Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 4, Ilmaisimet ja Kuvankäsittely. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
|
|
- Tommi Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 4, Ilmaisimet ja Kuvankäsittely Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
2 4. Ilmaisimet ja Kuvankäsittely 1. Silmä, valokuvaus, valomonistinputki 2. CCD -kamera 3. Kohina ja sen vaikutus havainnointiin 4. CCD havaintojen suunnittelu ja tekeminen 5. CCD kuvien jälkikäsittely 6. FITS 7. Kuvankatseluohjelmistoja 8. Kuvankäsittelyohjelmistoja 9. Demo (jos ehditään!) Helsinki 2
3 4.1 Silmä ja valokuvaus Silmällä tehtäviä havaintoja ei käytännössä ammattimaisessa tähtitieteessä enää käytetä Silmä on logaritminen magnitudijärjestelmä Valokuvausfilmi oli huomattava parannus silmällä tehtäviin havaintoihin (mm. kyky objektiivisesti tallentaa vs. käsin piirtää), mutta filmit olivat usein hyvin epälineaarisia herkkyydessään, joten datan käsittely vaati taikuutta valokuvauslevyn kvanttihyötysuhde eli kvanttiefektiivisyys (QE) vain muutamia prosentteja Käytännössä valokuvalevyjäkään ei enää käytetä ollenkaan Arkistot, Digitized Sky Survey (DSS) = digitalisoituja optisen aallonpituuden valokuvauslevyjä Helsinki 3
4 4.1 Valomonistinputki Valomonistimeen osuva fotoni tuottaa elektronin (virtaa), joka vahvistetaan kertaiseksi Kvanttihyötysuhde on 20-30% Valomonistinputki on lineaarinen käyttöalueellaan Vielä nykyään käytössä joissain fotometreissä ja polarimetreissä Etsimenä näissäkin usein CCD Ongelmana mm. käytön hankaluus sekä korkeajännitevaatimus (turvallisuusriski) Helsinki 4
5 4.2 CCD-kamera Ehdottomasti käytetyin detektori nykyaikaisessa tähtitieteessä Perustuu puolijohteissa tapahtuvaan valosähköiseen ilmiöön Lineaarinen alue hyvin laaja Kvanttiefektiivisyys erittäin hyvä (tyypillisesti ~75%) Nykyisin kuvakenttäkin melko iso (CCD mosaiikit) Kuva sellaisenaan valmis digitaaliseen kuvankäsittelyyn Helsinki 5
6 4.2 CCD-kamera CCDn peruskuvaelementti on pikseli, joka on positiivisella varauksella aikaansaatu potentiaalikuoppa kun saapuva fotoni irrottaa puolijohteesta elektronin, jää se kuoppaan ja tieto saapuneesta fotonista tallentuu Jokainen elektroni heikentää potentiaalia, joten pikseli voi ottaa vastaan vain tietyn määrän fotoneita ennen kuin se saturoituu Valosähköisen ilmiön tehokkuus riippuu aallonpituudesta. esim. piin valosähköinen ilmiö tapahtuu 1.14eV:n energialla eli noin 1100nm aallonpituudella tätä matalammat energiat/ suuremmat aallonpituudet eivät rekisteröidy suuret energiat taas reagoivat usein jo liian aikaisin Helsinki 6
7 4.2 CCD-kamera Kennoon kerätään valoa haluttu aika, jonka jälkeen se luetaan kellottamalla Elektronit pusketaan ensin esivahvistimeen joka jälkeen kennon ulkopuoliseen vahvistimeen ja sen jälkeen analogi-digitaali muuntimeen Helsinki 7
8 4.2 CCD-kamera CCD signaalin perusyksikkö on ADU (analog to digital unit, usein puhutaan myös counts:eista), joka liittyy mittattuun signaaliin vahvistuskertoimen G=ne - /ADU avulla. Tyypillisesti n=1-5 Valitaan niin, että A/D muuntimen digitointiskaala (useimmin 16 bittiä=2 16 =65536) kattaa pikselin koko tallennuskapasiteetin esim. jos pikselin tallennuskapasiteetti elektronia, niin hyvä G olisi e - /65536 ADU=1.5e - /ADU Helsinki 8
9 4.2 CCD-kamera Varauksensiirtotehokkuus kertoo siitä, kuinka suuri osa elektroneista oikeasti siirtyy kellotuksessa eteenpäin (nykyään ~99.99%) Jos se on huono, jää kirkkaista kohteista perään huntuja ja kuvan taustaan muodostuu selvä viimeisiä luettuja pikseleitä kohti kasvava gradientti Pimeävirta (dark current) on puolijohteessa lämpöliikkeen generoimista elektroneista johtuvaa kohinaa Piillä pimeävirta putoaa kolmasosaan, kun lämpötila putoaa kymmenen astetta tästä johtuen ammattimaiset CCD:t jäähdytetään nestetypellä erityisissä kryostaateissa (~-170 C, NIR heliumilla ~-210 C) vaihtelee instrumentista toiseen: esim. HAWK-I lämpötila = 75K Helsinki 9
10 4.2 CCD-kamera Kaikiin CCD kuviin lisätään ennen digitointia pieni lisäjännite ns. bias, jolla estetään heikon signaalin leikkaantuminen digitoinnissa Bias vaihtelee yöstä toiseen jonkin verran Joissain kameroissa on mahdollisuus lukea tyhjää riviä sen jälkeen kun varsinainen kuva on luettu ja tallentaa tulos kuvan yhteyteen. Tämä ns. overscan alue kertoo suoraan kuvan bias -tason Helsinki 10
