maakuntasuunnitelman laadintaan Valtion ja kuntien alueidenkäytön yhteen sovittava suunnittelu 3. Edunajaminen ja yhteistoimintatehtävät (osa lakisääteisiä) Maakunnan tahdon määrittely Maakunnalle merkittävien asioiden ja hankkeiden edistäminen Kuntien ja seutukuntien yhteistyön tiivistäminen Maakuntien välinen suuralueyhteistyö Valtion aluehallinnon toimintojen koordinointi sekä yhteistyö elinkeino-elämän, työmarkkinajärjestöjen ja muiden organisaatioiden kanssa Yhteydet Euroopan Unioniin, lähialueyhteistyö, kansainvälinen verkottuminen ja sen edistäminen Kaikille yhteisenä tehtävänä on maakuntasuunnitelman laatiminen osana maakunnan suunnittelua

8 7 3. Päätulosalueiden tehtävät Päätulosalueiden yhteiset tehtävät Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 asiakirjan Aluekehitystehtävät Päätulosalueen vastuu: Henrik Rissanen Päätulosalueen vuoden 2006 toiminnalliset tavoitteet liittyivät erityisesti Pohjois-Savon maakuntaohjelman laadintaan, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmisteluun, tavoite 1 ohjelman toteutukseen samoin kuin EU:n yhteisöaloitteiden ja erillisohjelmien toteutukseen. Tärkeä osa ohjelmatyötä oli EU:n uuden rakennerahastokauden ohjelmien laadintaan osallistuminen itäsuomalaisena yhteistyönä. Yleispiirteisiksi tulosalueen tavoitteiksi asetettiin seuraavat: uudistetaan Pohjois-Savon tuotantorakennetta, parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä ja edistetään uusien työpaikkojen syntymistä sekä niihin liittyvää osaamista toimitaan aktiivisesti aluekehityslain mukaisen aluekehitysvastuun toteuttamisessa. Toteutuminen Asetetut tavoitteet saavutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti Kansallisen aluepolitiikan toteuttaminen Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 hyväksyi maakuntavaltuusto kokouksessaan Maakuntasuunnitelmaan perustuva ja sitä lähivuosien osalta täsmentävä maakuntaohjelma valmisteltiin laajana maakunnallisena yhteistyöprosessina vuoden 2006 aikana. Maakuntaohjelma antaa maakunnan näkökulmasta strategisen perustan myös uutta ohjelmakautta koskeville EU-ohjelmille, jotka valmisteltiin käytännössä samanaikaisesti maakuntaohjelman kanssa. Ohjelmatyöhön osallistuivat mm. seudut, eri viranomaiset ja yhteisöt, klusteriryhmät sekä muut liiton asiantuntijatyöryhmät - osa niistä ohjelmatyötä varten erikseen perustettuja. Pohjois-Savon maakuntaohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuosille (TOTSU) laadittiin samoin maakunnallisena yhteistyöprosessina. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) käsitteli TOTSU:n kokouksessaan Maakuntahallitus hyväksyi TOT- SU:n Ensimmäiset muutetun alueiden kehittämislain mukaiset maakuntien ja ministeriöiden väliset neuvottelut toteuttamissuunnitelmasta käytiin Itä-Suomi -yhteistyön puitteissa toteutettiin muutamia itäsuomalaisia yhteishankkeita. Pohjois-Savo oli myös mukana Itä-Suomi -ohjelman makrohankkeiden valmistelussa ja edistämisessä. Energiaklusterin osalta yhteistyön yhtenä koordinointitasona oli Itä-Suomen energiatoimisto.

9 8 Maakunnan kehittämisrahapäätökset kohdennettiin maakuntaohjelman ja TOTSU:n painotusten mukaisesti. Ns. sitomatonta kehittämisrahaa saatiin v Pohjois-Savoon Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskuksen sekä Kuopion, Varkauden ja Ylä-Savon seutujen aluekeskusohjelmien toteuttamista edistettiin mm. TOTSU:n ja hankepäätöksien kautta Tavoite 1 -ohjelman toteutus Tavoite 1 ohjelma Pohjois-Savossa toteutui vuonna 2006 suunnitellusti. Ohjelmakauden viimeisenä vuonna pyrittiin sitomaan loput ohjelmavarat täysimääräisesti hyödyttämään Pohjois-Savon maakuntaa. Tavoite 1 -ohjelmasta rahoitettaviksi hyväksyttiin vuoden 2006 aikana yhteensä 28 hanketta. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) kokoontui kahdeksan kertaa. MYR:n sihteeristö kokoontui kaksitoista kertaa. Rahoittajaviranomaisten yhteisiä hankevalmistelijapalavereja pidettiin vuoden aikana kaksi. Vuoden 2006 maakunnan yhteistyöasiakirjaa tarkistettiin v vielä kertaalleen (ns. III tarkistus ). Pohjois-Savossa toteutettiin viimeinen varsinainen tukihakukierros tammikuussa 2006, jonka jälkeen siirryttiin jatkuvaan hakumenettelyyn. Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksista laadittiin sähköiset tiedotteet. Uudesta ohjelmakaudesta tiedotettiin eri tilaisuuksissa ja uuden ohjelmakauden viestinnän suunnittelu aloitettiin viestintäryhmässä. Ko. vuonna käynnistettiin/suoritettiin erilaisia hankkeiden vaikuttavuutta ja onnistuneisuutta selvittäviä arviointitutkimuksia, joiden tuloksia pyritään käyttämään hyväksi uuden ohjelmakauden toimenpiteitä suunniteltaessa EU:n uuden rakennerahastokauden valmistelu Tärkeäksi asiaksi vuoden aikana nousi itäsuomalaisten maakuntaliittojen välinen yhteistyö Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen alueosion valmistelussa. Ohjelmakaudella Euroopan unionin aluekehittämiseen tarkoitettuja rakennerahastovaroja kohdennetaan maakuntiin Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyysohjelmalla. Tätä ohjelmaa toteutetaan Suomessa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimenpideohjelmin. Itä-Suomen suuralue kattaa Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat. Ko. alueen maakunnallisten liittojen vastuulla oli EAKR-ohjelman valmistelu, mikä toteutettiin liittojen tiiviinä yhteistyönä kumppanuusperiaatetta noudattaen. Itä- Suomessa ohjelmien valmistelu käynnistyi maaliskuussa Mukana valmistelussa olivat maakunnissa alue-, paikallis-, kaupunki- ja muut julkisviranomaiset, talouselämän ja työmarkkinoiden osapuolet, kansalaisjärjestöjä ja ympäristöalan kumppaneita samoin kuin sukupuolten tasa-arvoa edistäviä organisaatioita. EAKR-ohjelmaesitys toimitettiin sisäasiainministeriöön elokuun lopussa Ohjelmien hionta jatkui kuitenkin käytännössä koko loppuvuoden 2006.

