ETELÄ-POHJANMAAN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEET 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-POHJANMAAN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEET 2020"

Transkriptio

1 ETELÄ-POHJANMAAN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEET 2020 Etelä-Pohjanmaan liitto Maaliskuu 2008 Tämä raportti ja siihen liittyviä aineistoja löytyy myös Etelä-Pohjanmaan ennakointiportaalista, kohdasta Koulutus / Koulutustarjonta 2012-hankkeen tausta-aineisto. Portaalin web- osoite on

2 Marko Rossinen, Etelä-Pohjanmaan liitto P tai Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja koulutustarpeet 2020 Valtioneuvosto hyväksyy määräajoin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman Valtioneuvostossa hyväksyttiin joulukuussa 2007 vuosia koskeva koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (joka tunnetaan myös lyhenteellä KESU ). Tätä varten laadittiin maakuntien liittojen koordinoimana maakunnittaiset ennusteet ja esitykset siitä, kuinka paljon nuorisoasteen koulutukseen tarvitaan maakunnittain aloituspaikkoja vuonna Tämä aluetyö koski toisen asteen ammatillista koulutusta ja korkea-asteen koulutusta. Lisäksi oli myös mahdollisuus ottaa kantaa aikuiskoulutuksen ja lukiokoulutuksen mitoitukseen. Etelä-Pohjanmaalla tehdyt esitykset laadittiin laajan maakunnallisen yhteistyön tuloksena. Työprosessi ja esitykset olivat osa valtakunnallista Koulutustarjonta 2012-hanketta. Tässä artikkelissa esitellään edellämainitun aluetyön tuloksia ja sen pohjalta tehtyjä esityksiä. Opetusministeriö tulee asettamaan keväällä 2008 kehittämissuunnitelman toimeenpanoa varten koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet vuodelle Tätä kirjoitettaessa (maaliskuu 2008) tämä prosessi on kesken. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon kehittämissuunnitelmassa asetetut koulutustarjonnan valtakunnalliset kehykset, alueiden elinkeino- ja muun työelämän kehitys sekä siihen pohjautuva työvoimaja koulutustarve ja nuorisoikäluokan koon muutos vuoteen 2012 eri alueilla. Väestörakenne on perustana työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnille Väestörakenne muodostaa perustan maakunnan työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnille, koska opintonsa aloittavat opiskelijat ovat osa väestöä ja tuottavat valmistumisensa jälkeen väestölle suunnattuja tuotteita ja palveluita. Em. syystä väestökehitys vaikuttaa myös koulutuksen mitoitukseen. Siksi seuraavassa kuvataan lyhyesti myös Etelä-Pohjanmaan väestörakennetta ja sen ennakoituja muutoksia vuotiaiden osuus kokonaisväestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2004 lopulla 24,7 %, kun em. ikäryhmien osuus koko maan väestöstä oli hieman pienempi eli 23,5 %. Etelä-Pohjanmaan väestössä on siis suhteellisesti enemmän lapsia ja nuoria kuin maassa keskimäärin. Maakunnan väkiluku ei ole kuitenkaan kasvanut, johtuen toisen ja kolmannen asteen opintoihin hakeutuvien nuorten aiheuttamasta muuttotappiosta. Etelä-Pohjanmaalla olevilla koulutusmahdollisuuksilla on siis keskeinen merkitys maakunnan väestökehityksen kannalta. 2

3 Etelä-Pohjanmaan nettomuutto ikäryhmittäin , henkeä 400 Tilastokeskus, StatFin Tulevaisuudessa, väestön ikääntymisen myötä, väestön keskimääräinen elinikä nousee ja lapsiluku pienentyy. Tämä johtaa siihen, että vanhempiin ikäryhmiin kuuluvan väestön määrä ja osuus nousevat, nuorempiin ikäryhmiin kuuluvien laskee. Seuraavassa kuviossa on esitetty Tilastokeskuksen vuosien 2004 ja 2007 väestöennuste Etelä-Pohjanmaan osalta vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan kehityksestä. Ennuste on yhtenä lähtökohtana koulutuksen aloituspaikkojen mitoittamisessa. Maamme työmarkkinoilla on lähivuosien aikana tapahtumassa perustavanlaatuinen muutos, kun ns. suuret ikäluokat alkavat siirtyä laajamittaisesti eläkkeelle ja työelämään tulevat nuoret ikäluokat ovat niitä pienempiä. Tämä merkitsee työvoiman tarjonnan supistumista, jolla on merkittäviä vaikutuksia työmarkkinoiden toimintaan. Työvoiman tarjonnan supistuminen johtaa työpanoksen vähentymiseen, joka on korvattava joko työn tuottavuutta nostamalla tai hankkimalla uutta työvoimaa (ei-työllinen väestö kotimaasta tai väestöä ulkomailta). Vaihtoehtona on, että työpaikat häviävät tai siirtyvät sinne, missä on työvoimaa. Tämän vuoksi työvoiman saatavuuden turvaaminen on eräs keskeisiä aluekehittämisen tavoitteita. Myös Etelä-Pohjanmaa on murrosvaiheessa, sillä maakunnan työmarkkinoilta poistuvien ikäluokkien (60-64-vuotiaat) koko on jo suurempi kuin sinne tulevat ikäluokat (20-24-vuotiaat). 3