11 4.3 CCD havaintojen kohina Fotonikohina fotonit eivät saavu detektorille tasaisin väliajoin Poisson statistiikka: σ rms (N) = N asettaa alarajan kohinalle voidaan minimoida pidentämällä valotusta: 2 x aika => 2 x fotonit => fotonikohina / 2 Taustataivaan aiheuttama kohina infrapunassa Lähi-infrapunassa: OH, O 2, H 2 O -viivaemissio, lämpösäteily fotonikohina ja taustataivaan vaihtelut (~ 5 min skaalassa) Lukukohina: yleensä pieni verrattuna ylläoleviin Pimeävirta: yleensä mitätön jäähdytetyillä instrumenteilla Pikselien herkkyysvaihtelut: flat field -kuvat Helsinki 11
12 4.3 CCD havaintojen kohina Muut kohinalähteet: kosmiset säteet: muutaman pikselin kokoinen 'piikki' yhdessä valoituksessa blooming: saturoitunut tähti 'leviää' ympäröiviin pikseleihin saturoituminen: tähden kirkkaus niin suuri, että pikseli 'täyttyy' ja kirkkausprofiili leikkaantuu epälineaarisuus: pikselin potentiaalikuopan kyky vangita elektroneja heikkenee, kun siinä on jo paljon elektroneja vaste muuttuu Helsinki 12
13 4.3 CCD havaintojen kohina Signaali-kohina-suhde Kuinka varma detektio, eli oliko detektio vain kohinapiikki? jos puhdasta fotonikohinaa: S/N = N * / N * = N * yleensä aina myös instrumentti- ja taivaskohinaa: S/N = N * / (N * +n pix (N S +N D +R 2 )) n pix = pikselien määrä, terävä kuva ja hyvä seeing N S = mahdollisimman pimeä taustataivas N D = pimeävirta, hyvin jäähdytetty detektori R = lukukohina, hyvä detektori ja pitkä valotusaika Helsinki 13
14 4.4 CCD havaintojen suunnittelu ja tekeminen 1. Tunne instrumenttisi ja havaintokohteesi! 2. Mikä on haluttu S/N -taso? Useilla intrumenteilla on Exposure Time Calculator, jolla voi laskea, mikä on tarvittava kokonaisvaloitusaika tietyn kirkkauden kohteelle 3. Mikä on instrumentin epälineaarisuusraja (ADUissa)? Mikä on kohteen+taivaan yhteinen kirkkaus (ADU/s)? maksimi valoitusaika per valoitus= epälineaarisuusraja / kirkkaus 4. Lähi-infrapunassa yötaivaskin on kirkas joko ON OFF havaintoja (kokonainen 'tyhjä' kenttä) tai jitter-havaintoja (liikutetaan teleskooppia vähän, että tähti osuu eri kohtaan CCDtä) taivasvähennys tyhjästä kohdasta n. joka toinen kolmas minuutti 5. Katsotaan kuinka monta toistoa tarvitaan haluttuun S/N:ään Helsinki 14
15 4.4 CCD havaintojen suunnittelu ja tekeminen 1. Jäähdytys 2. Darkit (jos tarpeen) 3. Biakset (jos tarpeen: vähennetään taivaan mukana lähi-infrapunassa) 4. Iltaflatit 5. Fokusoidaan 6. Havaitaan 7. Aamuflatit (jos tarpeen) 8. Suljetaan teleskooppi ja mennään nukkumaan Helsinki 15
16 4.5 CCD kuvien jälkikäsittely CCD kuvien laatua voidaan huomattavasti parantaa jälkikäsittelyllä Lähi-infrapunassa pakko: taivasvähennykset Yleisimpiä ovat bias, dark ja flat-field -korjaukset (etenkin flat-field!) myös esim. CCDn interferenssikuviota, kuvakentän vääristymiä, sekä hyvin käyttäytyvää taustavalogradienttia voidaan mallintaa ja korjata pois kuvasta Helsinki 16
17 4.5 Bias CCD siruun etukäteen luettu jännite, jolla estetään heikon signaalin leikkaantuminen A/D muuntimessa Bias -tasoa on hyvä mitata muutamaan otteeseen yön aikana (vähintään illalla ja aamulla) jos käytössä ei ole overscan aluettaa tai jos ei ole täysin luottavainen, ettei se muutu Kuvia kannattaa ottaa useita, jotta saadaan hyvää statistiikkaa kuvista (pätee muihinkin kalibrointikuviin) Helsinki 17
18 4.5 Dark Pimeän virran poistamiseksi on otettava kuvia suljin kiinni samalla detektorin lämpötilalla ja valotusajalla kuin varsinainen datakin on otettu (kohinan määrä on ajan ja lämpötilan funktio epälineaarisesti) Uudenaikaisissa tieteellisissä kameroissa (mm. jäähdytys kunnossa) käytännössä voi usein jättää tekemättä Darkit sisältävät myös bias tason Helsinki 18
19 4.5 Flat field Eri pikseleillä on erilainen herkkyys Myös detektorin ikkunassa tai suodattimella oleva pöly yms. aiheuttaa kaikenlaisia varjostuskuvioita Herkkyyserot ja varjostukset voidaan mitata ja poistaa havaitsemalla tasaisesti valaistua taustaa (ilta-/aamuhämärä tai erityinen flat field valaistus kuvussa) hyvällä S/N tasolla Flat field on aallonpituusriippuvainen Flat field sisältää sekä biaksen, että darkin Helsinki 19
20 4.5 Datan redusoiminen 1. Riippuu instrumentista: lue aina instrumentin manuaali! 2. CCD kuvien operaatiot helppoja, sillä kuva on periaatteessa matriisi 3. Datasta, darkista ja flatista vähennetään keskiarvoistettu bias (ns. masterbias) 4. Datasta ja flatista vähennetään keskiarvoistettu dark (masterdark) (oikealla valotusajalla sekä lämpötilalla) 5. Flatit keskiarvoistetaan ja normeerataan ykköseen (masterflat) 6. Data jaetaan masterflatilla 7. Poistetaan interferenssikuviot, kosmiset säteet, hajavalo yms. niin hyvin kuin voidaan Helsinki 20
