ETELÄ-POHJANMAAN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEET 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-POHJANMAAN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEET 2020"

Transkriptio

1 ETELÄ-POHJANMAAN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEET 2020 Etelä-Pohjanmaan liitto Maaliskuu 2008 Tämä raportti ja siihen liittyviä aineistoja löytyy myös Etelä-Pohjanmaan ennakointiportaalista, kohdasta Koulutus / Koulutustarjonta 2012-hankkeen tausta-aineisto. Portaalin web- osoite on

2 Marko Rossinen, Etelä-Pohjanmaan liitto P tai Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja koulutustarpeet 2020 Valtioneuvosto hyväksyy määräajoin koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman Valtioneuvostossa hyväksyttiin joulukuussa 2007 vuosia koskeva koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (joka tunnetaan myös lyhenteellä KESU ). Tätä varten laadittiin maakuntien liittojen koordinoimana maakunnittaiset ennusteet ja esitykset siitä, kuinka paljon nuorisoasteen koulutukseen tarvitaan maakunnittain aloituspaikkoja vuonna Tämä aluetyö koski toisen asteen ammatillista koulutusta ja korkea-asteen koulutusta. Lisäksi oli myös mahdollisuus ottaa kantaa aikuiskoulutuksen ja lukiokoulutuksen mitoitukseen. Etelä-Pohjanmaalla tehdyt esitykset laadittiin laajan maakunnallisen yhteistyön tuloksena. Työprosessi ja esitykset olivat osa valtakunnallista Koulutustarjonta 2012-hanketta. Tässä artikkelissa esitellään edellämainitun aluetyön tuloksia ja sen pohjalta tehtyjä esityksiä. Opetusministeriö tulee asettamaan keväällä 2008 kehittämissuunnitelman toimeenpanoa varten koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet vuodelle Tätä kirjoitettaessa (maaliskuu 2008) tämä prosessi on kesken. Tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon kehittämissuunnitelmassa asetetut koulutustarjonnan valtakunnalliset kehykset, alueiden elinkeino- ja muun työelämän kehitys sekä siihen pohjautuva työvoimaja koulutustarve ja nuorisoikäluokan koon muutos vuoteen 2012 eri alueilla. Väestörakenne on perustana työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnille Väestörakenne muodostaa perustan maakunnan työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnille, koska opintonsa aloittavat opiskelijat ovat osa väestöä ja tuottavat valmistumisensa jälkeen väestölle suunnattuja tuotteita ja palveluita. Em. syystä väestökehitys vaikuttaa myös koulutuksen mitoitukseen. Siksi seuraavassa kuvataan lyhyesti myös Etelä-Pohjanmaan väestörakennetta ja sen ennakoituja muutoksia vuotiaiden osuus kokonaisväestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla vuoden 2004 lopulla 24,7 %, kun em. ikäryhmien osuus koko maan väestöstä oli hieman pienempi eli 23,5 %. Etelä-Pohjanmaan väestössä on siis suhteellisesti enemmän lapsia ja nuoria kuin maassa keskimäärin. Maakunnan väkiluku ei ole kuitenkaan kasvanut, johtuen toisen ja kolmannen asteen opintoihin hakeutuvien nuorten aiheuttamasta muuttotappiosta. Etelä-Pohjanmaalla olevilla koulutusmahdollisuuksilla on siis keskeinen merkitys maakunnan väestökehityksen kannalta. 2

3 Etelä-Pohjanmaan nettomuutto ikäryhmittäin , henkeä 400 Tilastokeskus, StatFin Tulevaisuudessa, väestön ikääntymisen myötä, väestön keskimääräinen elinikä nousee ja lapsiluku pienentyy. Tämä johtaa siihen, että vanhempiin ikäryhmiin kuuluvan väestön määrä ja osuus nousevat, nuorempiin ikäryhmiin kuuluvien laskee. Seuraavassa kuviossa on esitetty Tilastokeskuksen vuosien 2004 ja 2007 väestöennuste Etelä-Pohjanmaan osalta vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan kehityksestä. Ennuste on yhtenä lähtökohtana koulutuksen aloituspaikkojen mitoittamisessa. Maamme työmarkkinoilla on lähivuosien aikana tapahtumassa perustavanlaatuinen muutos, kun ns. suuret ikäluokat alkavat siirtyä laajamittaisesti eläkkeelle ja työelämään tulevat nuoret ikäluokat ovat niitä pienempiä. Tämä merkitsee työvoiman tarjonnan supistumista, jolla on merkittäviä vaikutuksia työmarkkinoiden toimintaan. Työvoiman tarjonnan supistuminen johtaa työpanoksen vähentymiseen, joka on korvattava joko työn tuottavuutta nostamalla tai hankkimalla uutta työvoimaa (ei-työllinen väestö kotimaasta tai väestöä ulkomailta). Vaihtoehtona on, että työpaikat häviävät tai siirtyvät sinne, missä on työvoimaa. Tämän vuoksi työvoiman saatavuuden turvaaminen on eräs keskeisiä aluekehittämisen tavoitteita. Myös Etelä-Pohjanmaa on murrosvaiheessa, sillä maakunnan työmarkkinoilta poistuvien ikäluokkien (60-64-vuotiaat) koko on jo suurempi kuin sinne tulevat ikäluokat (20-24-vuotiaat). 3