4 Tilastokeskuksen väestöennusteet 2004 ja 2007: vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka Etelä-Pohjanmaalla , henkeä Ennuste 2004 Ennuste Toisena tärkeänä lähtökohtana on arvio siitä, miten alueen työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoidaan kehittyvän tiettyyn ajankohtaan mennessä. Tätä varten laadittiin kaksi vaihtoehtoista laskelmaa eli ns. perusuraennuste ja ns. tavoiteuraennuste. Kummankin ennusteen lähtökohta on, että työvoiman on aina riitettävä alueen työpaikkojen täyttämiseen. Tavoiteuraennuste pohjautui Etelä-Pohjanmaan omaan näkemykseen alueen tulevasta väestökehityksestä sekä siihen liittyvistä työvoima- ja koulutustarpeista. Tavoiteurakehitystä koskevan ennusteen pohjana oli voimassaolevan Etelä-Pohjanmaan vuoteen 2030 ulottuvan maakuntasuunnitelman skenaario, että maakunnan asukasluku olisi vuonna henkeä. Tavoiteurakehityksen toteutuessa maakunnassa olisi vuonna 2020 noin asukasta ja työpaikkamäärä olisi noin (eli noin enemmän kuin oli vuonna 2005 ennakkotiedon mukaan). Tavoiteurakehityksen toteutuminen merkitsee, että työllisten määrää ja osuuksia eri ikäryhmissä pystytään nostamaan huomattavasti nykytasolta ja että maakuntaan saadaan myös uutta väestöä muualta, niin kotimaasta kuin ulkomailta. Myös työn tuottavuutta (eli työn tuotosta työntekijää kohti) on pystyttävä nostamaan merkittävästi. Tavoiteurakehitystä koskevan laskelman vaihtoehtona laadittiin perusuraennuste. Se perustui Tilastokeskuksen vuoden 2004 väestöennusteeseen ja se yhteensovitettiin valtakunnan tasolla siten, että esim. maakuntien yhteenlasketut väestö- ja työpaikkamäärät vastasivat koko maan perusuraennustetta. Keskeinen ero näiden kahden ennusteen välillä on se, että tavoiteuraennuste kuvaa parempaa väestö- ja työpaikkakehitystä kuin perusuraennuste. Mikäli perusurakehitys toteutuisi, se merkitsisi, että vuonna 2020 maakunnan väestömäärä olisi alentunut nykyisestä noin :sta noin :aan. Tämä merkitsi ennusteessa myös työvoiman huomattavaa supistumista, sillä työvoiman määrä pienentyisi vuoden 2003 tasosta noin henkeä. Työvoiman vähentyminen vastaisi suunnilleen kymmenen työpaikkamäärältään pienimmän Etelä-Pohjanmaan kunnan yhteenlaskettuja työpaikkoja vuonna Samalla työpaikkojen määrä alentuisi noin :aan vuonna Kilpailu työvoimasta kiristyisi siis huomattavasti. Ennakointityössä arvioitiin siis työpaikkojen määrää eri toimialoilla (esim. elintarviketeollisuus, sosiaalija terveyspalvelut) ja niihin liittyvää ammattirakennetta. Ammattirakenne tarkoittaa sitä, kuinka jollakin toimialalla olevat työpaikat ovat jakautuneet ammattiryhmiin. Esimerkkinä toimialalla olevasta 4

5 ammattiryhmästä voivat olla johto- tai asiantuntijatyötä tekevät, toimistotehtävissä olevat tai rakennustyötä tekevät. Eri toimialoilla on hyvin erilainen ammattirakenne. Koulutustarjonta 2012-hankkeen aluetyön etenemistä kuvataan seuraavassa kuviossa. Aluetyössä tehdyt ennusteet on laadittu kahden vaihtoehdon, ns. tavoiteuran ja perusuran mukaan. Tavoiteura perustuu maakuntasuunnitelmaan 2030, perusura on yhteensovitettu kaikkien maakuntien kesken koko maan tasoa vastaavaksi. Toimialaennusteet: väestökehitys, työvoima, työpaikat toimialoittain vuonna 2020 Ammattirakenne-ennusteet: miten paljon työntekijöitä toimialoittain kuuluu mihinkin ammattiryhmään vuonna 2020? Laskennalliset aloittajatarve-ennusteet: miten paljon koulutuksen aloittajia tarvitaan vuonna 2012 koulutus- ja opintoaloittain? Esitykset koulutuksen alueellisista aloittajatavoitteista 2012 Valtioneuvoston päätökset Ennakointiprosessin lähtökohtana olivat siis vuoden 2020 työvoima- ja koulutustarpeet ja vuoden 2012 koulutuksen aloituspaikat. Miksi näin? Tämä johtuu siitä, että vuonna 2012 koulutuksensa aloittavat valmistuvat työmarkkinoille useampivuotisen koulutuksen jälkeen aikaa menee vähintään 3-4 vuotta ja yliopistokoulutuksen kesto on vielä pidempi. Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa on monia näkökohtia Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa on monia näkökohtia. Yksi niistä on tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus, sillä eihän kukaan voi tietää tulevaisuutta. Mutta kuitenkin, ennakointia tarvitaan aina, jotta tuohon tuntemattomaan tulevaisuuteen voitaisiin varautua. Ennakoinnissa puhutaankin ns. megatrendeistä ja heikoista signaaleista. Megatrendillä tarkoitetaan sellaista ilmiötä, jolla on suuri vaikuttavuus ja jonka tiedetään kokemuksesta ja suurella varmuudella toteutuvan sellaisenaan. Megatrendiin ei juuri voida vaikuttaa. Esimerkkinä megatrendistä on vaikkapa väestön keskittyminen, joka on jatkunut maassamme jo pitkään. Megatrendiin voi kuitenkin sisältyä myös vaikutuksiltaan vastakkaisia ilmiöitä: esimerkkinä sellaisesta on kyläkauppojen lopettaminen ja supermarkettien perustaminen. Heikko signaali on sellainen ilmiö tai tapahtuma, joka ei välttämättä tapahtuessaan vaikuta tärkeältä tai ole laaja, mutta jolla on tulevaisuuden muodostumisen kannalta tärkeä tai jopa ratkaiseva merkitys. Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä voida perustella tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten historiallisella aikasarjalla. Heikkojen signaalien tutkimus ja erilaisten ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi muodostaa yhden haastavimmista tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista. Esimerkkinä heikosta signaalista voisi olla kaupungin keskustassa asuvilta vanhuksilta tuleva toive lähikaupan avaamisesta. Kenties? 5