21 4.5 Datan redusoiminen Masterbias= bias/nbias Masterdark= (dark-masterbias)/ndark Masterflat= (flat-masterdarkmasterbias)/nflat/avgflat Korjattu data=(data-masterbiasmasterdark)/masterflat Katso myös Demo! Helsinki 21
22 4.6 FITS Flexible Image Transport System Tähtitieteessä ja avaruustutkimuksessa käytetty standardi datan siirtämiseen (NASA ja IAU hyväksynyt) Voi sisältää kuvia (moniulotteisia taulukoita 1D, 2D, 3D,...), tekstitaulukoita, sekä molempia sekaisin Koko voi olla muutamasta kilobitistä jopa gigoihin Sisältää aina header -yksikön, jossa selitetään avainsanoin, mitä tiedosto pitää sisällään (käydään läpi demossa) Melko uusi lisäys World Coordinate System (WCS), joka liittää kuvapikselit johonkin koordinaatistoon (RA & Dec tms.) Helsinki 22
23 4.7 Kuvankatseluohjelmistoja SAOImage DS9 Harvardissa kehitetty katseluohjelma FITS kuville Löytyy monille käyttöjärjestelmille (Linux, OsX, Windows,...) Monilla teleskoopeilla de facto standardi Helsinki 23
24 4.7 Kuvankatseluohjelmistoja FV Interaktiivinen FITS tiedostoeditori Voi käyttää myös katseluun Osa NASAn HEASARC FTOOLS ohjelmistopakettia Käyttökelpoinen myös muilla aallonpituusalueilla Helsinki 24
25 4.7 Kuvankatseluohjelmistoja GAIA (Graphical Astronomy and Image Analysis tool) ESOn projekti (kehitettiin VLT:a varten) Helsinki 25
26 4.8 Kuvankäsittelyohjelmistoja IRAF (Image Reduction and Analysis Facility) Komentorivipohjainen Standardi, tosin painotus amerikkalaisilla mittalaitteilla Ohjelmointikieli CL, josta tuli muutama vuosi sitten uusi versio ECL Kehityssuunta on menossa kuitenkin Pythoniin päin, PyRAF Kuvien katseluun tarvitaan joko DS9 tai FV, osaa itse tuottaa plotteja Kari Nilssonin verkkosivuilla hyvä perusohje: Helsinki 26
27 4.8 Kuvankäsittelyohjelmistoja ESO-MIDAS European Southern Observatory Munich Image Data Analysis System Komentorivipohjainen Euroopan Eteläisen Observatorion kuvankäsittelystandardi Ohjelmointikieli, joka tuottaa oman grafiikkansa Paljon paketteja juuri ESO datan käsittelytarpeisiin Tähtitieteen laitoksella kehitetty Python liittymäpinta PyMIDAS tuo mahdollisuuden käyttää sekä IRAFia, että MIDASta samaan aikaan Helsinki 27
28 4.8 Kuvankäsittelyohjelmistoja Myös esim. IDL:n paljon rutiineja FITSien käsittelyyn Erikoissovelluksiin (asteroidietsintä yms.) olemassa paljonkin softaa, mutta usein käyttäjän omiin tarpeisiin, ilman tuotetukea Helsinki 28
29 4.8 Kuvankäsittelyohjelmistoja Näitä ja paljon muuta: Kaupalliset lähinnä Windows ympäristöön ja harrastelijoille mustia laatikoita ei aina selvää, mitä tekevät nimensä mukaisesti eivät ole ilmaisia joihinkin sovelluksiin voivat kyllä hyvinkin käydä, ei kannata suoralta kädeltä hylätä Esimerkkejä: oftware.htm, nettihaulla paljon lisää Helsinki 29
30 4.9 Demo: SofI -datan reduktio IRAFilla, off-kentät 1. Tehdään kaikki tarvittavat input & output listat valmiiksi (tekstitiedostoja, joissa nimet käsiteltäville kuville) 2. Avataan xterm, ds9 ja IRAF (xterm, ~/ds9 &, cl) 3. Poistetaan crosstalk, kosmiset säteet ctio (ladataan ctio-paketti) task crosstalk = crosstalk.cl (SofI:n (funktiokutsu) bye (poistutaan ctiosta), xdimsum (ladataan xdimsum-paketti) ".crm" 1. Tehdään off-kenttien taivasvähennys ja maskataan niiden tähdet (automaattinen, kirkkaat tähdet käsin) = tähtimaski "" makemask imedit (jos pitää tehdä käsin) Helsinki 30
31 4.9 Demo: SofI -datan reduktio IRAFilla, on-kentät 1. Poistetaan crosstalk, kosmiset säteet (kuten off-kentissä) 2. Vähennetään datasta 'taivas' (keskiarvo sitä edeltäneestä ja seuranneesta offotoksesta; samalla vähentyy bias, ja dark on mitätön); jos jokin kohta datasta jäi vähentämättä tähtien vuoksi => 1. Data jaetaan masterflatilla ja hajavalokorjauksella 1. Synkronoidaan data-otokset tähtien avulla (jitter & pointing error) "" shifts.list 5 1. Kalibroidaan data-otokset kirkkaiden tähtien avulla (ei tässä demossa) 2. Eri data -otokset summataan yhteen = lopullinen @hole.list no ".rjm" xnregistar shifts.list REJMASK combined.fits combined.exp.fits "" Helsinki 31
12. Kuvankäsittely. 1. CCD havainnot. 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS. 4. Kuvankatseluohjelmistoja. 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja. 6.