10 Yhteisöaloitteiden ja erillisohjelmien toteutus Liitto on tiedottanut ajankohtaisista EU:n erillisohjelmista Pohjois-Savon toimijoita sähköpostitse. Tiedotus on koskenut myös tulevaa ohjelmakautta siinä mitassa kuin tietoa uudesta ohjelmakaudesta on ollut saatavilla. Liiton edustaja on osallistunut Leader+ -ohjelman seurantakomitean työhön, aluehallinnon Leader+ -viranomaistyöryhmän työhön sekä valtakunnallisen toimintaryhmä-työryhmän toimintaan mm. arvioimalla uuden ohjelmakauden 56 rahoitusta hakenutta paikallista kehittämisohjelmaa. Liitto on järjestänyt marraskuussa 2006 Pohjoisen periferian ohjelma -seminaarin sihteeristön kanssa Kuopiossa. Seminaarin tarkoituksena oli levittää tietoa myös pohjoissavolaisille toimijoille verkottumisen edistämiseksi. 3.2 Alueidenkäyttö Päätulosalueen vastuu: Paula Qvick Päätulosalueen vuoden 2006 toiminnallisena tavoitteena oli Kuopion seudun maakuntakaavan ehdotuksen valmistuminen ja Pohjois-Savon maakuntakaavan valmistelun aloittaminen Yleispiirteisiksi tulosalueen tavoitteiksi asetettiin seuraavat: Hyvän elinympäristön edellytysten luominen ja ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Pohjois-Savon kannalta keskeisten maakuntakaavahankkeiden eteenpäin vieminen ja voimassa olevien kaavojen toteutumisen seuranta viranomaisneuvotteluissa ja maankäyttölausunnoissa: valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden yhteensovittaminen paikallisten tavoitteiden kanssa ja maakunnan kannalta keskeisten kehittämisalueiden osoittaminen. Toteutuminen Asetetut tavoitteet saavutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti Kuopion seudun maakuntakaava Maakuntakaavaehdotus pidettiin nähtävillä Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavaehdotuksesta annettiin 42 lausuntoa ja 89 muistutusta, joiden osalta kaavaa hieman tarkistettiin. Maakuntavaltuuston päätöksestä tehtiin kuusi valitusta ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriö on pyytänyt vastineet valituksiin ja lausuntoihin helmikuussa Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Koko Pohjois-Savon kattavan maakuntakaavan laadinnan valmistelu on aloitettu selvityksillä. POSKI-projektissa tarkastellaan maa-aineksia ja pohjavesiä, DEFRIS-projektin osana selvitetään maakunnan kauppaverkostoa ja omana työnä tarkastellaan mm. maaseutumatkailua ja kyläverkkoa. Vuoden 2007 helmikuussa maakuntakaavan laadinta tuli varsinaisesti vireille kuulutuksella ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville panolla.

11 Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan laadinta liittyy valtatien 5 parantamistarpeisiin Palokangas-Humalajoki välillä. Tien parantaminen seutukaavasta poikkeavaan uuteen paikkaan edellyttää maakuntakaavan laadintaa ko. tievälille. Tiehankkeen yleissuunnitelman, lakisääteisen YVA:n ja Kotalahti-Paukarlahti-Oravikoski osayleiskaavan sekä maakuntakaavan laadintaprosessit kytketään aikataulullisesti yhteen. Maakuntakaavan OAS oli nähtävillä vuonna 2005 yhdessä YVA-ohjelman kanssa. YVA-selostuksen valmistelun viivästymisestä johtuen maakuntakaavan valmisteluaineistoa ei voitu asettaa nähtäville tavoitteen mukaisesti vuonna 2006, vaan nähtävillä olo siirtyi tammikuuhun Muut kaavoitukseen liittyvät tehtävät 2006 Alueidenkäyttö antoi 93 lausuntoa Pohjois-Savon kuntien yleis- ja asemakaavoista. Edellisvuoden tapaan suurin osa pyydetyistä lausunnoista oli pienialaisia ja koskivat asemakaavoja ja asemakaavojen muutoksia. Uuden tyyppisenä kaavaratkaisuna oli Iisalmen strateginen osayleiskaava, jossa käytettyjen suunnittelumenetelmien ja lähestymistapojen käyttöönotto myös muiden kuntien yleiskaavoituksessa olisi hyvä asia. Rantayleiskaavoitus on painottunut nykyisten yksittäisten kiinteistöjen rakennusoikeuksien tarkastuksiin. Pääsääntöisesti kuntien yksityiskohtaisempi kaavoitus on ollut voimassa olevien seutu- ja maakuntakaavojen mukaista ja edistänyt näiden toteuttamista Muut alueidenkäytön tehtävät 2006 Defris-projektin painottama monikeskuksinen aluerakenne toteutui kehityskäytäväajattelussa. Iisalmi-Kuopio-Varkaus ja Kuopio-Jyväskylä kehityskäytävätyöryhmät toimivat aktiivisesti mm. 9-tien ja rautatieyhteyksien kehittämisen ja kaavoitukseen liittyvien hyvien käytäntöjen parissa. Lisäksi tuotettiin Tuomas Santasalon tutkimus Pohjois-Savon kaupallisesta palveluverkosta. Näihin liittyen järjestettiin kaksi seminaaria ja osallistuttiin hankkeen kokouksiin. Syksyllä hankkeen projektipäällikkö Suvi Lemmetyinen jäi äitiyslomalle. Hänen tilallaan jatkoi osa-aikaisena Outi Raatikainen. Hankkeen tulokset ja mm. seminaariesitelmät löytyvät netistä Pohjois-Savon retkeilykartat -hanke eteni suunnitellulla tavalla: vuoden aikana saatiin valmiiksi Pohjois-Savon retkeilykartasto ja siihen liittyvä sivusto nettiin osoitteeseen Hankkeen projektipäällikkönä toimi Outi Raatikainen. Karttojen ja reittien jatkokehittämiseen aloitettiin Pohjois-Savon reitit hanke