4 Tilastokeskuksen väestöennusteet 2004 ja 2007: vuotiaiden keskimääräinen ikäluokka Etelä-Pohjanmaalla , henkeä Ennuste 2004 Ennuste Toisena tärkeänä lähtökohtana on arvio siitä, miten alueen työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoidaan kehittyvän tiettyyn ajankohtaan mennessä. Tätä varten laadittiin kaksi vaihtoehtoista laskelmaa eli ns. perusuraennuste ja ns. tavoiteuraennuste. Kummankin ennusteen lähtökohta on, että työvoiman on aina riitettävä alueen työpaikkojen täyttämiseen. Tavoiteuraennuste pohjautui Etelä-Pohjanmaan omaan näkemykseen alueen tulevasta väestökehityksestä sekä siihen liittyvistä työvoima- ja koulutustarpeista. Tavoiteurakehitystä koskevan ennusteen pohjana oli voimassaolevan Etelä-Pohjanmaan vuoteen 2030 ulottuvan maakuntasuunnitelman skenaario, että maakunnan asukasluku olisi vuonna henkeä. Tavoiteurakehityksen toteutuessa maakunnassa olisi vuonna 2020 noin asukasta ja työpaikkamäärä olisi noin (eli noin enemmän kuin oli vuonna 2005 ennakkotiedon mukaan). Tavoiteurakehityksen toteutuminen merkitsee, että työllisten määrää ja osuuksia eri ikäryhmissä pystytään nostamaan huomattavasti nykytasolta ja että maakuntaan saadaan myös uutta väestöä muualta, niin kotimaasta kuin ulkomailta. Myös työn tuottavuutta (eli työn tuotosta työntekijää kohti) on pystyttävä nostamaan merkittävästi. Tavoiteurakehitystä koskevan laskelman vaihtoehtona laadittiin perusuraennuste. Se perustui Tilastokeskuksen vuoden 2004 väestöennusteeseen ja se yhteensovitettiin valtakunnan tasolla siten, että esim. maakuntien yhteenlasketut väestö- ja työpaikkamäärät vastasivat koko maan perusuraennustetta. Keskeinen ero näiden kahden ennusteen välillä on se, että tavoiteuraennuste kuvaa parempaa väestö- ja työpaikkakehitystä kuin perusuraennuste. Mikäli perusurakehitys toteutuisi, se merkitsisi, että vuonna 2020 maakunnan väestömäärä olisi alentunut nykyisestä noin :sta noin :aan. Tämä merkitsi ennusteessa myös työvoiman huomattavaa supistumista, sillä työvoiman määrä pienentyisi vuoden 2003 tasosta noin henkeä. Työvoiman vähentyminen vastaisi suunnilleen kymmenen työpaikkamäärältään pienimmän Etelä-Pohjanmaan kunnan yhteenlaskettuja työpaikkoja vuonna Samalla työpaikkojen määrä alentuisi noin :aan vuonna Kilpailu työvoimasta kiristyisi siis huomattavasti. Ennakointityössä arvioitiin siis työpaikkojen määrää eri toimialoilla (esim. elintarviketeollisuus, sosiaalija terveyspalvelut) ja niihin liittyvää ammattirakennetta. Ammattirakenne tarkoittaa sitä, kuinka jollakin toimialalla olevat työpaikat ovat jakautuneet ammattiryhmiin. Esimerkkinä toimialalla olevasta 4

5 ammattiryhmästä voivat olla johto- tai asiantuntijatyötä tekevät, toimistotehtävissä olevat tai rakennustyötä tekevät. Eri toimialoilla on hyvin erilainen ammattirakenne. Koulutustarjonta 2012-hankkeen aluetyön etenemistä kuvataan seuraavassa kuviossa. Aluetyössä tehdyt ennusteet on laadittu kahden vaihtoehdon, ns. tavoiteuran ja perusuran mukaan. Tavoiteura perustuu maakuntasuunnitelmaan 2030, perusura on yhteensovitettu kaikkien maakuntien kesken koko maan tasoa vastaavaksi. Toimialaennusteet: väestökehitys, työvoima, työpaikat toimialoittain vuonna 2020 Ammattirakenne-ennusteet: miten paljon työntekijöitä toimialoittain kuuluu mihinkin ammattiryhmään vuonna 2020? Laskennalliset aloittajatarve-ennusteet: miten paljon koulutuksen aloittajia tarvitaan vuonna 2012 koulutus- ja opintoaloittain? Esitykset koulutuksen alueellisista aloittajatavoitteista 2012 Valtioneuvoston päätökset Ennakointiprosessin lähtökohtana olivat siis vuoden 2020 työvoima- ja koulutustarpeet ja vuoden 2012 koulutuksen aloituspaikat. Miksi näin? Tämä johtuu siitä, että vuonna 2012 koulutuksensa aloittavat valmistuvat työmarkkinoille useampivuotisen koulutuksen jälkeen aikaa menee vähintään 3-4 vuotta ja yliopistokoulutuksen kesto on vielä pidempi. Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa on monia näkökohtia Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnissa on monia näkökohtia. Yksi niistä on tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus, sillä eihän kukaan voi tietää tulevaisuutta. Mutta kuitenkin, ennakointia tarvitaan aina, jotta tuohon tuntemattomaan tulevaisuuteen voitaisiin varautua. Ennakoinnissa puhutaankin ns. megatrendeistä ja heikoista signaaleista. Megatrendillä tarkoitetaan sellaista ilmiötä, jolla on suuri vaikuttavuus ja jonka tiedetään kokemuksesta ja suurella varmuudella toteutuvan sellaisenaan. Megatrendiin ei juuri voida vaikuttaa. Esimerkkinä megatrendistä on vaikkapa väestön keskittyminen, joka on jatkunut maassamme jo pitkään. Megatrendiin voi kuitenkin sisältyä myös vaikutuksiltaan vastakkaisia ilmiöitä: esimerkkinä sellaisesta on kyläkauppojen lopettaminen ja supermarkettien perustaminen. Heikko signaali on sellainen ilmiö tai tapahtuma, joka ei välttämättä tapahtuessaan vaikuta tärkeältä tai ole laaja, mutta jolla on tulevaisuuden muodostumisen kannalta tärkeä tai jopa ratkaiseva merkitys. Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä voida perustella tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten historiallisella aikasarjalla. Heikkojen signaalien tutkimus ja erilaisten ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi muodostaa yhden haastavimmista tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista. Esimerkkinä heikosta signaalista voisi olla kaupungin keskustassa asuvilta vanhuksilta tuleva toive lähikaupan avaamisesta. Kenties? 5