12. Kuvankäsittely 1. CCD havainnot 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS 4. Kuvankatseluohjelmistoja 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja 6. Demo 12.1 CCD havainnot 1. Jäähdytys 2. Darkit (jos tarpeen) 3. Biakset
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk 1 luento 7, Kuvankäsittely. Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen pk 1 luento 7, Kuvankäsittely Jyri Näränen 7. Kuvankäsittely 1. CCD kuvien jälkikäsittely 2. CCD havaintojen tekeminen 3. FITS 4. Kuvankatseluohjelmistoja 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk 1 luento 12, Kalvot: Jyri Näränen & Mikael Granvik
Havaitsevan tähtitieteen pk 1 luento 12, Kalvot: Jyri Näränen & Mikael Granvik 7. Kuvankäsittely 7. Kuvankäsittely 1. CCD kuvien jälkikäsittely 7. Kuvankäsittely 1. CCD kuvien jälkikäsittely 2. CCD havaintojen
Lisätiedot7. Kuvankäsittely. 1. CCD havainnot. 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS. 4. Kuvankatseluohjelmistoja. 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja. 6.
7. Kuvankäsittely 1. CCD havainnot 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS 4. Kuvankatseluohjelmistoja 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja 6. Demo 7.1 CCD havainnot 1. Jäähdytys 2. Darkit (jos tarpeen) 3. Biakset
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Kuvankäsittely. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Kuvankäsittely Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 7. Kuvankäsittely 1. CCD havaintojen suunnittelu ja tekeminen 2. CCD kuvien jälkikäsittely:
Lisätiedot6. Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman (Kalvot: J.
6. Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento 21.2.2008 Thomas Hackman (Kalvot: J. Näränen) 6. Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat 1. Silmä, valokuvaus, valomonistinputki
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 5: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 5: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat Jyri Näränen Metsähovin ekskursio Keskiviikko 11.3. klo 18.30-> Tutustutaan teleskooppeihin ja observatorioalueeseen Jos sää
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 6: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 6: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat Jyri Näränen Metsähovin ekskursio Tutustutaan teleskooppeihin ja observatorioalueeseen Jos sää on hyvä niin myös pyritään havaitsemaan
LisätiedotCCD-kamerat ja kuvankäsittely
CCD-kamerat ja kuvankäsittely Kari Nilsson Finnish Centre for Astronomy with ESO (FINCA) Turun Yliopisto 6.10.2011 Kari Nilsson (FINCA) CCD-havainnot 6.10.2011 1 / 23 Sisältö 1 CCD-kamera CCD-kameran toimintaperiaate
Lisätiedot4. Kaukoputket, observatoriot ja ilmaisimet
4. Kaukoputket, observatoriot ja ilmaisimet Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento 10.2.2011 Thomas Hackman HTTPKI, kevät 2011, luento 4 1 4. Kaukoputket ja observatoriot Perussuureet Klassiset
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu Luento 9.4.2015, V-M Pelkonen 1 1. Luennon tarkoitus Havaintoaikahakemuksen (teknisen osion) valmistelu Mitä kaikkea pitää ottaa
Lisätiedot7.4 Fotometria CCD kameralla
7.4 Fotometria CCD kameralla Yleisin CCDn käyttötapa Yleensä CCDn edessä käytetään aina jotain suodatinta, jolloin kuvasta saadaan siistimpi valosaaste UV:n ja IR:n interferenssikuviot ilmakehän dispersion
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
CCD kamera 6. CCD kamera Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto CCD kamera CCD-kamera Yleistä (kuvat: @www.astro.virginia.edu) CCD-sirun valoherkät elementit: rivittäin pikseleitä + Kvanttitehokkuus:
LisätiedotRefraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi
Refraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi Galilei 1609 Italiassa, keksitty edellisenä vuonna Hollannissa(?) vastasi teatterikiikaria (kupera objektiivi, kovera okulaari) Kepler 1610: tähtititeellinen
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Luento 23.4.2009, T. Hackman & J. Näränen 1. Yleisesti tärkeätä Peruskäsitteet Mitä havaintomenetelmää kannatta käyttää? Minkälaista teleskooppia millekin
Lisätiedot8. Fotometria (jatkuu)
8. Fotometria (jatkuu) 1. Magnitudijärjestelmät 2. Fotometria CCD kameralla 3. Instrumentaalimagnitudit 4. Havaintojen redusointi standardijärjestelmään 5. Kalibrointi käytännössä 6. Absoluuttinen kalibrointi
LisätiedotFotometria. Riku Honkanen, Antti Majakivi, Juuso Nissinen, Markus Puikkonen, Roosa Tervonen
Fotometria Riku Honkanen, Antti Majakivi, Juuso Nissinen, Markus Puikkonen, Roosa Tervonen Sisällysluettelo 1 1. Fotometria 2 1.1 Fotometrian teoriaa 2 1.2 Peruskäsitteitä 2 1.3 Magnitudit 3 1.4 Absoluuttiset
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto Luento 3.5.2012, T Hackman & V-M Pelkonen 1 1. Yleisesti tärkeätä Peruskäsitteet Mitä havaintomenetelmää kannattaa käyttää? Minkälaista teleskooppia millekin
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
5. Ilmaisimet Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmaisimet Ilmaisimet (kuvat: @ursa: havaitseva tähtitiede, @kqedscience.tumblr.com) Ilmaisin = Detektori: rekisteröi valon ja muuttaa käsiteltävään