6 Kun em. ennusteita tehtiin, pohdittiin niiden yhteydessä edellämainitun tyyppisiä ilmiöita: kuinka ne voisivat vaikuttaa asioiden kehittymiseen ja millaisia seurauksia niillä saattaisi olla. Yhden haasteen ennakoinnissa muodostaa se, että töissä ja ammateissa tapahtuu muutoksia. Osa niistä voi olla helposti tunnistettavia, mutta osaa emme pysty ennakoimaan. Joudutaan siis pohtimaan esim. sitä, millaisia töitä ja ammatteja vuonna 2020 saattaisi olla tai mitä ei enää tuolloin ole. Ennakointityön tuloksia Seuraavassa esitellään eräitä ennakointityön tuloksia. Työn laajuuden vuoksi tässä esitellään vain eräitä keskeisimpiä tuloksia ja niihin liittyviä perusteluita. Aineistoon on mahdollista perehtyä laajemmin Etelä- Pohjanmaan ennakointiportaalin Koulutus-osiossa (kts. etusivun huomautus) ja lisätietoja on saatavissa myös tämän artikkelin tekijältä. Työn kuluessa on esitetty hyvin monenlaisia näkökulmia ja perusteluita eri asioista ja esityksiä valmisteltaessa etsittiin sellaisia näkemyksiä, joihin työssä mukana olleet voivat sitoutua. Se, kuinka hyvin esitetyt näkemykset ja perustelut toteutuvat, nähdään vuonna Seuraavassa esitellään tavoiteuraan liittyviä näkemyksiä eri toimialojen mahdollisesta kehityksestä: Sosiaali- ja terveyspalveluiden työvoiman tarpeen ennakoidaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Tähän vaikuttaa vanhusväestön määrän ja sitä myötä palvelutarpeen kasvu. Muita alaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. tietoteknologian käytön tehostaminen (esim. sähköinen potilaskertomus), terveysteknologian kustannustaso (kuinka paljon uusi teknologia maksaa ja kuinka paljon samalla rahalla voidaan palkata henkilökuntaa). Palvelutarpeeseen vaikuttavat myös terveyttä koskevat asenteet, esim. suhtautuminen päihteiden käyttöön. Lisäksi on huomattava, että vuonna 2020 ensimmäiset suuriin ikäluokkiin kuuluvat ikäryhmät ovat 75-vuotiaita, mikä lisää huomattavasti tutkimusten mukaan hoivan ja hoidon tarvetta. Metsätalouden työpaikkamäärän ennakoidaan myös lisääntyvän. Syinä tähän ovat mm. bioenergian käytön lisääminen ja puun käytön lisääminen rakentamisessa (puu on uusiutuva luonnonvara, joka vähentää ilmakehän kasvihuonekaasuja). Alaan liittyvä kysymysmerkki on paperiteollisuuden asema: on hyvin mahdollista, että vuonna 2020 Suomessa toimii huomattavasti vähemmän paperiteollisuutta kuin nykyään. Toisaalta kotimaisen puun käytön ennakoidaan kasvavan em. syistä. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa työpaikkojen määrän lisääminen edellyttää voimakasta erikoistumista ja vahvaa osaamista, sillä uhkana on työpaikkojen siirtyminen ns. kasvaviin talouksiin. Alaan liittyvät palvelut (esim. elinkaariajattelun yleistyminen laitteiden suunnittelussa ja käytössä) voivat myös tarjota kasvumahdollisuuksia. Etelä-Pohjanmaan osalta liiketoimintamahdollisuuksia tarjoaa myös maatalouskoneiden valmistus maailman väestönkasvu lisää elintarvikkeiden kysyntää ja väestöltään eniten kasvavat maat (esim. Intia) ovat huomattavasti teollisuusmaita maatalousvaltaisempia. Myös alan tutkimusja kehitystoiminnan vahvistaminen Etelä-Pohjanmaalla on myönteinen mahdollisuus. Rakentaminen on myös potentiaalinen kasvuala. Etelä-Pohjanmaalla rakennettiin 1980-luvun alkuvuosina ja hieman ennen 1990-luvun alkua huomattavasti ja nämä rakennukset saavuttavat 30 vuoden iän luvulla, mikä merkitsee niiden peruskorjaustarpeen kasvua luvun alkupuolella voi toteutua myös suuria väylähankkeita, joihin tarvitaan maa- ja vesirakennusalan osaamista. Rakentamiseen liittyviä kysymysmerkkejä ovat mm. mahdollisuudet rahoittaa isoja investointeja (kun väestön ikääntyminen pienentää verotuloja) 2010-luvulla sekä asuntojen hintojen ja korkotason vaikutukset. Alalle ovat myös ominaisia suuret suhdannevaihtelut. Majoitus- ja ravitsemistoiminta on myös potentiaalinen kasvuala. Kasvua tuovia tekijöitä ovat matkailun lisääntyminen (kotimaassa matkailevat suuriin ikäluokkiin kuuluvat ja ulkomailta tulevat matkailijat) ja siihen liittyvä suurten ikäluokkien eläköityminen, joka lisää matkailuun käytettävissä olevaa aikaa. Toisaalta polttoaineiden hinnannousu voi rajoittaa yksityistä automatkailua, kuten myös mahdollinen tietullien käyttöönotto. Ravitsemistoiminta on potentiaalinen kasvuala, koska suuret ikäluokat voivat eläkkeellä ollessaan käyttää erilaisia ateriapalveluita laitoksissa tai kotonaan. Ravintola-alan osalta kysymysmerkkeinä ovat ruuan ja alkoholin verotuksen taso, jotka voivat vaikuttaa ruoan ja alkoholijuomien kulutukseen. 6