12 Edunajaminen, yhteistoiminta, erillistehtävät ja -hankkeet Päätulosalueen vastuu: Jussi Huttunen Päätulosalueen vuoden 2006 toiminnalliset tavoitteet olivat edunajamistoimet keskeisissä hankkeissa, vaikuttaminen Euroopan unionissa sekä yhteistyön tiivistäminen Itä- Suomen maakuntien kesken sekä maakunnan sisällä. Yleispiirteisiksi tulosalueen tavoitteiksi asetettiin seuraavat: Edunajamisen tavoitteena on vaikuttaa maakunnan keskeisimpien hankkeiden ja näkemysten huomioon ottamiseen kansallisessa ja Euroopan unionin päätöksenteossa. Yhteistoiminnan tavoitteena on tiivistää Itä-Suomen maakuntien keskinäistä yhteistyötä sekä maakunnan sisäistä, strategisia linjauksia tukevaa yhteistyötä. Erillisten projektien tavoitteena on edistää maakunnan määriteltyjen tavoitteiden ja painopisteiden toteutumista. Seurataan maakuntasuunnitelman toteutumista ja koko maakunnan yleistä kehitystä. Toteutuminen Asetetut tavoitteet saavutettiin toimintasuunnitelman mukaisesti Edunajaminen Yhteydenpito ja vaikuttaminen Euroopan unionissa Liitto on ylläpitänyt yhteistyössä Etelä-Savon, Kainuun ja Pohjois-Karjalan kanssa Itä- Suomen toimistoa Brysselissä. Toimiston päällikkö erosi tehtävästään alkuvuodesta 2006, jonka jälkeen EU-koordinaattori hoiti tehtäviä. Lisäksi toimistossa oli harjoittelijoita. Vuoden lopulla valittiin uusi toimistopäällikkö. Osaamisen vahvistaminen Liitto on ollut mm. TOTSU-neuvotteluiden kautta edistämässä maakunnan keskeisiä koulutus- ja t&k-hankkeieta: esim. turvallisuusalan ja hammaslääketieteellinen koulutus, BioCenter Kuopio. Valtakunnallisen koulutustarjonta 2012-projektin ja siihen liittyvien ammattirakenne-ennusteiden ja aloituspaikkamitoitusten kautta liitto on vaikuttamassa maakunnan koulutusrakenteeseen. KT 2012 projekti käynnistyi v ja päättyy vuonna Yhteyksien parantaminen Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maakuntahallituksen päätöksellä perustettu Pohjois-Savon liikennejärjestelmätyöryhmä osallistui vuoden 2006 puolella mm. uuden rakennerahastokauden ohjelman, Pohjois- Savon maakuntaohjelman sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmisteluun Pohjois-Savon liitto on osallistunut sekä rahoituksella että myös työpanoksella Varkauden Pieksämäen alueen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaan. Työ on edennyt aikataulussaan. Raportin painatus ja aiesopimuksen valmistelu tapahtuvat vuoden 2007 puolella. Itä-Suomen maakunnallisten liittojen yhteistyönä on valmisteltu Itä-Suomi- ohjelmaan kuuluvaa liikennejärjestelmän kehittämiseen tähtäävää makrohanketta Itä-Suomen strategiset liikennehankkeet (M7).

13 12 Väyläverkko Pohjois-Savon liitto on osallistunut Nopeat Itäradat -projektiin rahoituksella ja myös työryhmätyöskentelyyn. Projektin tarkoituksena on vauhdittaa Itä-Suomen kannalta tärkeiden ratayhteyksien kehittämistä ja parantamista. Savonradan Suonenjoki- Kuopio välin parantaminen nopealle liikenteelle käynnistyi vuoden 2006 syksyllä EAKR-rahoituksella. Työt saadaan päätökseen syksyllä Nopeuttaminen koskee aiemmin kohteena olleen 20 km:n pikataipaleen sijasta koko Suonenjoki- Kuopio rataosuutta. Nopealle liikenteelle rata saadaan kuitenkin vasta v. 2010, kun radan perusparannustyöt saadaan päätökseen. Tieverkon osalta liitto on panostanut erityisesti valtatien 5 välin Päiväranta-Vuorela parantamistöiden aikaistamiseen sekä runkoverkkoluokituksen täydentämiseen. Kuntatalous ja palvelurakenne Maakuntahallituksen asettaman työryhmän koordinoimana liitto kokosi Paras-hankkeen I ja II vaiheiden aineistot ja laati kannanoton sisäasiainministeriölle Pohjois-Savon osalta. I vaiheessa arvioitiin mm. kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa. II vaiheessa arvioitiin palvelurakenteen kehittämistä peruskunta, piiri- ja aluekuntamallien pohjalta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Väätäinen. Maakuntahallitus asetti kolme puitelain toimeenpanoa edistävää työryhmää: opetustoimen ja perusterveydenhuollon, siihen kytkeytyvien sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon arviointiryhmät ja maakunnallisen IT-yhteistyöryhmän. IT-yhteistyöryhmä on pysyvä, muut kaksi työryhmää ovat määräaikaisia. Työryhmien tueksi liiton toimisto laati kartta- ja tilastomateriaalia kuntapalveluista, joka on ollut liiton nettisivuilla kaikkien kuntien käytettävissä. Kuntatalousryhmä seuraa aktiivisesti kuntien talouden kehitystä tilinpäätös- ja talousarviolukujen avulla Yhteistoiminta Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä ja EU:n jäsenmaiden yhteistyötä on hoidettu Itä-Suomen Brysselin EUtoimiston koordinoimana. Edunvalvonnassa on tiivistetty yhteistyötä Pohjois-Suomen vastaavan EU-toimiston kanssa. Pohjois-Savon liitto on osallistunut uuden rakennerahastoohjelmakauden valmisteluun. Ohjelmien sisältöön on vaikutettu mm. EU:n komission virkamiehiä tapaamalla. Liitto on osaltaan ollut järjestämässä kansainvälisiä vierailuja Pohjois-Savoon yhteistyössä kaupunkien, kuntien, Teknia Oy:n, kauppakamarin ja maakunnan yritysten kanssa. Tarve kokemusten vaihtoon, parhaiden käytäntöjen hakemiseen ja vertaamiseen alueiden kehittämisessä ja edunvalvonnassa on kasvava. Maakuntien välinen yhteistyö Osallistuttiin Itä-Suomen maakuntaliittojen hyvinvointitoimialan yhteistyöhön. Itä- Suomen asumispäivä järjestettiin Leppävirralla yhteistyössä. Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeista maahanmuutto-makrohanketta on valmisteltu viiden maakunnan yhteistyönä tarkoituksena jättää hankehakemus Itä-Suomen uuden kauden ohjelmaan.