LisätiedotPolarimetria. Teemu Pajunen, Kalle Voutilainen, Lauri Valkonen, Henri Hämäläinen, Joel Kauppo
Polarimetria Teemu Pajunen, Kalle Voutilainen, Lauri Valkonen, Henri Hämäläinen, Joel Kauppo Sisällys 1. Polarimetria 1 2 1.1 Polarisaatio yleisesti 2 1.2 Lineaarinen polarisaatio 3 1.3 Ympyräpolarisaatio
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik)
Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik) 11. Uusi havaintoteknologia 1. Suuret teleskoopit 2. Monipeili- ja mosaiikkiteleskoopit 3. Aktiivinen ja adaptiivinen optiikka
LisätiedotCCD-kuvaamisesta. Jouni Raunio / TaUrsa
CCD-kuvaamisesta Jalustat Kaukoputket Suodattimet CCD-kamerat ja kuvauspaketit Tarkennus ja epätarkennus Kuvakentän ratkaisu Maastoesteet, tuuli ja Kuu Seurannankorjaus Havaintodata Kalibrointidata Ohjelmistot
Lisätiedot8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN & TH) HTTPKI, kevät 2010, luennot 8-9 0
8. Fotometria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 18.3. ja 25.3.2010 Thomas Hackman (Kalvot JN & TH) HTTPKI, kevät 2010, luennot 8-9 0 8. Fotometria Sisältö: Johdanto Peruskäsitteitä Magnitudijärjestelmät
Lisätiedot1. Polarimetria. voidaan tutkia mm. planeettojen ilmakehien ja tähtien välistä pölyä.
Polarimetria Tekijät: Immonen Antti, Nieminen Anni, Partti Jussi, Pylkkänen Kaisa ja Viljakainen Antton Koulut: Mikkelin Lyseon lukio ja Mikkelin Yhteiskoulun lukio Päiväys: 21.11.2008 Lukion oppiaine:
LisätiedotFotometria ja avaruuskuvien käsittely
NOT-tiedekoulu 2011 Fotometria ja avaruuskuvien käsittely Rapusumu Ryhmä 2: Anna Anttalainen, Oona Snicker, Henrik Rahikainen, Arttu Tiusanen ja Sami Seppälä Sisällysluettelo 1 Fotometria 1.1 Johdantoa
Lisätiedot7. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Mikael Granvik (Kalvot JN, TH & MG) HTTPKI, kevät 2011, luennot 7-8
7. Fotometria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 17.3. ja 24.3.2011 Mikael Granvik (Kalvot JN, TH & MG) HTTPKI, kevät 2011, luennot 7-8 1 8. Fotometria n Sisältö: q q q q q q q q q q Johdanto
Lisätiedot8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, VMP)
8. Fotometria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 2.11. ja 9.11.2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, VMP) HTTPKI, syksy 2017, luennot 2.11. ja 9.11. 0 8. Fotometria Sisältö: Johdanto Peruskäsitteitä
Lisätiedot9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)
9. Polarimetria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 1 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit
LisätiedotTähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan
Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan Jyri Näränen Paikkatietokeskus, MML jyri.naranen@nls.fi http://personal.inet.fi/tiede/naranen/ Oheislukemista Palviainen, Asko ja Oja,
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luento 2, 24.1.2007: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Optinen ikkuna Radioikkuna Ilmakehän
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 7. Astrometria, ultravioletti, lähi-infrapuna 1. 2. 3. 4.
Lisätiedot11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna
11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna 1. Astrometria 2. Meridiaanikone 3. Suhteellinen astrometria 4. Katalogit 5. Astrometriasatelliitit 6. Ultravioletti 7. Lähi-infrapuna 13.1 Astrometria Taivaan
Lisätiedot7.-8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 1.3. ja Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)
7.-8. Fotometria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 1.3. ja 15.3.2012 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP) HTTPKI, kevät 2012, luennot 7-8 1 7. Fotometria Sisältö: Johdanto Peruskäsitteitä
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Datan käsittely. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Datan käsittely Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 3. Datan käsittely Luennon sisältö: Havaintovirheet tähtitieteessä Korrelaatio Funktion sovitus Aikasarja-analyysi 3.1 Havaintovirheet Satunnaiset
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008 Luennoitsijat: FM J. Näränen ja FT T. Hackman Laskuharjoitusassistentti: J. Lehtinen Luentoajat: To 12-14, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/havaitseva
LisätiedotTähtitieteen perusteet: Johdatusta optiseen havaitsevaan tähtitieteeseen. FT Thomas Hackman FINCA & HY:n fysiikan laitos
Tähtitieteen perusteet: Johdatusta optiseen havaitsevaan tähtitieteeseen FT Thomas Hackman FINCA & HY:n fysiikan laitos TT:n perusteet 2010-11, luento 3, 15.11.2010 1 Luennon sisältö Ilmakehän vaikutus
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012 Luennoitsijat: FT Thomas Hackman & FT Veli-Matti Pelkonen Luentoajat: To 14-16, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.helsinki.fi/astro/opetus/kurssit/havaitseva
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 12. Astrometria 1. 2. 3. 4. 5. Astrometria Meridiaanikone Suhteellinen astrometria Katalogit
LisätiedotCCD-anturin lämpötilan vaikutus elektroluminesenssimittauksen signaali-kohinasuhteeseen
CCD-anturin lämpötilan vaikutus elektroluminesenssimittauksen signaali-kohinasuhteeseen 2.12.2014 Sampo Hyvärinen 1 TABLE OF CONTENTS 1 Johdanto... 3 2 Teoria... 4 2.1 Aurinkokenno... 4 2.2 Elektroluminesenssi...