6 Kun em. ennusteita tehtiin, pohdittiin niiden yhteydessä edellämainitun tyyppisiä ilmiöita: kuinka ne voisivat vaikuttaa asioiden kehittymiseen ja millaisia seurauksia niillä saattaisi olla. Yhden haasteen ennakoinnissa muodostaa se, että töissä ja ammateissa tapahtuu muutoksia. Osa niistä voi olla helposti tunnistettavia, mutta osaa emme pysty ennakoimaan. Joudutaan siis pohtimaan esim. sitä, millaisia töitä ja ammatteja vuonna 2020 saattaisi olla tai mitä ei enää tuolloin ole. Ennakointityön tuloksia Seuraavassa esitellään eräitä ennakointityön tuloksia. Työn laajuuden vuoksi tässä esitellään vain eräitä keskeisimpiä tuloksia ja niihin liittyviä perusteluita. Aineistoon on mahdollista perehtyä laajemmin Etelä- Pohjanmaan ennakointiportaalin Koulutus-osiossa (kts. etusivun huomautus) ja lisätietoja on saatavissa myös tämän artikkelin tekijältä. Työn kuluessa on esitetty hyvin monenlaisia näkökulmia ja perusteluita eri asioista ja esityksiä valmisteltaessa etsittiin sellaisia näkemyksiä, joihin työssä mukana olleet voivat sitoutua. Se, kuinka hyvin esitetyt näkemykset ja perustelut toteutuvat, nähdään vuonna Seuraavassa esitellään tavoiteuraan liittyviä näkemyksiä eri toimialojen mahdollisesta kehityksestä: Sosiaali- ja terveyspalveluiden työvoiman tarpeen ennakoidaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Tähän vaikuttaa vanhusväestön määrän ja sitä myötä palvelutarpeen kasvu. Muita alaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. tietoteknologian käytön tehostaminen (esim. sähköinen potilaskertomus), terveysteknologian kustannustaso (kuinka paljon uusi teknologia maksaa ja kuinka paljon samalla rahalla voidaan palkata henkilökuntaa). Palvelutarpeeseen vaikuttavat myös terveyttä koskevat asenteet, esim. suhtautuminen päihteiden käyttöön. Lisäksi on huomattava, että vuonna 2020 ensimmäiset suuriin ikäluokkiin kuuluvat ikäryhmät ovat 75-vuotiaita, mikä lisää huomattavasti tutkimusten mukaan hoivan ja hoidon tarvetta. Metsätalouden työpaikkamäärän ennakoidaan myös lisääntyvän. Syinä tähän ovat mm. bioenergian käytön lisääminen ja puun käytön lisääminen rakentamisessa (puu on uusiutuva luonnonvara, joka vähentää ilmakehän kasvihuonekaasuja). Alaan liittyvä kysymysmerkki on paperiteollisuuden asema: on hyvin mahdollista, että vuonna 2020 Suomessa toimii huomattavasti vähemmän paperiteollisuutta kuin nykyään. Toisaalta kotimaisen puun käytön ennakoidaan kasvavan em. syistä. Koneiden ja laitteiden valmistuksessa työpaikkojen määrän lisääminen edellyttää voimakasta erikoistumista ja vahvaa osaamista, sillä uhkana on työpaikkojen siirtyminen ns. kasvaviin talouksiin. Alaan liittyvät palvelut (esim. elinkaariajattelun yleistyminen laitteiden suunnittelussa ja käytössä) voivat myös tarjota kasvumahdollisuuksia. Etelä-Pohjanmaan osalta liiketoimintamahdollisuuksia tarjoaa myös maatalouskoneiden valmistus maailman väestönkasvu lisää elintarvikkeiden kysyntää ja väestöltään eniten kasvavat maat (esim. Intia) ovat huomattavasti teollisuusmaita maatalousvaltaisempia. Myös alan tutkimusja kehitystoiminnan vahvistaminen Etelä-Pohjanmaalla on myönteinen mahdollisuus. Rakentaminen on myös potentiaalinen kasvuala. Etelä-Pohjanmaalla rakennettiin 1980-luvun alkuvuosina ja hieman ennen 1990-luvun alkua huomattavasti ja nämä rakennukset saavuttavat 30 vuoden iän luvulla, mikä merkitsee niiden peruskorjaustarpeen kasvua luvun alkupuolella voi toteutua myös suuria väylähankkeita, joihin tarvitaan maa- ja vesirakennusalan osaamista. Rakentamiseen liittyviä kysymysmerkkejä ovat mm. mahdollisuudet rahoittaa isoja investointeja (kun väestön ikääntyminen pienentää verotuloja) 2010-luvulla sekä asuntojen hintojen ja korkotason vaikutukset. Alalle ovat myös ominaisia suuret suhdannevaihtelut. Majoitus- ja ravitsemistoiminta on myös potentiaalinen kasvuala. Kasvua tuovia tekijöitä ovat matkailun lisääntyminen (kotimaassa matkailevat suuriin ikäluokkiin kuuluvat ja ulkomailta tulevat matkailijat) ja siihen liittyvä suurten ikäluokkien eläköityminen, joka lisää matkailuun käytettävissä olevaa aikaa. Toisaalta polttoaineiden hinnannousu voi rajoittaa yksityistä automatkailua, kuten myös mahdollinen tietullien käyttöönotto. Ravitsemistoiminta on potentiaalinen kasvuala, koska suuret ikäluokat voivat eläkkeellä ollessaan käyttää erilaisia ateriapalveluita laitoksissa tai kotonaan. Ravintola-alan osalta kysymysmerkkeinä ovat ruuan ja alkoholin verotuksen taso, jotka voivat vaikuttaa ruoan ja alkoholijuomien kulutukseen. 6