14 13 Maakunnan sisäinen yhteistyö Liiton keskeinen tehtävä on ollut edistää maakunnan sisäisen yhteistyön viriämistä kuntaja palvelurakennehankkeen toimeenpanossa. Maakuntaohjelman valmistelua tehtiin erittäin laajapohjaisella maakunnallisella yhteistyöllä. Myös rakennerahastoohjelmien valmistelua liitto johti useiden työryhmien avulla. Liitto on järjestänyt elinkeinoelämän ja yritysten tarpeiden tunnistamista ja hankkeiden edistämistä järjestämällä tapaamisia ja toteuttamalla yrityskohtaisia vierailuja. Maakunnan kansanedustajien ja liiton johdon yhteisiä tapaamisia on kehitetty tavoitteena edunvalvonnan varmistaminen mm. valtion talousarvion sisältöön vaikuttamisessa. Pohjois-Savon liitto ja hyvinvointiklusterin asiantuntijaryhmä järjestivät Kuopiossa (WellTeknia) keskeisten hyvinvointitoimijoiden edustajille työseminaarin, jossa ideoitiin maakuntaohjelmaa maakuntasuunnitelman toteutukseen perustuen. Kysely mm. hankkeistuksen suuntaamisesta maakuntaohjelmakaudella edelsi tilaisuutta. Liiton asumistyöryhmä verkotti maakunnan asuntoasioiden parissa toimivia ja osallistui maakunnalliseen ohjelmatyöhön asiantuntijana. Klusterien kehittäminen Klusteriryhmät osallistuivat ohjelmatyöhön, mm. maakuntaohjelman ja EUohjelmien laadintaan osa klusteriryhmistä tarkasti tässä yhteydessä myös oman klusterinsa kehittämisstrategian uudelle EU:n ohjelmakaudelle. Klustereiden asiantuntijaryhmiä oli yhteensä kahdeksan (elintarvike, hyvinvointi, ICT, matkailu, metalli, metsä ja puu, kulttuuri, ympäristö ja bioenergia) ja niissä oli jäseniä yhteensä lähes 130. Klusteriryhmät nimettiin EU:n ohjelmakaudeksi , joten niiden toimintakausi päättyi vuoden 2006 lopussa. Klustereita on kehitetty mm. hankkeiden kautta maakunnallista ohjelmiin ja klusteristrategioihin perustuen. Tietopalvelu koottiin maakuntaa ja kuntia koskevaa tilastoaineistoa tilastopaketeiksi, esittelyaineistoiksi ja teemakartoiksi sekä ylläpidettiin liiton kotisivuilla olevaa tilasto-osiota. koottiin, muokattiin ja välitettiin liiton suunnittelu- ja kehittämistyössä tarvittavia tietoja (mm. seurantatiedot) välitettiin uusimpia tilastotietoja jäsenkunnille sekä tehtiin pyynnöstä erilaisia tietopalvelutehtäviä niin jäsenkunnille kuin muillekin yhteistyötahoille pidettiin yllä maakunnallista toimipaikkarekisteriä ylläpidettiin kunta- ja palvelurakennehankkeeseen liittyviä internet-sivuja. hankittiin ja muokattiin tietoaineistoa sekä Pohjois-Savon perusterveydenhuoltoa ja siihen välittömästi kytkeytyvien sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon järjestämistä arvioivan työryhmän että opetustoimen arviointiryhmän käyttöön laadittiin yhteenvetoja mm. ostosuuntautumisesta ja muuttoliikkeestä Tiedotustoiminta Liiton jäsenkuntiin, sidosryhmiin ja yhteistyökumppaneihin suuntautuva tiedottaminen hoidettiin sähköisesti lehdistötiedotteilla ja informaatio- ja keskustelutilaisuuksilla. Liiton ja tavoite 1 -ohjelman tiedotuspalveluja ostettiin Itäfax Oy:ltä (toimittaja Ilpo Lommi). Savo Sinuksi -lehti ilmestyi toukokuussa ja marraskuussa. Pohjois-Savon kehittämisrahasto Vuoden 2006 määrärahasta tehtiin 18 myönteistä rahoituspäätöstä, joiden kustannusarviot olivat yhteensä ja avustus yhteensä ,61. Kuntien maksuosuudet olivat