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Spektroskopia Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 8.2.6 Échelle-spektroskooppi Harva hila, n. 50 viivaa/mm Suuri blaze-kulma, n. 60 Havaitaan korkeita kertalukuja, m 20 60 suuri dispersio ja
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007 Luennoitsijat: FM J. Näränen ja FT T. Hackman Laskuharjoitusassistentti: M. Lindborg Luentoajat: To 12-14, periodit 3-4 Kotisivu: http://www.astro.helsinki.fi/opetus/kurssit/havaitseva
Lisätiedot9. Polarimetria. tähtitieteessä. 1. Polarisaatio. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria
9. Polarimetria 1. Polarisaatio tähtitieteessä 2. Stokesin parametrit 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 9.1 Polarisaatio tähtitieteessä! Polarisaatiota mittaamalla päästään käsiksi moniin fysikaalisiin
Lisätiedot9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP)
9. Polarimetria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 1 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4.
LisätiedotFotometria 17.1.2011. Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami
1 Fotometria 17.1.2011 Eskelinen Atte Korpiluoma Outi Liukkonen Jussi Pöyry Rami 2 Sisällysluettelo Havaintokohteet 3-5 Apertuurifotometria ja PSF-fotometria 5 CCD-kamera 5-6 Havaintojen tekeminen 6 Kuvien
Lisätiedot10. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2013 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)
10. Fotometria Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2013 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP) 1 10. Fotometria Sisältö: Johdanto Peruskäsitteitä Magnitudijärjestelmät Fotometrit Fotometria
Lisätiedot5. Kaukoputket ja observatoriot. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman
5. Kaukoputket ja observatoriot Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento 14.2.2008 Thomas Hackman 1 5. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys
Lisätiedot10. Polarimetria. 1. Polarisaatio tähtitieteessä. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria
10. Polarimetria 1. Polarisaatio tähtitieteessä 2. Stokesin parametrit 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Polarisaatio tähtitieteessä Polarisaatiota mittaamalla päästään käsiksi moniin fysikaalisiin
Lisätiedot9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria
9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Stokesin parametrit 10.1
LisätiedotSähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit
Astrofysiikkaa Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit Sähkömagneettista säteilyä kuvataan joko aallonpituuden l tai taajuuden f avulla, tai vaihtoehtoisesti fotonin energian E avulla.
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Johdanto
Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Johdanto Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Luennoitsijat:, Veli-Matti Pelkonen Luentoajat: To 14 16 Laskuharjoitusassistentti:
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen
Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen 11. Muut aaltoalueet 1. 2. 3. 4. 5. 6. Gamma Röntgen Ultravioletti Lähiinfrapuna Infrapuna
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00
Lisätiedot6. Kaukoputket ja observatoriot
6. Kaukoputket ja observatoriot Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento 23.2.2012 Kalvot: Jyri Näränen ja Thomas Hackman HTTPKI, kevät 2011, luento 4 1 6. Kaukoputket ja observatoriot Perussuureet
LisätiedotMIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA. NOT-tiedekoulu La Palma
MIKKELIN LUKIO SPEKTROMETRIA NOT-tiedekoulu La Palma Kasper Honkanen, Ilona Arola, Lotta Loponen, Helmi-Tuulia Korpijärvi ja Anastasia Koivikko 20.11.2011 Ryhmämme työ käsittelee spektrometriaa ja sen
LisätiedotDigitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely
Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen, Signaalinkäsittelyn menetelmät,
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk I, 2012
Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012 Kuva: J.Näränen 2004 Luento 2, 26.1.2012: Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Thomas Hackman HTTPK I, kevät 2012, luento2 1 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin
LisätiedotTähtikallio Arto Oksanen
CCD-fotometria työpaja Tähtikallio 11.3.2017 Arto Oksanen Kauniista kuvista... ... tieteellisiin mittauksiin CCD-kamera CCD-kuvauksen perusteet CCD-kenno puolijohde-elementti mittaa valon voimakkuuden
LisätiedotTulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen
Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen 1.8.2011 Tarjolla mielenkiintoisia havaintohankkeita Grazissa, Itävallassa, pidettiin tammikuun
LisätiedotRadioastronomian käsitteitä
Radioastronomian käsitteitä allonpituusalue ~ 100 m - 1 mm MHz 300 GHz Leveä aallonpituusalue: erilaisia antenneja, monenlaista tekniikkaa Ei (suoraan) kuvia Signaali yleensä
LisätiedotMuita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka
Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle
Lisätiedot5. Kaukoputket ja observatoriot