7 Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut on kokonaisuudessaan myös potentiaalinen kasvuala. Alaan kuuluu hyvin moninaisia palveluita: esim. koneiden ja laitteiden vuokraus, siivouspalvelut, lakiasiain palvelut, taloudellinen konsultointi. Eteläpohjalaiset yritykset ovat keskimäärin pieniä, joten niillä ei ole omaa osaamista niin paljon kuin suurilla yrityksillä. Näiden palveluiden käyttäminen mahdollistaa kuitenkin pienyritysten oman toiminnan kehittämisen. Alaan liittyviä tekijöitä ovat asiantuntijapalveluiden tulo lähemmäs loppuasiakasta, sähköisten palveluiden kasvu sekä monialaiset ja poikkitieteelliset palvelut (esim. yritysmainonnan ja yritysjuridiikan yhdistäminen). Myös ikääntyvä väestö tarvitsee alan palveluita (esim. kiinteistönhoitopalvelut ja kylätalkkarit ). Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut on myös potentiaalinen kasvuala, kun yksilöllistymisen kasvu ja väestön ikääntyminen luovat kasvumahdollisuuksia. Tälle toimialalle kuuluvia alatoimialoja ovat mm. virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta, ympäristöhuolto, radio- ja tv-uutistoiminta, uutistoimistot, työnantajakotitaloudet. Osa eläkkeellä olevista suurista ikäluokista voi olla aktiivisesti mukana järjestötoiminnassa tai käyttää työnantajakotitalouksien palveluita. Myös ympäristönhuoltopalvelut ovat kasvuala ympäristönsuojelunormien ja vaatimusten lisääntyessä. Maa-, riista- ja kalatalouden työpaikkojen ennakoidaan vähentyvän vuoteen 2020 mennessä nykyisestä. Taustalla ovat maanviljelijöiden eläköityminen, maatalouden koneellistuminen ja viljelijöiden tulotason heikentyminen. Maataloustuotanto saattaa hyvinkin pysyä nykytasolla tai jopa kasvaa, mikä merkitsee tilakoon kasvua. Ongelmana on, kuinka pienenevillä tuloilla pystytään rahoittamaan entistä suuremmat investoinnit. Polttoaineiden hinnannousu heikentää myös maatalouden kannattavuutta, ellei kustannuksia voida siirtää lopputuotteisiin. Iso kysymys on myös mahdollinen maatalouden vientitukien lopettaminen kokonaan: se johtanee todennäköisesti maatalouden voimakkaaseen erikoistumiseen niihin tuotteisiin, joissa Suomella ja Etelä-Pohjanmaalla on suhteellinen etu. Tekstiiilien, nahkatuotteiden ja nahan valmistus on toimiala, jonka työpaikkamäärän ennakoidaan vähenevän nykytasolta vuoteen 2020 mennessä. Alan työpaikat ovat teollisuusmaissa vähentyneet kymmeniä vuosia ja tämän kehityksen ennakoidaan jatkuvan: syynä on, että alan osaamista löytyy halvemman työvoiman maista edullisemmin työvoimakustannuksin ja tuotantolaitokset voidaan sijoittaa sinne. Alan tuotantoa voi siirtyä myös Suomesta Venäjälle tai esim. Romaniaan tai Bulgariaan. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan työpaikkojen ennakoidaan myös vähenevän jonkun verran. Pankki- ja vakuutusalalle on ominaista voimakas keskittyminen: esim. vuonna 2005 kolmen suurimman pankkikonsernin markkinaosuus oli noin 80 %. Alalle tullee tulevaisuudessa ns. finanssitavarataloja, joista saa sekä pankki- että vakuutuspalveluita samasta yhtiöstä. Pankkiverkosto keskittyy entistä suuremmille paikkakunnille ja sähköiset pankkipalvelut lisäävät suosiotaan. Vakuutusalaan vaikuttavat myös erilaiset lait ja normit, sillä vakuutusmaksutuloista huomattava osa on lakisääteisiä. Vakuutusalaan merkittävästi vaikuttava tekijä on myös ilmastomuutos: erilaiset luonnontuhot ovat lisääntyneet, mikä on nostanut vakuutusmaksuja ja korvauksia. Toisaalta erilaisten varainhoitopalveluiden ja eläkevakuutusten suosio kasvanee. Julkisen hallinnon työpaikkojen ennakoidaan laskevan jonkun verran. Julkisen hallinnon työpaikkamäärän kehitykseen vaikuttavat mm. kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen, aluehallinnon uudistushanke, ja valtionhallinnon tuottavuusohjelma. Maaseutuviraston sijoittaminen Seinäjoelle työllistää noin 200 henkeä ja mahdollista, että vuoteen 2020 mennessä Etelä-Pohjanmaalle alueellistetaan tai sijoitetaan myös muita valtionhallinnon tehtäviä. Elintarviketeollisuuden työpaikkamäärän ennakoidaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasollaan. Elintarviketeollisuus käyttää 85-prosenttisesti kotimaisia raaka-aineita ja Etelä-Pohjanmaa on sille tärkeä raaka-aineiden tuotantoalue, jossa on suuria elintarviketeollisuuden yrityksiä. Iso kysymys on mahdollinen maatalouden vientitukien lopettaminen kokonaan: se johtanee todennäköisesti maatalouden voimakkaaseen erikoistumiseen niihin tuotteisiin, joissa Suomella ja Etelä-Pohjanmaalla on suhteellinen etu. Tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistaminen on yksi mahdollisuus lisätä edelleen alan osaamista maakunnassa. Perusmetallien ja metallituotteiden valmistuksen työpaikkojen ennakoidaan hieman laskevan. Ala vaatii vahvaa erikoisosaamista ja tulevaisuudessa raaka-aineiden hinnannousu voi olla sille uhkatekijä, jonka vuoksi toimintoja siirretään halvempien työvoimakustannusten maihin. Alan mahdollisuuksia ovat perheyrittäjyys, viennin lisääminen ja isojen kasvuyritysten tulo alueelle. 7