15 Erillistehtävät ja hankkeet Työllisyyden kohentaminen Vuonna 2005 valmistuneen työllisyysstrategian toteutumista seurattiin ja edistettiin. Pohjois-Savon valtuuskunta Pohjois-Savon valtuuskunnan jäsenet ovat lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla maassa ja maan rajojen ulkopuolella toimivia talous-, yhteiskunta-, tiede- ja kulttuurielämän vaikuttajia, joilla on siteitä Pohjois-Savoon. Valtuuskunnan keskeisenä tehtävänä on edesauttaa Pohjois-Savon kehittymistä aloitteilla, neuvonnalla ja muilla sopivilla tavoilla. Pohjois-Savon valtuuskunta perustettiin vuonna 2000 ja siihen kuuluu tällä hetkellä runsas 103 jäsentä. Valtuuskunta kokoontui helmikuussa eduskunnassa ja lokakuussa Kuopiossa. Samaan aikaan valtuuskunnan kokousten kanssa järjestettiin valtuuskunnan seminaarit, joista lokakuun seminaari oli samalla osa Pohjois-Savon liiton 70-vuotisjuhlaa. Valtuuskunnan kulttuuriryhmä on edistänyt Pohjois-Savon kulttuuritapahtumien järjestämistä ja rahoitusta. Valtuuskunnan talous- ja tiedotusryhmä on järjestänyt maakunnan markkinointitilaisuuksia pääkaupunkiseudulla. Pohjois-Savon ikäihmisten valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävänä on ikäihmisten mielipiteiden kartoitus ja niiden pohjalta aloitteiden ja kannanottojen muodostaminen sekä lausuntojen antaminen ikäihmisille tärkeiden palvelujen saatavuudesta sekä hyväksi havaittujen palvelukäytäntöjen välittäminen paikallistason toimijoiden tietoon. Ikäihmisten valtuuskunta on kokoontunut v neljä kertaa: Kiuruvedellä pidettiin seminaari Koillis- ja Ylä-Savon sekä Kuopion seudun vanhusneuvostoille ikäihmisten päihteiden käytöstä ja vanhusneuvostotyöstä pidettiin Kuopiossa seminaari palvelurakenneuudistuksesta ikäihmisten näkökulmasta. Varkaudessa seminaari vanhushuollosta ja vanhusneuvostotyöstä. Valtuuskunta kokoontui seminaarien yhteydessä sekä piti erillisen kokouksen Kuopiossa. Projektit Itä-Suomen EU-toimiston ylläpito Defris-hanke Itä-Suomen energiatoimiston ylläpito Pohjois-Savon retkeilykartat hanke saakka Pohjois-Savon retkeilyreitit alkaen. Projekteja toteutettiin hankesuunnitelmien mukaisesti.

16 15 4. Hallinto- ja tukipalvelut 4.1 Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuusto Pohjois-Savon liitossa ylintä päätösvaltaa käyttää 63-jäseninen maakuntavaltuusto, johon kuntien edustajainkokous valitsee jäsenet jäsenkuntien kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Kustakin jäsenkunnasta valitaan yksi jäsen 4000 asukasta kohti, kuitenkin enintään viidennes rajoittamattomasta jäsenmäärästä. Rajoitus koskee käytännössä vain Kuopion kaupungin edustusta. Kuntalain muutoksen jälkeen maakuntavaltuuston kokoonpanossa on otettava huomioon, että maakuntavaltuustossa olevien ryhmien ääniosuudet vastaavat jäsenkuntien valtuustoryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta maakunnassa suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, maakuntavaltuustojen jäsenet ovat kunnanvaltuutettuja ja maakuntavaltuuston kokoonpano täyttää tasa-arvolain vaatimukset. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Tuula Väätäinen Maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Sari Raassina Maakuntavaltuuston 2. varapuheenjohtaja Riitta Korpihalla Maakuntavaltuusto kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi mm. Maakuntasuunnitelman 2030 tammikuun kokouksessa. Kesäkuun tilinpäätöskokous oli samalla J.V. Snellman 200 v. juhlakokous. Maakuntavaltuusto valitsi 2. varapuheenjohtajan tehtävästä eronneen Markku Eestilän tilalle kokouksessaan Riitta Korpihallan (KESK) Iisalmesta. Elokuun maakuntavaltuusto hyväksyi Kuopion seudun maakuntakaavan. Marraskuussa käsiteltiin ja hyväksyttiin mm. maakuntaohjelma ja liiton organisaation kehittämisen edellyttämät johtosääntömuutokset. MAAKUNTAVALTUUSTON IKÄJAKAUMA (varsinaiset jäsenet) Naiset Miehet Yhteensä % - 29-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 60 vuotiaat , ,3 20,6 Yhteensä ,0

17 Maakuntahallitus Pohjois-Savon liiton hallintoa hoitaa 11-jäseninen maakuntahallitus, johon maakuntavaltuusto vallitsee toimikaudekseen jäsenet ja kullekin näistä henkilökohtaisen varajäsenen. Maakuntavaltuusto määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja kaksi jäsentä varapuheenjohtajiksi. Maakuntahallituksen kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella. Lisäksi perussopimuksen mukaan maakuntahallituksen kokoonpanossa on pyritty ottamaan huomioon alueellinen edustavuus. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimi kansanedustaja Markku Rossi, 1. varapuheenjohtajana toimittaja Tero Vasamaa ja 2. varapuheenjohtajana seurakuntamestari Pekka Tiihonen. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Rossi Maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja Tero Vasamaa Maakuntahallituksen 2. varapuheenjohtaja Pekka Tiihonen MAAKUNTAHALLITUKSEN IKÄJAKAUMA (varsinaiset jäsenet) Naiset Miehet Yhteensä % vuotiaat vuotiaat vuotiaat 60 vuotiaat ,3 18,2 54,5 Yhteensä MAAKUNTAHALLITUKSEN AMMATTIJAKAUMA (varsinaiset jäsenet) % Maa- ja metsätalous 9,1 Teollisuus 9,1 Rakennustoiminta - Kauppa - Liikenne 9,1 Palvelut 54,4 Muu 18,2 Yhteensä 100,0

18 17 POHJOIS-SAVON LIITON POLIITTISET VOIMASUHTEET Puolue Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Paikkoja Osuus äänimäärästä Paikkoja Osuus äänimäärästä % KESK SDP KOK VAS KD VIHR PS % 38,0 22,2 15,9 12,7 4,8 4,8 1, ,5 27,3 18,2 9,0 Ääniosuus kunnallisvaaleissa liiton toimintaalueella % 36,1 20,6 14,9 12,6 Yhteensä ,2 Kokoukset ja käsitellyt asiat Maakuntahallitus kokoontui 11 kertaa. Maakuntahallituksen keskeinen päätöksenteko on koskenut rakennerahasto-ohjelmia, maakuntakaavoitusta ja maakunnan edunajamista keskeisissä kehittämishankkeissa. Itä-Suomen maakuntien huippukokous pidettiin Sotkamossa Huippukokouksen asialistalla olivat mm. Itä-Suomen EAKR toimenpideohjelma, ESR Itä- Suomen suuralueosio ja Itä-Suomi ohjelmaan liittyvien makrohankkeiden valmistelu. Maakuntahallitus edisti aktiivisesti kuntien palveluyhteistyötä asettamalla opetustoimen ja terveydenhuollon arviointiryhmät ja pysyvän maakunnallisen IT-yhteistyöryhmän. Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus

19 Maakuntahallituksen työjaosto Kuntalain 17 :n mukaan maakuntahallituksessa voi olla jaostoja maakuntahallitukselle kuuluvien asioiden ja muiden tehtävien valmistelua varten. Maakuntahallituksen työjaosto, toimikausi : Varsinainen jäsen: Markku Rossi, pj. Allan Hahtala Anja Huuskonen Elsi Katainen Tero Vasamaa Varajäsen: Minna Lilja Iris Asikainen Pekka Leskinen PekkaTiihonen Jouni Toppinen Maakuntahallituksen työjaosto kokoontui yhden kerran hyväksyen järjestelyvaraeräratkaisun ja organisaatiouudistuksen aiheuttamat palkkausjärjestelyt Tarkastuslautakunta, maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö, Kuopion seudun maakuntakaavatoimikunta ja maakuntavaltuuston vaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kuntalain 71 :n mukaan maakuntavaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava maakuntavaltuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunta, toimikausi : Varsinainen jäsen: Varajäsen: Oinonen Minna, pj. Rytivaara Marja Vatanen Ensio, vpj. Kauhanen Leena Taskinen Tuula Ollikainen Raimo Makkonen Marko Torssonen Timo Lehtoranta Ulla Korhonen Mikko Kuntalain 72 :n mukaan maakuntavaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tillintarkastajan, joka toimii tehtävässään virkavastuulla. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä henkilö tai yhteisö. Pohjois-Savon liiton tilintarkastajaksi toimikaudeksi JHTT-tilintarkastaja Kari Janhosen tilalle tuli JHTT, KHT Pentti Tanskanen. Tarkastuslautakunta kokoontui viisi kertaa. Tarkastuslautakunta on arvioinut maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista, antanut arviointi- ja tilintarkastuskertomuksen ja tarkastanut valitsemansa hankkeet. Itä-Suomen neljän maakunnan tarkastuslautakunnat tekivät opintomatkan Strasburgiin Opintomatkalla lautakunnat tutustuivat mm. EU:n tilintarkastustuomioistuimen, oikeusasiamiehen ja ihmisoikeustuomioistuimen toimintaan. Lautakunta osallistui myös Itä-Suomen huippukokoukseen Sotkamossa.

20 19 Maakunnan yhteistyöryhmä Tehtävät: maakunnan yhteistyöryhmä laatii maakunnan yhteistyöasiakirjan suuntaa maakuntaan osoitettua rakennerahastojen ja vastaavaa kansallista rahoitusta varmistaa eri toimenpiteiden yhteensovituksen ja eri rahastojen osallistumisen laajojen kehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamiseen käsittelee aluekehityksen kannalta merkittäviä hankkeita ja antaa niistä lausunnon rahoituksen myöntävälle taholle Jäsenet: Pohjois-Savon liitto ja sen jäsenkunnat Rossi, Markku, kansanedustaja, puheenjohtaja Kainulainen Yrjö, kehittämispäällikkö, III varapuheenjohtaja Kantanen Pekka, toimitusjohtaja Kaulamo Leena, hallintopäällikkö Kettunen Rauno, kansanedustaja Parviainen Marjatta, emäntä Remes Anneli, sairaanhoitaja Vasamaa Tero, sekatyömies/toimittaja Väätäinen Tuula, kansanedustaja Valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot: Kekoni Jaakko, johtaja, I varapuheenjohtaja Könönen Eeva, ympäristöinsinööri Laakso Heikki, lääninsivistysneuvos Pihlaja Eija, yritystutkija Tengvall Pauli, aluejohtaja Tuiremo Matti, tiejohtaja Tukia Taina, neuvontaesimies Uusitupa Matti, rehtori Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt Karvinen Seppo, asianajaja Kivelä Satu, toimitusjohtaja Laulainen Raimo, aluejohtaja Martikainen Marja-Leena, tarkastaja Ojanperä Jaakko, toimitusjohtaja Pirkkalainen Tarja, hankevastaava Saksman Ossi, toimitusjohtaja Savolainen Juhani, toiminnanjohtaja, II varapuheenjohtaja Huttunen Jussi, Pohjois-Savon liitto, pääsihteeri Rissanen Sanna, Pohjois-Savon liitto, sihteeri Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Tehtävät: valmistelee maakunnan yhteistyöasiakirjan ja sen tarkistamisen maakunnan yhteistyöryhmän käsiteltäväksi käsittelee valmistelevasti tavoite 1 ohjelmaan esitettävät hankkeet lukuun ottamatta lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä hankkeita arvioi hankkeiden soveltuvuuden rakennerahasto-ohjelman toteuttamiseen maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymien valintakriteereiden perusteella sekä valmistelee esitykset maakunnan yhteistyöryhmässä käsiteltävistä hankkeista

21 20 Jäsenet: Huttunen Jussi, vs. maakuntajohtaja, puheenjohtaja Rissanen Henrik, kehittämisjohtaja, varapuheenjohtaja Avento Maire, ammattikasvatustarkastaja Hyvärinen Jorma, osastopäällikkö Keränen Petri, suunnittelupäällikkö Kärkkäinen Pekka, kehittämispäällikkö Könönen Eeva, ympäristöinsinööri Mönkkönen Urpo, erikoissuunnittelija Tengvall Pauli, aluejohtaja Tuhkalainen Jaana, YVA-koordinaattori Vainikainen Kirsi, osastopäällikkö Venäläinen Kari, teknologia-asiantuntija Rissanen Sanna, EU-koordinaattori, sihteeri Kuopion seudun maakuntakaavatoimikunta Kuopion seudun seutuhallitus toimi Kuopion seudun maakuntakaavan MRL:n 27 :n tarkoittamana toimielimenä. Tehtävät: Kuopion seudun maakuntakaavan valmistelu maakuntahallituksen käsittelyä varten. Jäsenet: Kunta / Viranomanen Kuopio Siilinjärvi Vehmersalmi Karttula Maaninka Maakuntakaavatoimikunta /2005 Toivo Yläjärvi Seppo Saarikoski Irja Sokka Jussi Kauhanen Marja Kivinen Petteri Paronen Jukka Pulkkinen Riitta Koskinen Tuula Väätäinen Pekka Väänänen Hannu Palsola Kari Lehtoranta Jouni Mutanen Seppo Piirainen Väinö Ruuskanen Tapio Lankia Pertti Kettunen Elsa Holopainen Viljo Karhunen Juho Ainasoja Marjatta Parviainen Kimmo Valta Esko Kalevi Juntunen Maakuntakaavatoimikunta alkaen Irja Sokka,vpj Seppo Saarikoski Sari Raassina Leila Savolainen Tapio Lankia Eeva Heinonen Markku Söderström Pekka Tuhkanen,pj Lauri Katainen Aila Nurmi Raija Suhonen yhdistyi Kuopioon alkaen Veijo Karkkonen Elsa Töyrylä Marjatta Parviainen Matti Solehmainen Osmo Sihvonen ja Sirpa Lätti-Hyvönen toimivat asiantuntijoina. Silja Sutinen, aluekeskuskoordinaattori on sihteerinä Toimikunta kokoontui kertomusvuonna kerran ja hyväksyi maakuntakaavan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi.