7 Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut on kokonaisuudessaan myös potentiaalinen kasvuala. Alaan kuuluu hyvin moninaisia palveluita: esim. koneiden ja laitteiden vuokraus, siivouspalvelut, lakiasiain palvelut, taloudellinen konsultointi. Eteläpohjalaiset yritykset ovat keskimäärin pieniä, joten niillä ei ole omaa osaamista niin paljon kuin suurilla yrityksillä. Näiden palveluiden käyttäminen mahdollistaa kuitenkin pienyritysten oman toiminnan kehittämisen. Alaan liittyviä tekijöitä ovat asiantuntijapalveluiden tulo lähemmäs loppuasiakasta, sähköisten palveluiden kasvu sekä monialaiset ja poikkitieteelliset palvelut (esim. yritysmainonnan ja yritysjuridiikan yhdistäminen). Myös ikääntyvä väestö tarvitsee alan palveluita (esim. kiinteistönhoitopalvelut ja kylätalkkarit ). Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut on myös potentiaalinen kasvuala, kun yksilöllistymisen kasvu ja väestön ikääntyminen luovat kasvumahdollisuuksia. Tälle toimialalle kuuluvia alatoimialoja ovat mm. virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta, ympäristöhuolto, radio- ja tv-uutistoiminta, uutistoimistot, työnantajakotitaloudet. Osa eläkkeellä olevista suurista ikäluokista voi olla aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa tai käyttää työnantajakotitalouksien palveluita. Myös ympäristönhuoltopalvelut ovat kasvuala ympäristönsuojelunormien ja vaatimusten lisääntyessä. Maa-, riista- ja kalatalouden työpaikkojen ennakoidaan vähentyvän vuoteen 2020 mennessä nykyisestä. Taustalla ovat maanviljelijöiden eläköityminen, maatalouden koneellistuminen ja viljelijöiden tulotason heikentyminen. Maataloustuotanto saattaa hyvinkin pysyä nykytasolla tai jopa kasvaa, mikä merkitsee tilakoon kasvua. Ongelmana on, kuinka pienenevillä tuloilla pystytään rahoittamaan entistä suuremmat investoinnit. Polttoaineiden hinnannousu heikentää myös maatalouden kannattavuutta, ellei kustannuksia voida siirtää lopputuotteisiin. Iso kysymys on myös mahdollinen maatalouden vientitukien lopettaminen kokonaan: se johtanee todennäköisesti maatalouden voimakkaaseen erikoistumiseen niihin tuotteisiin, joissa Suomella ja Etelä-Pohjanmaalla on suhteellinen etu. Tekstiiilien, nahkatuotteiden ja nahan valmistus on toimiala, jonka työpaikkamäärän ennakoidaan vähenevän nykytasolta vuoteen 2020 mennessä. Alan työpaikat ovat teollisuusmaissa vähentyneet kymmeniä vuosia ja tämän kehityksen ennakoidaan jatkuvan: syynä on, että alan osaamista löytyy halvemman työvoiman maista edullisemmin työvoimakustannuksin ja tuotantolaitokset voidaan sijoittaa sinne. Alan tuotantoa voi siirtyä myös Suomesta Venäjälle tai esim. Romaniaan tai Bulgariaan. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan työpaikkojen ennakoidaan myös vähenevän jonkun verran. Pankki- ja vakuutusalalle on ominaista voimakas keskittyminen: esim. vuonna 2005 kolmen suurimman pankkikonsernin markkinaosuus oli noin 80 %. Alalle tullee tulevaisuudessa ns. finanssitavarataloja, joista saa sekä pankki- että vakuutuspalveluita samasta yhtiöstä. Pankkiverkosto keskittyy entistä suuremmille paikkakunnille ja sähköiset pankkipalvelut lisäävät suosiotaan. Vakuutusalaan vaikuttavat myös erilaiset lait ja normit, sillä vakuutusmaksutuloista huomattava osa on lakisääteisiä. Vakuutusalaan merkittävästi vaikuttava tekijä on myös ilmastomuutos: erilaiset luonnontuhot ovat lisääntyneet, mikä on nostanut vakuutusmaksuja ja korvauksia. Toisaalta erilaisten varainhoitopalveluiden ja eläkevakuutusten suosio kasvanee. Julkisen hallinnon työpaikkojen ennakoidaan laskevan jonkun verran. Julkisen hallinnon työpaikkamäärän kehitykseen vaikuttavat mm. kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen, aluehallinnon uudistushanke, ja valtionhallinnon tuottavuusohjelma. Maaseutuviraston sijoittaminen Seinäjoelle työllistää noin 200 henkeä ja mahdollista, että vuoteen 2020 mennessä Etelä-Pohjanmaalle alueellistetaan tai sijoitetaan myös muita valtionhallinnon tehtäviä. Elintarviketeollisuuden työpaikkamäärän ennakoidaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasollaan. Elintarviketeollisuus käyttää 85-prosenttisesti kotimaisia raaka-aineita ja Etelä-Pohjanmaa on sille tärkeä raaka-aineiden tuotantoalue, jossa on suuria elintarviketeollisuuden yrityksiä. Iso kysymys on mahdollinen maatalouden vientitukien lopettaminen kokonaan: se johtanee todennäköisesti maatalouden voimakkaaseen erikoistumiseen niihin tuotteisiin, joissa Suomella ja Etelä-Pohjanmaalla on suhteellinen etu. Tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistaminen on yksi mahdollisuus lisätä edelleen alan osaamista maakunnassa. Perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksen työpaikkojen ennakoidaan hieman laskevan. Ala vaatii vahvaa erikoisosaamista ja tulevaisuudessa raaka-aineiden hinnannousu voi olla sille uhkatekijä, jonka vuoksi toimintoja siirretään halvempien työvoimakustannusten maihin. Alan mahdollisuuksia ovat perheyrittäjyys, viennin lisääminen ja isojen kasvuyritysten tulo alueelle. 7