5. Kaukoputket ja observatoriot 1. Perussuureet 2. Klassiset optiset ratkaisut 3. Teleskoopin pystytys 4. Fokus 5. Kuvan laatuun vaikuttavia tekijöitä 6. Observatorion sijoituspaikka 5.1 Teleskooppia kuvaavat
LisätiedotOhjeita. Datan lukeminen
ATK Tähtitieteessä Harjoitustyö Tehtävä Harjoitystyössä tehdään tähtikartta jostain taivaanpallon alueesta annettujen rektaskensio- ja deklinaatiovälien avulla. Karttaan merkitään tähdet aina kuudenteen
Lisätiedot10. Spektrometria. Havaitsevan tähtitieteen luennot & Thomas Hackman. HTTPK I kevät
10. Spektrometria Havaitsevan tähtitieteen luennot 30.3. & 6.4.2017 Thomas Hackman HTTPK I kevät 2017 1 10. Spektrometria Sisältö: Peruskäsitteet Spektrometrin rakenne Spektrometrian käyttö Havainnot ja
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen pk 1, Luento 13: Uusi havaintoteknologia. (kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik ja Veli-Matti Pelkonen)
Havaitsevan tähtitieteen pk 1, Luento 13: Uusi havaintoteknologia (kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik ja Veli-Matti Pelkonen) 13. Uusi havaintoteknologia 1. Mosaiikki vs. Monoliitti CCD 2. CMOS vs. CCD
LisätiedotMuita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager
Missio: 1. Asentaminen 2. Valokuvien tarkastelu, tallennus/formaatit, koko, tarkkuus, korjaukset/suotimet, rajaus 3. Kuvan luonti/työkalut (grafiikka kuvat) 4. Tekstin/grafiikan lisääminen kuviin, kuvien/grafiikan
LisätiedotLa Palma ja NOT. Auni Somero Tuorlan observatorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto 3.10.2012
La Palma ja NOT Auni Somero Tuorlan observatorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto 3.10.2012 28 45 26.2 N 17 53 06 W 60 10 14 N 24 56 15 E Lanzarote Teneriffa Fuerteventura Gran Canaria
LisätiedotCh4 NMR Spectrometer
Ch4 NMR Spectrometer Tässä luvussa esitellään yleistajuisesti NMR spektrometrin tärkeimmät osat NMR-signaalin mittaaminen edellyttää spektrometriltä suurta herkkyyttä (kykyä mitata hyvin heikko SM-signaali
LisätiedotGamma- ja röntgenspektrin mittaaminen monikanava-analysaattorilla
Gamma- ja röntgenspektrin mittaaminen monikanava-analysaattorilla Fysiikan laboratoriotöissä käytetään digitaalista pulssinkäsittelijää töiden, 1.3 (Gammasäteilyn energiaspektri) ja 1.4 (Elektronin suhteellisuusteoreettinen
LisätiedotSuccessive approximation AD-muunnin
AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.
Lisätiedot13. Uusi havaintoteknologia
13. Uusi havaintoteknologia E-ELT Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2017 Thomas Hackman (kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik, Veli-Matti Pelkonen ja TH) 13. Uusi havaintoteknologia Mosaiikki
LisätiedotYksinkertainen ohje kuvien käsittelyyn
Yksinkertainen ohje kuvien käsittelyyn Tuorlan observatorio, Turun yliopisto 20/11/2007, päivitetty viimeksi 17/10/2012 Johdanto Tämä opas on laadittu käyttäen apuna seuraavia oppaita tai kirjoja: Kari
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Spektroskopia. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos
Spektroskopia Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 8. Spektroskopia Peruskäsitteet Spektroskoopin rakenne Spektrometrian käyttö Havainnot ja redusointi Spektropolarimetria 8. Yleistä spektroskopiasta
LisätiedotValosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo
Valosähköinen ilmiö Vuonna 1887 saksalainen fyysikko Heinrich Hertz havaitsi sähkövarauksen purkautuvan metallikappaleen pinnalta, kun siihen kohdistui valoa. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että
LisätiedotKuvanlaadunparantaminen. Mikko Nuutinen 21.3.2013
Kuvanlaadunparantaminen Mikko Nuutinen 21.3.2013 Luennon sisältö Termistöä Kuvanentisöinti Terävyys unsharp masking Kohina non-local means Linssivääristymän korjaus Kuvanlaadunehostaminen Kontrasti Auto-levels
LisätiedotHÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS
HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS 2008 Kierregalaksi M 51 ja sen seuralainen epäsää äännöllinen galaksi NGC 5195. Etäisyys on 34 miljoonaa valovuotta. M 51 löytyy l taivaalta Otavan viimeisen tähden t Alkaidin
LisätiedotYleistä kurssiasiaa. myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa. (opiskelijanumerolla identifioituna) ! Ekskursio 11.4.
Yleistä kurssiasiaa! Ekskursio 11.4.! Tentti 12.5. klo 10-14! Laskarit alkavat tulevaisuudessa 15.45, myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa! Laskaripisteet tulevat verkkoon (opiskelijanumerolla
LisätiedotIlmaisimet. () 17. syyskuuta 2008 1 / 34
Ilmaisimet Ilmaisin eli detektori on laite, jolla kaukoputken kokoama valo rekisteröidään ja muutetaan käsiteltävään muotoon. Aina 1800-luvun puoliväliin saakka ainoana ilmaisimena oli silmä. Sen jälkeen
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
4. Teleskoopit ja observatoriot Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto (kuva: @garyseronik.com) Tavoite: Kuvata, kuinka teleskooppi rakennetaan aiemmin kuvatuista optisista elementeistä Teleskoopin
LisätiedotRadioteleskooppi. Alt atsimutaalinen pystytys. Apupeilin kiinnitys. Peilin tukirakenne. Apupeilin kannattajat. Elevaatio enkooderi.