8 Kaupan alan työpaikkamäärä ennakoidaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasollaan. Ala jatkanee edelleen keskittymistään ja kansainvälistymistään. Kilpailu asiakasuskollisuudesta (etukortit ym) kasvaa ja kaupan omien merkkituotteiden määrä ja markkinaosuus kasvavat. Sähköisen kaupan ennakoidaan kasvavan ja kuluttajien ostokäyttäytyminen on voimakkaasti pirstaloitunutta. Väestön ikääntyminen vaikuttaa myös kauppaan: millaisia palveluita kauppa voisi tarjota vanhuksille ja kuinka lähikaupat voisivat palvella ikääntyviä, jotka asuvat isoissa kuntakeskuksissa yksin, eivätkä hakeudu automarketteihin? Ulkomaiset kauppaketjut voivat myös tulla Suomen markkinoille, esim. erikoistavarakauppaan. Ehdotus alueellisista nuorisoasteen koulutuksen aloittajatavoitteista 2012 Etelä-Pohjanmaalla Edellä olevalta pohjalta valmisteltiin seuraava ehdotus alueellisista aloittajatavoitteista opetusministeriölle: Koulutusala / Koulutusaste Maakunnan esitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 45 Ammatillinen koulutus 45 Ammattikorkeakoulututkinto 0 2 Kulttuuriala 175 Ammatillinen koulutus 100 Ammattikorkeakoulututkinto 75 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja 320 hallinnon ala Ammatillinen koulutus 160 Ammattikorkeakoulututkinto Luonnontieteiden ala 70 Ammatillinen koulutus 30 Ammattikorkeakoulututkinto 40 5 Tekniikan ja liikenteen ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Luonnonvara- ja ympäristöala 275 Ammatillinen koulutus 180 Ammattikorkeakoulututkinto 95 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 655 Ammatillinen koulutus 405 Ammattikorkeakoulututkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 365 Ammatillinen koulutus 320 Ammattikorkeakoulututkinto 45 9 Muu koulutus 0 Ammatillinen koulutus 0 Ammattikorkeakoulututkinto 0 Muu koulutus tai ei tutkintoa 0 Yhteensä

9 Lisäksi esitettiin seuraavat laadulliset prioriteetit koulutuksen kehittämisestä vuodelle 2012: Yleiset prioriteetit - Työvoima- ja koulutustarpeiden alueellisen ennakoinnin vahvistaminen - Yrittäjyyden edistäminen - Markkinointiosaamisen vahvistaminen - Tieto- ja viestintäteknisen osaamisen (ICT) vahvistaminen - Älyteknologian käytön ja tutkimuksen edistäminen - Työelämän ja koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan välisten yhteyksien vahvistaminen (esim. EPANET-tutkimusverkosto, Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminta) - Koulutuksen kansainvälistäminen ja vieraskielisen koulutuksen lisääminen - Laatutavoitteiden toteuttaminen ja projektiosaaminen Ammatillinen koulutus - Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutustarjonnan lisääminen - Tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen lisääminen - Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen lisääminen erityisesti metsä- ja bioenergia-alalla Ammattikorkeakoulutus - Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutustarjonnan lisääminen Aikuiskoulutus - Aikuiskoulutuksen kehittäminen yhä yritys- ja työelämälähtöisemmäksi Yliopistokoulutus - Seinäjoen yliopistokeskuksen toiminnan vahvistaminen Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin ja aloittajatarpeiden arviointiin vaikuttavia tekijöitä Toimialojen ennakoinnin kannalta olennaista on kuitenkin tulevaa kehitystä koskeva arviointi. Ennakoinnissa ei ole tärkeintä tarkkojen työpaikkamäärien ennakointi oikein, vaan se, mihin suuntaan toimialojen arvioidaan kehittyvän ja miksi. Eli sen arviointi, kasvaako vai laskeeko jonkun alan työpaikkamäärä tai pysyykö se suunnilleen samana tietyllä aikavälillä. Ennakoitavaan toimialaan vaikuttavat myös muut toimialat ja niiden kehitys. Esimerkiksi kaupan ja liikenteen toimialojen kehityksellä on laaja vaikutus, sillä ne ovat monien alojen keskeisiä tukialoja. Ja muut toimialat vaikuttavat vastavuoroisesti kauppaan ja liikenteeseen niiden asiakkaina. Myös muilla alueilla kuin Etelä-Pohjanmaalla tapahtuvat ratkaisut ja päätökset voivat vaikuttaa Etelä-Pohjanmaan kehitykseen esimerkkinä tällaisista ratkaisuista ovat liikennehankkeet ja EU:n ylikansalliset päätökset, jotka tehdään maamme rajojen ulkopuolella. Ennakoinnissa on tärkeää kyetä hahmottamaan eri tekijöiden välisiä yhteyksiä väestö- ja työpaikkakehitys luo puitteet koulutuksen aloituspaikkojen kehitykselle, lainsäädäntö rajoittaa tai mahdollistaa erilaisia kehityskulkuja, ihmisten asenteet vaikuttavat kulutukseen jne. Keskipitkän ja pitkän aikavalin ennakoinnissa ei ole mielekästä ennakoida tarkoin suhdannevaihteluita, koska talouden kehitystä ei pystytä tarkalleen arvioimaan. Lisäksi on huomattava, että eri aloilla suhdannevaihtelut voivat olla erilaisia työpaikkamäärä voi vaihdella toisilla aloilla toisia voimakkaammin tai suhdannekierto voi olla ajallisesti erilainen. Esimerkiksi rakennusalalle ovat ominaisia suuret suhdannevaihtelut ja kaupan alalla on toista sataa pienempää alatoimialaa, jotka kilpailevat osin keskenään. Koulutuksen aloittajatarpeisiin vaikuttaa monia tekijöitä. Yksi keskeinen aloittajatarpeen määrittelyn perusta on, että jonkun alan kokonaistyövoiman tarve syntyy työpaikkojen kokonaismäärän muutoksen ja työvoiman poistuman summana. Laskemalla nämä kaksi lukua yhteen, saadaan alan kokonaistyövoiman 9