22 21 Maakuntavaltuuston vaalilautakunta Maakuntavaltuuston työjärjestyksen 24 :n mukaan maakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Vaalilautakunnassa on viisi jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Maakuntavaltuuston vaalilautakunta, toimikausi : Varsinainen jäsen: Ossi Martikainen, pj. Pentti Sauhke, vpj. Pauli Partanen Leena Salo Leena Vaarasuo Varajäsen: Veijo Karkkonen Arto Kainulainen Kari Kukkonen Kaarina Mönkkönen Marja-Terttu Lietola. 4.2 Pohjois-Savon liiton toimisto Päätulosalueen vastuu: Jarmo Muiniekka Päätulosalueen tavoitteet: Keskeisenä tavoitteena on huolehtia hallintoon, talouteen ja tukipalveluihin liittyvistä tehtävistä ja varmistaa, että päätulosalueet (aluekehitystehtävät, alueidenkäyttö ja edunajaminen) pystyvät mahdollisimman hyvin toteuttamaan maakuntavaltuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet Toimisto ja henkilöstö Nykyiset toimitilat ovat käytännölliset ja tilaa on ollut toistaiseksi riittävästi. Tilat ovat mahdollistaneet työharjoittelijoiden pitämisen ja kokoukset sekä neuvottelut omissa tiloissa. Jopa maakuntavaltuuston kokoukset on pidetty maakuntasalissa. Huoneistoalaa toimistossa on n m2, johon sisältyy 72-paikkainen maakuntasali. Liitto vuokraa maakuntasalia myös ulkopuoliseen käyttöön. Maakuntavaltuusto päätti käynnistää maakuntatalon ilmanvaihto- ja jäähdytysremontin, joka toteutettiin suunnitellusti. Liitossa toteutettiin vuoden 2006 aikana organisaatiouudistus. Uudistuksen tavoitteena oli saada henkilöstön osaaminen hyvin käyttöön, jakaa tehtäviä ja vastuista tasaisemmin organisaation sisällä ja turvata sijaisuudet. Päätösvaltuuksia delegoitiin johtosäännöllä edelleen maakuntajohtajalle ja päävastuualueiden esimiehille. Päävastuualueet jaettiin edelleen tulosyksiköihin ja niille nimettiin vastuuhenkilöt. Henkilöstön toimenkuvia ja tehtäväjakoja uudistettiin. Osana organisaatiouudistusta liiton kirjanpito ja palkkahallinto siirrettiin Pretax Oy:lle. Yksi työntekijä siirtyi liikkeen luovutukselle yhtiön palvelukseen. Liiton tavoitteena on kehittää tietojärjestelmiään jatkuvasti ja sähköistää mahdollisimman monia työprosesseja. Liitto on ollut Kuopion seudun hankintarenkaan jäsen alkaen. Liiton vakituisten työntekijöiden määrä vuoden lopussa oli 24, kokonaishenkilömäärä oli 31. Yksi henkilö siirtyi vuoden vaihteessa osa-aikaeläkkeelle. Henkilökunnan työkykyä edistäviä palveluja on kehitetty liikuntaan kannustavaan suuntaan. Työpisteiden ergonomiaa on kartoitettu systemaattisesti. Työolosuhteita paransi oleellisesti maakuntatalon ilmastoinnin parantaminen ja huonekohtaisen jäähdytysjärjestelmän asentaminen. Pohjois-Savon liiton 70-vuotisjuhlaa vietettiin lokakuussa Kuopion musiikkikeskuksessa Pohjois-Savon maakuntajuhlan yhteydessä.

23 22 POHJOIS-SAVON LIITTO Palkattu henkilöstö Vaki- Määränaiset aikaiset Projektihenkilöt Yhteensä Yhteensä Henkilökunnan koulutus on tapahtunut määrärahan käyttösuunnitelman rajoissa. Koulutukseen käytettiin yhteensä Määrärahaan ei ole kirjattu matkakustannuksia ja päivärahoja. Kaikkiaan liiton henkilöstökoulutus oli luonteeltaan täydennyskoulutusta, jonka tavoitteena oli henkilöstön tietojen ja taitojen pitäminen työtehtävien vaatimusten tasolla. Tätä tavoitetta täydensi mahdollisuus osallistua oman tehtäväalueen neuvottelupäiville. Pohjois-Savon liiton toimisto Pinta-ala: 1380 m 2 Toimisto avoinna: Puhelin: (017) Faksit: (017) ja (017) Katuosoite: Sepänkatu 1 Postiosoite: PL 247, Kuopio Toimisto pidettiin suljettuna: Pohjois-Savon liiton talous Tehtäväalueen tavoitteet: Liiton tulorahoitus ja maksuvalmius takaavat liiton selviytymisen maksuvelvoitteistaan. Liitto ei tavoittele pitkällä aikavälillä ylijäämää, mutta ei voi toimia myöskään pitkään alijäämäisenä. Toiminnan jatkuvuuden edellytyksenä on tulojen ja menojen tasapaino. Säilyttää liiton asema kustannustehokkaana liittona. Tavoitteet on saavutettu taloussuunnitelman ja talousarvion mukaisesti. Pohjois-Savon liiton toimintakulut vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan olivat ,09. Toimintakulut sisältävät varsinaisen toiminnan lisäksi Pohjois-Savon kehittämisrahaston sekä projektit. Menot jakaantuvat seuraavasti: varsinainen toiminta ,41 projektit ,88 kehittämisrahasto ,80 3,163,281, Kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehitys Liiton kirjanpito ja palkanlaskenta siirrettiin Pretax Oy:lle alkaen. Kuntayhtymän hankinnat ovat Kuopion seudun Halo-hankintarenkaalla sopimuksella alkaen. Vuoden 2006 talousarvio toteutui budjetoitua alemmalla käyttötasolla, sillä koko varsinaisen toiminnan osalta menot olivat ,41 (talousarvio ). Varsinaiseen toimintaan sisältyvän Tavoite 1 ohjelman teknisen avun osuuden toimintakate on 0. Teknistä apua tuloutettiin syntyneitä menoja vastaavasti. Myöhempinä vuosina käytettävä teknisen avun pääoma on taseessa Valtion toimeksiannot.