Radioteleskooppi Apupeilin kiinnitys Peilin tukirakenne Apupeilin kannattajat Elevaatio enkooderi Jalusta Kiskot Perusta Atsimuuttienkooderi Alt atsimutaalinen pystytys Antennin pystytys + Keila ei kierry
LisätiedotJohdatus IRAFiin : CCD-kuvien redusointi ja fotometria. Kari Nilsson 2. syyskuuta 2014
Johdatus IRAFiin : CCD-kuvien redusointi ja fotometria Kari Nilsson 2. syyskuuta 2014 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Yleistä 3 2.1 Unix-komennoista................................ 3 2.2 IRAFin Esivalmistelut.............................
LisätiedotTasot. Valitse ensin tasopaletit näkyviin Window Layers. Uusi taso Säätötaso Tason poistaminen. Sekoitustilat
Tasot Valitse ensin tasopaletit näkyviin Window Layers Sekoitustila Tason näkyvyys Peittävyys Käsiteltävä taso Uusi taso Säätötaso Tason poistaminen Tasomaski Tason lukitus Sekoitustilat Normal, normaali:
LisätiedotMittaukset ja kalibrointi
Mittaukset ja kalibrointi Teleskoopin vaste (esim. jännitteenä tai countteina) riippuu paitsi lähteen vuontiheydestä, myös antennista, vastaanottimesta, säästä, elevaatiosta, jne... Havainnot täytyy kalibroida
LisätiedotTähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET
Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET FT Seppo Katajainen, Turun Yliopisto, Finnish Center for Astronomy with ESO (FINCA) Havaintolaitteet Havaintolaitteet sähkömagneettisen
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotMuuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset
Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset valintakriteerit resoluutio ja nopeus Yleisimmät A/D-muunnintyypit:
LisätiedotMiika Aherto Niko Nurhonen Wilma Orava Marko Tikkanen Anni Valtonen Mikkelin lukio. NGC246 kauniskuva / psnj044 spektri
Miika Aherto Niko Nurhonen Wilma Orava Marko Tikkanen Anni Valtonen Mikkelin lukio NGC246 kauniskuva / psnj044 spektri SISÄLLYSLUETTELO: 1. Abstrakti ja johdanto 2. Havainnot ja niiden käsittely 2.1 Nordic
LisätiedotAvoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto
Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Avoin data avain uuteen, 1.11.2011 Tiedesatelliittien datat tallennettu julkisiin arkistoihin jo kymmeniä
Lisätiedot3 Havaintolaitteet. 3.1 Ilmakehän vaikutus havaintoihin
3 Havaintolaitteet 3.1 Ilmakehän vaikutus havaintoihin Vain pieni osa sähkömagneettisesta säteilystä pääsee ilmakehän läpi. aallonpituus 0.001 nm 0.01 nm 0.1 nm 1 nm 10 nm 100 nm 1 µm 10 µm 100 µm 1 mm
LisätiedotFysiikka 8. Aine ja säteily
Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian
LisätiedotHigh Dynamic Range. Simo Veikkolainen 6.9.2010
High Dynamic Range Simo Veikkolainen 6.9.2010 High Dynamic Range High Dynamic Range: kuvantamista jossa kuvaan saadaan laajempi dynamiikka kuin mitä kamera pystyy tallentamaan Dynamiikalla tarkoitetaan
LisätiedotDeepSkyStacker lyhyt oppimäärä tähtikuvien käsittelyyn
Joitain perusedellytyksiä: DeepSkyStacker lyhyt oppimäärä tähtikuvien käsittelyyn hyvä jalusta (tukeva, seuranta, autoguiding) jalustan kohdistus ja seurannan tarkkuus (polaarisuuntaus, PEC) kamera (ei
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden
LisätiedotMikroskooppisten kohteiden
Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε
LisätiedotSISÄLTÖ SISÄLTÖ. Esittely. Käyttövinkkejä. Digitaalinen yönäkö-monokulaari SISÄLTÖ DENVER NVI-500 DENVER NVI-500
SISÄLTÖ SISÄLTÖ Digitaalinen yönäkö-monokulaari Käyttöohje Malli: SISÄLTÖ Esittely 3 Käyttövinkkejä 4 Osien esittely 5 7 Paristojen asennus 7 Virta päälle 8 Virran sammuttaminen 8 Ympäristön tarkkailu
LisätiedotEuclid. Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla
Euclid Hannu Kurki- Suonio Kosmologian kesäkoulu 2015 Solvalla 27.5.2015 Mikä aiheu.aa kiihtyvän laajenemisen Kaksi vaihtoehtoa Pimeä energia (dark energy) Painovoima käyaäytyy eri lailla hyvin suurilla
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet, syksy 2006
Ohjelmoinnin perusteet, syksy 2006 Esimerkkivastaukset 1. harjoituksiin. Alkuperäiset esimerkkivastaukset laati Jari Suominen. Vastauksia muokkasi Jukka Stenlund. 1. Esitä seuraavan algoritmin tila jokaisen
LisätiedotFotometria. () 30. syyskuuta 2008 1 / 69. emissioviiva. kem. koostumus valiaine. absorptioviiva. F( λ) kontinuumi
Fotometria Fotometriassa on tavoitteena mitata kohteen vuontiheys F jollakin aallonpituuskaistalla λ. Ideaalinen tilanne olisi tietysti se, että tunnetaan F (λ) koko aallonpituusalueella, jolloin saadaan
Lisätiedot