10 tarve. Jos jollakin alalla on paljon työelämästä poistuvia, on alalle koulutettava paljon uusia osaajia, jotta työmarkkinoilta tapahtuva poistuma saadaan katettua. Joillakin aloilla on tilanne, että poistumaa ei juuri ole, mutta jos työvoiman tarve pysyy vakaana, ei tarvita juuri uusia aloittajiakaan, koska monet työelämässä jo olevat ovat siellä edelleen vuonna Poistumaa ja aloittajatarvetta koskevat laskelmat tehtiin Opetushallituksessa. Aloittajatarpeeseen vaikuttaa myös koulutuksen läpäisyaste, eli se, kuinka moni koulutuksen aloittajista saa tiettynä aikana aloittamansa tutkinnon suoritettua. Eri aloilla koulutuksen läpäisyaste on hyvin erilainen. Läpäisyasteessa on myös alueellisia eroja. Myös alueella olevat koulutusmahdollisuudet vaikuttavat aloittajatarpeeseen. Jollain opintoalalla voi olla tilanne, että koulutus on hyvin keskittynyttä valtakunnallisesti, eikä Etelä-Pohjanmaalla ole alan koulutusta. Tällöin koulutus suoritetaan jossain muualla ja valmistumisen jälkeen voidaan tulla Etelä-Pohjanmaalle. Tätä jonkun alan koulutukseen alueelta muualle lähtevien ja muualta alueelle alan koulutukseen tulevien määrän erotusta sanotaan uusien opiskelijoiden nettovirraksi. Aloittajatarvetta arvioidessa käytettiin hyväksi Opetushallituksen tuottamia nettovirtaa kuvaavia tilastoja. Aloittajatarpeen arviointiin vaikuttaa myös koulutuksen vetovoimaisuus: jotkut alat ovat hyvin suosittuja ja joillekin aloille on hankala saada aloittajia. Tämä vaatii opinto-ohjaukseen ja opintojen markkinointiin liittyviä toimia. 10

11 Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointiin kytkeytyviä näkökohtia Keskeisiä kysymyksiä Suomen pitkän ajan kehitykselle: - Öljyn riittävyys ja hinta - EU:n kehitys ja uudistumiskyky? - Suomen kyky hyödyntää maailmantalouden kasvua sekä uusien markkinoiden kasvua Aasiassa ja Venäjällä - Pohjoismaisen mallin tulevaisuus globaalitaloudessa - Kestävä kehitys ja osaaminen vahvuutena - Tuotannon monipuolistaminen Lähde: Työvoima 2025-väliraportti, Työministeriö Em. kysymyksiin liittyviä tekijöitä, pohdiskelua: - Öljyn riittävyys ja hinta o EU-maiden ulkopuolinen energiariippuvuus nyt 50 % ja v % o Tunnetuista öljyvaroista n. 2/3 on poliittisesti epävakaalla Lähi-Idän alueella o Mihin asti maan omat öljyvarat riittävät nykytuotannolla? (lähde: BP) USA: 2017 Venäjä: 2026 Kiina: 2017 Saudi-Arabia: 2071 Norja: 2014 Iran: 2098 o Kilpailu niukkenevista öljyvaroista kiihtyy o Öljyn hinnan nousu uhkaa aiheuttaa inflaatiota, kuten myös työvoiman niukentuminen (palkat nousevat). Jos palvelujen tuottamisen menot muutenkin nousevat, niin kuinka palvelut tuotetaan? Miten Suomi pienenä maana turvaa öljyn saatavuuden? Öljyä myydään sinne, missä on rahaa ja ostajia ( kaikki tiet vievät Kiinaan? ) o Kasvava tarve kehittää uusia ja ympäristöystävällisempiä energialähteitä! Made in Finland Energiaomavaraisuuden nostaminen keskeistä Mitkä ovat Suomen energiavalinnat? Vesivoima, bioenergia, tuulivoima, turve, fuusioenergian kehittäminen, vety? Bioenergia mahdollisuus Etelä-Pohjanmaalle voisiko Etelä- Pohjanmaa tulla energiaomavaraiseksi maakunnaksi? Miten? 11