8 Kaupan alan työpaikkamäärä ennakoidaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasollaan. Ala jatkanee edelleen keskittymistään ja kansainvälistymistään. Kilpailu asiakasuskollisuudesta (etukortit ym) kasvaa ja kaupan omien merkkituotteiden määrä ja markkinaosuus kasvavat. Sähköisen kaupan ennakoidaan kasvavan ja kuluttajien ostokäyttäytyminen on voimakkaasti pirstaloitunutta. Väestön ikääntyminen vaikuttaa myös kauppaan: millaisia palveluita kauppa voisi tarjota vanhuksille ja kuinka lähikaupat voisivat palvella ikääntyviä, jotka asuvat isoissa kuntakeskuksissa yksin, eivätkä hakeudu automarketteihin? Ulkomaiset kauppaketjut voivat myös tulla Suomen markkinoille, esim. erikoistavarakauppaan. Ehdotus alueellisista nuorisoasteen koulutuksen aloittajatavoitteista 2012 Etelä-Pohjanmaalla Edellä olevalta pohjalta valmisteltiin seuraava ehdotus alueellisista aloittajatavoitteista opetusministeriölle: Koulutusala / Koulutusaste Maakunnan esitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 45 Ammatillinen koulutus 45 Ammattikorkeakoulututkinto 0 2 Kulttuuriala 175 Ammatillinen koulutus 100 Ammattikorkeakoulututkinto 75 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja 320 hallinnon ala Ammatillinen koulutus 160 Ammattikorkeakoulututkinto Luonnontieteiden ala 70 Ammatillinen koulutus 30 Ammattikorkeakoulututkinto 40 5 Tekniikan ja liikenteen ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Luonnonvara- ja ympäristöala 275 Ammatillinen koulutus 180 Ammattikorkeakoulututkinto 95 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 655 Ammatillinen koulutus 405 Ammattikorkeakoulututkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 365 Ammatillinen koulutus 320 Ammattikorkeakoulututkinto 45 9 Muu koulutus 0 Ammatillinen koulutus 0 Ammattikorkeakoulututkinto 0 Muu koulutus tai ei tutkintoa 0 Yhteensä

9 Lisäksi esitettiin seuraavat laadulliset prioriteetit koulutuksen kehittämisestä vuodelle 2012: Yleiset prioriteetit - Työvoima- ja koulutustarpeiden alueellisen ennakoinnin vahvistaminen - Yrittäjyyden edistäminen - Markkinointiosaamisen vahvistaminen - Tieto- ja viestintäteknisen osaamisen (ICT) vahvistaminen - Älyteknologian käytön ja tutkimuksen edistäminen - Työelämän ja koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan välisten yhteyksien vahvistaminen (esim. EPANET-tutkimusverkosto, Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminta) - Koulutuksen kansainvälistäminen ja vieraskielisen koulutuksen lisääminen - Laatutavoitteiden toteuttaminen ja projektiosaaminen Ammatillinen koulutus - Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutustarjonnan lisääminen - Tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen lisääminen - Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen lisääminen erityisesti metsä- ja bioenergia-alalla Ammattikorkeakoulutus - Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutustarjonnan lisääminen Aikuiskoulutus - Aikuiskoulutuksen kehittäminen yhä yritys- ja työelämälähtöisemmäksi Yliopistokoulutus - Seinäjoen yliopistokeskuksen toiminnan vahvistaminen Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin ja aloittajatarpeiden arviointiin vaikuttavia tekijöitä Toimialojen ennakoinnin kannalta olennaista on kuitenkin tulevaa kehitystä koskeva arviointi. Ennakoinnissa ei ole tärkeintä tarkkojen työpaikkamäärien ennakointi oikein, vaan se, mihin suuntaan toimialojen arvioidaan kehittyvän ja miksi. Eli sen arviointi, kasvaako vai laskeeko jonkun alan työpaikkamäärä tai pysyykö se suunnilleen samana tietyllä aikavälillä. Ennakoitavaan toimialaan vaikuttavat myös muut toimialat ja niiden kehitys. Esimerkiksi kaupan ja liikenteen toimialojen kehityksellä on laaja vaikutus, sillä ne ovat monien alojen keskeisiä tukialoja. Ja muut toimialat vaikuttavat vastavuoroisesti kauppaan ja liikenteeseen niiden asiakkaina. Myös muilla alueilla kuin Etelä-Pohjanmaalla tapahtuvat ratkaisut ja päätökset voivat vaikuttaa Etelä-Pohjanmaan kehitykseen esimerkkinä tällaisista ratkaisuista ovat liikennehankkeet ja EU:n ylikansalliset päätökset, jotka tehdään maamme rajojen ulkopuolella. Ennakoinnissa on tärkeää kyetä hahmottamaan eri tekijöiden välisiä yhteyksiä väestö- ja työpaikkakehitys luo puitteet koulutuksen aloituspaikkojen kehitykselle, lainsäädäntö rajoittaa tai mahdollistaa erilaisia kehityskulkuja, ihmisten asenteet vaikuttavat kulutukseen jne. Keskipitkän ja pitkän aikavalin ennakoinnissa ei ole mielekästä ennakoida tarkoin suhdannevaihteluita, koska talouden kehitystä ei pystytä tarkalleen arvioimaan. Lisäksi on huomattava, että eri aloilla suhdannevaihtelut voivat olla erilaisia työpaikkamäärä voi vaihdella toisilla aloilla toisia voimakkaammin tai suhdannekierto voi olla ajallisesti erilainen. Esimerkiksi rakennusalalle ovat ominaisia suuret suhdannevaihtelut ja kaupan alalla on toista sataa pienempää alatoimialaa, jotka kilpailevat osin keskenään. Koulutuksen aloittajatarpeisiin vaikuttaa monia tekijöitä. Yksi keskeinen aloittajatarpeen määrittelyn perusta on, että jonkun alan kokonaistyövoiman tarve syntyy työpaikkojen kokonaismäärän muutoksen ja työvoiman poistuman summana. Laskemalla nämä kaksi lukua yhteen, saadaan alan kokonaistyövoiman 9

10 tarve. Jos jollakin alalla on paljon työelämästä poistuvia, on alalle koulutettava paljon uusia osaajia, jotta työmarkkinoilta tapahtuva poistuma saadaan katettua. Joillakin aloilla on tilanne, että poistumaa ei juuri ole, mutta jos työvoiman tarve pysyy vakaana, ei tarvita juuri uusia aloittajiakaan, koska monet työelämässä jo olevat ovat siellä edelleen vuonna Poistumaa ja aloittajatarvetta koskevat laskelmat tehtiin Opetushallituksessa. Aloittajatarpeeseen vaikuttaa myös koulutuksen läpäisyaste, eli se, kuinka moni koulutuksen aloittajista saa tiettynä aikana aloittamansa tutkinnon suoritettua. Eri aloilla koulutuksen läpäisyaste on hyvin erilainen. Läpäisyasteessa on myös alueellisia eroja. Myös alueella olevat koulutusmahdollisuudet vaikuttavat aloittajatarpeeseen. Jollain opintoalalla voi olla tilanne, että koulutus on hyvin keskittynyttä valtakunnallisesti, eikä Etelä-Pohjanmaalla ole alan koulutusta. Tällöin koulutus suoritetaan jossain muualla ja valmistumisen jälkeen voidaan tulla Etelä-Pohjanmaalle. Tätä jonkun alan koulutukseen alueelta muualle lähtevien ja muualta alueelle alan koulutukseen tulevien määrän erotusta sanotaan uusien opiskelijoiden nettovirraksi. Aloittajatarvetta arvioidessa käytettiin hyväksi Opetushallituksen tuottamia nettovirtaa kuvaavia tilastoja. Aloittajatarpeen arviointiin vaikuttaa myös koulutuksen vetovoimaisuus: jotkut alat ovat hyvin suosittuja ja joillekin aloille on hankala saada aloittajia. Tämä vaatii opinto-ohjaukseen ja opintojen markkinointiin liittyviä toimia. 10

11 Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin kytkeytyviä näkökohtia Keskeisiä kysymyksiä Suomen pitkän ajan kehitykselle: - Öljyn riittävyys ja hinta - EU:n kehitys ja uudistumiskyky? - Suomen kyky hyödyntää maailmantalouden kasvua sekä uusien markkinoiden kasvua Aasiassa ja Venäjällä - Pohjoismaisen mallin tulevaisuus globaalitaloudessa - Kestävä kehitys ja osaaminen vahvuutena - Tuotannon monipuolistaminen Lähde: Työvoima 2025-väliraportti, Työministeriö Em. kysymyksiin liittyviä tekijöitä, pohdiskelua: - Öljyn riittävyys ja hinta o EU-maiden ulkopuolinen energiariippuvuus nyt 50 % ja v % o Tunnetuista öljyvaroista n. 2/3 on poliittisesti epävakaalla Lähi-Idän alueella o Mihin asti maan omat öljyvarat riittävät nykytuotannolla? (lähde: BP) USA: 2017 Venäjä: 2026 Kiina: 2017 Saudi-Arabia: 2071 Norja: 2014 Iran: 2098 o Kilpailu niukkenevista öljyvaroista kiihtyy o Öljyn hinnan nousu uhkaa aiheuttaa inflaatiota, kuten myös työvoiman niukentuminen (palkat nousevat). Jos palvelujen tuottamisen menot muutenkin nousevat, niin kuinka palvelut tuotetaan? Miten Suomi pienenä maana turvaa öljyn saatavuuden? Öljyä myydään sinne, missä on rahaa ja ostajia ( kaikki tiet vievät Kiinaan? ) o Kasvava tarve kehittää uusia ja ympäristöystävällisempiä energialähteitä! Made in Finland Energiaomavaraisuuden nostaminen keskeistä Mitkä ovat Suomen energiavalinnat? Vesivoima, bioenergia, tuulivoima, turve, fuusioenergian kehittäminen, vety? Bioenergia mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle voisiko Etelä- Pohjanmaa tulla energiaomavaraiseksi maakunnaksi? Miten? 11

12 - EU:n kehitys ja uudistumiskyky o EU-vastaisuus voi lisääntyä Suomessa, ellei unionin laajentuminen tuo lisäetua Julkisten palvelujen kysynnän kasvu, erit. sosiaali- ja terveysalalla verotuksen nosto tai palvelujen leikkaus miksi pitäisi maksaa EU:n laajentumisesta? Työvoiman vapaa liikkuvuus voisi olla uusien jäsenmaiden kompensaatiota suomalaisille, jos sen avulla voidaan helpottaa palveluiden toteuttamista ja rahoitusta o Venäjän ja EU:n suhde Suomelle tärkeä Energia-asiat tärkeitä Idea EU:n ja Venäjän vapaakauppa-alueesta (Barroso) Jos vapaakauppa-alue toteutuisi, niin korvautuuko suomalainen tuotanto venäläisellä tuonnilla? Mitä se vaikuttaisi työllisyyteen? o EU:n laajentuminen Turkin jäsenyys tavoitteena 2015 Toisi toteutuessaan paljon uutta työvoimaa ja olisi EU:lle välttämätöntä tulevaisuuden työvoiman saannin turvaamiseksi Miten vaikuttaa maatalouteen, kun toisi tullessaan paljon maatiloja mukanaan? Epävarmaa: Turkin ihmisoikeudet, naapurimaiden tilanne o Miten EU:n laajentuminen näkyy Etelä-Pohjanmaalla? Entistä laajemmat sisämarkkinat tuovat uusia vientimarkkinoita paikallisille yrityksille Työvoiman, esim. maatalouslomittajien ja metallimiesten rekrytointi, uusista jäsenmaista (Viro, Puola) o EU:n sisämarkkinat 2020? Kuinka laajat ne ovat? Mitä ne kattavat? Palveludirektiivi? - Suomen kyky hyödyntää maailmantalouden kasvua sekä uusien markkinoiden kasvua Aasiassa ja Venäjällä Maailmanlaajuisia megatrendejä esim. väestön keskittyminen, ikääntyminen, ympäristöongelmien kasvu, kulutustason nousu Mitkä ovat maailmantalouden kasvavia aloja? Missä maissa olisi kysyntää eteläpohjalaiselle osaamiselle? Esim. maatalous on tärkeä Intian taloudelle Intian markkinat Japanin väestö vanhenee nopeasti asumiseen liittyvälle älyteknologialle kasvava kysyntä (varsinkin kun japanilaiset vanhukset asuvat mieluiten kotona eivätkä laitoksissa, lapsilla velvollisuus huolehtia vanhemmista ) Kaupungistuminen tuo saasteongelmia ja lisää joukkoliikenteen tarvetta älykortit nopeuttavat liikkumista joukkoliikenteessä (bussit, junat, metrot ) Venäjän kasvava keskiluokka esim. loma-asuminen puutaloissa entistä suositumpaa Seinäjoki rakentunut rautatien ympärille alueella on rautatieliikenteeseen liittyvää osaamista voitaisiinko kehittää 12