24 23 Tilivuoden ylijäämä on koko toiminnan osalta ,63. Ylijäämä johtuu toimintatuottojen ylittymisestä ja eräiden toimintamenojen (mm. vuokrat, painatuskustannukset) alistumisesta. Yksi henkilö siirtyi vuodenvaihteessa osa-aikaeläkkeelle ja yksi henkilö Pretax Oy:n palvelukseen. Tarvikkeiden hankinnassa säästöjä syntyi Kuopion seudun Haloyhteistyön avulla. Myös tulopuolella toteutui eräitä eriä budjetoitua paremmin (oman hanketoiminnan alv-osuudet). Edelliseltä tilikaudelta 2005 taseessa on ylijäämää ,44. Maksuvalmius on ollut koko vuoden hyvä. Maksuvalmiuden varmistamiseksi ei tarvinnut turvautua rahaston lainoihin Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2006 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2006 tilinpäätöstä ei voitu hyödyntää vuoden 2007 talousarviota laadittaessa. Kahtena perättäisenä vuonna tehty ylijäämä mahdollistaa hyvin maltillisen kuntien maksuosuuksien kasvun varsinaiseen toimintaan, mikä on kuntien nykyisessä taloustilanteessa hyvä asia. Liitolla on vuokrantasausrahasto, jota käytetään rahaston sääntöjen mukaan kattamaan liiton toimitalon vuokrakustannuksia Senaattikiinteistöt Oy:lle. Vuokrantasausrahaston pääoma on , Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelmassa esitetään kokonaistalouden keskeiset erät menot ja tulot (projektit ja rahastot ovat mukana). Laskelma osoittaa kuinka tulorahoitus riittää toimintamenoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin. Siitä ilmenee myös keskeiset tunnusluvut: toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja tilikauden yli- tai alijäämä. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Tilikauden tulos Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden yli/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 100,00 % 102,86 % Vuosikate /asukas 0,21 0,52 Asukasmäärä

25 24 Tuloslaskelmassa toimintakate on 120 mikä osoittaa, että kuntayhtymän tulorahoitus riitti kattamaan niukasti toiminnan kustannukset. Liitolla on ns. vuokrantasausrahasto, jonka korot ja pääoma on tarkoitettu kattamaan vuokratiloihin siirtymisen aiheuttamia kustannuksia. Korkotuottojen jälkeen liiton vuosikatteeksi ja tilikauden tulokseksi muodostuu , mikä on parempi kuin talousarviossa ennakoitiin. Tilikauden ylijäämäksi on muodostunut Tasetarkastelu Tase kuvaa kuntayhtymän rahoitusrakenteen eli rahoituksen jakaantumisen omaan ja vieraaseen pääomaan ja ilmentää kuntayhtymän varallisuusasemaa tilinpäätöshetkellä. Tilikauden ylijäämä näkyy taseessa oman pääoman lisäyksenä. Edellisten vuosien ylijäämää taseessa on ,74. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset Osakkeet ja osuudet TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Sijoitukset muihin rahamarkkinainsrtumentteihin Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Vuokrantasausrahasto Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

26 25 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 52,45 % 48,65 % Rahoitusvarallisuus /asukas 1,96 1,63 Suhteellinen velkaantuneisuus % 14,00 % 12,58 % Lainakanta Asukasmäärä Maakuntahallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Maakuntahallituksen on kuntalain 70 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Ylijäämä esitetään kirjattavaksi taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. Tilikauden tulos ei edellytä talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Liitto pyrkii toiminnallaan varmistamaan vuokrantasausrahaston riittävyyden kuluvalle vuosikymmenelle Talousarvion toteutuminen Kertomusvuodelle asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista on selvitetty edellä päätulosalueittain luvuissa 3.1, 3.2, 3.3 ja 4, joten tässä esitetään talousarviossa asetettujen taloudellisten tavoitteiden toteutuminen asetetulla sitovuustasolla. KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 2006 TALOUS Talousarvio Toteutuma Poikkeama % LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Toimintakulut ,7 Toimintatuotot ,0 Netto ,8 TOIMISTO Toimintakulut ,7 Toimintatuotot ,8 Netto ,5 PROJEKTIT Toimintakulut ,8 Toimintatuotot ,8 Netto RAHASTOT Toimintakulut ,7 Toimintatuotot ,0 Netto ,0 Maakuntavaltuuston sitovuustasona on tehtävien (= luottamushenkilöhallinto, toimisto, projektit ja rahastot) menot ja tulot. Vuoden 2006 talousarvio toteutui seuraavasti: Luottamushenkilöhallinnon osalta toimintamenot toteutuivat 116,7%:sesti. Toimiston osalta toimintamenot toteutuivat 97,7 %:sesti ja toimintatulot 101,8 %:sesti. Projektien osalta toimintamenot ja tulot olivat tasapainossa eli toteutuivat tältä osin suunnitellusti. Projektit eivät ole jäsenkuntien maksuosuuskatteista toimintaa, vaan niiden menot katetaan projektien omilla tuloilla, joten ne eivät rasita kuntien maksuosuutta. Projektien luonteesta johtuen niiden määrä ei ole ennakoitavissa talousarviota laadittaessa.