12 - EU:n kehitys ja uudistumiskyky o EU-vastaisuus voi lisääntyä Suomessa, ellei unionin laajentuminen tuo lisäetua Julkisten palvelujen kysynnän kasvu, erit. sosiaali- ja terveysalalla verotuksen nosto tai palvelujen leikkaus miksi pitäisi maksaa EU:n laajentumisesta? Työvoiman vapaa liikkuvuus voisi olla uusien jäsenmaiden kompensaatiota suomalaisille, jos sen avulla voidaan helpottaa palveluiden toteuttamista ja rahoitusta o Venäjän ja EU:n suhde Suomelle tärkeä Energia-asiat tärkeitä Idea EU:n ja Venäjän vapaakauppa-alueesta (Barroso) Jos vapaakauppa-alue toteutuisi, niin korvautuuko suomalainen tuotanto venäläisellä tuonnilla? Mitä se vaikuttaisi työllisyyteen? o EU:n laajentuminen Turkin jäsenyys tavoitteena 2015 Toisi toteutuessaan paljon uutta työvoimaa ja olisi EU:lle välttämätöntä tulevaisuuden työvoiman saannin turvaamiseksi Miten vaikuttaa maatalouteen, kun toisi tullessaan paljon maatiloja mukanaan? Epävarmaa: Turkin ihmisoikeudet, naapurimaiden tilanne o Miten EU:n laajentuminen näkyy Etelä-Pohjanmaalla? Entistä laajemmat sisämarkkinat tuovat uusia vientimarkkinoita paikallisille yrityksille Työvoiman, esim. maatalouslomittajien ja metallimiesten rekrytointi, uusista jäsenmaista (Viro, Puola) o EU:n sisämarkkinat 2020? Kuinka laajat ne ovat? Mitä ne kattavat? Palveludirektiivi? - Suomen kyky hyödyntää maailmantalouden kasvua sekä uusien markkinoiden kasvua Aasiassa ja Venäjällä Maailmanlaajuisia megatrendejä esim. väestön keskittyminen, ikääntyminen, ympäristöongelmien kasvu, kulutustason nousu Mitkä ovat maailmantalouden kasvavia aloja? Missä maissa olisi kysyntää eteläpohjalaiselle osaamiselle? Esim. maatalous on tärkeä Intian taloudelle Intian markkinat Japanin väestö vanhenee nopeasti asumiseen liittyvälle älyteknologialle kasvava kysyntä (varsinkin kun japanilaiset vanhukset asuvat mieluiten kotona eivätkä laitoksissa, lapsilla velvollisuus huolehtia vanhemmista ) Kaupungistuminen tuo saasteongelmia ja lisää joukkoliikenteen tarvetta älykortit nopeuttavat liikkumista joukkoliikenteessä (bussit, junat, metrot ) Venäjän kasvava keskiluokka esim. loma-asuminen puutaloissa entistä suositumpaa Seinäjoki rakentunut rautatien ympärille alueella on rautatieliikenteeseen liittyvää osaamista voitaisiinko kehittää 12

13 vaikkapa rautatieliikenteen liikenteenohjaukseen liittyvää osaamista? Entäpä älyteknologiaa juniin (lippujen tarkastus, ovissa kulku, maksaminen kännykällä jne )? Kiinassa ja Intiassa pitkät välimatkat ja rautatiet ovat tärkeä kuljetusmuoto. Maiden rautateillä sattuu myös paljon tuhoisia liikenneonnettomuuksia isot markkinat ja alan osaamiselle on globaali kysyntä (vrt. Kouvolan suunnitelmat rautatieosaamiseen ja logistiikkaan liittyen). Eri maissa vallitsevien olosuhteiden, arvojen ja asenteiden tunteminen avaa markkinoita Esim. Itä-Aasiassa perhettä ja vanhuksia arvostetaan perheille ja vanhuksille suunnatut tuotteet ja markkinointi Kiinan yhden lapsen politiikan seuraukset? siihen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet? Kiinalaiset yritttäjät ovat monessa maassa (Singapore, Indonesia ) liikeelämässä merkittäviä vaikuttajia kiinalaisten ja eteläpohjalaisten yrittäjyysasenteet? Nykytilanne: Etelä-Pohjanmaan yritysten vientiaste on maan matalin ja teollisuuden viennin toimialakeskittyneisyys (3 suurimman toimialan osuus koko teollisuuden viennistä) maan 2. pienin (mikä voi olla hyväkin asia, jos vientimarkkinoilla tulee vaikeuksia) Globaalitalous on kaksisuuntainen tie missä maissa olevalle osaamiselle ja osaajille olisi Etelä-Pohjanmaalla kysyntää? - Pohjoismaisen mallin tulevaisuus globaalitaloudessa o Mikä on yksityisen ja julkisen talouden suhde? Palvelujen tuottaminen julkisin vs. yksityisin voimavaroin Missä määrin palvelujen tuotanto siirtyy julkiselta sektorilta yksityisille palveluntuottajille? Millä aloilla näin erityisesti tapahtuu? Mitkä ovat yksityisten tuottajien resurssit vastata kasvavaan kysyntään, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä väestötappioalueilla? Mitkä ovat lakisääteisiä ja mitkä vapaaehtoisia palveluita? Mikä on kansalaisen omavastuu 2020? o Voisiko pohjoismainen malli tai joku sen osa olla vientituote? Esim. Suomen peruskoulut menestyneet PISA-tutkimuksessa Olisiko Etelä-Pohjanmaalla tällaisia vientituotteita? Mitä ne ovat? Kuka voisi olla kiinnostunut pohjoismaisesta mallista? Miksi? - Kestävä kehitys ja osaaminen vahvuutena o Pahenevat ympäristöongelmat megatrendi? ympäristöteknologian kehittäminen Sellaisen teknologian ja toimintojen kehittäminen ensisijaista, jotka estävät ongelmia, eivätkä vain korjaa niiden seurauksia Esim. vesihuollon kehittäminen globaali haaste mm. kaupungistumisen vuoksi 13