13 vaikkapa rautatieliikenteen liikenteenohjaukseen liittyvää osaamista? Entäpä älyteknologiaa juniin (lippujen tarkastus, ovissa kulku, maksaminen kännykällä jne )? Kiinassa ja Intiassa pitkät välimatkat ja rautatiet ovat tärkeä kuljetusmuoto. Maiden rautateillä sattuu myös paljon tuhoisia liikenneonnettomuuksia isot markkinat ja alan osaamiselle on globaali kysyntä (vrt. Kouvolan suunnitelmat rautatieosaamiseen ja logistiikkaan liittyen). Eri maissa vallitsevien olosuhteiden, arvojen ja asenteiden tunteminen avaa markkinoita Esim. Itä-Aasiassa perhettä ja vanhuksia arvostetaan perheille ja vanhuksille suunnatut tuotteet ja markkinointi Kiinan yhden lapsen politiikan seuraukset? siihen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet? Kiinalaiset yritttäjät ovat monessa maassa (Singapore, Indonesia ) liikeelämässä merkittäviä vaikuttajia kiinalaisten ja eteläpohjalaisten yrittäjyysasenteet? Nykytilanne: Etelä-Pohjanmaan yritysten vientiaste on maan matalin ja teollisuuden viennin toimialakeskittyneisyys (3 suurimman toimialan osuus koko teollisuuden viennistä) maan 2. pienin (mikä voi olla hyväkin asia, jos vientimarkkinoilla tulee vaikeuksia) Globaalitalous on kaksisuuntainen tie missä maissa olevalle osaamiselle ja osaajille olisi Etelä-Pohjanmaalla kysyntää? - Pohjoismaisen mallin tulevaisuus globaalitaloudessa o Mikä on yksityisen ja julkisen talouden suhde? Palvelujen tuottaminen julkisin vs. yksityisin voimavaroin Missä määrin palvelujen tuotanto siirtyy julkiselta sektorilta yksityisille palveluntuottajille? Millä aloilla näin erityisesti tapahtuu? Mitkä ovat yksityisten tuottajien resurssit vastata kasvavaan kysyntään, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä väestötappioalueilla? Mitkä ovat lakisääteisiä ja mitkä vapaaehtoisia palveluita? Mikä on kansalaisen omavastuu 2020? o Voisiko pohjoismainen malli tai joku sen osa olla vientituote? Esim. Suomen peruskoulut menestyneet PISA-tutkimuksessa Olisiko Etelä-Pohjanmaalla tällaisia vientituotteita? Mitä ne ovat? Kuka voisi olla kiinnostunut pohjoismaisesta mallista? Miksi? - Kestävä kehitys ja osaaminen vahvuutena o Pahenevat ympäristöongelmat megatrendi? ympäristöteknologian kehittäminen Sellaisen teknologian ja toimintojen kehittäminen ensisijaista, jotka estävät ongelmia, eivätkä vain korjaa niiden seurauksia Esim. vesihuollon kehittäminen globaali haaste mm. kaupungistumisen vuoksi 13

14 Ympäristöalalla tarvitaan hyvää kielitaitoa (koulutetaanko Suomessa esim. vesihuoltoalan projektitehtäviin?) Ympäristöongelmat ovat kansainvälisiä niihin vastaavilla lääkkeillä laajat markkinat Ympäristö pilaantuu puhdas ympäristö kiinnostaa luontomatkailun kehittäminen - Tuotannon monipuolistaminen o Mitä ovat keksimättömät keksinnöt? T&K-työn merkitys Alueen ja sen tuotteiden tehokas markkinointi kehittämiskohde Sosiaalisten verkostojen käyttö o Esim. Lions Club toimii 197 maassa tai itsehallintoalueella: monellako eteläpohjalaisella yrityksellä on vientiä yhtä monelle alueelle? o Partioliike, Punainen risti, rotarit, kauppakamarit EP:n tapahtumamarkkinointia (vaikkapa Seinäjoen) suunnataan kansainvälisten järjestöjen jäsenille o Minä monipuolisempi talous on, sitä helpommin se voi selvitä suhdannevaihteluista 14

15 Näkökohtia eri toimialojen ja ammattirakenteiden kehityksen ennakointiin - Alaan perehtyminen: mieti joku toimialan ammatti, tuote, palvelu, yritys, organisaatio tai keksintö? - Mitkä ovat alan alatoimialoja tai ammattiryhmiä? Mitkä ovat merkittävimpiä ryhmiä? - Mitkä ovat alaan vaikuttavia megatrendejä? Miten ne näkyvät Etelä-Pohjanmaalla? - Mitkä ovat alaan vaikuttavia heikkoja signaaleja? Miten ne näkyvät Etelä-Pohjanmaalla? - Onko ala Etelä-Pohjanmaalla merkittävämpi tai vähemmän merkittävä kuin maassa keskimäärin? - Sivutoimisen työn sijoittaminen luokituksiin (esim. maatilalla bioenergiaan perustuvaa sähköntuotantoa)? - Onko alalle tullut tai alalta poistunut parin viime vuoden aikana sellaisia työpaikkoja, jotka eivät näy tilastoissa? Onko jo tiedossa sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät tai vähentävät alan työpaikkoja Etelä- Pohjanmaalla lähivuosina? - Miten naapurimaakunnissa tehtävät päätökset (esim. metsäteollisuutta koskevat) vaikuttavat Etelä- Pohjanmaalla? - Miten kansalliset alaa koskevat tai siihen liittyvät päätökset vaikuttavat Etelä-Pohjanmaalla? - Miten kansainväliset alaa koskevat tai siihen liittyvät päätökset vaikuttavat Etelä-Pohjanmaalla? - Miten alalle tuotteita tai palveluita tuottavat tukialat kehittyvät? Mitä ne vaikuttavat ennakoitavan alan kehitykseen? Mihin toimialaan ja ammattiryhmityksiin uudet tuotteet ja palvelut sijoitetaan? - Miten alan tuottamia tuotteita tai palveluita käyttävät alat kehittyvät? Miten ne vaikuttavat ennakoitavan alan kehitykseen? - Mitkä ovat maakunnan kärkihankkeita, jotka vaikuttavat työpaikkojen määrään alalla (kts. TOTSU)? - Millainen kansainvälinen ja kotimainen kilpailu alalla vallitsee nyt? Entä lähivuosina? Entä 2020? - Millaiset keksinnöt voivat muuttaa alan työvoimatarpeita? Onko kyse saman vai eri alan keksinnöstä? - Millainen on alan tuotteiden tai palveluiden kansainvälinen kysyntä nyt? Entä lähivuosina? Entä 2020? - Toimiiko alalla maakunnassa yksi iso yritys/organisaatio, jolla on määräävä asema? Vai onko alan yrityksiä/organisaatioita maakunnassa useita? - Voidaanko alan tuotteita/palveluita viedä tai tuoda helposti? - Mitä ammatteja alalle syntyy? - Mitä ammatteja alalta katoaa? - Onko alan tuotteita tai palveluita mahdollisuus korvata jollain toisella tuotteella tai palvelulla? Millä? Mihin toimialaan ja ammattiryhmityksiin uudet tuotteet ja palvelut sijoitetaan? 15

16 - Missä määrin alalla pystytään korvaamaan työntekijöitä erilaisella teknologialla? Mistä kyseinen teknologia tuodaan voitaisiinko sitä valmistaa Etelä-Pohjanmaalla? Mihin toimialaan ja ammattiryhmityksiin uudet tuotteet ja palvelut sijoitetaan? - Kuinka helposti Etelä-Pohjanmaalle voi sijoittua alan uutta toimintaa? - Kuinka helposti alan toimintaa voi poistua Etelä-Pohjanmaalta? - Onko alan työvoimaa saatavissa maakunnasta helposti? - Onko Etelä-Pohjanmaalla alan koulutusta? Tai onko sellaista suunnitteilla? Aiotaanko sitä vähentää? - Miten väestön ikääntyminen vaikuttaa alalla? - Miten väestön keskittyminen vaikuttaa alalla? 16

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa

Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Katsauksia ja keskusteluja Ennakointi tukee koulutustarjonnan päätöksentekoa Matti Kimari 1 Johdanto Tässä artikkelissa esitellään Opetushallituksen koulutustarpeiden

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

POHJANMAAN LIITON ALUEELLINEN KOULUTUKSEN ENNAKOINTIPROSESSI PROSESSIN VAIHEET JA TULOKSET POHJANMAAN LIITTO/ KOULUTUKSEN ENNAKOINTIHANKE

POHJANMAAN LIITON ALUEELLINEN KOULUTUKSEN ENNAKOINTIPROSESSI PROSESSIN VAIHEET JA TULOKSET POHJANMAAN LIITTO/ KOULUTUKSEN ENNAKOINTIHANKE POHJANMAAN LIITON ALUEELLINEN KOULUTUKSEN ENNAKOINTIPROSESSI PROSESSIN VAIHEET JA TULOKSET POHJANMAAN LIITTO/ KOULUTUKSEN ENNAKOINTIHANKE Pekka Kauppinen 29.2.2008 2 Sisällysluettelo...2 1. JOHDANTO..3

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Viite: Alueellisessa ennakoinnissa käytävä vuoropuhelu 10.5.2011 (Dnro 4/500/2011)

Viite: Alueellisessa ennakoinnissa käytävä vuoropuhelu 10.5.2011 (Dnro 4/500/2011) 1 (5) Kainuun maakunta -kuntayhtymä Esitys Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto neuvotteleva virkamies Ville Heinonen PL 29 23 Valtioneuvosto Viite: Alueellisessa ennakoinnissa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: 9.9.2010 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Oletko? Nainen 431 58,09% Mies 311 41,91% 742 100% Ikäsi?

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki Maakuntajohtaja Asko Peltola

Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki Maakuntajohtaja Asko Peltola Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki 24.11.2010 Maakuntajohtaja Asko Peltola Mikä on E-P:n liitto? Etelä-Pohjanmaan liitto on 19 kunnan muodostama

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Miten koulutuksen tulisi reagoida rakennemuutokseen? Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Miten koulutuksen tulisi ennakoida rakennemuutoksia? MATKALLA TULEVAI- SUUTEEN - YMPÄRISTÖÄ

Lisätiedot

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011

Veikko Vuoristo Majoitus- ja ravitsemisala III 4.5.2011 Veikko Vuoristo 4.5.2011 Majoitus- ja ravitsemisala III = Keskustelufoorumi, jossa tiedonvaihtoa tuetaan avoimella keskustelulla eri toimialojen osaamistarpeista. Kokoontuu toimialakohtaisesti. Koostuu

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind Megatrendi Niukkenevat resurssit, kasvava kulutus väestön määrä kasvaa keskiluokka kasvaa kehittyvillä markkinoilla

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja

Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020. Markus Strandström ja Heikki Pajuoja Metsäsektorin työvoimatarve Savotta 2020 Markus Strandström ja Heikki Pajuoja 7/2013 Tausta ja tavoite Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa metsä-, puu- ja paperialan työvoimatarpeesta vuoteen 2020 asti

Lisätiedot