14 Ympäristöalalla tarvitaan hyvää kielitaitoa (koulutetaanko Suomessa esim. vesihuoltoalan projektitehtäviin?) Ympäristöongelmat ovat kansainvälisiä niihin vastaavilla lääkkeillä laajat markkinat Ympäristö pilaantuu puhdas ympäristö kiinnostaa luontomatkailun kehittäminen - Tuotannon monipuolistaminen o Mitä ovat keksimättömät keksinnöt? T&K-työn merkitys Alueen ja sen tuotteiden tehokas markkinointi kehittämiskohde Sosiaalisten verkostojen käyttö o Esim. Lions Club toimii 197 maassa tai itsehallintoalueella: monellako eteläpohjalaisella yrityksellä on vientiä yhtä monelle alueelle? o Partioliike, Punainen risti, rotarit, kauppakamarit EP:n tapahtumamarkkinointia (vaikkapa Seinäjoen) suunnataan kansainvälisten järjestöjen jäsenille o Minä monipuolisempi talous on, sitä helpommin se voi selvitä suhdannevaihteluista 14

15 Näkökohtia eri toimialojen ja ammattirakenteiden kehityksen ennakointiin - Alaan perehtyminen: mieti joku toimialan ammatti, tuote, palvelu, yritys, organisaatio tai keksintö? - Mitkä ovat alan alatoimialoja tai ammattiryhmiä? Mitkä ovat merkittävimpiä ryhmiä? - Mitkä ovat alaan vaikuttavia megatrendejä? Miten ne näkyvät Etelä-Pohjanmaalla? - Mitkä ovat alaan vaikuttavia heikkoja signaaleja? Miten ne näkyvät Etelä-Pohjanmaalla? - Onko ala Etelä-Pohjanmaalla merkittävämpi tai vähemmän merkittävä kuin maassa keskimäärin? - Sivutoimisen työn sijoittaminen luokituksiin (esim. maatilalla bioenergiaan perustuvaa sähköntuotantoa)? - Onko alalle tullut tai alalta poistunut parin viime vuoden aikana sellaisia työpaikkoja, jotka eivät näy tilastoissa? Onko jo tiedossa sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät tai vähentävät alan työpaikkoja Etelä- Pohjanmaalla lähivuosina? - Miten naapurimaakunnissa tehtävät päätökset (esim. metsäteollisuutta koskevat) vaikuttavat Etelä- Pohjanmaalla? - Miten kansalliset alaa koskevat tai siihen liittyvät päätökset vaikuttavat Etelä-Pohjanmaalla? - Miten kansainväliset alaa koskevat tai siihen liittyvät päätökset vaikuttavat Etelä-Pohjanmaalla? - Miten alalle tuotteita tai palveluita tuottavat tukialat kehittyvät? Mitä ne vaikuttavat ennakoitavan alan kehitykseen? Mihin toimialaan ja ammattiryhmityksiin uudet tuotteet ja palvelut sijoitetaan? - Miten alan tuottamia tuotteita tai palveluita käyttävät alat kehittyvät? Miten ne vaikuttavat ennakoitavan alan kehitykseen? - Mitkä ovat maakunnan kärkihankkeita, jotka vaikuttavat työpaikkojen määrään alalla (kts. TOTSU)? - Millainen kansainvälinen ja kotimainen kilpailu alalla vallitsee nyt? Entä lähivuosina? Entä 2020? - Millaiset keksinnöt voivat muuttaa alan työvoimatarpeita? Onko kyse saman vai eri alan keksinnöstä? - Millainen on alan tuotteiden tai palveluiden kansainvälinen kysyntä nyt? Entä lähivuosina? Entä 2020? - Toimiiko alalla maakunnassa yksi iso yritys/organisaatio, jolla on määräävä asema? Vai onko alan yrityksiä/organisaatioita maakunnassa useita? - Voidaanko alan tuotteita/palveluita viedä tai tuoda helposti? - Mitä ammatteja alalle syntyy? - Mitä ammatteja alalta katoaa? - Onko alan tuotteita tai palveluita mahdollisuus korvata jollain toisella tuotteella tai palvelulla? Millä? Mihin toimialaan ja ammattiryhmityksiin uudet tuotteet ja palvelut sijoitetaan? 15

16 - Missä määrin alalla pystytään korvaamaan työntekijöitä erilaisella teknologialla? Mistä kyseinen teknologia tuodaan voitaisiinko sitä valmistaa Etelä-Pohjanmaalla? Mihin toimialaan ja ammattiryhmityksiin uudet tuotteet ja palvelut sijoitetaan? - Kuinka helposti Etelä-Pohjanmaalle voi sijoittua alan uutta toimintaa? - Kuinka helposti alan toimintaa voi poistua Etelä-Pohjanmaalta? - Onko alan työvoimaa saatavissa maakunnasta helposti? - Onko Etelä-Pohjanmaalla alan koulutusta? Tai onko sellaista suunnitteilla? Aiotaanko sitä vähentää? - Miten väestön ikääntyminen vaikuttaa alalla? - Miten väestön keskittyminen vaikuttaa alalla? 16

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.

Lisätiedot

AIKO-foorumi. Marko Koskinen,

AIKO-foorumi. Marko Koskinen, AIKO-foorumi Marko Koskinen, 26.5.2011 Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen,

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen, Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa Marko Koskinen, 23.6.2011 Uusi hallitusohjelma mm. - Painopistealueet: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2. Julkisen talouden vakauttaminen,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015

Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Tilastotietoa aikuiskoulutustuen hakijoista ja käytöstä 9.10.2015 Aikuiskoulutustuki 2 Aikuiskoulutustuki 3 MEUR Aikuiskoulutustuen rahoitusvastuu on jaettu kolmikantaisesti. Työttömyysvakuutusmaksuista

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki Maakuntajohtaja Asko Peltola

Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki Maakuntajohtaja Asko Peltola Eteläpohojalaanen ennakoonti mitä se on? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Seinäjoki 24.11.2010 Maakuntajohtaja Asko Peltola Mikä on E-P:n liitto? Etelä-Pohjanmaan liitto on 19 kunnan muodostama

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE. Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654

III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE. Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654 III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654 Kuten Kymenlaakson Liitto on jo aiemmin tuonut julki, OKM:n käyttämä

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot